2012-2013 opetussuunnitelma - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
05.01.2014 • Views
Share Embed Flag

2012-2013 opetussuunnitelma - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

2012-2013 opetussuunnitelma - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

2012-2013 opetussuunnitelma - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
haaga.helia.fi

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

Sisällys<br />

1. Ammatillisen opettajan toimintaympäristöt 2<br />

2. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op 3<br />

2.1 Käsitys oppimisesta jatkuvana kehittymisprosessina 3<br />

2.2 Ammatillisen opettajan osaamisalueet 5<br />

2.3 Opiskelun käytännöistä 9<br />

3. Ammattipedagogisen osaamisen kehittäminen 11<br />

3.1 Osaamisen tunnistaminen, osoitta minen, kehittymisen suunnittelu ja arviointi 5 op 11<br />

3.2 Kasvatustieteelliset perusopinnot 25 op 16<br />

3.3 Opettajan toiminta yhteisöissä ja verkostoissa 6 op 18<br />

3.4 Opetusharjoittelu 13 op 20<br />

3.5 Oppimisen ja opettajan työn tutkiminen ja kehittäminen 6 op 24<br />

3.6 Syventävä osuus 5 op 25<br />

4. Tiedoksi ja opintojen tueksi 26<br />

5. Ammatillisen opettajan kehittymisen jatkumo 29<br />

Täydennyskoulutus 29<br />

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta, TKi 29<br />

Alumnitoiminta 30<br />

<strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> Ammatillisen opettajakorkeakoulun taustaa 30<br />

6. Ammatillisten opettajaopintojen aikataulu <strong>2012</strong>–<strong>2013</strong> 31<br />

7. Kasvatustieteellisten perusopintojen kirjallisuus ja tehtävät 34<br />

A suoritusvaihtoehto 35<br />

B suoritusvaihtoehto 48<br />

1

1<br />

Ammatillisen opettajan<br />

toimintaympäristöt<br />

Ammatillisen opettajan työ oppilaitoksessa koostuu <strong>opetussuunnitelma</strong>työstä,<br />

opetuksesta ja ohjauksesta sekä toimimisesta<br />

myös oppilaitoksen ulkopuolella. Ammatillisen<br />

opettajan toimintaympäristöön kuuluvat erilaiset paikalliset<br />

ja alueelliset verkostot, myös valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.<br />

Yhteistyö työelämän kanssa on opettajan arkea.<br />

Tällaisessa toimintaympäristössä opettajan työ on jatkuvaa<br />

oman työskentelyn, työyhteisön ja verkostojen arviointia,<br />

ammatillisen opetuksen kehittämistä ja tutkimista.<br />

Ammatillisen opettajan laadukkaan työn perustana<br />

ovat monipuoliset, joustavat ja luottamukselliset suhteet<br />

opiskelijoihin, omaan työyhteisöön, työpaikkoihin, tutkijoihin<br />

sekä rahoittajiin. Opiskelijoiden on voitava luottaa<br />

opettajien ammatilliseen ja pedagogiseen osaamiseen.<br />

Oppilaitoksissa ja opetussuunnitelmissa on otettava huomioon<br />

opiskelijoiden erilaiset lähtökohdat, tavoitteet ja<br />

etenemispolut. Opiskelijoille ja opettajille ovat välttämättömiä<br />

työpaikkojen edustajien kanssa muodostuneet monipuoliset<br />

yhteistyön muodot, joissa yhteisenä tavoitteena<br />

on varmistaa uusien työntekijöiden ja uudenlaisen osaamisen<br />

saaminen työpaikoille.<br />

Ammatilliset opettajat suunnittelevat, toteuttavat ja<br />

kehittävät työtään yhteistoiminnallisesti ja yhteistyössä<br />

oppilaitoksissa ja verkostoissa. Ammatillisen opettajan<br />

toimintaympäristö on avoin ja läpinäkyvä, jolloin<br />

tutkijoiden, rahoittajien ja alueellisten kehittäjien kanssa<br />

on mahdollista arvioida toimintaa sekä lisätä esimerkiksi<br />

koulutuksen vaikuttavuutta.<br />

2

2<br />

Opettajan pedagogiset opinnot 60 op<br />

2.1<br />

Käsitys oppimisesta jatkuvana<br />

kehittymisprosessina<br />

haaga-helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun (hh<br />

aokk) toiminnan lähtökohtia ovat tutkiva ja kehittävä työote,<br />

toimintaympäristöihin ja –tilanteisiin kytkeytyvä oppiminen,<br />

vuorovaikutus, yhteisöllisyys ja verkostomaisuus.<br />

Opinnoissa korostuu opettajaopiskelijan kanssa yhdessä<br />

laadittava ja neuvoteltava henkilökohtainen kehittymissuunnitelma<br />

(heks), joka ottaa huomioon aiemmin<br />

hankitun osaamisen ja sen kehittämisen, työpaikan sekä<br />

siellä olevat yhteisöt ja verkostot. heks kehittyy ja toteutuu<br />

prosessina koko opettajaopintojen ajan. heksin lisäksi<br />

opettajaopiskelija sitoutuu opintojensa ajaksi toimimaan<br />

pienryhmässä. Jokainen pienryhmä laatii oman toimintasuunnitelmansa<br />

(pits), jonka avulla osaamista jaetaan<br />

ja kehitetään yhteistoiminnallisesti.<br />

Koska erilaisissa yhteisöissä ja tiimeissä toimiminen on<br />

ammatillisen opettajan ydinosaamista, opettajaopintojen<br />

aikana työskennellään myös vaihtelevissa ja erikokoisissa<br />

ryhmissä. Näissä ryhmissä tapahtuvat prosessit ovat myös<br />

arvioinnin kohteena.<br />

Opettajan pedagogiset opinnot rakentuvat ammatillisen<br />

osaamisen varaan, jonka opettajaopiskelija on hankkinut<br />

koulutuksen ja työkokemuksen avulla. Ammatillisen<br />

opettajan pedagogisia opintoja säätelevät ammattioppilaitoksen<br />

tai <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n opettajan osaamistavoitteet<br />

ja kelpoisuusvaatimukset (Ammattikorkeakoululaki<br />

356/2003 ja Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista<br />

986/1998) sekä seuraavat haagahelia<br />

Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa määritellyt<br />

yhteiset periaatteet ja käytännöt:<br />

Opettajan työn eettisyys<br />

Ammatillisen opettajan työ on kasvatuksen, opetuksen<br />

ja oppimisen mahdollisuuksien edistämistä yksilön, työpaikkojen<br />

ja yhteiskunnan parhaaksi. Opettajalla on merkittävä<br />

rooli myönteisten oppimiskokemusten syntymisessä<br />

sekä opiskelijoiden itseluottamuksen ja sosiaalisen<br />

vastuullisuuden vahvistamisessa. Luottamuksen ja hyvien<br />

ihmissuhteiden rakentaminen kuuluu opettajan työhön.<br />

Tärkeää on herkkyys vuorovaikutuksessa, johon sanojen<br />

ohella kuuluu keskeisesti myös ei-kielellinen ilmaisu.<br />

Opettajien eettisten periaatteiden taustalla olevat arvot<br />

ovat ihmisarvo, totuudellisuus, oikeudenmukaisuus sekä<br />

vastuu ja vapaus (ks. www.oaj.fi). Opettajan työhön sisältyy<br />

oman toiminnan motiivien ja päämäärien eettistä<br />

pohdintaa ja arviointia. Opiskelijoiden arviointiin liittyy<br />

paljon opettajan valtaa ja vastuuta. Sisäistynyt eettisyys<br />

estää opettajaa käyttämästä asemaansa väärin.<br />

Kokonaisvaltainen oppimiskokemus<br />

Teoria ja käytäntö yhdistyvät samanaikaiseksi prosessiksi ja<br />

tukevat oppimista yhteistyössä työelämän kanssa. Uuden<br />

oppimisessa tunteet, aidot kokemukset ja sitoutuminen<br />

toimintaan ovat tärkeitä. Lähtökohtina opettajan tutkival-<br />

3

le ja kehittävälle työotteelle ovat tietoinen havainnointi ja<br />

reflektio, joiden kautta syntyy uutta tietoa ja ymmärrystä.<br />

Opiskelijalähtöisyys<br />

Onnistunut oppimisprosessi on mielekäs, persoonallisesti<br />

merkittävä ja henkilökohtaisesti tärkeä kokemus. Ammatillisessa<br />

opettajakorkeakoulussa henkilökohtainen kehittymissuunnitelma<br />

(heks) rakennetaan yhdessä opettajaopiskelijan<br />

kanssa hänen omien tavoitteidensa pohjalta. Kehittymistavoitteet<br />

ja -tehtävät täsmentyvät ohjauskeskusteluissa,<br />

joissa otetaan huomioon opiskelijan omat tavoitteet<br />

sekä hänen työyhteisönsä ja verkostonsa odotukset.<br />

Jatkuvuus<br />

Jatkuvuus vahvistaa motivaatiota ja eheyttää oppimista.<br />

Opettajaopinnoissa ohjaus on jatkuva prosessi, jonka aikana<br />

opettajaopiskelija ja pienryhmä keskustelevat ohjaajansa<br />

kanssa aiemmin hankitusta osaamisestaan, omista<br />

tavoitteistaan, opintojen toteutuksesta ja niiden arvioinnista<br />

sekä keskittyvät tulevan suunnitteluun niiden pohjalta.<br />

Yhteisöllinen oppiminen<br />

Ammatillinen opettaja työskentelee harvoin yksinään.<br />

Yhdessä työskentelemisen tarkoitus on monipuolistaa oppimista<br />

ja kehittymistä. Opettajaopinnoissa pienryhmät<br />

tukevat opiskelua ja opintojen etenemistä. Pienryhmissä<br />

on mahdollista jakaa ja suhteuttaa omia näkemyksiä muiden<br />

ajatuksiin ja kokemuksiin. Pienryhmässä ja yhteiskehittelyn<br />

työpajoissa jokainen opettajaopiskelija saa kokemuksen<br />

myös yhteistoiminnallisista työskentelytavoista.<br />

Innostus, riskinotto ja vastuunkantaminen<br />

Oppiessa pitää saada innostua ja kokeilla erilaisia toteutustapoja.<br />

Luovuuskin tulee paremmin näkyviin, kun on<br />

lupa heittäytyä uuteen. Luottamus eri osapuolten välillä<br />

ja myönteisten kokemusten vahvistaminen rohkaisevat<br />

riskinottoon ja vastuunkantamiseen. Nämä puolestaan<br />

auttavat opettajaa kokemaan onnistumisen iloa työssään.<br />

4

2.2<br />

Ammatillisen opettajan<br />

osaamisalueet<br />

aokkn osaamisperustainen <strong>opetussuunnitelma</strong> (ops) sisältää<br />

ammatillisen opettajan pedagogisen osaamisen kuvaukset,<br />

joista käsin ja joihin peilaten opettajan työtä tutkitaan<br />

ja kehitetään. Koska osaamiskuvaukset ovat luonteeltaan<br />

olettamuksia, myös niiden tarkoituksenmukaisuutta<br />

ja pätevyyttä suhteessa ammatillisen opettajan työhön<br />

arvioidaan.<br />

Ammatillisen opettajan opinnot aloitetaan tunnistamalla<br />

opettajaopiskelijan oma osaaminen. Osaamisen<br />

tunnistamisen avuksi on <strong>opetussuunnitelma</strong>an kuvattu<br />

ammatillisen opettajan osaamisalueet. Oman osaamisen<br />

tunnistaminen vaikuttaa opettajaopinnoissa kehittämiskohteiden<br />

valintaan ja kehittämistapoihin.<br />

Ammatillisen opettajan toiminta perustuu sekä ammatti-<br />

ja työelämäosaamiseen että ammattipedagogiseen<br />

osaamiseen. Ammattipedagoginen osaaminen jaetaan tässä<br />

<strong>opetussuunnitelma</strong>ssa kolmeen alueeseen: ohjaus- ja<br />

opetusosaaminen, yhteisö- ja verkosto-osaaminen sekä<br />

tutkimus- ja kehittämisosaaminen (kuvio 1).<br />

Osaamisalueet muodostavat ammatillisen opettajan<br />

osaamisen kokonaisuuden, jonka painotukset vaihtelevat<br />

opettajan työn sisällön mukaan. Tässä <strong>opetussuunnitelma</strong>ssa<br />

osaamisalueita tarkastellaan myös erillisinä, jolloin<br />

ne tarjoavat välineen opettajan työn arviointiin. Osaamisalueiden<br />

avulla arvioidaan opettajaopiskelijan osaamisen<br />

kehittymistä opintojen alussa, aikana ja lopuksi.<br />

Ammatti- ja työelämäosaaminen<br />

Ohjaus- ja<br />

opetusosaaminen<br />

Yhteisö- ja<br />

verkosto-osaaminen<br />

Tutkimus- ja<br />

kehittämisosaaminen<br />

Kuvio 1. Ammatillisen opettajan toiminnan perustus<br />

5

AMMATILLISEN OPETTAJAN OSAAMISALUEET – OHJAUS- JA OPETUSOSAAMINEN<br />

Osaamisen arvioinnin kohteita<br />

n Ammatillisen oppimisen ohjaaminen ja sen arviointi – yhteisöjen oppimisen edistäminen<br />

Osaamisen arvioinnin kriteereitä<br />

Ammatillinen opettaja<br />

n Arvioi ja kehittää ohjaus- ja opetustoimintaa valintansa perustellen.<br />

Käyttää toimintatapoina verkostomaista <strong>opetussuunnitelma</strong>työtä,<br />

monipuolisia oppimisympäristöjä ja yhteistoiminnallista osaamisen arviointia.<br />

n Arvioi ja kehittää omia vuorovaikutustapojaan monikulttuurisissa<br />

toimintaympäristöissä (havainnoiminen, tulkitseminen, neuvotteleminen)<br />

yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.<br />

n Käyttää opiskelijalähtöisiä ohjaus- ja opetusmenetelmiä valintansa perustellen.<br />

Neuvottelee erilaisissa ohjaustilanteissa, eri toimijoita tavoitteelliseen yhteistyöhön innostaen.<br />

n Kehittää toimintatapoja, joilla oppimisen yksilöllisyys ja jo olemassa oleva osaaminen<br />

tulee otetuksi huomioon oppimisen mahdollisuuksina.<br />

Henkilökohtaiset tavoitteet, osaamisen kehittäminen ja osoittaminen:<br />

6

AMMATILLISEN OPETTAJAN OSAAMISALUEET – YHTEISÖ- JA VERKOSTO – OSAAMINEN<br />

Osaamisen arvioinnin kohteita<br />

n Tavoitteellinen yhteistoiminta opiskelijoiden, kollegoiden, eri ammattiryhmien ja<br />

työpaikkojen edustajien kanssa.<br />

Osaamisen arvioinnin kriteereitä<br />

Ammatillinen opettaja<br />

n Arvioi ja kehittää yhteistoiminnallisia toimintatapoja omassa työyhteisössään<br />

yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon periaatteiden mukaisesti.<br />

n Arvioi ja kehittää omaa osallisuuttaan verkostoissa, joissa tunnistetaan työpaikoilla<br />

edellytettävää osaamista ja uudistetaan opetussuunnitelmia.<br />

n Kehittää ammatillisen koulutuksen ja työelämän välistä yhteistyötä ja yhteistyöverkostoja,<br />

mahdollistaen oppimisen työelämän kanssa.<br />

n Kuvaa virallisia ja epävirallisia ammatillisen koulutuksen toiminnanohjausjärjestelmiä.<br />

n Tuntee toimintaansa ohjaavaa lainsäädäntöä ja toimii sen mukaisesti.<br />

Edistää toiminnassaan kestävän kehityksen periaatteita.<br />

Henkilökohtaiset tavoitteet, osaamisen kehittäminen ja osoittaminen:<br />

7

AMMATILLISEN OPETTAJAN OSAAMISALUEET - TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISOSAAMINEN<br />

Osaamisen arvioinnin kohteita<br />

n Tutkiva ja kehittävä työote.<br />

Osaamisen arvioinnin kriteereitä<br />

Ammatillinen opettaja<br />

n Kuvaa ja arvioi omassa työssään ja toimintaympäristössään ilmeneviä tutkimisen ja kehittämisen kohteita.<br />

Tuottaa yhdessä toisten kanssa oppimista edistäviä ratkaisuja ja toimii aktiivisesti oman työnsä ja<br />

työyhteisönsä kehittämiseksi.<br />

n Kuvaa ja arvioi, miten ammattialan kehittyminen vaikuttaa omaan toimintaan, ammattialaan<br />

ja koulutuksen toimintaympäristöön.<br />

Henkilökohtaiset tavoitteet, osaamisen kehittäminen ja osoittaminen:<br />

8

2.3<br />

Opiskelun käytännöistä<br />

Ammatillisissa opettajaopinnoissa tutkitaan ja kehitetään<br />

oppimista, ohjausta ja opettamista valituissa työyhteisöissä<br />

ja verkostoissa sekä erilaisissa opettajaopiskelijaryhmissä.<br />

Käytännön oppimistilanteiden ja -prosessien tutkiminen<br />

ja kehittäminen nostavat esiin uusia tapoja toimia<br />

opettajana ja ymmärtää opettajan työn käytäntöjä.<br />

Käytännön oppimistilanteiden ja -prosessien tutkimisen<br />

ja kehittämisen apuna ovat kasvatustieteiden käsitteet ja<br />

myös niiden pohjalta tuotettavat toimintamallit.<br />

Opettajankoulutukseen sisältyy lähi- ja etäopiskelua.<br />

Lähipäivillä hyödynnetään monialaisissa ryhmissä olevaa<br />

osaamista. Lähiopiskelu sisältää opetusmenetelmäharjoituksia,<br />

verkko-opiskeluun perehtymistä, pienryhmä- ja<br />

yksilöohjausta, luentoja, opiskelijoiden verkottumista ja<br />

yhteistä sopimista. Etäjaksoilla työskennellään sovittujen<br />

tehtävien parissa joko itsenäisesti, oman pienryhmän<br />

kanssa tai verkossa.<br />

Lähipäivät on rakennettu jonkin opintoihin liittyvän<br />

teeman, opintojakson tai osaamisen kehittämisen ympärille.<br />

Lähipäivien tueksi tehdään ennakkotehtäviä tai työstetään<br />

esimerkiksi opiskelijoiden omaan työhön tai toimintaympäristöön<br />

liittyviä opetusmateriaaleja, suunnitelmia<br />

ja kehittämisdokumentteja.<br />

Lähipäivät toteutetaan haaga-helian tiloissa, opettajaopiskelijoiden<br />

oppilaitoksissa tai muissa yhteisesti sovituissa<br />

paikoissa.<br />

Opintojen hyväksytty suorittaminen edellyttää opettajaopiskelijan<br />

aktiivista työskentelyä lähipäivillä. Jos opettajaopiskelija<br />

joutuu olemaan poissa lähipäiviltä, hänen tulee<br />

ilmoittaa siitä ennakkoon sekä ohjaajalle että omalle pienryhmälleen.<br />

Yhteisesti sovitaan myös siitä, miten opettajaopiskelija<br />

täydentää osaamistaan poissaolojensa osalta.<br />

Opintojen etenemiseen liittyvistä asioista opiskelija<br />

neuvottelee ohjaavan opettajan ja tarvittaessa opintojen<br />

viivästyessä tai keskeytyessä koulutuspäällikön kanssa.<br />

Lukuvuonna <strong>2012</strong>-<strong>2013</strong> opiskelijoiden on mahdollista<br />

osallistua myös opintojen etenemistä tukeviin kiripäiviin.<br />

Kiripäivät järjestetään 8.-9.11.<strong>2012</strong>, 11.-12.4.<strong>2013</strong> ja<br />

3.6.<strong>2013</strong>. Kiripäivistä ja niihin ilmoittautumisesta tiedotetaan<br />

opiskelijoille sähköpostitse.<br />

haaga-helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu tarjoaa<br />

opettajaopiskelijalle mahdollisuuden kartuttaa osaamistaan<br />

tietyillä erityisalueilla. heksissä sovitulla tavalla opiskelija<br />

voi valita esimerkiksi:<br />

n kasvatustieteen perusopintojen (25 op) sijaan erityispedagogiikan<br />

perusopinnot (25 op)<br />

n yrittäjyyskasvatuksen opintoja<br />

n työelämävalmentajan opintoja<br />

n opiskelua ulkomailla ja kansainvälisissä verkostoissa<br />

n muita täydennyskoulutuksen opintoja<br />

Muista mahdollisuuksista tiedotetaan opintojen alussa.<br />

Kasvatustieteellisistä perusopinnoista<br />

Aiempien kasvatustieteellisten perusopintojen<br />

hyväksilukeminen<br />

Opettajaopiskelijan aiemmin suorittamat yliopistolliset<br />

kasvatustieteelliset perusopinnot (25 op / 15 ov) hyväksiluetaan<br />

opettajan pedagogisiin opintoihin. Hyväksilukua<br />

ei tarvitse erikseen anoa, vaan opintokokonaisuus kirjataan<br />

suoraan opintorekisteriin, mikäli todistus opinnoista<br />

on ollut yhteishakulomakkeen liitteenä.<br />

Kasvatustieteellisiksi perusopinnoiksi hyväksytään:<br />

n Kasvatustieteen/tieteiden perusopinnot<br />

n Aikuiskasvatustieteen perusopinnot<br />

9

n Erityispedagogiikan perusopinnot<br />

n Ammattikasvatuksen perusopinnot<br />

n Muu yliopistollinen pedagoginen kokonaisuus (esim.<br />

taiko, yoop).<br />

Opettajaopiskelija voi hakea hyväksilukua myös yksittäisistä<br />

kasvatustieteellisten perusopintojen opintojaksoista,<br />

jos ne on suoritettu vuoden 2002 jälkeen. Opintojaksojen<br />

hyväksiluvusta tulee tehdä erillinen anomus, joka löytyy<br />

nettisivuilta www.haaga-helia.fi/aokk.<br />

Yksittäisistä opintojaksoista voi hakea hyväksilukua<br />

myös muilla kuin em. kasvatustieteellisillä perusopinnoilla.<br />

Opintojen, joilla hyväksilukua haetaan, tulee vastata<br />

sisällöllisesti opettajankoulutusohjelman kasvatustieteellisiä<br />

opintoja, jonka opettajaopiskelija anomuksessaan<br />

osoittaa. Mikäli opettajaopiskelija saa kasvatustieteellisistä<br />

perusopinnoista yhden tai useamman opintojakson hyväksiluettua<br />

muilla kuin em. yliopistollisilla opinnoilla,<br />

hän ei saa Helsingin yliopistolta erillistä todistusta suoritetuista<br />

kasvatustieteiden perusopinnoista.<br />

Kasvatustieteellisten perusopintojen suorittaminen<br />

Kasvatustieteelliset perusopinnot sisältävät kuusi opintojaksoa<br />

(ks. 3.2). Opintojen suorittamiseen on jaksokohtaisesti<br />

kaksi suoritusvaihtoehtoa, A ja B, joista opiskelija<br />

voi valita opintojaksoittain parhaiten sopivan suoritusvaihtoehdon.<br />

A vaihtoehto sisältää aikataulussa mainitut lähipäivät,<br />

oppimistehtävät ja kirjallisuuden. Joihinkin opintojaksoihin<br />

sisältyy myös oppimispäiväkirja. A-vaihtoehtoa suositellaan<br />

opiskelijoille, joilla ei ole käyttäytymis-, sosiaali-,<br />

kasvatus- tai yhteiskuntatieteellisiä opintoja tai jotka haluavat<br />

joka tapauksessa osallistua lähipäiville. Jos et pääse<br />

osallistumaan opintojakson kaikille lähipäiville, niin valitse<br />

suoritusvaihtoehdoksi B.<br />

B vaihtoehto sisältää laajoja oppimistehtäviä ja kirjallisuutta.<br />

Lähipäivät ovat vapaaehtoisia B-vaihtoehdon mukaisesti<br />

opintojaksoa suorittavalle. B-vaihtoehtoa suositellaan<br />

opiskelijoille, joilla on taustalla aiempia aiheeseen<br />

liittyviä opintoja tai joilla ei ole mahdollisuutta osallistua<br />

lähipäiviin.<br />

Kasvatustieteellisten perusopintojen kirjallisuus, oppimistehtävät<br />

ja ohjeet niiden tekemiseen ovat sivuilla 34.<br />

Erityispedagogiikan perusopintojen suorittamisesta<br />

n Kasvatustieteiden perusopintojen sijaan voit valita<br />

myös erityispedagogiikan perusopinnot. Tietoa erityispedagogiikan<br />

perusopinnoista ja niiden suorittamisesta<br />

löydät ammatillisen erityisopettajakoulutuksen <strong>opetussuunnitelma</strong>sta:<br />

http://www.haaga-helia.fi/fi/aokk/<br />

ammatillinen-opettajankoulutus/ammatillinen-erityisopettajankoulutus/<strong>opetussuunnitelma</strong><br />

10

3<br />

Ammattipedagogisen osaamisen<br />

kehittäminen<br />

Ammatillisen opettajan pedagogiset opinnot<br />

koostuvat seuraavista kokonaisuuksista:<br />

n Osaamisen tunnistaminen, osoittaminen,<br />

kehittymisen suunnittelu ja arviointi 5 op<br />

n Kasvatustieteelliset perusopinnot 25 op<br />

n Opettajan toiminta yhteisöissä ja verkostoissa 6 op<br />

n Opetusharjoittelu 13 op<br />

n Oppimisen ja opettajan työn tutkiminen ja<br />

kehittäminen 6 op<br />

n Syventävä osuus 5 op<br />

3.1<br />

Osaamisen tunnistaminen,<br />

osoittA minen, kehittymisen<br />

suunnittelu ja arviointi 5 op<br />

Opintokokonaisuus Osaamisen tunnistaminen, osoittaminen,<br />

kehittymisen suunnittelu ja arviointi (5 op) koostuu<br />

seuraavista osista:<br />

n Ammatillisen opettajan osaaminen <strong>opetussuunnitelma</strong>n<br />

valossa<br />

n Oman osaamisen analysointi ja tunnistaminen<br />

n Ammatillisen opettajan työ- ja toimintaympäristön<br />

osaamisen tunnistaminen<br />

n heks – Henkilökohtainen kehittymissuunnitelma,<br />

osaamiskansio<br />

n pits – Pienryhmän toimintasuunnitelma<br />

Opettajaopintojen aluksi perehdytään ammatillisen opettajan<br />

osaamisalueisiin ja tunnistaan oma osaaminen.<br />

Henkilökohtainen kehittymissuunnitelma (heks), käynnistää<br />

ja suuntaa opintoja, ohjaa opiskeluprosessia ja tuo<br />

välineitä osaamisen arviointiin. heks -prosessissa sovitetaan<br />

yhteen opettajankoulutuksen periaatteet ja osaamisalueet,<br />

opettajaopiskelijan oma opintopolku, hänen pienryhmänsä<br />

sekä hänen valitsemansa työ- ja työyhteisön sekä<br />

työelämän näkökulmat.<br />

Ohjauskeskusteluissa sovitaan, millä tavoin opettajaopiskelijan<br />

aiemmin hankittu ja opettajaopintojen aikana<br />

kehittyvä osaaminen on parhaiten osoitettavissa. heks<br />

ja sitä tarkentavat ohjauskeskustelut määrittelevät, mitä<br />

opintotekoja opettajaopinnot edellyttävät sekä miten<br />

osaamista kehitetään eri osaamisalueilla opettajaopintojen<br />

kuluessa. Ohjauskeskusteluja käydään oman ohjaajan<br />

kanssa opintojen alussa, aikana ja lopussa.<br />

Opettajaopiskelijat muodostavat opintojen alussa 3–6<br />

hengen pienryhmiä, joissa opiskelu ja yhteiset tehtävät<br />

toteutetaan ja jaetaan. Ryhmän jäsenet etsivät yhteisiä<br />

toimintatapoja ja laativat suunnitelman, jolla voidaan jakaa<br />

ja kehittää osaamista yhteistoiminnallisesti. Pienryhmän<br />

toimintasuunnitelma (pits) tukee opettajaopiskelijan<br />

omaa kehittymistä.<br />

heks ja pits sekä niiden pohjalta toteutettu opiskeluprosessi<br />

toimivat opettajaopintojen reflektoinnin ja arvioinnin<br />

välineenä. heksissä asetetut kehittymistavoitteet,<br />

opintojen kuluessa tehdyt osaamista kehittävät opintoteot<br />

ja niiden arviointi muodostavat yhdessä kehittymistä kuvaavan<br />

osaamiskansion.<br />

11

Osaamiskansio on keskeinen heks-prosessin väline,<br />

jonka muodon ja toteutustavan opettajaopiskelija voi valita<br />

itselleen tarkoituksenmukaisesti. Sisältönä osaamiskansiossa<br />

on muun muassa eri osaamisalueisiin liittyvät<br />

kokoavat arvioinnit. Osaamisen kehittymisen arviointi alkaa<br />

opintojen alussa ja jatkuu opintojen ajan. Opintojen<br />

päättyessä osaamiskansiossa kootaan yhteen kehittyminen<br />

ja saavutettu osaaminen. Osaamiskansio toimii näyttönä<br />

suoritetuista opettajaopinnoista. Ohjaussuhde päättyy<br />

osaamiskansion pohjalta käytyyn koko opiskeluprosessin<br />

ja osaamisen kehittymisen arviointiin. (Kuvio 2)<br />

Opintojen ajan jatkuva HEKS-prosessi ja<br />

osaamis kansion työstäminen.<br />

ELÄMÄN-<br />

KOKEMUS<br />

ja kertynyt<br />

osaaminen<br />

n Opiskelu<br />

n Ammatillinen<br />

historia<br />

n Työpaikat<br />

n Työtehtävät<br />

n Harrastukset<br />

n Kiinnostukset<br />

n Elämäntilanne<br />

n Osaamisen<br />

tunnistaminen<br />

n Kehittymisen<br />

suunnitteleminen<br />

n Ohjauskeskustelut<br />

HEKS<br />

Kasvatustieteiden<br />

teoriat ja metodit<br />

tulkintavälineinä<br />

n Yhteisö- ja verkosto-osaaminen<br />

n Ohjaus- ja opetusosaaminen<br />

n Tutkimus- ja kehittämisosaaminen<br />

Vuorovaikutusta, jakamista,<br />

kokeiluja, tekoja, hankkeita<br />

kumppaneiden kanssa –<br />

opintojen pien ryhmä,<br />

ohjaava opettaja, oma<br />

työ yhteisö, työpaikat,<br />

ammattien opiskelijat…<br />

Osaamiskansio syntyy<br />

opiskeluprosessin aikana,<br />

kokoaa kehittymisen eri<br />

osaamisalueilla ja reflektoi<br />

prosessia.<br />

Kuvio 2. Ammatillinen opettajankoulutus osaamisen kehittämisen prosessina<br />

12

Opettajaopiskelijan tehtävänä on laatia alustava heks tutkimalla<br />

ammatillisen opettajan osaamisalueita sekä analysoimalla<br />

ja tunnistamalla henkilökohtaisia ja valitsemansa<br />

työ- ja toimintaympäristön kehittämistarpeita. Opettajankoulutuksen<br />

<strong>opetussuunnitelma</strong> ja osaamisen analysointia<br />

tukeva kirjallisuus orientoivat opintoihin. heksin<br />

pohjalta opettajaopiskelija käy ohjaajansa kanssa ensimmäisen<br />

ohjauskeskustelun.<br />

Ohjauskeskustelussa rakennetaan opettajaopiskelijan<br />

oma opintopolku hänen kiinnostuksensa ja kehittymisensä<br />

kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Käytännössä<br />

tämä tarkoittaa, että ammatillisen opettajan osaamisalueita<br />

painotetaan yksilöllisesti ja osaamisen kehittyminen sovitetaan<br />

opettajaopiskelijan nykyiseen tai tulevaan työ- ja<br />

toimintaympäristöön.<br />

Ammatillisen opettajan osaaminen<br />

<strong>opetussuunnitelma</strong>n valossa<br />

Opetussuunnitelma on ammatillisen opettajakorkeakoulun<br />

tulkinta opettajan osaamisesta. Esitetty tulkinta asetetaan<br />

kriittisen tarkastelun kohteeksi, jolloin pohditaan<br />

muun muassa seuraavia kysymyksiä: Millä ehdoilla tulkinnat<br />

pitävät paikkansa? Millaisia mahdollisuuksia ne<br />

tuottavat?<br />

Opetussuunnitelmassa kuvataan ammattipedagogisen<br />

osaamisen peruslähtökohdat, ohjauksen ja yhteistoiminnan<br />

periaatteet sekä opintopolkujen rakentuminen heksin<br />

ja pitsin avulla.<br />

Lue <strong>opetussuunnitelma</strong> huolellisesti ja kirjoita teksti<br />

lukemasi perusteella pohtien seuraavia kysymyksiä:<br />

n Millaista osaamista aokk:n <strong>opetussuunnitelma</strong>n perusteella<br />

ammatilliselta opettajalta edellytetään?<br />

n Mitä opsissa kuvatut osaamisalueet merkitsevät opettajan<br />

työssäsi?<br />

n Mitä ajatuksia, kysymyksiä tai kommentteja osaamisalueet<br />

herättävät?<br />

Oman osaamisen analysointi ja tunnistaminen<br />

Kirjoita kuvaus itsestäsi alla olevien teemojen ja kysymysten<br />

pohjalta. Kuvaus kannattaa kirjoittaa huolellisesti, sillä<br />

se luo pohjan heksillesi. Voit havainnollistaa ja pelkistää<br />

ajatuksiasi käyttämällä kuvauksen tueksi visualisointia.<br />

Pohdi tekstissäsi, miten teemaan liittyvät kirjallisuuslähteet<br />

tukevat tai haastavat ammatillista kehittymistäsi.<br />

Mainitse käyttämäsi lähteet tekstissä ja lähdeluettelossa.<br />

Suositeltavaa kirjallisuutta ja linkkejä löydät aokk:n<br />

sivuilta www.haaga-helia.fi/aokk<br />

Kirjaa ja pohdi kuvauksessa omalta kohdaltasi seuraavia<br />

asioita:<br />

n Koulutusalasi, ammatillinen pätevyytesi ja ammatillisen<br />

opettajan osaamisesi<br />

n Nykyinen työsektorisi ja toimenkuvasi<br />

n Ammatti- ja työelämäosaamisesi<br />

n Opettajana/kouluttajana sekä asiantuntijana kehittymisen<br />

polkusi<br />

n Vahvuutesi, heikkoutesi, mahdollisuutesi ja haasteesi<br />

ammatillisena opettajana<br />

n Opettajaidentiteettisi ja sen kehittymisen suunta lähitulevaisuudessa<br />

Henkilökohtaiset kehittymis- ja kouluttautumishaasteesi<br />

opettajan pedagogisissa opinnoissa:<br />

n Mitkä ovat motiivisi, tavoitteesi ja odotuksesi opiskelun<br />

ja oppimisen suhteen?<br />

n Mitä haluat oppia ja mistä haluat tietää enemmän?<br />

n Mihin osaamisalueisiin haluat erityisesti paneutua?<br />

n Miten omat tavoitteesi sopivat yhteen opsissa kuvattujen<br />

osaamisalueiden kanssa?<br />

13

n Millaisten opetusharjoitteluna toimivien ohjaus- ja<br />

opetustilanteiden kautta voit osoittaa oman osaamisesi<br />

ja kehittää sitä?<br />

Voidaksesi osallistua täysipainoisesti ammatilliseen opettajankoulutukseen<br />

pohdi myös seuraavia:<br />

n Miten aiot arvioida oppimistasi näissä opinnoissa?<br />

n Millaisen osaamiskansion haluat tehdä?<br />

n Mitkä ovat resurssisi ja ajankäyttömahdollisuutesi<br />

näissä opinnoissa?<br />

n Mitä toiveita sinulla on ohjauksesta, ohjaajasi roolista<br />

ja verkostoitumisesta?<br />

Työ- ja toimintaympäristön kehittämistarpeiden<br />

tunnistaminen<br />

Perehdy omaan tai valitsemaasi työ- ja toimintaympäristöön<br />

etsien organisaation strategisesti olennaiset tavoitteet<br />

ja niistä nousevat kehittämistarpeet. Mikäli mahdollista,<br />

tarkastele näitä suhteessa työyhteisössä esiin nouseviin<br />

muutostarpeisiin. Osallista myös kyseinen työyhteisö<br />

yhteiseen pohdintaan.<br />

Tutustu työ- ja toimintaympäristösi strategioihin, kehittämissuunnitelmiin<br />

ja -hankkeisiin. Etsi ja kirjaa asioita,<br />

jotka ovat sinulle tärkeitä sekä toimintoja, joihin voisit<br />

osallistua ja joiden kehittämiseksi voisit tehdä jotakin. Perehdy<br />

myös kestävän kehityksen, yrittäjyyden, kv-osaamisen<br />

ja monikulttuurisuuden teemoihin ja esitä niistä omia<br />

näkökulmiasi omaan työhösi liittyen.<br />

Kirjoita teksti pohtien muun muassa seuraavia asioita:<br />

n Mitkä ovat tämän hetken keskeisiä keskustelun aiheita<br />

valitsemassasi työ- ja toimintaympäristössä?<br />

n Miten ajankohtaisia kehittämishaasteita nostetaan<br />

esiin ja käsitellään?<br />

n Millaisia mahdollisuuksia valitsemasi työ- ja toimintaympäristö<br />

tarjoaa ammatillisen opettajan osaamisen<br />

kehittämiselle?<br />

n Miten yhdistät omat kehittymistarpeesi ammatillisena<br />

opettajana valitsemasi työ- ja toimintaympäristön kehittämistarpeisiin?<br />

HEKS – Henkilökohtainen kehittymissuunnitelma<br />

Edellä olet laatinut kirjoitelman pohtien seuraavia asioita:<br />

n Ammatillisen opettajan osaaminen <strong>opetussuunnitelma</strong>n<br />

valossa<br />

n Oman osaamisen analysointi ja tunnistaminen<br />

n Valitun työ- ja toimintaympäristön kehittämistarpeiden<br />

tunnistaminen<br />

Laadi henkilökohtainen kehittymissuunnitelmasi (heks)<br />

kirjoitelmaasi hyödyntäen. Muotoile heks haluamallasi<br />

tavalla tässä <strong>opetussuunnitelma</strong>ssa esitettyjen osaamisalueiden<br />

pohjalta. heksin jäsentynyt rakenne helpottaa<br />

opintojen kokonaisuuden hahmottamista.<br />

heksin voi muodostaa monella tavalla. Tyypillisimmät tavat<br />

ovat integratiivinen malli ja erotteleva malli.<br />

n Integratiivisessa mallissa suunnataan eri opintojaksojen<br />

kehitystehtävät samaan kohteeseen. Esimerkiksi opetusharjoittelu,<br />

opettajan yhteisöt ja verkostot sekä opettajan<br />

työn tutkiminen ja kehittäminen sekä kasvatustieteen<br />

tehtävät voivat kohdistua samaan toimintaan.<br />

n Erottelevassa mallissa kehittämisen kohteet voivat<br />

vaihdella opintojaksoittain tarpeen mukaan.<br />

Toimita kohdassa 3.1 vaaditut kirjoitelmat sekä laatimasi<br />

heks ohjaajasi ilmoittamaan päivämäärään mennessä ja<br />

sovi hänen kanssaan ensimmäisen ohjauskeskustelun aika.<br />

Ohjauskeskusteluissa etsitään opettajaopiskelijalle soveltuvin<br />

tapa opintojen toteuttamiseen ja oppimisen ar-<br />

14

viointiin. Yhdessä neuvotellen määritetään henkilökohtaisen<br />

kehittymisen kannalta olennaiset oppimisteot eri<br />

osaamisalueilla. heks tarkentuu koko opintojen ajan. Ohjaussuhde<br />

päättyy osaamiskansion pohjalta käytyyn koko<br />

opiskeluprosessin ja osaamisen kehittymisen arviointiin.<br />

Yhteisesti sovittu ensimmäinen heks sisältää:<br />

n opiskelusi tavoitteet suhteessa osaamisalueisiin<br />

n toimintatavat, joilla pyrit tavoitteisiin sekä tarkoituksenmukaiseen<br />

ajankäytön suunnitelmaan<br />

n suunnitelman osaamisesi ja sen kehittymisen arvioinnista<br />

sekä kasvatustieteiden käsitteiden käyttämisestä<br />

tulkintavälineinä<br />

PITS – pienryhmän toimintasuunnitelma<br />

Pienryhmä rakentaa opintojen alkuvaiheessa toimintasuunnitelman<br />

(pits) ohjaajansa kanssa neuvotellen. pits<br />

on pienryhmän sopimus yhdessä toteutettavista opinnoista<br />

sekä vertaisohjauksesta ja -tuesta opintojen edistämiseksi.<br />

pits laaditaan myös kirjallisena.<br />

15

3.2<br />

Kasvatustieteelliset perusopinnot<br />

25 op<br />

haaga-helia Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa suoritettavat<br />

kasvatustieteiden opinnot muodostavat Helsingin<br />

yliopiston kasvatustieteiden perusopintojen kokonaisuuden.<br />

Hyväksytysti suoritetusta kokonaisuudesta opettajaopiskelija<br />

saa Helsingin yliopiston myöntämän erillisen<br />

todistuksen.<br />

Kasvatustieteelliset perusopinnot koostuvat kuudesta<br />

opintojaksosta, joissa perehdytään eri osaamisalueiden<br />

teoreettisiin ja käsitteellisiin lähtökohtiin.<br />

Kasvatus elämänkulussa 5 op<br />

Opintojaksolla tutustutaan kasvatukseen ja koulutukseen<br />

elämänkulun eri vaiheissa sekä virallisissa että epävirallisissa<br />

oppimisympäristöissä. Jaksolla tutustutaan ihmisen<br />

kasvuun, identiteetin kehittymiseen ja elämänkulkuun<br />

keskeisten kasvatuspsykologisten ja -sosiologisten teoriasuuntausten<br />

näkökulmista.<br />

Osallistujat kehittävät taitojaan tunnistaa oppimiskokemusten<br />

yhteyksiä eri elämänvaiheisiin ja identiteetin<br />

rakentumiseen sekä ymmärtävät ihmisen kasvun ohjaamiseen<br />

ja tutkimiseen kuuluvan eettisen vastuun.<br />

Johdatus kasvatustieteisiin 3 op<br />

Opintojakson aikana tutustutaan sekä yleisen kasvatustieteen<br />

että aikuiskasvatustieteen keskeisiin kysymyksiin,<br />

tehtäväalueisiin ja pyrkimyksiin. Tavoitteena on, että<br />

opintojakson suoritettuaan opettajaopiskelija on saanut<br />

yleiskäsityksen kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen<br />

perusteista, historiallisista lähtökohdista, tutkimustraditiosta,<br />

keskeisistä vaikuttajista, tutkimuskohteista ja<br />

käsitteistä sekä ajankohtaisesta tutkimuksesta ja sen eri lähestymistavoista.<br />

Opetus ja oppiminen 4 op<br />

Opintojaksolla tutustutaan erilaisiin oppimisnäkemyksiin<br />

ja niiden soveltamiseen erityisesti ammatillisen oppimisen<br />

konteksteissa. Millaisiin teoreettisiin perusteisiin nykyisin<br />

nojaudutaan opetuksen ja oppimisen psykologisissa ja sosiaalisissa<br />

ratkaisuissa? Mitkä tekijät mahdollistavat läpi<br />

elämänkaaren tapahtuvan oppimisen, mitkä ovat läpi elämän<br />

tapahtuvan oppimisen edellytykset ja esteet?<br />

Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri 4 op<br />

Opintojaksossa tutustutaan kasvatussosiologian ja koulutuspolitiikan<br />

keskeisiin käsitteisiin ja kysymyksiin sekä<br />

Suomen koulutusjärjestelmän kehitykseen. Mitkä ovat<br />

koulutuksen yhteiskunnalliset tehtävät? Miten ja miksi<br />

kasvatuksen ja koulutuksen prosessit ja rakenteet ovat<br />

yhteiskunnan muutoksessa muotoutuneet sen kaltaisiksi<br />

kuin ovat? Tavoitteena on oppia ymmärtämään koulutuksen<br />

muutosprosesseja sekä kuvata ja jäsentää koulua<br />

ja koulutusta eri aikakausien yhteiskunnallisista ja kulttuurisista<br />

tekijöistä käsin. Lisäksi tutustutaan omaan toimintaympäristöön<br />

liittyen kasvatussosiologian tämänhetkiseen<br />

tutkimuskenttään.<br />

Oppiminen työelämässä 4 op<br />

Opintojaksolla tutustutaan työn historiallisiin perusmuotoihin<br />

teollisuusyhteiskunnassa sekä niille ominaisiin<br />

työn hallinnan ja oppimisen muotoihin. Opettajaopiskelija<br />

saa yleiskuvan työhön liittyvän oppimisen kysymyksistä<br />

ja tuntee työn historialliset perusmuodot ja työn organisointimuotojen<br />

kehityksen.<br />

16

Kohti tutkivaa työtapaa 5 op<br />

Opintojaksolla tutustutaan kasvatus- ja aikuiskasvatustieteelliseen<br />

tutkimustyöhön, tutkimuksen lähestymistapoihin<br />

ja tiedeyhteisöihin. Konkreettisena tavoitteena<br />

on, että opintojakson suoritettuaan opettajaopiskelijalla<br />

on yleiskäsitys arkitiedosta ja tieteellisestä tiedosta, tutkimuksen<br />

teon etiikasta, tutkimuksen työvälineistä (mm.<br />

teoria, malli, käsite, operationalisointi) sekä tutkimusprosessin<br />

menetelmällisistä lähestymistavoista. Tavoitteena<br />

on perehtyä myös kehittämisorientoituneeseen tutkimukseen<br />

sekä tieteelliseen tiedonmuodostukseen ja auttaa<br />

ammatillisissa opettajaopinnossa tehtävän kehittämishankeen<br />

suunnittelua ja toteuttamista. Jakson aikana tarkastellaan<br />

niin kasvatustieteellisen tutkimuksen erilaisia<br />

kohteita, lähestymistapoja ja menetelmiä kuin ammatillisessa<br />

koulutuksessa tehtävän kehittämisorientoituneen<br />

tutkimuksen tarvitsemia käsitteellisiä ja metodologisia lähestymistapoja.<br />

17

3.3<br />

Opettajan toiminta yhteisöissä ja<br />

verkostoissa 6 op<br />

Opettajan toiminta yhteisöissä ja verkostoissa -opintokokonaisuudessa<br />

keskitytään opettajan yhteisö- ja verkostoosaamisen<br />

kehittämiseen. Opintokokonaisuudessa jatketaan<br />

työtä, joka aloitettiin kohdassa 3.1 Työ- ja toimintaympäristön<br />

kehittämistarpeiden tunnistaminen.<br />

Ammatillinen opettaja työskentelee erilaisissa yhteisöissä<br />

ja verkostossa, jotka esimerkiksi uusien opiskelijaryhmien<br />

myötä muuttuvat ja vaihtuvat. Ammatilliset<br />

opettajat toimivat oman ammattialansa työpaikkojen, oppilaitosten,<br />

opettajien ja opiskelijoiden muodostamissa<br />

yhteisöissä ja verkostoissa, joissa he osallistuvat monenlaisiin<br />

neuvotteluihin ja yhteistyön muotoihin. Näissä yhteisöissä<br />

ja verkostoissa kaikkien osallistujien ammatillista<br />

osaamista on mahdollista monipuolisesti ylläpitää, kehittää<br />

ja arvioida. Ammatillisen opettajan osaamisen ja kehittymisen<br />

varmistajana toimivat joustavat ja luottamukselliset<br />

suhteet työelämään.<br />

Opettajan toiminta yhteisöissä ja verkostoissa -opintokokonaisuus<br />

tehdään pienryhmässä ohjaajan kanssa sovitulla<br />

tavalla painottaen joko yhteisö- ja verkosto-osaamisen<br />

selvitystä tai aiheeseen liittyvää kehittämistyötä. Toteutuksessa<br />

perehdytään yhteisö- ja verkosto-osaamisen<br />

kriteereihin ja alan kirjallisuuteen.<br />

Lisäksi perehdytään ammatillista koulutusta ja opettajaa<br />

koskevaan säännöstöön ja ohjausmekanismeihin sovitulla<br />

tavalla. Kirjalista ja linkkikokoelma mm. opettajaa/virkamiestä<br />

sitovasta lainsäädännöstä löytyy osoitteesta<br />

www.haaga-helia.fi/aokk<br />

Yhteisö- ja verkosto-osaamisen<br />

arvioinnin kriteerit<br />

Ammatillinen opettaja:<br />

n Arvioi ja kehittää yhteistoiminnallisia toimintatapoja<br />

omassa työyhteisössään yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon<br />

periaatteiden mukaisesti.<br />

n Arvioi ja kehittää omaa osallisuuttaan verkostoissa,<br />

joissa tunnistetaan työpaikoilla edellytettävää osaamista<br />

ja uudistetaan opetussuunnitelmia.<br />

n Kehittää ammatillisen koulutuksen ja työelämän välistä<br />

yhteistyötä ja yhteistyöverkostoja, mahdollistaen oppimisen<br />

työelämän kanssa.<br />

n Kuvaa virallisia ja epävirallisia ammatillisen koulutuksen<br />

toiminnanohjausjärjestelmiä. Tuntee toimintaansa<br />

ohjaavaa lainsäädäntöä ja toimii sen mukaisesti. Edistää<br />

toiminnassaan kestävän kehityksen periaatteita.<br />

Kokoava arviointi<br />

Opettajan toiminta yhteisöissä ja verkostoissa -opintokokonaisuuden<br />

kokoavassa arvioinnissa kuvataan pienryhmän<br />

tekemä yhteisö- ja verkosto-osaamisen selvitys tai<br />

kehittämistyö sekä näistä saatu arviointi. Arviointiin sisällytetään<br />

pienryhmän oma pohdinta sekä ohjaajalta, muilta<br />

opettajaopiskelijoilta ja kuvatuista yhteisöistä ja verkostoista<br />

saadut arviot.<br />

Kokoavassa arvioinnissa kuvataan myös, mitä pienryhmä<br />

on opintokokonaisuudessa oppinut ja minkälaisin<br />

keinoin kehittänyt yhteisö- ja verkosto-osaamistaan.<br />

Arvioinnissa käytettävä kirjallisuus ja aineisto löytyy<br />

aokkn kirja- ja linkkilistasta osoitteesta www.haaga-helia.<br />

fi/aokk.<br />

18

Vinkkejä ja kysymyksiä avuksi yhteisö- ja verkostoosaamisen<br />

kehittämiseen ja arviointiin:<br />

n Minkä työpaikan yhteisöt tai verkostot ovat tarkastelun<br />

kohteena?<br />

n Painottuuko tarkastelu työpaikan sisälle ja/tai ulkopuolelle?<br />

n Mikä on valitun yhteisön tai verkoston tausta, nykytilanne<br />

ja lähitulevaisuus?<br />

n Minkälaiset tavoitteet, normit ja yhteisesti sovitus pelisäännöt<br />

säätelevät yhteisön tai verkoston toimintaa?<br />

n Miten yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon periaatteet toteutuvat?<br />

n Mitä osaamista yhteisössä tai verkostossa kehitetään?<br />

Miten osaamista jaetaan?<br />

n Mitä yhteisöissä tai verkostoissa opitaan?<br />

n Mitä haasteita yhteisöissä tai verkostoissa on ja miten<br />

niitä ratkaistaan?<br />

n Kenellä / keillä on vastuu yhteisön tai verkoston jatkuvuudesta<br />

ja ylläpidosta?<br />

n Miten yhteisöjä tai verkostoja kehitetään?<br />

19

3.4<br />

Opetusharjoittelu 13 op<br />

Opetusharjoittelussa keskitytään ammatillisen opettajan<br />

ohjaus- ja opetusosaamisen osoittamiseen ja kehittämiseen.<br />

Opetusharjoittelu koostuu seuraavista osista:<br />

n Ohjaus- ja opetuskokonaisuuden (noin 20 tuntia)<br />

suunnittelu, toteutus ja arviointi.<br />

n Pienryhmän sekä muiden opettajien ohjaus- ja opetustilanteiden<br />

havainnointia ja arviointia yhteensä<br />

noin 25 tuntia.<br />

n Yhteiskehittelyn työpajat, joissa kokeillaan yhteistoiminnallisia<br />

ohjaus- ja opetusmenetelmiä.<br />

n Kokoava arviointi opetusharjoittelusta ohjaus- ja opetusosaamisen<br />

kriteereihin peilaten.<br />

Lisäksi opetusharjoittelun aikana perehdytään opetussuunnitelmiin<br />

ja opetuksen suunnittelun osa-alueisiin.<br />

Pienryhmät sopivat ohjaajansa kanssa opetusharjoitteluun<br />

liittyvästä kirjallisuudesta ja sen käsittelytavasta.<br />

Pienryhmissä sovitaan opetusharjoittelun seurannan, arvioinnin<br />

ja yhteisen käsittelyn menettelytavoista.<br />

Ohjaus- ja opetusosaamisen arvioinnin<br />

kriteerit<br />

Ammatillinen opettaja:<br />

n Arvioi ja kehittää ohjaus- ja opetustoimintaa valintansa<br />

perustellen. Käyttää toimintatapoina verkostomaista<br />

<strong>opetussuunnitelma</strong>työtä, monipuolisia oppimisympäristöjä<br />

ja yhteistoiminnallista osaamisen arviointia.<br />

n Arvioi ja kehittää omia vuorovaikutustapojaan monikulttuurisissa<br />

toimintaympäristöissä (havainnoiminen,<br />

tulkitseminen, neuvotteleminen) yhteistyössä muiden<br />

toimijoiden kanssa.<br />

n Käyttää opiskelijalähtöisiä ohjaus- ja opetusmenetelmiä<br />

valintansa perustellen. Neuvottelee erilaisissa ohjaustilanteissa,<br />

eri toimijoita tavoitteelliseen yhteistyöhön innostaen.<br />

n Kehittää toimintatapoja, joilla oppimisen yksilöllisyys ja<br />

jo olemassa oleva osaaminen tulee otetuksi huomioon<br />

oppimisen mahdollisuuksina.<br />

Muiden ohjaus- ja opetustilanteiden havainnointi<br />

ja arviointi<br />

Osana opetusharjoittelua jokainen opiskelija seuraa muiden<br />

opettajien opetusta noin 25 tuntia. Pienryhmän jäsenet<br />

seuraavat yhdessä ja myös toistensa opetuksia ja ohjauksia<br />

silloin, kun se on käytännössä mahdollista. Pienryhmissä<br />

toteutuva vertaisohjaus on opetusharjoittelussa<br />

keskeistä.<br />

Tavoitteena on, että seurannat sisältävät mahdollisimman<br />

erilaisia tilanteita useammassa oppilaitoskulttuurissa<br />

ja työelämän koulutuksissa. Seurantoihin on monipuolisuuden<br />

vuoksi tarkoituksenmukaista sisällyttää erityisopetusta,<br />

vieraskielistä tai monikulttuurista opetusta.<br />

Opetuksen ja ohjauksen seurannoissa tehdyt havainnot,<br />

käydyt arviointikeskustelut ja saadut opit raportoidaan<br />

ohjaajan kanssa sovitulla tavalla. Raportit liitetään<br />

osaksi opetusharjoittelun kokoavaa arviointia.<br />

Ohjaus- ja opetuskokonaisuuden suunnitelma,<br />

toteutus ja arviointi<br />

Ohjaus- ja opetuskokonaisuudeksi valitaan sellainen opettajaopiskelijan<br />

omaan työhön liittyvä kokonaisuus, jonka<br />

20

on tarkoituksenmukaista muodostua noin 6–8 opetus- tai<br />

ohjauskerrasta (noin 20 tuntia). Valitun kokonaisuuden<br />

tulee alkaa ja päättyä opettajaopintojen aikana. Kokonaisuudesta<br />

ja sen ajankohdasta sovitaan etukäteen ohjaajan<br />

kanssa. Kokonaisuus voi myös olla opettajaopintoja varten<br />

erikseen sovittua ohjausta tai opetusta muualla kuin<br />

opettajaopiskelijan omassa työyhteisössä. Opintojakson<br />

voi toteuttaa myös ulkomailla.<br />

Tärkeää on, että valitun kokonaisuuden avulla voi monipuolisesti<br />

osoittaa ja kehittää opettajaopiskelijan omaa<br />

ohjaus- ja opetusosaamista. Opettajaopintojen yhteydessä<br />

ei pyritä ”mallisuoritukseen”, vaan avoimeen ja rohkeaan<br />

otteeseen, jonka avulla oma osaaminen ja sen kehittyminen<br />

tulee näkyväksi.<br />

Opetusharjoittelu liittyy kasvatustieteen opintojaksoihin<br />

Opetus- ja oppiminen, Kasvatus elämänkulussa sekä<br />

tehtäviin Kas 2 – Kas 4.<br />

Valitsemastaan ohjaus- ja opetuskokonaisuudesta opiskelija<br />

laatii suunnitelman. Suunnitelmassa kerrotaan mitä,<br />

kenelle, miten ja miksi sekä minkälaisessa ympäristössä<br />

se toteutetaan.<br />

Alla on suunnitelman tekemisen tueksi kysymyksiä:<br />

Ohjaus- ja opetuskokonaisuus<br />

n Mitkä ovat ohjaus- ja opetuskokonaisuuden ydinajatukset,<br />

pääperiaatteet ja keskeiset teemat?<br />

n Mitä opiskelijoiden on tarkoitus oppia, ja miksi?<br />

n Kuka (esim. opettajat, opiskelijat, työelämä) määrittelee<br />

ohjaus- ja opetuskokonaisuuden teemat ja sisällöt?<br />

Miten ne määritellään?<br />

n Miten ohjaus- ja opetuskokonaisuus etenee ajallisesti<br />

ja sisällöllisesti?<br />

n Mikä on tiedon luonne ohjaus- ja opetuskokonaisuudessa?<br />

Mihin tarkoitukseen tietoa luodaan? Miten<br />

uutta tietoa luodaan yhdessä opiskelijoiden kanssa?<br />

Miten tietoa voidaan käyttää työelämässä?<br />

Opiskelijat ja opiskelijaryhmät<br />

n Mikä on opetukseen ja ohjaukseen osallistuvan ryhmän<br />

historia, nykytilanne ja tulevaisuus suhteessa<br />

opiskeltavaan asiaan?<br />

n Minkälaisia yksittäisten ryhmien, opiskelijoiden ja<br />

ohjattavien elämäntilanteisiin tai ammatilliseen kasvun<br />

vaiheeseen liittyviä prosesseja voi ottaa huomioon<br />

opetusta suunnitellessa?<br />

n Minkälaisia resursseja ja välineitä opiskelijoilla, ohjattavilla<br />

ja ryhmillä on opiskeltavan asian käsittelyyn ja<br />

työstämiseen?<br />

n Miten opiskelijoiden omaa ajattelua ja toimintaa sekä<br />

tutkivan oppijan roolia tuetaan opintokokonaisuudessa?<br />

Opetuksen elementit<br />

n Minkälainen on opetuksen suunnittelua ohjaava oppimiskäsityksesi?<br />

n Minkälaisia opiskeltavaan asiaan orientoivia tehtäviä<br />

ja opetusmenetelmiä käytät?<br />

n Minkälaisia orientaatioperustoja tarvitaan ja miten ne<br />

opiskelun yhteydessä luodaan?<br />

n Mihin aiempiin opiskelukokonaisuuksiin asia liittyy?<br />

n Minkälaisia oppimistehtäviä käytät? Miten ja keiden<br />

kanssa tehtävät on laadittu? Miten perustelet oppimistehtävät<br />

ja niiden sisällöt?<br />

n Millä tavoin ja millä kriteereillä oppimistehtävät arvioidaan?<br />

n Millä tavoin opiskelijoiden osaaminen varmistetaan?<br />

Opettajan ja ohjaajan rooli<br />

n Miten määrittelet oman roolisi ohjaus- ja opetuskokonaisuuden<br />

yhteydessä? Oletko esimerkiksi opettaja,<br />

ohjaaja, valmentaja, alalla toimiva kollega vai mentori?<br />

21

n Toimitko yksin vai yhdessä esimerkiksi muiden opettajien,<br />

tiimien tai työelämäedustajien kanssa?<br />

n Miten toteutat tarvittavan ryhmä- ja yksilöohjauksen?<br />

n Kuka tai ketkä arvioivat opiskelijoiden oppimista?<br />

Ohjaus- ja opetuskokonaisuus osana opettajan<br />

pedagogisia opintoja<br />

n Millä perusteella valitsit kyseisen ohjaus- ja opetuskokonaisuuden<br />

osaksi opetusharjoittelua?<br />

n Millä tavoin organisoit oman pienryhmäsi jäsenet, ohjaajan<br />

ja mahdolliset kollegat seuraamaan ohjaus- ja<br />

opetustilanteitasi?<br />

n Millä tavoin keräät ohjaus- ja opetuskokonaisuuden<br />

toteutuksesta palautetta ja tietoja?<br />

Lopuksi<br />

n Pohdi ohjaus- ja opetuskokonaisuuden perusteella<br />

saamasi kokemuksen ja palautteen pohjalta, mitä opetuksessa<br />

opittiin tai miten ohjaus toteutui suhteessa<br />

suunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin?<br />

n Mikä oli olennaista oman opettamis- ja ohjausosaamisesi<br />

kehittymisen näkökulmasta?<br />

Ohjaaja, pienryhmä opiskelijat ja opettajakollegat sopivat,<br />

milloin tulevat seuraamaan osia ohjaus- ja opetuskokonaisuudesta.<br />

Ohjaus- ja opetuskerroista, joita ohjaaja ja<br />

pienryhmän jäsenet ovat tulossa seuraamaan, lähetetään<br />

heille aina kutsu, jossa on ohjaus- ja opetuskokonaisuuden<br />

suunnitelman lisäksi ilmoitettu seuraavat tiedot:<br />

n Mitä?<br />

Ohjaus- tai opetustilaisuuden otsikko, sisällöt ja tavoite.<br />

n Miten?<br />

Kuvaus ohjaus- ja opetustilanteessa käytettävistä työskentelytavoista<br />

ja opetus-, harjoittelu- ja arviointimenetelmistä.<br />

n Miksi?<br />

Kuvaus ohjaus- ja opetustilanteen taustoista ja pedagogisten<br />

valintojen perustelut.<br />

n Missä?<br />

Ohjaus- tai opetustilaisuuden tarkka aika, katu- tai nettiosoite<br />

ja opetustila sekä liikenneyhteydet ja pysäköintimahdollisuudet.<br />

Ohjaajan, kollegan tai muiden opettajaopiskelijoiden<br />

seuraaman opetus- tai ohjaustilanteen jälkeen käydään arviointikeskustelu,<br />

johon tulee varata riittävästi aikaa. Jos<br />

arviointikeskustelua ei ole käytännön syistä mahdollista<br />

käydä heti opetuksen jälkeen, siihen varataan erikseen<br />

yhteinen aika. Opetusta seuranneet henkilöt voivat antaa<br />

myös kirjallista palautetta.<br />

Ohjaus- ja opetuskokonaisuuden toteutuksesta kerätään<br />

ohjaajien ja opetusta seuranneiden palautteen lisäksi<br />

laajasti palautetta myös opetukseen osallistuneilta opiskelijoilta<br />

ja mahdollisilta muilta opetukseen osallistuneilta<br />

työyhteisön tai työpaikan jäseniltä. Palautetta kannattaa<br />

kerätä esimerkiksi kokeiden, harjoitustöiden, tehtävien ja<br />

kurssiarviointien avulla.<br />

Opettajaopiskelija kirjoittaa jokaisesta seuratusta opetuskerrasta<br />

ja arviointikeskustelusta reflektoivan kuvauksen<br />

osaksi opetusharjoittelun kokoavaa arviointia.<br />

n Kenelle?<br />

Kuvaus opiskelijoista tai asiakkaista.<br />

22

Yhteiskehittelyn työpajat<br />

Opettajaopiskelijat suunnittelevat yhteiskehittelyn työpajoja.<br />

Niissä työstetään moniäänisesti yhteisiä kehittämiskohteita<br />

sekä kokeillaan erilaisia yhteistoiminnallisia työskentelytapoja<br />

ja opetusmenetelmiä. Yhteiskehittelyn työpajat<br />

voidaan toteuttaa esimerkiksi opettajaopintojen lähipäivillä,<br />

verkkotyöskentelynä tai muilla yhdessä sovittavilla<br />

menettelytavoilla.<br />

Kokoava arviointi<br />

Opetusharjoittelun kokoava arviointi on kirjallinen kuvaus<br />

opetusharjoittelun jokaisen osan toteutumisesta, tapahtuneesta<br />

oppimisesta ja kehittymisestä, joita arvioidaan<br />

suhteessa ohjaus- ja ohjausosaamisen kriteereihin sekä<br />

opetus-, ohjaus- ja arviointikirjallisuuteen sekä materiaaliin.<br />

Aihealueittain luokiteltu kirjalista ja linkkikokoelma<br />

löytyvät nettisivuilta www.haaga-helia.fi/aokk<br />

23

3.5<br />

Oppimisen ja opettajan työn<br />

tutkiminen ja kehittäminen 6 op<br />

Oppimisen ja opettajan työn tutkiminen ja kehittäminen<br />

-opintokokonaisuudessa keskitytään opettajan tutkimus<br />

ja kehittämisosaamiseen. Opintokokonaisuudessa jatketaan<br />

työtä, joka aloitettiin kohdassa 3.1 Työ- ja toimintaympäristön<br />

kehittämistarpeiden tunnistaminen. Opintokokonaisuus<br />

liittyy kiinteästi myös yhteisö- ja verkosto<br />

–osaamiseen sekä opetusharjoitteluun syventäen ja laajentaen<br />

näihin liittyvää osaamista ja kehittämistä. Kasvatustieteen<br />

perusteiden opintojakso Kohti tutkivaa työtapaa,<br />

siihen liittyvä kirjallisuus ja oppimistehtävä Kas 10<br />

käsittelevät tutkimus- ja kehittämismenetelmien teoreettisia<br />

perusteita.<br />

Ammatilliselta opettajalta edellytetään tutkivaa ja kehittävää<br />

asennetta ja otetta omaan työ- ja toimintaympäristöön.<br />

Siihen vaikuttavat erilaiset opiskelijaryhmät, yksilölliset<br />

opiskelupolut, vaihtoehtoiset ohjauksen ja opetuksen<br />

muodot, verkostot oppilaitoksissa ja työelämässä.<br />

Vaatimus yhteisöllisestä kehittämisestä ja arviointitoiminnasta<br />

edellyttää tietoa ja taitoa tutkimuksen ja kehittämisen<br />

menetelmistä.<br />

Ammatillisen opettajan tutkimus- ja kehittämistoiminta<br />

on osa jokapäiväistä työtä, jossa ohjaus ja opetus,<br />

opiskelija, <strong>opetussuunnitelma</strong> ja oppilaitoksen pedagoginen<br />

toiminta ovat kiinnostuksen kohteina. Tutkimus- ja<br />

kehittämistoiminta voi laajimmillaan tarkoittaa kokopäiväistä<br />

osallistumista monivuotisiin kansainvälisiin hankkeisiin.<br />

Opintokokonaisuuteen liittyen opettajaopiskelija sopii<br />

ohjauskeskustelussa tutkimus- ja kehittämisosaamisen<br />

kriteerien mukaisesta kehittämistehtävästä, joka toteutetaan<br />

opettajaopintojen aikana. Kehittämistehtävän<br />

sisältö, menetelmät ja aikataulu kirjataan heksiin. Kehittämistehtävä<br />

on mahdollista tehdä yksilötyönä, muiden<br />

opettajaopiskelijoiden tai työelämän yhteisöjen kanssa.<br />

Ohjaajan kanssa neuvotellaan myös kirjallisuudesta, johon<br />

perehdytään.<br />

Aihealueittain luokiteltu kirjalista ja linkkikokoelma<br />

löytyvät osoitteesta www.haaga-helia.fi.<br />

Kehittämistehtäviä käsitellään opettajaopintojen lähipäivillä<br />

ja opintojen lopuksi niitä arvioidaan ja niistä opitaan<br />

yhteistoiminnallisesti opettajaopiskelijoiden kesken.<br />

On toivottavaa, että kehittämistehtävät esitellään myös<br />

niissä työyhteisöissä, joissa kehittämistyötä on tehty.<br />

Tutkimus- ja kehittämisosaamisen kriteerit<br />

Ammatillinen opettaja:<br />

n Kuvaa ja arvioi omassa työssään ja toimintaympäristössään<br />

ilmeneviä tutkimisen ja kehittämisen kohteita.<br />

n Tuottaa yhdessä toisten kanssa ratkaisuja ja toimii aktiivisesti<br />

oman työnsä ja työyhteisönsä kehittämiseksi.<br />

n Kuvaa ja arvioi, miten ammattialan kehittyminen vaikuttaa<br />

omaan toimintaan, ammattialaan ja koulutuksen<br />

toimintaympäristöön.<br />

Kokoava arviointi<br />

Oppimisen ja opettajan työn tutkiminen ja kehittäminen<br />

-opintojakson kokoavaan arviointiin sisällytetään kuvaus<br />

opettajaopintojen aikana tehdystä kehittämistehtävästä ja<br />

sen arviointi niin opettajan pedagogisten opintojen kuin<br />

työelämän näkökulmista.<br />

Liitä kokoavaan arviointiin myös liuskan pituinen lyhennelmä<br />

kehittämistehtävästäsi.<br />

24

Vinkkejä ja kysymyksiä<br />

Kehittämiskohteiden paikantaminen<br />

Listaa sellaisia työyhteisöösi ja omaan työhösi ja ammattiisi<br />

liittyviä käytännöllisiä asioita, prosesseja tai yhteistyön<br />

tapoja, joiden kehittäminen olisi mielestäsi tarpeen.<br />

n Mieti oman ammattialasi tulevaisuutta ja haasteita.<br />

Mitä ammattialaan liittyvää tietoa ja osaamistasi voit<br />

hyödyntää kehittämistoiminnassa?<br />

n Tutustu työyhteisösi ja verkostojesi kehittämistoimintaan.<br />

n Pohdi, mikä on/olisi roolisi tutkivana ja kehittävänä<br />

opettajana.<br />

n Pohdi, haluatko opettajaopintojen kehittämistehtävän<br />

liittyvän johonkin laajaan tutkimus-, kehittämis- ja<br />

innovaatiotoimintaan, omaan ja opettajayhteisösi päivittäiseen<br />

ohjaus- ja opetustyöhön vai oppilaitosyhteisön<br />

ja verkostojen kehittämiseen.<br />

Kehittämistehtävän toteuttaminen opettajaopinnoissa<br />

n Keskustele ja neuvottele ohjaajasi kanssa sekä työyhteisössäsi<br />

vaihtoehtoisista ja itseäsi kiinnostavista kehittämistoiminnan<br />

kohteista, johon kehittämistehtäväsi<br />

voi liittyä. Ota valinnassa huomioon opettajaopintojen<br />

osaamisen kriteerit sekä pedagogiset näkökulmat.<br />

n Laadi kehittämistoiminnalle suunnitelma, johon kirjaat<br />

toiminnan tavoitteet ja aikataulun sekä kehittämisen<br />

ja tutkimisen lähestymistavat, käytettävissäsi olevat<br />

resurssit ja kehittämistehtävän arvioinnin tavat.<br />

n Suunnittele myös, millä tavoin kuvaat ja havainnollistat<br />

kokoavassa arvioinnissa kehittämistehtäväsi etenemistä<br />

ja tuloksia sekä miten hankit siitä palautetta.<br />

3.6<br />

Syventävä osuus 5 op<br />

heksissä sovitaan ohjaajan kanssa syventävän osuuden toteuttamistavasta.<br />

Syventävän osuuden anti tuodaan jakoon<br />

ja edelleen kehittelyyn yhteisille tulkintafoorumeille.<br />

Syventävä osuus voi kohdistua mihin tahansa opiskelijan<br />

kehittymisen kannalta olennaiseen ammatillisen opettajankoulutuksen<br />

osaamisalueeseen. Siinä voi kehittää<br />

osaamistaan opettajien täydennyskoulutuksen tarjoamilla<br />

kursseilla tai tekemällä jonkin opintokokonaisuuden osalta<br />

näkökulmia laajentavan ja syventävän osuuden.<br />

haaga-helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu tarjoaa<br />

mahdollisuuden kartuttaa osaamista opettajaopintojen<br />

aikana tietyillä erityisalueilla. Näitä erityisalueita ovat<br />

muiden muassa:<br />

n yrittäjyyskasvatus<br />

n työelämävalmentajan opinnot<br />

n työskentely ulkomailla ja kansainvälisissä verkostoissa<br />

Syventävissä opinnoissa rakennetaan tulkintafoorumikäytäntöä<br />

opiskelijoiden ja muiden toimijoiden kanssa.<br />

Olennaista on tuoda jakoon syventävässä vaiheessa esiin<br />

saatuja toimintatapoja ja näkökulmia. Opiskelijat neuvottelevat<br />

ohjaavien opettajien kanssa tulkintafoorumikäytännöstä.<br />

25

4<br />

Tiedoksi ja opintojen tueksi<br />

Opettajaopiskelijapalvelut<br />

Osoite: <strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> AOKK<br />

Ratapihantie 13, 00520 Helsinki<br />

Opintotoimisto<br />

haaga-helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun opintotoimisto<br />

sijaitsee Pasilassa 7. kerroksessa, huone 7219.<br />

Opintotoimistosta saat tietoa opiskelun käytäntöön liittyvistä<br />

asioista sekä mahdolliset selvitykset viranomaisia<br />

varten. Tavoitat meidät parhaiten osoitteesta aokk@haaga-helia.fi<br />

Opintotoimiston yhteystiedot<br />

Pirjo Aura, 040 4887521<br />

Maija Kotisilta, 040 4887519<br />

aokk@haaga-helia.fi<br />

Henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat muotoa<br />

etunimi.sukunimi@haaga-helia.fi<br />

Tiedottaminen<br />

Opiskeluun liittyvät tiedotteet lähetetään ilmoittamaasi<br />

sähköpostiosoitteeseen. Opettajaopiskelijaryhmät käyttävät<br />

keskinäiseen tiedottamiseensa myös sähköisiä oppimisalustoja.<br />

Jos sähköpostiosoitteesi muuttuu opiskelun aikana,<br />

ilmoita siitä opintotoimistoon tai vaihda itse osoitteesi<br />

WinhaWillen käyttäjätietoihin.<br />

Opetuspaikat<br />

Lähipäivät pidetään Helsingin ryhmien osalta pääsääntöisesti<br />

haaga-helia aokkn Pasilan toimipisteen tiloissa,<br />

osoitteessa Ratapihantie 13, Helsinki. Turun ryhmän opetus<br />

on Turun amkn tiloissa Lemminkäisenkatu 30.<br />

Opettajankoulutusneuvosto<br />

Opettajankoulutuksen hallintoa varten ammatillisessa<br />

opettajakorkeakoulussa on johtaja ja opettajankoulutusneuvosto<br />

(Laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta<br />

356/9.5.2003). Opettajankoulutusneuvoston tehtävänä on<br />

valmistella opettajankoulutusta koskevat asiat <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n<br />

hallitukselle. Opettajankoulutusneuvoston<br />

jäsenistä yksi edustaa opettajia ja yksi opiskelijoita. Lisäksi<br />

neuvostossa on koulutusta sekä elinkeino- ja muuta<br />

työelämää edustavia henkilöitä. Neuvoston puheenjohtajana<br />

toimii aokkn johtaja. Opettajaopiskelijajäsenet (varsinainen<br />

ja varajäsen) valitaan syksyllä. Valinnasta tiedotetaan<br />

sähköpostitse.<br />

Opintososiaaliset edut<br />

Opettajan pedagogiset opinnot eivät ole tutkintoon johtavaa<br />

koulutusta, joten opintososiaaliset edut (esim. matka-alennukset,<br />

ateriaedut) eivät koske yleensä opettajaopiskelijoita.<br />

Poikkeukset selvitetään tapauskohtaisesti haaga-helian<br />

opintotukilautakunnassa, opintotuki@haaga-helia.fi.<br />

26

haaga-helian opiskelijakunnan, helgan toiminnasta,<br />

opiskelijakortista, eduista ja tapahtumista voit lukea<br />

tarkemmin www.helga.fi. Opettajaopiskelijoilla on mahdollisuus<br />

liittyä helgan jäseneksi (maksullinen) ja saada<br />

samokin vihreä opiskelijakortti, joka oikeuttaa tiettyihin<br />

alennuksiin. Lue lisää www.samok.fi.<br />

Ruokailu<br />

Opiskelijoilla on mahdollisuus ruokailla Amican opiskelijaravintoloissa.<br />

Ilmoita kassalla olevasi ’kurssilainen’, niin<br />

saat lounaasi edullisemmin. Pääaulan Bistrosta voit ostaa<br />

kahvia, kahvileipää ja kevytlounaan. Ravintola Pääraide<br />

sijaitsee SLK-talon 1. kerroksessa, jonne pääset haagahelian<br />

tiloista 2. kerroksessa olevia yhdyskäytäviä pitkin.<br />

Tärkeitä osoitteita<br />

haaga-helia aokkn nettisivut<br />

www.haaga-helia.fi/aokk<br />

n <strong>opetussuunnitelma</strong>t<br />

n opiskelumuotojen lähipäivät<br />

n kasvatustieteen perusopintojen aikataulut ja tehtävät<br />

n artikkeleita<br />

n korvaavuuslomakkeet<br />

n heks ja pits lomakkeet<br />

n tehtävien kansilehdet<br />

Opintorekisteri WinhaWille<br />

https://wille.haaga-helia.fi/winhawille<br />

Kirjaudutaan Web-tunnuksilla, jotka jaetaan aloituspäivänä.<br />

n opintosuoritukset.<br />

Oppimisalusta Moodle<br />

https://elearn.haaga-helia.fi/moodle<br />

Kirjaudutaan verkkotunnuksilla, jotka jaetaan aloituspäivänä.<br />

n lähijaksojen tarkemmat ohjelmat opiskelumuodoittain<br />

n ryhmä/ohjaajakohtaista materiaalia<br />

n keskustelualustat<br />

Opettajaopiskelijan MyNet<br />

http://mynet.haaga-helia.fi/aokk<br />

Kirjaudutaan verkkotunnuksilla, jotka jaetaan aloituspäivänä.<br />

Tämä sivu aukeaa automaattisesti kun kirjaudut koneelle<br />

haaga-heliassa.<br />

n tiedotteet<br />

n kirjaston e-aineistot<br />

n tutkintosääntö<br />

n opettajankoulutusneuvosto<br />

n palaute<br />

n täydennyskoulutus<br />

n TKI<br />

27

IT-palvelut<br />

http://www.haaga-helia.fi – Palvelut ja yhteistyö – IT-palvelut<br />

Helpdesk auttaa ja selvittää opiskelijoiden ja henkilöstön<br />

tietoteknisiä ongelmia (myös AV-ongelmia). Muistathan,<br />

että ratkaisu ongelmaasi saattaa löytyä käyttöohjeista, tutustu<br />

niihin ennen yhteydenottoa<br />

Tulostus- ja kopiointi<br />

Lähipäivien aikana opiskelijoilla on käytössään 8. kerroksen<br />

tietokoneluokka 8209, jossa opettajaopiskelijat voivat<br />

myös tulostaa tehtäviään.<br />

Kopiokortteja myydään kirja- ja paperikauppa Kirjasalkussa<br />

SLK-talon 1. kerroksessa. Kopiokoneet ovat Helia-talon<br />

1. kerroksessa infopisteen takana ja kirjastossa, 3.<br />

krs. Kirjaston kopiokonetta voi käyttää kirjaston aukioloaikoina.<br />

Kirjasto<br />

Kirjasto sijaitsee 3. kerroksessa. Aukioloajat ovat osoitteessa<br />

www.haaga-helia.fi/kirjasto. Lainausoikeuden ja kirjastokortin<br />

saat esittämällä kirjastossa valokuvalla ja henkilötunnuksella<br />

varustetun henkilötodistuksen ja täyttämällä<br />

ilmoittautumislomakkeen. Kirjaston e-aineistoihin<br />

pääset opiskelijoiden MyNetin kautta http://mynet.haaga-helia.fi/aokk<br />

Parkkipaikat<br />

haaga-helia <strong>ammattikorkeakoulu</strong>lla ei ole opiskelijoille<br />

varattuja parkkipaikkoja. Suosittelemme yleisiä kulkuneuvoja.<br />

Maksullisia parkkipaikkoja löytää esimerkiksi<br />

Helsingin Messukeskuksen paikoitusalueelta.<br />

Opiskelupaikasta luopuminen<br />

Mikäli haluat luopua opiskelupaikastasi haaga-helia<br />

aokkssa, ota ensin yhteyttä ohjaajaasi, jonka jälkeen hoidat<br />

opintotoimistossa asiaan liittyvät käytännönjärjestelyt.<br />

Opiskelupaikasta luopuminen tulee ilmoittaa kirjallisesti.<br />

Opiskeluvilppi<br />

Ammattikorkeakoululaki 351/2003, luku 6 § 28:<br />

Opettajaopiskelijaa, joka on <strong>ammattikorkeakoulu</strong>ssa syyllistynyt<br />

vilppiin tai muutoin rikkonut <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n<br />

järjestystä, voidaan kurinpidollisesti rangaista rikkomuksen<br />

vakavuudesta riippuen varoituksella tai erottamalla<br />

hänet määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi. Ennen<br />

asian ratkaisemista opettajaopiskelijalle on varattava<br />

tilaisuus tulla kuulluksi asiassa. Opettajaopiskelijalle annettavasta<br />

varoituksesta päättää rehtori ja opettajaopiskelijan<br />

erottamisesta määräajaksi <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n<br />

hallitus.<br />

Tupakointi<br />

Opiskelijoiden tupakointitila on ulkona 1. kerroksen aulatilan<br />

takana. Rakennuksen pääovella tupakointi on ehdottomasti<br />

kiellettyä.<br />

28

5<br />

Ammatillisen opettajan<br />

kehittymisen jatkumo<br />

Ammatillisen opettajan työ edellyttää jatkuvaa kouluttautumista,<br />

kehittämisprosesseihin osallistumista ja niiden<br />

käynnistämistä. haaga-helia aokkn alumnitoiminta,<br />

täydennyskoulutus sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta<br />

tarjoavat monenlaisia yhteistyömuotoja opettajan<br />

työn kehittämiseen ammatillisen opettajankoulutuksen<br />

jälkeen. Ks. www.haaga-helia.fi/aokk<br />

Täydennyskoulutus<br />

Ammatillisen opettajakorkeakoulun täydennyskoulutuksen<br />

tehtävänä on tukea ammatillisen opetushenkilöstön<br />

ja oppilaitosten osaamisen kehittämistä. Täydennyskoulutuksen<br />

keskeinen haaste on vastata yhteiskunnan ammattipedagogisiin<br />

tarpeisiin.<br />

Täydennyskoulutuksissa päivitetään opetushenkilöstön<br />

ja oppilaitosorganisaatioiden osaamista ja kehitetään<br />

uusia ratkaisuja opiskelun, työelämän ja elinikäisen oppimisen<br />

tarpeisiin. Lisäksi täydennyskoulutuksilla tuetaan<br />

oppilaitosorganisaatioita kouluttamalla ja konsultoimalla<br />

oppilaitosten johtoa ja työelämän yhteistyökumppaneita.<br />

haaga-helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu toteuttaa<br />

täydennyskoulutusta Opetushallituksen, Opetusministeriön<br />

sekä EUn rahoituksella ja maksullisena palvelutoimintana.<br />

Koulutus voidaan toteuttaa lyhytkestoisina<br />

tai laajempina opintopisteitettyinä koulutuskokonaisuuksina,<br />

konsultointipalveluina, seminaareina tai luentosarjoina,<br />

joita voidaan rakentaa myös suoraan oppilaitosten<br />

erilaisiin tarpeisiin.<br />

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta, TKI<br />

Ammatillisen opettajakorkeakoulun tutkimus-, kehittämis-<br />

ja innovaatiotoiminnan tavoitteena on tuottaa uusia<br />

toimintamalleja ja välineitä ammatillisen osaamisen<br />

sekä ammatillisen ja <strong>ammattikorkeakoulu</strong>tuksen kehittämiseen.<br />

Tarkastelemme ammatillisen osaamisen ja koulutuksen<br />

kehittämistä erityisesti ohjaus- ja opetusosaamisen,<br />

yhteisö- ja verkosto-osaamisen ja tutkimus- ja kehittämisosaamisen<br />

alueilla.<br />

Opetuksen ja ohjauksen tutkimisen ja kehittämisen<br />

kohteita ovat dialoginen ohjaussuhde, ohjaussuhteen henkilökohtaistaminen<br />

ja vertaisohjaus, monipuolinen verkko-ohjaus<br />

ja toiminnalliset ohjausmenetelmät oppimisprosessissa.<br />

Yhteisöissä ja verkostoissa toimimisen kehittämisessä<br />

paneudumme koulutusorganisaatioiden sisäisten<br />

ja ulkoisten asiantuntijayhteisöjen toimintaan ja niiden<br />

luomiin verkostoihin yritysten kanssa. Tutkimus- ja<br />

kehittämisteemoina ovat johtamistoiminta, osaamista kehittävät<br />

ja luovat yhteisöt sekä osaamisen jakaminen. Tutkimus-<br />

ja kehittämisosaamisessa painopiste on käytäntölähtöisessä<br />

tutkimuksessa ja kehittämistoiminnassa. Kohteita<br />

ovat työelämälähtöiset hanke- ja opinnäyteprosessit<br />

sekä opetusta ja tutkimus- ja kehittämistoimintaa yhdistävät<br />

ratkaisut. Tutkimus- ja kehittämistyön tuloksia hyödynnetään<br />

opettajankoulutuksessa ja opettajien täydennyskoulutuksessa.<br />

Toteutamme tutkimus- ja kehittämistyötä yhteistyössä<br />

koulutusorganisaatioiden, tutkimuslaitosten ja työelämän<br />

29

kumppaneiden kanssa kansallisissa ja kansainvälisissä<br />

projekteissa. Esittelemme projektien toimintaa ja tuloksia<br />

erilaisissa seminaareissa ja verkostotapaamisissa, joista<br />

tiedotetaan opettajakorkeakoulun www-sivuilla. Opettajaopiskelijat<br />

ovat tervetulleita osallistumaan projekteihin<br />

ja tapahtumiin. Projektien tuloksista julkaistaan raportteja<br />

haaga-helian julkaisusarjoissa ja alan eri julkaisufoorumeilla.<br />

Opettajakorkeakoulun julkaisut ja linkit julkaisumyyntiin<br />

löydät osoitteesta www.haaga-helia.fi/fi/aokk/<br />

julkaisut.<br />

Alumnitoiminta<br />

Alumnitoiminnan tarkoituksena on edistää haaga-helia<br />

aokksta valmistuneiden yhteistoimintaa ja ammatillista<br />

kasvua sekä työelämän ja aokkn verkostoitumista.<br />

Alumneihin voivat liittyä haaga-heliassa opettajankoulutuksen<br />

suorittaneet henkilöt sekä entisestä Helia<br />

Ammatillisesta opettajakorkeakoulusta valmistuneet. Jäsenyys<br />

on vapaaehtoinen ja maksuton.<br />

Alumneille tiedotetaan haaga-helia aokkn tapahtumista,<br />

koulutuksista, julkaisuista ja verkkolehdistä. Tiedottaminen<br />

tapahtuu pääsääntöisesti sähköpostitse. Vuosittain<br />

alumneille järjestetään yhteisiä tilaisuuksia. Jotkut<br />

tilaisuudet voivat olla maksullisia, jolloin maksusta ilmoitetaan<br />

erikseen.<br />

<strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> Ammatillisen opettajakorkeakoulun<br />

taustaa<br />

1900-luvun alku oli talouselämän vapautumisen ja eduskuntauudistuksen<br />

myötä dynaamista kehittymisen ja tulevaisuuteen<br />

uskovan toiminnan aikaa. Yhteiskunnan<br />

muuttuminen edellytti sivistyneitä kansalaisia. Elinkeinoelämän<br />

kehittyminen vaati ammatillisen koulutuksen<br />

kehittämistä. Koulujen palvelukseen tarvittiin hyviä<br />

opettajia. Vuonna 1898 perustettiin Suomen Liikemiesten<br />

Kauppaopisto (SLK). Vuodesta 1904 alkaen kauppaopettajaopiskelijat<br />

alkoivat harjoitella opettajan tehtävää<br />

varten. Auskultantit pitivät harjoitustunteja ja seurasivat<br />

opetusta.<br />

Suomen itsenäisyyden ensimmäisten vuosikymmenten<br />

aikana ammatillinen koulutus kehittyi hitaasti elinkeinoelämän<br />

esittämistä kehittämistoiveista huolimatta. Eri<br />

alojen ammatillinen koulutus oli hallinnollisesti hajallaan<br />

eri ministeriöiden yhteydessä. Toinen maailmansota, pula<br />

ammattitaitoisesta työvoimasta, suuret ikäluokat ja elinkeinorakenteen<br />

muutos saivat yhteiskunnan viimein panostamaan<br />

ammatillisen koulutuksen kehittämiseen. Tulevaa<br />

koulutuksen laajenemista ennakoiden SLKn yhteyteen<br />

perustettiin opettajankoulutusyksikkö vuonna 1950.<br />

Oppilaitoksesta tuli normaalikauppaoppilaitos. Kyseistä<br />

vuotta juhlitaan haaga-heliassa ammatillisen opettajankoulutuksen<br />

alkamisvuotena.<br />

Ammatillisen koulutuksen ekspansio alkoi 1950-luvun<br />

lopulla ja jatkui seuraavalla vuosikymmenellä. Oppilaitokset<br />

kasvoivat ja uusia oppilaitoksia perustettiin. Opettajankoulutus<br />

laajeni. Ammatillista opettajankoulutusta<br />

toteutettiin alakohtaisesti useassa pienessä yksikössä ympäri<br />

maata. Eri yksiköissä toteutettu opettajankoulutus<br />

oli kestoltaan ja sisällöiltään epäyhtenäistä. Koulutuksen<br />

laadun parantamiseksi opettajankoulutuksessa otettiin<br />

käyttöön uudet <strong>opetussuunnitelma</strong>t vuonna 1986. Kaikilla<br />

aloilla opettajien tuli suorittaa pedagogiset opinnot<br />

ja opintojen laajuudeksi tuli 40 opintoviikkoa. Vuodesta<br />

1992 alkaen opettajankoulutusyksiköihin saattoi hakeutua<br />

eri alojen opettajaopiskelijoita.<br />

Ammattikorkeakoulujärjestelmän rakentamisen yhteydessä<br />

ammatillisen opettajankoulutuksen järjestäminen<br />

oli mietittävä uudelleen.<br />

Vuoden 1996 lakiuudistuksessa ammatillinen opettajankoulutus<br />

asetettiin viiden <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n<br />

30

yhteydessä toimivan ammatillisen opettajakorkeakoulun<br />

tehtäväksi. Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu<br />

aloitti toimintansa vuonna 1997. SLK:n opettajankoulutus<br />

ja osa Helsingin Sairaanhoito-opiston opettajankoulutuksen<br />

toiminnoista siirrettiin Helia Ammatilliseen opettajakorkeakouluun.<br />

Opettajankoulutuksen laajuudeksi<br />

määrättiin 35 opintoviikkoa.<br />

Opettajakorkeakoulu on tällä vuosituhannella kehittynyt<br />

monialaiseksi opettajankoulutusta, täydennyskoulutusta<br />

ja tutkimus- ja kehitys- ja innovaatiotoimintaa toteuttavaksi<br />

yksiköksi. Vuonna 2005 <strong>ammattikorkeakoulu</strong>jen<br />

<strong>opetussuunnitelma</strong>uudistuksen myötä opettajan<br />

pedagogisten opintojen laajuudeksi tuli 60 opintopistettä.<br />

Korkeakoulujärjestelmän rakenteellinen kehittäminen<br />

johti, haaga-helia Ammattikorkeakoulun perustamiseen<br />

vuonna 2007.<br />

Vuonna 2010 vietimme haaga-helia:ssa opettajankoulutuksen<br />

60-vuotisjuhlia. Olemme ylpeitä juuristamme,<br />

kehittäminen ja kehittyminen ovat toimintamme<br />

kulmakiviä. Yhdessä opettajaopiskelijoiden, oppilaitosten,<br />

elinkeinoelämän kumppaneiden ja järjestöjen kanssa<br />

kehitämme niin ammatti- kuin <strong>ammattikorkeakoulu</strong>pedagogiikkaa<br />

tulevaisuuden yhteiskunnan tarpeisiin.<br />

Vuoden 2010 juhlavuoden kunniaksi haaga-helia julkaisi<br />

haaga-helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun<br />

historiikin, Opettajan ammattiin ja ammatin opettajaksi.<br />

Kirjan on toimittanut Sirkka Kortetjärvi-Nurmi ja siinä<br />

kerrotaan monipuolisesti haaga-helia Ammatillisen<br />

opettajakorkeakoulun toiminnasta ja tavoitteista. Teoksessa<br />

tarkastellaan opettajankoulutusta myös koko yhteiskunnan<br />

toiminnan taustaa vasten. Historiikin voi ostaa<br />

osoitteesta julkaisut@haaga-helia.fi.<br />

6<br />

Ammatillisten opettajaopintojen<br />

aikataulu <strong>2012</strong>–<strong>2013</strong><br />

Seuraavalla aukeamalla on aikataulu, jossa on eri opiskelumuotojen lähiopetuspäivät.<br />

31

<strong>2012</strong><br />

Monimuotoinen<br />

opiskelu<br />

1 vuosi / Helsinki<br />

Monimuotoinen<br />

opiskelu<br />

1 vuosi / Helsinki<br />

viikonloppu<br />

Toukokuu 22.5.<strong>2012</strong><br />

klo 9–16<br />

Ammatti pedagogiset<br />

opinnot, (Amped)<br />

22.5.<strong>2012</strong><br />

klo 9–16<br />

Ammattipedagogiset<br />

opinnot, (Amped)<br />

Viikonloppu opiskelu<br />

(Amped)<br />

pe klo 16.30–20.30 ja<br />

la klo 9–16<br />

23.5.<br />

Kasvatustieteelliset perusopinnot, (Kasper)<br />

klo 9–12 Johdatus kasvatustieteisiin,<br />

klo 13–16 Opetus ja oppiminen<br />

Kesäkuu 7.6.<br />

klo 9–16 Johdatus kasvatustieteisiin<br />

8.–9.6.<br />

Amped<br />

Elokuu 14.8.<br />

klo 9–16 Opetus ja oppiminen<br />

20.8.<br />

klo 9–16 Kasvatus elämänkulussa<br />

24.–25.8.<br />

Amped<br />

Syyskuu 12.–14.9.<br />

klo 9–16 Amped<br />

21.–22.9.<br />

Amped<br />

6.9.<br />

klo 9–16 Kasvatus elämänkulussa<br />

Lokakuu 11.–12.10.<br />

klo 9–16 Amped<br />

19.–20.10.<br />

Amped<br />

10.10.<br />

klo 9–15 Kohti tutkivaa työtapaa<br />

Marraskuu 22.–23.11.<br />

klo 9–16 Amped<br />

16.–17.11.<br />

Amped<br />

Verkko-opiskelu<br />

1 vuosi / Helsinki<br />

21.–22.5.<strong>2012</strong><br />

klo 9–16<br />

Ammattipedagogiset<br />

opinnot, (Amped)<br />

10.–11.9.<br />

klo 9–16 Amped<br />

12.11.<br />

klo 9–16 Amped<br />

Monimuotoinen<br />

opiskelu<br />

1 vuosi / Turku<br />

28.5.<strong>2012</strong><br />

klo 9–16<br />

Ammattipedagogiset<br />

opinnot, (Amped)<br />

29.5.<strong>2012</strong><br />

klo 9–12 Amped<br />

29.5.<br />

Kasvatustieteelliset<br />

perusopinnot, (Kasper)<br />

klo 13–16<br />

Johdatus kasvatustieteisiin<br />

7.6.<br />

klo 9–12<br />

Opetus ja oppiminen<br />

14.8. klo 9–16<br />

Johdatus<br />

kasvatustieteisiin<br />

17.8. klo 9–16<br />

Opetus ja oppiminen<br />

29.8. klo 9–16<br />

Kasvatus elämänkulussa<br />

3.–5.9.<br />

klo 9–16 Amped<br />

26.9. klo 9–16<br />

Kasvatus elämänkulussa<br />

9.10.<br />

klo 9–15<br />

Kohti tutkivaa työtapaa<br />

17.–18.10.<br />

klo 9–16 Amped<br />

28.–29.11.<br />

klo 9–16 Amped<br />

Monimuotoinen<br />

opiskelu<br />

1,5 vuotta / Helsinki<br />

24.5.<strong>2012</strong><br />

klo 9–12<br />

Ammattipedagogiset<br />

opinnot, (Amped)<br />

24.5.<br />

Kasvatustieteelliset<br />

perusopinnot, (Kasper)<br />

klo 13–16<br />

Johdatus kasvatustieteisiin<br />

21.8.<br />

klo 9–16<br />

Johdatus kasvatustieteisiin<br />

22.8.<br />

klo 9–12<br />

Opetus ja oppiminen<br />

7.9.<br />

klo 9–16 Amped<br />

3.10.<br />

klo 9–16 Opetus ja oppiminen<br />

4.10. ja 23.10.<br />

klo 9–16 Kasvatus elämänkulussa<br />

8.11.<br />

klo 9–16 Kasvatus,<br />

yhteiskunta ja kulttuuri<br />

13.11.<br />

klo 9–16 Amped<br />

Pedagogical<br />

studies in English<br />

1½ year / Helsinki<br />

24.5.<strong>2012</strong><br />

klo 9–16<br />

Introduction to<br />

pedagogical Studies<br />

19.–21.9.<br />

klo 9–16<br />

Basic studies in<br />

pedagogy<br />

Studies in vocational<br />

pedagogy<br />

20.–21.11.<br />

klo 9–16 Basic studies<br />

in pedagogy

26.11.<br />

klo 9–15 Kohti tutkivaa työtapaa<br />

29.11.<br />

klo 9–12 Kasvatus,<br />

yhteiskunta ja kulttuuri<br />

klo 13–16 Oppiminen työelämässä<br />

Joulukuu 14.–15.12.<br />

Amped<br />

4.12. klo 9–16<br />

Kasvatus, yhteiskunta<br />

ja kulttuuri<br />

12.12.<br />

klo 9–16 Oppiminen<br />

työelämässä<br />

<strong>2013</strong><br />

13.12. klo 9–16 Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri<br />

Tammikuu 17.1.<br />

klo 9–12 Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri<br />

klo 13–16 Oppiminen työelämässä<br />

11.12. klo 9–15<br />

Kohti tutkivaa työtapaa<br />

11.1.<br />

klo 9–12 Kasvatus,<br />

yhteiskunta ja kulttuuri<br />

15.–16.1.<br />

klo 9–16 Amped<br />

klo 13–16 Oppiminen<br />

työelämässä<br />

24.–25.1.<br />

klo 9–16 Amped<br />

18.–19.1.<br />

Amped<br />

24.–25.1.<br />

klo 9–16 Amped<br />

Helmikuu 14.2. klo 9–16 Oppiminen työelämässä 15.2.<br />

klo 9–16<br />

Oppiminen työelämässä<br />

12.–13.2.<br />

klo 9–16 Amped<br />

11.2.<br />

klo 9–16 Amped<br />

27.2. klo 9–15<br />

Kohti tutkivaa työtapaa<br />

Maaliskuu 14.–15.3.<br />

klo 9–16 Amped<br />

1.–2.3.<br />

Amped<br />

11.–13.3.<br />

klo 9–16 Amped<br />

11.–13.3.<br />

klo 9–16 Amped<br />

22.–23.3.<br />

Amped<br />

22.3. klo 9–15<br />

Kohti tutkivaa työtapaa<br />

Huhtikuu 19.–20.4.<br />

Amped<br />

16.–17.4.<br />

klo 9–16 Amped<br />

15.–16.4.<br />

klo 9–16 Amped<br />

Toukokuu 6.–7.5.<br />

klo 9–16 Päätös<br />

3.5.<br />

Amped<br />

6.–7.5.<br />

klo 9–16 Päätös<br />

13.–14.5.<br />

klo 9–16 Päätös<br />

15.–16.5.<br />

klo 9–16 Amped<br />

7.5.<br />

Päätös<br />

Syyskuu 3.–4.9.<br />

klo 9–16 Amped<br />

Lokakuu 7.–8.10.<br />

klo 9–16 Amped<br />

Joulukuu 10.–11.12.<br />

klo 9–16 Päätös<br />

14.–16.1.<br />

klo 9–16<br />

Basic studies in<br />

pedagogy<br />

Studies in vocational<br />

pedagogy<br />

11.–13.3.<br />

klo 9–16 Studies in<br />

vocational pedagogy<br />

15.–16.4.<br />

klo 9–16 Studies in<br />

vocational pedagogy<br />

2.–4.9.<br />

klo 9–16 Studies in<br />

vocational pedagogy<br />

7.–8.10.<br />

klo 9–16 Studies in<br />

vocational pedagogy<br />

10.–11.12.<br />

klo 9–16 S Graduation

7<br />

Kasvatustieteellisten perusopintojen<br />

kirjallisuus ja tehtävät<br />

Tehtävien tavoite ja niihin vastaaminen<br />

Kasvatustieteen tehtävien tavoitteena on auttaa löytämään<br />

uusia näkökulmia ja jäsennyksiä oppimisesta, opetuksesta<br />

ja koulutuksesta sekä virittää teorioiden ja käytännön välistä<br />

vuoropuhelua. Tehtävissä voi käyttää hyväksi omia<br />

kokemuksia ja pohdintoja, mutta tehtävät edellyttävät aina<br />

myös opintojakson kirjallisuuden opiskelua. Annettua<br />

lähdeaineistoa tulee käyttää monipuolisesti ja näin luoda<br />

oma näkemys käsiteltävästä aiheesta. Lähdeaineiston väitteitä<br />

ei pidä sellaisenaan toistaa, vaan miettiä, miten ne<br />

heijastavat omaa kokemusta ja aiempaa tietämystä. Joissain<br />

opintojaksoissa on yliopiston <strong>opetussuunnitelma</strong>n<br />

mukaisen kirjallisuuden lisäksi oheislukemistoa. Oheislukemisto<br />

on valittu siten, että se tukee ja hyödyttää käsiteltävän<br />

asian omaksumista ja oppimistehtäviin vastaamista.<br />

Tehtävien palauttaminen ja arviointi<br />

Tehtävät palautetaan pyydetysti joko luennoille tai sähköpostiosoitteeseen<br />

kasper@haaga-helia.fi. Tehtäviin tulee<br />

aina liittää kansilehti, joka löytyy nettisivuilta www.<br />

haaga-helia.fi/aokk. Opintojaksot arvostellaan asteikolla<br />

1-5, poikkeuksena Johdatus kasvatustieteisiin, joka arvostellaan<br />

asteikolla hyväksytty – hylätty. Opintojaksojen<br />

kokonaisarvosanat muodostuvat jakson tehtävien keskiarvosta.<br />

Opettajaopiskelija saa opintojen alussa omat tunnuksensa<br />

opiskelijarekisteriin, Winha Willeen, jossa omat<br />

arvosanat ovat aikanaan nähtävillä.<br />

Kasvatustieteenopettajat lähettävät opintojaksoista palautteen<br />

sähköpostitse, mikäli tehtävän kansilehdessä on<br />

opettajaopiskelijan sähköpostiosoite. Osa A-vaihtoehdon<br />

tehtävistä käydään läpi lähipäivillä. A-vaihtoehdon tehtävät<br />

tulee palauttaa aikataulun mukaan, sillä myöhemmin<br />

palautettujen tehtävien arviointi tapahtuu vaativampien<br />

kriteerien mukaisesti.<br />

34

Oppimistehtävät<br />

Kas 1–10<br />

Asuoritusvaihtoehto<br />

n osallistuminen opintojaksoon sisältyville lähipäiville<br />

n oppimistehtävien palauttaminen luennoille<br />

n pyydettyjen oppimispäiväkirjojen palauttaminen opettajan antamien ohjeiden mukaisesti<br />

35

Johdatus kasvatustieteisiin<br />

KAS 1A<br />

Tuo tehtävä mukanasi luennolle<br />

7.6.<strong>2012</strong> (1 v, vkl ja verkko)<br />

21.8.<strong>2012</strong> (1½ v)<br />

14.8.<strong>2012</strong> (Turku)<br />

Oheiskirjallisuutta ja lähteitä<br />

Rinne, R., Kivirauma, J. & Lehtinen E. 2004.<br />

Johdatus kasvatustieteisiin. Helsinki: WSOY.<br />

Siljander, P. 2002. Systemaattinen johdatus<br />

kasvatustieteeseen. Helsinki: Otava.<br />

Eri yliopistojen kasvatustieteen laitosten www-sivut<br />

Suomen Akatemian sivut www.aka.fi<br />

Koulutuksen tutkimuslaitoksen sivut http://ktl.jyu.fi<br />

Koulutuksen arviointineuvoston sivut<br />

www.koulutuksenarviointineuvosto.fi<br />

Suomalaisia kasvatustieteellisiä aikakausilehtiä<br />

Aikuiskasvatus, Ammattikasvatus, Kasvatus<br />

Oppimistehtävä Kas 1A<br />

Tämän tehtävän tavoitteena on tutustua yleisen kasvatustieteen<br />

ja aikuiskasvatustieteen keskeisiin kysymyksiin,<br />

tehtäväalueisiin ja pyrkimyksiin. Tehtävän voi tehdä yksilö-<br />

tai parityönä. Merkitse tehtävän loppuun käyttämäsi<br />

teokset, lehdet ja www-osoitteet.<br />

Osa 1<br />

Seuraa joukkotiedotusvälineitä noin kahden viikon ajan.<br />

Poimi ja kirjaa ylös kaikki löytämäsi uutiset ja jutut, jotka<br />

liittyvät yleisesti oppimiseen, koulutukseen, koulutuspolitiikkaan<br />

tai erityisesti ammatilliseen koulutukseen. Hyödynnä<br />

myös viikkolehtiä ja ilmaisjakelulehtiä. Tee tehtävä<br />

seuraavasti:<br />

n tee lista, jossa luokittelet löytämäsi jutut esimerkiksi<br />

aiheen perusteella, pohdi myös mihin kasvatustieteen<br />

alueisiin jutut liittyvät<br />

n valitse yksi aihe ja kirjoita siitä oma mielipiteesi sekä<br />

käsityksesi, millä tavoin asiaa tulisi muuttaa, kehittää<br />

tai tutkia<br />

n lehtileikkeitä ei tarvitse liittää tehtävään mukaan.<br />

Osa 2<br />

Lue yksi ammatillisesta koulutuksesta, aikuiskoulutuksesta,<br />

kasvatuksesta tai oppimisesta tehty tutkimus. Voit etsiä<br />

esimerkiksi erityisesti itse opettamaasi aineeseen liittyvän<br />

tutkimuksen. Tutkimus voi liittyä myös esim. koulutuksen<br />

muotoon, toteutustapaan, arviointiin, opetuksen<br />

ennakointiin, oppilaitosyhteistyöhön tai opetussuunnitelmien<br />

laatimiseen. Tutkimuksen tulee olla julkaistu esimerkiksi<br />

jonkin oppilaitoksen tai viraston julkaisusarjassa.<br />

Opiskelijoiden julkaisemattomia tutkimuksia ei kannata<br />

käyttää, poikkeuksen muodostavat pro gradu ja lisensiaattitutkimukset.<br />

Kuvaa, mihin olemassa olevaan kysymykseen, tilanteeseen<br />

tai ongelmaan tutkimuksessa yritetään vastata. Esittele<br />

lyhyesti tutkimuksen lähtökohdat, tutkimuksen kohde<br />

ja käytetyt tutkimusmenetelmät sekä tärkeimmät tulokset.<br />

Arvioi lopuksi, millä tavoin voit käyttää tutkimuksen<br />

tuottamaa tietoa ammattialallasi, opetuksessasi<br />

tai muussa työssäsi.<br />

36

Osa 3<br />

Tutustu kasvatustieteelliseen tutkimukseen hyödyntämällä<br />

Internetiä sekä kasvatusalan lehtiä, vuosikirjoja ja tutkimuksia.<br />

Perehdy lisäksi tarkemmin neljään kasvatustieteellisen<br />

väitöskirjan tiivistelmään. Voit myös haastatella<br />

kasvatustieteen alalta tutkimusta tekevää henkilöä tai tutkimusryhmää.<br />

Kirjoita essee siitä, minkälaisia asioita kasvatustieteen<br />

piirissä tutkitaan, keiden toimesta tutkimusta tehdään ja<br />

mitkä tahot toimivat rahoittajina. Voit tehdä yleisluontoisen<br />

katsauksen eri aiheista tai etsiä itseäsi kiinnostavia<br />

ja esimerkiksi oman oppiaineesi opetukseen liittyvää materiaalia.<br />

Mikäli huomaat, että jostain asiasta tai teemasta<br />

ei löydy tutkimusta, tai jokin aihe on suosittu, kirjaa sekin<br />

muistiin ja pohdi, miksi näin on. Kirjoita myös ajatuksiasi<br />

siitä, minkälaisin tutkimusmetodologisin välinein<br />

tutkimusta tehdään ja ketkä rahoittavat kasvatustieteellistä<br />

tutkimusta.<br />

Merkitse esseen loppuun kaikki käyttämäsi lähteet,<br />

myös kotisivujen osoitteet ja tiedot neljästä väitöskirjatiivistelmästä.<br />

Kirjoita lopuksi arvio, mitä opit tehtävää Kas 1 tehdessäsi.<br />

37

Opetus ja oppiminen<br />

Kas 2A<br />

Tuo tehtävä mukanasi luennolle<br />

Oppimispäiväkirja<br />

Ohjeet ja palautuspäivämäärät annetaan luennolla.<br />

Opintojakson suoritusmerkintä viedään rekisteriin vasta<br />

sitten kun ohjaaja on tarkastanut oppimispäiväkirjan.<br />

14.8.<strong>2012</strong> (1 v, vkl ja verkko)<br />

3.10.<strong>2012</strong> (1½ v)<br />

17.8.<strong>2012</strong> (Turku)<br />

Kirjallisuus<br />

Engeström, Y. 1996. Perustietoa opetuksesta. Helsinki:<br />

Valtion painatuskeskus.<br />

Säljö, R. 2001. Oppimiskäytännöt – sosiokulttuurinen<br />

näkökulma. Helsinki: WSOY (uusin painos).<br />

Hakkarainen K. & Lonka K. & Lipponen L. 1999 tai 2004.<br />

Tutkiva oppiminen: Porvoo: WSOY.<br />

Sahlberg, P. & Leppilampi, A. 1994. Yksinään vai<br />

yhteis voimin? - yhdessäoppimisen mahdollisuuksia<br />

etsimässä. Helsinki: Yliopistopaino.<br />

Tynjälä P. 1999. Oppiminen tiedon rakentamisena.<br />

Jyväskylä: Atena.<br />

Alan aikakauslehdet ja vuosikirjat.<br />

Oppimistehtävä Kas 2A<br />

Osa 1<br />

Tutustu kirjallisuuteen ja luentoihin tukeutuen erilaisiin<br />

opetus-oppimiskäsityksiin: behavioristinen, humanistinen,<br />

kognitiivinen, konstruktivistinen ja sosiokulttuurinen.<br />

Tee seuraavalla sivulla olevan taulukon näköinen<br />

koonti, jossa luonnehdit kutakin opetus-oppimiskäsitystä<br />

lyhyesti, iskusanamaisesti. Koeta hakea eri käsitysten väliset<br />

olennaiset erot.<br />

Osa 2<br />

Valitse oppimiskäsitys, joka edellisen vertailun perusteella<br />

jäi kiinnostamaan itseäsi. Käytä hyväksesi jakson kirjallisuutta<br />

sekä muita tietämiäsi lähteitä ja kirjoita sekä oppimiskäsityksestä<br />

että sen sisältämästä ihmiskäsityksestä<br />

oma tulkintasi.<br />

Osa 3<br />

Konstruktivistinen oppimisajattelu on viime vuosikymmenillä<br />

ollut vallalla koululaitoksessa. Tilalle on nousemassa<br />

sosiokulttuurinen oppimiskäsitys. Tarkastele konstruktivistista<br />

oppimiskäsitystä kriittisesti, vertaa sitä kognitiiviseen<br />

oppimiskäsitykseen ja pohdi syitä tähän oppimisajattelun<br />

muuttumiseen sosiokulttuuriseen suuntaan.<br />

38

Mitä oppiminen on?<br />

Mistä opetuksen tavoitteet johdetaan<br />

ja miten ne ilmaistaan?<br />

Mihin opiskelijoiden motivointi perustuu?<br />

Miten opetus etenee?<br />

Mitä opetusmenetelmiä suositaan?<br />

Millä perusteella ne valitaan?<br />

Miten ja millä perusteella<br />

oppimistulos arvioidaan?<br />

Kuka arvioi?<br />

Mitkä ovat edut ja mahdollisuudet?<br />

Kritiikkiä, kehitettävää<br />

Behavioristinen Humanistinen Kognitiivinen Konstruktivistinen Sosiokulttuurinen<br />

39

Kasvatus elämänkulussa<br />

Kas 4A<br />

Tuo tehtävä mukanasi luennolle<br />

6.9.<strong>2012</strong> (1 v, vkl ja verkko)<br />

23.10.<strong>2012</strong> (1½ v)<br />

26.9.<strong>2012</strong> (Turku)<br />

Kas 5A<br />

Tuo tehtävä mukanasi luennolle<br />

20.8.<strong>2012</strong> (1v, vkl ja verkko)<br />

4.10.<strong>2012</strong> (1½ v)<br />

29.8.<strong>2012</strong> (Turku)<br />

Oppimispäiväkirja<br />

Ohjeet ja palautuspäivämäärät annetaan luennolla.<br />

Opintojakson suoritusmerkintä viedään rekisteriin vasta<br />

sitten kun ohjaaja on tarkastanut oppimispäiväkirjan.<br />

Kirjallisuus<br />

Antikainen A. & H. Huotelin (toim.) 2000. Oppiminen<br />

ja elämänhistoria. Aikuiskasvatuksen 37.vuosikirja.<br />

BTJ Kirjastopalvelu.<br />

Lyytinen, P., Korkiakangas, M. & Lyytinen, H. (toim.)<br />

1995. Näkökulmia kehityspsykologiaan: Kehitys<br />

kontekstissaan. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY.<br />

Sankari, A. & Jyrkämä, J. 2001. Lapsuudesta vanhuuteen<br />

– iän sosiologiaa. Tampere: Vastapaino.<br />

Lisäksi tehtävässä Kas 2A mainittu kirjallisuus.<br />

Oppimistehtävä Kas 4A<br />

Tehtävän tavoitteena on laajentaa erilaisten opetus-oppimiskäsitysten<br />

soveltamistaitoa sekä opetella opiskelijaanalyysin<br />

tekemistä. Sovella kahta erilaista oppimiskäsitystä<br />

omaan opetukseesi joko siten, että suunnittelet yhden<br />

kurssin opetuksen kahdella eri tavalla tai suunnittelet<br />

kaksi eri kurssia erilaisia oppimiskäsityksiä soveltaen.<br />

Valitse mielestäsi kiinnostavat ja opettamiisi kursseihin<br />

soveltuvat oppimiskäsitykset. Käytä hyväksesi erityisesti<br />

tehtävää Kas 2, sen kirjallisuutta ja luentoja. Hyödynnä<br />

tätä tehtävää myös Amped 2 kokonaisuudessa.<br />

Tee kooste ja perustele, millaisista asioista tarvitset<br />

taustatietoja opetuksen suunnittelun pohjaksi. Muista,<br />

että eri oppimiskäsitysten mukaan tarvitaan erilaista tietoa.<br />

Painota asioita, jotka ovat valitsemissasi oppimiskäsityksissä<br />

merkityksellisiä.<br />

Sisällytä suunnitelmaan seuraavat asiat:<br />

n Kurssin nimi, sisältö ja laajuus<br />

n Mihin koulutukseen kurssi sisältyy?<br />

n Mikä on koko koulutuksen osaamistavoite?<br />

n Mitkä ovat koko koulutuksen opetusmuodot ja pedagogiset<br />

työskentelytavat?<br />

n Kurssin opetukselliset kokonaisuudet<br />

n Mihin opiskelijoiden motivaatio ja motivointi perustuvat?<br />

n Kurssin oppimistehtävät<br />

n Kurssin ja opiskelijoiden työskentelytapa<br />

n Opettajan rooli, mahdollinen yhteistyö muiden opettajien<br />

kanssa tai koulun ulkopuolisten tahojen kanssa<br />

n Arviointitapa<br />

n Muita toteutuksen kannalta merkittäviä asioita.<br />

40

Oppimistehtävä Kas 5A<br />

Kirjallisuudessa kuvataan ihmisen elämänkulkua erilaisten<br />

mallien avulla. Esittele tehtävän aluksi lähdekirjallisuutta<br />

hyväksesi käyttäen vähintään kolme elämänkulun<br />

teoriaa tai näkemystä. Valitse esittelemistäsi yksi mielenkiintoiseksi<br />

kokemasi näkemys ja kuvaa se tarkemmin.<br />

Perustele myös, miksi valitsit juuri tämän mallin.<br />

Sovella seuraavaksi elämänkaariteorioita vaihtoehdon A<br />

tai B mukaisesti:<br />

Vaihtoehto a<br />

Arvioi elokuva, näytelmä, novelli, kirja, runo, sarjakuva,<br />

aikakausilehden haastattelu, tv-sarjan jakso tms. elämänkaaripsykologian<br />

näkökulmasta. Voit valita esimerkiksi<br />

yhden henkilön, jonka koko elämää tai ajallisesti rajattua<br />

tapahtumaa (kohtaus, episodi, luku) tarkastelet. Voit<br />

vaikka katsoa elokuvaa ja pohtia, onko pää- tai sivuhenkilö<br />

esimerkiksi levinsonilaisittain siirtymävaiheessa, painiskeleeko<br />

hän Eriksonin mallin jollakin tasolla tai minkälaisten<br />

Havighurstin esittelemien elämäntehtävien äärellä<br />

valitsemasi henkilö on.<br />

Valitse vähintään yksi malli, jonka avulla tulkitset näkemääsi,<br />

lukemaasi tai kuulemaasi. Liitä mukaan lyhyt<br />

selostus valitusta aineistosta tai mikäli aineisto on lyhyt,<br />

liitä siitä kopio tehtävääsi.<br />

Vaihtoehto b<br />

Kuvaa omaa elämänkulkuasi sekä siirtymien että elämänpolun<br />

eri vaiheiden valintojen kautta ja pohdi niiden<br />

merkityksiä nykyiselle elämäntilanteellesi. Käytä kuvauksessa<br />

ja pohdinnassa hyväksesi elämänkulun siirtymäteoriaa<br />

(vrt. Lyytinen P. ym. 1995, s. 323-342) ja elämänpolkuteoriaa<br />

(vrt. Sankari, A. & Jyrkämä J. 2001, s. 39).<br />

41

Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri<br />

Kas 6A<br />

Tuo tehtävä mukanasi luennolle<br />

13.12.<strong>2012</strong> (1 v, vkl ja verkko)<br />

8.11.<strong>2012</strong> (1½ v)<br />

4.12.<strong>2012</strong> (Turku)<br />

Kas 7A<br />

Tuo tehtävä mukanasi luennolle<br />

17.1.<strong>2013</strong> (1 v, vkl ja verkko)<br />

29.11.<strong>2012</strong> (1½ v)<br />

11.1.<strong>2013</strong> (Turku)<br />

Kirjallisuus<br />

Tolonen, T. (toim.) 1999. Suomalainen koulu ja kulttuuri.<br />

Tampere: Vastapaino.<br />

Antikainen, A., Rinne, RI. & Koski, L. Kasvatussosiologia.<br />

WSOY (2. painos, 2000 tai uudempi)<br />

Kaksi artikkelia valintasi mukaan vuosien 2007-<strong>2012</strong><br />

Aikuiskasvatus – lehdestä (luettavissa verkossa) tai<br />

Ammattikasvatuksen aikakauskirjasta.<br />

Oppimistehtävä Kas 6A<br />

Osa 1<br />

Lue Tolosen kirja Suomalainen koulu ja kulttuuri miettien<br />

samalla omia kokemuksiasi oppijana, opiskelijana ja<br />

nyt opettajana. Kirjoita lyhyt yhteenveto lukemastasi, jossa<br />

pohdit kirjan tekstejä omia kokemuksiasi vasten. Kirjaa<br />

muistiin 5 kysymystä, ajatusta ja/tai omaan toimintaympäristöösi<br />

liittyvää tutkimusideaa, joita aloit pohtia kirjaa<br />

lukiessasi. Kirjaamasi asiat voivat olla isoja ja pieniä, käytännönläheisiä<br />

ja/tai pohdiskelevia aivan omien ajatustesi<br />

mukaisesti. Käsittelemme luennolla kasvatussosiologian<br />

kysymyksiä myös näiden nostamiesi ajatusten pohjalta.<br />

TAI vaihtoehtoisesti<br />

Kerää kahden viikon ajalta koulutusta ja koulutuspolitiikkaa<br />

käsittelevää kirjoittelua lehdistä ja muusta uutisoinnista.<br />

Leikkeitä ei tarvitse liittää mukaan tehtävään, mutta<br />

kerro mitä medioita seurasit. Laadi uutisoinnista yhteenveto,<br />

jossa kuvaat:<br />

Millaiset teemat näyttävät olevan koulutuksen kentällä<br />

ajankohtaisia? Millaisia koulutuksellisia tai koulutuspoliittisia<br />

näkökantoja artikkelit nostavat esille? Miten oma<br />

ammattialasi/toimintaympäristösi näkyy lehtikirjoittelussa?<br />

Minkälaista koulutusta on alaltasi tarjolla seuraamanasi<br />

ajankohtana? Kirjaa muistiin 5 kysymystä, ajatusta<br />

ja/tai omaan toimintaympäristöösi liittyvää tutkimusideaa,<br />

joita aloit pohtia lehtileikkeitä lukiessasi. Kirjaamasi<br />

asiat voivat olla isoja ja pieniä, käytännönläheisiä ja/tai<br />

pohdiskelevia aivan omien ajatustesi mukaisesti. Käsittelemme<br />

luennolla kasvatussosiologian kysymyksiä myös<br />

näiden nostamiesi ajatusten pohjalta. Merkitse vastaukseesi<br />

keräysaika sekä mediat, joita olet seurannut.<br />

42

Osa 2<br />

Perustakaa 3-5 opiskelijan lukupiiri.<br />

Tarkoituksena on perehtyä kasvatussosiologian käsitteistöön<br />

ja ajatusmaailmaan ja pohtia niitä oman opettajuuden<br />

kautta.<br />

Jokainen lukee Kasvatussosiologia- kirjasta kappaleet 1<br />

ja 2 sekä lisäksi oman osuutensa lukupiirissä sovitulla tavalla<br />

siten, että kirjan kappaleet 7, 8, 9, ja 10 tulevat yhteisesti<br />

käydyksi läpi. Jokainen tekee alustuksen omasta alueestaan.<br />

Sopikaa yksi tapaaminen, jossa esittelette oman osuutenne<br />

kirjasta toisillenne. Keskustelun voi käydä myös lukupiirin<br />

valitsemassa verkkoympäristössä. Keskustelkaa<br />

yhdessä kiinnostavista käsitteistä ja nostakaa esille erilaisia<br />

näkökulmia.<br />

Kirjoittakaa yhteenveto keskustelunne keskeisistä teemoista<br />

ja johtopäätöksistä. Lopuksi kirjatkaa tehtävään,<br />

mitä opitte tästä tehtävästä ja miten lukupiirinne työskentely<br />

onnistui?<br />

Palauttakaa keskusteluun perustuva yhteenveto, josta<br />

selviää myös lukupiirin jäsenten työnjako.<br />

Oppimistehtävä Kas 7A<br />

Osa 1<br />

Tutustu Aikuiskasvatus -lehden ja Ammattikasvatuksen<br />

aikakauskirjan numeroihin vuosilta 2007-<strong>2012</strong>. Poimi<br />

niistä sinua kiinnostavaa 5-10 kasvatussosiologiaan liittyvää<br />

otsikkoa. Perustele, miksi juuri nämä teemat ovat sinusta<br />

kiinnostavia ja miten niiden teemat liittyvät kasvatussosiologian<br />

alaan. Valitse niiden joukosta kaksi artikkelia,<br />

joihin perehdyt tarkemmin. Kuvaile niiden keskeinen<br />

sisältö ja pohdi lopuksi artikkelien sanomaa omien<br />

näkemystesi ja kokemustesi valossa.<br />

Osa 2<br />

Kirjoita essee aikakaudesta ja kulttuurisesta ympäristöstä,<br />

jotka ovat sinut sosiaalistaneet. Kuvaa esseessä omaa sosialisaatioprosessiasi,<br />

sukupolvesi yhteisiä kokemuksia sekä<br />

aikakauteen liittyviä yhteiskunnallisia ja kulttuurisia<br />

virtauksia. Jäsennä tarkasteluasi luentojen ja kasvatussosiologian<br />

käsitteistön avulla.<br />

43

Oppiminen työelämässä<br />

Kas 8A<br />

Tuo tehtävä mukanasi luennolle<br />

17.1.<strong>2013</strong> (1 v, vkl ja verkko)<br />

29.11.<strong>2012</strong> (1½ v)<br />

11.1.<strong>2013</strong> (Turku)<br />

Kas 9A<br />

Tuo tehtävä mukanasi luennolle<br />

14.2.<strong>2013</strong> (1 v, vkl ja verkko)<br />

12.12.<strong>2012</strong> (1½ v)<br />

15.2.<strong>2013</strong> (Turku)<br />

Kirjallisuus<br />

Eteläpelto, A. & Onnismaa, J., (toim.) 2006.<br />

Ammatillisuus ja ammatillinen kasvu. Aikuis -<br />

kasvatuksen 46. vuosikirja. Kansanvalistusseura.<br />

Järvinen, A., Koivisto, T. & Poikela, E. 2000.<br />

Oppiminen työssä ja työyhteisössä. Helsinki: WSOY.<br />

Oppimistehtävä Kas 8A,<br />

Tee alla olevista vaihtoehdoista toinen sen mukaan, missä<br />

työskentelet.<br />

Vaihtoehto 2.<br />

Muut kuin opettajina toimivat<br />

Millaista oppimista työpaikallasi tapahtuu? Onko työpaikallasi<br />

opiskelijoita työssäoppimisjaksoilla tai työharjoittelussa?<br />

Millaisia tavoitteita jaksoilla on? Miten heidän<br />

ohjauksensa on järjestetty? Miten heidän oppimistaan<br />

tuetaan? Kuvaa yhden opiskelijan työssäoppimisjakson<br />

toteutus tavoitteineen ja arviointeineen.<br />

Jos työpaikallasi ei ole opiskelijoita, tutustu oman alasi<br />

<strong>opetussuunnitelma</strong>an (valintasi mukaan korkea-aste tai<br />

toinen aste). Tutustu yhden työssäoppimisjakson tavoitteisiin<br />

ja pohdi, miten työpaikallasi voitaisiin järjestää<br />

opiskelijan ohjaus ja tuki tavoitteiden saavuttamiseksi.<br />

Mikäli et tällä hetkellä ole työelämässä, tee tehtävä ensimmäisen<br />

vaihtoehdon mukaan haastattelemalla tuntemiasi<br />

opettajia.<br />

Oppimistehtävä Kas 9A<br />

Kirjoita luentojen ja teosten perusteella 3-5 sivun essee aiheista<br />

hiljainen tieto, asiantuntijuus ja ammattiuralla kehittyminen.<br />

Käytä tehtävässä jakson kirjallisuutta. Tehtävän<br />

hyväksytty suorittaminen edellyttää kirjallisuuteen<br />

tutustumista.<br />

Vaihtoehto 1.<br />

Opettajina toimivat<br />

Kuvaa, millaista ammatillista kasvua ja oppimista työyhteisössäsi<br />

tapahtuu. Miten asiantuntijuuden kehittymistä<br />

tuetaan? Miten työssä kehittymisen ja oppimisen voisi<br />

työpaikallasi parhaiten järjestää?<br />

44

Kohti tutkivaa työtapaa<br />

Tuo tehtävä mukanasi luennolle<br />

Kas 10 A, osa 1<br />

10.10.<strong>2012</strong> (1 v, ilta ja verkko)<br />

27.2.<strong>2013</strong> (1½ v)<br />

9.10.<strong>2012</strong> (Turku)<br />

Kas 10 A, osat 2–4<br />

26.11.<strong>2012</strong> (1 v, ilta ja verkko)<br />

22.3.<strong>2013</strong> (1½ v)<br />

11.12.<strong>2012</strong> (Turku)<br />

Luettava kirjallisuus osa 1<br />

Tuomi, J. 2007. Tutki ja lue. Johdatus tieteellisen<br />

tekstin ymmärtämiseen. Helsinki: Tammi.<br />

Kotila, H. & Mutanen, H. (toim.) 2004. Tutkiva ja<br />

kehittävä <strong>ammattikorkeakoulu</strong>. Helsinki: Edita.<br />

Ronkainen S., Pehkonen L., Lindblom-Ylänne S. &<br />

Paavilainen E. 2011. Tutkimuksen voimasanat.<br />

Helsinki: Sanoma Pro.<br />

Luettava kirjallisuus osat 2–4<br />

(lukekaa vähintään kolme teosta valintanne mukaan)<br />

Alasuutari, P. 1994. Laadullinen tutkimus. 2. uud.<br />

painos. Tampere: Vastapaino.<br />

Anttila, P. 2005. Ilmaisu, teos, tekeminen ja tutkiva<br />

toiminta. Hamina: Akatiimi. Sivut 13-26, 229-449,<br />

489-522.<br />

Engeström, Y. 2004. Ekspansiivinen oppiminen ja<br />

yhteiskehittely työssä. Tampere: Vastapaino.<br />

Eskola, J. & Suoranta, J. 1998. Johdatus laadulliseen<br />

tutkimukseen. Jyväskylä: Gummerus.<br />

Hakala, J.T. 1996. Opinnäyte ja sen ohjaaminen.<br />

Helsinki: Gaudeamus.<br />

Heikkinen, H. L. T., Rovio, E. ja Syrjälä, L. (toim.) 2006.<br />

Toiminnasta tietoon. Toimintatutkimuksen menetelmät<br />

ja lähestymistavat. Kansanvalistusseura.<br />

Hirsjärvi, S. & Hurme, H. (toim.) 2001. Tutkimushaastattelu,<br />

Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki:<br />

Yliopistopaino.<br />

Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, R. 2002. Tutki ja<br />

kirjoita. Helsinki: Tammi.<br />

Kakkuri-Knuuttila, M-L. (toim.) 1998. Argumentti ja<br />

kritiikki. Helsinki: Gaudeamus. Luvut 9–12<br />

Lempiäinen, K., Löytty, O. & Kinnunen, M. (toim.) 2008.<br />

Tutkijan kirja. Tampere: Vastapaino.<br />

Ojasalo, K., Moilanen, T., & Ritalahti, J. 2009 Kehittämistyön<br />

menetelmät. Uudenlaista osaamista liiketoimintaan.<br />

Helsinki: WSOYpro.<br />

Toikko, T. & Rantanen, T. 2009. Tutkimuksellinen kehittäminen.<br />

Näkökulmia kehittämisprosessiin, osallistamiseen<br />

ja tiedontuotantoon. Tampere: Tampere<br />

University Press.<br />

Katso myös opintokokonaisuuden Ammatillista koulutusta<br />

tutkimassa ja kehittämässä kirjallisuus.<br />

45

Taustaa ja tavoitteet<br />

Opintojakson tavoitteena on, että ammatillinen opettaja<br />

osaa tieteelliseen tiedonmuodostukseen ja kehittämisorientoituneeseen<br />

tutkimukseen perehtymisen avulla tunnistaa<br />

kehittämisen kohteita ja ratkoa niitä tutkivan kehittämisen<br />

toimintatavoin.<br />

Kohti tutkivaa työtapaa opintojakson liittyy oppimistehtävään<br />

Kas 1 sekä opettajaopintojen kehittämishankkeeseen.<br />

Oppimistehtävän osa 1 tehdään yksilötyönä ja osat 2-4<br />

kolmen henkilön ryhmissä. Ryhmän tehtävänä on keskustella<br />

ja kirjoittaa yhteinen raportti osista 2-4 kirjallisuutta<br />

ja Metodix-ympäristöä * hyödyntäen sekä huomioiden<br />

ryhmäläisten osiossa 1 valitsemat roolit. Raportin kokonaispituus<br />

on noin 6-10 liuskaa. Huomioikaa tehtävää<br />

kirjoittaessanne, että luettuun kirjallisuuteen on selkeät<br />

lähdeviitteet niin tekstin sisällä kuin lähdeluettelossa.<br />

Oppimistehtävä Kas 10 A<br />

Osa 1<br />

Aiheeseen orientoituminen ja esseen kirjoittaminen<br />

Mieti ensin itsellesi ’rooli’, jonka avulla tarkastelet opintojakson<br />

sisältöjä. Rooli voi olla esimerkiksi:<br />

n Olen tekemässä opettajaopintojen kehittämishanketta<br />

- mistä lähestymistapa, aineisto ja analyysiväline?<br />

n Olen uusi ammatillisessa koulutuksessa – mistä ihmeestä<br />

ihmiset puhuvat, kun keskustelevat tutkimusja<br />

kehittämistyöstä toisella asteella, <strong>ammattikorkeakoulu</strong>ssa<br />

tai aikuiskoulutuskeskuksessa?<br />

n Olen mukana oppilaitoksen T&K-hankkeessa. Miten<br />

etenen? Mistä saan lähestymistavat ja työvälineet?<br />

n Haluan tutkia omaa luokkahuonetyöskentelyäni – mitä<br />

on omaa työtään tutkiva opettaja? Mistä saan välineitä<br />

ja näkökulmia?<br />

n Haluan kasvatustieteen maisteriksi. Mitä on tieteellinen<br />

tiedonmuodostus kasvatustieteissä?<br />

n Olen opiskellut tutkimusmenetelmiä aiemmissa opinnoissani.<br />

Miten kohti tutkivaa työtapaa –opintojakso<br />

täydentää ja haastaa aiempia tietojani?<br />

n Tarvitsen uusia työvälineitä opinnäytetöiden ja T&Khankkeiden<br />

metodologiseen ohjaamiseen.<br />

Valittuasi roolisi lue oppimistehtävän edellyttämä kirjallisuus<br />

sekä kiinnostuksesi mukaan myös oheiskirjallisuutta<br />

ja lähdeaineistoa. Palauta mieleesi myös tehtävässä Kas 1<br />

lukemasi tutkimus ja väitöskirjojen tiivistelmät.<br />

Pohdi seuraavia kysymyksiä:<br />

n Mitkä ovat tieteelliselle tiedonmuodostukselle tyypillisiä<br />

piirteitä? Mikä tekee ’tieteestä tiedettä’?<br />

n Mitä kehittämisorientoitunut tutkimus mielestäsi on?<br />

n Minkälaisen työvälineen kasvatustieteellinen tutkimus<br />

ja kehittämistoiminta antavat sinulle ammatillisen<br />

opettajan arjessa ja toiminnassa?<br />

46

n Mitä opit tutkimuksesta ja kehittämistoiminnasta valitsemasi<br />

roolin näkökulmasta?<br />

n Mihin pitää vielä löytää vastauksia, jotta ammatillisten<br />

oppilaitosten ja opettajien työtä voidaan edelleen<br />

kehittää?<br />

Kirjoita 2-4 sivun pituinen essee, jossa ensiksi esität valitsemasi<br />

orientaation (roolin) ja tämän jälkeen vastauksesi<br />

yllä oleviin kysymyksiin. Sisällytä tekstiin viitteitä ja<br />

pohdintojasi opintojakson kirjallisuudesta. Tuo tehtävä<br />

(osa 1) mukanasi luennolle ja valmistaudu jakamaan näkemyksesi<br />

opiskelijakollegoidesi kanssa.<br />

Osa 2<br />

Tutkimuksen ja kehittämisen lähestymistapoja ja työkaluja<br />

a. Keskustelkaa yhdessä kirjallisuuteen ja Metodix -ympäristön<br />

tai Koppa menetelmäpolkuja humanisteille -sivustoon<br />

perustuen, miten kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen<br />

tutkimusmetodologia eroavat toisistaan. Esitelkää<br />

yksi kasvatustieteellisessä tutkimuksessa käytetty kvalitatiivinen<br />

metodologia (huomioittehan, että metodologia<br />

on aineistonhankintaa laajempi käsite) ja kirjatkaa pohdintanne,<br />

miten sitä voi käyttää tai on käytetty ammatillisen<br />

koulutuksen tutkimuksessa ja kehittämisessä.<br />

Osa 3 Kehittämishankkeiden analyysi<br />

Analysoikaa kaksi käynnissä olevaa tai päättynyttä ammatillisen<br />

oppilaitoksen tai <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n kehittämishanketta,<br />

jotka on julkaistu esimerkiksi jonkin oppilaitoksen<br />

tai viraston julkaisusarjassa. Opiskelijoiden<br />

julkaisemattomia kehittämishankeraportteja ei kannata<br />

käyttää.<br />

Eritelkää hankkeiden kohdetta, kysymyksen asettelua,<br />

lähestymistapoja, aineistonhankintaa ja tulkintaa sekä tuloksia<br />

ja tekijöiden omaa arviointia hankkeesta. Arvioikaa<br />

lopuksi osissa 1 ja 2 opiskelemienne asioiden perusteella<br />

hankkeiden tutkimuksellisuutta ja kehittämisorientoituneisuutta.<br />

Osa 4 Työskentelyn arviointi<br />

Kirjatkaa muistiin keskustelujen ja työskentelyn myötä<br />

syntyneet uudet oivallukset, kysymykset ja synteesit ammatillisen<br />

opettajan roolista tutkijana ja kehittäjänä. Lopuksi<br />

kirjoittakaa arvio työskentelyn onnistumisesta ja tavoitteiden<br />

saavuttamisesta.<br />

b. Esitelkää kaksi aineistonhankintatapaa, joita voitte<br />

käyttää ammatillisen koulutuksen tutkimus- ja/tai kehittämistoiminnassa.<br />

Kirjatkaa esittelyyn aineistonhankintatapojen<br />

edut ja rajoitukset sekä sovelluskohteet. Tämän<br />

lisäksi esittäkää, millaisia aineiston analyysimenetelmiä<br />

voidaan käyttää kerätyn aineiston analysoinnissa ja tulkinnassa.<br />

* http://www.metodix.com/fi/register_helia/<br />

Syy Opiskelu Haaga-Helia aokk:ssa<br />

https://koppa.jyu.fi/avoimet/hum/menetelmapolkuja<br />

47

Oppimistehtävät<br />

Kas 1–10<br />

b<br />

suoritusvaihtoehto<br />

n oppimistehtävien palautus:<br />

sähköpostitse osoitteeseen kasper@haaga-helia.fi tai<br />

<strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> AOKK, opintotoimisto, Ratapihantie 13 00520 Helsinki<br />

n lähipäivät vapaaehtoisia<br />

48

Johdatus kasvatustieteisiin<br />

Kas 1B tehtävän palautus<br />

syyslukukaudella 13.8.<strong>2012</strong><br />

kevätlukukaudella 7.1.<strong>2013</strong><br />

Kirjallisuus<br />

Rinne, R., Kivirauma, J. & Lehtinen E. 2004. Johdatus<br />

kasvatustieteisiin. Helsinki: WSOY.<br />

Siljander, P. 2002. Systemaattinen johdatus kasvatustieteeseen.<br />

Helsinki: Otava.<br />

Oheiskirjallisuutta ja lähteitä<br />

Eri yliopistojen kasvatustieteen laitosten www-sivut:<br />

Suomen Akatemian sivut www.aka.fi<br />

Koulutuksen tutkimuslaitoksen sivut http://ktl.jyu.fi/<br />

Koulutuksen arviointineuvoston sivut<br />

www.koulutuksenarviointineuvosto.fi/<br />

Suomalaisia kasvatustieteellisiä aikakausilehtiä:<br />

Aikuiskasvatus, Ammattikasvatus ja Kasvatus.<br />

Tämän tehtävän tavoitteena on tutustua yleisen<br />

kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen keskeisiin<br />

kysymyksiin, tehtäväalueisiin ja pyrkimyksiin.<br />

Merkitse tehtävän loppuun käyttämäsi teokset,<br />

lehdet ja www-osoitteet.<br />

Oppimistehtävä Kas 1B<br />

Osa 1<br />

Lue teos Rinne, R., Kivirauma, J. & Lehtinen E. 2004.<br />

Johdatus kasvatustieteisiin. Helsinki: WSOY.<br />

Kirjoita 3-4 sivua teoksen pääteemoista ja lähtökohdista.<br />

Kuvaa kolme sellaista kohtaa, jotka jollain tavoin<br />

kolahtivat, hämmästyttivät, selkeyttivät kasvatustieteen<br />

aluetta tai joita et ymmärtänyt.<br />

Kirjoita tämän jälkeen omin sanoin noin puolen sivun<br />

määritelmä kasvatustieteistä.<br />

Osa 2<br />

Seuraa joukkotiedotusvälineitä kahden viikon ajan. Poimi<br />

ja kirjaa ylös kaikki löytämäsi uutiset ja jutut, jotka liittyvät<br />

yleisesti oppimiseen ja koulutukseen tai erityisesti ammatilliseen<br />

tai aikuiskoulutukseen. Hyödynnä myös viikkolehtiä<br />

ja ilmaisjakelulehtiä. Tee tehtävä seuraavasti:<br />

n tee lista, jossa luokittelet löytämäsi jutut esimerkiksi<br />

aiheen perusteella, pohdi myös mihin kasvatustieteen<br />

alueisiin jutut liittyvät<br />

n valitse yksi aihe ja kirjoita siitä oma mielipiteesi sekä<br />

käsityksesi, millä tavoin asiaa tulisi muuttaa, kehittää<br />

tai tutkia<br />

n lehtileikkeitä ei tarvitse liittää tehtävään mukaan.<br />

Osa 3<br />

Lue yksi ammatillisesta koulutuksesta, aikuiskoulutuksesta,<br />

kasvatuksesta tai oppimisesta tehty tutkimus. Voit etsiä<br />

esimerkiksi erityisesti itse opettamaasi aineeseen liittyvän<br />

tutkimuksen. Tutkimus voi liittyä myös esim. koulutuksen<br />

muotoon, toteutustapaan, arviointiin, opetuksen<br />

ennakointiin, oppilaitosyhteistyöhön tai opetussuunnitelmien<br />

laatimiseen. Tutkimuksen tulee olla julkaistu esimerkiksi<br />

jonkin oppilaitoksen tai viraston julkaisusarjassa.<br />

Opiskelijoiden julkaisemattomia tutkimuksia ei kan-<br />

49

nata käyttää, poikkeuksen muodostavat pro gradu ja lisensiaattitutkimukset.<br />

Kuvaa, mihin olemassa olevaan kysymykseen, tilanteeseen<br />

tai ongelmaan tutkimuksessa yritetään vastata. Esittele<br />

lyhyesti tutkimuksen lähtökohdat, tutkimuksen kohde<br />

ja käytetyt tutkimusmenetelmät sekä tärkeimmät tulokset.<br />

Arvioi lopuksi, millä tavoin voit käyttää tutkimuksen<br />

tuottamaa tietoa ammattialallasi, opetuksessasi<br />

tai muussa työssäsi.<br />

Osa 4<br />

Tutustu kasvatustieteelliseen tutkimukseen hyödyntämällä<br />

Internetiä sekä kasvatusalan lehtiä, vuosikirjoja ja tutkimuksia.<br />

Voit myös haastatella kasvatustieteen alalta tutkimusta<br />

tekevää henkilöä tai tutkimusryhmää.<br />

Perehdy yleiskatsauksen lisäksi tarkemmin neljään kasvatustieteellisen<br />

väitöskirjan tiivistelmään.<br />

Kirjoita essee siitä, mitä mielestäsi kasvatustieteen piirissä<br />

tutkitaan, keiden toimesta tutkimusta tehdään ja<br />

mitkä tahot toimivat rahoittajina. Voit tehdä yleisluontoisen<br />

katsauksen eri aiheista tai etsiä itseäsi kiinnostavia<br />

ja esimerkiksi oman oppiaineesi opetukseen liittyvää materiaalia.<br />

Mikäli huomaat, että jostain asiasta tai teemasta<br />

ei löydy tutkimusta, tai jokin aihe on suosittu, kirjaa sekin<br />

muistiin ja pohdi, miksi näin on. Kirjoita myös ajatuksiasi<br />

siitä, minkälaisin tutkimusmetodologisin välinein<br />

tutkimusta tehdään ja ketkä rahoittavat kasvatustieteellistä<br />

tutkimusta.<br />

Kirjoita lopuksi arvio, mitä opit tehtävää Kas 1 tehdessäsi.<br />

Opetus ja oppiminen<br />

Kas 2B ja Kas 3B tehtävien palautus<br />

syyslukukaudella 24.9.<strong>2012</strong><br />

kevätlukukaudella 28.1.<strong>2013</strong><br />

Kirjallisuus (Kas 2B)<br />

Engeström, Y. 1996. Perustietoa opetuksesta.<br />

Helsinki: Valtion painatuskeskus.<br />

Säljö, R. 2001. Oppimiskäytännöt – sosiokulttuurinen<br />

näkökulma. Helsinki: WSOY (uusin painos).<br />

Oheiskirjallisuus (Kas 2B)<br />

Hakkarainen, K. & Lonka, K. & Lipponen, L. 1999 tai<br />

2004. Tutkiva oppiminen. Helsinki: WSOY.<br />

Rauste-von Wright, M-L. 1997. Opettaja tienhaarassa –<br />

konstruktivismia käytännössä. Jyväskylä: Atena.<br />

Sahlberg, P. & Leppilampi, A. 1994. Yksinään vai<br />

yhteisvoimin? - yhdessäoppimisen mahdollisuuksia<br />

etsimässä. Helsinki: Yliopistopaino.<br />

Tynjälä, P. 1999. Oppiminen tiedon rakentamisena.<br />

Jyväskylä: Atena.<br />

Von Wright, J. & Rauste-von Wright M.-L. 1997.<br />

Oppiminen ja koulutus. Juva: WSOY.<br />

Alan aikakauslehdet ja vuosikirjat.<br />

Kirjallisuus (Kas 3B)<br />

Ahvenainen, O., Ikonen, O. & Koro, J. 2001. Johdatus<br />

erityiskasvatuksen käytäntöön. Vantaa: WSOY.<br />

Lyytinen, P., Korkiakangas, M. & Lyytinen, H. (toim.)<br />

1995 tai uudempi. Näkökulmia kehityspsykologiaan:<br />

Kehitys kontekstissaan. Porvoo: WSOY.<br />

Säljö, Roger 2001. Oppimiskäytännöt – sosiokulttuurinen<br />

näkökulma. Helsinki: WSOY (uusin painos).<br />

50

Oppimistehtävä Kas 2B<br />

Orientoituaksesi jakson aiheeseen, pohdi ensin elämänkulkusi<br />

myötä tulleita oppimiskokemuksiasi. Valitse niistä<br />

itsellesi merkityksellisimmät ja kirjoita arvioiden, miksi<br />

ne ovat merkittäviä.<br />

Pohdi edellisten perusteella, mitä oppiminen oikeastaan<br />

on, mikä sitä edistää ja estää. Liitä pohdintasi tehtävän<br />

alkuun.<br />

Orientoinnin jälkeen tee seuraavat tehtävät:<br />

Osa 1<br />

Tutustu oheiseen kirjallisuuteen ja luentoihin tukeutuen<br />

erilaisiin opetus-oppimiskäsityksiin: behavioristinen, humanistinen,<br />

kognitiivinen, konstruktivistinen ja sosiokulttuurinen.<br />

Tee alla olevan taulukon näköinen koonti, jossa luonnehdit<br />

kutakin opetus-oppimiskäsitystä lyhyesti, iskusanamaisesti.<br />

Koeta hakea eri käsitysten väliset olennaiset<br />

erot.<br />

Osa 2<br />

Valitse oppimiskäsitys, joka edellisen vertailun perusteella<br />

jäi kiinnostamaan itseäsi. Käytä hyväksesi jakson kirjallisuutta<br />

sekä muita tietämiäsi lähteitä ja kirjoita sekä oppimiskäsityksestä<br />

että sen sisältämästä ihmiskäsityksestä<br />

oma tulkintasi.<br />

Osa 3<br />

Konstruktivistinen oppimisajattelu on viime vuosikymmenillä<br />

ollut vallalla koululaitoksessa. Tilalle on nousemassa<br />

sosiokulttuurinen oppimiskäsitys. Tarkastele konstruktivistista<br />

oppimiskäsitystä kriittisesti, vertaa sitä kognitiiviseen<br />

oppimiskäsitykseen ja pohdi syitä tähän oppimisajattelun<br />

muuttumiseen sosiokulttuuriseen suuntaan.<br />

Mitä oppiminen on?<br />

Mistä opetuksen tavoitteet johdetaan<br />

ja miten ne ilmaistaan?<br />

Mihin opiskelijoiden motivointi perustuu?<br />

Miten opetus etenee?<br />

Mitä opetusmenetelmiä suositaan?<br />

Millä perusteella ne valitaan?<br />

Miten ja millä perusteella<br />

oppimistulos arvioidaan?<br />

Kuka arvioi?<br />

Mitkä ovat edut ja mahdollisuudet?<br />

Kritiikkiä, kehitettävää<br />

Behavioristinen Humanistinen Kognitiivinen Konstruktivistinen Sosiokulttuurinen<br />

51

Oppimistehtävä Kas 3B<br />

Osa 1<br />

Millaisia erilaisia oppijoita olet kohdannut opetuksessa<br />

tai muissa tilanteissa, joissa kysymys on ollut oppimisesta,<br />

osaamisen kehittymisestä tai osaamisvaikeuksista? Valitse<br />

kohtaamistasi oppijoista kolme tapausta ja a) kuvaa miten<br />

erilaisuus ilmenee, b) millaiset tekijät ovat erilaisuuden<br />

syinä tai taustalla ja c) kuinka henkilö itse sinun käsityksesi<br />

mukaan erilaisuutensa hallitsee.<br />

Osa 2<br />

Koulutuksessa erilaisia oppimisvaikeuksia voidaan ottaa<br />

huomioon ja käsitellä eri tavoin. Valitse jokin kuvaamistasi<br />

tapauksista. Kuvaa, analysoi ja perustele lähdekirjallisuutta<br />

hyväksikäyttäen, mikä seuraavista oppimisnäkemyksistä<br />

sopii parhaiten pedagogiseksi toiminnaksi kyseisessä<br />

tilanteessa: 1) behavioristinen, 2) humanistinen, 3)<br />

kognitiivinen vai 4) sosiokulttuurinen pedagogiikka.<br />

Tehtävän hyväksytty suorittaminen edellyttää oheiskirjallisuuteen<br />

tutustumista ja teosten hyödyntämistä case-kuvauksissa<br />

ja niiden ratkaisuissa.<br />

52

Kasvatus elämänkulussa<br />

Kas 4B ja Kas 5B tehtävien palautus<br />

syyslukukaudella 22.10.<strong>2012</strong><br />

kevätlukukaudella 18.2.<strong>2013</strong><br />

Kirjallisuus<br />

Antikainen A. & Huotelin H. (toim.) 2000. Oppiminen<br />

ja elämänhistoria. Aikuiskasvatuksen 37. vuosikirja.<br />

Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu.<br />

Lyytinen, P., Korkiakangas, M. & Lyytinen, H. (toim.)<br />

1995 tai uudempi. Näkökulmia kehityspsykologiaan:<br />

Kehitys kontekstissaan. Porvoo: WSOY.<br />

Sankari, A. & Jyrkämä, J. 2001. Lapsuudesta vanhuuteen<br />

– iän sosiologiaa. Tampere: Vastapaino.<br />

n Kurssin nimi, sisältö ja laajuus<br />

n Mihin koulutukseen kurssi sisältyy?<br />

n Mikä on koko koulutuksen osaamistavoite?<br />

n Mitkä ovat koko koulutuksen opetusmuodot ja pedagogiset<br />

työskentelytavat?<br />

n Kurssin opetukselliset kokonaisuudet<br />

n Mihin opiskelijoiden motivaatio ja motivointi perustuvat?<br />

n Kurssin oppimistehtävät<br />

n Kurssin ja opiskelijoiden työskentelytapa<br />

n Opettajan rooli, mahdollinen yhteistyö muiden opettajien<br />

kanssa tai koulun ulkopuolisten tahojen kanssa<br />

n Arviointitapa<br />

n Muita toteutuksen kannalta merkittäviä asioita<br />

Oppimistehtävä Kas 5B<br />

Oppimistehtävä Kas 4B<br />

Tehtävän tavoitteena on laajentaa erilaisten opetus-oppimiskäsitysten<br />

soveltamistaitoa sekä opetella opiskelija-analyysin<br />

tekemistä. Sovella viittä erilaista oppimiskäsitystä<br />

(behavioristinen, humanistinen, kognitiivinen,<br />

konstruktiivinen ja sosiokulttuurinen) omaan opetukseesi<br />

joko siten, että suunnittelet yhden kurssin opetuksen<br />

viidellä eri tavalla tai suunnittelet viisi eri kurssia erilaisia<br />

oppimiskäsityksiä soveltaen.<br />

Tee kooste ja perustele, millaisista asioista tarvitset<br />

taustatietoja opetuksen suunnittelun pohjaksi. Muista,<br />

että eri oppimiskäsitysten mukaan tarvitaan erilaista tietoa.<br />

Painota niitä asioita, jotka ovat valitsemissasi oppimiskäsityksissä<br />

merkityksellisiä. Käytä hyväksesi erityisesti<br />

tehtävää Kas 2 ja siihen liittyvää kirjallisuutta. Hyödynnä<br />

tätä tehtävää myös Amped 2 kokonaisuudessa.<br />

Sisällytä suunnitelmaan seuraavat asiat:<br />

Osa 1<br />

Kirjallisuudessa kuvataan ihmisen elämänkulkua erilaisten<br />

mallien avulla. Esittele lähdekirjallisuutta hyväksesi<br />

käyttäen vähintään kolme elämänkulun teoriaa tai näkemystä.<br />

Valitse esittelemistäsi yksi mielenkiintoiseksi kokemasi<br />

näkemys ja kuvaa se tarkemmin. Perustele myös,<br />

miksi valitsit juuri tämän mallin.<br />

Osa 2<br />

Sovella elämänkaariteorioita seuraavasti:<br />

Arvioi elokuva, näytelmä, novelli, kirja, runo, sarjakuva,<br />

aikakausilehden haastattelu tai tv-sarjan jakso elämänkaaripsykologian<br />

näkökulmasta. Voit valita esimerkiksi<br />

yhden henkilön, jonka koko elämää tai ajallisesti rajattua<br />

tapahtumaa (kohtaus, episodi, luku) tarkastelet. Voit<br />

esimerkiksi katsoa elokuvaa ja pohtia, onko pää- tai sivuhenkilö<br />

levinsonilaisittain siirtymävaiheessa, painiskeleeko<br />

hän Eriksonin mallin jollakin tasolla tai minkälaisten<br />

Havighurstin esittelemien elämäntehtävien äärellä va-<br />

53

litsemasi henkilö on. Valitse vähintään yksi malli, jonka<br />

avulla tulkitset näkemääsi, lukemaasi tai kuulemaasi. Liitä<br />

mukaan lyhyt selostus valitusta aineistosta. Halutessasi<br />

voit toki ottaa esimerkin myös omasta elämästäsi.<br />

Miten elämänkulun erilaiset siirtymät voivat heijastua<br />

ammatilliseen koulutukseen ja miten koulutuksessa voidaan<br />

auttaa siirtymävaiheista selviytymisessä?<br />

Omat ja opiskelijoittesi koulutukselliset kokemukset<br />

eroavat toisistaan. Pohdi mitä merkitystä tällä voisi olla<br />

opetuksen ja oppimisen onnistumisen kannalta.<br />

Kuvaa omaa elämänpolkuasi. Millaisia vaihtoehtoja eri<br />

vaiheissa on ollut ja mitkä ovat olleet syyt kuhunkin valintaan?<br />

(vrt. Sankari-Jyrkämä, kuvio 2, s. 39.)<br />

54

Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri<br />

Tehtävien Kas 6B ja Kas 7B palautus<br />

syyslukukaudella 10.12.<strong>2012</strong><br />

kevätlukukaudella 18.3.<strong>2013</strong><br />

Kirjallisuus<br />

Tolonen, T. (toim.) 1999. Suomalainen koulu ja kulttuuri.<br />

Tampere: Vastapaino.<br />

Antikainen, A., Rinne, R. & Koski, L. Kasvatussosiologia<br />

WSOY(2. painos, 2000 tai uudempi)<br />

Kaksi artikkelia valintasi mukaan vuosien 2007-<strong>2012</strong><br />

Aikuiskasvatus –lehdestä tai Ammattikasvatuksen<br />

aikakauskirjasta.<br />

Oppimistehtävä Kas 6B<br />

Lue ensin huolellisesti jakson teokset ja artikkelit. Vastaa<br />

seuraaviin kysymyksiin:<br />

Millainen tiede on kasvatussosiologia? Kuvaa omin sanoin<br />

kasvatussosiologian historiallinen kehitys ja keskeiset<br />

kiinnostuksen kohteet eri aikoina.<br />

Kuvaa ja jäsennä koulujen ja oppilaitosten erilaisia<br />

käytäntöjä, joita ovat esimerkiksi oppilaiden arviointi,<br />

sukupuolisidonnaiset käyttäytymis- ja odotusmallit sekä<br />

koulukirjojen piiloviestit. Lisäksi osoita, miten käytännöt<br />

toimivat omassa oppilaitoksessasi. Jos sinulla ei ole koulu-<br />

tai oppilaitosyhteisöä tukenasi, muistele omaa kouluja<br />

opiskeluaikaasi.<br />

Oppimistehtävä Kas 7B<br />

Osa 1<br />

Tutustu Aikuiskasvatus -lehden ja Ammattikasvatuksen<br />

aikakauskirjan numeroihin vuosilta 2007-<strong>2012</strong>. Poimi<br />

niistä sinua kiinnostavaa 5-10 kasvatussosiologiaan liittyvää<br />

otsikkoa. Perustele, miksi juuri nämä teemat ovat sinusta<br />

kiinnostavia ja miten niiden teemat liittyvät kasvatussosiologian<br />

alaan. Valitse niiden joukosta kaksi artikkelia,<br />

joihin perehdyt tarkemmin. Kuvaile niiden keskeinen<br />

sisältö ja pohdi lopuksi artikkelien sanomaa omien<br />

näkemystesi ja kokemustesi valossa.<br />

Osa 2<br />

Kirjoita essee aikakaudesta ja kulttuurisesta ympäristöstä,<br />

jotka ovat sinut sosiaalistaneet. Kuvaa esseessä omaa sosialisaatioprosessiasi,<br />

sukupolvesi yhteisiä kokemuksia sekä<br />

aikakauteen liittyviä yhteiskunnallisia ja kulttuurisia<br />

virtauksia. Jäsennä tarkasteluasi luentojen ja kasvatussosiologian<br />

käsitteistön avulla.<br />

55

Oppiminen työelämässä<br />

Tehtävien Kas 8B ja Kas 9B palautus<br />

syyslukukaudella 10.12.<strong>2012</strong><br />

kevätlukukaudella 18.3.<strong>2013</strong><br />

Kirjallisuus<br />

Eteläpelto, A. & Onnismaa, J., (toim.) 2006.<br />

Ammatillisuus ja ammatillinen kasvu.<br />

Aikuiskasvatuksen 46. vuosikirja. Kansanvalistusseura.<br />

Järvinen, A., Koivisto, T. & Poikela, E. 2000. Oppiminen<br />

työssä ja työyhteisössä. Helsinki: WSOY.<br />

Oppimistehtävä Kas 8B<br />

Lue opintojaksoon liittyvä kirjallisuus huolellisesti.<br />

Kirjoita tämän jälkeen teoksista esittely seuraavasti:<br />

n Kuvaa molemmista teoksista viisi kohtaa, joista vaikutuit,<br />

joita et ymmärtänyt tai joiden kanssa olet eri<br />

mieltä.<br />

n Kerro, mistä teosten käsittelemistä asioista haluaisit<br />

tietää enemmän.<br />

n Kuvaa, millä tavoin voit hyödyntää teosten sisältöä<br />

omassa työssäsi.<br />

Oppimistehtävä Kas 9B<br />

Tee alla olevista vaihtoehdoista toinen sen mukaan, missä<br />

työskentelet.<br />

Vaihtoehto 1.<br />

Opettajina toimivat<br />

Kuvaa, millaista ammatillista kasvua ja oppimista työyhteisössäsi<br />

tapahtuu. Miten asiantuntijuuden kehittymistä<br />

tuetaan? Miten työssä kehittymisen ja oppimisen voisi<br />

työpaikallasi parhaiten järjestää?<br />

Vaihtoehto 2.<br />

Muut kuin opettajina toimivat<br />

Millaista oppimista työpaikallasi tapahtuu? Onko työpaikallasi<br />

opiskelijoita työssäoppimisjaksoilla tai työharjoittelussa?<br />

Millaisia tavoitteita jaksoilla on? Miten heidän<br />

ohjauksensa on järjestetty? Miten heidän oppimistaan<br />

tuetaan?<br />

Kuvaa yhden opiskelijan työssäoppimisjakson toteutus<br />

tavoitteineen ja arviointeineen.<br />

Jos työpaikallasi ei ole opiskelijoita, tutustu oman alasi<br />

<strong>opetussuunnitelma</strong>an (valintasi mukaan korkea-aste tai<br />

toinen aste). Tutustu yhden työssäoppimisjakson tavoitteisiin<br />

ja pohdi, miten työpaikallasi voitaisiin järjestää<br />

opiskelijan ohjaus ja tuki tavoitteiden saavuttamiseksi.<br />

Mikäli et tällä hetkellä ole työelämässä, tee tehtävä ensimmäisen<br />

vaihtoehdon mukaan haastattelemalla tuntemiasi<br />

opettajia.<br />

56

Kohti tutkivaa työtapaa<br />

Kas 10B tehtävän palautus<br />

syyslukukaudella 10.11.<strong>2012</strong><br />

kevätlukukaudella 18.3.<strong>2013</strong><br />

Luettava kirjallisuus osa 1<br />

Tuomi, J. 2007. Tutki ja lue. Johdatus tieteellisen<br />

tekstin ymmärtämiseen. Helsinki: Tammi.<br />

Kotila, H. & Mutanen, H. (toim.) 2004. Tutkiva ja<br />

kehittävä <strong>ammattikorkeakoulu</strong>. Helsinki: Edita.<br />

Ronkainen S., Pehkonen L., Lindblom-Ylänne S. &<br />

Paavilainen E. 2011. Tutkimuksen voimasanat.<br />

Helsinki: Sanoma Pro.<br />

Luettava kirjallisuus osat 2-4<br />

(lue 2–3 teosta valintasi mukaan)<br />

Alasuutari, P. 1994. Laadullinen tutkimus. 2. uud.<br />

painos. Tampere: Vastapaino.<br />

Anttila, P. 2005. Ilmaisu, teos, tekeminen ja tutkiva<br />

toiminta. Hamina: Akatiimi. Sivut 13-26, 229-449,<br />

489-522.<br />

Engeström, Y. 2004. Ekspansiivinen oppiminen ja<br />

yhteiskehittely työssä. Tampere: Vastapaino.<br />

Eskola, J. & Suoranta, J. 1998. Johdatus laadulliseen<br />

tutkimukseen. Jyväskylä: Gummerus.<br />

Hakala, J.T. 1996. Opinnäyte ja sen ohjaaminen. Helsinki.<br />

Gaudeamus.<br />

Heikkinen, H. L. T., Rovio, E. ja Syrjälä, L. (toim.) 2006.<br />

Toiminnasta tietoon. Toimintatutkimuksen mene telmät<br />

ja lähestymistavat. Kansanvalistusseura.<br />

Hirsjärvi, S. & Hurme, H. (toim.) 2001. Tutkimushaastattelu,<br />

Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki:<br />

Yliopistopaino.<br />

Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, R. 2002. Tutki ja<br />

kirjoita. Helsinki: Tammi.<br />

Kakkuri-Knuuttila, M-L. (toim.) 1998. Argumentti ja<br />

kritiikki. Helsinki: Gaudeamus. Luvut 9–12.<br />

Lempiäinen, K., Löytty, O. & Kinnunen, M. (toim.) 2008.<br />

Tutkijan kirja. Tampere: Vastapaino.<br />

Ojasalo, K., Moilanen, T., & Ritalahti, J. 2009 Kehittämistyön<br />

menetelmät. Uudenlaista osaamista liiketoimintaan.<br />

Helsinki: WSOYpro.<br />

Toikko, T. & Rantanen, T. 2009. Tutkimuksellinen kehittäminen.<br />

Näkökulmia kehittämisprosessiin, osallistamiseen<br />

ja tiedontuotantoon. Tampere: Tampere<br />

University Press.<br />

Katso myös opintokokonaisuuden Ammatillista koulutusta<br />

tutkimassa ja kehittämässä luvun kirjallisuus.<br />

57

Oppimistehtävä Kas 10 B<br />

Taustaa ja tavoitteet<br />

Opintojakson tavoitteena on, että ammatillinen opettaja<br />

osaa tieteelliseen tiedonmuodostukseen ja kehittämisorientoituneeseen<br />

tutkimukseen perehtymisen avulla tunnistaa<br />

kehittämisen kohteita ja ratkoa niitä tutkivan kehittämisen<br />

toimintatavoin.<br />

Kohti tutkivaa työtapaa opintojakson liittyy oppimistehtävään<br />

Kas 1 sekä opettajaopintojen kehittämishankkeeseen.<br />

Tämän tehtävän voi tehdä yksilö- tai parityönä.<br />

Huomioi tehtävää kirjoittaessasi, että käyttämääsi materiaaliin<br />

on selkeät lähdeviitteet niin tekstin sisällä kuin<br />

lähdeluettelossa.<br />

Osa 1<br />

Aiheeseen orientoituminen ja esseen kirjoittaminen<br />

Mieti/miettikää ensin itsellenne ’rooli’, jonka avulla tarkastelet/tarkastelette<br />

opintojakson sisältöjä. Rooleja voivat<br />

olla esimerkiksi:<br />

n Olen tekemässä opettajaopintojen kehittämishanketta<br />

- mistä lähestymistapa, aineisto ja analyysiväline?<br />

n Olen uusi ammatillisessa koulutuksessa – mistä ihmeestä<br />

ihmiset puhuvat, kun keskustelevat tutkimusja<br />

kehittämistyöstä toisella asteella, <strong>ammattikorkeakoulu</strong>ssa<br />

tai aikuiskoulutuskeskuksessa?<br />

n Olen mukana oppilaitoksen T&K-hankkeessa. Miten<br />

etenen? Mistä saan lähestymistavat ja työvälineet?<br />

n Haluan tutkia omaa luokkahuonetyöskentelyäni – mitä<br />

on omaa työtään tutkiva opettaja? Mistä saan välineitä<br />

ja näkökulmia?<br />

n Haluan kasvatustieteen maisteriksi. Mitä on tieteellinen<br />

tiedonmuodostus kasvatustieteissä?<br />

n Olen opiskellut tutkimusmenetelmiä aiemmissa opinnoissani.<br />

Miten kohti tutkivaa työtapaa –opintojakso<br />

täydentää ja haastaa aiempia tietojani?<br />

n Tarvitsen uusia työvälineitä opinnäytetöiden ja T&Khankkeiden<br />

metodologiseen ohjaamiseen.<br />

Valittuasi roolisi lue oppimistehtävän edellyttämä kirjallisuus<br />

sekä kiinnostuksesi mukaan myös oheiskirjallisuutta<br />

ja lähdeaineistoa. Palauta mieleesi myös tehtävässä<br />

Kas 1 lukemasi tutkimus ja väitöskirjojen tiivistelmät .<br />

Roolin valinnan jälkeen lue mainittu <strong>opetussuunnitelma</strong>n<br />

mukainen kirjallisuus sekä kiinnostuksesi mukaan<br />

myös oheiskirjallisuutta ja lähdeaineistoa.<br />

Pohdi seuraavia kysymyksiä:<br />

n Mitkä ovat tieteelliselle tiedonmuodostukselle tyypillisiä<br />

piirteitä? Mikä tekee ’tieteestä tiedettä’?<br />

n Mitä kehittämisorientoitunut tutkimus mielestäsi on?<br />

n Minkälaisen työvälineen kasvatustieteellinen tutkimus<br />

ja kehittämistoiminta antavat sinulle ammatillisen<br />

opettajan arjessa ja toiminnassa?<br />

n Mitä opit tutkimuksesta ja kehittämistoiminnasta valitsemasi<br />

roolin näkökulmasta?<br />

n Mihin pitää vielä löytää vastauksia, jotta ammatillisten<br />

oppilaitosten ja opettajien työtä voidaan edelleen<br />

kehittää?<br />

Kirjoita 2-4 sivun pituinen essee, jossa ensiksi esität valitsemasi<br />

orientaation ja tämän jälkeen vastauksesi yllä oleviin<br />

kysymyksiin. Sisällytä tekstiin viitteitä ja pohdintojasi<br />

opintojakson kirjallisuudesta.<br />

Osa 2<br />

Tutkimuksen ja kehittämisen lähestymistapoja ja<br />

työkaluja<br />

a. Lue kirjallisuutta ja Metodix-ympäristön* tai Koppa<br />

menetelmäpolkuja humanisteille -sivuston materiaalia.<br />

Kirjoita essee, millä tavoin kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen<br />

tutkimusmetodologia eroavat toisistaan. Mainit-<br />

58

se muutama kasvatustieteellisessä tutkimuksessa käytetty<br />

kvalitatiivinen metodologia (huomioi, että metodologia<br />

on laajempi käsite kuin aineiston hankintatapa) ja kirjaa<br />

pohdintasi, miten niitä voi käyttää ammatillisen koulutuksen<br />

tutkimuksessa ja kehittämisessä.<br />

b. Esittele kaksi aineistonhankintatapaa, joita voit käyttää<br />

tutkimus- ja/tai kehittämistoiminnassa. Kirjaa esittelyyn<br />

aineistonhankintatapojen edut ja rajoitukset sekä sovelluskohteet.<br />

Tämän lisäksi esitä, millaisia aineiston analyysimenetelmiä<br />

voidaan käyttää kerätyn aineiston analysoinnissa<br />

ja tulkinnassa.<br />

Osa 3 Kehittämishankkeiden analyysi<br />

Analysoi yhtä (parityössä kahta) käynnissä olevaa tai päättynyttä<br />

ammatillisen oppilaitoksen tai <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n<br />

kehittämishanketta, jotka on julkaistu esimerkiksi<br />

jonkin oppilaitoksen tai viraston julkaisusarjassa. Opiskelijoiden<br />

julkaisemattomia kehittämishankeraportteja ei<br />

kannata käyttää.<br />

Erittele hankkeen kohdetta, kysymyksen asettelua, lähestymistapoja,<br />

aineistonhankintaa ja tulkintaa sekä tuloksia<br />

ja tekijöiden omaa arviointia hankkeesta. Arvioi lopuksi<br />

osissa 1 ja 2 opiskelemiesi asioiden perusteella hankkeen<br />

tutkimuksellisuutta ja kehittämisorientoituneisuutta.<br />

Osa 4 Työskentelyn arviointi<br />

Kirjoita lopuksi tehtävän tekemisen myötä syntyneet uudet<br />

oivallukset, kysymykset ja synteesit ammatillisen<br />

opettajan roolista tutkijana ja kehittäjänä.<br />

*<br />

http://www.metodix.com/fi/register_helia/<br />

Syy Opiskelu Haaga-Helia aokk:ssa<br />

https://koppa.jyu.fi/avoimet/hum/menetelmapolkuja<br />

59

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!