Terveys - Maanpuolustuskurssiyhdistys
Terveys - Maanpuolustuskurssiyhdistys
Terveys - Maanpuolustuskurssiyhdistys
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
PÄÄKIRJOITUS<br />
Maailman terveysjärjestö WHO julisti virallisesti pandemian alkaneeksi 11.6.2009.<br />
Tästä uudesta influenssa A(H1N1) -viruksesta tiedettiin aluksi melko vähän.<br />
Kansainvälisesti viruksen etenemistä pyrittiin kaikin keinoin hidastamaan, jotta<br />
mm. oppia sen olemuksesta saataisiin lisää.<br />
Nyt tämä nk. sikainfluenssa on levinnyt myös Suomeen, vaikka ainakaan tätä<br />
kirjoittaessa se ei vielä ole aiheuttanut maassamme epidemiaa. Epidemian puhkeamista<br />
pidetään kuitenkin syksyn aikana todennäköisenä. Viranomaisten mukaan tilanteeseen<br />
on Suomessa varauduttu hyvin eikä ihmisillä ole syytä huolestua. Sosiaali-<br />
ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ovatkin panostaneet<br />
kansalaisten valistamiseen. Tämä onkin erityisen tärkeää, jotta taudin luonteen ja<br />
leviämisen suhteen ei synny vääriä käsityksiä eikä paniikkia.<br />
Suomessa pandemian hoidon keskeinen kenttävastuu on THL:lla. Tässä numerossa<br />
laitoksen ylijohtaja Juhani Eskola valottaa lukijoillemme mistä pandemiassa on<br />
kysymys, miksi siihen varaudutaan ja millaisin toimenpitein.<br />
Tässä numerossa jatkamme jo edellisessä numerossa aloitettua Pohjoismaista teemaa.<br />
Haastateltavana on Ruotsin puolustusministeri Sten Tolgfors. Tässä seikkaperäisessä<br />
haastattelussa hän mm. vastaa siihen, miksi Ruotsi pitää mahdollisena luopumista<br />
yleisestä asevelvollisuudesta. Emeritus professori Bo Huldtin artikkeli puolestaan<br />
käsittelee Suomen ja Ruotsin turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa historian kokemusten<br />
näkökulmasta.<br />
* * *<br />
Tuuraan Jyrki Iivosta lehden päätoimittajana ensi kevääseen, kolmen numeron<br />
verran. Toivotan koko toimituskunnan puolesta sekä hänelle että lukijoillemme<br />
mielenkiintoista syksyn jatkoa.<br />
Matti Saarelainen<br />
Juhani Eskola<br />
Ylijohtaja, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos<br />
Mikä pandemia,<br />
miksi siihen varaudutaan ja miten?<br />
oppukevään ja kesän aikana tiedotusvälineet<br />
ovat päivittäin kertoneet<br />
L<br />
uuden influenssaviruksen aiheuttama<br />
maailmanlaajuisen epidemian uhasta.<br />
Maailman terveysjärjestö (WHO) julistikin<br />
11. 6. 2009 pandemian alkaneeksi ja suositteli,<br />
että kaikki maat tehostaisivat varautumista<br />
laajasti leviävään ja yhteiskunnan toimintaa<br />
häiritsevään epidemiaan.<br />
Kansalaiset ovat olleet erisuuntaisten uutisten<br />
ja huhujen tulvassa hämmentyneitä. Joidenkin<br />
mielikuvien mukaan kyseessä on meitä<br />
kaikkia koskettava kulkutauti, jonka välttäminen<br />
on lähes mahdotonta ja jonka leviämisen<br />
rajoittamiseksi on ehdotettu maan rajojen sulkemista.<br />
Toisaalla mediaa syytetään hysterian<br />
lietsomisesta, puhutaan pandemiaähkystä ja<br />
vihjataan viranomaisten ylireagointiin. Tässä<br />
artikkelissa pyrin kuvaamaan elokuun loppupuolen<br />
tilanteen ja esittelemään lyhyesti tehdyt<br />
ja suunnitellut varautumistoimenpiteet. Lukija<br />
päätelköön, kuinka osuvasti toimenpiteet on<br />
mitoitettu ja mitä jatkossa tulisi tehdä.<br />
Kausi-influenssa<br />
ja influenssapandemia<br />
Influenssa on vuosittain esiintyvä kuumeinen<br />
hengitystieinfektio, johon meillä sairastuu<br />
joka talvi 5–15 % väestöstä. Kyseessä on tavallista<br />
flunssaa rajumpi, useita päiviä kestävä tauti,<br />
jonka tyyppioireet ovat kuume, yskä ja lihaskolotukset.<br />
Tilastojen mukaan Suomessa kuolee<br />
joka vuosi 500 – 2000 henkilöä kausi-influenssaan<br />
tai sen jälkitauteihin. Vakavalle taudinkuvalle<br />
ja jälkitaudeille alttiita ovat pienet lapset,<br />
raskaana olevat, monia kroonisia sairauksia<br />
sairastavat ja erityisesti ikääntyneet.<br />
Inf luenssavirukselle on ominaista suuri<br />
muuntuvuus ja hyvä tartuntakyky. Kulkiessaan<br />
vuoden mittaan ympäri maailmaa virus<br />
Teema-artikkelit: <strong>Terveys</strong><br />
muuttuu siten, että aiempien infektioiden synnyttämä<br />
immuniteetti ei pysty uuden aallon<br />
saapuessa suojaamaan kuin osittain. Tämä on<br />
selityksenä siihen, että influenssa-aallot kiertävät<br />
säännöllisesti ympäri maailmaa: pääasiassa<br />
eteläisellä pallonpuoliskolla meidän kesämme<br />
aikana ja pohjoisella pallonpuoliskolla meidän<br />
talvikautenamme. Viruksen muuntumisen<br />
vuoksi myös rokote on uusittava vuosittain.<br />
Influenssavirus voi saada uusia ominaisuuksia<br />
myös toisilta viruskannoilta, joskus eläintenkin<br />
influenssaviruksista. Tällöin viruksen<br />
rakennemuutos on poikkeuksellisen suuri, ja<br />
väestön immuniteetti uusia rakenteita kohtaan<br />
puutteellinen. Maailmanlaajuisen epidemian<br />
eli pandemian synty on mahdollinen, mikäli<br />
influenssaviruksella on kolme ominaisuutta:<br />
(1) virus on perimältään ja pintarakenteeltaan<br />
uusi (jolloin väestöllä ei ole sitä vastaan immuniteettia),<br />
(2) se pystyy aiheuttamaan ihmiselle<br />
taudin ja (3) se pystyy tarttumaan ihmisestä<br />
toiseen ja leviämään helposti.<br />
Aiemmat pandemiat<br />
1900-luvulla ihmiskunta koki vuotuisten kausiinfluenssa-aaltojen<br />
lisäksi kolme ympäri maailman<br />
levinnyttä pandemiaa. Ensimmäinen oli<br />
espanjantauti vuosina 1918–1919, sen jälkeen<br />
aasialainen vuonna 1957 ja honkongilainen<br />
vuonna 1968. Espanjantauti oli A(H1N1)-viruksen<br />
aiheuttama epidemia, johon kuoli kaikkiaan<br />
50 miljoonaa sairastunutta. Myöhemmät<br />
pandemiat olivat lievempiä: aasialaiseen kuoli<br />
noin 1,5 miljoonaa ja honkongilaiseen 0,7 miljoonaa<br />
ihmistä.<br />
Nämä kolme edellistä pandemiaa todettiin<br />
vasta, kun niiden aiheuttamia tartuntoja oli<br />
jo runsaasti. Varautumiseen ei siten ollut juuri<br />
mahdollisuuksia. Tilanne on nyt toinen. Kansainvälinen<br />
yhteistyö sekä tautien seurannassa<br />
että virusten tunnistamisessa antaa hyvät<br />
4 5
Change language