12.02.2014 Views

Päivähoidon ja perusopetuksen tuotantostrategia - Tampereen ...

Päivähoidon ja perusopetuksen tuotantostrategia - Tampereen ...

Päivähoidon ja perusopetuksen tuotantostrategia - Tampereen ...

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

Hyväksytty PAPEJO 7.11.2006, 86§<br />

KASVATUKSEN JA OPETUKSEN STRATEGIA<br />

Päivähoidon <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong> <strong>tuotantostrategia</strong>


Kasvatuksen <strong>ja</strong> opetuksen strategia<br />

Päivähoidon <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong> <strong>tuotantostrategia</strong><br />

SISÄLLYS:<br />

1. JOHDANTO.........................................................................................................................3<br />

1.1 Yleistä ............................................................................................................................3<br />

1.2 Strateginen johtamisjärjestelmä <strong>ja</strong> seuranta...................................................................3<br />

1.3 Kasvatuksen <strong>ja</strong> opetuksen strategian laadintaprosessi..................................................5<br />

2. STRATEGIAPERUSTA .......................................................................................................5<br />

2.1 Päivähoidon <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong> kehityksen <strong>ja</strong> menestyksen kivi<strong>ja</strong>lat.............................6<br />

2.2 Tulevaisuuden muutosvoimat.........................................................................................7<br />

2.3 Päivähoidon <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong> tärkeimmät yhteistyökumppanit ...................................9<br />

3. PÄIVÄHOIDON JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOSTRATEGIA.................................9<br />

3.1 Päivähoidon <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong> visio vuoteen 2016 ......................................................9<br />

3.2 Päivähoidon <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong> arvot <strong>ja</strong> toimintaperiaatteet ........................................10<br />

3.3 Tuotantostrategian johtamisnäkökulmat.......................................................................12<br />

3.4 Kriittiset menestystekijät <strong>ja</strong> valtuustokausikohtaiset tavoitteet......................................13<br />

Liite 1. Tuloskortit................................................................................................................16<br />

2


Kasvatuksen <strong>ja</strong> opetuksen strategia<br />

Päivähoidon <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong> <strong>tuotantostrategia</strong><br />

1. JOHDANTO<br />

1.1 Yleistä<br />

<strong>Tampereen</strong> kaupungin toimintamallin uudistamisesta päätettiin kaupunginhallituksessa<br />

15.12.2003 (799§). Uudistuksen lähtökohtana on strategisen oh<strong>ja</strong>uksen <strong>ja</strong> palvelutuotannon<br />

oh<strong>ja</strong>uksen erottaminen toisistaan sekä siihen liittyen tilaa<strong>ja</strong>-tuotta<strong>ja</strong>mallin käyttöönotto.<br />

Toimintamallin uudistus toteutetaan vaiheittain siten, että vuonna 2007 malli on<br />

kokonaisuudessaan Tampereella käytössä.<br />

Kaupungin uuden toimintamallin käyttöönoton myötä kaupungin palvelutuotanto<br />

organisoidaan uudelleen. Uudessa, tilaa<strong>ja</strong>-tuotta<strong>ja</strong>-malliin poh<strong>ja</strong>utuvassa toimintamallissa<br />

palvelujen tilaa<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> tuotta<strong>ja</strong>n tehtävät eriytetään. Kaupungin tilaa<strong>ja</strong>lautakunnat määrittävät<br />

tarjottavat palvelut, valitsevat palvelun tuotta<strong>ja</strong>t, rahoittavat palvelutuotannon sekä arvioivat<br />

tuotantojärjestelmän toimivuutta.<br />

Palvelujen laadusta <strong>ja</strong> määrästä sovitaan tilaa<strong>ja</strong>lautakuntien <strong>ja</strong> tuotanto-organisaatioiden<br />

välisissä palvelusopimuksissa. Vuoden 2007 alusta alkaen kaupungin tuotanto-organisaatiot<br />

tuottavat sopimusten mukaisia palvelu<strong>ja</strong>. Lisäksi tuotanto-organisaatiot laativat itselleen omat<br />

kaupunkistrategian periaatteisiin <strong>ja</strong> lin<strong>ja</strong>uksiin poh<strong>ja</strong>utuvat <strong>tuotantostrategia</strong>nsa.<br />

Vuoden 2005 alusta lähtien <strong>Tampereen</strong> kaupungin kasvatus- <strong>ja</strong> opetuspalvelut <strong>ja</strong>kaantuvat<br />

päivähoidon <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong> tehtäväalueisiin. Päivähoidon <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong><br />

<strong>tuotantostrategia</strong> on palvelutoiminnan strategia. Tuotantostrategia perustuu <strong>Tampereen</strong><br />

kaupungin kaupunkistrategiaan sekä tilaa<strong>ja</strong>viranomaisten palveluohjelmaan. Lisäksi<br />

strategian laadinnassa hyödynnetään soveltuvin osin vanhan strategisen<br />

johtamisjärjestelmän mukaisia toimialastrategioita sekä tehtäväalueiden aiempia strategioita.<br />

1.2 Strateginen johtamisjärjestelmä <strong>ja</strong> seuranta<br />

Kaupungin strategista johtamisjärjestelmää on vuodesta 2002 alkaen oh<strong>ja</strong>ttu Tasapainoisen<br />

onnistumisen menetelmän (Balanced Scorecard) avulla. Tähän on kuulunut<br />

kaupunkistrategian lisäksi neljä toimialakohtaista strategiaa <strong>ja</strong> kuusi toimintastrategiaa.<br />

Vuosien 2002-2003 aikana saadut kokemukset strategioiden toteuttamisesta kuitenkin<br />

osoittivat, että tämänkaltainen järjestelmä on liian laa<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> ha<strong>ja</strong>nainen. Kaupunginhallitus<br />

hyväksyi helmikuussa 2004 strategisen johtamisjärjestelmän kehittämisperiaatteet.<br />

Periaatteissa korostuu strategiakokonaisuuden tiivistäminen, yhdenmukaistaminen <strong>ja</strong><br />

strategisuuden kehittäminen.<br />

Uusi kaupunkistrategia, ”Kaikem paree Tampere”, hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa<br />

22.6.2005. Kaupunkistrategiasta käy ilmi poliittisten päätöksentekijöiden <strong>ja</strong> virkamiesten<br />

yhteiset näkemykset kaupungin tulevaisuudesta. <strong>Tampereen</strong> kaupunkistrategia laaditaan<br />

valtuustokausittain <strong>ja</strong> se perustuu Tasapainoisen onnistumisen -menetelmään (Balanced<br />

Scorecard). Kaupunkistrategiassa asetetaan kaupungin vuoteen 2016 ulottuva visio sekä<br />

3


Kasvatuksen <strong>ja</strong> opetuksen strategia<br />

Päivähoidon <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong> <strong>tuotantostrategia</strong><br />

visiota toteuttavat kriittiset menestystekijät. Strategisessa johtamisjärjestelmässä<br />

kaupunkistrategia on ns. ylästrategia, joka antaa suuntaviivat kaupungin muille strategioille.<br />

Johtamisjärjestelmään kuuluvat kaupunkistrategian lisäksi sitä toteuttavat<br />

kaupunginhallituksen toteutusohjelmat sekä tuotanto-organisaatioiden <strong>tuotantostrategia</strong>t.<br />

Järjestelmää tukevat tilaa<strong>ja</strong>lautakuntien palvelujen hankintasuunnitelmat sekä lautakuntien <strong>ja</strong><br />

tuotanto-organisaatioiden väliset palvelusopimukset.<br />

Kuva 1. Uusi strateginen johtamisjärjestelmä.<br />

Kaupungin kehittämistä oh<strong>ja</strong>a yksi yhteinen strategia <strong>ja</strong> visio. Yhteisen strategian poh<strong>ja</strong>lta<br />

johdetaan erilaiset kaupunkistrategiaa toteuttavat strategiat, ohjelmat <strong>ja</strong> suunnitelmat, joiden<br />

menestystekijät <strong>ja</strong> tavoitetasot ovat johdettavissa kaupunkistrategiasta. Päivähoidon <strong>ja</strong><br />

<strong>perusopetuksen</strong> <strong>tuotantostrategia</strong> perustuu <strong>Tampereen</strong> kaupunkistrategiaan.<br />

Tuotantostrategia on näkemys siitä, miten kasvatus- <strong>ja</strong> opetuspalveluita kehitetään<br />

tulevaisuudessa. Strategisessa johtamisessa korostuvat tietoinen suunnanvalinta <strong>ja</strong><br />

johdonmukainen toiminta muuttuvassa toimintaympäristössä. Valinnoilla <strong>ja</strong> pitkäjänteisellä<br />

toimintatavalla tähdätään vision mukaiseen tulevaisuuden tavoitetilaan.<br />

Kasvatus- <strong>ja</strong> opetuspalvelujen toteuttamista oh<strong>ja</strong>taan strategiassa kriittisillä<br />

menestystekijöillä. Tuotantostrategiassa esitetään kriittisille menestystekijöille konkreettiset<br />

toimenpide-ehdotukset vuosille 2006–2008 <strong>ja</strong> niiden toteutumista arvioidaan kolmannes<br />

vuosittain. Raportointi suoritetaan johtokunnalle strategisten tuloskorttien muodossa.<br />

4


Kasvatuksen <strong>ja</strong> opetuksen strategia<br />

Päivähoidon <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong> <strong>tuotantostrategia</strong><br />

1.3 Kasvatuksen <strong>ja</strong> opetuksen strategian laadintaprosessi<br />

<strong>Tampereen</strong> kaupunginvaltuusto päätti 1.9.2004 (§235), että päivähoidossa, esiopetuksessa,<br />

perusopetuksessa <strong>ja</strong> koululaisten aamu- <strong>ja</strong> iltapäivätoiminnassa siirrytään uuteen tilaa<strong>ja</strong>tuotta<strong>ja</strong><br />

–mallin mukaiseen toimintaan 1.1.2005. Uuden toimintamallin kehittämiseksi<br />

perustettiin vuonna 2005 Peppi-hanke. Hankkeessa valmistelutyötä tehtiin neljässä<br />

työryhmässä, joista yksi oli strategia- <strong>ja</strong> prosessityöryhmä. Työryhmän tehtäväksi määriteltiin<br />

mm. yhteisen strategian luominen varhaiskasvatukseen <strong>ja</strong> perusopetukseen.<br />

Puheenjohta<strong>ja</strong>na työryhmässä toimi rehtori Leena Kostiainen <strong>ja</strong> se kokoontui seitsemän<br />

kertaa. Työryhmän työskentelyn tuloksia on käytetty tämän <strong>tuotantostrategia</strong>n aineistona<br />

sekä työryhmän jäsenillä on ollut mahdollisuus kommentoida päivähoidon <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong><br />

strategiaa sen työn eri vaiheissa.<br />

Päivähoidon <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong> <strong>tuotantostrategia</strong>n laadinta aloitettiin keväällä 2005.<br />

Kasvatus- <strong>ja</strong> opetuspalvelujen johtoryhmässä 24.5.2005 asetettiin työryhmä, johon nimettiin<br />

strategian varsinaisiksi kirjoittajiksi kehityspäällikkö Veli-Matti Kanerva, palvelupäällikkö Riitta<br />

Hannelius, suunnitteli<strong>ja</strong> Sari Mäntylä <strong>ja</strong> suunnitteli<strong>ja</strong> Kirsi Leino (02/2006 alkaen si<strong>ja</strong>isena<br />

Laura Tuomi). Asiantunti<strong>ja</strong>jäseniksi ryhmään nimettiin rehtori Esa Parkkali, rehtori Leena<br />

Kostiainen, erityiskasvatuksen koordinaattori Sari Salomaa-Niemi sekä päiväkodinjohta<strong>ja</strong><br />

Kirsti Hanhilampi. Lisäksi työryhmää avusti asiantunti<strong>ja</strong>na yliopetta<strong>ja</strong> Klaus af Ursin<br />

<strong>Tampereen</strong> ammattikorkeakoulusta.<br />

Kasvatus- <strong>ja</strong> opetuspalveluiden johtoryhmän jäsenet kommentoivat <strong>tuotantostrategia</strong>a<br />

15.2.2006 sekä 6.3.2006 järjestetyissä tilaisuuksissa sekä käsittelivät asiaa johtoryhmän<br />

kokouksissa. Perusopetuksen rehtoreille järjestettiin strategiaan liittyvät koulutuspäivät 13.-<br />

14.3.2006. Päiväkodin johta<strong>ja</strong>t osallistuivat vastaavaan koulutukseen 22.-23.5.2006. Lisäksi<br />

aluejohta<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> aluerehtorit osallistuivat strategiatyöskentelyyn sen laadinnan eri vaiheissa.<br />

Laadintavaiheessa päivähoidon <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong> henkilöstöllä oli mahdollisuus<br />

kommentoida <strong>tuotantostrategia</strong>a intranetin kautta.<br />

2. STRATEGIAPERUSTA<br />

Strategiaperustan tarkoituksena on antaa kokonaiskuva päivähoidon <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong><br />

kehitykseen <strong>ja</strong> nykytilaan vaikuttaneista tekijöistä, toimintaympäristön tulevaisuuden<br />

muutosvoimista sekä päivähoidon <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong> tärkeimmistä yhteistyökumppaneista.<br />

Strategiaperustan sisältö vaikuttaa keskeisesti päivähoidon <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong><br />

tulevaisuudenvalintoihin.<br />

Päivähoidon <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong> kehityksen kivi<strong>ja</strong>lkoina ovat ne tekijät, jotka ovat vaikuttaneet<br />

päivähoidon <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong> kehitykseen viime aikoina. Suuri osa niistä on tänäkin<br />

päivänä päivähoidon <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong> vahvuuksia, jotka mahdollistavat toimialan<br />

onnistuneen toiminnan. Osa kivi<strong>ja</strong>loista säilynee toimialan vahvuustekijöinä myös<br />

tulevaisuudessa, mutta niiden väliset painotukset voivat vuosien aikana vaihdella.<br />

Tulevaisuuden muutosvoimat kertovat niistä haasteista, uhista <strong>ja</strong> mahdollisuuksista, joita<br />

päivähoito <strong>ja</strong> perusopetus lähitulevaisuudessa kohtaavat. Näitä muutosvoimia ei voi jättää<br />

5


Kasvatuksen <strong>ja</strong> opetuksen strategia<br />

Päivähoidon <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong> <strong>tuotantostrategia</strong><br />

huomioimatta, vaan haasteisiin on aktiivisesti pyrittävä vastaamaan sekä kääntämään niiden<br />

mukainen kehitys toimialan mahdollisuuksiksi. Kasvatus- <strong>ja</strong> opetustoimialan tärkeimmät<br />

yhteistyökumppanit ovat niitä taho<strong>ja</strong>, joiden kanssa päivähoito <strong>ja</strong>/tai perusopetus tekevät<br />

yhteistyötä.<br />

2.1 Päivähoidon <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong> kehityksen <strong>ja</strong> menestyksen kivi<strong>ja</strong>lat<br />

Osaava <strong>ja</strong> moniammatillinen henkilöstö<br />

Osaava <strong>ja</strong> moniammatillinen henkilöstö on päivähoidossa <strong>ja</strong> perusopetuksessa merkittävä<br />

resurssitekijä. Osaava henkilöstö takaa toiminnan hyvän laadun. Eri oppilaitokset takaavat<br />

ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuuden. Päivähoito <strong>ja</strong> perusopetus voivat lisäksi<br />

hyödyntää oppilaitosten tuottamaa tutkimustietoa.<br />

Laadukkaiden palvelujen tuottaminen<br />

Päivähoidon <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong> monipuoliset <strong>ja</strong> kattavat palvelut, ammattitaitoinen<br />

henkilökunta sekä toiminnan kehittäminen <strong>ja</strong> arviointi takaavat laadukkaat palvelut. Tilaa<strong>ja</strong>tuotta<strong>ja</strong><br />

–mallin tavoitteena on edistää kustannustietoisuuden <strong>ja</strong> asiakaslähtöisen<br />

palvelutuotannon kehittymistä.<br />

Tasapainoinen <strong>ja</strong> vakaa talous<br />

Tasapainoinen <strong>ja</strong> vakaa talous ovat perusta päivähoito- <strong>ja</strong> perusopetuspalvelujen<br />

tuottamiselle. Toiminnan <strong>ja</strong> talouden suunnitelmallisuus ovat mahdollistaneet toimintojen<br />

kehittämisen <strong>ja</strong> ylläpidon.<br />

Monipuolinen <strong>ja</strong> kattava palveluverkosto<br />

Tampereella on alueellisesti kattava <strong>ja</strong> monipuolinen päivähoito- <strong>ja</strong> kouluverkko. Päivähoito <strong>ja</strong><br />

koulut edistävät omalta osaltaan lasten <strong>ja</strong> nuorten sosiaalista integroitumista yhteiskuntaan <strong>ja</strong><br />

sosiaalisen pääoman kasvua. Päivähoidossa <strong>ja</strong> perusopetuksessa seutukunnallista<br />

yhteistyötä kehitetään <strong>ja</strong> toteutetaan monipuolisesti.<br />

Eri toimijoiden välinen yhteistyö<br />

Päivähoidon <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong> yhdistämisellä sekä moniammatillisella yhteistyöllä luotu<br />

<strong>ja</strong>tkumo tukee lapsen kasvua <strong>ja</strong> kehitystä sekä lapsen joustavaa siirtymistä päivähoidosta<br />

esiopetuksen kautta perusopetukseen <strong>ja</strong> siitä edelleen <strong>ja</strong>tko-opintoihin.<br />

Aluetoiminta<br />

Päivähoidossa <strong>ja</strong> perusopetuksessa on siirrytty toimimaan viidellä yhteistoiminta-alueella.<br />

Alueellinen yhteistyö tukee lapsen kasvun <strong>ja</strong> kehityksen prosessia eri toimijoiden välisen<br />

yhteistyön <strong>ja</strong> alueellisen kehittämistyön kautta.<br />

6


Kasvatuksen <strong>ja</strong> opetuksen strategia<br />

Päivähoidon <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong> <strong>tuotantostrategia</strong><br />

Avoin <strong>ja</strong> osallistava toimintakulttuuri<br />

Lasten kuuleminen <strong>ja</strong> osallisuus ovat merkittävä osa päivähoidon <strong>ja</strong> koulujen<br />

toimintakulttuuria. Avoimen <strong>ja</strong> osallistavan toimintakulttuurin luominen aloitetaan<br />

päivähoidossa <strong>ja</strong> sitä <strong>ja</strong>tketaan kouluissa tarjoamalla lapsille, perheille <strong>ja</strong> nuorille välineitä<br />

vaikuttamiseen <strong>ja</strong> osallistumiseen heitä koskevissa asioissa esimerkiksi<br />

oppilaskuntatoiminnan kautta. Lasten huoltajien osallisuutta kasvatuksessa <strong>ja</strong> opetuksessa<br />

on lisätty ottamalla huomioon asiakasnäkökulma.<br />

2.2 Tulevaisuuden muutosvoimat<br />

Väestö- <strong>ja</strong> kuntarakenteen muutos<br />

<strong>Tampereen</strong> kaupungin <strong>ja</strong> seutukunnan kasvu on ollut viime vuosina varsin voimakasta.<br />

Ennusteen mukaan väestön määrä kasvaa vuositasolla 1 600–2 000 henkilöllä. Kaupungin<br />

kokonaisväkiluvun kasvaessa on kuitenkin alle kouluikäisten lasten lukumäärä laskenut<br />

vuodesta 1998 lähtien. Lapsiperheiden poismuutto, joka kohdistuu lähinnä naapurikuntiin, on<br />

ilmiön merkittävin selittäjä. Myös syntyvyydessä on tapahtunut muutoksia: syntyvyys oli<br />

joitakin vuosia alhainen, mutta on viime vuosina kääntynyt nousuun. Ennusteiden mukaan<br />

alle kouluikäisten määrä kääntyy hitaaseen kasvuun, mutta ikäryhmän osuus koko väestöstä<br />

ei juurikaan nouse. Kouluikäisten määrä on sen si<strong>ja</strong>an ollut vielä viime vuosina kasvussa.<br />

Alle kouluikäisten ikäryhmän pieneneminen laskee tulevaisuudessa myös koululaisten<br />

ikäryhmää. Kouluikäisten lukumäärän <strong>ja</strong> suhteellisen osuuden arvioidaan selvästi alenevan<br />

vuosina 2005-2013.<br />

Väestörakenteen muutos asettaa päivähoito- <strong>ja</strong> perusopetuspalvelujen järjestämiselle<br />

haasteita. Uusien asuinalueiden rakentaminen (mm. Vuores) luo kasvavia palvelutarpeita<br />

alueilla. Toisaalta vanhojen kaupunginosien ikärakenteen vanhenemisen myötä palvelu<strong>ja</strong> on<br />

arvioitava uudelleen. Muutoksiin vastaaminen edellyttää palvelujen tuotantotapojen<br />

uudistamista sekä seudullisia yhteistyötapo<strong>ja</strong>. Jotta kaupunki voi vaikuttaa tasapainoiseen<br />

väestörakenteeseen, tulee sen kiinnittää erityistä huomiota lapsiperheiden tarpeisiin <strong>ja</strong><br />

viihtyvyyteen.<br />

Uusi toimintamalli<br />

Päivähoidon, <strong>perusopetuksen</strong> sekä koululaisten aamu- <strong>ja</strong> iltapäivätoiminnan uusi<br />

toimintamalli on osa lapsen kasvua <strong>ja</strong> kehitystä tukevaa prosessia, jossa varhaiskasvatus <strong>ja</strong><br />

perusopetus nähdään <strong>ja</strong>tkumona. Uusi toimintamalli muuttaa päivähoidon <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong><br />

tehtäväalueen rakenteita <strong>ja</strong> toimintamenetelmiä.<br />

<strong>Tampereen</strong> kaupungin organisaatio muuttuu prosessilähtöiseksi. Prosessia<strong>ja</strong>ttelun<br />

lähtökohtana ovat koko organisaatiota läpileikkaavat, asiakkaille arvoa luovat ydinprosessit.<br />

Ydinprosessien uudistaminen tapahtuu asiakkaan näkökulmasta <strong>ja</strong> haastaa uusien,<br />

innovatiivisten toimintatapojen toteuttamiseen yli hallinnollisten rajojen. Päivähoidolle <strong>ja</strong><br />

perusopetukselle määritellyt ydinprosessit oh<strong>ja</strong>avat tuotannon palvelutoimintaa.<br />

Prosessikuvaus auttaa näkemään asiakkaan saaman palvelun kokonaisuutena sekä eri<br />

toimijoiden roolin <strong>ja</strong> tehtävät palvelukokonaisuudessa. Prosessin suorituskyvyn arvioinnissa<br />

7


Kasvatuksen <strong>ja</strong> opetuksen strategia<br />

Päivähoidon <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong> <strong>tuotantostrategia</strong><br />

on tärkeää mitata asiakasvaikuttavuutta <strong>ja</strong> asiakkaan saamaa palvelua. Tuotta<strong>ja</strong>n roolissa<br />

korostuukin kuntalaisten kuuleminen palvelujen käyttäjänä.<br />

Kaupungin uudessa, tilaa<strong>ja</strong>-tuotta<strong>ja</strong> -malliin poh<strong>ja</strong>utuvassa toimintamallissa tilaa<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong><br />

tuotta<strong>ja</strong>n välinen vuoropuhelu perustuu sopimusoh<strong>ja</strong>ukseen, joka koostuu puitesopimuksista<br />

<strong>ja</strong> palvelusopimuksista. Vuosittain neuvoteltavissa palvelusopimuksissa määritellään tilattavat<br />

tuotteet, hinta, määrä <strong>ja</strong> laatu.<br />

Lainsäädännön muutokset<br />

On todennäköistä, että kuntia koskevassa lainsäädännössä tapahtuu jo melko pian<br />

huomattavia muutoksia mm. valmisteilla olevan kunta- <strong>ja</strong> palvelurakenneuudistuksen myötä.<br />

Uudistuksilla on todennäköisiä seurausvaikutuksia myös erityislainsäädäntöön. Erityisesti<br />

tässä yhteydessä on keskusteltu kasvatus- <strong>ja</strong> opetuspalvelujen seudullisuuteen liittyvistä<br />

uudistustarpeista. Kehityshaasteet tältä osin edellyttävät verkostoitumisen <strong>ja</strong> yhteistyön<br />

lisäämistä yli kunta- <strong>ja</strong> aluerajojen.<br />

Ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus<br />

Ikärakenteen voimakas muutos yhdistettynä yleiseen työmarkkinakehitykseen kiristää<br />

kilpailua osaavasta työvoimasta myös päivähoidossa <strong>ja</strong> perusopetuksessa. Henkilöstön<br />

eläköityminen <strong>ja</strong> muu poistuma voidaan korvata rekrytoinnin lisäksi töiden <strong>ja</strong> palvelujen<br />

uudelleenjärjestelyillä <strong>ja</strong> toiminnan tehostamisella. Päivähoidon <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong> on<br />

kehitettävä imagoaan työnanta<strong>ja</strong>na <strong>ja</strong> kiinnitettävä huomiota henkilöstönsä työkyvyn,<br />

osaamisen <strong>ja</strong> motivaation ylläpitämiseen. Pätevän henkilöstön saatavuuden takaamiseksi on<br />

vahvistettava yhteistyötä alueen oppilaitosten kanssa.<br />

Moninaisuuden lisääntyminen<br />

Yhteiskunnalliset muutokset, moninaisuuden <strong>ja</strong> erilaisuuden lisääntyminen, asettavat<br />

päivähoidon <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong> toimijoille uusia haasteita. Erilaiset perheet <strong>ja</strong> kulttuurit,<br />

syrjäytyminen <strong>ja</strong> ongelmien polarisoituminen ovat nyky-yhteiskunnassa huomioitavia ilmiöitä.<br />

Tietotekniikka <strong>ja</strong> media ovat kasvava osa lapsen <strong>ja</strong> nuoren toimintaympäristöä. Nämä tekijät<br />

<strong>ja</strong> ilmiöt vaativat uusien, joustavien toimintatapojen <strong>ja</strong> –kulttuurien omaksumista<br />

päivähoidossa <strong>ja</strong> perusopetuksessa. Toimiminen muuttuvassa maailmassa vaatii <strong>ja</strong>tkuvaa<br />

panostamista yhteisöllisyyteen <strong>ja</strong> yhteisvastuuseen, koulutukseen <strong>ja</strong> kehittämiseen.<br />

Moniammatillinen asiantuntijuus<br />

Laadukkaiden palveluiden takaamiseksi päivähoidossa <strong>ja</strong> perusopetuksessa kehitetään<br />

alueellisesti monipuolisia <strong>ja</strong> joustavia toimintatapo<strong>ja</strong>. Muuttuviin <strong>ja</strong> erilaisiin tarpeisiin<br />

vastaaminen edellyttää moniammatillista yhteistyötä sekä alueiden, hallinnonalojen että<br />

seutukuntien kesken. Myös yhteistyötä kolmannen sektorin <strong>ja</strong> muiden palvelun tuottajien<br />

kanssa kehitetään. Päivähoidossa <strong>ja</strong> perusopetuksessa kehitetään alueellisia toimintatapo<strong>ja</strong>,<br />

joiden avulla edistetään alueellista tasa-arvoisuutta.<br />

8


Kasvatuksen <strong>ja</strong> opetuksen strategia<br />

Päivähoidon <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong> <strong>tuotantostrategia</strong><br />

2.3 Päivähoidon <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong> tärkeimmät yhteistyökumppanit<br />

Päivähoidon <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong> tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat lasten <strong>ja</strong> oppilaiden<br />

huolta<strong>ja</strong>t. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat myös muut hallintokunnat sekä julkisen<br />

hallinnon edusta<strong>ja</strong>t, yksityisen <strong>ja</strong> kolmannen sektorin palveluntuotta<strong>ja</strong>t, kaupunkiseudun<br />

kunnat <strong>ja</strong> kuntayhtymät sekä elinkeinoelämän toimi<strong>ja</strong>t. Lisäksi yhteistyötä tehdään<br />

kansainvälisellä tasolla.<br />

Yhteistyökumppaneiden kanssa <strong>ja</strong>tketaan <strong>ja</strong> kehitetään monipuolista <strong>ja</strong> pitkäjänteistä<br />

yhteistyötä. Toimintamallin uudistuksen myötä korostuu poikkihallinnollinen yhteistyö sekä<br />

verkostoituminen eri toimijoiden kesken.<br />

3. PÄIVÄHOIDON JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOSTRATEGIA<br />

Tuotantostrategian visio ulottuu vuoteen 2016. Visiota toteuttavat kriittiset menestystekijät,<br />

jotka <strong>ja</strong>kautuvat kolmeen eri johtamisnäkökulmaan. Tuotantostrategian johtamisnäkökulmia<br />

ovat vaikuttavuus, prosessit <strong>ja</strong> rakenteet sekä resurssit. Johtamisnäkökulmien tasapainoisen<br />

toteuttamisen <strong>ja</strong> kriittisten menestystekijöiden kautta luodaan strategiaa <strong>ja</strong> visiota toteuttava<br />

kokonaisuus.<br />

Kullekin kriittiselle menestystekijälle asetetaan strategiassa valtuustokausikohtaisia<br />

painopisteitä <strong>ja</strong> tavoitteita. Tavoitteissa keskitytään asioihin, jotka ovat tärkeitä toteuttaa juuri<br />

kuluvan valtuustokauden aikana. Lisäksi kriittisille menestystekijöille asetetaan vuosikohtaisia<br />

tavoitteita.<br />

3.1 Päivähoidon <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong> visio vuoteen 2016<br />

Päivähoidon <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong> visio kertoo näkemyksen siitä, millaista päivähoidon <strong>ja</strong><br />

<strong>perusopetuksen</strong> halutaan olevan tulevaisuudessa, vuonna 2016. Visio määrittelee samalla<br />

päivähoidon <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong> kehittämisen painopisteet. Vision toteutuminen edellyttää<br />

pitkäjänteisyyttä <strong>ja</strong> kaikkien päivähoidon <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong> toimijoiden sitoutumista sen<br />

toteuttamiseen. Tuotantostrategiassa tuodaan esiin myös päivähoidon <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong><br />

toimintaa oh<strong>ja</strong>avat arvot <strong>ja</strong> periaatteet. Arvojen <strong>ja</strong> periaatteiden tulisi ilmetä kaikessa<br />

päivähoidon <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong> toiminnassa.<br />

Päivähoidon <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong> visio:<br />

Luomme tulevaisuutta<br />

- kasvua <strong>ja</strong> oppimista taitavasti tukien.<br />

9


Kasvatuksen <strong>ja</strong> opetuksen strategia<br />

Päivähoidon <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong> <strong>tuotantostrategia</strong><br />

3.2 Päivähoidon <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong> arvot <strong>ja</strong> toimintaperiaatteet<br />

Lapsi- <strong>ja</strong> oppilaslähtöisyys<br />

Päivähoito <strong>ja</strong> perusopetus järjestävät lapsi- <strong>ja</strong> oppilaslähtöisiä palvelu<strong>ja</strong>. Lapsen <strong>ja</strong> nuoren eri<br />

kehitysvaiheiden arvo ymmärretään <strong>ja</strong> lapsuus <strong>ja</strong> nuoruus nähdä itseisarvoisina. Lapsen <strong>ja</strong><br />

nuoren yksilöllisyyttä arvostetaan <strong>ja</strong> toiminnassa tuetaan jokaisen lapsen <strong>ja</strong> nuoren omaa<br />

lah<strong>ja</strong>kkuutta <strong>ja</strong> aktiivista oppimista. Lapsi <strong>ja</strong> nuori kohdataan arvostaen, jolloin aikuisen <strong>ja</strong><br />

lapsen tai nuoren suhde perustuu molemminpuoliseen kunnioitukseen. Tavoitteena on<br />

itseensä luottava, hyvinvoiva lapsi <strong>ja</strong> nuori.<br />

Päivähoidon <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong> palveluissa korostuu varhainen tukeminen <strong>ja</strong> palvelujen<br />

moninaisuus. Palvelujen järjestämisessä otetaan huomioon lasten <strong>ja</strong> nuorten yksilöllisyys <strong>ja</strong><br />

erityispiirteet sekä huolehditaan siitä, että palvelut ovat monimuotoisia, tasalaatuisia <strong>ja</strong> tasaarvoisesti<br />

kaikkien saatavilla. Lapset <strong>ja</strong> nuoret sekä heidän huolta<strong>ja</strong>nsa otetaan mukaan<br />

palvelujen kehittämiseen keräämällä palautetta <strong>ja</strong> arvioita, joiden poh<strong>ja</strong>lta palvelu<strong>ja</strong><br />

kehitetään. Asiakaslähtöisyys edellyttää avointa tiedottamista <strong>ja</strong> henkilöstön<br />

palveluosaamista.<br />

Yhteistyö eri toimijoiden kesken<br />

Päivähoidon <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong> toiminnassa korostuu kasvatuskumppanuus <strong>ja</strong> yhteistyö<br />

huoltajien kanssa. Avoin vuorovaikutus <strong>ja</strong> yhteisymmärrys toiminnan tavoitteista luovat<br />

yhteistyön perustan. Lapset <strong>ja</strong> oppilaat sekä heidän huolta<strong>ja</strong>nsa osallistuvat aktiivisesti<br />

palvelujen kehittämiseen. Yhteistyötä tehdään kotien ohella myös muiden sidosryhmien<br />

kanssa. Päivähoito <strong>ja</strong> perusopetus arvostavat sidosryhmiensä osaamista <strong>ja</strong> yhteistyön<br />

tuloksena syntyvää tietoa, taitoa <strong>ja</strong> kokemusta. Lisäksi toimintaan kuuluu kansallinen <strong>ja</strong><br />

kansainvälinen yhteistyö. Kaiken yhteistyön edellytyksenä on avoimuus <strong>ja</strong> sujuva<br />

tiedonvälittyminen.<br />

Henkilöstön arvostaminen<br />

Päivähoito <strong>ja</strong> perusopetus arvostavat moniammatillista <strong>ja</strong> asiantuntevaa henkilöstöään.<br />

Yhdessä asetettuihin päämääriin päästään yhteistyöllä, toinen toisensa osaamista<br />

täydentäen. Yhteistoiminta perustuu avoimeen viestintään, ihmisten väliseen kunnioitukseen<br />

<strong>ja</strong> kaikkien työtehtävien arvostamiseen. Henkilöstölle annetaan mahdollisuuksia <strong>ja</strong> tilaa<br />

kehittyä <strong>ja</strong> edetä työssään. Työnanta<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> henkilöstön välillä vallitsee luottamus:<br />

päivähoidossa <strong>ja</strong> perusopetuksessa henkilöstöä kohdellaan tasapuolisesti <strong>ja</strong><br />

oikeudenmukaisesti.<br />

Rohkea aloitteellisuus<br />

Päivähoito <strong>ja</strong> perusopetus ovat rohkean aloitteellisia toimintojensa kehittämisessä. Päivähoito<br />

<strong>ja</strong> perusopetus luottavat vahvuuksiinsa <strong>ja</strong> etsivät aktiivisesti uusia mahdollisuuksia<br />

toimintaympäristön muutoksia ennakoiden. Palvelujen <strong>ja</strong> uusien toimintamallien<br />

kehittämisessä korostuu luovuus. Erilaisiin kehittämishankkeisiin <strong>ja</strong> -projekteihin osallistutaan<br />

aktiivisesti. Henkilöstön aloitteellisuuden lisäksi mahdollistetaan lasten <strong>ja</strong> nuorten oma<br />

aloitteellisuus <strong>ja</strong> osallisuus. Myös huolta<strong>ja</strong>t otetaan mukaan kehittämistyöhön.<br />

10


Kasvatuksen <strong>ja</strong> opetuksen strategia<br />

Päivähoidon <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong> <strong>tuotantostrategia</strong><br />

Yhteisöllisyys <strong>ja</strong> vastuu ympäristöstä<br />

Päivähoito <strong>ja</strong> koulut ovat ihmisläheinen, vastuullinen <strong>ja</strong> lapsista <strong>ja</strong> nuorista sekä<br />

henkilöstöstään välittävä yhteisö. Lapselle <strong>ja</strong> nuorelle taataan turvallinen, välittävä <strong>ja</strong><br />

aktiivista osallisuutta tukeva kasvu- <strong>ja</strong> oppimisympäristö. Kasvatus- <strong>ja</strong> opetuspalveluissa<br />

luodaan edellytyksiä eri toimijoiden verkostoitumiselle. Päivähoito <strong>ja</strong> perusopetus kantavat<br />

vastuun toimintansa aiheuttamasta ympäristökuormituksesta ottamalla huomioon kestävän<br />

kehityksen eri ulottuvuudet. Lapsia <strong>ja</strong> nuoria kasvatetaan ympäristötietoisuuteen sekä<br />

ekologisesti kestäviin ratkaisuihin.<br />

Taloudellisuus<br />

Vastuullinen taloudellisuus takaa päivähoidon <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong> tasapainoisen <strong>ja</strong><br />

suunnitelmallisen kehittämisen sekä laadukkaat <strong>ja</strong> riittävät palvelut. Taloudellisuus ilmenee<br />

ydintehtäviin keskittymisenä, toimintatapojen <strong>ja</strong> rakenteiden määrätietoisena kehittämisenä<br />

palvelusopimuksen mukaisesti.<br />

11


Kasvatuksen <strong>ja</strong> opetuksen strategia<br />

Päivähoidon <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong> <strong>tuotantostrategia</strong><br />

3.3 Tuotantostrategian johtamisnäkökulmat<br />

RESURSSIT<br />

PROSESSIT<br />

JA RAKENTEET<br />

VAIKUTTAVUUS<br />

Kehittyvä oppiva<br />

organisaatio<br />

Kasvatus- <strong>ja</strong><br />

opetuspalvelujen<br />

kehittyvä laatu<br />

Kustannustehokas<br />

toiminta<br />

•Oppivien<br />

yhteisöjen<br />

kehittäminen<br />

•Palveluiden saatavuus<br />

<strong>ja</strong> kehittyvä laatu<br />

•Palveluprosessien<br />

<strong>ja</strong>tkuvuus eri<br />

nivelvaiheissa<br />

•Toimintamallin<br />

arviointi <strong>ja</strong><br />

kehittäminen<br />

Yhteiseen<br />

päämäärään<br />

sitoutunut<br />

johtaminen<br />

Moninaisuuden<br />

huomioonottaminen<br />

palvelutuotannossa<br />

Osaavan työvoiman<br />

saatavuuden <strong>ja</strong><br />

osaamisperustan<br />

turvaaminen<br />

•Palvelutuotannon<br />

johtamisen<br />

kehittäminen<br />

•Palvelujärjestelmän <strong>ja</strong><br />

toimintatapojen<br />

joustaminen moninaisten<br />

tarpeiden mukaan<br />

•Ammattitaidon<br />

ylläpito<br />

kehittäminen<br />

<strong>ja</strong><br />

Tasapainoinen <strong>ja</strong><br />

kestävä<br />

palveluverkko<br />

Tulevaisuuden<br />

taitojen kehittäminen<br />

• Alueellisen <strong>ja</strong><br />

seudullisen<br />

yhteistyön<br />

kehittäminen<br />

• Tilojen<br />

monipuolinen <strong>ja</strong><br />

joustava käyttö<br />

• Luovuuden <strong>ja</strong><br />

innovatiivisuuden<br />

vahvistaminen<br />

•Viestintä-,<br />

vuorovaikutus- <strong>ja</strong><br />

mediataitojen<br />

kehittäminen<br />

12


Kasvatuksen <strong>ja</strong> opetuksen strategia<br />

Päivähoidon <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong> <strong>tuotantostrategia</strong><br />

3.4 Kriittiset menestystekijät <strong>ja</strong> valtuustokausikohtaiset tavoitteet<br />

VAIKUTTAVUUS<br />

Kriittinen<br />

menestystekijä<br />

Strateginen<br />

painopiste vuosille<br />

2006-2008<br />

Tavoitetaso 2006-<br />

2008<br />

Vastuuhenkilö<br />

Perusopetus<br />

Vastuuhenkilö<br />

Päivähoito<br />

Palveluiden<br />

saatavuus <strong>ja</strong><br />

kehittyvä laatu<br />

Päivähoidon <strong>ja</strong><br />

<strong>perusopetuksen</strong><br />

laatukriteerit on<br />

laadittu <strong>ja</strong><br />

kehittäminen <strong>ja</strong>tkuu<br />

Hannu Suoniemi<br />

Riitta Hannelius<br />

Lapsi- <strong>ja</strong><br />

oppilaslähtöisyyden<br />

kehittäminen<br />

Kasvatus- <strong>ja</strong><br />

opetuspalveluiden<br />

kehittyvä laatu<br />

Kasvatuskumppanuuden<br />

sekä kodin<br />

<strong>ja</strong> koulun yhteistyön<br />

toteuttaminen <strong>ja</strong><br />

kehittäminen<br />

Palveluprosessien<br />

<strong>ja</strong>tkumon<br />

toimivuus eri<br />

nivelvaiheissa<br />

Nivelvaiheiden<br />

yhteistyömallien<br />

kehittäminen<br />

Sijoittuminen <strong>ja</strong>tkoopintoihin<br />

Veli-Matti Kanerva<br />

Riitta Hannelius<br />

Moninaisuuden<br />

huomioonottaminen<br />

palvelutuotannossa<br />

Palvelujärjestelmän<br />

<strong>ja</strong><br />

toimintatapojen<br />

joustaminen<br />

moninaisten<br />

tarpeiden mukaan<br />

Vaihtoehtojen<br />

tarjoaminen alue- <strong>ja</strong><br />

kuntatasolla<br />

Lasten <strong>ja</strong> nuorten<br />

varhainen tukeminen<br />

Hannu Suoniemi<br />

Leena Viitasaari<br />

Luovuuden <strong>ja</strong><br />

innovatiivisuuden<br />

vahvistaminen<br />

Lasten luovuuden <strong>ja</strong><br />

innovatiivisuuden<br />

tukeminen<br />

Veli-Matti Kanerva<br />

Leena Viitasaari<br />

Tulevaisuuden<br />

taitojen<br />

kehittäminen<br />

Viestintä-,<br />

vuorovaikutus- <strong>ja</strong><br />

mediataitojen<br />

kehittäminen<br />

Uusien oppimisympäristöjen<br />

<strong>ja</strong><br />

-menetelmien<br />

hyödyntäminen<br />

Tieto- <strong>ja</strong><br />

viestintätekniikan<br />

käytön kehittäminen<br />

Veli-Matti Kanerva<br />

Riitta Hannelius<br />

13


Kasvatuksen <strong>ja</strong> opetuksen strategia<br />

Päivähoidon <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong> <strong>tuotantostrategia</strong><br />

PROSESSIT JA<br />

RAKENTEET<br />

Kriittinen<br />

menestystekijä<br />

Strateginen<br />

painopiste vuosille<br />

2006-2008<br />

Tavoitetaso 2006-<br />

2008<br />

Vastuuhenkilö<br />

Perusopetus<br />

Vastuuhenkilö<br />

Päivähoito<br />

Osaamisen<br />

lisääminen <strong>ja</strong><br />

kehittäminen<br />

organisaation eri<br />

tasoilla<br />

Veli-Matti Kanerva<br />

Leena Viitasaari<br />

Kehittyvä oppiva<br />

organisaatio<br />

Oppivien<br />

yhteisöjen<br />

kehittäminen<br />

Henkilöstön <strong>ja</strong><br />

organisaation<br />

luovuuden <strong>ja</strong><br />

innovatiivisuuden<br />

edistäminen<br />

Veli-Matti Kanerva<br />

Riitta Hannelius<br />

Moniammatillisen<br />

yhteistyön <strong>ja</strong><br />

työssäoppimismallien<br />

kehittäminen<br />

Yhteiseen<br />

päämäärään<br />

sitoutunut<br />

johtaminen<br />

Palvelutuotannon<br />

johtamisen<br />

kehittäminen<br />

Osallistavan<br />

toimintatavan<br />

kehittäminen<br />

työyhteisöissä<br />

Alueyhteistyön<br />

kehittäminen<br />

Hannu Suoniemi<br />

Leena Viitasaari<br />

Tasapainoinen <strong>ja</strong><br />

kestävä<br />

palveluverkko<br />

Alueellisen <strong>ja</strong><br />

seudullisen<br />

yhteistyön<br />

kehittyminen<br />

Tilojen<br />

monipuolinen <strong>ja</strong><br />

joustava käyttö<br />

Hyvinvointipalvelujen<br />

alueellisten<br />

verkostojen<br />

rakentuminen<br />

Tilojen<br />

toiminnallisesti<br />

tehokas käyttö<br />

Hannu Suoniemi<br />

Leena Viitasaari<br />

14


Kasvatuksen <strong>ja</strong> opetuksen strategia<br />

Päivähoidon <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong> <strong>tuotantostrategia</strong><br />

RESURSSIT<br />

Kriittinen<br />

menestystekijä<br />

Strateginen<br />

painopiste vuosille<br />

2006-2008<br />

Tavoitetaso 2006-<br />

2008<br />

Vastuuhenkilö<br />

Perusopetus<br />

Vastuuhenkilö<br />

Päivähoito<br />

Kustannustehokas<br />

toiminta<br />

Toimintamallin<br />

arviointi <strong>ja</strong><br />

kehittäminen<br />

Arviointijärjestelmien<br />

arviointi <strong>ja</strong><br />

kehittäminen<br />

Veli-Matti Kanerva<br />

Leena Viitasaari<br />

Kustannustietoisuuden<br />

lisääminen<br />

Hannu Suoniemi<br />

Leena Viitasaari<br />

Osaavan<br />

työvoiman<br />

saatavuuden <strong>ja</strong><br />

osaamisperustan<br />

turvaaminen<br />

Ammattitaidon<br />

ylläpito <strong>ja</strong><br />

kehittäminen<br />

Kannustavan<br />

palkkausjärjestelmän<br />

kehittäminen<br />

Täydennyskoulutuksiin<br />

osallistuminen<br />

Hannu Suoniemi<br />

Leena Viitasaari<br />

15


Kasvatuksen <strong>ja</strong> opetuksen strategia<br />

Päivähoidon <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong> <strong>tuotantostrategia</strong><br />

Liite 1. Tuloskortit<br />

16


Kasvatuksen <strong>ja</strong> opetuksen strategia<br />

Päivähoidon <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong> <strong>tuotantostrategia</strong><br />

17


Kasvatuksen <strong>ja</strong> opetuksen strategia<br />

Päivähoidon <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong> <strong>tuotantostrategia</strong><br />

18


Kasvatuksen <strong>ja</strong> opetuksen strategia<br />

Päivähoidon <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong> <strong>tuotantostrategia</strong><br />

19


Kasvatuksen <strong>ja</strong> opetuksen strategia<br />

Päivähoidon <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong> <strong>tuotantostrategia</strong><br />

20


Kasvatuksen <strong>ja</strong> opetuksen strategia<br />

Päivähoidon <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong> <strong>tuotantostrategia</strong><br />

21


Kasvatuksen <strong>ja</strong> opetuksen strategia<br />

Päivähoidon <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong> <strong>tuotantostrategia</strong><br />

22


Kasvatuksen <strong>ja</strong> opetuksen strategia<br />

Päivähoidon <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong> <strong>tuotantostrategia</strong><br />

23


Kasvatuksen <strong>ja</strong> opetuksen strategia<br />

Päivähoidon <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong> <strong>tuotantostrategia</strong><br />

24


Kasvatuksen <strong>ja</strong> opetuksen strategia<br />

Päivähoidon <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong> <strong>tuotantostrategia</strong><br />

25


Kasvatuksen <strong>ja</strong> opetuksen strategia<br />

Päivähoidon <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong> <strong>tuotantostrategia</strong><br />

26


Kasvatuksen <strong>ja</strong> opetuksen strategia<br />

Päivähoidon <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong> <strong>tuotantostrategia</strong><br />

27


Kasvatuksen <strong>ja</strong> opetuksen strategia<br />

Päivähoidon <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong> <strong>tuotantostrategia</strong><br />

28


Kasvatuksen <strong>ja</strong> opetuksen strategia<br />

Päivähoidon <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong> <strong>tuotantostrategia</strong><br />

29

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!