Väestöliitto 3•2012 Kunnallisvaalit 2012: mihin vähät rahat ...
20.02.2014 • Views
Share Embed Flag

Väestöliitto 3•2012 Kunnallisvaalit 2012: mihin vähät rahat ...

Väestöliitto 3•2012 Kunnallisvaalit 2012: mihin vähät rahat ...

Väestöliitto 3•2012 Kunnallisvaalit 2012: mihin vähät rahat ...

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
vaestoliitto.fi

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

Väestöliitto 3•<strong>2012</strong><br />

<strong>Kunnallisvaalit</strong> <strong>2012</strong><br />

<strong>Kunnallisvaalit</strong> <strong>2012</strong>: <strong>mihin</strong> vähät <strong>rahat</strong> käytetään?<br />

Mikkeli – lapsi- ja perheystävällinen kunta?<br />

Nuorten hyvinvointi vaakalaudalla:<br />

yksinäiset pojat tarvitsevat välittävää aikuista<br />

Lähellä toista – pidetään huolta parisuhteesta<br />

Rezai tuli 14-vuotiaana yksin Suomeen hakemaan turvapaikkaa<br />

1

Onko vastakkainasettelun<br />

aika ohi?<br />

Duunarin ja porvarin vastakkainasettelu saattaa olla mennen talven<br />

lumia. Eriarvoisuus ja polarisaatio eivät kuitenkaan ole kadonneet<br />

<strong>mihin</strong>kään. Eri puolilla maatamme ihmiset ovat erilaisessa<br />

asemassa julkisiin palveluihin nähden. Sama tilanne on kaupunkien<br />

sisälläkin. Koko laajan Lapin alueella tuskin on enää poliisia.<br />

Ambulanssia voi joutua odottelemaan tunteja haja-asutusalueella.<br />

Entä sitten jokapäiväisemmät palvelut? Olemme ylpeitä peruskoulustamme,<br />

jonka ansiosta koululaisemme sijoittuvat PISA-tutkimuksissa<br />

maailman huipulle. Nyt on pelättävissä, että syntyykin kolmen<br />

luokan kouluja: laadukkaimpia taloudellisesti parhaiten menestyvien<br />

asuinalueille, keskinkertaisia keskiluokan lapsille ja muille<br />

vähemmän laadukkaita. Viime lamasta opittiin, että leikkausten ja<br />

supistusten vaikutukset elämään kestävät kauan ja vaikuttavat vielä,<br />

kun talouselämä vilkastuu. Koulu on se paikka suomalaisessa yhteiskunnassa,<br />

joka kerää koko ikäluokan. Kun lasten ja nuorten palveluista<br />

leikataan, vaikutetaan suoraan tulevaisuuteen.<br />

Hallitusohjelma lupasi kotipalvelujen tehostamista ja niiden ulottamista<br />

myös lapsiperheille. Juhlaseminaareissa ollaan liikuttavan<br />

yksimielisiä ongelmien ennaltaehkäisyn tärkeydestä. Tosi elämä kertoo<br />

toista. Yli 10 000 lasta on huostassa. Yhdellä laitossijoituksen hinnalla<br />

voitaisiin palkata sosiaalityöntekijä vuodeksi. Perheitä kannattaisi<br />

tukea jo pienissä vaikeuksissa. Näin säästettäisiin rahaa ja inhimillisiä<br />

voimavaroja.<br />

Tuleeko syksyn kunnallisvaaleista eurovaalit, vaikka kunnanvaltuutetut<br />

eivät tukipaketeista päätäkään? Vai kannanottovaalit<br />

kuntauudistukseen? Tavallisten ihmisten jokapäiväiset julkiset palvelut<br />

ovat kuntien vastuulla. Euron kriisi vaikuttaa välillisesti kuntienkin<br />

talouteen.<br />

Kuntien päättäjät ovat kovan paikan edessä, <strong>mihin</strong> vähät <strong>rahat</strong><br />

käytetään. Vanhusten laitospalveluihin, lasten ja nuorten palveluihin,<br />

kotiin vai laitoksiin annettaviin palveluihin? Tähän asti<br />

olemme säästyneet sukupolvien väliseltä vastakkainasettelulta.<br />

Olemme pystyneet näkemään luonnollisena asiana<br />

sukupolvien ketjun, jossa jokainen ikäluokka on vuorollaan<br />

saamassa ja antamassa. Vanhukset ovat äitejämme<br />

ja isiämme, lapsiemme mummuja ja ukkeja. Haluamme<br />

heille hyvän vanhuuden. Vastaavasti he haluavat lapsenlapsilleen<br />

turvallisen elämän. Työikäisten tehtävänä on toteuttaa<br />

nämä toiveet niin hyvin kuin mahdollista. Työtä<br />

tekemällä ja veroja maksamalla. Olemme olleet saamapuolella<br />

ja siellä taas tulemme olemaan − kuka<br />

myöhemmin, kuka aikaisemmin.<br />

Päätoimittajalta<br />

• Helena Hiila-O’Brien<br />

Väestöliitto <strong>2012</strong><br />

PÄÄTOIMITTAJA<br />

Helena Hiila-O’Brien<br />

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ<br />

Ritva Åberg<br />

ULKOASU<br />

Pekka Niemi / Rhinoceros Oy<br />

TOIMITUSNEUVOSTO<br />

Helena Hiila-O’Brien (pj)<br />

Paula Alkio<br />

Anna Kokko<br />

Lassi Lainiala<br />

Heidi Ruohio<br />

Jaana Syrjälä<br />

Juulia Ukkonen<br />

Ritva Åberg<br />

TOIMITUKSEN OSOITE<br />

Kalevankatu 16 A<br />

PL 849, 00101 Helsinki<br />

Puh. 09 228 050<br />

etunimi.sukunimi vaestoliitto.fi<br />

pari.perhe vaestoliitto.fi<br />

KANSIKUVA<br />

futureimagebank.com<br />

KUSTANTAJA<br />

Väestöliitto ry.<br />

www.vaestoliitto.fi<br />

TILAAJAPALVELU<br />

Tilaukset ja osoitteenmuutokset:<br />

Kaarina Rautelin, puh. 09 2280 5129<br />

kaarina.rautelin vaestoliitto.fi<br />

PAINOS 5 500 kpl<br />

Ilmoitustilan myynti<br />

Media-q, Tuija Saarimäki<br />

puh. 040 523 8813<br />

tuija.saarimaki@media-q.fi<br />

Puh./faksi 03 255 6224<br />

ISSN 1796-850X (Painettu)<br />

ISSN 1796-8518 (Verkkolehti)<br />

Ilmestyy neljä kertaa vuodessa.<br />

Kuudes vuosikerta.<br />

Aikakauslehtien Liiton jäsen<br />

PAINOPAIKKA<br />

Vammalan Kirjapaino Oy<br />

Sastamala <strong>2012</strong><br />

KUVA Timo Raunio<br />

441 842<br />

Painotuote<br />

Seuraava Pari&Perhe-lehti<br />

ilmestyy 12.12.<strong>2012</strong>.<br />

2 • Pari&Perhe • 3 • <strong>2012</strong><br />

2

<strong>Kunnallisvaalit</strong> <strong>2012</strong><br />

4<br />

6<br />

9<br />

12<br />

14<br />

18<br />

KUVA Rhinoceros Oy<br />

Joukolla äänestämään<br />

Ongelmat eivät ratkea murehtimalla<br />

vaan järkevillä teoilla.<br />

Lapsi- ja perheystävällinen kunta?<br />

Mikkelissä kehitetään lapsiperheiden<br />

palveluita. Mitä mieltä vanhemmat?<br />

Yksinäiset pojat<br />

Erityisessä vaaravyöhykkeessä ovat<br />

pojat, jotka eristäytyvät muusta<br />

maailmasta tietokoneen ääreen.<br />

Miten tukea parisuhdetta?<br />

Onnellinen liitto on sitoutumista,<br />

ystävyyttä ja kumppanuutta.<br />

”Ikävöin vain perhettäni”<br />

Hashim Rezai tuli 14-vuotiaana<br />

ilman huoltajiaan Suomeen<br />

hakemaan turvaa.<br />

Maahanmuuttajatkin innostumaan<br />

vaaleista – Monet Suomeen<br />

muuttaneet eivät tiedä olevansa<br />

äänioikeutettuja kunnallisvaaleissa.<br />

4 Poikien on hyvä oppia puhumaan asioistaan – myös keskenään.<br />

KUVA Timo Raunio<br />

KUVA Ville Paappanen<br />

Perhe<br />

Hyvän ystävyyden pelisäännöt<br />

20 Lapsen pitkään jatkunut kiusaaminen voi<br />

vaikuttaa kiusatun ihmissuhteisiin loppuelämän,<br />

Raisa Cacciatore varoittaa.<br />

Maailma ja me<br />

24<br />

26<br />

Lasten johtamat perheet<br />

13-vuotias Josephine huolehtii yksin 7- ja<br />

10-vuotiaista pikkuveljistään.<br />

Rahoituslupauksia odotettua enemmän<br />

Lisää varoja perhesuunnitteluun ja<br />

nuorten palveluihin.<br />

Ajankohtaista<br />

27<br />

28<br />

28<br />

29<br />

29<br />

30<br />

Palstat<br />

27<br />

30<br />

KUVA Tuula Ainasoja<br />

<strong>Kunnallisvaalit</strong> <strong>2012</strong><br />

Väestöliittoon lisääntymistutkimusta<br />

tukeva rahasto<br />

Rana Neida -rahasto tukee<br />

lapsettomuushoitojen kehittämistä<br />

ja seurantaa.<br />

Ehdota äidille kunniamerkkiä<br />

– hakuaika menossa.<br />

Kuka kasvattaa lapsesi – ja<br />

mitä varten? – Väestöliiton<br />

Kodin viikon seminaari 25.9.<br />

Väestöliitto aloitti taas<br />

kondomikaupan<br />

Seksuaalikasvatuksen tueksi<br />

tarvitaan myös kondomeja.<br />

Osallistu Pari&Perhe-lehden<br />

lukijakyselyyn<br />

Väestöliitto syksyn messuilla<br />

– tule tutustumaan!<br />

Kolumni: Syrjäytetyt nuoret<br />

– Miila Halonen.<br />

Uutuudet ja koulutusta<br />

Julkaisut, kurssit.<br />

3<br />

Pari&Perhe • 3 • <strong>2012</strong> • 3

<strong>Kunnallisvaalit</strong> <strong>2012</strong><br />

• Teksti Lassi Lainiala • Kuva Antero Aaltonen<br />

Joukolla kunnallisvaaliuurnille:<br />

Ongelmat eivät ratkea<br />

murehtimalla<br />

vaan järkevillä teoilla<br />

Vaalit ovat aikaa, jolloin kaikilla eri toimijoilla tuntuu olevan käsitys siitä, kuinka Suomen asioita<br />

pitäisi hoitaa, vaikka välivuodet olisi eletty hiljaiseloa. Väestöliiton valttina tässä vaaleihin<br />

liittyvässä informaatiotulvassa on pitkä kokemus viestinnässä, yhteiskunnallisten epäkohtien<br />

havaitsemisessa sekä tutkimustyössä. Väestöliiton viestit perustuvat tutkittuun tietoon.<br />

Kuntavaalien ykkösaiheiksi nousevat melko varmasti kuntaliitokset<br />

ja sangen heikko kuntatalous. Väestöliitto ei esitä<br />

arviota kuntien ihanteellisesta määrästä. Tärkeämpää on se,<br />

että ihmiset saavat tarvitsemiansa palveluja mahdollisimman<br />

läheltä. Kuntataloudessa on tärkeää, että perheille, lapsille ja<br />

nuorille keskeiset palvelut voidaan säilyttää. Kriisimielialassa<br />

ei kannata tehdä lyhytnäköisiä päätöksiä, joiden hinta maksetaan<br />

myöhemmin ihmisten pahoinvointina.<br />

Väestöliitto välittää kuntavaaliohjelmassaan selkeän viestin,<br />

joka herättää puolueet ja ehdokkaat pohtimaan, mikä heidän<br />

äänestäjilleen on tärkeää. Ala- ja yläkoulussa oppilaita valistetaan<br />

siitä, että politiikka on yhteisten asioiden hoitoa ja<br />

äänestämällä on mahdollisuus vaikuttaa. Ylemmillä koulutusasteilla<br />

opiskelijoille paljastuu paremmin politiikan raadollisuus<br />

– niiden ääni kuuluu parhaiten, jotka kovempaa huutavat.<br />

Perheet, lapset ja nuoret ovat harvemmin kovaäänisimpiä<br />

yhteiskunnassa. Tästä syystä Väestöliitolla on tärkeä rooli heidän<br />

tarpeidensa välittäjänä.<br />

Lapset, nuoret ja perheet ovat voimavara kunnille. On ensisijaisen<br />

tärkeää, että heidän hyvinvoinnistaan huolehditaan<br />

riittävästi. Tämä tarkoittaa voimavarojen sijoittamista erityisesti<br />

peruspalveluihin ja ennaltaehkäisyyn. Väestöliitto huolehtii,<br />

että puolueet ja kuntavaaliehdokkaat ottavat nämä asiat huomioon<br />

sekä tekevät uusia rohkeita avauksia, jotta voimme yhdessä<br />

rakentaa entistä lapsi- ja perheystävällisempiä kuntia.<br />

Kunnille syrjäytyminen suuri haaste<br />

Kunnat eivät ole pystyneet vastaamaan nuorten syrjäytymiseen<br />

monista syistä. Syrjäytymisvaarassa olevan nuoren havaitseminen<br />

ei ole helppoa, vaikka monet ongelmat kasautuvatkin samoille<br />

nuorille. Tärkeintä nuorien suhteen on, etteivät nämä<br />

jää maailman myllerryksessä yksin vaan heille tarjotaan monia<br />

vaihtoehtoisia reittejä oman itsensä kehittämiseen sekä ohjeita<br />

toisinaan vaikeassa elämässä selviämiseen. Lisäresursseja kaivataan<br />

kipeästi erityisesti nuorisotyöhön, oppilashuoltoon sekä<br />

kouluterveydenhuoltoon.<br />

Toimiva parisuhde on perheen tukiranka, jonka varaan voi rakentaa<br />

paljon. Onnellisista parisuhteista syntyy myös onnellisia<br />

asuinympäristöjä. Ihmisiä onkin syytä tukea ja opastaa ylläpitämään<br />

keskinäistä suhdettaan toimivana ja onnellisena. Monet<br />

harkitsemattomat erot voitaisiin ehkäistä, jos parisuhdeongelmiin<br />

löytyisi apua riittävästi ja ajoissa.<br />

Perheiden jaksamisesta on puhuttu viime aikoina paljon.<br />

Kaikki perheet tarvitsevat joskus apua ja tukea. On tärkeää,<br />

että apua voidaan tarvittaessa antaa, jotta vältytään ongelmien<br />

kasautumiselta ja niiden vaikealta ja erittäin kalliilta hoitamiselta<br />

myöhemmin. Esimerkiksi kotipalvelu tulisikin palauttaa<br />

kattavasti myös lapsiperheiden tarpeisiin.<br />

Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret, heidän kotoutumisensa<br />

ja hyvinvointinsa ovat keskeisellä sijalla vaikuttamassa<br />

siihen, millaiseksi Suomen tulevaisuus muotoutuu. Toimiva<br />

4 • Pari&Perhe • 3 • <strong>2012</strong><br />

4

<strong>Kunnallisvaalit</strong> <strong>2012</strong><br />

Tutustu Väestöliiton kunnallisvaalien tavoitteisiin:<br />

www.vaestoliitto.fi/vaestoliitto/<br />

mita_vaestoliitto_tekee/vaikuttamistyo/<br />

perhe ja vanhemmuus luovat perustan lasten ja nuorten kotoutumiselle<br />

ja hyvinvoinnille.<br />

Hyvä seksuaaliterveys on jokaisen oikeus. Seksuaaliterveyspalveluissa<br />

yksityinen ja kolmas sektori voivat täydentää julkista<br />

sektoria, mutta ne eivät voi korvata sitä. Seksuaaliterveyspalveluja<br />

tarvitaan enemmän ja niitä tulee kehittää myös aikuisväestölle<br />

ottamalla huomioon seksuaalinen moninaisuus sekä<br />

maahanmuuttajat, vammaiset ja ikääntyneet.<br />

Mihin väliin kuntalaisten hyvinvointi?<br />

Kuinka Väestöliitto sitten aikoo onnistua näiden sekä muiden<br />

vaaliohjelmansa tavoitteiden esiintuomisessa? Kunnallispolitiikkahan<br />

on tunnetusti melko teknistä: talousarvioita, tonttien<br />

rakennusoikeuksia, maankäyttösopimuksia, työsuhteiden<br />

muuttamisia viroiksi, uimahallimaksujen tasoja sekä yksittäi-<br />

siä aloitteita. Mihin väliin mahtuvat sangen abstraktit tavoitteet,<br />

kuten kuntalaisten hyvinvointi?<br />

Todennäköistä on, etteivät perheaiheet tule dominoimaan<br />

esityslistoja ja pöytäkirjoja kaupunginhallituksissa ja valtuustoissa.<br />

Lisäksi syrjäytymis- ja köyhyyspuhe on tärkeydestään<br />

huolimatta kokenut jonkinlaisen inflaation.<br />

Ehkä olisikin tärkeämpää puhua osallisuudesta, asiasta, jossa<br />

on positiivinen henki. Ongelmat eivät ratkea murehtimalla<br />

vaan järkevillä teoilla. Kuntapäättäjät voisivat ajatella, kuinka<br />

he voisivat rakentaa kunnista paikkoja, jossa kaikkien olisi<br />

hyvä olla. Toimintatavat, jotka ovat tuottaneet hyvinvointia kuntalaisille<br />

80-luvulla, eivät välttämättä tuota sitä enää nykyään.<br />

Keksikäämme siis luovia ratkaisuja, kuinka voimme pitää toisistamme<br />

parempaa huolta.<br />

Kirjoittaja on Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen perhetutkija.<br />

5<br />

Pari&Perhe • 3 • <strong>2012</strong> • 5

<strong>Kunnallisvaalit</strong> <strong>2012</strong> Perhe<br />

• Teksti ja KuvaT Tuula Ainasoja<br />

Mikkelissä kehite<br />

lapsiperheiden<br />

Lapsiperheet ovat voimavara ja tulevaisuuden toivo kunnille,<br />

mutta vain jos perheiden hyvinvoinnista huolehditaan.<br />

Mikkelissä lapsiperheiden palveluita on pyritty yhtenäistämään<br />

ja kehittämään perheiden kannalta joustavammiksi.<br />

6 • Pari&Perhe • 3 • <strong>2012</strong><br />

6

<strong>Kunnallisvaalit</strong> <strong>2012</strong><br />

Väestöliiton tavoitteet<br />

Perheille oikeus valita lapselle parhaiten soveltuva hoitomuoto<br />

• Lapsiperheiden kotipalveluja lisättävä ja saatavuutta helpotettava<br />

• Päivähoidon laatuun ja ryhmäkokoihin kiinnitettävä erityistä<br />

huomiota<br />

• Laadukasta iltapäivätoimintaa koululaisille<br />

• Perheille monipuolisia matalan kynnyksen perhepalveluja, kuten<br />

neuvolan kotikäyntejä lapsen synnyttyä<br />

1 Yksi- ja kolmivuotiaiden Lukan<br />

ja Larin vanhemmat Satu ja Ville<br />

Lausas pitävät Mikkeliä hyvänä<br />

asuinkaupunkina lapsiperheille.<br />

Lapset viihtyvät keskustan<br />

leikkipuistossa.<br />

tään<br />

palveluita<br />

Kuntastrategioihin on usein kirjattu<br />

tavoitteeksi lapsiperheiden määrän<br />

lisääminen ja moni mainostaa itseään<br />

lapsi- ja perheystävällisenä kuntana. Mittapuuta<br />

tai yhtenäisiä kriteereitä ei tosin<br />

ole, eivätkä esimerkiksi vanhemmille<br />

suunnattujen tyytyväisyyskyselyjen tulokset<br />

kerro kovinkaan paljon kunnan todellisesta<br />

panostuksesta perheiden hyväksi.<br />

Hyvät suunnitelmat ja lupaukset<br />

jäävät helposti sanahelinäksi, jos tavoitteiden<br />

toteutumista ei seurata määrätietoisesti.<br />

Mikkelissä lapsiperheiden palveluita<br />

on kehitetty systemaattisesti viime vuosina<br />

ja huolehdittu siitä, että asiakkaat<br />

myös todella löytävät tarvitsemansa palvelut.<br />

Kaupunki on julkaissut varsin kattavan<br />

perhepalveluoppaan ja perhenetissä<br />

on tietoa ajankohtaisista asioista.<br />

Lähitulevaisuudessa lapsiperheiden palveluissa<br />

otetaan myös sosiaalinen media<br />

käyttöön.<br />

Lapsiperheiden palveluiden tulosalueen<br />

esimies Johanna Will-Orava korostaa<br />

eri tahojen yhteistyön merkitystä.<br />

”Yhdessä eri toimijoiden kanssa on<br />

mietitty prosesseja ja strategioita tukea<br />

vanhemmuutta, jotta perheet jaksaisivat<br />

pyörittää arkeaan.”<br />

Kaupungin toimijoiden antennit ovat<br />

auki kolmannen sektorin suuntaan ja<br />

myös yksityinen sektori on mukana kehittämässä<br />

ja tuottamassa lapsiperheiden<br />

palveluja.<br />

Ennakoivaa ja varhaista tukea<br />

Erityisesti varhaisen tuen yhteistyön kehittäminen<br />

on kantanut Will-Oravan mukaan<br />

hedelmää. Siitä kertoo lastensuojelun<br />

menojen merkittävä supistuminen.<br />

Keskisuurten kaupunkien kustannusvertailussa<br />

lastensuojelun kulut ovat nyt<br />

Mikkelissä lähes 30 prosenttia alle keskiarvon,<br />

kun ne vielä muutama vuosi sitten<br />

olivat noin 40 prosenttia yli keskiarvon.<br />

7<br />

Pari&Perhe • 3 • <strong>2012</strong> • 7

4 Mikkelin lapsiperheiden palveluiden tulosalueen esimies Johanna Will-Orava on huolehtinut<br />

yhdessä kaupungin muiden toimijoiden kanssa siitä, että ennalta ehkäisevä perhetyö on<br />

saanut viime vuosina entistä vahvemman aseman Mikkelin lapsiperheiden palveluissa.<br />

”Lastensuojelussa saaduilla säästöillä<br />

on euroja voitu kohdentaa esimerkiksi<br />

tilapäiseen lapsiperheiden kotipalveluun<br />

ja vahvistaa muuta ennalta ehkäisevää<br />

toimintaa”, Will-Orava sanoo.<br />

Myös nuoret on huomioitu ennalta<br />

ehkäisevässä toiminnassa ja nuorisotyössä<br />

tehdään yhteistyötä eri hallintokuntien<br />

välillä ja myös työkkärin kanssa.<br />

”Nuorista otetaan ikään kuin koppi,<br />

ettei kukaan ysiluokan jälkeen putoa tyhjän<br />

päälle. Ja vuosi sitten avattu Nuorten<br />

palvelukeskus Olkkari on suunnattu<br />

nuorille, jotka pohtivat omaan elämään<br />

ja itsenäistymiseen liittyviä valintoja”,<br />

Will-Orava sanoo.<br />

Palvelujen kustannustehokkuutta on<br />

pyritty lisäämään seudullisella yhteistyöllä.<br />

Kuluvan vuoden alussa muodostettiin<br />

seitsemän kunnan yhteistoimintaalue.<br />

Muun muassa lastensuojeluun on<br />

käynnistymässä seudullinen erikoisyksikkö<br />

esimerkiksi sijaisvanhempien rekrytointiin<br />

ja tukeen.<br />

Osallisuutta vahvistamalla<br />

Mikkelin lapsiperhepalveluiden toimijat<br />

ovat sitä mieltä, että perheiden hyvinvointi<br />

on kytköksissä lasten ja nuorten<br />

sekä vanhempien mahdollisuuteen osallistua<br />

heitä koskevien palvelujen kehittämiseen.<br />

Will-Oravan kokemuksen mukaan<br />

kuntalaisten kuuleminen on kaiken<br />

kehittämistyön perusta.<br />

Kehittämistarvetta on ollut esimerkiksi<br />

päivähoitopaikkojen saatavuudessa.<br />

Viime vuoden lopulla päivähoidossa<br />

olevien lasten lukumäärä lisääntyi ja jonotustilanne<br />

paheni, niin että kesken toimikauden<br />

jouduttiin perustamaan lisäryhmiä.<br />

Perhetyön ja päivähoidon yhteistyönä<br />

perheille on tarjolla myös avointa<br />

päivähoitoa.<br />

”Avoimessa päivähoidossa on kyselty<br />

vanhempien mielipiteitä ja räätälöity<br />

toimintaa sen mukaisesti”, Will-Orava<br />

sanoo.<br />

Vanhempien toiveita ja ajatuksia on<br />

Mikkelissä kyselty muutenkin ja heitä<br />

on pyritty aktivoimaan, jotta he osallistuisivat<br />

omaan arkeensa liittyvien palveluiden<br />

kehittämistyöhön.<br />

”Nyt syksyllä meille on tulossa asiakasfoorumi,<br />

jotta vanhemmat voisivat<br />

tuoda toiveitaan paremmin esille. Tarkoituksena<br />

on vahvistaa vanhempien<br />

osallisuutta.”<br />

Sosiaali- ja terveystoimessa on kuultu<br />

nuorisovaltuustoa nuorten asiantuntijana.<br />

Olkkarin toimintamallin suunnittelussa<br />

ja rakentamisessa nuoret olivat<br />

aktiivisesti mukana.<br />

Johanna Will-Oravan mielestä parisuhdetyö<br />

on sen sijaan jäänyt liian vähälle<br />

huomiolle. ”Parisuhdeasioissa pitäisi<br />

tehdä enemmän, koska parisuhde vaikuttaa<br />

olennaisesti siihen, kuinka perheessä<br />

voidaan. Sillä on merkitystä myös<br />

lapsen ja koko perheen hyvinvoinnille.”<br />

Kotihoidontuen kuntalisää kaivataan<br />

Mikkelissä on kesäaikaan liikkeellä paljon nuoria lapsiperheitä.<br />

Pikainen katugallup osoittaa, että kaupunki vetää puoleensa<br />

perheitä myös muilta paikkakunnilta.<br />

Imatralaisen kolmilapsisen perheen vanhempien mielestä keskustassa<br />

on kiva viettää aikaa, kun täältä löytyy lapsiystävällisten ravintoloitten<br />

lisäksi myös hyvätasoisia leikkipaikkoja. Paikallisen nuoren äidin mukaan<br />

kaupungilla pääsee rattaitten kanssa hyvin kulkemaan ja liiketiloissa on<br />

lapsiperheet huomioitu.<br />

Kahden pienen lapsen vanhemmat, Satu ja Ville Lausas ovat tyytyväisiä<br />

asuinalueeseensa keskustan tuntumassa. Leikkipuistot ovat lähellä<br />

ja ulkoilumaastot ovat hyviä. Sen sijaan kunnallisen hoitopaikan saaminen<br />

1- ja 3-vuotiaille pojille ei ollut läpihuutojuttu. Vanhemmat työskentelevät<br />

molemmat myyjinä, joten he tarvitsevat epäsäännöllisten työaikojensa<br />

vuoksi lapsilleen vuorohoitoa.<br />

”Hoitopaikkoja jouduttiin odottamaan viime tinkaan, tieto niistä tuli<br />

vain viikkoa ennen kuin työt alkoivat. Mutta me ollaan tykätty vuororyhmiksestä,<br />

ja lapset ovat viihtyneet hyvin”, Satu Lausas sanoo.<br />

Kotihoidontuen kuntalisän puuttuminen on Lausaksen pariskunnan<br />

mukaan asia, jonka vuoksi he eivät suoralta kädeltä julistaisi Mikkeliä perhe-<br />

ja lapsiystävälliseksi kaupungiksi.<br />

”Kuntalisää kyllä kaipaisin, sehän oli lautakunnan käsittelyssä, mutta<br />

ei mennyt läpi. Myös pienten koulujen sulkeminen huolestuttaa. Minusta<br />

se ei ole hyvä kehityssuuna, että rakennetaan isoja kouluja, kun halutaan<br />

saada kaikki saman katona alle”, Ville Lausas sanoo.<br />

Pisteitä lapsiperheiden silmissä Mikkeli menetti, kun kaupunki toteutti<br />

opettajien lomautuksia muutama vuosi sitten. Opettajien ammattijärjestön<br />

paikallinen toimija kritisoi kaupungin lomautuspäätöstä toteamalla,<br />

että aitoon vuorovaikutukseen ja avoimeen asioiden valmisteluun<br />

on vielä matkaa lapsenkokoista Mikkeliä rakennettaessa.<br />

8 • Pari&Perhe • 3 • <strong>2012</strong><br />

8

<strong>Kunnallisvaalit</strong> <strong>2012</strong> Nuoret<br />

<strong>Kunnallisvaalit</strong><br />

<strong>2012</strong><br />

Väestöliiton tavoitteet<br />

• Hyvä peruskoulu lähellä on lapsen<br />

ja nuoren perusoikeus<br />

• Kaikille peruskoulun päättäville<br />

nuorille opiskelu- ja työ- tai<br />

harjoittelupaikka<br />

• Riittävät kouluterveyspalvelut<br />

ja oppilashuolto ehkäisemään<br />

nuorten syrjäytymistä<br />

• Nuorisotilat ja harrastusmahdollisuudet<br />

nuorten saataville<br />

• Ehkäisyvälineet ilmaisiksi alle<br />

20-vuotiaille<br />

Yksinäiset pojat<br />

Pojat tarvitsevat lähelleen kuuntelevan,<br />

opastavan ja välittävän aikuisen.<br />

Poikien on hyvä myös oppia puhumaan<br />

asioistaan – myös keskenään.<br />

• Teksti Tiina Kirkas<br />

• Kuvat Rhinoceros Oy ja Tiina Kirkas<br />

9<br />

Pari&Perhe • 3 • <strong>2012</strong> • 9

Valtaosa suomalaisista pojista voi erinomaisen hyvin. He kasvavat<br />

ja kehittyvät, käyvät kouluja ja oppivat elämään sovussa<br />

itsensä ja muiden kanssa.<br />

Huolta ja murhetta tuottaa poikien pieni vähemmistö, joka<br />

ei tahdo löytää paikkaansa aikuisten maailmasta. He vähät välittävät<br />

yhteisistä säännöistä, rikkovat ja tuhoavat, satuttavat<br />

itseään ja muita. Monet kääntyvät itseensä, jättäytyvät kokonaan<br />

sivuun, syrjäytyvät.<br />

Usein tähän poikajoukkoon kasautuu huomattava määrä<br />

yhteiskunnan huono-osaisuutta: köyhyyttä, päihteitä, mielenterveysongelmia,<br />

kouluttamattomuutta, työttömyyttä, rikollisuutta,<br />

itsetuhoa.<br />

”Näillä pojilla ei ole järkevää tekemistä eikä suuntaa olemiselleen.<br />

Heillä ei ole aikuista, joka opastaisi, ohjaisi ja välittäisi.<br />

Yksin tai kavereiden kanssa he päättävät, mikä on tärkeää.<br />

Mieleen voi tulla kaikenlaista, kun ei ole aikuista pohtimassa<br />

tai valvomassa, mitä kannattaa tehdä ja mitä ei”, sanoo hankekoordinaattori<br />

Mika Lehtonen Väestöliitosta.<br />

Hän muistuttaa, että aikuisen puutteesta kärsivät myös monet<br />

muutoin hyväosaiset pojat. Väestöliiton Poikien Puhelimessa<br />

Lehtonen ja palvelukehittäjä Miguel Reyes kuuntelevatkin liian<br />

usein teini-ikäisiä poikia, joiden vanhemmat tarjoavat yhdessäolon<br />

sijaan rahaa.<br />

”Poikien suurin ongelma on yksinäisyys. He eivät koe kuuluvansa<br />

<strong>mihin</strong>kään, heillä ei ole ketään. Kukaan ei kerro pojille,<br />

että he ovat hyviä ja pärjäävät kyllä elämässä”, Lehtonen kuvaa.<br />

Ilman läheistä aikuista pojat eivät opi tuntemaan itseään<br />

eivätkä toimimaan muiden kanssa. He eivät opi sosiaalisia taitoja,<br />

kuten keinoja kohdata elämässä vääjämättömiä murheita,<br />

ruhjeita ja muita pettymyksiä.<br />

”Taitoja ei opi, jos ei ole ketään, jonka kanssa opetella ja<br />

jolle osoittaa pettymystään. Ei niitä noin vain itsekseen opi”,<br />

Lehtonen sanoo.<br />

”Erityisessä vaaravyöhykkeessä ovat pojat, jotka eristäytyvät<br />

muusta maailmasta tietokoneen ääreen. Kun pari vuotta viettää<br />

kybertodellisuudessa omassa huoneessaan, kynnys toisen ihmisen<br />

kohtaamiseen nousee äärimmäisen korkeaksi”, Reyes toteaa.<br />

”Netistä voi tilata kaiken pizzasta lähtien, joten pojat alkavat<br />

kuvitella, etteivät he tarvitse ihmistä <strong>mihin</strong>kään. Tai ettei<br />

heitä tarvita <strong>mihin</strong>kään.”<br />

Pojat tekevät, eivät puhu<br />

Myös tytöt jäävät elämässään usein vaille opastavaa, ohjaavaa<br />

ja välittävää aikuista. Silti he näyttävät kasvavan ihmisiksi poikia<br />

jouhevammin.<br />

Miksi tytöt sitten oppivat ihmissuhdetaitoja poikia helpommin?<br />

”Tytöillä on usein yksi hyvä ystävä, jonka kanssa he jakavat<br />

ajatuksia itsestään. He saavat sillä tavoin mallia kaveri- ja ystävyyssuhteiden<br />

rakentamiseen. Pojat taas hengailevat enimmäkseen<br />

porukassa, eivät kahdestaan. Porukassa puhutaan yleisistä<br />

asioista, ei omasta itsestä”, vastaa toisen vuoden lukiolainen<br />

Pyry Polamo Vantaalta.<br />

Hän on huomannut, kuinka poikien<br />

maailmassa keskusteleminen tulkitaan<br />

helposti valittamiseksi ja muiden vaivaamiseksi.<br />

Ahdistavalla hetkellä turvaudutaan<br />

puhumisen sijasta fyysiseen tekemiseen<br />

tai päihteisiin.<br />

”Tavoitteena on, että ajatukset siirtyvät<br />

toisaalle sen sijaan, että ne selkiytyisivät.”<br />

Muutoinkin pojat saavat ilmaista itseään<br />

rajatummin kuin tytöt, Polamo pohtii.<br />

Hän ei esimerkiksi yläastevuosiltaan<br />

muista ainoatakaan tanssivaa poikaa.<br />

”Pojat pelaavat jalkapalloa tai jääkiekkoa<br />

sen sijaan, että harrastaisivat teatteria<br />

tai kirjoittamista. Pojat eivät pääse toteuttamaan<br />

itseään taiteissa, kun taas tytöt<br />

voivat tehdä hyväksytysti molempia. On<br />

helpompaa olla poikamainen tyttö kuin tyttömäinen<br />

poika.”<br />

Polamo selittää poikien ajattelua ja toimintaa ryhmän paineella.<br />

Jo päiväkodissa pojat oppivat, että poika ei itke eikä<br />

ainakaan leiki nukeilla.<br />

”Pojilla on ehkä tyttöjä suurempi<br />

tarve kuulua muottiin.<br />

Koulussa he seuraavat yleistä<br />

agendaa, jotta heitä ei kiusattaisi<br />

ja syrjittäisi. Kukaan ei halua joutua<br />

muiden silmätikuksi.”<br />

Isänsä lisäksi mallia pojat hakevat mediasta, joka palvoo<br />

jämäköitä miesurheilijoita. Myös äiti antaa vihjettä siitä, millä<br />

avuilla tosimies pärjää elämässä. Varsinkin homottelu on helppo<br />

keino ojentaa erilaisia poikia.<br />

”Pojat saavat kuulla olevansa homoja, jos tekevät jotain tyttömäistä.<br />

Tai että vain homot itkevät ja valittavat”, Polamo sanoo.<br />

Pojat kehittyvät viiveellä<br />

Poikien erityisyyttä selittää osaksi se, että he kypsyvät fyysisesti<br />

eri tahtia tyttöjen kanssa. Yhdeksännen luokan lopussa tytöt<br />

voivat olla ulkoisesti valmiita naisia, kun taas pojat vasta käynnistelevät<br />

murrosikäänsä.<br />

Samaan aikaan tytöt osaavat luontevasti käsitellä itsessään<br />

tapahtuvia muutoksia, kun taas pojat vaikenevat tai etsivät vastauksia<br />

kavereiltaan ja internetistä. Ilman selittävää aikuista<br />

lopputulemana on useimmiten valtava hämmennys ja ahdistus.<br />

”Pojat saavat internetistä paljon tietoa, jonka kanssa he<br />

jäävät yksin. He ovat hädissään, kun kukaan ei kerro, mikä on<br />

oikein ja mikä väärin. Osa kasvattajista tuntuu ajattelevan, että<br />

10 • Pari&Perhe • 3 • <strong>2012</strong><br />

10

pojat hallitsevat maailmansa, eikä siellä tarvita aikuista”, Mika<br />

Lehtonen sanoo.<br />

”Isommat pojat kasvattavat pienempiään varsinkin seksiin<br />

ja väkivaltaan liittyvissä kysymyksissä. Varsinkin nettipornon<br />

katsomisessa ryhmän paine on massiivinen. Poikien on todella<br />

vaikea sanoa porukassa, etteivät he halua katsella pornoa.”<br />

Myös poikien aivot kehittyvät viiveellä. Ongelmia se tuottaa<br />

muiden muun muassa peruskoulun päätösvaiheessa, jolloin heidän<br />

pitäisi tyttöjen tavoin olla riittävän kypsiä päättämään tulevaisuuden<br />

koulutusvalinnoistaan.<br />

Ilman aikuisen tukea tilanne voi koitua pojille kohtalokkaaksi<br />

varsinkin, jos heidän lukuhalunsa eivät ole kummoisia.<br />

”Aikoinaan koulun kykeni suorittamaan vasemmalla kädellä<br />

ja silti saattoi päätyä päättäjätason johtajaksi. Nyt kilpailu on<br />

kova. Jos jo alkuvaiheessa putoaa kyydistä, ei välttämättä pääse<br />

enää <strong>mihin</strong>kään,” Miguel Reyes sanoo.<br />

Tilastot tukevat Reyesin ennustetta, ja vuonna 2010 kaksi<br />

kolmesta peruskoulun jälkeen ilman koulutusta jääneestä nuoresta<br />

oli juuri poikia.<br />

Välittämisen mittarit uusiksi<br />

Mitä sitten pitäisi tehdä? Pyry Polamon mielestä pojat voisivat<br />

oppia, että on hyväksyttyä puhua omista asioistaan ja myös<br />

huolistaan. ”Se vähentää ahdistusta, jota myöhemmin joudutaan<br />

korjaamaan ammattiavulla.”<br />

Polamon omat vanhemmat ovat kehottaneet häntä kertomaan<br />

heille murheistaan.<br />

”Olen myös oppinut kannustamaan<br />

kavereita puhumaan. On tärkeää, että<br />

lähipiirissä on joku, joka kuuntelee.<br />

Sillä tavoin puhumisen malli leviää.”<br />

Polamon mielestä puhuminen myös syventää ihmissuhteita.<br />

”Suomessa ihmisten välinen luottamus on hyve. Siksi<br />

luottamuksen määrää voisi mitata sillä, kuinka paljon<br />

kykenee puhumaan ja toista kuuntelemaan.”<br />

Kaikilla ei ole kuitenkaan vanhempia, jotka jaksavat<br />

tai edes välittävät kiinnostua pojistaan, Polamo tietää.<br />

”Liian monen vanhemman välittämisen mittari on<br />

se, kuinka paljon he tarjoavat lapsilleen materiaa. Urakeskeisessä<br />

perheessä vanhemmat lähtevät omille teilleen.<br />

Vähemmilläkin varoilla voisi tarjota läsnäoloa.”<br />

Myös Mika Lehtonen ja Miguel Reyes toivovat, että<br />

vanhemmat viitsisivät viettää tavallista arkea poikiensa<br />

kanssa: olla vain, jutella, kuunnella. Jos he eivät siihen<br />

syystä tai toisesta kykene, yhteiskunnalta on liiettävä<br />

apua jaksamiseen.<br />

Koulukin tarvitsee lisää resursseja, jotta opettajat<br />

selviävät luokissaan ja oppilashuolto omasta tontistaan.<br />

Usein juuri koulusta voi löytyä pojille ne aikuiset, jotka<br />

paneutuvat heidän elämäänsä.<br />

”Silti jos kouluterveydenhoitajalla on pojalle vain<br />

viisi minuuttia aikaa, niin ei siinä päästä tutustumista<br />

pitemmälle. Tärkein asia ei ehdi tulla edes puheeksi”,<br />

Lehtonen sanoo.<br />

<strong>Kunnallisvaalit</strong> <strong>2012</strong> Nuoret<br />

Aikuiset kuulolle<br />

Pojat tarvitsevat myös muita paikkoja, joissa on aikuisia läsnä<br />

ja tarvittaessa kuulolla.<br />

Esimerkiksi Vantaalla Mikkolan nuorisotilaan poikien on<br />

helppo tulla tekemään ja siinä ohessa puhumaan omista asioistaan.<br />

Talon kävijöistä kaksi kolmesta on juuri poikia, useimmat<br />

maahanmuuttajataustaisia.<br />

”Pojat tiedustelevat jatko-opiskelusta, työnhausta ja ansioluettelon<br />

kirjoittamisesta. Joidenkin nuorten on helpompi puhua<br />

omista asioistaan nuorisotilassa kuin kotona, jossa elämä<br />

voi olla hektistä: on vuorotyötä ja muuta”, sanoo nuorisotyöntekijä<br />

Kati Järvinen.<br />

Pojat viettävät paljon aikaa nuorisotilassa, jossa työntekijät<br />

oppivat lukemaan jo ovensuussa heidän mielialojaan.<br />

”Suurin osa tytöistä sanoo suoraan, että heillä on ongelma ja<br />

tarvitsevat siihen apua. Pojilla taas voi pingismaila lentää herkästi,<br />

jos peli ei suju. Heidän kanssaan on työstettävä aggressiivisia<br />

tunteita. Tekeminen auttaa kuitenkin luomaan puheyhteyden<br />

ja siten mahdollisuuden keskustella monistakin asioista.<br />

Jos heti ei ole mahdollista keskustella, sovimme toisen ajankohdan”,<br />

Järvinen sanoo.<br />

Järviselle pojat – ja nuoret yleensä – ovat ennen kaikkea voimavara.<br />

Hänen mielestään yhteiskunta voisi suhtautuaa nuoriin<br />

kaikin tavoin myönteisemmin.<br />

”Jokaisella nuorella on oma lähtökohtansa. Paljon on itsestään<br />

kiinni, mutta nuori tarvitsee aikuisen tukea tilanteissa,<br />

joissa hänellä ei ole omaa taitoa ja voimaa. Silti nuoret tekevät,<br />

kun heille antaa mahdollisuuden.”<br />

11<br />

Pari&Perhe • 3 • <strong>2012</strong> • 11

<strong>Kunnallisvaalit</strong> <strong>2012</strong> Parisuhde<br />

• Teksti Minna Huuhka • Kuva Rhinoceros Oy<br />

<strong>Kunnallisvaalit</strong><br />

<strong>2012</strong><br />

Väestöliiton tavoitteet<br />

• Perhevalmennuksen osana lisättävä<br />

parisuhdekasvatusta ja -neuvontaa<br />

sekä ennalta ehkäisevää työtä<br />

• Nopeaa apua parisuhdekriiseihin ja<br />

tukea parisuhteeseen<br />

• Lapsiperheiden erotilanteissa<br />

järjestettävä lapsen edun mukaista<br />

sovittelua<br />

• Ikäihmisille omien tarpeiden<br />

mukaista parisuhde- ja<br />

seksuaalineuvontaa<br />

Parisuhde on<br />

vaivan väärti<br />

Ihminen on onnellinen<br />

hyvässä parisuhteessa.<br />

Silti jokaisen pitkän parisuhteen<br />

varrelle mahtuu synkkiäkin hetkiä.<br />

12 • Pari&Perhe • 3 • <strong>2012</strong><br />

12

Useimmat meistä pitävät hyvää parisuhdetta<br />

yhtenä elämänsä tärkeimmistä<br />

saavutuksista – syystäkin. Se vaikuttaa<br />

muun muassa henkiseen ja fyysiseen<br />

terveyteen, mielialaan ja jaksamiseen.<br />

Parisuhteessa elävät ovat onnellisempia<br />

kuin sinkut.<br />

Rakastuminen ja suuri intohimo, joskus<br />

myös kahden ihmisen ystävyys ajavat<br />

kumppanit yhteen. Rakastuminen kasvaa<br />

hiljalleen kiintymykseksi ja rakastamiseksi.<br />

Olipa kyseessä rakkausliitto, toverillinen<br />

liitto tai järjestetty avioliitto,<br />

pitkät parisuhteet alkavat ajan mittaan<br />

muistuttaa toisiaan. Väestöliiton Parisuhdekeskuksen<br />

psykologin, Anna Salmen<br />

mukaan onnellinen liitto on syntyhistoriastaan<br />

riippumatta loppujen lopuksi sitoutumista,<br />

ystävyyttä ja kumppanuutta.<br />

Lähellä toista<br />

Hyvässä, turvallisessa ja toimivassa parisuhteessa<br />

on rehellisyyttä ja aitoutta.<br />

Yhtä tärkeää kuin kyky joustaa ja tehdä<br />

kompromisseja on taito puhua omista<br />

ajatuksistaan, toiveistaan ja tarpeistaan.<br />

Rakkauden ja parisuhteen vaaliminen<br />

vaatii työtä ja tahtoa. Vaikka alkutaival<br />

olisi ollut hyvin kiihkeä, pitkässä<br />

suhteessa kipinä saattaa hiipua ajan<br />

mittaan. Lasten saaminen ja elämän kiireet<br />

poikivat toisinaan vähemmän intohimoisia<br />

jaksoja.<br />

Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen<br />

tutkimusprofessorin, Osmo Kontulan<br />

mukaan seksuaalinen halu, ja varsinkin<br />

tunne kumppanin halukkuudesta ovat<br />

parisuhteen onnellisuuden ydintekijöitä.<br />

”Seksuaalisuus, koskettaminen ja<br />

kosketetuksi tuleminen ovat tärkeä osa<br />

elämää. On huomattu, että kun seksi loppuu,<br />

muukin läheisyys ja hellyys parisuhteessa<br />

vähenevät”, Salmi sanoo.<br />

Muistilista pitkään parisuhteeseen:<br />

Onneksi intohimoa voi ylläpitää tietoisesti.<br />

Salmen mukaan seksi on vuoropuhelua<br />

ja kommunikaatiota. Se loppuu,<br />

kun tunneyhteyttä toiseen ei ole. Silloin<br />

ratkaisua ongelmaan voi hakea korvien<br />

– ei jalkojen – välistä.<br />

Kamala riita<br />

Kaikissa parisuhteissa, onnellisissa ja<br />

onnettomissa, riidellään. Riidellessään<br />

kumppanit tuovat esiin omia mielipiteitään<br />

ja asettavat rajoja yhteiselolle joskus<br />

kovaankin ääneen. Kauhealta tuntuva<br />

riita voi parhaimmillaan sysätä asioita<br />

parempaan suuntaan.<br />

Salmi muistuttaa, että riita on hyvä<br />

renki, mutta huono isäntä: sen pitää pysyä<br />

omassa hallinnassa. Sen laannuttua<br />

on tärkeää sopia ja pyytää anteeksi –<br />

puolin ja toisin.<br />

Jatkuvasti riitelevä pariskunta on<br />

Salmen mukaan ajautunut riitelyn kierteeseen,<br />

negatiivisen vuorovaikutuksen<br />

kehään, josta voi olla vaikea päästä eroon<br />

ilman ulkopuolista apua.<br />

Riitelemättömyys ei kuitenkaan ole<br />

tae onnesta, päinvastoin. Omiin oloihinsa<br />

linnoittautuminen, selän kääntäminen<br />

ja toisen torjuminen ovat myrkkyä<br />

parisuhteelle.<br />

”Kommunikaation laimeus ja jatkuva<br />

riitely ovat vastakohtia, mutta kumpikin<br />

vaarallisia ja yleisiä syitä erota”,<br />

Salmi sanoo.<br />

Parisuhdetutkimuksen uranuurtaja<br />

John Gottman on tutkimuksissaan huomannut,<br />

että tuhoisinta parisuhteelle<br />

ovat kumppanin ankara arvostelu ja kritisointi,<br />

karkea tapa aloittaa keskustelu<br />

sekä halveksunnan ja inhon osoittaminen.<br />

Salmen mukaan myös väkivalta,<br />

vahva perusteeton mustasukkaisuus<br />

ja kontrolloinnintarve tuottavat tuhoa.<br />

Toista ei voi muuttaa. Kumppani ja suhde muuttuvat ajan saatossa.<br />

Osoita toiselle arvostusta ja rakkautta teoin ja sanoin.<br />

Hyvä kasvattaa hyvää. Hassutelkaa ja naurakaa yhdessä.<br />

Ole luottamuksen arvoinen. Turvallisuus on kiintymyksen perusta.<br />

Muista kumppanin toiveet ja tarpeet. Yhteiset jaetut unelmat ovat tärkeitä.<br />

• Tee kompromisseja ja jousta. Älä kuitenkaan unohda omia tarpeitasi. Ole rehellinen.<br />

Solmut auki terapiassa<br />

Parisuhteen solmuja ei aina saada auki<br />

omin voimin. Ammattiavun hakeminen<br />

pariterapiasta ei ole enää tabu.<br />

”Oman kokemukseni mukaan yleisimmät<br />

syyt tulla parisuhdeterapeutin<br />

vastaanotolle ovat uskottomuus, kommunikointiongelmat,<br />

riidat ja puhumattomuus,<br />

päihteet, läheisyyden puute ja<br />

seksin vähyys”, Salmi listaa.<br />

Vaikka kaikki ongelmat eivät vastaanotolla<br />

ratkeaisikaan, terapiaan tuleminen<br />

on merkki parin halusta työskennellä<br />

suhteensa edistämiseksi. Terapian<br />

hyödyllisyydestä on myös näyttöä, jopa 80<br />

prosenttia pareista onnistuu selvästi parantamaan<br />

suhdettaan.<br />

Kaikilla paikkakunnilla terapiaan<br />

pääsy ei kuitenkaan ole helppoa. Onneksi<br />

neuvontaa voi saada myös netissä.<br />

Salmen mukaan virtuaalisesti annettu<br />

neuvonta ja ennalta ehkäisevät palvelut<br />

ovat hyvin tehokkaita. Aina ei tarvitse<br />

mennä terapiaan, joskus pelkkä tiedonsaanti<br />

riittää.<br />

Erotaanko?<br />

Ennen 1970-lukua eroaminen oli harvinaista.<br />

Onnettomiin liittoihin jäätiin ja<br />

traagistakin yhteiseloa kestettiin hammasta<br />

purren. Maailma, naisen asema<br />

sekä mahdollisuus avioeroon ovat muuttuneet.<br />

Noin puolet nykyisin solmittavista<br />

avioliitoista päättyy eroon.<br />

Salmen mielestä on hyvä, että vaikeasta<br />

liitosta voi lähteä.<br />

”Mutta joskus voi kysyä, onko ero todella<br />

tarpeen, ja onko asioita yritetty<br />

kunnolla ratkaista.”<br />

Salmen mielestä olisi hyvä, ettei yksikään<br />

pari luovuttaisi liian helposti. Suhteessa<br />

on joskus ollut paljon hyvää ja pari<br />

on joskus voinut olla hyvin rakastunut.<br />

Hyvää on mahdollista kasvattaa ja vanhasta<br />

hiilloksesta voi hyvinkin löytää kyteviä<br />

kipinöitä, jotka vain pitää herättää<br />

henkiin. Aina kipinää ei enää löydy ja silloin<br />

ero voi olla paras ratkaisu.<br />

2 Lisätietoa parisuhteen hoitamisesta<br />

Väestöliiton Parisuhde-sivuilla:<br />

www.vaestoliitto.fi/parisuhde<br />

13<br />

Pari&Perhe • 3 • <strong>2012</strong> • 13

<strong>Kunnallisvaalit</strong> <strong>2012</strong> Maahanmuuttajat<br />

• Teksti Mia Hemming • KuvaT Timo Raunio<br />

Hashim Rezai tuli 14-<br />

huoltajiaan Suomeen<br />

14 • Pari&Perhe • 3 • <strong>2012</strong><br />

14

Alaikäiset, ilman<br />

huoltajaa saapuvat<br />

turvapaikanhakijalapset<br />

ovat turvattomia,<br />

yksinäisiä ja pelokkaita.<br />

Lisäksi turvapaikka- ja<br />

perheenyhdistämishakemusten<br />

pitkät käsittelyajat<br />

aiheuttavat heille<br />

epätietoisuutta ja huolta.<br />

<strong>Kunnallisvaalit</strong> <strong>2012</strong><br />

Väestöliiton tavoitteet<br />

• Kotoutumispalveluihin verkostoja, joissa kaikkien<br />

perheenjäsenten tarpeet huomioitu tasapuolisesti.<br />

• Suomen- tai ruotsinkielen kurssitarjonta osallistujien<br />

tarpeita vastaavaksi, eri elämäntilanteet huomioivaksi ja<br />

opintoihin ja työelämään kytketyksi.<br />

• Lasten oman äidinkielen taitoa tuettava jo<br />

varhaiskasvatuksessa<br />

• Monikulttuurisuus osaksi sosiaali- ja terveysalan perus- ja<br />

jatko-opintoja<br />

• Asuinalueet monimuotoisiksi ehkäisemään sosiaalisten<br />

ongelmien kasaantumista<br />

Hashim Rezai muistaa, että uhka palautuksesta<br />

Kreikkaan oli kaikkein<br />

vaikein tilanne pitkän turvapaikkaprosessin<br />

aikana.<br />

”Minulta oli Kreikassa otettu sormenjäljet,<br />

ja jotenkin niiden perusteella sanottiin,<br />

että minut voidaan sinne palauttaa.<br />

Se oli shokki, sillä Kreikassa oli vaikeaa<br />

monin tavoin ja poliisit olivat väkivaltaisia”,<br />

Rezai kertoo.<br />

Rezai kertoo, että isänsä päätti Afganistanissa<br />

talebanien noustua valtaan,<br />

että heidän oli jätettävä kotimaansa. Rezai<br />

joutui eroon perheestään pakomatkalla<br />

Turkissa. Kreikasta salakuljettajat<br />

toivat hänet Suomeen vuoden 2008 alussa.<br />

Rezai oli tuolloin 14-vuotias.<br />

”Minä en tiennyt, <strong>mihin</strong> maahan minua<br />

oltiin viemässä. Suomi oli salakuljettajien<br />

valinta. Minut vain käskettiin<br />

eräänä päivänä ulos autosta. Minä sitten<br />

kuljin paniikissa Tampereen katuja<br />

kysyen ihmisiltä elein jotakin syötävää.<br />

Minut ohjattiin lopulta poliisiasemalle.<br />

Jonkin ajan päästä saapui tulkki paikalle.”<br />

Tulkin välityksellä Rezailta kyseltiin<br />

perustietoja. Rezai vastaili ja sanoi haluavansa<br />

vain ruokaa. Hän oli hyvin peloissaan<br />

ja kertoi, ettei tiedä, missä on<br />

ja mitä täällä tekee.<br />

”He kysyivät, haluanko jäädä Suomeen.<br />

Vastasin, etten tiedä. Haluan vain<br />

perheeni luokse. Tulkki kertoi turvapaikan<br />

hakemisesta. Minun piti allekirjoittaa<br />

papereita, joita en ymmärtänyt. Kun<br />

tulkki lähti, poliisi jatkoi minulle puhumista<br />

− enkä ymmärtänyt mitään, mitä<br />

hän sanoi. Minua pelotti ja minulla oli<br />

paha olo.”<br />

1 Hashmim Rezai sai monien keskustelujen jälkeen tahtonsa läpi ja pääsi maahanmuuttajaluokalta<br />

yleisopetukseen. Hänen numeronsa nousivat sen myötä vitosista ja kuutosista<br />

kahdeksiksi ja yhdeksiksi.<br />

Kun olisi valmis muiden joukkoon,<br />

ei pääse<br />

Hashim Rezai vietiin poliisiasemalta<br />

vastaanottokeskukseen. Siellä oli kolme<br />

muuta henkilöä Afganistanista, jotka<br />

kertoivat hänelle asioita.<br />

”Alussa en kuitenkaan itse puhunut<br />

kenenkään kanssa mitään. Ikävöin vain<br />

perhettäni. Makasin sohvalla ja mietin,<br />

missä he ovat, ja mitä minä teen täällä.<br />

Pysyttelin ensimmäisen kuukauden sisällä.<br />

Minua pelotti ja jännitti, mitä minulle<br />

tapahtuu. Yritin katsoa välillä televisiota.<br />

En jaksanut enkä halunnut lähteä<br />

ulos”, Rezai muistelee.<br />

Alussa Rezai ei päässyt kouluun.<br />

Syyksi hän oli ymmärtänyt, ettei hänellä<br />

ollut vielä turvapaikkapäätöstä. Tosin<br />

perustuslakivaliokunnan mielestä oikeus<br />

maksuttomaan perusopetukseen kuuluu<br />

kuitenkin myös kansainvälistä suojelua<br />

hakeville lapsille.<br />

”Kävimme suomen kielen kurssilla<br />

kaverini kanssa ainoina nuorina. Oli-<br />

vuotiaana ilman<br />

hakemaan turvaa<br />

15<br />

Pari&Perhe • 3 • <strong>2012</strong> • 15

simme halunneet muiden nuorten joukkoon.<br />

Kesällä olimme kurssilla, jossa tutustuimme<br />

Tampereeseen ja sen historiaan.<br />

Sielläkin olimme ainoat nuoret.”<br />

Onnen päiviä<br />

Hashim Rezaille määrättiin edustaja<br />

käyttämään huoltajalle kuuluvaa puhevaltaa<br />

lasta koskevissa asioissa.<br />

”Hannu Tuovinen selitti koko ajan minulle,<br />

mitä tapahtui milloinkin. Tapasim-<br />

2 Hyvin koulussa menestynyt Hashim<br />

Rezai käy parhaillaan lukiota<br />

ja aikoo sen jälkeen opiskella<br />

rakennusinsinööriksi.<br />

Yksin tulleet alaikäiset<br />

tarvitsevat suojelua<br />

Suomessa ei ole seurattu Ruotsia ja<br />

Norjaa ilman huoltajaa tulleiden pakolais-<br />

ja turvapaikanhakijalasten vastaanotossa.<br />

Lastensuojelun Keskusliiton<br />

erityisasiantuntija Taina Martiskaisen<br />

mielestä Suomessa pitäisi noudattaa<br />

naapurimaiden esimerkkiä, ja siirtää<br />

vastaanotto lupaviranomaisilta kunnille<br />

ja lastensuojelulle.<br />

N<br />

” yt lasten kohtelu ei nouse lapsen vaan byrokratian<br />

tarpeista”, Taina Martiskainen<br />

sanoo.<br />

Vuosina 2007 – 2010 Suomessa on myönnetty<br />

vuosittain 100 – 300 turvapaikkaa tai oleskelulupaa<br />

lapsille ilman huoltajaa. Viime vuonna<br />

115 yksintullutta alaikäistä sai myönteisen turvapaikkapäätöksen<br />

132 käsitellystä hakemuksesta.<br />

”Suurin osa yksin tulevista alaikäisistä on<br />

turvapaikanhakijoita, pakolaisina tulee vain yksittäisiä<br />

lapsia.”<br />

Tyypillinen vailla huoltajaa Suomeen saapunut<br />

alaikäinen turvapaikanhakija on 15 – 17-vuotias<br />

poika Somaliasta, Irakista tai Afganistanista.<br />

Turvapaikkahaun motiivina on ollut turvallisuustilanne,<br />

kuuluminen uskonnolliseen vähemmistöön,<br />

perheenjäsenen poliittinen aktiivisuus<br />

sekä kunniaväkivallan uhka.<br />

”Yksin tuleminen ei ole laitonta eikä siinä<br />

ole mitään sen epäilyttävämpää kuin koko perheen<br />

saapumisessa.”<br />

Yksin tulleet alaikäiset eivät ole huostaan<br />

otettuja, jolloin kunnilla ei ole velvoitteita järjestää<br />

esimerkiksi jälkihuollon toimenpiteitä. Jos<br />

heidän oikeutensa valtavirtaistettaisiin suomalaisten<br />

lasten kanssa samalle viivalle, heille tulisi<br />

tarjota jälkihuoltoa 21-vuotiaaksi.<br />

”Nämä lapset tarvitsevat suojelua, jolloin<br />

heidän tulisi saada samat palvelut kuin suomalaiset<br />

niitä tarvitsevat saavat.”<br />

”Olen hämmästyttävän korkealla tasolla<br />

törmännyt sellaiseen asenteeseen, etteivät lastensuojelun<br />

palvelut kuuluisi näille lapsille. Kyllä<br />

lastensuojelulaki koskee myös heitä. Toisaalta<br />

kerran eräs virkamies ministeriöstä totesi, että<br />

nämä ovat lastensuojelutapauksia jos ketkään.”<br />

Yksin tulleella lapsella on usein takanaan<br />

traumaattisia kokemuksia, joita hän eri tavoin<br />

oireilee. Oireet on tärkeää tunnistaa, jotta lapselle<br />

voidaan tarjota asianmukaista psykososiaalista<br />

tukea.<br />

”Heille ei kuitenkaan ole riittävästi tarjolla<br />

psykososiaalisia palveluja.”<br />

3 Taina Martiskaisen mielestä nuorten<br />

syrjäytymisen ehkäisyssä on unohdettu<br />

alaikäiset yksin tulleet turvapaikanhakijat.<br />

Oireilevien poikien<br />

tarpeiden vähätteleminen voi olla riski<br />

yhteiskuntarauhalle.<br />

16 • Pari&Perhe • 3 • <strong>2012</strong><br />

16

me tai puhuimme puhelimessa tulkin<br />

välityksellä monta kertaa viikossa. Vasta<br />

häneltä ymmärsin, mistä kaikesta on<br />

kyse tilanteessani. Hannu hoiti kaikki<br />

paperiasiat, ja olen hänelle hyvin kiitollinen”,<br />

Rezai sanoo.<br />

Noin puolen vuoden kuluttua koitti<br />

Rezaille päivä, jolloin hänen turvapaikkapäätöksensä<br />

oli valmis poliisilta noudettavaksi.<br />

Rezain ystävä sai päätöksen<br />

samana päivänä ja meni sitä ensiksi kuulemaan.<br />

”Minä odotin stressaantuneena, mitä<br />

meille nyt tapahtuu. Tuntui, että olin elämän<br />

ja kuoleman välissä. Olin ihan paniikissa<br />

enkä ymmärtänyt, mitä minulle<br />

puhuttiin. Kunnes sanottiin, että saan<br />

jäädä tänne.”<br />

Turvapaikan saaneella lapsella on sitten<br />

oikeus perheenyhdistämiseen, jolla<br />

tarkoitetaan vanhempia ja alaikäisiä sisaruksia.<br />

”Turvapaikkapäätöksestä perheeni<br />

Suomeen tuloon meni noin puolitoista<br />

vuotta. Olen oppinut Suomessa odottamaan<br />

tärkeiden asioiden toteutumista.<br />

Minun piti saada soittaa heille kahdesta<br />

kolmeen kertaan viikossa, sillä muuten<br />

en olisi jaksanut.”<br />

”Sitten paras hetkeni Suomessa on ollut,<br />

kun näin heidät lentokentällä siellä<br />

ovien toisella puolella.”<br />

Lasten ihmis- ja perusoikeuksia<br />

toteutettava paremmin<br />

4 ”YK:n lasten oikeuksien sopimuksen mukaan perheen jälleenyhdistämishakemukset on<br />

käsiteltävä myönteisesti, humaanisti ja kiireellisesti”, vanhempi oikeusasiamiehensihteeri<br />

Jari Pirjola muistuttaa.<br />

Ilman huoltajaa tulevien alaikäisten<br />

turvapaikanhakijalasten ihmis- ja perusoikeuksien<br />

toteutumisessa on parantamisen<br />

varaa. Lasten säilöönottoa on<br />

jo ehdotettu kiellettäväksi. Vanhempi<br />

oikeusasiamiehensihteeri, oikeust. lis.<br />

Jari Pirjola nostaa lisäksi esiin perheen<br />

yhdistämishakemusten käsittelyajat<br />

Maahanmuuttovirastossa.<br />

N<br />

” e ovat liian pitkät. Apulaisoikeusasiamies<br />

on joissain ratkaisuissaan katsonut maahanmuuttoviraston<br />

menetelleen virheellisesti.<br />

Sellaisissa tapauksissa virasto ei ole ratkaissut<br />

perhesiteeseen perustuvaa oleskelulupahakemusta<br />

ulkomaalaislakiin perustuvassa yhdeksän<br />

kuukauden määräajassa. Parhaillaankin on<br />

vireillä tapaus, joka perustuu yksin tulleen turvapaikanhakijalapsen<br />

edustajan arvosteluun<br />

hakemuksen pitkästä käsittelyajasta”, Jari Pirjola<br />

kertoo.<br />

”Myös YK:n lasten oikeuksien sopimuksen<br />

mukaan perheen jälleenyhdistämishakemukset<br />

on käsiteltävä myönteisesti, humaanisti ja<br />

kiireellisesti.”<br />

Pirjola viittaa lisäksi Lastensuojelun Keskusliiton<br />

selvitykseen, jonka mukaan lasten edustajien<br />

koulutuksessa on puutteita. Apulaisoikeusasiamies<br />

on huomauttanut myös siitä, että yksin<br />

tulleille turvapaikanhakijalapsille tulee aina<br />

järjestää perusopetuslain mukaista opetusta.<br />

”Lasten oikeus perusopetukseen on turvattu<br />

perustuslaissa ja lasten oikeuksien so-<br />

pimuksessa. Tilanne on tietojeni mukaan kuitenkin<br />

tällä hetkellä kohtuullisen hyvä. Pääsääntöisesti<br />

kunnat järjestävät perusopetusta<br />

alueellaan asuville kansainvälistä suojelua<br />

hakeneille lapsille.”<br />

17<br />

Pari&Perhe • 3 • <strong>2012</strong> • 17

<strong>Kunnallisvaalit</strong> <strong>2012</strong><br />

• Teksti Ritva Åberg • Kuva Antero Aaltonen<br />

Miten maahanmuuttajatkin<br />

lähtisivät äänestämään?<br />

Näin syksyn kunnallisvaalien alla on paljon<br />

keskustelu siitä, miten maahanmuuttajia<br />

saataisiin innostettua vaaleihin. Miten heidät<br />

saataisiin äänestämään tai peräti lähtemään<br />

kotikunnassaan ehdokkaaksi?<br />

Löytyisiköhän yksi syy passiivisuuteen siitä, että noin 40 prosenttia<br />

maahanmuuttajista ei tiedä olevansa äänioikeutettuja<br />

syksyn kunnallisvaaleissa. Tämä ilmenee Suomen Toivo -ajatuspajan<br />

ja Centre for European Studiesin (CES) toukokuussa<br />

julkaisemasta Puskista äänestäminen -selvityksestä.<br />

Tosiasia kuitenkin on, että nykyisin kaikki 18 vuotta täyttäneet<br />

EU-kansalaiset, jotka ovat olleet kirjoilla Suomessa yli 51<br />

päivää, saavat äänestää Suomen kunnallisvaaleissa. EU:n ulkopuolelta<br />

muuttaneet saavat äänestää asuttuaan Suomessa yhtäjaksoisesti<br />

yli kaksi vuotta. Suomen kansalaisuutta ei tarvita<br />

kunnallisvaalikelpoisuuteen.<br />

Pohjoismaiden kansalaiset saivat Suomen kunnallisvaaleissa<br />

äänioikeuden 1970-luvulla. Pohjoismaiden ulkopuolelta tulleet<br />

saivat samanlaiset oikeudet, kun Suomi liittyi Euroopan<br />

unioniin ja kunnallislakia uudistettiin 1995. Maahanmuuttajien<br />

äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa on ollut Suomessa<br />

merkittävän vähäistä muihin Pohjoismaihin verrattuna. Kunnallislakiuudistuksen<br />

jälkeen alle 20 prosenttia maahanmuuttajista<br />

on käväissyt vaaliuurnilla.<br />

Puskista äänestäminen -selvitys tehtiin internetkyselynä<br />

ja henkilökohtaisina haastatteluina. Kyselyyn vastasi 227 Suomeen<br />

muuttanutta ulkomaalaista. Heistä 54 prosenttia tuli<br />

EU:n alueelta, loput ulkopuolelta, esimerkiksi Venäjältä, Afganistanista<br />

ja USA:sta.<br />

Kyselyssä selvisi, että 61 prosenttia vastaajista ei ole koskaan<br />

äänestänyt Suomessa. Noin 10 prosenttia ilmoitti, että yhteiskunnalliset<br />

asiat eivät kiinnosta tai he eivät tunne niitä. Yli 58<br />

prosenttia vastaajista ilmoitti halukkuutensa äänestää nyt syksyn<br />

kunnallisvaaleissa.<br />

Kyselyn perusteella suurimpia kompastuskiviä ovat tiedon<br />

puute oikeuksista ja vaikuttamismahdollisuuksista sekä tiedon<br />

saanti ymmärrettävällä kielellä. Onneksi oikeusministeriön www.<br />

vaalit.fi-sivustolla on 14 eri kielellä selkokielisenä vaaleissa äänestämisestä.<br />

Siitä on hyvä aloittaa. On varmaankin selvää, että<br />

mitä paremmin maahanmuuttajat pääsevät osallistumaan yhteiskuntaan,<br />

sitä luonnikkaammin sujuu myös kotoutuminen.<br />

18 • Pari&Perhe • 3 • <strong>2012</strong><br />

18

väestöliiton<br />

kotisisar<br />

väestöliiton<br />

kotisisar<br />

on lapsiperheiden<br />

oma kotipalvelu<br />

on lapsiperheiden<br />

oma kotipalvelu<br />

tilaukset puhelimitse<br />

020 799 5656<br />

tilaukset puhelimitse<br />

020 799 5656<br />

toimimme pääkaupunkiseudulla<br />

ja sen ympäristökunnissa.<br />

toimimme katso pääkaupunkiseudulla<br />

lisää<br />

ja sen<br />

www.kotisisar.fi<br />

ympäristökunnissa.<br />

katso lisää<br />

www.kotisisar.fi<br />

Sisarilta sujuvat:<br />

lastenhoito<br />

Sisarilta sujuvat:<br />

kotityöt<br />

lastenhoito<br />

arjen neuvot ja niksit<br />

kotityöt<br />

perinteinen perhetyö<br />

arjen neuvot ja niksit<br />

www.kotisisar.fi<br />

perinteinen perhetyö<br />

www.kotisisar.fi<br />

19<br />

Pari&Perhe • 3 • <strong>2012</strong> • 19

Perhe<br />

• Teksti ja KuvaT Natalia Oksanen<br />

Lapsen sosiaalistuminen<br />

Kasvava lapsi poimii jatkuvasti vaikutteita ympäristöstään.<br />

Taaperoikäinen ryömii isomman perässä etsimässä uusia<br />

jänniä seikkailuita ja isompi lapsi apinoi vuorostaan<br />

vanhempiensa maneereja perheen arjessa. Arki on jatkuva<br />

sosiaalisten taitojen harjoituskenttä, ja vanhemmat kotona<br />

sen tärkeimmät ohjaajat ja tukipilarit.<br />

Lapsi tarvitsee jatkuvasti sosiaalisen<br />

toiminnan malleja oppiakseen käyttäytymään<br />

yhteisössä rakentavasti ja luomaan<br />

sitä kautta toimivia ystävyyssuhteita<br />

päiväkodissa ja koulussa. Kun lapsi oppii<br />

jo kotona sosiaalisen kanssakäymisen<br />

pelisääntöjä, sopeutuminen samanikäisten<br />

lasten joukkoon on todennäköisesti<br />

kivutonta ja vaivatonta lapselle.<br />

Lapsen minäkuva alkaa muotoutua jo<br />

varhain, ja siihen vaikuttaa ennen kaikkea<br />

se, millaisina sosiaalisina toimijoina<br />

vanhemmat näyttäytyvät lapsen silmissä.<br />

Väestöliiton seksuaaliterveysklinikan<br />

asiantuntijalääkäri Raisa Cacciato-<br />

ren mukaan ei ole samantekevää, miten<br />

vanhempi kokee itsensä ja kyvykkyytensä<br />

vanhempana, sillä vanhemman olemus ja<br />

vointi heijastuvat helposti lapseen.<br />

”Yksinäisyyttä kokeva ja vetäytyvämpi<br />

vanhempi saattaa aivan huomaamatta<br />

siirtää saman ominaisuuden jossain<br />

määrin lapseensa, jolloin myös lapselle<br />

voi kehittyä huono itsetunto”, Cacciatore<br />

kertoo. Vanhemman huono itsetunto<br />

periytyy tutkimusten mukaan erityisen<br />

helposti tyttölapsille, jotka ovat<br />

usein poikia herkempiä huomaamaan<br />

erilaiset sävyt ihmisen olemuksessa ja<br />

eleissä.<br />

Lasten sosiaaliset suhteet<br />

muuttuvat kasvamisen mukana<br />

Ystävyyssuhteet alkavat tulla ajankohtaisiksi<br />

lapsen lähestyessä kahden vuoden<br />

ikää. Pieni taapero aloittaa sosiaalisuuden<br />

opettelun heti, kun hän yltää koskettamaan<br />

toista. Kaveruuden alkeita<br />

opetellaan hiekkalaatikolla kokeilemalla<br />

ja oivaltamalla; voisiko omia leluja mahdollisesti<br />

jakaa vieressä leikkivälle sen<br />

sijaan, että leikkii niillä itsekkäästi yksin?<br />

Entä miten toimia, kun kaverilla on<br />

kiva uutuuttaan kiiltelevä lapio ja harmittaa,<br />

kun itsellä on vain vanha ja rikkinäinen<br />

ämpäri? Vähitellen lapsi oppii<br />

neuvottelutaitoja ja huomaa, miten omalla<br />

vuorovaikutuksellaan voi vaikuttaa<br />

toisen mielialoihin ja tapahtumien kulkuun.<br />

Lapsi oppii yllättävän nopeasti syyja<br />

seuraussuhteen omassa toiminnassaan.<br />

Tällöin usein myös kiusaaminen<br />

tulee mukaan lasten keskinäisessä vuorovaikutuksessa.<br />

Cacciatore huomauttaa,<br />

että lapset voivat olla todella julmia<br />

20 • Pari&Perhe • 3 • <strong>2012</strong><br />

20

lähtee vanhemmista<br />

toisilleen jo nuorina, joten vanhempien<br />

on syytä seurata aktiivisesti lasten keskinäisiä<br />

suhteita ja pysyä kartalla lastensa<br />

kavereista.<br />

Kotona opetellaan hyvän<br />

ystävyyden pelisääntöjä<br />

Cacciatore korostaa, että kotona on tärkeää<br />

opetella yhdessä lapsen kanssa hyvän<br />

ystävyyden pelisääntöjä ja tarkkasilmäisyyttä<br />

ystävien valinnassa. Vanhemman<br />

kannattaa toimia itse hyvän ystävän<br />

malliesimerkkinä lapselle ja muistaa,<br />

ettei ole väärin tarvittaessa opastaa<br />

lastaan hyväksi katsomaansa samanhenkiseen<br />

seuraan.<br />

Ujon lapsen kaverisuhteiden solmimista<br />

voi tukea esimerkiksi etsimällä<br />

lapselle kavereita ja kutsumalla muita<br />

lapsia kotiin leikkimään, jolloin uusia<br />

ystävyyssuhteita muodostuu turvallisissa<br />

olosuhteissa.<br />

Kouluiässä kokemus hyväksytyksi tulemisesta<br />

on lapselle valtavan tärkeää.<br />

Lapsen kehitys on koulussa vaiheessa,<br />

jossa ystävät tulevat yhä tärkeämmäksi<br />

osaksi nuoren elämää. Lapsen sosiaalisen<br />

kasvun myötä myös kiusaamiskulttuuri<br />

muuttuu; kiusaaminen voi kehittyä<br />

henkisemmäksi väkivallaksi ja näkymättömämmäksi,<br />

johon on siksi vaikeaa<br />

puuttua. Cacciatore painottaa välitöntä<br />

puuttumista vähäiseenkin kiusaamiseen.<br />

”Jos kiusaaminen pääsee jatkumaan<br />

estottomasti pitkään, kiusattu saattaa<br />

omaksua kiusatun ja yksinäisen identiteetin,<br />

joka syvenee jokaisella loanheitolla<br />

ja voi vaikuttaa kiusatun ihmissuhteisiin<br />

loppuelämän ajan”, Cacciatore<br />

varoittaa.<br />

21<br />

Erilaisuus on rikkaus<br />

Cacciatoren mukaan kiusaamisen ehkäiseminen<br />

lähtee lasta huomioivasta<br />

kotikasvatuksesta. Kotona on tärkeää<br />

korostaa erilaisuuden hyväksymistä ja<br />

kunnioittamista ja valmistaa siten lasta<br />

sosiaalisiin ympäristöihin.<br />

”Lasta voi esimerkiksi ohjata ajattelemaan<br />

uuden ihmisen kohtaamista jännittävänä<br />

mahdollisuutena oppia jotakin<br />

esimerkiksi vieraasta kulttuurista ja tavoista”,<br />

Cacciatore ohjeistaa. On myös<br />

olennaista selventää lapsille, että jokainen<br />

ihminen on uniikki yksilö, eikä ole<br />

tarkoituksenmukaista veistää jokaista ihmistä<br />

samaan malliin. Jokainen ihminen<br />

on arvokas sellaisena kuin on.<br />

Lapsen sosiaalistumista<br />

kehittää myös<br />

perheen sisäinen avoimuus<br />

ja fyysinen läheisyys.<br />

Kotona jaetun<br />

hellyyden on tutkittu<br />

vähentävän taipumusta<br />

yksinäisyyteen ja<br />

kehittävän lapsen<br />

empatiataitoja.<br />

Pari&Perhe • 3 • <strong>2012</strong> • 21

4 ”Yksinäinen ja vetäytyvä vanhempi saattaa<br />

siirtää ominaisuuttaan lapseensa,<br />

jolloin myös tälle voi kehittyä huono<br />

itsetunto”, Raisa Cacciatore sanoo.<br />

Lapsen kehitykselle on tärkeää, että<br />

myös lapsi saa äänensä kuuluviin perheessä,<br />

ja voi siten kokea olevansa oikeutettu<br />

jäsen perheessä. ”Minä kelpaan”<br />

-tunne on äärimmäisen tärkeä lapsen<br />

minäkuvan kehitykselle. Vanhemman ei<br />

pitäisikään koskaan uhkailla lasta yksinäisyydellä<br />

tai hylkäämisellä.<br />

”Se on vakavaa henkistä väkivaltaa,<br />

joka voi jättää lapseen pysyvät jäljet”,<br />

Cacciatore varoittaa.<br />

Draaman keinoin<br />

ihmissuhdetaituriksi<br />

Kotikasvatuksen ohella myös päiväkodissa<br />

ja koulussa on tärkeää ehkäistä ennalta<br />

kiusaamista. Vaikka kiusaaminen on<br />

vakava aihe, sitä voidaan käsitellä lasten<br />

kanssa myös kevyesti leikin kautta. Lasten<br />

kanssa voidaan kehitellä näytelmiä<br />

tai leikkejä kiusaamisteemoista, joissa<br />

lapset pääsevät näyttelemällä kokeilemaan<br />

kiusaamistilanteiden eri rooleja,<br />

ja oppivat asettumista toisen asemaan.<br />

Aikuiset ohjaavat leikkejä ja kannustavat<br />

lapsia keskustelemaan ja pohtimaan kiusaamista<br />

ja yksinäisyyttä näyttelemisen<br />

lomassa. Cacciatore pitää kiusaamisteemojen<br />

käsittelemistä leikin kautta hyvänä<br />

tapana kehittää kaikenikäisten lasten<br />

vuorovaikutustaitoja ja empatiakykyä.<br />

”Leikin ja näytelmien lisäksi ystävyyttä<br />

ja kiusaamista käsittelevien kirjojen<br />

lukeminen lasten kanssa on turvallinen<br />

tapa tutustua tärkeisiin aiheisiin. Tällöin<br />

lapsi oppii hyvällä ja terveellä tavalla<br />

rakentavaa toimintaa hankalissakin<br />

vuorovaikutustilanteissa”, Cacciatore<br />

muistuttaa.<br />

Kirjallisuutta: Raisa Cacciatore ja Helena Häkkinen.<br />

Ystävyys on ykkönen. Minerva, 2011.<br />

Tosi ystävyys kestää pienet kolhutkin<br />

Espoolaiset Natalie Pihamaa, 7 v., ja Pinja<br />

Mattila, 7 v., ovat olleet parhaat ystävät<br />

jo usean vuoden ajan. Ystävykset ovat<br />

asuneet ihan naperoikäisestä lähekkäin,<br />

ja naapureina tutustuneet toisiinsa alun<br />

perin päiväkodissa ja lähipuistossa.<br />

Nyt luokkakaverukset näkevät toisiaan päivittäin<br />

vähintään koulussa. Koulun ulkopuolella<br />

tytöt viettävät yhdessä aikaa myös koulun<br />

yhteydessä toimivassa After School -iltapäiväkerhossa<br />

ja yhteisissä harrastuksissa, joita on<br />

vuosien varrella ollut monia tanssista ja jumpasta<br />

yleisurheiluun. Nykyään Natalie ja Pinja<br />

käyvät koripallotreeneissä pari kertaa viikossa.<br />

Vapaa-ajallaan tytöt kyläilevät paljon toisillaan<br />

ja viihtyvät ulkoleikeissä puistossa. Sisällä<br />

pelataan paljon lautapelejä ja piirretään muiden<br />

leikkien ohessa. Pinja kertoo leikkivänsä<br />

Natalien kanssa vähintään pari kertaa viikossa<br />

koulun ulkopuolella.<br />

Hyvä ystävä osaa sovitella<br />

Hyvän ystävän ominaisuuksiksi tytöt nimeävät<br />

toistensa piirteitä ja painottavat, että riitatilanteessa<br />

todellinen ystävyys punnitaan.<br />

Oikea ystävä puolustaa riitatilanteessa ja auttaa<br />

ongelmissa, sekä osaa selvittää erimielisyydet.<br />

Mikä sitten tekee Nataliesta ja Pinjasta<br />

parhaita ystäviä?<br />

”Me ollaan aika samanlaisia ja viihdytään<br />

varmaan siksi niin hyvin yhdessä. Natalie on<br />

kyllä vähän kiivaampi, mutta se onkin varmaan<br />

Nataliessa parasta, kun se uskaltaa sanoa asiat<br />

suoraan”, Pinja kertoo vilkuillen ystäväänsä leveä<br />

virne kasvoillaan.<br />

4 ”Me ollaan aika samanlaisia”, Natalie ja<br />

Pinja iloitsevat ystävyydestään.<br />

Riidat selvitetään<br />

ensisijaisesti itse<br />

Kun saman ihmisen kanssa viettää paljon aikaa,<br />

on luonnollista, että välillä tulee erimielisyyksiä.<br />

Tytöt kertovat kuitenkin riitelevänsä harvoin –<br />

silloinkin erimielisyyksiä ratkaistaan keskustelemalla<br />

ja kumpaakin miellyttävillä sovitteluratkaisuilla.<br />

Tytöt intoutuvat selostamaan luokkatoveriensa<br />

välistä riitaa, ja tekevät samalla selväksi,<br />

että välitön opettajalle kanteleminen ei<br />

ole aina hyvä ratkaisu.<br />

”Riita pitäisi aina yrittää selvittää ensin itse,<br />

ennen kuin menee sekoittamaan ulkopuolisen<br />

mukaan. Mutta jos riita menee pahaksi, niin silloin<br />

totta kai pitää hakea aikuinen apuun”, tytöt<br />

selvittävät yhteen ääneen.<br />

Riitoja voi ratkoa monella tapaa. Natalie<br />

kertookin kerran kirjoittaneensa kirjeen Pinjalle<br />

erään kinan yhteydessä.<br />

”Pyysin kirjeessä anteeksi käytöstäni. Kun<br />

Pinja vastasi anteeksipyyntöviestiin, riita oli sovittu.<br />

Yleensä me lopulta naureskellaan yhdessä<br />

riidan turhuudelle, kun erimielisyydet on selvitetty.<br />

Sitten halataan ja ollaan taas parhaita<br />

kavereita”, Natalie kertoo ja kapsahtaa Pinjan<br />

kaulaan.<br />

22 • Pari&Perhe • 3 • <strong>2012</strong><br />

22

“Meillä lapsen saamiseen ei riittänyt pelkkä usko,<br />

ei edes toivo eikä rakkaus,<br />

vaan tarvitsimme<br />

Väestöliiton apua.<br />

Kiitos hedelmöityshoitojen,<br />

nyt<br />

meillä asuu Onni.”<br />

Väestöliiton klinikat Oy<br />

on arvostettu ja Suomen<br />

suurin lapsettomuushoitoihin<br />

erikoistunut yritys.<br />

Yksilölliset palvelut ovat<br />

kohtuuhintaisia ja<br />

kaikille avoimia.<br />

HELSINKI: Fredrikinkatu 47, puh. 09 616 221<br />

OULU: Kiviharjuntie 11, puh. 08 535 9600<br />

TURKU: Joukahaisenkatu 1, 6 krs, puh. 02 212 0800<br />

23<br />

Pari&Perhe • 3 • <strong>2012</strong> • 23

Maailma ja me<br />

• Teksti Elina Korhonen • Kuvat Sini Karusto<br />

Mitä ovat lasten johtamat<br />

perheet? Lasten johtamilla<br />

perheillä tarkoitetaan perheitä,<br />

jonka kaikki jäsenet ovat<br />

alle 18-vuotiaita. Josephine<br />

on 13-vuotias ja on huolehtinut<br />

jo kaksi vuotta yksin 7- ja<br />

10-vuotiaista pikkuveljistään.<br />

Lapset asuvat alkeellisessa majassa<br />

Ruandan maaseudulla.<br />

Majan ainoa huonekalu on yhden<br />

hengen sänky, jonka lapset jakavat<br />

öisin.<br />

”Emme käy enää koulua, kaikki<br />

aikaa menee siihen, että yritämme<br />

ansaita rahaa ruokaa varten”,<br />

kertoo Josephine. Vieraita lapsilla<br />

ei käy juuri koskaan. Kyläläiset<br />

lakkasivat vierailemasta, kun<br />

vanhemmat sairastuivat aidsiin –<br />

stigma ja ennakkoluulot sairauden<br />

ympärillä ovat vahvoja. Lasten<br />

ainoa elossa oleva sukulainen<br />

on kaukana asuva täti, josta lapset<br />

eivät ole kuulleet pitkiin aikoihin.<br />

Global Aids Alliance -järjestö<br />

arvioi, että viimeisen 30 vuoden<br />

aikana lähes 35 miljoonaa lasta on<br />

menettänyt toisen tai molemmat<br />

vanhempansa aidsin takia. Luku<br />

on luultavasti vielä suurempi, koska<br />

monissa köyhissä maissa tilastointi<br />

on puutteellista. Hiv-tartunnan<br />

saaneet ja aidsiin menehtyneet<br />

ovat yleensä työikäisiä nuoria<br />

aikuisia. Vähäiset säästöt kuluvat<br />

työkyvyn heiketessä perustoimentuloon<br />

sekä sairaala- ja lääkekuluihin.<br />

Orvoksi jääville lapsille säästöjä<br />

jää harvoin. Suurin osa ilman<br />

aikuista huoltajaa asuvista lapsista<br />

elää Afrikan köyhällä maaseudulla.<br />

Laajennettu perhe ei pysty<br />

vastaamaan haasteeseen<br />

Mohga Kamal-Yanni työskentelee<br />

asiantuntijana Oxfam-järjestössä.<br />

Hänen mukaansa harva aidsin ta-<br />

Hyljeksityt aids-orvot huol<br />

24 • Pari&Perhe • 3 • <strong>2012</strong><br />

24

”Aids on yhteiskunnallinen<br />

ongelma. Sen takia olisi tärkeää,<br />

että yhteiskunta huolehtisi lapsista,<br />

joihin epidemia vaikuttaa. Tällä<br />

hetkellä vastuu on jätetty lapsille<br />

itsellensä.”<br />

Zimbabwessa tehtiin haastattelututkimus<br />

lasten muodostamien<br />

perheiden parissa. Lapset kertoivat,<br />

että raskainta oli kestää yhteisön<br />

hyljeksintää. Kertomuksissa<br />

toistuivat samat kokemukset: lapsia<br />

kiusattiin heidän köyhyytensä<br />

takia ja hyljeksittiin aidsiin liittyvien<br />

uskomusten ja ennakkoluulojen<br />

vuoksi. Lisäksi lapset kertoivat,<br />

että heitä ei enää kohdeltu<br />

yhteisön sisällä lapsina vaan aikuisina,<br />

koska he joutuivat hoitamaan<br />

nuorempia sisaruksiaan ja hankkimaan<br />

heille elannon. Tämän takia<br />

heiltä odotettiin yhtä suurta työpanosta<br />

kuin aikuisilta eikä heillä<br />

ollut enää ikäisiään ystäviä.<br />

kia huoltajansa menettänyt lapsi<br />

saa minkäänlaista tukea valtioilta,<br />

järjestöiltä tai edes omalta yhteisöltään.<br />

”Aids-kuolemia on joillakin<br />

alueilla niin paljon, ettei laajennettu<br />

perhe pysty vastaamaan<br />

haasteeseen. Vain 15 prosenttia<br />

perheistä, jotka ovat ottaneet<br />

aids-orvon sijaislapseksi, saavat<br />

taloudellista tukea lapsen koulutukseen,<br />

ruokaan tai terveydenhuoltoon.<br />

Varsinkin maissa, joissa<br />

on krooninen pula jo peruselintarvikkeista,<br />

yksikin lapsi lisää voi<br />

merkitä liian suurta taakkaa perheelle.<br />

Tämä johtaa lasten jättämiseen<br />

oman onnensa nojaan.”<br />

Lapset tarvitsevat<br />

psyykkistä tukea<br />

Yksin asuvat lapset ovat monin<br />

tavoin hyvin haavoittuvaisia. Heidän<br />

ravitsemustilansa on huonompi<br />

kuin aikuisten kanssa asuvilla,<br />

he käyvät harvemmin koulua<br />

ja ovat alttiimpia hyväksikäytölle,<br />

rikoksille ja nälkiintymiselle.<br />

Lisäksi lasten on usein täytynyt<br />

hoitaa sairaita vanhempiaan<br />

ja nähdä heidän kuolevan. Tämä<br />

on psyykkisesti hyvin traumaattista.<br />

Eteläafrikkalainen tutkija Jo<br />

Stein on työskennellyt vuosia aidsin<br />

takia yksin jääneiden lasten<br />

parissa. Tällä hetkellä Etelä-Afrikassa<br />

arviolta 122 000 lasta asuu<br />

ilman aikuista huoltajaa. Jo Stein<br />

kertoo, että joissakin tapauksissa<br />

yksin asuvien lasten aineellisista<br />

tarpeista on pystytty huolehtimaan<br />

jollakin tavalla. Kuitenkaan<br />

vanhempien kuoleman jättämään<br />

traumaan lapset eivät ole saaneet<br />

mitään apua.<br />

”Avustusohjelmissa lasten<br />

psyykkistä selviytymistä ei huomioitu”,<br />

Stein toteaa. ”Kuitenkin<br />

vanhempansa menettäneillä lapsilla<br />

on paljon masennusta, posttraumaattisia<br />

stressioireista ja ahdistusta.<br />

Lisäksi heidän pitää jo<br />

lapsina yrittää toimia kuin aikuiset<br />

– hankkia ruokaa ja huolehtia<br />

sisaruksistaan.”<br />

Jo Stein toivookin avustusohjelmilta<br />

kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa,<br />

joka ottaisi huomioon<br />

myös yksin jääneiden lasten<br />

psyykkisen tuen tarpeen.<br />

Hiviin ja aidsiin liittyvä stigma<br />

Jo Stein näkee lasten elämää vaikeuttavana<br />

tekijänä myös stigman,<br />

joka aids-orvoille tulee vanhempien<br />

sairauden takia. ”Jo aidsorpo<br />

sanana on leimaava,” Stein<br />

huomauttaa. Aidsiin liittyvät ennakkoluulot<br />

vaikuttavat lapsiin<br />

niin, että he joutuvat usein yhteisönsä<br />

hyljeksimäksi. Tämä vaikuttaa<br />

heidän hyvinvointiinsa kokonaisvaltaisesti.<br />

Lasten globaali hyvinvointi –<br />

matkalla toivoon<br />

Myös Intiassa on tehty laaja selvitys<br />

lapsista, joiden vanhemmat<br />

ovat kuolleet aidsiin ja jotka asuvat<br />

keskenään. Tärkeimmäksi asiaksi<br />

intialaisessakin tutkimuksessa<br />

nousi, että vastuu lapsista on<br />

koko yhteiskunnan. Laajennetun<br />

perheen kykyyn huolehtia vanhempansa<br />

menettäneistä lapsista<br />

ei pidä luottaa, koska hiv-epidemia<br />

on tehnyt perheistä hauraita.<br />

Haasteeseen voi vastata<br />

esimerkiksi sijaisperhejärjestelmällä,<br />

jota myös valvotaan hyväksikäyttötapausten<br />

ennalta ehkäisemiseksi.<br />

Sijaisperheille pitäisi<br />

antaa taloudellista tukea<br />

lasten koulutuksen turvaamiseksi.<br />

Lapsia tulisi lisäksi rohkaista<br />

puhumaan tunteistaan ja purkamaan<br />

vanhempien menettämisen<br />

aiheuttamaa surua.<br />

ehtivat yksin perheestään<br />

25<br />

Pari&Perhe • 3 • <strong>2012</strong> • 25

Maailma ja me<br />

• Teksti Riikka Närhi<br />

Lontoon perhesuunnittelun<br />

huippukokouksessa<br />

rahoituslupauksia<br />

odotettua enemmän<br />

Maailman väestöpäivänä, 11.<br />

heinäkuuta, Ison-Britannian<br />

hallitus ja Bill ja Melinda Gatesin<br />

säätiö isännöivät YK:n väestörahaston<br />

(UNFPA) kanssa Lontoon<br />

perhesuunnittelun huippukokouksen.<br />

Paikalla oli terveysja<br />

kehitysministereitä arviolta 20<br />

maasta, kansainvälisten järjestöjen<br />

johtajia sekä suuri määrä korkean<br />

tason virkamiehiä.<br />

Kokouksessa päätettiin taata<br />

perhesuunnittelupalvelut 120<br />

miljoonaa naiselle vuoteen 2020<br />

mennessä. Rahoituslupauksia<br />

saatiin odotettua enemmän; yhteensä<br />

noin 4,6 miljardia USD.<br />

”Se, että naisella on mahdollisuus<br />

kontrolloida hedelmällisyyttään,<br />

on järkevää niin eettisesti,<br />

terveydellisistä syistä kuin<br />

taloudellisestikin”, painottaa projektikoordinaattori<br />

Marina Wetzer-Karlsson<br />

Väestöliitosta. ”Jos<br />

huippukokouksen tavoitteet saavutetaan,<br />

maailmassa olisi suunnittelemattomia<br />

raskauksia yli 100<br />

miljoonaa vähemmän. Naisia ja<br />

tyttöjä kuolisi raskauksiin ja synnytyksiin<br />

200 000 vähemmän.<br />

Vauvoja kuolisi ensimmäisen elinvuotensa<br />

aikana lähes kolme miljoonaa<br />

vähemmän.”<br />

Kokouksen suurin saavutus ei<br />

ehkä ollutkaan avunantajien rahalliset<br />

sitoumukset vaan kehitysmaiden<br />

omat lupaukset lisätä varoja<br />

perhesuunnitteluun ja nuorten<br />

palveluihin. Tärkeää oli selvä<br />

muistutus ehkäisyvälineiden ja<br />

seksuaali- ja lisääntymisterveyden<br />

merkityksestä kehitykselle.<br />

Tervetuloa<br />

VÄESTÖLIITON KIRJASTOON!<br />

Kirjasto on on avoinna kaikille ja ja sieltä<br />

löytyy monipuolinen valikoima aineistoa<br />

seksuaalisuudesta, perheistä ja ja<br />

väestöstä. Käytössäsi on on myös työpiste<br />

ja ja tietokone.<br />

Avoinna<br />

ma-to klo klo 9-15.30<br />

tai tai sopimuksen mukaan.<br />

Kalevankatu 16 16 B B (sisäpiha)<br />

00100 Helsinki<br />

(09) (09) 22805126<br />

tiina.helamaa@vaestoliitto.fi<br />

www.vaestoliitto.fi/tieto_ja_tutkimus/kirjasto<br />

Ilmoita Pari&Perhe-lehdessä<br />

Ilmoittaminen Pari&Perhe-lehdessä kannattaa. Tavoitat lehden<br />

kautta laajan joukon sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia.<br />

Katso mediakortti www.vaestoliitto.fi/media/pari_perhe-lehti<br />

*Muista:<br />

- Oikeus luotettavaan palveluun<br />

- Oikeus valita itselle paras ehkäis<br />

- Oikeus yksityisyyteen<br />

Mun elämä – mun valinta.<br />

Nuorten seksuaalioikeudet ja kehitys<br />

S<br />

Salla Nazarenko<br />

uuren suosion saavuttaneesta nuorten globaaleja<br />

Mun<br />

seksuaalioikeuksia<br />

eläMä – Mun valinta<br />

nuorten seksuaalioikeudet ja käsittelevästä<br />

julkaisusta on saatu uusintapainos. Uuteen painokseen Jokaisella oikeus nautinnollisiin ja turvallisiin<br />

kehitys<br />

eksuaalisuus on tärkeä ja arvokas osa ihmisyyttä.<br />

S on lukujen loppuun lisätty<br />

aiheeseen liittyviä kysymyksiä ja tehtäviä.<br />

lioikeuksia tulee arvostaa ja suojata.<br />

seksuaalisiin kokemuksiin vapaana pakottamisesta,<br />

riistosta ja väkivallasta. Jotta hyvä seksuaaliterveys<br />

voidaan saavuttaa ja ylläpitää, kaikkien ihmisten seksuaa-<br />

Puolet maapallon väestöstä on alle 25-vuotiaita. Heistä<br />

ylivoimaisesti suurin osa asuu kehitysmaissa. Juuri näi-<br />

nuorten valinnoista riippuu se, kuinka paljon ihmisiä<br />

Julkaisu selvittää nuorten seksuaalioikeuksia ja niiden maailmassa toteutumisen on vuonna 2050. Noihin valintoihin merkitystä<br />

vaikuttaa<br />

valtavasti se, miten paljon tietoa nuorilla on omista<br />

seksuaalioikeuksistaan. Väestönkasvun hidastaminen,<br />

äitiyskuolemien vähentäminen ja nuorten hyvinvoinnin<br />

koko maailman kehitykselle Se soveltuu esimerkiksi lukioiden turvaaminen vaativat ja ennen ammattikorkeakoulujen<br />

kansainvälisyyskasvatuksen tueksi.<br />

sekä sitä, mikä merkitys niiden toteutumisella<br />

kaikkea nuorten seksuaalisuuden<br />

ja seksuaalioikeuksien tunnustamista.<br />

Tämä julkaisu valottaa nuorten seksuaalioikeuksia<br />

on<br />

koko maailman kehitykselle.<br />

Salla Nazarenko ja Elina Korhonen (toim.). Mun elämä – mun valinta. Nuorten<br />

seksuaalioikeudet ja kehitys. Väestötietosarja 22. Väestöliitto. Julkaisu on maksuton.<br />

2 Tilaukset: www.vaestoliitto.fi/kansainvalisyys/materiaalit<br />

Salla Nazarenko Elina Korhonen (toim.) n Mun elämä – mun valinta – nuorten seksuaalioikeudet ja kehitys<br />

Salla Nazarenko<br />

Väestötietosarja 22<br />

Elina Korhonen (toim.)<br />

Mun eläMä<br />

– mun valinta<br />

nuorten seksuaalioikeudet<br />

ja kehitys<br />

Kannet_NuortenSeksuaalioikeudet.indd 1 21.2.2011 9:13:03<br />

26 • Pari&Perhe • 3 • <strong>2012</strong><br />

26

Kolumni • Miila Halonen – kirjoittaja on Väestöliiton nuorten seksuaaliterveyden Osaamiskeskuksen asiantuntijalääkäri<br />

Syrjäytetyt nuoret<br />

Suomessa on käynnistetty poikkihallinnollinen<br />

toimenpideohjelma nuorten<br />

syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Miksi<br />

vasta nyt, saattaisi joku kysyä. Huolta<br />

on kannettu jo kauan nuorten eriarvoisuudesta<br />

ja putoamisesta yhteiskunnan<br />

ulkopuolelle. Samoin palveluiden riittämättömyys<br />

ja lastensuojelun mittavat<br />

ongelmat on tiedostettu pitkään. Tuoreet<br />

väitöskirjat tukevat sitä havaintoa,<br />

jonka ruohonjuuritason työntekijät ovat<br />

tienneet jo vuosia; kuilu hyvin ja huonosti<br />

pärjäävien välillä alkaa muodostua jo<br />

varhaislapsuudessa ja peruspalveluista<br />

vähentäminen kostautuu korjaavien –<br />

ja kalliiden – erikoispalvelujen suurena<br />

tarpeena myöhemmin.<br />

Moni nuori on ehtinyt pudota yhteiskunnan<br />

harvasilmäisen suojaverkon läpi.<br />

Olkaamme kuitenkin tyytyväisiä, että nyt<br />

asialle halutaan muutosta korkeinta valtiojohtoa<br />

myöten.<br />

Tämän kolumnin otsikko on kaapattu<br />

ministeri Paavo Arhinmäen taannoisesta<br />

puheesta. Termi ”syrjäytetyt nuoret” voisi<br />

tarttua laajempaankin kielenkäyttöön<br />

ainaisen syrjäytyneistä nuorista puhumisen<br />

sijaan. En usko olevan montaakaan<br />

lasta tai nuorta, jotka tietoisesti hakeutuisivat<br />

syrjäytyneen osaan. Lapsissa on<br />

halu elää, onnistua ja saavuttaa unelmia.<br />

Sen sijaan aikuisten suljetut silmät, erilainen<br />

laiminlyönti ja palvelujen kohtaamattomuus<br />

syrjäyttävät lapsen unelmien<br />

polulta ja eksyttävät hänet jonnekin, josta<br />

on mahdotonta löytää yksin pois.<br />

Syrjäytymisen taustalla on aina laaja<br />

joukko erilaisia tekijöitä. Siksi auttamiskeinojenkin<br />

on oltava laaja-alaisia ja<br />

nuoren yksilölliseen tarpeeseen vastaavia.<br />

Yhdelle tarvitaan mahdollisuus työpajatyöhön<br />

tai palkkatuettu ensimmäinen<br />

työpaikka. Toiselle tärkeämpi on herätyskello,<br />

jotta vuorokausirytmistä kiinnipitämistä<br />

voi harjoitella.<br />

Kouluterveydenhuollon merkitykseen<br />

eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäisijänä<br />

uskovat kaikki. Yhdessä neuvolatoiminnan<br />

kanssa sillä nähdään keskeinen<br />

rooli varhaisena ongelmien tunnistajana.<br />

Kouluterveydenhuollossa henkilöstöresurssisuositukset<br />

eivät kuitenkaan<br />

toteudu, vaikka tämäkin ongelma on ollut<br />

tiedossa vuosia. Lääkäri puuttuu lähes<br />

kymmenesosasta kouluja, psykologi<br />

ja kuraattori vielä useammasta. Lakisääteiset<br />

laajat terveystarkastukset eivät toteudu<br />

kaikissa kouluissa. Toisaalta pakolliset<br />

tarkastukset vievät valtaosan terveydenhoitajien<br />

ajasta, jolloin akuutteihin<br />

avuntarpeisiin tai hätähuutoihin ei<br />

pystytä puuttumaan.<br />

Kunnat vastaavat palveluista ja rahojen<br />

jakamisesta. Kuntapäättäjillä on<br />

mahdollisuus ohittaa toimenpideohjelmien<br />

viisaat suositukset näin halutessaan.<br />

Kouluterveydenhuoltoon valtion<br />

ohjaamat lisärahoitukset voivat mennä<br />

liikenneympyröiden rakentamiseen, jos<br />

niin kunnassa päätetään.<br />

Hyvät nykyiset ja tulevat kuntapäättäjät,<br />

pyydän teiltä rohkeutta päätöksiinne!<br />

Uskokaa, että kalliskin investointi<br />

lasten ja nuorten ennalta ehkäiseviin palveluihin<br />

kannattaa tehdä. Se tuottaa vuosien<br />

mittaan satoa hyvinvoivina, terveinä<br />

ja työkykyisinä kuntalaisina. Tehdään<br />

tästä yhdessä välittämisen yhteiskunta,<br />

jossa kukaan ei tule syrjäytetyksi.<br />

Ajankohtaista<br />

Väestöliitto perustanut lisääntymistutkimusta tukevan rahaston<br />

Väestöliitto on perustanut lapsettomuushoitojen kehittämiseen ja<br />

seurantaan liittyvien tutkimusten rahaston, Rana Neidan. Nimi on<br />

saamen kieltä, ja aikoinaan Rana Neida tunnettiin maan tyttärenä, kevään<br />

ja hedelmällisyyden jumalattarena.<br />

Rana Neida -rahasto jakaa apurahoja suomalaiseen lisääntymisbiologiaa<br />

ja -terveyttä sekä lisääntymisen yhteiskunnallisia vaikutuksia selvittävään<br />

tutkimukseen. Etusijalla ovat ihmisen hedelmöityshoitojen kehittämiseen<br />

ja seurantaan liittyvät tutkimukset.<br />

Tahaton lapsettomuus koskettaa noin joka kuudetta hedelmällisessä<br />

iässä olevaa paria. Lapsettomuuden taustalla olevat syyt ovat yhtä usein<br />

niin naisessa kuin miehessäkin. Aina syy ei selviä tarkoissakaan tutkimuksissa.<br />

Nykyisten hedelmöityshoitojen tuloksekkuus on ollut innovatiivisen<br />

ja ennakkoluulottoman tutkimustyön tulosta. Suurin osa hoitoon<br />

hakeutuvista saa toivomansa lapsen. Suomessa syntyy vuosittain noin<br />

2 500 hedelmöityshoitojen avulla alkunsa saanutta lasta. Aluksi rahasto<br />

keskittyy kartuttamaan pääomaansa ja ottaa vastaan lahjoituksia.<br />

27<br />

Pari&Perhe • 3 • <strong>2012</strong> • 27

Ajankohtaista<br />

Ehdota kunniamerkkiä äidille – hakuaika käynnissä<br />

Haku vuoden 2013 äitienpäivänä<br />

myönnettäviin kunniamerkkeihin<br />

on käynnissä ja<br />

päättyy marraskuussa <strong>2012</strong>.<br />

Tasavallan presidentti myöntää<br />

vuosittain äitienpäivänä<br />

Suomen Valkoisen Ruusun I<br />

luokan mitalin kultaristein<br />

kasvattajana ansioituneille<br />

äideille. Viime toukokuussa<br />

palkittuja oli 33.<br />

Äitien kunniamerkeillä on jo 66<br />

vuoden perinteet. Alun alkaen<br />

Väestöliitto teki esityksen kunniamerkkien<br />

myöntämisestä äideille<br />

tunnustuksena merkittävästä<br />

työstä kasvattajina. Ensimmäiset<br />

Suomen Valkoisen Ruusun<br />

I luokan mitalit kultaristein jaettiin<br />

äideille lokakuussa 1946 Väestöliiton<br />

järjestämässä Kodin viikon<br />

päätösjuhlassa Messuhallissa<br />

ja seuraavasta vuodesta lähtien<br />

Väestöliiton järjestämässä valtakunnallisessa<br />

äitienpäiväjuhlassa.<br />

Väestöliitto luopui 1992 tästä<br />

merkkiperinteestä ja äitienpäiväjuhlan<br />

järjestämisestä. Juhlan<br />

järjestäjäksi ryhtyi Mannerheimin<br />

Lastensuojeluliitto yhteistyössä<br />

sosiaali- ja terveysministeriön<br />

kanssa.<br />

4 Mitalit jaettiin Säätytalolla äitienpäivänä pidetyssä juhlassa, jota kunnioittivat läsnäolollaan tasavallan<br />

presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio.<br />

Äitienpäivänä jaettava kunniamerkki<br />

on haluttu edelleen<br />

säilyttää hienona tapana palkita<br />

äitiä kasvatustyössään. Siitäkin<br />

huolimatta että äitiyden käsite<br />

ja äidin rooli ovat saaneet<br />

uusia muotoja ja ulottuvuuksia<br />

yhteiskunnallisten muutosten<br />

myötä. Biologisten äitien lisäksi<br />

myös adoptioäitejä ja sijaisäitejä<br />

voidaan esittää palkittaviksi.<br />

Äidit voivat olla niin ansiotyössä<br />

käyviä, yksinhuoltajia<br />

kuin maaseudun emäntiäkin. Lisäksi<br />

otetaan huomioon eri vähemmistöt,<br />

kuten romanit, saamelaiset<br />

ja maahanmuuttajat.<br />

Ehdokkaiden alaikäraja on<br />

40 vuotta. Kaikille on yhteistä,<br />

että äiti on ansioitunut lasten ja<br />

nuorten esimerkillisenä kasvattajana,<br />

kantanut yhteisvastuuta<br />

sekä tukenut perhe-elämää ja<br />

vanhemmuutta.<br />

Kunnat, seurakunnat, yhdistykset<br />

ja muut yhteisöt sekä omat<br />

lapset ja lastenlapset voivat ehdottaa<br />

äitejä hallintoviranomaisille.<br />

Aluehallintovirastojen ehdotuksesta<br />

sosiaali- ja terveysministeriö<br />

esittää vuosittain kunniamerkin<br />

saajia ritarikunnille.<br />

2 Hakulomakkeita ja -tietoja saa<br />

esimerkiksi aluehallintovirastoista<br />

ja ne löytyvät myös netistä: www.<br />

suomi.fi > Asiointi ja lomakkeet<br />

hakusanalla kunnial 1. Lisätietoja<br />

myös: virpi.markkanen@mll.fi.<br />

Kuva MLL, Matti Matikainen<br />

Kuka kasvattaa lapsesi – ja mitä varten?<br />

– Kodin viikon seminaari 25.9.<br />

Väestöliitto järjestää Kodin viikon seminaarin<br />

aiheesta Kuka kasvattaa lapsesi – ja mitä<br />

varten? Tilaisuudessa pohditaan, miten kasvatusvastuuta<br />

tulisi parhaiten jakaa lasten, vanhempien<br />

ja kansantalouden näkökulmista. Samoin<br />

esitellään Väestöliiton perhepoliittista joustomallia<br />

ja vertaillaan muihin Euroopan maiden<br />

ratkaisuihin. Varhaiskasvatuksen suunnasta ovat<br />

myös keskustelemassa lapsiasiavaltuutettu Maria<br />

Kaisa Aula, Helsingin yliopiston Liisa Keltikangas-Järvinen,<br />

THL:n tutkimusprofessori Minna<br />

Salmi ja VATT:n johtaja Juhana Vartiainen.<br />

Seminaari pidetään Helsingissä, Pääpostin<br />

auditoriossa 25.9. klo 13 – 16, osoite Mannerheiminaukio<br />

1 C. Maksuton seminaari on suunnattu<br />

sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, erityisten<br />

lasten ja nuorten parissa työskenteleville,<br />

Väestöliiton yhteistyökumppaneille sekä päättäjille<br />

ja medialle.<br />

Ilmoittautumiset seminaariin 14.9. mennessä:<br />

ilmoittautuminen@vaestoliitto.fi<br />

2 Lisätietoja Kodin viikosta:<br />

www.vaestoliitto.fi/kodinviikko<br />

28 • Pari&Perhe • 3 • <strong>2012</strong><br />

28

Ajankohtaista<br />

Väestöliitto aloitti kondomikaupan uudelleen<br />

Väestöliitto on aloittanut kondomikaupan uudestaan<br />

kuuden vuoden tauon jälkeen. Väestöliitto aloitti kondomien<br />

postimyynnin 1970-kuvulla ja lopetti niiden<br />

maahantuonnin ja markkinoinnin 2006.<br />

V<br />

” äestöliitto tekee paljon seksuaalikasvatusta ja huomasimme,<br />

että tämä työ tarvitsee tuekseen myös<br />

kondomit. Väestöliiton kondomit ovat lähes puolta<br />

huokeampia kuin useimmat markkinoilla olevat<br />

muut kondomit. Tällä haluamme viestiä siitä, että<br />

ehkäisyn ei tarvitse olla kallista, vaan se on kaikkien<br />

ulottuvilla”, toteaa Väestöliiton toimitusjohtaja<br />

Helena Hiila-O’Brien.<br />

CLASSIC<br />

Väestöliitto on esittänyt aiemmin, että yhteiskunnan olisi tarjottava<br />

alle 20-vuotiaille ehkäisyä tarvitseville kondomeja ja e-pillereitä ilmaiseksi.<br />

Tämä ei ole juurikaan ottanut tulta.<br />

”Joillekin ehkäisyvälineiden hinta saattaa muodostaa esteen niiden<br />

käyttämiselle. Etenkin nuoret voivat pitää niitä liian kalliina. Nyt<br />

tarjoamme kondomipakkauksen latte-lasillisen hinnalla ja toivomme,<br />

että näin hinta ei olisi este nuorille tai muillekaan kondomia tarvitseville”,<br />

Hiila-O’Brien sanoo<br />

Kondomit ovat testattuja ja luotettavia. Niitä on viittä erilaista, 10 kondomin<br />

pakkauksissa. Pakkauksen hinta on 2,90 euroa. Tuotto käytetään kokonaisuuden<br />

Suomessa tehtävään seksuaalikasvatustyöhön sekä Suomessa<br />

asuvien nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseen.<br />

2 Väestöliiton nettikauppa: www.vaestoliitto.fi/nettikauppa.<br />

Osallistu Pari&Perhe-lehden lukijakyselyyn!<br />

Väestöliitto haluaa kehittää Pari&Perhe-lehteä. Tämän lehden välistä löydät lukijatutkimuslomakkeen. Selvitämme, mitä mieltä lukijamme<br />

ovat Pari&Perhe-lehdestä. Vastaamalla kyselyyn voit osallistua arvontaan. Palkintoina on 5 kpl Väestöliiton I Love Leikki -eroottista korttipeliä.<br />

Palauta lomake Väestöliittoon 31.10.<strong>2012</strong> mennessä. Voit osallistua kyselyyn myös netissä: www.vaestoliitto.fi/media/pari_perhe-lehti<br />

19.–21.10.<strong>2012</strong><br />

Helsingin Messukeskus<br />

Kaikki terveydestä alan suurtapahtumassa!<br />

Huippu luentoja, maksutonta terveyden testausta.<br />

Uusimmat hoitomuodot ja liikuntalajit. Terveelliset<br />

herkut ja super foodit. Seksuaalisuus ja terveys.<br />

Stressinhallinta, hidastaminen ja tasapaino.<br />

Koko ohjelma samalla lipulla!<br />

Ohjelma, esiintyjät ja ilmainen messuklubi:<br />

www.terveysmessut.fi<br />

facebook.com/terveysmessut<br />

Liput: 15/10 ¤, kokoaikalippu 27/20 ¤.<br />

Samalla lipulla sisäänpääs myös Kauneus-,<br />

Muoti- ja Gold Silver Watch -messuille.<br />

Järjestäjä: Suomen Messut, p. 040 450 3250<br />

Hyödynnä 4 euron alennuksesi,<br />

leikkaa kuponki talteen ja tuo messuille!<br />

19.–21.10.<strong>2012</strong> Helsingin Messukeskus<br />

Avoinna pe klo 10–19, la–su klo 10–18<br />

Oikeuttaa 4 euron alennukseen normaalihintaisesta<br />

aikuisen pääsylipusta (15 ¤).<br />

Tämä edun Sinulle tarjoaa Väestöliitto<br />

29<br />

4¤<br />

Pari&Perhe • 3 • <strong>2012</strong> • 29

Tervetuloa<br />

ihmepäiville<br />

29.-30.9.<strong>2012</strong><br />

WANHAAN SATAMAAN<br />

Nuoret kysyvät<br />

seksuaaliterveydestä<br />

Uutuudet<br />

Nuorten kysymyksiä seksuaaliterveydestä -kirjassa kuvataan<br />

nuorten seksuaaliterveyskysymyksiä Väestöliiton Internetpalvelussa.<br />

Tuija Rinkisen väitöstyön tutkimusaineisto sisältää<br />

1 015 viestiä. Aiemmin kyseistä aineistoa ei ole analysoitu.<br />

Nuorten seksuaaliterveyskysymyksiä on tarkastelu sellaisina<br />

kuin he niistä itse kertovat. Eniten tietoa toivottiin seksuaalisesta toiminnasta,<br />

mieheksi ja naiseksi kasvamisesta sekä raskaudesta.<br />

Tämä tutkimus tuo uutta tietoa nuorten seksuaaliterveystiedon tarpeista<br />

sekä antaa uusia vinkkejä siihen, mitä asioita tulisi käsitellä niin<br />

seksuaaliopetuksessa kouluissa kuin henkilökohtaisessa<br />

seksuaalineuvonnassa.<br />

Tulosten avulla voidaan<br />

myös kehittää nettineuvontaa<br />

nuorille.<br />

Tuija Rinkinen. Nuorten kysymyksiä<br />

seksuaaliterveydestä<br />

Väestöliiton Internet-palvelussa.<br />

Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja<br />

D 54/<strong>2012</strong>.<br />

2 Tilaukset: www.vaestoliitto.<br />

fi/nettikauppa.<br />

Hinta: 27 euroa + toimituskulut.<br />

Väestöliitto mukana<br />

syksyn messuilla<br />

Tervetuloa tutustumaan monipuolisiin teemoihin<br />

ja kiinnostaviin tuotteisiin. Tapaamisiin messuilla!<br />

Odotus&Vauva<br />

29. – 30.9.<br />

Osasto E10. Wanha Satama, Helsinki<br />

Odotus&Vauva-tapahtuma kertoo kaiken, mitä tuoreet ja tulevat<br />

vanhemmat haluavat tietää pienestä ihmeestään ja sen ympärillä<br />

pyörivästä maailmasta.<br />

Osaava Nainen<br />

12. – 14.10.<br />

Hyvinvoinnin Plaza. Turun Kongressi- ja Messukeskus.<br />

Terveysmessut<br />

19. – 21.10.<br />

Osasto 6g20. Helsingin Messukeskus.<br />

Pääyhteistyökumppanit:<br />

Päämedia:<br />

30 • Pari&Perhe • 3 • <strong>2012</strong><br />

Järjestäjä:<br />

30

Murkkumanuaali – tietoa ja vastauksia<br />

teinin vanhemmille<br />

Murrosikäisen vanhempana olo on jatkuvaa<br />

tasapainon etsimistä, miten asettaa omalle<br />

teinille sopivat rajat. Toisaalta hänelle tulisi antaa<br />

mahdollisuus kokeilla omia siipiä, ensin pienemmissä<br />

asioissa – ja ajan myötä yhä itsenäisemmin.<br />

Väestöliiton Murkun kanssa -nettipalvelu vastasi<br />

vuosina 2007 – 2011 vanhempia askarruttaviin<br />

kysymyksiin. Vanhempien yleisimpiä huolenaiheita<br />

olivat nuoren kaverisuhteet, muuttuvat<br />

perhetilanteet, sopivat rajat, netti, koulunkäynti,<br />

päihdekokeilut, seurustelu ja seksi. Näistä aihealueista<br />

on nyt koottu lyhyet johdannot Murkkumanuaaliin.<br />

Vanhempien kysymyksiin ovat vastanneet<br />

Väestöliiton asiantuntijat, jotka työskentelevät<br />

nuorten terveen kasvun tukemiseksi.<br />

Maija Lehtikangas. Murkkumanuaali.<br />

Tietoa ja vastauksia teinin vanhemmille.<br />

Väestöliitto <strong>2012</strong>.<br />

2 Tilaukset www.vaestoliitto.fi/nettikauppa.<br />

Hinta 24 euroa + toimituskulut.<br />

Uutuudet<br />

Koulutusta<br />

Seksuaaliterapian ammatilliset erikoistumisopinnot, 30 op<br />

Väestöliitto järjestää seksuaaliterapian<br />

ammatilliset erikoistumisopinnot<br />

8.4.2013 – 21.10.2014.<br />

Tavoitteet: Koulutuksen tavoitteena on saavuttaa<br />

valmiudet toimia seksuaaliterapeuttina.<br />

Kohderyhmä: Koulutukseen valittavan tulee<br />

olla sosiaali-, terveys-, kasvatus- tai muun<br />

soveltuvan alan ammattilainen, jolla on<br />

alan korkeakoulututkinto tai sosiaali- ja terveysalan<br />

vanhamuotoinen opistoasteen tutkinto.<br />

Hakijalla tulee olla seksuaalineuvojakoulutus<br />

tai vastaava määrä seksologian perusopintoja.<br />

Ohjelma: Kaikille yhteistä lähiopiskelua on<br />

15 kahden päivän seminaaria, yhteensä 30<br />

päivää. Lähiopetuspäiviin sisältyy 180 tuntia<br />

opetusta ja 75 tuntia ryhmätyönohjausta.<br />

Koulutuspaikka: Lähiopetuspäivät<br />

Väestöliiton koulutustiloissa, Kalevankatu<br />

16 A, 00100 Helsinki.<br />

Osallistumismaksu: 4 700 euroa (sis. alv.<br />

23 %), jonka voi maksaa kolmessa erässä.<br />

Hakuaika: on 1.9.<strong>2012</strong> – 14.12.<strong>2012</strong><br />

Kirjalliset hakemukset tutkintotodistuskopioineen<br />

Väestöliitto, Taru Pirttiaho, Kalevankatu<br />

16, 00100 Helsinki.<br />

Lisätiedot: Sisällöstä vastaava kouluttaja:<br />

Tarja Santalahti, seksologian johtava<br />

asiantuntija, kliininen seksologi (NACS)<br />

Kouluttaja: Mika Lehtonen, psyko- ja<br />

seksuaaliterapeutti<br />

etunimi.sukunimi@vaestoliitto.fi<br />

Soittopyynnöt 09 2280 5264<br />

2 Tarkemmat tiedot koulutuksesta ja hakemisesta:<br />

www.vaestoliitto.fi/seksuaalisuus<br />

Tilaa Pari&Perhe-lehti<br />

Pari&Perhe ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Tilaan Pari&Perhe-lehden alkaen ___ /___ <strong>2012</strong><br />

Kestotilaus, laskutusjakso 12 kk 30 € Määräaikaistilaus (12 kk) 33 €<br />

Itselleni Lahjaksi Irtisanon tilaukseni päättymään maksetun jakson loppuun.<br />

Tilauksen maksaja / Vanha osoite<br />

Lahjatilauksen saaja / Uusi osoite ___ /___ <strong>2012</strong> alkaen<br />

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .<br />

Sukunimi Etunimi Sukunimi Etunimi<br />

Vastaanottaja<br />

maksaa<br />

postimaksun<br />

Väestöliitto ry<br />

Tunnus 5005241<br />

00003 Vastauslähetys<br />

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .<br />

Jakeluosoite<br />

Jakeluosoite<br />

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .<br />

Postinumero Postitoimipaikka Postinumero Postitoimipaikka<br />

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .<br />

Puhelin<br />

Päiväys ja allekirjoitus<br />

31<br />

Käytä palvelukorttia, kun<br />

tilaat lehden<br />

ilmoitat osoitteen- tai nimenmuutoksen<br />

• peruutat tilauksesi<br />

Pari&Perhe • 3 • <strong>2012</strong> • 31

32<br />

RIBBED<br />

CLASSIC<br />

X-LARGE<br />

DOTTED<br />

Tilaa kondomiT EdUlliSESTi VÄESTÖliiTon nETTikaUPaSTa!<br />

www.vaestoliitto.fi/nettikauppa<br />

2,90 €<br />

10 kpl

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!