koko aineisto - Etusivu

146. Yhteistyötä kotien kanssa (mukana myös koulun linjat)
147. Tiukemmat säännöt jossa esim. kirkon selvät kiellot ja pelisäännöt miten toimitaan niiden kanssa jotka silti tupakoivat. Ettei esim.
leiriltä poistaminen kaadu henkilön tai oman seurakunnan syyksi.
148. Yhteinen linja helpottaisi paljon. Rippileirien pitäisi olla savuttomia, mutta silti tässäkin on monenlaisia käytäntöjä.
Erityisnuorisotyön leireillä pyrimme vähentämään tupakoimattomuutta, mutta täyskieltäminen karkottaisi nuoret pois. Mieluummin otan
polttavan nuoren viikonlopuksi leirille kuin annan hänelle jälleen yhden vapaaviikonlopun ryyppäämiseen. Ehkä tällainen logiikka
jotakuta huvittaa, mutta uskon naurun loppuvan siihen, kun nähdään kuinka syvää riippuvuus tupakkaan voi olla. Yhden nuoren kanssa
vielä voisi pärjätä, mutta sitten kun niitä on yli kaksikymmentä, pitää jo keksiä muita keinoja. Uskoisin, että tupakoimattomuuden
tukemiseen tarvittaisiin yhteistyötä muiden tahojen kanssa, sillä syvästä riippuvuudesta pois pääsemiseen tarvitaan jo keinoja, joita
nuorisotyönohjaajalla ei välttämättä ole. Kaiken pitäisi kuitenkin lähteä nuoresta itsestään.
149. Keskustelemalla. Mikäli nuori tupakoi, ilman hässäkkää asian sopiminen ja järjestely.
150. yhteiset linjaukset
151. Yhteistyössä kunnan nuorisotyön kanssa perustettava tupakoinnin lopettamisen ryhmä.
152. Tästä ei ole mielestäni meillä keskusteltu. lInjaus on vain tehty ja sen mukaan on eletty. Aikaisemmin jo mainitin mahdollisten
korvaushoitojen esim. inhlaattorin) käytön sallimisesta, mutta sekin pitäisi tehdä valvotusti ja erillään muista nuorista?
153. ­
154. Kertomalla sen huonot vaikutukset
155. Mielestäni tupakoimattomuutta voi edistää parhaiten aloittamalla päihdekasvatustyö jo alakouluikäisestä ja riittävän monen tahon
yhteistyöllä. Koen, että rippikouikäiset nuoret ovat usein jo tehneet valintansa ja aloittaneet tupakoinnin. Tällöin meidän tehtäväksi jää
ns. korjaava työ, joka ei ole helppoa. Erilaiset kiellot ja säännöt ovat hyviä ilmoittamaan meidän kielteisen asenteemme nuorten
tupakointiin, mutta niiden vaikuttavuus nuorten tupakointiin on vaikeasti havaittavaissa. Kyllä kyse on koko yhteiskunnan
kasvatustehtävästä. En jättäisi ketään vaikka isostoiminnan ulkopuolelle siksi, että hän tupakoi. (Kirkkohallituksen linjaus oli tässä
kohtaaa syrjivä ja loukkaava).
156. Esimerkeillä ja valistuksella, asiallisella keskustelulla (ei moralisointia)
157. Keskustelemalla nuorte kanssa .
158. KANNUSTAMALLA savuttomuuteen, ei pakottamalla. Seurakunnan hekilöstöllä ei ole aikaa eikä ammattitaitoa vieroittaa nuoria
päihteistä. Seurakunan tulisi keskittyä perustehtävään ja tehdä se hyvin. Kun nuori löytää Jeesuksen, alkavat muutkin asiat järjestyä.
159. Ehdoton kielto.
160. Rippikoulussa on hyvä ottaa esille, mutta materiaalit on huonoja... tai ainakin mitä rippikoulukirjoissa on ollut.
161. puhumalla asiasta, osoittamalla positiivisella tavalla kuinka turhaa tupakointi on. Työntekijöiden sitoutuminen yhteiseen linjaan ja
siitä kiinni pitäminen.
162. Jos srk liittyisi paikallistason muiden toimijoiden kanssa samaan savuttomuuden rintamaan, niin koko nuorisotyön saralla olisi
mahdollista saavuttaa savuttomuus.
163. Omalla esimerkillä ja asian esillä pitämisellä.
164. Asiaa voitaisiin pitää enemmän esillä
165. Yhtenäisillä käytännöillä
166. Kannustamalla mm. omalla esimerkillä luopumaan tupakasta.
167. En usko, että olemassa olevilla resursseilla sitä pystyttäisiin paremmin edistämään. Seuraava askel mielestäni olisi
vieroitushoito. Valvonnan lisääminenkään ei ole tarkoituksen mukaista, sillä "kyttäysfiilistä" halutaan välttää.
168. Lepsuilu pois.
169. en osaa sanoa
170. Valistusta lisäämällä. Nopealla puuttumisella havainnon tekemisen jälkeen.
171. No, paremmin ja paremmin... Esimerkki ja rehellinen nuorten kohtaaminen toimivat ihan mukavasti. Jos se tukee savuttomuutta,
niin se nyt sitten on vain pelkkää plussaa.
172. Tiukemmalla puuttumisella.
173. työntekijöiden esimerkki on tärkeää. Annetaan tupakoinnin tilalle jotain muuta, esim., että raitis, tupakoimaton nuori voisi olla jotain
upeaa!
174. Toiminnan suunnittelussa tulisi käyttää keinoja tuottaa sellaista toimintaa, jossa tupakointi todetaan haitalliseksi ja osallistumista
vaikeuttavaksi (liikunnallisuus,muu kulttuurinen toiminta, jossa ei ole sijaa tupakkatauoille). Nuorisotyössä olevien tulisi lopettaa oma
tupakointi. Tämä esimerkki kannustaisi myös mukanaolevia tupakoivia nuoria lopettamaan. Kaikenkaikkiaan kasvatuksessa tulee
jatkuvasti tuoda esille tupakoinnin haitallisuus tupakoitsijalle itselleen ja niille, jotka ovat lähipiirissä.
175. Yritetään luoda savuuttomuuskulttuuri osaksi koko nuorten kenttää. Seurakunta yksin ei tätä ratkaise, mutta voi olla mukana osana
suurempaa kokonaisuutta. Jos seurakunta lähtee vain kieltojen ja tiukkojen ohjeiden/määräysten kautta tarttumaan tupakointiin, niin se
samalla nostaa tupakoinnin korokkeelle. Tupaskointi on pahasta ja vaarallista ( niinkuin moni muukin pahe) ja asiaan tulee kiinnittää
vakavaa huomiota. Ei kuitenkaan ryhdytä tupakkapoliiseiksi.
176. Keskusteluilla. Pienessä seurakunnassa ainoana nuorisotyönohjaajana minulla ei ole yksinkertaisesti ole aikaa aloittaa
tupakoinnin lopettamis­ ryhmiä. Seurakunnalla on mielestäni tärkeämpääkin tehtävää. Pidän kuitenkin kiinni siitä, että leirien
tupaikoimattomuus on tärkeä sääntö. Ikävä kyllä tätä sääntöä ei voi henkilöresursseista johtuen täysin aukottomasti valvoa ­ aina joku
onnistuu käymään salassa. Silti sitä ei hyväksytä ja kiinnijäämisestä on aina ja poikkeuksetta seurauksena yhteys kotiin.
177. Omalla esimerkillä = ei tupakkaa , ei nuuskaa , ei huumaavia aineita , jne = oma esimerkki !!!
178. Oma esikuva, kun on itse savuton, ei ainakaan anna mallia tupakoinnista. Nuorille mielekästä tekemistä ja raitista yhdessäoloa.
Asiasta avoin puhuminen. Haaveiltu on tupakoiville nuorille tumppausleiriä, jossa autettaisiin alkuun tupakoinnin lopettaminen.
179. eos
180. ­
181. Selkeästi tuoda julki savutonta elämäntapaa
182. että olisi yhtenäinenlinja mihin kaikki sitoutuisivat
183. En tiedä
184. Mielestäni tupakoimattomuutta edistetään ihan tarpeeksi. Enempi "saarnaaminen" ei enää auta...
185. esimerkki, valistus,puuttuminen,valvonta ja sen jälkeinen kannustus
186. Hyvä kysymys. Asiaa auttaisi, jos nuorten vanhemmat olisivat tietoisia siitä missä nuoret ovat viikonloppuisin ja hitä he tekevät.
Nuorten kosteita kotibileitä järjestetään melko paljon. Tupakointi ja alkoholin käyttö kulkevat usein käsikädessä.
187. Voisi jotain siistiä kehittää johon polttelevat ei saisi osallistua... eli onko palkintaa vai syrjintää.
188. ­ antamalla malli raittiista elämäntavasta ­ vahvistamalla nuorten itsetuntoa ja rohkeutta eläää ilman tupakkaa/nuuskaa
189. Sallimalla se, mutta tekemällä se niin hankalaksi kuin mahdollista. Täydellinen kielto on "punainen vaate". Mikä on tämä käsite
nuori? Meillä yli 18­vuotiaskin on nuori! Miksi hän ei saisi tupakoida jos me kohtaamme kahdestaa?
190. Tekemällä tupakalla käymisestä vaikeampaa, esim. siirtämällä tupakointipaikkaa kauemmas.
191. Selkeät perusteet ja toimintaohjeet tupakoinnin kitkemiseksi.
192. Laitetaan selkeät rajat ja annetaan ohjeet ja noudatetaan niitä.
193. Puhumalla asiasta reilusti yhteisissä tilaisuuksissa nuorten kanssa.
194. Puuttumalla asiaan käytännön tasolla. Puhumalla asioista nuorten kanssa.
195. ­­­­
196. En osaa sanoa
197. Kieltolaki ei koskaan toimi.
198. Lopetuskurssi olisi jees.
199. Oma esimerkki eli terveiden elämäntapojen puolesta puhuminen ja käytännössä niiden mukaan eläminen. Lasten ja nuorten
kanssa työtä tekevät ihmiset pyrkisivät lopettamaan tupakoinnin.
200. Pakottamatta ei mitenkään.
201. ­
202. Omalla esimerkillä ja panostamalla päihteettömään toimintaan
203. Tuetaan terveitä elämäntapoja, kannustetaan päihteetöntä elämäntapaa