Isoveli valvoo verkossa - Kansalliskirjasto
Isoveli valvoo verkossa - Kansalliskirjasto
Isoveli valvoo verkossa - Kansalliskirjasto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
kupattavan kanssa. Koko kuppaamisen tapahtumasta<br />
oli tullut ikään kuin ”syyskarnevaali”,<br />
kun kuppari saapui kylään kuppaamaan kylän<br />
naisia, jotka kokoontuivat kupattaviksi. Oli<br />
pakko käydä kupparilla laskemassa pahat veret<br />
pois, kun kuppari kerran oli tullut kylään.<br />
Kuva: Timo Huvilinna.<br />
Käytetäänkö kuppausta kaikkialla<br />
maailmassa?<br />
Tietojeni mukaan kyllä. Kyseessä on oletettavasti<br />
perinne, joka on syntynyt eri puolilla<br />
maailmaa riippumatta erilaisista kontakteista<br />
kansojen välillä.<br />
Mikä on tilanne tänään?<br />
En uskalla sanoa muuta kuin, että kuppausta<br />
käytetään ainakin Suomessa ns. vaihtoehtoisen<br />
lääkinnän piirissä, joten menetelmä siis<br />
elää. Perinne oli 1960-luvulla lähes katkeamassa,<br />
mutta on nyt saanut uutta nousua. Jotkut<br />
silloisista vanhoista kuppariämmistä olivat vielä<br />
elossa ja siirsivät taidon nuoremmille kuppauksesta<br />
kiinnostuneille naisille. Sittemmin on<br />
eri puolilla Suomea järjestetty kuppauskursseja.<br />
Joulukuussa 2011 kävin Harjun saunassa Helsingissä<br />
ja totesin, että siellä harjoitettiin edelleen<br />
kuppausta.<br />
Miten terveysviranomaiset suhtautuvat<br />
nykyisin kuppaamiseen?<br />
Tähän on hyvin vaikea sanoa mitään, koska tämähän<br />
on kompetenssini ulkopuolella. Mutta<br />
uusimmissa julkaisuissa kuppauksesta ei puhuta<br />
mitään, saati että kuppaaminen olisi kielletty.<br />
Kuppauskursseja on järjestetty ja se, joka haluaa<br />
kupattavaksi voi hakeutua kupparin luo. Nykypäivänä<br />
tähdennetään välineiden puhtautta<br />
ja myös kuppari huolehtii infektioista ja muista<br />
vaaroista käyttämällä kirurgisia käsineitä.<br />
Hindrik Strandberg väitöstilaisuudessa 15.6.2012<br />
Arppeanumin auditoriossa.<br />
Missä määrin <strong>Kansalliskirjasto</strong>n kokoelmat<br />
olivat avuksi tehdessäsi tutkimustasi ja kirjoittaessasi<br />
väitöskirjaasi?<br />
Tutkimukseni perustuu sekä Helsingissä että<br />
Turussa olevan laajaan arkistoaineistoon. Myös<br />
<strong>Kansalliskirjasto</strong>n kokoelmat ovat olleet erittäin<br />
suureksi avuksi, ilman näitä kokoelmia olisin<br />
tuskin pystynyt kirjoittamaan aiheesta näin<br />
laajasti. Olen jo maininnut lähinnä antiikinaikaisia<br />
lääketieteen kirjoittajia, mutta olen toki<br />
käyttänyt myös myöhemmiltä aikakausilta olevia<br />
teoksia. <strong>Kansalliskirjasto</strong>ssa on niitä joko alkukielillä<br />
tai käännöksinä. Kirjaston laaja almanakkakokoelma<br />
on ollut minulle myös avuksi.<br />
Paljon käyttöä on ollut myös eteläisen lukusalin<br />
sanakirjakokoelmalla.<br />
Hindrik Strandberg toimi vuosina 1970–2005 lääketieteen<br />
historian laitoksella ja lääketieteen museossa<br />
assistenttina ja vuodesta 2003 intendenttinä<br />
Helsingin yliopistomuseossa, Arppeanumissa.<br />
43
Change language