koko aineisto - Etusivu

391. Minusta meillä asia on aika kunnossa.
392. Linjaus on periaatteessa hyvä, mutta käytännössä sen noudattamisessa on ongelmia. Toivoisin myös seurakunnan ja kirkon
päättäjiltä asettumista rippikoulun ja nuorten todelliseen maailmaan ja pohtimaan, miten tilanteissa täytyisi toimia.
393. Ei erikoisia
394. että pysytään samassa linjassa kaikki ja linja pysyy samana tulevaisuudessa. Ei tupakointia leirillä.
395. Yhden viikon aikana ei voi voida tehdä ihmeitä, siksi on kohtuutonta vaatia, että rippileirillä voitaisiin vaatia tupakoimattomuutta
nuorilta; tällainen kasvatus tulisi lähteä kotoonta ja koulusta, missä nuoret viettävät enemmän aikaa kuin yhden viikon elämästään.
Välineitä tupakoimattomuuden tukemiseen tarvitaan, mutta en toivoisi, että seurakuntammetekisi täysin jyrkän savuttomuus päätöksen.
Työntekijöiden tupakoitia on mahdotonta kieltää, niin kauan kuin leirityöntekijät ovat 24h/vrk töissä, siksi en toivo tähänkään jyrkkää
muutosta.
396. Tämänhetkinen toimintatapa on ollut ainoa käytännössä toimivaksi osoittautuva, mutta asia on tottakai koko ajan ajankohtainen ja
herättää jatkuvasti keskustelua. Asiasta tuleekin käydä keskustelua aina rippikoululaisten vanhempien kanssa, ja kysellä heidän
näkemyksiään, sekä kertoa konkreettisesta tilanteesta, jossa leirillä eletään. Mielestäni koko kysymys on todella vaikea ja itse koen
suurta neuvottomuutta ja avuttomuutta sen kanssa. En millään muotoa suosi nuorten tupakoimista, mutta en myöskään omaa
päihdetyöntekijän koulutusta, jotta voisin vierottaa nuoret tupakasta viikon mittaisen rippileirin aikana. Mielestäni rippileirin kieltäminen
tupakoivalta nuorelta on myös melko suurta väkivaltaa. Onko hän jotenkin toisen luokan kansalainen, kun on joutunut tuollaisen aineen
koukkuun?!? Ja jos rippileirillä sanotaan, että tämä on savuton leiri, eikä täällä kukaan polta, asiaa pitää sitten käytännössä valvoa. Kun
kuitenkin tiedossa on joistakin nuorista etukäteen, että he polttavat (ja vanhemmat ehkä jopa ostavat heille tupakkaa). Eli se tarkoittaa
vapaa­ajalla puskissa perässä juoksemista. Ja mitä tehdään, kun joku jää kiinni? Keskeytyykö leiri sellaisen nuoren kohdalla vai mitä
sanktioita on olemassa??! Näihin asioihin kaipaisin todellista keskustelua. Itse olen kuitenkin kokenut, että joidenkin nuorten
elämässä tupakointi on pienin hänen ongelmistaan ja rippileiri voi olla hänelle muuten erittäin tärkeä. Jos tällainen nuori suljetaan
rippileirin (ja kaiken nuorisotyön toiminnan) ulkopuolelle, minkälaisen kuvan hän saa seurakunnasta? Toimitaanko evankeliumin
mukaisesti? Ja siis siltikin edelleen pidän nuorten tupakoimista huonona asiana. En vain tiedä mitä asian suhteen tulisi tehdä!!! Tällä
hetkellä nykyinen käytäntömme tuntuu järkevimmältä, mutta eihän se ole lain eikä suositusten mukainen... Siis leirin alussa sanotaan,
että leirillä pyritään täyteen päihteettömyyteen, mikä tarkoittaa myös savuttomuutta. Eikä leirillä missään tapauksessa saa polttaa
salassa missään puskissa. Jos tämä savuttomuus jollekin tuottaa ongelman, tulee siitä tulla juttelemaan aikuisten kanssa erikseen.
Jos tällaisia henkilöitä sitten ilmaantuu, heidän kanssaan keskustellaan vakavasti asiasta ja jos näyttää siltä, että ei pysty olemaan
viikkoa polttamatta, osoitetaan paikka, jossa saa valvotusti yksi kerrallaan käydä tupakalla.
397. Tärkeää on, että kaikki työntekijät myös käytännössä noudattaisivat yhteisesti sovittuja linjoja. Työaikana tupakointi voitaisiin kieltää
kokonaan.
398. pysytään samalla linjalla ja joustavuudessa tiukennetaan vain pakko­ tilanteissa.
399. Työntekijät ovat hyvin erilaisia jouston suhteen. Toivoisin avoimuutta ja toisten tukemista, yhteen hiileen puhaltamista.
400. Ei valittamista
401. Kokonaisuudenkannalta olemme yhdessä sopineet vallitsevan käytännön.
402. Näin on hyvä.
403. Mielestäni asiasta säätäminen nousee aina suhteettomiin mittoihin, varsinkin, jos leirin vetäjä polttaa itse. Kannattaisin itse täyttä
savuttomuutta.
404. Leirit ovat periaatteessa savuttomia ­ käytännössä rippileirin ei kuitenkaan tarvitse olla tupakasta vieroittautumisviikko, jos joku on
jo pahasti koukussa tupakkaan. Puskatupakointi on myös turvallisuus­ ja naapurisopuasia. Toivon, että tämä pidetään mielessä, eikä
pidetä periaatteessa savuttomia leirejä, joilla salatupakointi rehottaa, vaan kohdataan nuorten tupakointi rehellisesti silmiä
ummistamatta. Henkilötietolomakkeessa, joka kerätään ennen leiriä, on rastitettavana kohta "Nuoreni ei tupakoi leirillä", ja
vanhempainillassa kehotetaan keskustelemaan tästä kohdasta nuoren kanssa vakavasti ennen rastittamista. Mikäli kohta jää
rastittamatta, leirin vastaava on yhteydessä vanhempaan, ja jututtaa nuoren tupakoinnista, sen kestosta jne. Tupakkapaikka on helposti
valvottavissa, ja siellä saa olla vain yksi kerrallaan. Tupakkapaikalle pääsevät siis vain tapaukset, joiden vanhempien kanssa asiasta
on neuvoteltu. Jos leirillä tulee salatupakointia, ollaan yhteydessä huoltajiin. Isosissa ei tänä vuonna ollut tupakoitsijoita, enkä ole ollut
tässä seurakunnassa kuin vuoden töissä, eli en tiedä isosten aiemmista tupakointikäytännöistä. Isoset täyttävät vastaavan
henkilötietolomakkeen kuin riparilaisetkin, eli sama tupakointikysymys on heilläkin kohdattavanaan huoltajansa kanssa. Minä en
antaisi isosten tupakoida rippikoululaisten nähden, ja isosetkin vain yksi kerrallaan tupakkapaikalla. Toiveita olisi kunnollinen
linjakeskustelu kaikkien rippikoulutyötä tekevien kanssa. Ja huippuhienoa olisi, jos se tupakoiva pastorikin lopettaisi tupakoinnin...
parannusta on jo tapahtunut, kun aiempina vuosina on kuulemma opettanut nuoria tupakoimaan ja tarjonnut tupakkaa. Tiukka
tupakkapolitiikka on mielestäni myös käytännössä vähentänyt nuorten tupakointia leireillä. Kevään nuorten illoissa ja koulun
välitunneilla ikäluokassa vaikutti olevan enemmän tapatupakoitsijoita, mutta tiukka tupakkapolitiikka sai heidät sinnittelemään leirin
ajan ilman tupakkaa. Kolmen rippileirin aikana vuonna 2009 oli muistaakseni yhteensä 3 tupakoitsijaa, ja kolme salatupakoitsijaa,
joista yksi valitsi loppuleirin ajaksi savuttomuuden.
405. Milestäni tupakointi ei voi olla este rippikoululeirin käymiselle. Ohjeiden mukaan varoituksen jälkeen leiriläinen poistetaan leiriltä.
Käytännössä olemme kuitenkin toimineet parhaaksi katsomallamme tavalla, mutta periaatteessa jos sääntöä noudatetaan niin leiri
keskeytyy nuoren kohdalla joka tupakoi leirin aikana.
406. Työntekijöiden sitoutuminen yhdenmukaisten ohjeiden noudattamiseen. Ohjeistus on kuitenkin selkeä ja taustatukena on
kirkkoneuvosto.
407. Olen suheellisen tyytyväinen tämänhetkiseen käytäntöön
408. keskustelua, mitä sitten kun joku ei voi olla tupakoimatta. Onko rippikoulu sitten vain tarpeeksi pyhien yhteisö
409. Ei mitään
410. ongelmana on nuoret, jotka saavat tupakat omilta vanhemmiltaan ja sitä kautta siihen puuttuminen leirillä on vaikeaa. Tällaisiin
tapauksiin pitäisi myös puuttua jollakin tavalla ylemmissä päättävissä elimissä.
411. Toivon että nuoret tajuavat että tupakointi on huono tapa ja epäterveellistä ja lopettavat mutta se ei synny linjauksista ja kielloista
vaan keskustelun ja oman oivalluksen kautta
412. ­
413. ei toiveita
414. Päätätjät pysyvät linjamme takana ja srk:n johto. Ei ainakaan tällä hetkellä ongelmaa ja lisäksi vanhemmat ainakin ovat mukana
projektissa.
415. kaikilla olisi samanlainen linja tupakoinnin suhteen leireillä ja kokoontumisissa. Ja saisimme leirimme sekä kokoontumiset
nuorten kanssa täysin savuttomiksi!
416. Virallisia omia linjauksia ei ole tehty. Nuoriso­ ja rippikoulutyöstä eniten vastaavat työntekijät (minä nuorisotyönohjaajana ja
nuorisotyöstä vastaava teologi) keskustelivat asiasta kirkkohallituksen linjauksen tultua ja sopivat käytännöistä. Niitä muutettiin esim.
"tupakkaluvan" osalta ja nykyään tupakointi on kokonaan kielletty. Seuraamuksista ei ole varsinaisesti sovittu, eikä
tupakoimattomuuden seuranta käytännössä onnistu täydellisesti. Toivoisin tarkempaa, yhteistä sopimusta asiasta ja sen käsittelystä.
Toki toivoisin myös, että linjausta myös pystyttäisiin noudattamaan ja valvomaan, mutta se ei taida käytönnössä olla mahdollista.
Tupakointia tapahtuu siitä huolimatta työntekijöiden tietämättä.
417. Saada luotua yhteiset linjat ja sopimukset joista pidetään kiinni.
418. Rangaistuskäytännön yhtenäistämistä ja ohjeistamista velvollisuuksista ja rajoituksista tilanteisssa, jos täyskielletään ja jää kiinni
salatupakoinnista. Rangaistukset vaihtelevat poliisin kautta kotiin (ei meillä) ­ laiturin moppaamiseen linnunkakasta.
419. ei ole
420. Turhauttaa olla mukana ns. savuttomissa rippikouluissa kun samaan aikaan näkee, että nuorilla on paljon isompiakin murheita
kuin tupakointi, sitämitenkään väheksymättä. Rippikoulun päätehtävä ei voi olla tupakoinnin valvonta vaan armon ja evankeliumin
opettaminen käytännön tasolla, arvostamalla ja kunnioittamalla nuoria, tarjoamalla nähdyksi tulemisen mahdollisuus sellaisena kuin
nuori on. Tupakkalaki asettaa työntekijät rippileirin ajaksi haastavan tehtävän eteen. Miten valvot ja rakennat hyvää vuorovaikutusta
samaan aikaan niin, ettet riko lakia. Lastensuojelulaki auttaa myös katsomaan asioita lapsen edun mukaisesti. Yleensäsilloin ei ole
kyseessä vain tupakointi rippileirillä. Kunpa työntekijät tarttuisivat niihin muihin asioihin yhtä hanakasti lakia noudattaakseen!
421. ei erityisiä toiveita.
422. Tilanne on hallinnassa.