Terveys - Maanpuolustuskurssiyhdistys
Terveys - Maanpuolustuskurssiyhdistys
Terveys - Maanpuolustuskurssiyhdistys
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Kenttälaboratorioperävaunu toimintavalmiudessa<br />
kenttäolosuhteissa. Biologinen<br />
laboratorio täyttää bioturvataso<br />
3 -vaatimukset (BSL-3), ja sen analytiikka<br />
perustuu biologisten agenssien nukleiinihappojen<br />
nopeaan ja turvalliseen<br />
osoittamiseen. Alustavan diagnostiikan<br />
lisäksi laboratorion toinen päätehtävä<br />
on pakata näytteet referenssilaboratorioon<br />
lähetettäväksi ja tarkempaa<br />
tunnistusta varten. Sisäkuvassa tutkija<br />
on valmistautunut biologisen näytteen<br />
käsittelyä varten.<br />
Luonnossa esiintyvien taudinaiheuttajien, kuten<br />
sienten, bakteerien ja virusten, monimuotoisuus<br />
ja luonnollinen muuntelu yhdistettynä<br />
biotieteiden luomaan molekyylibiologisten<br />
tekniikoiden viimeaikaiseen nopeaan kehitykseen<br />
ovat selvästi alentaneet kynnystä bioaseen<br />
käytön tekniselle toteutukselle.<br />
Tähän asti bioaseiden kehitys ja tuotanto<br />
ovat vaatineet huomattavat resurssit, joita ei<br />
muilla kuin valtiollisilla toimijoilla ole ollut.<br />
Viime vuosina myös asekäyttöön soveltuvien<br />
taudinaiheuttajien kantakokoelmien valvontaa<br />
on tehostettu, jotteivät mikrobit päätyisi terroristien<br />
tai häiriköiden käsiin. Tämä valvonta on<br />
luonut uuden bioturvallisuuskäsitteen, kovan<br />
bioturvallisuuden (biosecurity*). Nykytekniikat<br />
mahdollistavat vaikkapa viruksen valmistamisen<br />
keinotekoisesti, jos viruksen perimä on tunnettu.<br />
Esimerkiksi isorokkoviruksen perimä on<br />
julkaistu, eikä sen synteettistä valmistusta pidetä<br />
mahdottomana. Näin ollen vuosien kuluessa<br />
esitetyt vaatimukset maailmassa jäljellä olevien<br />
isorokkoviruskantojen hävittämiseksi ovat<br />
osittain menettäneet perusteensa. Itse asiassa<br />
*Biosecurity = bioturvallisuuden osa-alue, jolla estetään<br />
vaarallisten aineiden joutumista vääriin käsiin ja<br />
lopulta joukkotuhoaseisiin.)<br />
isorokkovirukseen kohdistava lääketieteellinen<br />
perustutkimus luo edellytyksiä sen aiheuttaman<br />
uhkan torjumiseksi esimerkiksi rokottein<br />
ja uusin lääkkein. Biolääketiede ja sen menetelmät<br />
ovat kehittyneet huomattavasti 1970-luvun<br />
lopulta, jolloin viimeiset isorokon aiheuttamat<br />
tautitapaukset esiintyivät. Nykytiede ja<br />
tutkimus luovat siten myös mahdollisuuksia<br />
ja välineitä uusien biouhkien torjumiseksi. Vapaan<br />
tutkimuksen bioeettisiä kysymyksiä tulisi<br />
kuitenkin kriittisesti arvioida tutkimusprojekteja<br />
aloitettaessa ja erityisesti niiden julkisesta<br />
rahoituksesta päätettäessä.<br />
Isorokko hävitettiin kulkutautina 1970-luvun<br />
loppuun mennessä Maailman terveysjärjestön<br />
WHO:n toimesta. Sen jälkeen ihmisten<br />
vastustuskyky isorokkoa vastaan on heikentynyt<br />
tai se on nuoremmalla väestönosalla maailmanlaajuisesti<br />
lähes olematonta. Vastaavat<br />
eradikaatio-ohjelmat ovat meneillään polion ja<br />
tuhkarokon hävittämiseksi. Isorokkovirus onkin<br />
luokiteltu Yhdysvaltojen tartuntatautiviraston<br />
(CDC) mukaan yhdeksi vaarallisimmista<br />
tartuntataudinaiheuttajista sen yhteiskunnan<br />
turvallisuutta vaarantavan vaikutuksen takia.<br />
Näitä ovat myös verenvuotokuumeiden aiheuttajavirukset,<br />
Clostridium botulinum -bakteerin<br />
botuliinitoksiini sekä rutto- ja jänisrutto-<br />
bakteerit. Polio ja tuhkarokko päätynevät<br />
samalle listalle niiden hävittämiskampanjoiden<br />
onnistuttua. Kuka takaa, että tulevaisuudessa<br />
kaikki kantakokoelmat hävitetään, jotta näitä<br />
viruksia ei voi käyttää bioaseina, kun väestön<br />
immuniteetti niitä kohtaan on hävinnyt?<br />
Kansainvälistä vientivalvontayhteistyötä<br />
vahvistetaan<br />
Kansainvälinen biologisten aseiden kieltosopimus<br />
(BTWC) kieltää mikrobien ja muiden<br />
biologisten agenssien ja toksiinien kehitystyön,<br />
tuotannon, varastoinnin, hankinnan ja hallussa<br />
pitämisen muihin kuin rauhanomaisiin tarkoituksiin.<br />
Suomi raportoi sopimuksen osapuolena<br />
Yhdistyneille Kansakunnille vuosittain ns.<br />
luottamusta herättävänä toimena kansallisesta<br />
tartuntatautien esiintymisestä ja biopuolustukseen<br />
liittyvästä tutkimustoiminnastaan. YK:n<br />
turvallisuusneuvosto hyväksyi vuonna 2004<br />
päätöslauselman 1540, jonka tarkoituksena<br />
on estää joukkotuhoaseiden, kuten biologiset<br />
aseet, leviäminen. Ulkoministeriön johdolla<br />
ja yhteistyössä muiden valtionhallinnon toimijoiden<br />
kanssa onkin valmisteilla opetusmateriaalia<br />
mm. biologisen aseen kieltosopimuksesta<br />
sekä siihen liittyvästä vientivalvonnasta. Kaksikäyttötuotteiden<br />
sekä puolustustarvikkeiden<br />
vientivalvonnalla pyritään rajoittamaan joukkotuhoaseiden<br />
ja niihin liittyvän tietotaidon<br />
leviämistä. Puolustusministeriön johtamana on<br />
myös meneillään puolustustarvikkeiden maastavientiä<br />
ja maahantuontia koskeva lainsäädännön<br />
uudistamistyö, joka huomioi myös joukkotuhoaseita<br />
koskevat rajoitukset ja kiellot.<br />
Kulkutaudit<br />
puolustusvoimien kannalta<br />
Tarttuvat infektiotaudit muodostavat jatkuvan<br />
haasteen puolustusvoimien terveydenhuollolle.<br />
Jokavuotiset hengitystieinfektiovirusten aiheuttamat<br />
epidemiat, mukaan lukien influenssa<br />
A, lisäävät terveysasemien taakkaa ja henkilökunnan<br />
sekä varusmiesten sairauspoissaoloja.<br />
Toisaalta, jokavuotiset rajutkin kausiepidemiat<br />
ovat lisänneet puolustusvoimien valmiutta<br />
vastata pandemioiden, kuten sikainfluenssan,<br />
uhkaan.<br />
Alkuvuodesta 2009 ilmestyneen turvallisuus-<br />
ja puolustuspoliittisen selonteon mukaan,<br />
Maailman terveysjärjestö WHO:n uhkakuva-<br />
arvioon nojautuen maailmanlaajuisen influenssaepidemian<br />
todennäköisyys on suurempi<br />
kuin kertaakaan vuoden 1969 jälkeen. Järjestö<br />
kehottikin jäsenmaitaan varautumaan pandemian<br />
varalle, jonka laajuuden ja ajankohdan<br />
ennalta määrittely oli kuitenkin mahdotonta.<br />
Kysymys ei ollut, tuleeko uutta influenssapandemiaa,<br />
vaan milloin se iskee. Pandemiavarautumisessa<br />
Suomessa käytettiin mallina<br />
siipikarjassa pandemian ja sadoissa ihmisissä<br />
tauti- ja kuolemantapauksia aiheuttanutta<br />
lintuinfluenssa A(H5N1) -kantaa. Lintuinfluenssan<br />
aiheuttama pandemiauhka ei sekään<br />
ole poistunut, vaikka keväällä 2009 alkanut ja<br />
kesäkuussa maailmanlaajuiseksi pandemiaksi<br />
julistettu uusi influenssa A(H1N1)v ”sikainfluenssa”<br />
tarkentui seuraavaksi viruskannaksi.<br />
Puolustusvoimien varautuminen sikainfluenssaan<br />
nojautuu jokavuotiseen kausi-influenssojen<br />
hoidossa terveysasemilla saatuun kokemukseen,<br />
ja se tapahtuu yhteistyössä Terveyden ja<br />
hyvinvoinnin laitoksen, Sosiaali- ja terveysministeriön<br />
sekä sairaanhoitopiirien erikoissairaanhoidon<br />
asiantuntijoiden kanssa. Myös<br />
Huoltovarmuuskeskus on YETTS:n hengessä<br />
varautunut influenssapandemian uhkaan ostamalla<br />
ja varmuusvarastoimalla mm. huomattavia<br />
määriä viruslääkkeitä.<br />
Meneillään olevasta influenssapandemiasta<br />
ja kansallisesta varautumisesta siihen on ylijohtaja<br />
Eskolan laatima artikkeli alkaen sivulta 5.<br />
Tätä kirjoitettaessa (3. 9. 2009) Suomessa on<br />
varmistettu 217 tautitapausta, joista 5 varusmiehillä.<br />
Huomionarvoista sikainfluenssan<br />
kohdalla on ollut sen nopea, joskaan ei yllättävä,<br />
maailmanlaajuinen leviäminen lentomatkustamisen<br />
myötä. Suurin osa varmistetuista<br />
tautitapauksista Suomessa on edelleen peräisin<br />
ulkomailta. Suomessa tauti ei ole vielä aiheuttanut<br />
epidemioita varuskunnissa tai muuallakaan,<br />
joskin tilanne voi muuttua hyvinkin nopeasti<br />
lähiviikkojen aikana.*<br />
*Dragsvikissa Uudenmaan prikaatin varusmiehillä<br />
varmistui perjantaina 4. 9. 2009 aikaisemman kahden<br />
H1N1-tautitapauksen lisäksi seitsemän uutta<br />
tapausta. Näiden lisäksi vastaavanlaisella taudinkuvalla<br />
oli sairastunut 30 varusmiestä. Varuskunta asetettiin<br />
toistaiseksi lomakieltoon tartuntojen leviämisen<br />
estämiseksi. Myös Espoolaisessa päiväkodissa<br />
varmistui A(H1N1)v epidemia).<br />
14 Raijas & Nikkari: Biologisten uhkien osaamiskeskus 15
Change language