Väestöliitto 3â¢2012 Kunnallisvaalit 2012: mihin vähät rahat ...
Väestöliitto 3â¢2012 Kunnallisvaalit 2012: mihin vähät rahat ...
Väestöliitto 3â¢2012 Kunnallisvaalit 2012: mihin vähät rahat ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Väestöliitto 3•<strong>2012</strong><br />
<strong>Kunnallisvaalit</strong> <strong>2012</strong><br />
<strong>Kunnallisvaalit</strong> <strong>2012</strong>: <strong>mihin</strong> vähät <strong>rahat</strong> käytetään?<br />
Mikkeli – lapsi- ja perheystävällinen kunta?<br />
Nuorten hyvinvointi vaakalaudalla:<br />
yksinäiset pojat tarvitsevat välittävää aikuista<br />
Lähellä toista – pidetään huolta parisuhteesta<br />
Rezai tuli 14-vuotiaana yksin Suomeen hakemaan turvapaikkaa<br />
1
Onko vastakkainasettelun<br />
aika ohi?<br />
Duunarin ja porvarin vastakkainasettelu saattaa olla mennen talven<br />
lumia. Eriarvoisuus ja polarisaatio eivät kuitenkaan ole kadonneet<br />
<strong>mihin</strong>kään. Eri puolilla maatamme ihmiset ovat erilaisessa<br />
asemassa julkisiin palveluihin nähden. Sama tilanne on kaupunkien<br />
sisälläkin. Koko laajan Lapin alueella tuskin on enää poliisia.<br />
Ambulanssia voi joutua odottelemaan tunteja haja-asutusalueella.<br />
Entä sitten jokapäiväisemmät palvelut? Olemme ylpeitä peruskoulustamme,<br />
jonka ansiosta koululaisemme sijoittuvat PISA-tutkimuksissa<br />
maailman huipulle. Nyt on pelättävissä, että syntyykin kolmen<br />
luokan kouluja: laadukkaimpia taloudellisesti parhaiten menestyvien<br />
asuinalueille, keskinkertaisia keskiluokan lapsille ja muille<br />
vähemmän laadukkaita. Viime lamasta opittiin, että leikkausten ja<br />
supistusten vaikutukset elämään kestävät kauan ja vaikuttavat vielä,<br />
kun talouselämä vilkastuu. Koulu on se paikka suomalaisessa yhteiskunnassa,<br />
joka kerää koko ikäluokan. Kun lasten ja nuorten palveluista<br />
leikataan, vaikutetaan suoraan tulevaisuuteen.<br />
Hallitusohjelma lupasi kotipalvelujen tehostamista ja niiden ulottamista<br />
myös lapsiperheille. Juhlaseminaareissa ollaan liikuttavan<br />
yksimielisiä ongelmien ennaltaehkäisyn tärkeydestä. Tosi elämä kertoo<br />
toista. Yli 10 000 lasta on huostassa. Yhdellä laitossijoituksen hinnalla<br />
voitaisiin palkata sosiaalityöntekijä vuodeksi. Perheitä kannattaisi<br />
tukea jo pienissä vaikeuksissa. Näin säästettäisiin rahaa ja inhimillisiä<br />
voimavaroja.<br />
Tuleeko syksyn kunnallisvaaleista eurovaalit, vaikka kunnanvaltuutetut<br />
eivät tukipaketeista päätäkään? Vai kannanottovaalit<br />
kuntauudistukseen? Tavallisten ihmisten jokapäiväiset julkiset palvelut<br />
ovat kuntien vastuulla. Euron kriisi vaikuttaa välillisesti kuntienkin<br />
talouteen.<br />
Kuntien päättäjät ovat kovan paikan edessä, <strong>mihin</strong> vähät <strong>rahat</strong><br />
käytetään. Vanhusten laitospalveluihin, lasten ja nuorten palveluihin,<br />
kotiin vai laitoksiin annettaviin palveluihin? Tähän asti<br />
olemme säästyneet sukupolvien väliseltä vastakkainasettelulta.<br />
Olemme pystyneet näkemään luonnollisena asiana<br />
sukupolvien ketjun, jossa jokainen ikäluokka on vuorollaan<br />
saamassa ja antamassa. Vanhukset ovat äitejämme<br />
ja isiämme, lapsiemme mummuja ja ukkeja. Haluamme<br />
heille hyvän vanhuuden. Vastaavasti he haluavat lapsenlapsilleen<br />
turvallisen elämän. Työikäisten tehtävänä on toteuttaa<br />
nämä toiveet niin hyvin kuin mahdollista. Työtä<br />
tekemällä ja veroja maksamalla. Olemme olleet saamapuolella<br />
ja siellä taas tulemme olemaan − kuka<br />
myöhemmin, kuka aikaisemmin.<br />
Päätoimittajalta<br />
• Helena Hiila-O’Brien<br />
Väestöliitto <strong>2012</strong><br />
PÄÄTOIMITTAJA<br />
Helena Hiila-O’Brien<br />
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ<br />
Ritva Åberg<br />
ULKOASU<br />
Pekka Niemi / Rhinoceros Oy<br />
TOIMITUSNEUVOSTO<br />
Helena Hiila-O’Brien (pj)<br />
Paula Alkio<br />
Anna Kokko<br />
Lassi Lainiala<br />
Heidi Ruohio<br />
Jaana Syrjälä<br />
Juulia Ukkonen<br />
Ritva Åberg<br />
TOIMITUKSEN OSOITE<br />
Kalevankatu 16 A<br />
PL 849, 00101 Helsinki<br />
Puh. 09 228 050<br />
etunimi.sukunimi vaestoliitto.fi<br />
pari.perhe vaestoliitto.fi<br />
KANSIKUVA<br />
futureimagebank.com<br />
KUSTANTAJA<br />
Väestöliitto ry.<br />
www.vaestoliitto.fi<br />
TILAAJAPALVELU<br />
Tilaukset ja osoitteenmuutokset:<br />
Kaarina Rautelin, puh. 09 2280 5129<br />
kaarina.rautelin vaestoliitto.fi<br />
PAINOS 5 500 kpl<br />
Ilmoitustilan myynti<br />
Media-q, Tuija Saarimäki<br />
puh. 040 523 8813<br />
tuija.saarimaki@media-q.fi<br />
Puh./faksi 03 255 6224<br />
ISSN 1796-850X (Painettu)<br />
ISSN 1796-8518 (Verkkolehti)<br />
Ilmestyy neljä kertaa vuodessa.<br />
Kuudes vuosikerta.<br />
Aikakauslehtien Liiton jäsen<br />
PAINOPAIKKA<br />
Vammalan Kirjapaino Oy<br />
Sastamala <strong>2012</strong><br />
KUVA Timo Raunio<br />
441 842<br />
Painotuote<br />
Seuraava Pari&Perhe-lehti<br />
ilmestyy 12.12.<strong>2012</strong>.<br />
2 • Pari&Perhe • 3 • <strong>2012</strong><br />
2
<strong>Kunnallisvaalit</strong> <strong>2012</strong><br />
4<br />
6<br />
9<br />
12<br />
14<br />
18<br />
KUVA Rhinoceros Oy<br />
Joukolla äänestämään<br />
Ongelmat eivät ratkea murehtimalla<br />
vaan järkevillä teoilla.<br />
Lapsi- ja perheystävällinen kunta?<br />
Mikkelissä kehitetään lapsiperheiden<br />
palveluita. Mitä mieltä vanhemmat?<br />
Yksinäiset pojat<br />
Erityisessä vaaravyöhykkeessä ovat<br />
pojat, jotka eristäytyvät muusta<br />
maailmasta tietokoneen ääreen.<br />
Miten tukea parisuhdetta?<br />
Onnellinen liitto on sitoutumista,<br />
ystävyyttä ja kumppanuutta.<br />
”Ikävöin vain perhettäni”<br />
Hashim Rezai tuli 14-vuotiaana<br />
ilman huoltajiaan Suomeen<br />
hakemaan turvaa.<br />
Maahanmuuttajatkin innostumaan<br />
vaaleista – Monet Suomeen<br />
muuttaneet eivät tiedä olevansa<br />
äänioikeutettuja kunnallisvaaleissa.<br />
4 Poikien on hyvä oppia puhumaan asioistaan – myös keskenään.<br />
KUVA Timo Raunio<br />
KUVA Ville Paappanen<br />
Perhe<br />
Hyvän ystävyyden pelisäännöt<br />
20 Lapsen pitkään jatkunut kiusaaminen voi<br />
vaikuttaa kiusatun ihmissuhteisiin loppuelämän,<br />
Raisa Cacciatore varoittaa.<br />
Maailma ja me<br />
24<br />
26<br />
Lasten johtamat perheet<br />
13-vuotias Josephine huolehtii yksin 7- ja<br />
10-vuotiaista pikkuveljistään.<br />
Rahoituslupauksia odotettua enemmän<br />
Lisää varoja perhesuunnitteluun ja<br />
nuorten palveluihin.<br />
Ajankohtaista<br />
27<br />
28<br />
28<br />
29<br />
29<br />
30<br />
Palstat<br />
27<br />
30<br />
KUVA Tuula Ainasoja<br />
<strong>Kunnallisvaalit</strong> <strong>2012</strong><br />
Väestöliittoon lisääntymistutkimusta<br />
tukeva rahasto<br />
Rana Neida -rahasto tukee<br />
lapsettomuushoitojen kehittämistä<br />
ja seurantaa.<br />
Ehdota äidille kunniamerkkiä<br />
– hakuaika menossa.<br />
Kuka kasvattaa lapsesi – ja<br />
mitä varten? – Väestöliiton<br />
Kodin viikon seminaari 25.9.<br />
Väestöliitto aloitti taas<br />
kondomikaupan<br />
Seksuaalikasvatuksen tueksi<br />
tarvitaan myös kondomeja.<br />
Osallistu Pari&Perhe-lehden<br />
lukijakyselyyn<br />
Väestöliitto syksyn messuilla<br />
– tule tutustumaan!<br />
Kolumni: Syrjäytetyt nuoret<br />
– Miila Halonen.<br />
Uutuudet ja koulutusta<br />
Julkaisut, kurssit.<br />
3<br />
Pari&Perhe • 3 • <strong>2012</strong> • 3
<strong>Kunnallisvaalit</strong> <strong>2012</strong><br />
• Teksti Lassi Lainiala • Kuva Antero Aaltonen<br />
Joukolla kunnallisvaaliuurnille:<br />
Ongelmat eivät ratkea<br />
murehtimalla<br />
vaan järkevillä teoilla<br />
Vaalit ovat aikaa, jolloin kaikilla eri toimijoilla tuntuu olevan käsitys siitä, kuinka Suomen asioita<br />
pitäisi hoitaa, vaikka välivuodet olisi eletty hiljaiseloa. Väestöliiton valttina tässä vaaleihin<br />
liittyvässä informaatiotulvassa on pitkä kokemus viestinnässä, yhteiskunnallisten epäkohtien<br />
havaitsemisessa sekä tutkimustyössä. Väestöliiton viestit perustuvat tutkittuun tietoon.<br />
Kuntavaalien ykkösaiheiksi nousevat melko varmasti kuntaliitokset<br />
ja sangen heikko kuntatalous. Väestöliitto ei esitä<br />
arviota kuntien ihanteellisesta määrästä. Tärkeämpää on se,<br />
että ihmiset saavat tarvitsemiansa palveluja mahdollisimman<br />
läheltä. Kuntataloudessa on tärkeää, että perheille, lapsille ja<br />
nuorille keskeiset palvelut voidaan säilyttää. Kriisimielialassa<br />
ei kannata tehdä lyhytnäköisiä päätöksiä, joiden hinta maksetaan<br />
myöhemmin ihmisten pahoinvointina.<br />
Väestöliitto välittää kuntavaaliohjelmassaan selkeän viestin,<br />
joka herättää puolueet ja ehdokkaat pohtimaan, mikä heidän<br />
äänestäjilleen on tärkeää. Ala- ja yläkoulussa oppilaita valistetaan<br />
siitä, että politiikka on yhteisten asioiden hoitoa ja<br />
äänestämällä on mahdollisuus vaikuttaa. Ylemmillä koulutusasteilla<br />
opiskelijoille paljastuu paremmin politiikan raadollisuus<br />
– niiden ääni kuuluu parhaiten, jotka kovempaa huutavat.<br />
Perheet, lapset ja nuoret ovat harvemmin kovaäänisimpiä<br />
yhteiskunnassa. Tästä syystä Väestöliitolla on tärkeä rooli heidän<br />
tarpeidensa välittäjänä.<br />
Lapset, nuoret ja perheet ovat voimavara kunnille. On ensisijaisen<br />
tärkeää, että heidän hyvinvoinnistaan huolehditaan<br />
riittävästi. Tämä tarkoittaa voimavarojen sijoittamista erityisesti<br />
peruspalveluihin ja ennaltaehkäisyyn. Väestöliitto huolehtii,<br />
että puolueet ja kuntavaaliehdokkaat ottavat nämä asiat huomioon<br />
sekä tekevät uusia rohkeita avauksia, jotta voimme yhdessä<br />
rakentaa entistä lapsi- ja perheystävällisempiä kuntia.<br />
Kunnille syrjäytyminen suuri haaste<br />
Kunnat eivät ole pystyneet vastaamaan nuorten syrjäytymiseen<br />
monista syistä. Syrjäytymisvaarassa olevan nuoren havaitseminen<br />
ei ole helppoa, vaikka monet ongelmat kasautuvatkin samoille<br />
nuorille. Tärkeintä nuorien suhteen on, etteivät nämä<br />
jää maailman myllerryksessä yksin vaan heille tarjotaan monia<br />
vaihtoehtoisia reittejä oman itsensä kehittämiseen sekä ohjeita<br />
toisinaan vaikeassa elämässä selviämiseen. Lisäresursseja kaivataan<br />
kipeästi erityisesti nuorisotyöhön, oppilashuoltoon sekä<br />
kouluterveydenhuoltoon.<br />
Toimiva parisuhde on perheen tukiranka, jonka varaan voi rakentaa<br />
paljon. Onnellisista parisuhteista syntyy myös onnellisia<br />
asuinympäristöjä. Ihmisiä onkin syytä tukea ja opastaa ylläpitämään<br />
keskinäistä suhdettaan toimivana ja onnellisena. Monet<br />
harkitsemattomat erot voitaisiin ehkäistä, jos parisuhdeongelmiin<br />
löytyisi apua riittävästi ja ajoissa.<br />
Perheiden jaksamisesta on puhuttu viime aikoina paljon.<br />
Kaikki perheet tarvitsevat joskus apua ja tukea. On tärkeää,<br />
että apua voidaan tarvittaessa antaa, jotta vältytään ongelmien<br />
kasautumiselta ja niiden vaikealta ja erittäin kalliilta hoitamiselta<br />
myöhemmin. Esimerkiksi kotipalvelu tulisikin palauttaa<br />
kattavasti myös lapsiperheiden tarpeisiin.<br />
Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret, heidän kotoutumisensa<br />
ja hyvinvointinsa ovat keskeisellä sijalla vaikuttamassa<br />
siihen, millaiseksi Suomen tulevaisuus muotoutuu. Toimiva<br />
4 • Pari&Perhe • 3 • <strong>2012</strong><br />
4
<strong>Kunnallisvaalit</strong> <strong>2012</strong><br />
Tutustu Väestöliiton kunnallisvaalien tavoitteisiin:<br />
www.vaestoliitto.fi/vaestoliitto/<br />
mita_vaestoliitto_tekee/vaikuttamistyo/<br />
perhe ja vanhemmuus luovat perustan lasten ja nuorten kotoutumiselle<br />
ja hyvinvoinnille.<br />
Hyvä seksuaaliterveys on jokaisen oikeus. Seksuaaliterveyspalveluissa<br />
yksityinen ja kolmas sektori voivat täydentää julkista<br />
sektoria, mutta ne eivät voi korvata sitä. Seksuaaliterveyspalveluja<br />
tarvitaan enemmän ja niitä tulee kehittää myös aikuisväestölle<br />
ottamalla huomioon seksuaalinen moninaisuus sekä<br />
maahanmuuttajat, vammaiset ja ikääntyneet.<br />
Mihin väliin kuntalaisten hyvinvointi?<br />
Kuinka Väestöliitto sitten aikoo onnistua näiden sekä muiden<br />
vaaliohjelmansa tavoitteiden esiintuomisessa? Kunnallispolitiikkahan<br />
on tunnetusti melko teknistä: talousarvioita, tonttien<br />
rakennusoikeuksia, maankäyttösopimuksia, työsuhteiden<br />
muuttamisia viroiksi, uimahallimaksujen tasoja sekä yksittäi-<br />
siä aloitteita. Mihin väliin mahtuvat sangen abstraktit tavoitteet,<br />
kuten kuntalaisten hyvinvointi?<br />
Todennäköistä on, etteivät perheaiheet tule dominoimaan<br />
esityslistoja ja pöytäkirjoja kaupunginhallituksissa ja valtuustoissa.<br />
Lisäksi syrjäytymis- ja köyhyyspuhe on tärkeydestään<br />
huolimatta kokenut jonkinlaisen inflaation.<br />
Ehkä olisikin tärkeämpää puhua osallisuudesta, asiasta, jossa<br />
on positiivinen henki. Ongelmat eivät ratkea murehtimalla<br />
vaan järkevillä teoilla. Kuntapäättäjät voisivat ajatella, kuinka<br />
he voisivat rakentaa kunnista paikkoja, jossa kaikkien olisi<br />
hyvä olla. Toimintatavat, jotka ovat tuottaneet hyvinvointia kuntalaisille<br />
80-luvulla, eivät välttämättä tuota sitä enää nykyään.<br />
Keksikäämme siis luovia ratkaisuja, kuinka voimme pitää toisistamme<br />
parempaa huolta.<br />
Kirjoittaja on Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen perhetutkija.<br />
5<br />
Pari&Perhe • 3 • <strong>2012</strong> • 5
<strong>Kunnallisvaalit</strong> <strong>2012</strong> Perhe<br />
• Teksti ja KuvaT Tuula Ainasoja<br />
Mikkelissä kehite<br />
lapsiperheiden<br />
Lapsiperheet ovat voimavara ja tulevaisuuden toivo kunnille,<br />
mutta vain jos perheiden hyvinvoinnista huolehditaan.<br />
Mikkelissä lapsiperheiden palveluita on pyritty yhtenäistämään<br />
ja kehittämään perheiden kannalta joustavammiksi.<br />
6 • Pari&Perhe • 3 • <strong>2012</strong><br />
6
<strong>Kunnallisvaalit</strong> <strong>2012</strong><br />
Väestöliiton tavoitteet<br />
Perheille oikeus valita lapselle parhaiten soveltuva hoitomuoto<br />
• Lapsiperheiden kotipalveluja lisättävä ja saatavuutta helpotettava<br />
• Päivähoidon laatuun ja ryhmäkokoihin kiinnitettävä erityistä<br />
huomiota<br />
• Laadukasta iltapäivätoimintaa koululaisille<br />
• Perheille monipuolisia matalan kynnyksen perhepalveluja, kuten<br />
neuvolan kotikäyntejä lapsen synnyttyä<br />
1 Yksi- ja kolmivuotiaiden Lukan<br />
ja Larin vanhemmat Satu ja Ville<br />
Lausas pitävät Mikkeliä hyvänä<br />
asuinkaupunkina lapsiperheille.<br />
Lapset viihtyvät keskustan<br />
leikkipuistossa.<br />
tään<br />
palveluita<br />
Kuntastrategioihin on usein kirjattu<br />
tavoitteeksi lapsiperheiden määrän<br />
lisääminen ja moni mainostaa itseään<br />
lapsi- ja perheystävällisenä kuntana. Mittapuuta<br />
tai yhtenäisiä kriteereitä ei tosin<br />
ole, eivätkä esimerkiksi vanhemmille<br />
suunnattujen tyytyväisyyskyselyjen tulokset<br />
kerro kovinkaan paljon kunnan todellisesta<br />
panostuksesta perheiden hyväksi.<br />
Hyvät suunnitelmat ja lupaukset<br />
jäävät helposti sanahelinäksi, jos tavoitteiden<br />
toteutumista ei seurata määrätietoisesti.<br />
Mikkelissä lapsiperheiden palveluita<br />
on kehitetty systemaattisesti viime vuosina<br />
ja huolehdittu siitä, että asiakkaat<br />
myös todella löytävät tarvitsemansa palvelut.<br />
Kaupunki on julkaissut varsin kattavan<br />
perhepalveluoppaan ja perhenetissä<br />
on tietoa ajankohtaisista asioista.<br />
Lähitulevaisuudessa lapsiperheiden palveluissa<br />
otetaan myös sosiaalinen media<br />
käyttöön.<br />
Lapsiperheiden palveluiden tulosalueen<br />
esimies Johanna Will-Orava korostaa<br />
eri tahojen yhteistyön merkitystä.<br />
”Yhdessä eri toimijoiden kanssa on<br />
mietitty prosesseja ja strategioita tukea<br />
vanhemmuutta, jotta perheet jaksaisivat<br />
pyörittää arkeaan.”<br />
Kaupungin toimijoiden antennit ovat<br />
auki kolmannen sektorin suuntaan ja<br />
myös yksityinen sektori on mukana kehittämässä<br />
ja tuottamassa lapsiperheiden<br />
palveluja.<br />
Ennakoivaa ja varhaista tukea<br />
Erityisesti varhaisen tuen yhteistyön kehittäminen<br />
on kantanut Will-Oravan mukaan<br />
hedelmää. Siitä kertoo lastensuojelun<br />
menojen merkittävä supistuminen.<br />
Keskisuurten kaupunkien kustannusvertailussa<br />
lastensuojelun kulut ovat nyt<br />
Mikkelissä lähes 30 prosenttia alle keskiarvon,<br />
kun ne vielä muutama vuosi sitten<br />
olivat noin 40 prosenttia yli keskiarvon.<br />
7<br />
Pari&Perhe • 3 • <strong>2012</strong> • 7
4 Mikkelin lapsiperheiden palveluiden tulosalueen esimies Johanna Will-Orava on huolehtinut<br />
yhdessä kaupungin muiden toimijoiden kanssa siitä, että ennalta ehkäisevä perhetyö on<br />
saanut viime vuosina entistä vahvemman aseman Mikkelin lapsiperheiden palveluissa.<br />
”Lastensuojelussa saaduilla säästöillä<br />
on euroja voitu kohdentaa esimerkiksi<br />
tilapäiseen lapsiperheiden kotipalveluun<br />
ja vahvistaa muuta ennalta ehkäisevää<br />
toimintaa”, Will-Orava sanoo.<br />
Myös nuoret on huomioitu ennalta<br />
ehkäisevässä toiminnassa ja nuorisotyössä<br />
tehdään yhteistyötä eri hallintokuntien<br />
välillä ja myös työkkärin kanssa.<br />
”Nuorista otetaan ikään kuin koppi,<br />
ettei kukaan ysiluokan jälkeen putoa tyhjän<br />
päälle. Ja vuosi sitten avattu Nuorten<br />
palvelukeskus Olkkari on suunnattu<br />
nuorille, jotka pohtivat omaan elämään<br />
ja itsenäistymiseen liittyviä valintoja”,<br />
Will-Orava sanoo.<br />
Palvelujen kustannustehokkuutta on<br />
pyritty lisäämään seudullisella yhteistyöllä.<br />
Kuluvan vuoden alussa muodostettiin<br />
seitsemän kunnan yhteistoimintaalue.<br />
Muun muassa lastensuojeluun on<br />
käynnistymässä seudullinen erikoisyksikkö<br />
esimerkiksi sijaisvanhempien rekrytointiin<br />
ja tukeen.<br />
Osallisuutta vahvistamalla<br />
Mikkelin lapsiperhepalveluiden toimijat<br />
ovat sitä mieltä, että perheiden hyvinvointi<br />
on kytköksissä lasten ja nuorten<br />
sekä vanhempien mahdollisuuteen osallistua<br />
heitä koskevien palvelujen kehittämiseen.<br />
Will-Oravan kokemuksen mukaan<br />
kuntalaisten kuuleminen on kaiken<br />
kehittämistyön perusta.<br />
Kehittämistarvetta on ollut esimerkiksi<br />
päivähoitopaikkojen saatavuudessa.<br />
Viime vuoden lopulla päivähoidossa<br />
olevien lasten lukumäärä lisääntyi ja jonotustilanne<br />
paheni, niin että kesken toimikauden<br />
jouduttiin perustamaan lisäryhmiä.<br />
Perhetyön ja päivähoidon yhteistyönä<br />
perheille on tarjolla myös avointa<br />
päivähoitoa.<br />
”Avoimessa päivähoidossa on kyselty<br />
vanhempien mielipiteitä ja räätälöity<br />
toimintaa sen mukaisesti”, Will-Orava<br />
sanoo.<br />
Vanhempien toiveita ja ajatuksia on<br />
Mikkelissä kyselty muutenkin ja heitä<br />
on pyritty aktivoimaan, jotta he osallistuisivat<br />
omaan arkeensa liittyvien palveluiden<br />
kehittämistyöhön.<br />
”Nyt syksyllä meille on tulossa asiakasfoorumi,<br />
jotta vanhemmat voisivat<br />
tuoda toiveitaan paremmin esille. Tarkoituksena<br />
on vahvistaa vanhempien<br />
osallisuutta.”<br />
Sosiaali- ja terveystoimessa on kuultu<br />
nuorisovaltuustoa nuorten asiantuntijana.<br />
Olkkarin toimintamallin suunnittelussa<br />
ja rakentamisessa nuoret olivat<br />
aktiivisesti mukana.<br />
Johanna Will-Oravan mielestä parisuhdetyö<br />
on sen sijaan jäänyt liian vähälle<br />
huomiolle. ”Parisuhdeasioissa pitäisi<br />
tehdä enemmän, koska parisuhde vaikuttaa<br />
olennaisesti siihen, kuinka perheessä<br />
voidaan. Sillä on merkitystä myös<br />
lapsen ja koko perheen hyvinvoinnille.”<br />
Kotihoidontuen kuntalisää kaivataan<br />
Mikkelissä on kesäaikaan liikkeellä paljon nuoria lapsiperheitä.<br />
Pikainen katugallup osoittaa, että kaupunki vetää puoleensa<br />
perheitä myös muilta paikkakunnilta.<br />
Imatralaisen kolmilapsisen perheen vanhempien mielestä keskustassa<br />
on kiva viettää aikaa, kun täältä löytyy lapsiystävällisten ravintoloitten<br />
lisäksi myös hyvätasoisia leikkipaikkoja. Paikallisen nuoren äidin mukaan<br />
kaupungilla pääsee rattaitten kanssa hyvin kulkemaan ja liiketiloissa on<br />
lapsiperheet huomioitu.<br />
Kahden pienen lapsen vanhemmat, Satu ja Ville Lausas ovat tyytyväisiä<br />
asuinalueeseensa keskustan tuntumassa. Leikkipuistot ovat lähellä<br />
ja ulkoilumaastot ovat hyviä. Sen sijaan kunnallisen hoitopaikan saaminen<br />
1- ja 3-vuotiaille pojille ei ollut läpihuutojuttu. Vanhemmat työskentelevät<br />
molemmat myyjinä, joten he tarvitsevat epäsäännöllisten työaikojensa<br />
vuoksi lapsilleen vuorohoitoa.<br />
”Hoitopaikkoja jouduttiin odottamaan viime tinkaan, tieto niistä tuli<br />
vain viikkoa ennen kuin työt alkoivat. Mutta me ollaan tykätty vuororyhmiksestä,<br />
ja lapset ovat viihtyneet hyvin”, Satu Lausas sanoo.<br />
Kotihoidontuen kuntalisän puuttuminen on Lausaksen pariskunnan<br />
mukaan asia, jonka vuoksi he eivät suoralta kädeltä julistaisi Mikkeliä perhe-<br />
ja lapsiystävälliseksi kaupungiksi.<br />
”Kuntalisää kyllä kaipaisin, sehän oli lautakunnan käsittelyssä, mutta<br />
ei mennyt läpi. Myös pienten koulujen sulkeminen huolestuttaa. Minusta<br />
se ei ole hyvä kehityssuuna, että rakennetaan isoja kouluja, kun halutaan<br />
saada kaikki saman katona alle”, Ville Lausas sanoo.<br />
Pisteitä lapsiperheiden silmissä Mikkeli menetti, kun kaupunki toteutti<br />
opettajien lomautuksia muutama vuosi sitten. Opettajien ammattijärjestön<br />
paikallinen toimija kritisoi kaupungin lomautuspäätöstä toteamalla,<br />
että aitoon vuorovaikutukseen ja avoimeen asioiden valmisteluun<br />
on vielä matkaa lapsenkokoista Mikkeliä rakennettaessa.<br />
8 • Pari&Perhe • 3 • <strong>2012</strong><br />
8
<strong>Kunnallisvaalit</strong> <strong>2012</strong> Nuoret<br />
<strong>Kunnallisvaalit</strong><br />
<strong>2012</strong><br />
Väestöliiton tavoitteet<br />
• Hyvä peruskoulu lähellä on lapsen<br />
ja nuoren perusoikeus<br />
• Kaikille peruskoulun päättäville<br />
nuorille opiskelu- ja työ- tai<br />
harjoittelupaikka<br />
• Riittävät kouluterveyspalvelut<br />
ja oppilashuolto ehkäisemään<br />
nuorten syrjäytymistä<br />
• Nuorisotilat ja harrastusmahdollisuudet<br />
nuorten saataville<br />
• Ehkäisyvälineet ilmaisiksi alle<br />
20-vuotiaille<br />
Yksinäiset pojat<br />
Pojat tarvitsevat lähelleen kuuntelevan,<br />
opastavan ja välittävän aikuisen.<br />
Poikien on hyvä myös oppia puhumaan<br />
asioistaan – myös keskenään.<br />
• Teksti Tiina Kirkas<br />
• Kuvat Rhinoceros Oy ja Tiina Kirkas<br />
9<br />
Pari&Perhe • 3 • <strong>2012</strong> • 9
Valtaosa suomalaisista pojista voi erinomaisen hyvin. He kasvavat<br />
ja kehittyvät, käyvät kouluja ja oppivat elämään sovussa<br />
itsensä ja muiden kanssa.<br />
Huolta ja murhetta tuottaa poikien pieni vähemmistö, joka<br />
ei tahdo löytää paikkaansa aikuisten maailmasta. He vähät välittävät<br />
yhteisistä säännöistä, rikkovat ja tuhoavat, satuttavat<br />
itseään ja muita. Monet kääntyvät itseensä, jättäytyvät kokonaan<br />
sivuun, syrjäytyvät.<br />
Usein tähän poikajoukkoon kasautuu huomattava määrä<br />
yhteiskunnan huono-osaisuutta: köyhyyttä, päihteitä, mielenterveysongelmia,<br />
kouluttamattomuutta, työttömyyttä, rikollisuutta,<br />
itsetuhoa.<br />
”Näillä pojilla ei ole järkevää tekemistä eikä suuntaa olemiselleen.<br />
Heillä ei ole aikuista, joka opastaisi, ohjaisi ja välittäisi.<br />
Yksin tai kavereiden kanssa he päättävät, mikä on tärkeää.<br />
Mieleen voi tulla kaikenlaista, kun ei ole aikuista pohtimassa<br />
tai valvomassa, mitä kannattaa tehdä ja mitä ei”, sanoo hankekoordinaattori<br />
Mika Lehtonen Väestöliitosta.<br />
Hän muistuttaa, että aikuisen puutteesta kärsivät myös monet<br />
muutoin hyväosaiset pojat. Väestöliiton Poikien Puhelimessa<br />
Lehtonen ja palvelukehittäjä Miguel Reyes kuuntelevatkin liian<br />
usein teini-ikäisiä poikia, joiden vanhemmat tarjoavat yhdessäolon<br />
sijaan rahaa.<br />
”Poikien suurin ongelma on yksinäisyys. He eivät koe kuuluvansa<br />
<strong>mihin</strong>kään, heillä ei ole ketään. Kukaan ei kerro pojille,<br />
että he ovat hyviä ja pärjäävät kyllä elämässä”, Lehtonen kuvaa.<br />
Ilman läheistä aikuista pojat eivät opi tuntemaan itseään<br />
eivätkä toimimaan muiden kanssa. He eivät opi sosiaalisia taitoja,<br />
kuten keinoja kohdata elämässä vääjämättömiä murheita,<br />
ruhjeita ja muita pettymyksiä.<br />
”Taitoja ei opi, jos ei ole ketään, jonka kanssa opetella ja<br />
jolle osoittaa pettymystään. Ei niitä noin vain itsekseen opi”,<br />
Lehtonen sanoo.<br />
”Erityisessä vaaravyöhykkeessä ovat pojat, jotka eristäytyvät<br />
muusta maailmasta tietokoneen ääreen. Kun pari vuotta viettää<br />
kybertodellisuudessa omassa huoneessaan, kynnys toisen ihmisen<br />
kohtaamiseen nousee äärimmäisen korkeaksi”, Reyes toteaa.<br />
”Netistä voi tilata kaiken pizzasta lähtien, joten pojat alkavat<br />
kuvitella, etteivät he tarvitse ihmistä <strong>mihin</strong>kään. Tai ettei<br />
heitä tarvita <strong>mihin</strong>kään.”<br />
Pojat tekevät, eivät puhu<br />
Myös tytöt jäävät elämässään usein vaille opastavaa, ohjaavaa<br />
ja välittävää aikuista. Silti he näyttävät kasvavan ihmisiksi poikia<br />
jouhevammin.<br />
Miksi tytöt sitten oppivat ihmissuhdetaitoja poikia helpommin?<br />
”Tytöillä on usein yksi hyvä ystävä, jonka kanssa he jakavat<br />
ajatuksia itsestään. He saavat sillä tavoin mallia kaveri- ja ystävyyssuhteiden<br />
rakentamiseen. Pojat taas hengailevat enimmäkseen<br />
porukassa, eivät kahdestaan. Porukassa puhutaan yleisistä<br />
asioista, ei omasta itsestä”, vastaa toisen vuoden lukiolainen<br />
Pyry Polamo Vantaalta.<br />
Hän on huomannut, kuinka poikien<br />
maailmassa keskusteleminen tulkitaan<br />
helposti valittamiseksi ja muiden vaivaamiseksi.<br />
Ahdistavalla hetkellä turvaudutaan<br />
puhumisen sijasta fyysiseen tekemiseen<br />
tai päihteisiin.<br />
”Tavoitteena on, että ajatukset siirtyvät<br />
toisaalle sen sijaan, että ne selkiytyisivät.”<br />
Muutoinkin pojat saavat ilmaista itseään<br />
rajatummin kuin tytöt, Polamo pohtii.<br />
Hän ei esimerkiksi yläastevuosiltaan<br />
muista ainoatakaan tanssivaa poikaa.<br />
”Pojat pelaavat jalkapalloa tai jääkiekkoa<br />
sen sijaan, että harrastaisivat teatteria<br />
tai kirjoittamista. Pojat eivät pääse toteuttamaan<br />
itseään taiteissa, kun taas tytöt<br />
voivat tehdä hyväksytysti molempia. On<br />
helpompaa olla poikamainen tyttö kuin tyttömäinen<br />
poika.”<br />
Polamo selittää poikien ajattelua ja toimintaa ryhmän paineella.<br />
Jo päiväkodissa pojat oppivat, että poika ei itke eikä<br />
ainakaan leiki nukeilla.<br />
”Pojilla on ehkä tyttöjä suurempi<br />
tarve kuulua muottiin.<br />
Koulussa he seuraavat yleistä<br />
agendaa, jotta heitä ei kiusattaisi<br />
ja syrjittäisi. Kukaan ei halua joutua<br />
muiden silmätikuksi.”<br />
Isänsä lisäksi mallia pojat hakevat mediasta, joka palvoo<br />
jämäköitä miesurheilijoita. Myös äiti antaa vihjettä siitä, millä<br />
avuilla tosimies pärjää elämässä. Varsinkin homottelu on helppo<br />
keino ojentaa erilaisia poikia.<br />
”Pojat saavat kuulla olevansa homoja, jos tekevät jotain tyttömäistä.<br />
Tai että vain homot itkevät ja valittavat”, Polamo sanoo.<br />
Pojat kehittyvät viiveellä<br />
Poikien erityisyyttä selittää osaksi se, että he kypsyvät fyysisesti<br />
eri tahtia tyttöjen kanssa. Yhdeksännen luokan lopussa tytöt<br />
voivat olla ulkoisesti valmiita naisia, kun taas pojat vasta käynnistelevät<br />
murrosikäänsä.<br />
Samaan aikaan tytöt osaavat luontevasti käsitellä itsessään<br />
tapahtuvia muutoksia, kun taas pojat vaikenevat tai etsivät vastauksia<br />
kavereiltaan ja internetistä. Ilman selittävää aikuista<br />
lopputulemana on useimmiten valtava hämmennys ja ahdistus.<br />
”Pojat saavat internetistä paljon tietoa, jonka kanssa he<br />
jäävät yksin. He ovat hädissään, kun kukaan ei kerro, mikä on<br />
oikein ja mikä väärin. Osa kasvattajista tuntuu ajattelevan, että<br />
10 • Pari&Perhe • 3 • <strong>2012</strong><br />
10
pojat hallitsevat maailmansa, eikä siellä tarvita aikuista”, Mika<br />
Lehtonen sanoo.<br />
”Isommat pojat kasvattavat pienempiään varsinkin seksiin<br />
ja väkivaltaan liittyvissä kysymyksissä. Varsinkin nettipornon<br />
katsomisessa ryhmän paine on massiivinen. Poikien on todella<br />
vaikea sanoa porukassa, etteivät he halua katsella pornoa.”<br />
Myös poikien aivot kehittyvät viiveellä. Ongelmia se tuottaa<br />
muiden muun muassa peruskoulun päätösvaiheessa, jolloin heidän<br />
pitäisi tyttöjen tavoin olla riittävän kypsiä päättämään tulevaisuuden<br />
koulutusvalinnoistaan.<br />
Ilman aikuisen tukea tilanne voi koitua pojille kohtalokkaaksi<br />
varsinkin, jos heidän lukuhalunsa eivät ole kummoisia.<br />
”Aikoinaan koulun kykeni suorittamaan vasemmalla kädellä<br />
ja silti saattoi päätyä päättäjätason johtajaksi. Nyt kilpailu on<br />
kova. Jos jo alkuvaiheessa putoaa kyydistä, ei välttämättä pääse<br />
enää <strong>mihin</strong>kään,” Miguel Reyes sanoo.<br />
Tilastot tukevat Reyesin ennustetta, ja vuonna 2010 kaksi<br />
kolmesta peruskoulun jälkeen ilman koulutusta jääneestä nuoresta<br />
oli juuri poikia.<br />
Välittämisen mittarit uusiksi<br />
Mitä sitten pitäisi tehdä? Pyry Polamon mielestä pojat voisivat<br />
oppia, että on hyväksyttyä puhua omista asioistaan ja myös<br />
huolistaan. ”Se vähentää ahdistusta, jota myöhemmin joudutaan<br />
korjaamaan ammattiavulla.”<br />
Polamon omat vanhemmat ovat kehottaneet häntä kertomaan<br />
heille murheistaan.<br />
”Olen myös oppinut kannustamaan<br />
kavereita puhumaan. On tärkeää, että<br />
lähipiirissä on joku, joka kuuntelee.<br />
Sillä tavoin puhumisen malli leviää.”<br />
Polamon mielestä puhuminen myös syventää ihmissuhteita.<br />
”Suomessa ihmisten välinen luottamus on hyve. Siksi<br />
luottamuksen määrää voisi mitata sillä, kuinka paljon<br />
kykenee puhumaan ja toista kuuntelemaan.”<br />
Kaikilla ei ole kuitenkaan vanhempia, jotka jaksavat<br />
tai edes välittävät kiinnostua pojistaan, Polamo tietää.<br />
”Liian monen vanhemman välittämisen mittari on<br />
se, kuinka paljon he tarjoavat lapsilleen materiaa. Urakeskeisessä<br />
perheessä vanhemmat lähtevät omille teilleen.<br />
Vähemmilläkin varoilla voisi tarjota läsnäoloa.”<br />
Myös Mika Lehtonen ja Miguel Reyes toivovat, että<br />
vanhemmat viitsisivät viettää tavallista arkea poikiensa<br />
kanssa: olla vain, jutella, kuunnella. Jos he eivät siihen<br />
syystä tai toisesta kykene, yhteiskunnalta on liiettävä<br />
apua jaksamiseen.<br />
Koulukin tarvitsee lisää resursseja, jotta opettajat<br />
selviävät luokissaan ja oppilashuolto omasta tontistaan.<br />
Usein juuri koulusta voi löytyä pojille ne aikuiset, jotka<br />
paneutuvat heidän elämäänsä.<br />
”Silti jos kouluterveydenhoitajalla on pojalle vain<br />
viisi minuuttia aikaa, niin ei siinä päästä tutustumista<br />
pitemmälle. Tärkein asia ei ehdi tulla edes puheeksi”,<br />
Lehtonen sanoo.<br />
<strong>Kunnallisvaalit</strong> <strong>2012</strong> Nuoret<br />
Aikuiset kuulolle<br />
Pojat tarvitsevat myös muita paikkoja, joissa on aikuisia läsnä<br />
ja tarvittaessa kuulolla.<br />
Esimerkiksi Vantaalla Mikkolan nuorisotilaan poikien on<br />
helppo tulla tekemään ja siinä ohessa puhumaan omista asioistaan.<br />
Talon kävijöistä kaksi kolmesta on juuri poikia, useimmat<br />
maahanmuuttajataustaisia.<br />
”Pojat tiedustelevat jatko-opiskelusta, työnhausta ja ansioluettelon<br />
kirjoittamisesta. Joidenkin nuorten on helpompi puhua<br />
omista asioistaan nuorisotilassa kuin kotona, jossa elämä<br />
voi olla hektistä: on vuorotyötä ja muuta”, sanoo nuorisotyöntekijä<br />
Kati Järvinen.<br />
Pojat viettävät paljon aikaa nuorisotilassa, jossa työntekijät<br />
oppivat lukemaan jo ovensuussa heidän mielialojaan.<br />
”Suurin osa tytöistä sanoo suoraan, että heillä on ongelma ja<br />
tarvitsevat siihen apua. Pojilla taas voi pingismaila lentää herkästi,<br />
jos peli ei suju. Heidän kanssaan on työstettävä aggressiivisia<br />
tunteita. Tekeminen auttaa kuitenkin luomaan puheyhteyden<br />
ja siten mahdollisuuden keskustella monistakin asioista.<br />
Jos heti ei ole mahdollista keskustella, sovimme toisen ajankohdan”,<br />
Järvinen sanoo.<br />
Järviselle pojat – ja nuoret yleensä – ovat ennen kaikkea voimavara.<br />
Hänen mielestään yhteiskunta voisi suhtautuaa nuoriin<br />
kaikin tavoin myönteisemmin.<br />
”Jokaisella nuorella on oma lähtökohtansa. Paljon on itsestään<br />
kiinni, mutta nuori tarvitsee aikuisen tukea tilanteissa,<br />
joissa hänellä ei ole omaa taitoa ja voimaa. Silti nuoret tekevät,<br />
kun heille antaa mahdollisuuden.”<br />
11<br />
Pari&Perhe • 3 • <strong>2012</strong> • 11
<strong>Kunnallisvaalit</strong> <strong>2012</strong> Parisuhde<br />
• Teksti Minna Huuhka • Kuva Rhinoceros Oy<br />
<strong>Kunnallisvaalit</strong><br />
<strong>2012</strong><br />
Väestöliiton tavoitteet<br />
• Perhevalmennuksen osana lisättävä<br />
parisuhdekasvatusta ja -neuvontaa<br />
sekä ennalta ehkäisevää työtä<br />
• Nopeaa apua parisuhdekriiseihin ja<br />
tukea parisuhteeseen<br />
• Lapsiperheiden erotilanteissa<br />
järjestettävä lapsen edun mukaista<br />
sovittelua<br />
• Ikäihmisille omien tarpeiden<br />
mukaista parisuhde- ja<br />
seksuaalineuvontaa<br />
Parisuhde on<br />
vaivan väärti<br />
Ihminen on onnellinen<br />
hyvässä parisuhteessa.<br />
Silti jokaisen pitkän parisuhteen<br />
varrelle mahtuu synkkiäkin hetkiä.<br />
12 • Pari&Perhe • 3 • <strong>2012</strong><br />
12
Useimmat meistä pitävät hyvää parisuhdetta<br />
yhtenä elämänsä tärkeimmistä<br />
saavutuksista – syystäkin. Se vaikuttaa<br />
muun muassa henkiseen ja fyysiseen<br />
terveyteen, mielialaan ja jaksamiseen.<br />
Parisuhteessa elävät ovat onnellisempia<br />
kuin sinkut.<br />
Rakastuminen ja suuri intohimo, joskus<br />
myös kahden ihmisen ystävyys ajavat<br />
kumppanit yhteen. Rakastuminen kasvaa<br />
hiljalleen kiintymykseksi ja rakastamiseksi.<br />
Olipa kyseessä rakkausliitto, toverillinen<br />
liitto tai järjestetty avioliitto,<br />
pitkät parisuhteet alkavat ajan mittaan<br />
muistuttaa toisiaan. Väestöliiton Parisuhdekeskuksen<br />
psykologin, Anna Salmen<br />
mukaan onnellinen liitto on syntyhistoriastaan<br />
riippumatta loppujen lopuksi sitoutumista,<br />
ystävyyttä ja kumppanuutta.<br />
Lähellä toista<br />
Hyvässä, turvallisessa ja toimivassa parisuhteessa<br />
on rehellisyyttä ja aitoutta.<br />
Yhtä tärkeää kuin kyky joustaa ja tehdä<br />
kompromisseja on taito puhua omista<br />
ajatuksistaan, toiveistaan ja tarpeistaan.<br />
Rakkauden ja parisuhteen vaaliminen<br />
vaatii työtä ja tahtoa. Vaikka alkutaival<br />
olisi ollut hyvin kiihkeä, pitkässä<br />
suhteessa kipinä saattaa hiipua ajan<br />
mittaan. Lasten saaminen ja elämän kiireet<br />
poikivat toisinaan vähemmän intohimoisia<br />
jaksoja.<br />
Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen<br />
tutkimusprofessorin, Osmo Kontulan<br />
mukaan seksuaalinen halu, ja varsinkin<br />
tunne kumppanin halukkuudesta ovat<br />
parisuhteen onnellisuuden ydintekijöitä.<br />
”Seksuaalisuus, koskettaminen ja<br />
kosketetuksi tuleminen ovat tärkeä osa<br />
elämää. On huomattu, että kun seksi loppuu,<br />
muukin läheisyys ja hellyys parisuhteessa<br />
vähenevät”, Salmi sanoo.<br />
Muistilista pitkään parisuhteeseen:<br />
Onneksi intohimoa voi ylläpitää tietoisesti.<br />
Salmen mukaan seksi on vuoropuhelua<br />
ja kommunikaatiota. Se loppuu,<br />
kun tunneyhteyttä toiseen ei ole. Silloin<br />
ratkaisua ongelmaan voi hakea korvien<br />
– ei jalkojen – välistä.<br />
Kamala riita<br />
Kaikissa parisuhteissa, onnellisissa ja<br />
onnettomissa, riidellään. Riidellessään<br />
kumppanit tuovat esiin omia mielipiteitään<br />
ja asettavat rajoja yhteiselolle joskus<br />
kovaankin ääneen. Kauhealta tuntuva<br />
riita voi parhaimmillaan sysätä asioita<br />
parempaan suuntaan.<br />
Salmi muistuttaa, että riita on hyvä<br />
renki, mutta huono isäntä: sen pitää pysyä<br />
omassa hallinnassa. Sen laannuttua<br />
on tärkeää sopia ja pyytää anteeksi –<br />
puolin ja toisin.<br />
Jatkuvasti riitelevä pariskunta on<br />
Salmen mukaan ajautunut riitelyn kierteeseen,<br />
negatiivisen vuorovaikutuksen<br />
kehään, josta voi olla vaikea päästä eroon<br />
ilman ulkopuolista apua.<br />
Riitelemättömyys ei kuitenkaan ole<br />
tae onnesta, päinvastoin. Omiin oloihinsa<br />
linnoittautuminen, selän kääntäminen<br />
ja toisen torjuminen ovat myrkkyä<br />
parisuhteelle.<br />
”Kommunikaation laimeus ja jatkuva<br />
riitely ovat vastakohtia, mutta kumpikin<br />
vaarallisia ja yleisiä syitä erota”,<br />
Salmi sanoo.<br />
Parisuhdetutkimuksen uranuurtaja<br />
John Gottman on tutkimuksissaan huomannut,<br />
että tuhoisinta parisuhteelle<br />
ovat kumppanin ankara arvostelu ja kritisointi,<br />
karkea tapa aloittaa keskustelu<br />
sekä halveksunnan ja inhon osoittaminen.<br />
Salmen mukaan myös väkivalta,<br />
vahva perusteeton mustasukkaisuus<br />
ja kontrolloinnintarve tuottavat tuhoa.<br />
Toista ei voi muuttaa. Kumppani ja suhde muuttuvat ajan saatossa.<br />
Osoita toiselle arvostusta ja rakkautta teoin ja sanoin.<br />
Hyvä kasvattaa hyvää. Hassutelkaa ja naurakaa yhdessä.<br />
Ole luottamuksen arvoinen. Turvallisuus on kiintymyksen perusta.<br />
Muista kumppanin toiveet ja tarpeet. Yhteiset jaetut unelmat ovat tärkeitä.<br />
• Tee kompromisseja ja jousta. Älä kuitenkaan unohda omia tarpeitasi. Ole rehellinen.<br />
Solmut auki terapiassa<br />
Parisuhteen solmuja ei aina saada auki<br />
omin voimin. Ammattiavun hakeminen<br />
pariterapiasta ei ole enää tabu.<br />
”Oman kokemukseni mukaan yleisimmät<br />
syyt tulla parisuhdeterapeutin<br />
vastaanotolle ovat uskottomuus, kommunikointiongelmat,<br />
riidat ja puhumattomuus,<br />
päihteet, läheisyyden puute ja<br />
seksin vähyys”, Salmi listaa.<br />
Vaikka kaikki ongelmat eivät vastaanotolla<br />
ratkeaisikaan, terapiaan tuleminen<br />
on merkki parin halusta työskennellä<br />
suhteensa edistämiseksi. Terapian<br />
hyödyllisyydestä on myös näyttöä, jopa 80<br />
prosenttia pareista onnistuu selvästi parantamaan<br />
suhdettaan.<br />
Kaikilla paikkakunnilla terapiaan<br />
pääsy ei kuitenkaan ole helppoa. Onneksi<br />
neuvontaa voi saada myös netissä.<br />
Salmen mukaan virtuaalisesti annettu<br />
neuvonta ja ennalta ehkäisevät palvelut<br />
ovat hyvin tehokkaita. Aina ei tarvitse<br />
mennä terapiaan, joskus pelkkä tiedonsaanti<br />
riittää.<br />
Erotaanko?<br />
Ennen 1970-lukua eroaminen oli harvinaista.<br />
Onnettomiin liittoihin jäätiin ja<br />
traagistakin yhteiseloa kestettiin hammasta<br />
purren. Maailma, naisen asema<br />
sekä mahdollisuus avioeroon ovat muuttuneet.<br />
Noin puolet nykyisin solmittavista<br />
avioliitoista päättyy eroon.<br />
Salmen mielestä on hyvä, että vaikeasta<br />
liitosta voi lähteä.<br />
”Mutta joskus voi kysyä, onko ero todella<br />
tarpeen, ja onko asioita yritetty<br />
kunnolla ratkaista.”<br />
Salmen mielestä olisi hyvä, ettei yksikään<br />
pari luovuttaisi liian helposti. Suhteessa<br />
on joskus ollut paljon hyvää ja pari<br />
on joskus voinut olla hyvin rakastunut.<br />
Hyvää on mahdollista kasvattaa ja vanhasta<br />
hiilloksesta voi hyvinkin löytää kyteviä<br />
kipinöitä, jotka vain pitää herättää<br />
henkiin. Aina kipinää ei enää löydy ja silloin<br />
ero voi olla paras ratkaisu.<br />
2 Lisätietoa parisuhteen hoitamisesta<br />
Väestöliiton Parisuhde-sivuilla:<br />
www.vaestoliitto.fi/parisuhde<br />
13<br />
Pari&Perhe • 3 • <strong>2012</strong> • 13
<strong>Kunnallisvaalit</strong> <strong>2012</strong> Maahanmuuttajat<br />
• Teksti Mia Hemming • KuvaT Timo Raunio<br />
Hashim Rezai tuli 14-<br />
huoltajiaan Suomeen<br />
14 • Pari&Perhe • 3 • <strong>2012</strong><br />
14
Alaikäiset, ilman<br />
huoltajaa saapuvat<br />
turvapaikanhakijalapset<br />
ovat turvattomia,<br />
yksinäisiä ja pelokkaita.<br />
Lisäksi turvapaikka- ja<br />
perheenyhdistämishakemusten<br />
pitkät käsittelyajat<br />
aiheuttavat heille<br />
epätietoisuutta ja huolta.<br />
<strong>Kunnallisvaalit</strong> <strong>2012</strong><br />
Väestöliiton tavoitteet<br />
• Kotoutumispalveluihin verkostoja, joissa kaikkien<br />
perheenjäsenten tarpeet huomioitu tasapuolisesti.<br />
• Suomen- tai ruotsinkielen kurssitarjonta osallistujien<br />
tarpeita vastaavaksi, eri elämäntilanteet huomioivaksi ja<br />
opintoihin ja työelämään kytketyksi.<br />
• Lasten oman äidinkielen taitoa tuettava jo<br />
varhaiskasvatuksessa<br />
• Monikulttuurisuus osaksi sosiaali- ja terveysalan perus- ja<br />
jatko-opintoja<br />
• Asuinalueet monimuotoisiksi ehkäisemään sosiaalisten<br />
ongelmien kasaantumista<br />
Hashim Rezai muistaa, että uhka palautuksesta<br />
Kreikkaan oli kaikkein<br />
vaikein tilanne pitkän turvapaikkaprosessin<br />
aikana.<br />
”Minulta oli Kreikassa otettu sormenjäljet,<br />
ja jotenkin niiden perusteella sanottiin,<br />
että minut voidaan sinne palauttaa.<br />
Se oli shokki, sillä Kreikassa oli vaikeaa<br />
monin tavoin ja poliisit olivat väkivaltaisia”,<br />
Rezai kertoo.<br />
Rezai kertoo, että isänsä päätti Afganistanissa<br />
talebanien noustua valtaan,<br />
että heidän oli jätettävä kotimaansa. Rezai<br />
joutui eroon perheestään pakomatkalla<br />
Turkissa. Kreikasta salakuljettajat<br />
toivat hänet Suomeen vuoden 2008 alussa.<br />
Rezai oli tuolloin 14-vuotias.<br />
”Minä en tiennyt, <strong>mihin</strong> maahan minua<br />
oltiin viemässä. Suomi oli salakuljettajien<br />
valinta. Minut vain käskettiin<br />
eräänä päivänä ulos autosta. Minä sitten<br />
kuljin paniikissa Tampereen katuja<br />
kysyen ihmisiltä elein jotakin syötävää.<br />
Minut ohjattiin lopulta poliisiasemalle.<br />
Jonkin ajan päästä saapui tulkki paikalle.”<br />
Tulkin välityksellä Rezailta kyseltiin<br />
perustietoja. Rezai vastaili ja sanoi haluavansa<br />
vain ruokaa. Hän oli hyvin peloissaan<br />
ja kertoi, ettei tiedä, missä on<br />
ja mitä täällä tekee.<br />
”He kysyivät, haluanko jäädä Suomeen.<br />
Vastasin, etten tiedä. Haluan vain<br />
perheeni luokse. Tulkki kertoi turvapaikan<br />
hakemisesta. Minun piti allekirjoittaa<br />
papereita, joita en ymmärtänyt. Kun<br />
tulkki lähti, poliisi jatkoi minulle puhumista<br />
− enkä ymmärtänyt mitään, mitä<br />
hän sanoi. Minua pelotti ja minulla oli<br />
paha olo.”<br />
1 Hashmim Rezai sai monien keskustelujen jälkeen tahtonsa läpi ja pääsi maahanmuuttajaluokalta<br />
yleisopetukseen. Hänen numeronsa nousivat sen myötä vitosista ja kuutosista<br />
kahdeksiksi ja yhdeksiksi.<br />
Kun olisi valmis muiden joukkoon,<br />
ei pääse<br />
Hashim Rezai vietiin poliisiasemalta<br />
vastaanottokeskukseen. Siellä oli kolme<br />
muuta henkilöä Afganistanista, jotka<br />
kertoivat hänelle asioita.<br />
”Alussa en kuitenkaan itse puhunut<br />
kenenkään kanssa mitään. Ikävöin vain<br />
perhettäni. Makasin sohvalla ja mietin,<br />
missä he ovat, ja mitä minä teen täällä.<br />
Pysyttelin ensimmäisen kuukauden sisällä.<br />
Minua pelotti ja jännitti, mitä minulle<br />
tapahtuu. Yritin katsoa välillä televisiota.<br />
En jaksanut enkä halunnut lähteä<br />
ulos”, Rezai muistelee.<br />
Alussa Rezai ei päässyt kouluun.<br />
Syyksi hän oli ymmärtänyt, ettei hänellä<br />
ollut vielä turvapaikkapäätöstä. Tosin<br />
perustuslakivaliokunnan mielestä oikeus<br />
maksuttomaan perusopetukseen kuuluu<br />
kuitenkin myös kansainvälistä suojelua<br />
hakeville lapsille.<br />
”Kävimme suomen kielen kurssilla<br />
kaverini kanssa ainoina nuorina. Oli-<br />
vuotiaana ilman<br />
hakemaan turvaa<br />
15<br />
Pari&Perhe • 3 • <strong>2012</strong> • 15
simme halunneet muiden nuorten joukkoon.<br />
Kesällä olimme kurssilla, jossa tutustuimme<br />
Tampereeseen ja sen historiaan.<br />
Sielläkin olimme ainoat nuoret.”<br />
Onnen päiviä<br />
Hashim Rezaille määrättiin edustaja<br />
käyttämään huoltajalle kuuluvaa puhevaltaa<br />
lasta koskevissa asioissa.<br />
”Hannu Tuovinen selitti koko ajan minulle,<br />
mitä tapahtui milloinkin. Tapasim-<br />
2 Hyvin koulussa menestynyt Hashim<br />
Rezai käy parhaillaan lukiota<br />
ja aikoo sen jälkeen opiskella<br />
rakennusinsinööriksi.<br />
Yksin tulleet alaikäiset<br />
tarvitsevat suojelua<br />
Suomessa ei ole seurattu Ruotsia ja<br />
Norjaa ilman huoltajaa tulleiden pakolais-<br />
ja turvapaikanhakijalasten vastaanotossa.<br />
Lastensuojelun Keskusliiton<br />
erityisasiantuntija Taina Martiskaisen<br />
mielestä Suomessa pitäisi noudattaa<br />
naapurimaiden esimerkkiä, ja siirtää<br />
vastaanotto lupaviranomaisilta kunnille<br />
ja lastensuojelulle.<br />
N<br />
” yt lasten kohtelu ei nouse lapsen vaan byrokratian<br />
tarpeista”, Taina Martiskainen<br />
sanoo.<br />
Vuosina 2007 – 2010 Suomessa on myönnetty<br />
vuosittain 100 – 300 turvapaikkaa tai oleskelulupaa<br />
lapsille ilman huoltajaa. Viime vuonna<br />
115 yksintullutta alaikäistä sai myönteisen turvapaikkapäätöksen<br />
132 käsitellystä hakemuksesta.<br />
”Suurin osa yksin tulevista alaikäisistä on<br />
turvapaikanhakijoita, pakolaisina tulee vain yksittäisiä<br />
lapsia.”<br />
Tyypillinen vailla huoltajaa Suomeen saapunut<br />
alaikäinen turvapaikanhakija on 15 – 17-vuotias<br />
poika Somaliasta, Irakista tai Afganistanista.<br />
Turvapaikkahaun motiivina on ollut turvallisuustilanne,<br />
kuuluminen uskonnolliseen vähemmistöön,<br />
perheenjäsenen poliittinen aktiivisuus<br />
sekä kunniaväkivallan uhka.<br />
”Yksin tuleminen ei ole laitonta eikä siinä<br />
ole mitään sen epäilyttävämpää kuin koko perheen<br />
saapumisessa.”<br />
Yksin tulleet alaikäiset eivät ole huostaan<br />
otettuja, jolloin kunnilla ei ole velvoitteita järjestää<br />
esimerkiksi jälkihuollon toimenpiteitä. Jos<br />
heidän oikeutensa valtavirtaistettaisiin suomalaisten<br />
lasten kanssa samalle viivalle, heille tulisi<br />
tarjota jälkihuoltoa 21-vuotiaaksi.<br />
”Nämä lapset tarvitsevat suojelua, jolloin<br />
heidän tulisi saada samat palvelut kuin suomalaiset<br />
niitä tarvitsevat saavat.”<br />
”Olen hämmästyttävän korkealla tasolla<br />
törmännyt sellaiseen asenteeseen, etteivät lastensuojelun<br />
palvelut kuuluisi näille lapsille. Kyllä<br />
lastensuojelulaki koskee myös heitä. Toisaalta<br />
kerran eräs virkamies ministeriöstä totesi, että<br />
nämä ovat lastensuojelutapauksia jos ketkään.”<br />
Yksin tulleella lapsella on usein takanaan<br />
traumaattisia kokemuksia, joita hän eri tavoin<br />
oireilee. Oireet on tärkeää tunnistaa, jotta lapselle<br />
voidaan tarjota asianmukaista psykososiaalista<br />
tukea.<br />
”Heille ei kuitenkaan ole riittävästi tarjolla<br />
psykososiaalisia palveluja.”<br />
3 Taina Martiskaisen mielestä nuorten<br />
syrjäytymisen ehkäisyssä on unohdettu<br />
alaikäiset yksin tulleet turvapaikanhakijat.<br />
Oireilevien poikien<br />
tarpeiden vähätteleminen voi olla riski<br />
yhteiskuntarauhalle.<br />
16 • Pari&Perhe • 3 • <strong>2012</strong><br />
16
me tai puhuimme puhelimessa tulkin<br />
välityksellä monta kertaa viikossa. Vasta<br />
häneltä ymmärsin, mistä kaikesta on<br />
kyse tilanteessani. Hannu hoiti kaikki<br />
paperiasiat, ja olen hänelle hyvin kiitollinen”,<br />
Rezai sanoo.<br />
Noin puolen vuoden kuluttua koitti<br />
Rezaille päivä, jolloin hänen turvapaikkapäätöksensä<br />
oli valmis poliisilta noudettavaksi.<br />
Rezain ystävä sai päätöksen<br />
samana päivänä ja meni sitä ensiksi kuulemaan.<br />
”Minä odotin stressaantuneena, mitä<br />
meille nyt tapahtuu. Tuntui, että olin elämän<br />
ja kuoleman välissä. Olin ihan paniikissa<br />
enkä ymmärtänyt, mitä minulle<br />
puhuttiin. Kunnes sanottiin, että saan<br />
jäädä tänne.”<br />
Turvapaikan saaneella lapsella on sitten<br />
oikeus perheenyhdistämiseen, jolla<br />
tarkoitetaan vanhempia ja alaikäisiä sisaruksia.<br />
”Turvapaikkapäätöksestä perheeni<br />
Suomeen tuloon meni noin puolitoista<br />
vuotta. Olen oppinut Suomessa odottamaan<br />
tärkeiden asioiden toteutumista.<br />
Minun piti saada soittaa heille kahdesta<br />
kolmeen kertaan viikossa, sillä muuten<br />
en olisi jaksanut.”<br />
”Sitten paras hetkeni Suomessa on ollut,<br />
kun näin heidät lentokentällä siellä<br />
ovien toisella puolella.”<br />
Lasten ihmis- ja perusoikeuksia<br />
toteutettava paremmin<br />
4 ”YK:n lasten oikeuksien sopimuksen mukaan perheen jälleenyhdistämishakemukset on<br />
käsiteltävä myönteisesti, humaanisti ja kiireellisesti”, vanhempi oikeusasiamiehensihteeri<br />
Jari Pirjola muistuttaa.<br />
Ilman huoltajaa tulevien alaikäisten<br />
turvapaikanhakijalasten ihmis- ja perusoikeuksien<br />
toteutumisessa on parantamisen<br />
varaa. Lasten säilöönottoa on<br />
jo ehdotettu kiellettäväksi. Vanhempi<br />
oikeusasiamiehensihteeri, oikeust. lis.<br />
Jari Pirjola nostaa lisäksi esiin perheen<br />
yhdistämishakemusten käsittelyajat<br />
Maahanmuuttovirastossa.<br />
N<br />
” e ovat liian pitkät. Apulaisoikeusasiamies<br />
on joissain ratkaisuissaan katsonut maahanmuuttoviraston<br />
menetelleen virheellisesti.<br />
Sellaisissa tapauksissa virasto ei ole ratkaissut<br />
perhesiteeseen perustuvaa oleskelulupahakemusta<br />
ulkomaalaislakiin perustuvassa yhdeksän<br />
kuukauden määräajassa. Parhaillaankin on<br />
vireillä tapaus, joka perustuu yksin tulleen turvapaikanhakijalapsen<br />
edustajan arvosteluun<br />
hakemuksen pitkästä käsittelyajasta”, Jari Pirjola<br />
kertoo.<br />
”Myös YK:n lasten oikeuksien sopimuksen<br />
mukaan perheen jälleenyhdistämishakemukset<br />
on käsiteltävä myönteisesti, humaanisti ja<br />
kiireellisesti.”<br />
Pirjola viittaa lisäksi Lastensuojelun Keskusliiton<br />
selvitykseen, jonka mukaan lasten edustajien<br />
koulutuksessa on puutteita. Apulaisoikeusasiamies<br />
on huomauttanut myös siitä, että yksin<br />
tulleille turvapaikanhakijalapsille tulee aina<br />
järjestää perusopetuslain mukaista opetusta.<br />
”Lasten oikeus perusopetukseen on turvattu<br />
perustuslaissa ja lasten oikeuksien so-<br />
pimuksessa. Tilanne on tietojeni mukaan kuitenkin<br />
tällä hetkellä kohtuullisen hyvä. Pääsääntöisesti<br />
kunnat järjestävät perusopetusta<br />
alueellaan asuville kansainvälistä suojelua<br />
hakeneille lapsille.”<br />
17<br />
Pari&Perhe • 3 • <strong>2012</strong> • 17
<strong>Kunnallisvaalit</strong> <strong>2012</strong><br />
• Teksti Ritva Åberg • Kuva Antero Aaltonen<br />
Miten maahanmuuttajatkin<br />
lähtisivät äänestämään?<br />
Näin syksyn kunnallisvaalien alla on paljon<br />
keskustelu siitä, miten maahanmuuttajia<br />
saataisiin innostettua vaaleihin. Miten heidät<br />
saataisiin äänestämään tai peräti lähtemään<br />
kotikunnassaan ehdokkaaksi?<br />
Löytyisiköhän yksi syy passiivisuuteen siitä, että noin 40 prosenttia<br />
maahanmuuttajista ei tiedä olevansa äänioikeutettuja<br />
syksyn kunnallisvaaleissa. Tämä ilmenee Suomen Toivo -ajatuspajan<br />
ja Centre for European Studiesin (CES) toukokuussa<br />
julkaisemasta Puskista äänestäminen -selvityksestä.<br />
Tosiasia kuitenkin on, että nykyisin kaikki 18 vuotta täyttäneet<br />
EU-kansalaiset, jotka ovat olleet kirjoilla Suomessa yli 51<br />
päivää, saavat äänestää Suomen kunnallisvaaleissa. EU:n ulkopuolelta<br />
muuttaneet saavat äänestää asuttuaan Suomessa yhtäjaksoisesti<br />
yli kaksi vuotta. Suomen kansalaisuutta ei tarvita<br />
kunnallisvaalikelpoisuuteen.<br />
Pohjoismaiden kansalaiset saivat Suomen kunnallisvaaleissa<br />
äänioikeuden 1970-luvulla. Pohjoismaiden ulkopuolelta tulleet<br />
saivat samanlaiset oikeudet, kun Suomi liittyi Euroopan<br />
unioniin ja kunnallislakia uudistettiin 1995. Maahanmuuttajien<br />
äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa on ollut Suomessa<br />
merkittävän vähäistä muihin Pohjoismaihin verrattuna. Kunnallislakiuudistuksen<br />
jälkeen alle 20 prosenttia maahanmuuttajista<br />
on käväissyt vaaliuurnilla.<br />
Puskista äänestäminen -selvitys tehtiin internetkyselynä<br />
ja henkilökohtaisina haastatteluina. Kyselyyn vastasi 227 Suomeen<br />
muuttanutta ulkomaalaista. Heistä 54 prosenttia tuli<br />
EU:n alueelta, loput ulkopuolelta, esimerkiksi Venäjältä, Afganistanista<br />
ja USA:sta.<br />
Kyselyssä selvisi, että 61 prosenttia vastaajista ei ole koskaan<br />
äänestänyt Suomessa. Noin 10 prosenttia ilmoitti, että yhteiskunnalliset<br />
asiat eivät kiinnosta tai he eivät tunne niitä. Yli 58<br />
prosenttia vastaajista ilmoitti halukkuutensa äänestää nyt syksyn<br />
kunnallisvaaleissa.<br />
Kyselyn perusteella suurimpia kompastuskiviä ovat tiedon<br />
puute oikeuksista ja vaikuttamismahdollisuuksista sekä tiedon<br />
saanti ymmärrettävällä kielellä. Onneksi oikeusministeriön www.<br />
vaalit.fi-sivustolla on 14 eri kielellä selkokielisenä vaaleissa äänestämisestä.<br />
Siitä on hyvä aloittaa. On varmaankin selvää, että<br />
mitä paremmin maahanmuuttajat pääsevät osallistumaan yhteiskuntaan,<br />
sitä luonnikkaammin sujuu myös kotoutuminen.<br />
18 • Pari&Perhe • 3 • <strong>2012</strong><br />
18
väestöliiton<br />
kotisisar<br />
väestöliiton<br />
kotisisar<br />
on lapsiperheiden<br />
oma kotipalvelu<br />
on lapsiperheiden<br />
oma kotipalvelu<br />
tilaukset puhelimitse<br />
020 799 5656<br />
tilaukset puhelimitse<br />
020 799 5656<br />
toimimme pääkaupunkiseudulla<br />
ja sen ympäristökunnissa.<br />
toimimme katso pääkaupunkiseudulla<br />
lisää<br />
ja sen<br />
www.kotisisar.fi<br />
ympäristökunnissa.<br />
katso lisää<br />
www.kotisisar.fi<br />
Sisarilta sujuvat:<br />
lastenhoito<br />
Sisarilta sujuvat:<br />
kotityöt<br />
lastenhoito<br />
arjen neuvot ja niksit<br />
kotityöt<br />
perinteinen perhetyö<br />
arjen neuvot ja niksit<br />
www.kotisisar.fi<br />
perinteinen perhetyö<br />
www.kotisisar.fi<br />
19<br />
Pari&Perhe • 3 • <strong>2012</strong> • 19
Perhe<br />
• Teksti ja KuvaT Natalia Oksanen<br />
Lapsen sosiaalistuminen<br />
Kasvava lapsi poimii jatkuvasti vaikutteita ympäristöstään.<br />
Taaperoikäinen ryömii isomman perässä etsimässä uusia<br />
jänniä seikkailuita ja isompi lapsi apinoi vuorostaan<br />
vanhempiensa maneereja perheen arjessa. Arki on jatkuva<br />
sosiaalisten taitojen harjoituskenttä, ja vanhemmat kotona<br />
sen tärkeimmät ohjaajat ja tukipilarit.<br />
Lapsi tarvitsee jatkuvasti sosiaalisen<br />
toiminnan malleja oppiakseen käyttäytymään<br />
yhteisössä rakentavasti ja luomaan<br />
sitä kautta toimivia ystävyyssuhteita<br />
päiväkodissa ja koulussa. Kun lapsi oppii<br />
jo kotona sosiaalisen kanssakäymisen<br />
pelisääntöjä, sopeutuminen samanikäisten<br />
lasten joukkoon on todennäköisesti<br />
kivutonta ja vaivatonta lapselle.<br />
Lapsen minäkuva alkaa muotoutua jo<br />
varhain, ja siihen vaikuttaa ennen kaikkea<br />
se, millaisina sosiaalisina toimijoina<br />
vanhemmat näyttäytyvät lapsen silmissä.<br />
Väestöliiton seksuaaliterveysklinikan<br />
asiantuntijalääkäri Raisa Cacciato-<br />
ren mukaan ei ole samantekevää, miten<br />
vanhempi kokee itsensä ja kyvykkyytensä<br />
vanhempana, sillä vanhemman olemus ja<br />
vointi heijastuvat helposti lapseen.<br />
”Yksinäisyyttä kokeva ja vetäytyvämpi<br />
vanhempi saattaa aivan huomaamatta<br />
siirtää saman ominaisuuden jossain<br />
määrin lapseensa, jolloin myös lapselle<br />
voi kehittyä huono itsetunto”, Cacciatore<br />
kertoo. Vanhemman huono itsetunto<br />
periytyy tutkimusten mukaan erityisen<br />
helposti tyttölapsille, jotka ovat<br />
usein poikia herkempiä huomaamaan<br />
erilaiset sävyt ihmisen olemuksessa ja<br />
eleissä.<br />
Lasten sosiaaliset suhteet<br />
muuttuvat kasvamisen mukana<br />
Ystävyyssuhteet alkavat tulla ajankohtaisiksi<br />
lapsen lähestyessä kahden vuoden<br />
ikää. Pieni taapero aloittaa sosiaalisuuden<br />
opettelun heti, kun hän yltää koskettamaan<br />
toista. Kaveruuden alkeita<br />
opetellaan hiekkalaatikolla kokeilemalla<br />
ja oivaltamalla; voisiko omia leluja mahdollisesti<br />
jakaa vieressä leikkivälle sen<br />
sijaan, että leikkii niillä itsekkäästi yksin?<br />
Entä miten toimia, kun kaverilla on<br />
kiva uutuuttaan kiiltelevä lapio ja harmittaa,<br />
kun itsellä on vain vanha ja rikkinäinen<br />
ämpäri? Vähitellen lapsi oppii<br />
neuvottelutaitoja ja huomaa, miten omalla<br />
vuorovaikutuksellaan voi vaikuttaa<br />
toisen mielialoihin ja tapahtumien kulkuun.<br />
Lapsi oppii yllättävän nopeasti syyja<br />
seuraussuhteen omassa toiminnassaan.<br />
Tällöin usein myös kiusaaminen<br />
tulee mukaan lasten keskinäisessä vuorovaikutuksessa.<br />
Cacciatore huomauttaa,<br />
että lapset voivat olla todella julmia<br />
20 • Pari&Perhe • 3 • <strong>2012</strong><br />
20
lähtee vanhemmista<br />
toisilleen jo nuorina, joten vanhempien<br />
on syytä seurata aktiivisesti lasten keskinäisiä<br />
suhteita ja pysyä kartalla lastensa<br />
kavereista.<br />
Kotona opetellaan hyvän<br />
ystävyyden pelisääntöjä<br />
Cacciatore korostaa, että kotona on tärkeää<br />
opetella yhdessä lapsen kanssa hyvän<br />
ystävyyden pelisääntöjä ja tarkkasilmäisyyttä<br />
ystävien valinnassa. Vanhemman<br />
kannattaa toimia itse hyvän ystävän<br />
malliesimerkkinä lapselle ja muistaa,<br />
ettei ole väärin tarvittaessa opastaa<br />
lastaan hyväksi katsomaansa samanhenkiseen<br />
seuraan.<br />
Ujon lapsen kaverisuhteiden solmimista<br />
voi tukea esimerkiksi etsimällä<br />
lapselle kavereita ja kutsumalla muita<br />
lapsia kotiin leikkimään, jolloin uusia<br />
ystävyyssuhteita muodostuu turvallisissa<br />
olosuhteissa.<br />
Kouluiässä kokemus hyväksytyksi tulemisesta<br />
on lapselle valtavan tärkeää.<br />
Lapsen kehitys on koulussa vaiheessa,<br />
jossa ystävät tulevat yhä tärkeämmäksi<br />
osaksi nuoren elämää. Lapsen sosiaalisen<br />
kasvun myötä myös kiusaamiskulttuuri<br />
muuttuu; kiusaaminen voi kehittyä<br />
henkisemmäksi väkivallaksi ja näkymättömämmäksi,<br />
johon on siksi vaikeaa<br />
puuttua. Cacciatore painottaa välitöntä<br />
puuttumista vähäiseenkin kiusaamiseen.<br />
”Jos kiusaaminen pääsee jatkumaan<br />
estottomasti pitkään, kiusattu saattaa<br />
omaksua kiusatun ja yksinäisen identiteetin,<br />
joka syvenee jokaisella loanheitolla<br />
ja voi vaikuttaa kiusatun ihmissuhteisiin<br />
loppuelämän ajan”, Cacciatore<br />
varoittaa.<br />
21<br />
Erilaisuus on rikkaus<br />
Cacciatoren mukaan kiusaamisen ehkäiseminen<br />
lähtee lasta huomioivasta<br />
kotikasvatuksesta. Kotona on tärkeää<br />
korostaa erilaisuuden hyväksymistä ja<br />
kunnioittamista ja valmistaa siten lasta<br />
sosiaalisiin ympäristöihin.<br />
”Lasta voi esimerkiksi ohjata ajattelemaan<br />
uuden ihmisen kohtaamista jännittävänä<br />
mahdollisuutena oppia jotakin<br />
esimerkiksi vieraasta kulttuurista ja tavoista”,<br />
Cacciatore ohjeistaa. On myös<br />
olennaista selventää lapsille, että jokainen<br />
ihminen on uniikki yksilö, eikä ole<br />
tarkoituksenmukaista veistää jokaista ihmistä<br />
samaan malliin. Jokainen ihminen<br />
on arvokas sellaisena kuin on.<br />
Lapsen sosiaalistumista<br />
kehittää myös<br />
perheen sisäinen avoimuus<br />
ja fyysinen läheisyys.<br />
Kotona jaetun<br />
hellyyden on tutkittu<br />
vähentävän taipumusta<br />
yksinäisyyteen ja<br />
kehittävän lapsen<br />
empatiataitoja.<br />
Pari&Perhe • 3 • <strong>2012</strong> • 21
4 ”Yksinäinen ja vetäytyvä vanhempi saattaa<br />
siirtää ominaisuuttaan lapseensa,<br />
jolloin myös tälle voi kehittyä huono<br />
itsetunto”, Raisa Cacciatore sanoo.<br />
Lapsen kehitykselle on tärkeää, että<br />
myös lapsi saa äänensä kuuluviin perheessä,<br />
ja voi siten kokea olevansa oikeutettu<br />
jäsen perheessä. ”Minä kelpaan”<br />
-tunne on äärimmäisen tärkeä lapsen<br />
minäkuvan kehitykselle. Vanhemman ei<br />
pitäisikään koskaan uhkailla lasta yksinäisyydellä<br />
tai hylkäämisellä.<br />
”Se on vakavaa henkistä väkivaltaa,<br />
joka voi jättää lapseen pysyvät jäljet”,<br />
Cacciatore varoittaa.<br />
Draaman keinoin<br />
ihmissuhdetaituriksi<br />
Kotikasvatuksen ohella myös päiväkodissa<br />
ja koulussa on tärkeää ehkäistä ennalta<br />
kiusaamista. Vaikka kiusaaminen on<br />
vakava aihe, sitä voidaan käsitellä lasten<br />
kanssa myös kevyesti leikin kautta. Lasten<br />
kanssa voidaan kehitellä näytelmiä<br />
tai leikkejä kiusaamisteemoista, joissa<br />
lapset pääsevät näyttelemällä kokeilemaan<br />
kiusaamistilanteiden eri rooleja,<br />
ja oppivat asettumista toisen asemaan.<br />
Aikuiset ohjaavat leikkejä ja kannustavat<br />
lapsia keskustelemaan ja pohtimaan kiusaamista<br />
ja yksinäisyyttä näyttelemisen<br />
lomassa. Cacciatore pitää kiusaamisteemojen<br />
käsittelemistä leikin kautta hyvänä<br />
tapana kehittää kaikenikäisten lasten<br />
vuorovaikutustaitoja ja empatiakykyä.<br />
”Leikin ja näytelmien lisäksi ystävyyttä<br />
ja kiusaamista käsittelevien kirjojen<br />
lukeminen lasten kanssa on turvallinen<br />
tapa tutustua tärkeisiin aiheisiin. Tällöin<br />
lapsi oppii hyvällä ja terveellä tavalla<br />
rakentavaa toimintaa hankalissakin<br />
vuorovaikutustilanteissa”, Cacciatore<br />
muistuttaa.<br />
Kirjallisuutta: Raisa Cacciatore ja Helena Häkkinen.<br />
Ystävyys on ykkönen. Minerva, 2011.<br />
Tosi ystävyys kestää pienet kolhutkin<br />
Espoolaiset Natalie Pihamaa, 7 v., ja Pinja<br />
Mattila, 7 v., ovat olleet parhaat ystävät<br />
jo usean vuoden ajan. Ystävykset ovat<br />
asuneet ihan naperoikäisestä lähekkäin,<br />
ja naapureina tutustuneet toisiinsa alun<br />
perin päiväkodissa ja lähipuistossa.<br />
Nyt luokkakaverukset näkevät toisiaan päivittäin<br />
vähintään koulussa. Koulun ulkopuolella<br />
tytöt viettävät yhdessä aikaa myös koulun<br />
yhteydessä toimivassa After School -iltapäiväkerhossa<br />
ja yhteisissä harrastuksissa, joita on<br />
vuosien varrella ollut monia tanssista ja jumpasta<br />
yleisurheiluun. Nykyään Natalie ja Pinja<br />
käyvät koripallotreeneissä pari kertaa viikossa.<br />
Vapaa-ajallaan tytöt kyläilevät paljon toisillaan<br />
ja viihtyvät ulkoleikeissä puistossa. Sisällä<br />
pelataan paljon lautapelejä ja piirretään muiden<br />
leikkien ohessa. Pinja kertoo leikkivänsä<br />
Natalien kanssa vähintään pari kertaa viikossa<br />
koulun ulkopuolella.<br />
Hyvä ystävä osaa sovitella<br />
Hyvän ystävän ominaisuuksiksi tytöt nimeävät<br />
toistensa piirteitä ja painottavat, että riitatilanteessa<br />
todellinen ystävyys punnitaan.<br />
Oikea ystävä puolustaa riitatilanteessa ja auttaa<br />
ongelmissa, sekä osaa selvittää erimielisyydet.<br />
Mikä sitten tekee Nataliesta ja Pinjasta<br />
parhaita ystäviä?<br />
”Me ollaan aika samanlaisia ja viihdytään<br />
varmaan siksi niin hyvin yhdessä. Natalie on<br />
kyllä vähän kiivaampi, mutta se onkin varmaan<br />
Nataliessa parasta, kun se uskaltaa sanoa asiat<br />
suoraan”, Pinja kertoo vilkuillen ystäväänsä leveä<br />
virne kasvoillaan.<br />
4 ”Me ollaan aika samanlaisia”, Natalie ja<br />
Pinja iloitsevat ystävyydestään.<br />
Riidat selvitetään<br />
ensisijaisesti itse<br />
Kun saman ihmisen kanssa viettää paljon aikaa,<br />
on luonnollista, että välillä tulee erimielisyyksiä.<br />
Tytöt kertovat kuitenkin riitelevänsä harvoin –<br />
silloinkin erimielisyyksiä ratkaistaan keskustelemalla<br />
ja kumpaakin miellyttävillä sovitteluratkaisuilla.<br />
Tytöt intoutuvat selostamaan luokkatoveriensa<br />
välistä riitaa, ja tekevät samalla selväksi,<br />
että välitön opettajalle kanteleminen ei<br />
ole aina hyvä ratkaisu.<br />
”Riita pitäisi aina yrittää selvittää ensin itse,<br />
ennen kuin menee sekoittamaan ulkopuolisen<br />
mukaan. Mutta jos riita menee pahaksi, niin silloin<br />
totta kai pitää hakea aikuinen apuun”, tytöt<br />
selvittävät yhteen ääneen.<br />
Riitoja voi ratkoa monella tapaa. Natalie<br />
kertookin kerran kirjoittaneensa kirjeen Pinjalle<br />
erään kinan yhteydessä.<br />
”Pyysin kirjeessä anteeksi käytöstäni. Kun<br />
Pinja vastasi anteeksipyyntöviestiin, riita oli sovittu.<br />
Yleensä me lopulta naureskellaan yhdessä<br />
riidan turhuudelle, kun erimielisyydet on selvitetty.<br />
Sitten halataan ja ollaan taas parhaita<br />
kavereita”, Natalie kertoo ja kapsahtaa Pinjan<br />
kaulaan.<br />
22 • Pari&Perhe • 3 • <strong>2012</strong><br />
22
“Meillä lapsen saamiseen ei riittänyt pelkkä usko,<br />
ei edes toivo eikä rakkaus,<br />
vaan tarvitsimme<br />
Väestöliiton apua.<br />
Kiitos hedelmöityshoitojen,<br />
nyt<br />
meillä asuu Onni.”<br />
Väestöliiton klinikat Oy<br />
on arvostettu ja Suomen<br />
suurin lapsettomuushoitoihin<br />
erikoistunut yritys.<br />
Yksilölliset palvelut ovat<br />
kohtuuhintaisia ja<br />
kaikille avoimia.<br />
HELSINKI: Fredrikinkatu 47, puh. 09 616 221<br />
OULU: Kiviharjuntie 11, puh. 08 535 9600<br />
TURKU: Joukahaisenkatu 1, 6 krs, puh. 02 212 0800<br />
23<br />
Pari&Perhe • 3 • <strong>2012</strong> • 23
Maailma ja me<br />
• Teksti Elina Korhonen • Kuvat Sini Karusto<br />
Mitä ovat lasten johtamat<br />
perheet? Lasten johtamilla<br />
perheillä tarkoitetaan perheitä,<br />
jonka kaikki jäsenet ovat<br />
alle 18-vuotiaita. Josephine<br />
on 13-vuotias ja on huolehtinut<br />
jo kaksi vuotta yksin 7- ja<br />
10-vuotiaista pikkuveljistään.<br />
Lapset asuvat alkeellisessa majassa<br />
Ruandan maaseudulla.<br />
Majan ainoa huonekalu on yhden<br />
hengen sänky, jonka lapset jakavat<br />
öisin.<br />
”Emme käy enää koulua, kaikki<br />
aikaa menee siihen, että yritämme<br />
ansaita rahaa ruokaa varten”,<br />
kertoo Josephine. Vieraita lapsilla<br />
ei käy juuri koskaan. Kyläläiset<br />
lakkasivat vierailemasta, kun<br />
vanhemmat sairastuivat aidsiin –<br />
stigma ja ennakkoluulot sairauden<br />
ympärillä ovat vahvoja. Lasten<br />
ainoa elossa oleva sukulainen<br />
on kaukana asuva täti, josta lapset<br />
eivät ole kuulleet pitkiin aikoihin.<br />
Global Aids Alliance -järjestö<br />
arvioi, että viimeisen 30 vuoden<br />
aikana lähes 35 miljoonaa lasta on<br />
menettänyt toisen tai molemmat<br />
vanhempansa aidsin takia. Luku<br />
on luultavasti vielä suurempi, koska<br />
monissa köyhissä maissa tilastointi<br />
on puutteellista. Hiv-tartunnan<br />
saaneet ja aidsiin menehtyneet<br />
ovat yleensä työikäisiä nuoria<br />
aikuisia. Vähäiset säästöt kuluvat<br />
työkyvyn heiketessä perustoimentuloon<br />
sekä sairaala- ja lääkekuluihin.<br />
Orvoksi jääville lapsille säästöjä<br />
jää harvoin. Suurin osa ilman<br />
aikuista huoltajaa asuvista lapsista<br />
elää Afrikan köyhällä maaseudulla.<br />
Laajennettu perhe ei pysty<br />
vastaamaan haasteeseen<br />
Mohga Kamal-Yanni työskentelee<br />
asiantuntijana Oxfam-järjestössä.<br />
Hänen mukaansa harva aidsin ta-<br />
Hyljeksityt aids-orvot huol<br />
24 • Pari&Perhe • 3 • <strong>2012</strong><br />
24
”Aids on yhteiskunnallinen<br />
ongelma. Sen takia olisi tärkeää,<br />
että yhteiskunta huolehtisi lapsista,<br />
joihin epidemia vaikuttaa. Tällä<br />
hetkellä vastuu on jätetty lapsille<br />
itsellensä.”<br />
Zimbabwessa tehtiin haastattelututkimus<br />
lasten muodostamien<br />
perheiden parissa. Lapset kertoivat,<br />
että raskainta oli kestää yhteisön<br />
hyljeksintää. Kertomuksissa<br />
toistuivat samat kokemukset: lapsia<br />
kiusattiin heidän köyhyytensä<br />
takia ja hyljeksittiin aidsiin liittyvien<br />
uskomusten ja ennakkoluulojen<br />
vuoksi. Lisäksi lapset kertoivat,<br />
että heitä ei enää kohdeltu<br />
yhteisön sisällä lapsina vaan aikuisina,<br />
koska he joutuivat hoitamaan<br />
nuorempia sisaruksiaan ja hankkimaan<br />
heille elannon. Tämän takia<br />
heiltä odotettiin yhtä suurta työpanosta<br />
kuin aikuisilta eikä heillä<br />
ollut enää ikäisiään ystäviä.<br />
kia huoltajansa menettänyt lapsi<br />
saa minkäänlaista tukea valtioilta,<br />
järjestöiltä tai edes omalta yhteisöltään.<br />
”Aids-kuolemia on joillakin<br />
alueilla niin paljon, ettei laajennettu<br />
perhe pysty vastaamaan<br />
haasteeseen. Vain 15 prosenttia<br />
perheistä, jotka ovat ottaneet<br />
aids-orvon sijaislapseksi, saavat<br />
taloudellista tukea lapsen koulutukseen,<br />
ruokaan tai terveydenhuoltoon.<br />
Varsinkin maissa, joissa<br />
on krooninen pula jo peruselintarvikkeista,<br />
yksikin lapsi lisää voi<br />
merkitä liian suurta taakkaa perheelle.<br />
Tämä johtaa lasten jättämiseen<br />
oman onnensa nojaan.”<br />
Lapset tarvitsevat<br />
psyykkistä tukea<br />
Yksin asuvat lapset ovat monin<br />
tavoin hyvin haavoittuvaisia. Heidän<br />
ravitsemustilansa on huonompi<br />
kuin aikuisten kanssa asuvilla,<br />
he käyvät harvemmin koulua<br />
ja ovat alttiimpia hyväksikäytölle,<br />
rikoksille ja nälkiintymiselle.<br />
Lisäksi lasten on usein täytynyt<br />
hoitaa sairaita vanhempiaan<br />
ja nähdä heidän kuolevan. Tämä<br />
on psyykkisesti hyvin traumaattista.<br />
Eteläafrikkalainen tutkija Jo<br />
Stein on työskennellyt vuosia aidsin<br />
takia yksin jääneiden lasten<br />
parissa. Tällä hetkellä Etelä-Afrikassa<br />
arviolta 122 000 lasta asuu<br />
ilman aikuista huoltajaa. Jo Stein<br />
kertoo, että joissakin tapauksissa<br />
yksin asuvien lasten aineellisista<br />
tarpeista on pystytty huolehtimaan<br />
jollakin tavalla. Kuitenkaan<br />
vanhempien kuoleman jättämään<br />
traumaan lapset eivät ole saaneet<br />
mitään apua.<br />
”Avustusohjelmissa lasten<br />
psyykkistä selviytymistä ei huomioitu”,<br />
Stein toteaa. ”Kuitenkin<br />
vanhempansa menettäneillä lapsilla<br />
on paljon masennusta, posttraumaattisia<br />
stressioireista ja ahdistusta.<br />
Lisäksi heidän pitää jo<br />
lapsina yrittää toimia kuin aikuiset<br />
– hankkia ruokaa ja huolehtia<br />
sisaruksistaan.”<br />
Jo Stein toivookin avustusohjelmilta<br />
kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa,<br />
joka ottaisi huomioon<br />
myös yksin jääneiden lasten<br />
psyykkisen tuen tarpeen.<br />
Hiviin ja aidsiin liittyvä stigma<br />
Jo Stein näkee lasten elämää vaikeuttavana<br />
tekijänä myös stigman,<br />
joka aids-orvoille tulee vanhempien<br />
sairauden takia. ”Jo aidsorpo<br />
sanana on leimaava,” Stein<br />
huomauttaa. Aidsiin liittyvät ennakkoluulot<br />
vaikuttavat lapsiin<br />
niin, että he joutuvat usein yhteisönsä<br />
hyljeksimäksi. Tämä vaikuttaa<br />
heidän hyvinvointiinsa kokonaisvaltaisesti.<br />
Lasten globaali hyvinvointi –<br />
matkalla toivoon<br />
Myös Intiassa on tehty laaja selvitys<br />
lapsista, joiden vanhemmat<br />
ovat kuolleet aidsiin ja jotka asuvat<br />
keskenään. Tärkeimmäksi asiaksi<br />
intialaisessakin tutkimuksessa<br />
nousi, että vastuu lapsista on<br />
koko yhteiskunnan. Laajennetun<br />
perheen kykyyn huolehtia vanhempansa<br />
menettäneistä lapsista<br />
ei pidä luottaa, koska hiv-epidemia<br />
on tehnyt perheistä hauraita.<br />
Haasteeseen voi vastata<br />
esimerkiksi sijaisperhejärjestelmällä,<br />
jota myös valvotaan hyväksikäyttötapausten<br />
ennalta ehkäisemiseksi.<br />
Sijaisperheille pitäisi<br />
antaa taloudellista tukea<br />
lasten koulutuksen turvaamiseksi.<br />
Lapsia tulisi lisäksi rohkaista<br />
puhumaan tunteistaan ja purkamaan<br />
vanhempien menettämisen<br />
aiheuttamaa surua.<br />
ehtivat yksin perheestään<br />
25<br />
Pari&Perhe • 3 • <strong>2012</strong> • 25
Maailma ja me<br />
• Teksti Riikka Närhi<br />
Lontoon perhesuunnittelun<br />
huippukokouksessa<br />
rahoituslupauksia<br />
odotettua enemmän<br />
Maailman väestöpäivänä, 11.<br />
heinäkuuta, Ison-Britannian<br />
hallitus ja Bill ja Melinda Gatesin<br />
säätiö isännöivät YK:n väestörahaston<br />
(UNFPA) kanssa Lontoon<br />
perhesuunnittelun huippukokouksen.<br />
Paikalla oli terveysja<br />
kehitysministereitä arviolta 20<br />
maasta, kansainvälisten järjestöjen<br />
johtajia sekä suuri määrä korkean<br />
tason virkamiehiä.<br />
Kokouksessa päätettiin taata<br />
perhesuunnittelupalvelut 120<br />
miljoonaa naiselle vuoteen 2020<br />
mennessä. Rahoituslupauksia<br />
saatiin odotettua enemmän; yhteensä<br />
noin 4,6 miljardia USD.<br />
”Se, että naisella on mahdollisuus<br />
kontrolloida hedelmällisyyttään,<br />
on järkevää niin eettisesti,<br />
terveydellisistä syistä kuin<br />
taloudellisestikin”, painottaa projektikoordinaattori<br />
Marina Wetzer-Karlsson<br />
Väestöliitosta. ”Jos<br />
huippukokouksen tavoitteet saavutetaan,<br />
maailmassa olisi suunnittelemattomia<br />
raskauksia yli 100<br />
miljoonaa vähemmän. Naisia ja<br />
tyttöjä kuolisi raskauksiin ja synnytyksiin<br />
200 000 vähemmän.<br />
Vauvoja kuolisi ensimmäisen elinvuotensa<br />
aikana lähes kolme miljoonaa<br />
vähemmän.”<br />
Kokouksen suurin saavutus ei<br />
ehkä ollutkaan avunantajien rahalliset<br />
sitoumukset vaan kehitysmaiden<br />
omat lupaukset lisätä varoja<br />
perhesuunnitteluun ja nuorten<br />
palveluihin. Tärkeää oli selvä<br />
muistutus ehkäisyvälineiden ja<br />
seksuaali- ja lisääntymisterveyden<br />
merkityksestä kehitykselle.<br />
Tervetuloa<br />
VÄESTÖLIITON KIRJASTOON!<br />
Kirjasto on on avoinna kaikille ja ja sieltä<br />
löytyy monipuolinen valikoima aineistoa<br />
seksuaalisuudesta, perheistä ja ja<br />
väestöstä. Käytössäsi on on myös työpiste<br />
ja ja tietokone.<br />
Avoinna<br />
ma-to klo klo 9-15.30<br />
tai tai sopimuksen mukaan.<br />
Kalevankatu 16 16 B B (sisäpiha)<br />
00100 Helsinki<br />
(09) (09) 22805126<br />
tiina.helamaa@vaestoliitto.fi<br />
www.vaestoliitto.fi/tieto_ja_tutkimus/kirjasto<br />
Ilmoita Pari&Perhe-lehdessä<br />
Ilmoittaminen Pari&Perhe-lehdessä kannattaa. Tavoitat lehden<br />
kautta laajan joukon sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia.<br />
Katso mediakortti www.vaestoliitto.fi/media/pari_perhe-lehti<br />
*Muista:<br />
- Oikeus luotettavaan palveluun<br />
- Oikeus valita itselle paras ehkäis<br />
- Oikeus yksityisyyteen<br />
Mun elämä – mun valinta.<br />
Nuorten seksuaalioikeudet ja kehitys<br />
S<br />
Salla Nazarenko<br />
uuren suosion saavuttaneesta nuorten globaaleja<br />
Mun<br />
seksuaalioikeuksia<br />
eläMä – Mun valinta<br />
nuorten seksuaalioikeudet ja käsittelevästä<br />
julkaisusta on saatu uusintapainos. Uuteen painokseen Jokaisella oikeus nautinnollisiin ja turvallisiin<br />
kehitys<br />
eksuaalisuus on tärkeä ja arvokas osa ihmisyyttä.<br />
S on lukujen loppuun lisätty<br />
aiheeseen liittyviä kysymyksiä ja tehtäviä.<br />
lioikeuksia tulee arvostaa ja suojata.<br />
seksuaalisiin kokemuksiin vapaana pakottamisesta,<br />
riistosta ja väkivallasta. Jotta hyvä seksuaaliterveys<br />
voidaan saavuttaa ja ylläpitää, kaikkien ihmisten seksuaa-<br />
Puolet maapallon väestöstä on alle 25-vuotiaita. Heistä<br />
ylivoimaisesti suurin osa asuu kehitysmaissa. Juuri näi-<br />
nuorten valinnoista riippuu se, kuinka paljon ihmisiä<br />
Julkaisu selvittää nuorten seksuaalioikeuksia ja niiden maailmassa toteutumisen on vuonna 2050. Noihin valintoihin merkitystä<br />
vaikuttaa<br />
valtavasti se, miten paljon tietoa nuorilla on omista<br />
seksuaalioikeuksistaan. Väestönkasvun hidastaminen,<br />
äitiyskuolemien vähentäminen ja nuorten hyvinvoinnin<br />
koko maailman kehitykselle Se soveltuu esimerkiksi lukioiden turvaaminen vaativat ja ennen ammattikorkeakoulujen<br />
kansainvälisyyskasvatuksen tueksi.<br />
sekä sitä, mikä merkitys niiden toteutumisella<br />
kaikkea nuorten seksuaalisuuden<br />
ja seksuaalioikeuksien tunnustamista.<br />
Tämä julkaisu valottaa nuorten seksuaalioikeuksia<br />
on<br />
koko maailman kehitykselle.<br />
Salla Nazarenko ja Elina Korhonen (toim.). Mun elämä – mun valinta. Nuorten<br />
seksuaalioikeudet ja kehitys. Väestötietosarja 22. Väestöliitto. Julkaisu on maksuton.<br />
2 Tilaukset: www.vaestoliitto.fi/kansainvalisyys/materiaalit<br />
Salla Nazarenko Elina Korhonen (toim.) n Mun elämä – mun valinta – nuorten seksuaalioikeudet ja kehitys<br />
Salla Nazarenko<br />
Väestötietosarja 22<br />
Elina Korhonen (toim.)<br />
Mun eläMä<br />
– mun valinta<br />
nuorten seksuaalioikeudet<br />
ja kehitys<br />
Kannet_NuortenSeksuaalioikeudet.indd 1 21.2.2011 9:13:03<br />
26 • Pari&Perhe • 3 • <strong>2012</strong><br />
26
Kolumni • Miila Halonen – kirjoittaja on Väestöliiton nuorten seksuaaliterveyden Osaamiskeskuksen asiantuntijalääkäri<br />
Syrjäytetyt nuoret<br />
Suomessa on käynnistetty poikkihallinnollinen<br />
toimenpideohjelma nuorten<br />
syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Miksi<br />
vasta nyt, saattaisi joku kysyä. Huolta<br />
on kannettu jo kauan nuorten eriarvoisuudesta<br />
ja putoamisesta yhteiskunnan<br />
ulkopuolelle. Samoin palveluiden riittämättömyys<br />
ja lastensuojelun mittavat<br />
ongelmat on tiedostettu pitkään. Tuoreet<br />
väitöskirjat tukevat sitä havaintoa,<br />
jonka ruohonjuuritason työntekijät ovat<br />
tienneet jo vuosia; kuilu hyvin ja huonosti<br />
pärjäävien välillä alkaa muodostua jo<br />
varhaislapsuudessa ja peruspalveluista<br />
vähentäminen kostautuu korjaavien –<br />
ja kalliiden – erikoispalvelujen suurena<br />
tarpeena myöhemmin.<br />
Moni nuori on ehtinyt pudota yhteiskunnan<br />
harvasilmäisen suojaverkon läpi.<br />
Olkaamme kuitenkin tyytyväisiä, että nyt<br />
asialle halutaan muutosta korkeinta valtiojohtoa<br />
myöten.<br />
Tämän kolumnin otsikko on kaapattu<br />
ministeri Paavo Arhinmäen taannoisesta<br />
puheesta. Termi ”syrjäytetyt nuoret” voisi<br />
tarttua laajempaankin kielenkäyttöön<br />
ainaisen syrjäytyneistä nuorista puhumisen<br />
sijaan. En usko olevan montaakaan<br />
lasta tai nuorta, jotka tietoisesti hakeutuisivat<br />
syrjäytyneen osaan. Lapsissa on<br />
halu elää, onnistua ja saavuttaa unelmia.<br />
Sen sijaan aikuisten suljetut silmät, erilainen<br />
laiminlyönti ja palvelujen kohtaamattomuus<br />
syrjäyttävät lapsen unelmien<br />
polulta ja eksyttävät hänet jonnekin, josta<br />
on mahdotonta löytää yksin pois.<br />
Syrjäytymisen taustalla on aina laaja<br />
joukko erilaisia tekijöitä. Siksi auttamiskeinojenkin<br />
on oltava laaja-alaisia ja<br />
nuoren yksilölliseen tarpeeseen vastaavia.<br />
Yhdelle tarvitaan mahdollisuus työpajatyöhön<br />
tai palkkatuettu ensimmäinen<br />
työpaikka. Toiselle tärkeämpi on herätyskello,<br />
jotta vuorokausirytmistä kiinnipitämistä<br />
voi harjoitella.<br />
Kouluterveydenhuollon merkitykseen<br />
eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäisijänä<br />
uskovat kaikki. Yhdessä neuvolatoiminnan<br />
kanssa sillä nähdään keskeinen<br />
rooli varhaisena ongelmien tunnistajana.<br />
Kouluterveydenhuollossa henkilöstöresurssisuositukset<br />
eivät kuitenkaan<br />
toteudu, vaikka tämäkin ongelma on ollut<br />
tiedossa vuosia. Lääkäri puuttuu lähes<br />
kymmenesosasta kouluja, psykologi<br />
ja kuraattori vielä useammasta. Lakisääteiset<br />
laajat terveystarkastukset eivät toteudu<br />
kaikissa kouluissa. Toisaalta pakolliset<br />
tarkastukset vievät valtaosan terveydenhoitajien<br />
ajasta, jolloin akuutteihin<br />
avuntarpeisiin tai hätähuutoihin ei<br />
pystytä puuttumaan.<br />
Kunnat vastaavat palveluista ja rahojen<br />
jakamisesta. Kuntapäättäjillä on<br />
mahdollisuus ohittaa toimenpideohjelmien<br />
viisaat suositukset näin halutessaan.<br />
Kouluterveydenhuoltoon valtion<br />
ohjaamat lisärahoitukset voivat mennä<br />
liikenneympyröiden rakentamiseen, jos<br />
niin kunnassa päätetään.<br />
Hyvät nykyiset ja tulevat kuntapäättäjät,<br />
pyydän teiltä rohkeutta päätöksiinne!<br />
Uskokaa, että kalliskin investointi<br />
lasten ja nuorten ennalta ehkäiseviin palveluihin<br />
kannattaa tehdä. Se tuottaa vuosien<br />
mittaan satoa hyvinvoivina, terveinä<br />
ja työkykyisinä kuntalaisina. Tehdään<br />
tästä yhdessä välittämisen yhteiskunta,<br />
jossa kukaan ei tule syrjäytetyksi.<br />
Ajankohtaista<br />
Väestöliitto perustanut lisääntymistutkimusta tukevan rahaston<br />
Väestöliitto on perustanut lapsettomuushoitojen kehittämiseen ja<br />
seurantaan liittyvien tutkimusten rahaston, Rana Neidan. Nimi on<br />
saamen kieltä, ja aikoinaan Rana Neida tunnettiin maan tyttärenä, kevään<br />
ja hedelmällisyyden jumalattarena.<br />
Rana Neida -rahasto jakaa apurahoja suomalaiseen lisääntymisbiologiaa<br />
ja -terveyttä sekä lisääntymisen yhteiskunnallisia vaikutuksia selvittävään<br />
tutkimukseen. Etusijalla ovat ihmisen hedelmöityshoitojen kehittämiseen<br />
ja seurantaan liittyvät tutkimukset.<br />
Tahaton lapsettomuus koskettaa noin joka kuudetta hedelmällisessä<br />
iässä olevaa paria. Lapsettomuuden taustalla olevat syyt ovat yhtä usein<br />
niin naisessa kuin miehessäkin. Aina syy ei selviä tarkoissakaan tutkimuksissa.<br />
Nykyisten hedelmöityshoitojen tuloksekkuus on ollut innovatiivisen<br />
ja ennakkoluulottoman tutkimustyön tulosta. Suurin osa hoitoon<br />
hakeutuvista saa toivomansa lapsen. Suomessa syntyy vuosittain noin<br />
2 500 hedelmöityshoitojen avulla alkunsa saanutta lasta. Aluksi rahasto<br />
keskittyy kartuttamaan pääomaansa ja ottaa vastaan lahjoituksia.<br />
27<br />
Pari&Perhe • 3 • <strong>2012</strong> • 27
Ajankohtaista<br />
Ehdota kunniamerkkiä äidille – hakuaika käynnissä<br />
Haku vuoden 2013 äitienpäivänä<br />
myönnettäviin kunniamerkkeihin<br />
on käynnissä ja<br />
päättyy marraskuussa <strong>2012</strong>.<br />
Tasavallan presidentti myöntää<br />
vuosittain äitienpäivänä<br />
Suomen Valkoisen Ruusun I<br />
luokan mitalin kultaristein<br />
kasvattajana ansioituneille<br />
äideille. Viime toukokuussa<br />
palkittuja oli 33.<br />
Äitien kunniamerkeillä on jo 66<br />
vuoden perinteet. Alun alkaen<br />
Väestöliitto teki esityksen kunniamerkkien<br />
myöntämisestä äideille<br />
tunnustuksena merkittävästä<br />
työstä kasvattajina. Ensimmäiset<br />
Suomen Valkoisen Ruusun<br />
I luokan mitalit kultaristein jaettiin<br />
äideille lokakuussa 1946 Väestöliiton<br />
järjestämässä Kodin viikon<br />
päätösjuhlassa Messuhallissa<br />
ja seuraavasta vuodesta lähtien<br />
Väestöliiton järjestämässä valtakunnallisessa<br />
äitienpäiväjuhlassa.<br />
Väestöliitto luopui 1992 tästä<br />
merkkiperinteestä ja äitienpäiväjuhlan<br />
järjestämisestä. Juhlan<br />
järjestäjäksi ryhtyi Mannerheimin<br />
Lastensuojeluliitto yhteistyössä<br />
sosiaali- ja terveysministeriön<br />
kanssa.<br />
4 Mitalit jaettiin Säätytalolla äitienpäivänä pidetyssä juhlassa, jota kunnioittivat läsnäolollaan tasavallan<br />
presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio.<br />
Äitienpäivänä jaettava kunniamerkki<br />
on haluttu edelleen<br />
säilyttää hienona tapana palkita<br />
äitiä kasvatustyössään. Siitäkin<br />
huolimatta että äitiyden käsite<br />
ja äidin rooli ovat saaneet<br />
uusia muotoja ja ulottuvuuksia<br />
yhteiskunnallisten muutosten<br />
myötä. Biologisten äitien lisäksi<br />
myös adoptioäitejä ja sijaisäitejä<br />
voidaan esittää palkittaviksi.<br />
Äidit voivat olla niin ansiotyössä<br />
käyviä, yksinhuoltajia<br />
kuin maaseudun emäntiäkin. Lisäksi<br />
otetaan huomioon eri vähemmistöt,<br />
kuten romanit, saamelaiset<br />
ja maahanmuuttajat.<br />
Ehdokkaiden alaikäraja on<br />
40 vuotta. Kaikille on yhteistä,<br />
että äiti on ansioitunut lasten ja<br />
nuorten esimerkillisenä kasvattajana,<br />
kantanut yhteisvastuuta<br />
sekä tukenut perhe-elämää ja<br />
vanhemmuutta.<br />
Kunnat, seurakunnat, yhdistykset<br />
ja muut yhteisöt sekä omat<br />
lapset ja lastenlapset voivat ehdottaa<br />
äitejä hallintoviranomaisille.<br />
Aluehallintovirastojen ehdotuksesta<br />
sosiaali- ja terveysministeriö<br />
esittää vuosittain kunniamerkin<br />
saajia ritarikunnille.<br />
2 Hakulomakkeita ja -tietoja saa<br />
esimerkiksi aluehallintovirastoista<br />
ja ne löytyvät myös netistä: www.<br />
suomi.fi > Asiointi ja lomakkeet<br />
hakusanalla kunnial 1. Lisätietoja<br />
myös: virpi.markkanen@mll.fi.<br />
Kuva MLL, Matti Matikainen<br />
Kuka kasvattaa lapsesi – ja mitä varten?<br />
– Kodin viikon seminaari 25.9.<br />
Väestöliitto järjestää Kodin viikon seminaarin<br />
aiheesta Kuka kasvattaa lapsesi – ja mitä<br />
varten? Tilaisuudessa pohditaan, miten kasvatusvastuuta<br />
tulisi parhaiten jakaa lasten, vanhempien<br />
ja kansantalouden näkökulmista. Samoin<br />
esitellään Väestöliiton perhepoliittista joustomallia<br />
ja vertaillaan muihin Euroopan maiden<br />
ratkaisuihin. Varhaiskasvatuksen suunnasta ovat<br />
myös keskustelemassa lapsiasiavaltuutettu Maria<br />
Kaisa Aula, Helsingin yliopiston Liisa Keltikangas-Järvinen,<br />
THL:n tutkimusprofessori Minna<br />
Salmi ja VATT:n johtaja Juhana Vartiainen.<br />
Seminaari pidetään Helsingissä, Pääpostin<br />
auditoriossa 25.9. klo 13 – 16, osoite Mannerheiminaukio<br />
1 C. Maksuton seminaari on suunnattu<br />
sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, erityisten<br />
lasten ja nuorten parissa työskenteleville,<br />
Väestöliiton yhteistyökumppaneille sekä päättäjille<br />
ja medialle.<br />
Ilmoittautumiset seminaariin 14.9. mennessä:<br />
ilmoittautuminen@vaestoliitto.fi<br />
2 Lisätietoja Kodin viikosta:<br />
www.vaestoliitto.fi/kodinviikko<br />
28 • Pari&Perhe • 3 • <strong>2012</strong><br />
28
Ajankohtaista<br />
Väestöliitto aloitti kondomikaupan uudelleen<br />
Väestöliitto on aloittanut kondomikaupan uudestaan<br />
kuuden vuoden tauon jälkeen. Väestöliitto aloitti kondomien<br />
postimyynnin 1970-kuvulla ja lopetti niiden<br />
maahantuonnin ja markkinoinnin 2006.<br />
V<br />
” äestöliitto tekee paljon seksuaalikasvatusta ja huomasimme,<br />
että tämä työ tarvitsee tuekseen myös<br />
kondomit. Väestöliiton kondomit ovat lähes puolta<br />
huokeampia kuin useimmat markkinoilla olevat<br />
muut kondomit. Tällä haluamme viestiä siitä, että<br />
ehkäisyn ei tarvitse olla kallista, vaan se on kaikkien<br />
ulottuvilla”, toteaa Väestöliiton toimitusjohtaja<br />
Helena Hiila-O’Brien.<br />
CLASSIC<br />
Väestöliitto on esittänyt aiemmin, että yhteiskunnan olisi tarjottava<br />
alle 20-vuotiaille ehkäisyä tarvitseville kondomeja ja e-pillereitä ilmaiseksi.<br />
Tämä ei ole juurikaan ottanut tulta.<br />
”Joillekin ehkäisyvälineiden hinta saattaa muodostaa esteen niiden<br />
käyttämiselle. Etenkin nuoret voivat pitää niitä liian kalliina. Nyt<br />
tarjoamme kondomipakkauksen latte-lasillisen hinnalla ja toivomme,<br />
että näin hinta ei olisi este nuorille tai muillekaan kondomia tarvitseville”,<br />
Hiila-O’Brien sanoo<br />
Kondomit ovat testattuja ja luotettavia. Niitä on viittä erilaista, 10 kondomin<br />
pakkauksissa. Pakkauksen hinta on 2,90 euroa. Tuotto käytetään kokonaisuuden<br />
Suomessa tehtävään seksuaalikasvatustyöhön sekä Suomessa<br />
asuvien nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseen.<br />
2 Väestöliiton nettikauppa: www.vaestoliitto.fi/nettikauppa.<br />
Osallistu Pari&Perhe-lehden lukijakyselyyn!<br />
Väestöliitto haluaa kehittää Pari&Perhe-lehteä. Tämän lehden välistä löydät lukijatutkimuslomakkeen. Selvitämme, mitä mieltä lukijamme<br />
ovat Pari&Perhe-lehdestä. Vastaamalla kyselyyn voit osallistua arvontaan. Palkintoina on 5 kpl Väestöliiton I Love Leikki -eroottista korttipeliä.<br />
Palauta lomake Väestöliittoon 31.10.<strong>2012</strong> mennessä. Voit osallistua kyselyyn myös netissä: www.vaestoliitto.fi/media/pari_perhe-lehti<br />
19.–21.10.<strong>2012</strong><br />
Helsingin Messukeskus<br />
Kaikki terveydestä alan suurtapahtumassa!<br />
Huippu luentoja, maksutonta terveyden testausta.<br />
Uusimmat hoitomuodot ja liikuntalajit. Terveelliset<br />
herkut ja super foodit. Seksuaalisuus ja terveys.<br />
Stressinhallinta, hidastaminen ja tasapaino.<br />
Koko ohjelma samalla lipulla!<br />
Ohjelma, esiintyjät ja ilmainen messuklubi:<br />
www.terveysmessut.fi<br />
facebook.com/terveysmessut<br />
Liput: 15/10 ¤, kokoaikalippu 27/20 ¤.<br />
Samalla lipulla sisäänpääs myös Kauneus-,<br />
Muoti- ja Gold Silver Watch -messuille.<br />
Järjestäjä: Suomen Messut, p. 040 450 3250<br />
Hyödynnä 4 euron alennuksesi,<br />
leikkaa kuponki talteen ja tuo messuille!<br />
19.–21.10.<strong>2012</strong> Helsingin Messukeskus<br />
Avoinna pe klo 10–19, la–su klo 10–18<br />
Oikeuttaa 4 euron alennukseen normaalihintaisesta<br />
aikuisen pääsylipusta (15 ¤).<br />
Tämä edun Sinulle tarjoaa Väestöliitto<br />
29<br />
4¤<br />
Pari&Perhe • 3 • <strong>2012</strong> • 29
Tervetuloa<br />
ihmepäiville<br />
29.-30.9.<strong>2012</strong><br />
WANHAAN SATAMAAN<br />
Nuoret kysyvät<br />
seksuaaliterveydestä<br />
Uutuudet<br />
Nuorten kysymyksiä seksuaaliterveydestä -kirjassa kuvataan<br />
nuorten seksuaaliterveyskysymyksiä Väestöliiton Internetpalvelussa.<br />
Tuija Rinkisen väitöstyön tutkimusaineisto sisältää<br />
1 015 viestiä. Aiemmin kyseistä aineistoa ei ole analysoitu.<br />
Nuorten seksuaaliterveyskysymyksiä on tarkastelu sellaisina<br />
kuin he niistä itse kertovat. Eniten tietoa toivottiin seksuaalisesta toiminnasta,<br />
mieheksi ja naiseksi kasvamisesta sekä raskaudesta.<br />
Tämä tutkimus tuo uutta tietoa nuorten seksuaaliterveystiedon tarpeista<br />
sekä antaa uusia vinkkejä siihen, mitä asioita tulisi käsitellä niin<br />
seksuaaliopetuksessa kouluissa kuin henkilökohtaisessa<br />
seksuaalineuvonnassa.<br />
Tulosten avulla voidaan<br />
myös kehittää nettineuvontaa<br />
nuorille.<br />
Tuija Rinkinen. Nuorten kysymyksiä<br />
seksuaaliterveydestä<br />
Väestöliiton Internet-palvelussa.<br />
Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja<br />
D 54/<strong>2012</strong>.<br />
2 Tilaukset: www.vaestoliitto.<br />
fi/nettikauppa.<br />
Hinta: 27 euroa + toimituskulut.<br />
Väestöliitto mukana<br />
syksyn messuilla<br />
Tervetuloa tutustumaan monipuolisiin teemoihin<br />
ja kiinnostaviin tuotteisiin. Tapaamisiin messuilla!<br />
Odotus&Vauva<br />
29. – 30.9.<br />
Osasto E10. Wanha Satama, Helsinki<br />
Odotus&Vauva-tapahtuma kertoo kaiken, mitä tuoreet ja tulevat<br />
vanhemmat haluavat tietää pienestä ihmeestään ja sen ympärillä<br />
pyörivästä maailmasta.<br />
Osaava Nainen<br />
12. – 14.10.<br />
Hyvinvoinnin Plaza. Turun Kongressi- ja Messukeskus.<br />
Terveysmessut<br />
19. – 21.10.<br />
Osasto 6g20. Helsingin Messukeskus.<br />
Pääyhteistyökumppanit:<br />
Päämedia:<br />
30 • Pari&Perhe • 3 • <strong>2012</strong><br />
Järjestäjä:<br />
30
Murkkumanuaali – tietoa ja vastauksia<br />
teinin vanhemmille<br />
Murrosikäisen vanhempana olo on jatkuvaa<br />
tasapainon etsimistä, miten asettaa omalle<br />
teinille sopivat rajat. Toisaalta hänelle tulisi antaa<br />
mahdollisuus kokeilla omia siipiä, ensin pienemmissä<br />
asioissa – ja ajan myötä yhä itsenäisemmin.<br />
Väestöliiton Murkun kanssa -nettipalvelu vastasi<br />
vuosina 2007 – 2011 vanhempia askarruttaviin<br />
kysymyksiin. Vanhempien yleisimpiä huolenaiheita<br />
olivat nuoren kaverisuhteet, muuttuvat<br />
perhetilanteet, sopivat rajat, netti, koulunkäynti,<br />
päihdekokeilut, seurustelu ja seksi. Näistä aihealueista<br />
on nyt koottu lyhyet johdannot Murkkumanuaaliin.<br />
Vanhempien kysymyksiin ovat vastanneet<br />
Väestöliiton asiantuntijat, jotka työskentelevät<br />
nuorten terveen kasvun tukemiseksi.<br />
Maija Lehtikangas. Murkkumanuaali.<br />
Tietoa ja vastauksia teinin vanhemmille.<br />
Väestöliitto <strong>2012</strong>.<br />
2 Tilaukset www.vaestoliitto.fi/nettikauppa.<br />
Hinta 24 euroa + toimituskulut.<br />
Uutuudet<br />
Koulutusta<br />
Seksuaaliterapian ammatilliset erikoistumisopinnot, 30 op<br />
Väestöliitto järjestää seksuaaliterapian<br />
ammatilliset erikoistumisopinnot<br />
8.4.2013 – 21.10.2014.<br />
Tavoitteet: Koulutuksen tavoitteena on saavuttaa<br />
valmiudet toimia seksuaaliterapeuttina.<br />
Kohderyhmä: Koulutukseen valittavan tulee<br />
olla sosiaali-, terveys-, kasvatus- tai muun<br />
soveltuvan alan ammattilainen, jolla on<br />
alan korkeakoulututkinto tai sosiaali- ja terveysalan<br />
vanhamuotoinen opistoasteen tutkinto.<br />
Hakijalla tulee olla seksuaalineuvojakoulutus<br />
tai vastaava määrä seksologian perusopintoja.<br />
Ohjelma: Kaikille yhteistä lähiopiskelua on<br />
15 kahden päivän seminaaria, yhteensä 30<br />
päivää. Lähiopetuspäiviin sisältyy 180 tuntia<br />
opetusta ja 75 tuntia ryhmätyönohjausta.<br />
Koulutuspaikka: Lähiopetuspäivät<br />
Väestöliiton koulutustiloissa, Kalevankatu<br />
16 A, 00100 Helsinki.<br />
Osallistumismaksu: 4 700 euroa (sis. alv.<br />
23 %), jonka voi maksaa kolmessa erässä.<br />
Hakuaika: on 1.9.<strong>2012</strong> – 14.12.<strong>2012</strong><br />
Kirjalliset hakemukset tutkintotodistuskopioineen<br />
Väestöliitto, Taru Pirttiaho, Kalevankatu<br />
16, 00100 Helsinki.<br />
Lisätiedot: Sisällöstä vastaava kouluttaja:<br />
Tarja Santalahti, seksologian johtava<br />
asiantuntija, kliininen seksologi (NACS)<br />
Kouluttaja: Mika Lehtonen, psyko- ja<br />
seksuaaliterapeutti<br />
etunimi.sukunimi@vaestoliitto.fi<br />
Soittopyynnöt 09 2280 5264<br />
2 Tarkemmat tiedot koulutuksesta ja hakemisesta:<br />
www.vaestoliitto.fi/seksuaalisuus<br />
Tilaa Pari&Perhe-lehti<br />
Pari&Perhe ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Tilaan Pari&Perhe-lehden alkaen ___ /___ <strong>2012</strong><br />
Kestotilaus, laskutusjakso 12 kk 30 € Määräaikaistilaus (12 kk) 33 €<br />
Itselleni Lahjaksi Irtisanon tilaukseni päättymään maksetun jakson loppuun.<br />
Tilauksen maksaja / Vanha osoite<br />
Lahjatilauksen saaja / Uusi osoite ___ /___ <strong>2012</strong> alkaen<br />
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .<br />
Sukunimi Etunimi Sukunimi Etunimi<br />
Vastaanottaja<br />
maksaa<br />
postimaksun<br />
Väestöliitto ry<br />
Tunnus 5005241<br />
00003 Vastauslähetys<br />
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .<br />
Jakeluosoite<br />
Jakeluosoite<br />
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .<br />
Postinumero Postitoimipaikka Postinumero Postitoimipaikka<br />
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .<br />
Puhelin<br />
Päiväys ja allekirjoitus<br />
31<br />
Käytä palvelukorttia, kun<br />
tilaat lehden<br />
ilmoitat osoitteen- tai nimenmuutoksen<br />
• peruutat tilauksesi<br />
Pari&Perhe • 3 • <strong>2012</strong> • 31
32<br />
RIBBED<br />
CLASSIC<br />
X-LARGE<br />
DOTTED<br />
Tilaa kondomiT EdUlliSESTi VÄESTÖliiTon nETTikaUPaSTa!<br />
www.vaestoliitto.fi/nettikauppa<br />
2,90 €<br />
10 kpl