selostus liitteineen - Porvoo

1 

MYLLYMÄKI 

6. kaupunginosa 

PORVOON KAUPUNKI 

Kaupunkisuunnitteluosasto 

10.9.2009

2 

1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 

1.1 Tunnistetiedot 

PORVOO, MYLLYMÄKI 

Kaupunginosa 6 

Korttelit 91, 96, 98, 99, 101-113, 208-210, 504, 590 

sekä katu- ja puistoalueet 

Asemakaavan muutos 

Asemakaavan muutoksen vireilletulo: 

Asemakaavan muutos on kuulunut kaupunkisuunnitteluosaston kaavoitusohjelmaan. 

Vireille tulosta on kuulutettu 14.11.-12.12.2001 ja siitä on 

tiedotettu tontinomistajille samaan aikaan. 

Asemakaavan muutoksen käsittely: 

Asemakaavamuutosluonnos 

Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 22.11.2007 § 411 

Asemakaavan muutosehdotus 

Kaupunginhallitus 17.03.2008 § 126 






Asemakaavan muutoksen hyväksyminen: 

Kaupunginvaltuusto 19.10.2009 § 71

3 

1.2 Kaava-alueen sijainti 

Asemaakaavan muutos koskee kortteleita 91, 96, 98, 99, 101-113, 208 - 210, 504, 

590 sekä alueen katu- ja puistoalueita ja vesitornin korttelialuetta. 

Kaavamuutosalue sijaitsee Myllymäenkadun, Kallenlinnankadun, Maneesinkadun, 

Kuningattarentien ja Itäisen Pitkäkadun rajaamalla alueella. 

1.3 Kaavamuutoksen tarkoitus 

Kaavamuutoksen tarkoitus on varmistaa Myllymäen rakennushistoriallisesti merkittävän 

ja yhtenäisen pientaloalueen säilyminen ja täydennysrakentamisen sopeutuminen 

sinne. 

1.5 Selostuksen liiteasiakirjat 

- Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 

- alueen sijainti 

- kaavamuutoskartta 

- alueen kaava vuodelta 1969 

- yhteenveto kuulemisen järjestämisestä 

1.6 Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista 

- inventoinnit alueen rakennuskannasta 1980-1990 luvun taitteesta 

- inventoinnit osasta aluetta vuodelta 2004 

- alueen kaava vuodelta 1930 (Jung & Jung) 

2 LÄHTÖKOHDAT 

2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 

2.1.1 Alueen yleiskuvaus 

Myllymäki on osa Vanhaa kaupunkia ja empirekeskustaa ympäröivää kaupunkirakennetta. 

Rakentaminen perustuu Arkkitehtitoimisto Jung & Jungin laatimaan, puutarhakaupunki-aatteen 

mukaiseen asemakaavaluonnokseen. 

Alueen rakenne - kortteleiden muoto, puistot ja tiestö - on hyvin säilynyt. 

Rakennetut alueet koostuvat noppamaisista 1 1/ 2 - 1 2/3 kerroksisista päärakennuksista 

ja suhteellisen kapearunkoisista, matalista piharakennuksista. Kompaktit 

päärakennukset tuovat alueelle väljyyttä, joka jatkuu kortteleiden välisissä kapeissa 

puistokaistaleissa. 

2.1.2 Luonnonympäristö 

Puistot ovat toimineet asukkaiden yhteisenä alueena, jossa on jopa pidetty puutarhapalstoja. 

Nyttemmin puistoalueet ovat osittain pusikoituneet ja ovat vähäisellä 

hoidolla. Vartiotorninkadun pienellä puistoalueella on komea tammi. Merkittävin rooli 

alueen luonnonympäristönä on tonttien puutarhoilla. 

2.1.3 Rakennettu ympäristö 

Rakennukset ovat suurelta osin yhden perheen omakotitaloja eri vuosilta. Alueen 

länsiosassa, korttelissa 590, on vanhusten asuntoja rivitaloissa sekä kaksi asuntolarakennusta 

aputiloineen. 

Alueen vanhimmat rakennukset sijaitsevat vesitornin ympärillä olevassa puistossa

ja korttelin 104 tontilla 2. Nämä rakennukset ovat 1700-luvun lopulta tai 1800-luvun 

alkupuolelta ennen Jung & Jungin vuonna 1915 laatimaa ja vuonna 1930 vahvistettua 

kaavaa. ( Rakennukset ovat eri koordinaatistossa kuin uudemmat rakennukset.) 

Alueella on sijainnut 1700- 1800 -luvulla tuulimylly nykyisen vesitornin paikkeilla. 

Pääosa rakennuksista noudattaa 1920-luvun klassismin ihanteita jyrkkine harja- tai 

mansardikattoineen. 

Kortteleissa 107-112 rakennukset ovat pääosin 1910-1920-luvuilla rakennettuja 

lautaverhottuja, satulatai mansardikattoisia hirsitaloja. 

Kortteleissa 91 ja 113 rakennukset ovat pääosin 1918-1924 rakennettuja satulatai 

mansardikattoisia hirsitaloja, joissa on lautaverhous. Rakennukset sijaitsevat 

vuoroin kadun ja vuoroin puiston laidassa, kuten myös kortteleissa 99 ja 208. 

Korttelien 101 ja 102 rakennukset on pääosin rakennettu 1920-luvun lopulla. 

Ne ovat lautaverhottuja, satulatai mansardikattoisia hirsitaloja. 

Korttelin 103 rakennukset on rakennettu 1940-luvulla. 

Korttelien 98, 104-106 rakennukset on pääosin rakennettu 1950-60-luvuilla. 

Korttelisssa 590 vanhusten yksikerroksiset rivitaloasunnot ovat 1970-luvun lopulta 

ja kaksikerroksiset asuntolarakennukset 1990-luvun alusta. Vesitorni on rakennettu 

1966. 

Alueella on vain viisi vuoden 1970 jälkeen rakennettua omakotitaloa. Laajennuksia 

vanhoihin taloihin on tehty toki enemmän. 

2.1.4 Maanomistus 

Tontit ovat pääasiassa yksityisessä omistuksessa. Puisto- ja katualueet sekä vesitornin 

tontti ovat kaupungin omistuksessa, samoin kortteli 590. Kaksi tonttia on jaettu 

pienemmiksi vuoden 1969 kaavan jälkeen. 

4 

2.2 Suunnittelutilanne 

2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 

Alueella on asemakaava vuodelta 1969, joka pakottaa uudisrakentamisen tasakattoiseksi 

(kattokulma 0-15°). Vanhoille rakennuksille ei ole säilyttämismääräystä. 

Tonttien rakentamisoikeusalueet on määritelty hyvin väljästi, joka ei enää takaa 

vanhan korttelirakenteen säilymistä. 

Rakennuskanta ja ympäristön piirteet on inventoitu 1900-luvun lopussa. Kaavaratkaisu 

perustuu niistä saatuihin ja tarkistettuihin tietoihin. 

Suunnittelualue sijoittuu vahvistetun seutukaavan taajamatoimintojen alueelle (A) ja 

sisältyy rajattuun maisema-alueeseen. 

Hyväksytyssä keskeisten alueiden osayleiskaavassa alue on varattu pientalovaltaiseksi 

asuntoalueeksi, jolla ympäristö säilytetään (AP/s). 

Vuonna 2007 julkaistussa Itä-Uudenmaan rakennetun kulttuuriympäristön selvityksessä 

Myllymäen alue on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi.

5 

3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET 

Tavoitteena on varmistaa Myllymäen rakennushistoriallisesti merkittävän ja yhtenäisen 

pientaloalueen säilyminen ja täydennysrakentamisen sopeutuminen sinne. 

Kaupungin luottamushenkilöiden taholta on esitetty, että vanhojen asuinalueiden 

rakentamista tiivistetään. Täten alueen olemassa olevaa rakennusoikeutta ei ole 

esitetty vähennettäväksi, vaan se (e=0,33) pyritään ohjaamaan siten, että alueen 

luonne säilyy. Tavoitteena on, että vanha asuinrakennus on jatkossakin tontin päärakennus. 

Päärakennusta voidaan laajentaa sen arkkitehtuuriin soveltuvin ehdoin. 

4 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS 

Alue säilyy pientalo-alueena. Vanhimmat, hirsirunkoiset talot on merkitty säilytettäviksi. 

Käyttämätöntä rakennusoikeutta on ohjattu tonttien takaosiin tai täydentämään 

kaupunkikuvaa kadun varteen sijoittuvalla toisella asuinrakennuksella. Rakennusoikeus 

on entisen suuruinen. 

Kaavamuutosalueelle on esitetty kolme uutta pientalotonttia. 

Kaksi niistä sijoittuu nykyisille puistoalueille: 

Vartiotorninkadun varrelle muodostettava tontti oli aiemmin (ennen 

1969 kaavaa) omakotitontti ja palautetaan nyt alkuperäiseen käyttötarkoitukseen. 

Vesitornin puistossa on alueen vanhin rakennus, luultavasti myllärin talo, 

joko 1700-luvun lopulta tai 1800-luvun alusta. Rakennus on kuitenkin 

niin huonossa kunnossa, ettei sitä voi säilyttää. Paikalle muodostetaan 

nyt oma tontti, jolle voi rakentaa vastaavan kokoisen uudisrakennuksen. 

Kuningattarentien ja Itäisen Pitkäkadun kulmaukseen muodostetaan Y-tontista erotettava 

pientalotontti, jonka avulla risteysalueen kaupunkikuvaa saadaan jäntevöitettyä. 

AYS-2 jää julkiseen käyttöön tulevia tarpeita varten. 

Itäisen Pitkäkadun ja Muntterinkujan kulmauksessa olevasta puistoalueesta 

muodostetaan tontin osa kortteliin 504. Sille voi rakentaa autotallin. 

Asemakaavamääräyksillä on säädelty rakennusten sijaintia ja kerroslukua. 

Rakennusten runkosyvyydestä ja pituudesta, kattomuodosta, julkisivuista, ikkunoista, 

kuisteista, värityksestä, aitaamisesta ja maanpinnan muuttamisesta on annettu 

erityismääräyksiä, jotka perustuvat alueen ominaispiirteisiin. 

Lisäksi säilytettävissä rakennuksissa tulee säilyttää myös sisäosien kiinteitä osia. 

4.4 Kaavamuutoksen vaikutukset 

4.4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen 

Kaavamuutos ei vaikuta yhdyskuntarakenteeseen verrattuna nykyiseen kaavaan. 

4.4.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 

Kaavamuutos ei vaikuta oleellisesti rakennettuun ympäristöön verrattuna nykyiseen 

kaavaan. Vartiotorninkadun puistoaluetta kavennetaan kun katualuetta levennetään, 

jotta tarpeellinen jalkakäytävä saadaan rakennettua. Tosin alueella tulee ta-

pahtumaan rakenteen tiivistymistä, mikä olisi mahdollista voimassa olevan kaavankin 

mukaan. 

4.4.3 Vaikutukset alueen liikenneolosuhteisiin 

Kaavamuutos ei muuta oleellisesti vallitsevia liikenneolosuhteita. 

Suurin ongelma on pohjoisten asuntoalueiden aiheuttama läpiajoliikenne. Kesän 

2005 aikana on tehty ajonopeuksia hillitseviä katurakenteita risteysalueiden kavennuksina 

ja hidasteina. Vartiotorninkadun kaakkoislaitaan on suunniteltu rakennettavaksi 

jalkakäytävä, liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Ajorata siirtyy 

osittain puistikon puolelle luoteeseen. Luoteispuolen tonteille sallitaan ajo puistikon 

kautta nykykäytännön mukaisesti. 

Kaupunginhallitus hyväksyi 7.12.2005 Keskustan pohjoisosien katuverkkoselvitykseen 

liittyvän toimenpidelistan, jossa esitetään mm. Ruutikellarinkadun ajoneuvoliikenteen 

katkaisua Antinmäenkadun länsipuolella sekä Vanhan Kuninkaantien porrastusta 

Jernbölentien risteyksessä, mitkä toimenpiteet rauhoittaisivat läpiajoliikennettä 

Myllymäen alueella (Kuningattarentiellä ja Vartiotorninkadulla). Ehdotetut 

toimenpiteet sijoittuvat tämän kaava-alueen ulkopuolelle. 

6 

5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 

5.1 Kaavamuutoksen suunnittelun tarve 

Asemakaava on vanhentunut eikä siinä ole huomioitu rakennushistoriallisesti merkittävien 

rakennusten ja arvokkaan ympäristön säilyttämistä. 

5.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 

Asemakaavan muutos on kuulunut kaupunkisuunnitteluosaston kaavoitusohjelmaan. 

Vireille tulosta on kuulutettu 14.11.-12.12.2001. 

5.3 Osallistuminen ja yhteistyö 

Osallistuminen on toteutettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman (Liite 3) mukaisesti. 

Suunnitelmasta käyvät ilmi osalliset, osallistuminen ja vuorovaikutus sekä viranomaisyhteistyö. 

Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin Uudenmaan ympäristökeskuksen 

kanssa 12.12.2001. 

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavan muutosluonnos ovat olleet 

MRL 62 §:n ja MRA 30 §:n mukaan nähtävänä 18.1. - 17.2.2006. Siitä saatiin 26 

kommenttia. Ne ja aiemmin saadut tontinomistajien kommentit sekä kaupunkisuunnitteluosaston 

vastineet niihin selviävät kohdasta: Yhteenveto kuulemisen järjestämisestä. 

Kaava-asiakirjat ja asemakaavan muutosehdotus ovat olleet MRA 27 §:n mukaisesti 

virallisesti nähtävänä 9.4. – 9.5.2008 ja niistä on pyydetty MRA 28 §:n mukaisesti 

lausunnot. Kaavaehdotuksesta jätettiin myös useita muistutuksia, joiden perusteella 

kaavaan on tehty pieniä, teknisluonteisia tarkennuksia. Vartiotorninkadun liikenteen 

järjestämiseksi päätettiin kaupunginhallituksessa asemakaavaehdotusta tarkistaa 

niin, että liikenne ohjataan edelleen Vartiotorninkadun kautta, jonka reunaan tehdään 

jalkakäytävä ja puistoaluetta pienennetään.

Tarkistettu kaavaehdotus oli toisen kerran MRA 27 §: mukaisesti virallisesti nähtävillä 

kaupunkisuunnitteluosastolla 21.1.-18.2.2009 ja siitä pyydettiin MRA 28 §:n 

mukaiset lausunnot. 

Kaavaehdotuksesta jätettiin 17 muistutusta ja saatiin kolme lausuntoa. Niiden johdosta 

asemakaavaehdotukseen on tehty vielä vähäisiä tarkennuksia: Vartiotorninkadun 

katualuetta on kavennettu katuosaston laatiman periaatesuunnitelman mukaisesti 

ja tontilta 101-3 on poistettu johtorasite sekä Vesitorninpuistoon rajoittuvan 

tontin rajaus on muutettu vastaamaan aiempaa luonnosta. Muutokset ovat vähäisiä, 

eikä kaavaehdotusta ole niiden takia tarpeen asettaa kolmatta kertaa nähtäville. 

Suuri osa muistuttajista (kaava-alueen ulkopuolisia) vastustaa Vartiotorninkadun ja 

Ruutikellarinkadun risteysalueen liikennejärjestelyjä, joita toiset muistuttajat ovat 

kannattaneet. 

Saadut lausunnot ja muistutukset selviävät kohdasta: Yhteenveto kuulemisen järjestämisestä. 

Asukkaille on järjestetty kaavaehdotuksesta yleisötilaisuus 23.4.2008. 

6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 

6.1 Toteuttamisen ajoitus 

Kaavaa toteutetaan vaiheittain, tarpeen mukaan yksittäisten tontinomistajien toimesta. 

Kaupunki myy pian kaavan vahvistuttua uudet tontit omakotirakentajille. 

Porvoossa 18.1.2006, 11.10.2007, 17.3.2008, 29.7.2008, 22.10.2008, 30.10.2008 

10.9.2009 

7 

Eero Löytönen 

Kaupunkisuunnittelupäällikkö 

Anneli Naukkarinen 

Asemakaava-arkkitehti 

LIITTEET 

1. Alueen sijainti 

2. Ajantasa-asemakaava 

3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 

4.Yhteenveto kuulemisen järjestämisestä

1(3) 

PORVOO 

MYLLYMÄKI, KAUPUNGINOSA 6 Liite 3 

KORTTELIT 91, 96, 98, 99, 101-113, 208-210, 504, 590 SEKÄ KATU- JA PUISTOALUEET 

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 

Nro 352 

ASEMAKAAVAN MUUTOS 

1. Suunnittelualue Asemakaavan muutos koskee Myllymäellä kortteleita 91, 96, 98, 99, 101- 113, 

208-210, 504, 590, katu- ja puistoalueita sekä vesitornin korttelialuetta. 

Kaavamuutosalue sijaitsee Myllymäenkadun, Itäisen Pitkäkadun, Kuningattarentien, 

Maneesinkadun ja Kallenlinnankadun rajaamalla alueella. 

2. Hankkeen taustaa Myllymäen alue on rakentunut arkkitehtitoimisto Jung & Jungin kaavaluonnoksen 

pohjalta. Ensimmäinen luonnos on tehty vuonna 1915. Kaava on vahvistettu 

vuonna 1930. 

Alueella on voimassa v. 1969 vahvistettu asemakaava, jossa uudisrakennukset 

on määrätty rakennettavaksi tasakattoisina (0-15°). Olemassa olevilla vanhoilla 

rakennuksilla ei ole säilyttämismääräystä. Tonteilla on paljon rakennusoikeutta, 

josta puolet on päärakennukselle ja toinen puoli yksikerroksisille rakennuksille. 

Myllymäenkadun, Kuningattarentien, Ruutikellarinkadun ja Vartiotorninkadun 

rajaamalla alueella rakennukset ovat pääosin 1910-20-luvulla rakennettuja 

lautaverhottuja, satulatai mansardikattoisia hirsitaloja. 

Myllymäenkadun, Vartiotorninkadun, Ruutikellarinkadun ja Kallenlinnankadun 

rajaamalla alueella rakennukset ovat 1918-1924 rakennettuja satulatai mansardikattoisia 

hirsitaloja, joissa on lautaverhous. 

Vesitornin ympäristössä ja Ruutikellarinkadun pohjoispuolisissa kortteleissa 

rakennukset ovat 1920-luvun lopulta (hirsirunkoisia, satulatai mansardikattoisia). 

Kortteli 590 on kaupungin omistama. Rakennukset ovat 70- ja 80-luvuilta. 

Kaavamuutosalueen koillisosan rakennukset on rakennettu 1940-60-luvuilla. 

3. Suunnittelun tavoite Kaavamuutoksen tavoitteena on varmistaa Myllymäen rakennushistoriallisesti 

merkittävän ja yhtenäisen pientaloalueen säilyminen ja täydennysrakentamisen 

sopeutuminen sinne. Muutoksen yhteydessä tutkitaan myös Kuningattarentien 

ja Itäisen Pitkäkadun risteyksen sekä Vartiotorninkadun liikenneturvallisuuden 

parantamista. 

Korttelin 590 täydennysrakentamisen sijoittelua tutkitaan. 

4. Lähtötiedot 

(kaavatilanne, 

kaavan toteutuminen, 

yms.) 

Myllymäen voimassa oleva asemakaava: 

- Omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen asuintalojen 

korttelialue. Asunnot saadaan sijoittaa kahteen erilliseen tai kahteen 

yhteen rakennettuun asuinrakennukseen. Tontille rakennettavien 

rakennusten kerrosala ei saa ylittää 1/3, eikä tontilla sijaitsevien 1 1/3- 

kerroksisten rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla suurempi 

kuin 1/6 tontin pinta-alasta. Tontille saadaan rakentaa 1-kerroksinen 

talousrakennus, jonka rakennusala ei ylitä 75 m². Tontilla tulee 

kuitenkin olla vapaata aluetta vähintään 35 m² asuntoa kohti. 

Kaavan vahvistamisen jälkeen alueelle on rakennettu kolme asuinrakennusta, 

joissa kahdessa on loiva satulakatto ja yhdessä tasakatto. Useita taloja on 

laajennettu merkittävästi. Osa laajennuksista noudattaa alueen ympäristön 

tapaa, osa voimassa olevaa kaavaa tasakattoineen. Muutoin rakennuskanta on 

alkuperäistä ja alueittain melko yhtenäistä. 

Rakennuskannasta on tehty inventoinnit 1980-90-luvun taitteessa ja puuttuvilta

osin vuonna 2004. 

Kortteliin 590 on rakennettu 1970- luvulta lähtien kaupungin omistamia 

eläkeläis- ja sosiaaliasuntoja. 

5. Kaavoituksen keskeisimmät 

vaikutukset 

Kaavoituksen keskeisimmät vaikutukset arvioidaan nykytilanteeseen verrattuna. 

Vaikutuksista ei tehdä erillisiä selvityksiä vaan ne arvioidaan kaavamuutoksen 

laatimisen yhteydessä osana kaavaprosessia. 

6. Osalliset Maanomistajat 

Seuraavat vaikutukset arvioidaan: 

- Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen 

- Vaikutukset sekä luonnonympäristöön että rakennettuun ympäristöön 

- Vaikutukset alueen liikenneolosuhteisiin 

Naapurimaanomistajat 

Porvoon kaupunki 

Muut osalliset: 

katu- ja puistoalueet, Myllymäen 

koulun tontti, asuintontit 

Porvoon Energia 

Sonera 

Kaavoituksen kuluessa kuultavat viranomais- ym. tahot: 

Porvoon kaupungin seuraavat yksiköt: 

Kiinteistö- ja mittausosasto 

Katuosasto 

Vesilaitos 

Itä-Uudenmaan pelastuslaitos 

Tilakeskus 

Rakennusvalvonta 

Terveyskeskus, terveydensuojelu 

Ympäristönsuojelu 

Lautakunnat: 

Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 

Tekninen lautakunta 

Ympäristönsuojelulautakunta 

Porvoon museo 

Museovirasto 

Uudenmaan ympäristökeskus 

7. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen 

järjestäminen 

Ilmoitus vireille tulosta paikallislehdissä sekä kirjeet tontinomistajille 

(osallistumis- ja arviointisuunnitelma, mahdollisuus mielipiteisiin) 

Vireilletulovaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 64 §) 

- Uudenmaan ympäristökeskus, museoviraston, Itä-Uudenmaan Liiton ja 

Porvoon museon ja kaupunkisuunnitteluosaston edustajat 

Suunnitteluvaiheen kuuleminen: (MRL 62 §, MRA 30 §) 

- Kaavaluonnos ja muu suunnittelumateriaali ovat esillä kaupunkisuunnitteluosastolla, 

Rihkamatori B, 3 krs ja internetissä Porvoon kaupungin 

kotisivuilla, www.porvoo.fi. Osallisille varataan mahdollisuus esittää 

kirjallisia mielipiteitä. 

- Kaavaluonnoksen nähtävillä olosta tiedotetaan kirjeellä kaava-alueen 

maanomistajille/-haltijoille sekä naapurimaanomistajille/-haltijoille, lisäksi 

kuulutus kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä Uusimaassa ja Borgåbladetissa 

- Alustavat lausunnot ns. virastokierros: 

Kommentit/alustavat lausunnot viranomaistahoilta, Porvoon Energialta, 

Soneralta ja Uudenmaan ympäristökeskukselta. 

Neuvottelukierros: 

- Saatujen kommenttien pohjalta järjestetään tarvittaessa neuvotteluja eri 

tahojen kanssa.

Virallinen kuuleminen: (MRL 65 §, MRA 27 §) 

- Kaavaehdotus ja muut kaava-asiakirjat ovat virallisesti esillä kaupunkisuunnitteluosastolla, 

Rihkamatori B, 3 krs ja internetissä Porvoon 

kaupungin kotisivuilla, www.porvoo.fi. Osallisille varataan mahdollisuus 

esittää kirjallisia muistutuksia. 

- Kaavaehdotuksen nähtävillä olosta kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla 

sekä Uusimaassa, Borgåbladetissa ja Vartissa. 

Viralliset lausunnot: (MRA 28 §) 

Ympäristönsuojelulautakunta 

Tekninen lautakunta 

Terveyskeskuksen terveydensuojelu 

Porvoon museo 

Perusteltu kannanotto muistutuksen johdosta: (MRL 65 § 2) 

- Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, toimitetaan kunnan 

perusteltu kannanotto muistutuksen johdosta. 

Ilmoitus kaavan hyväksymisestä (MRL 67 §) 

- Kirjallinen ilmoitus Uudenmaan ympäristökeskukselle ja niille, jotka ovat sitä 

kirjallisesti pyytäneet sekä ilmoittaneet osoitteensa. Kuulutus kaupungin virallisella 

ilmoitustaululla sekä kaupungin internetsivuilla www.porvoo.fi 

Kaavan lainvoimaisuudesta kuuluttaminen (MRA 93 §) 

- Kuulutus kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja kaupungin internetsivuilla 

www.porvoo.fi 

8. Kaavoitushankkeen aikataulu 

Asemakaavan muutostyö on käynnistynyt loppuvuodesta 2001. Tavoitteena on 

että kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavamuutoksen vuoden 2009 loppupuolella. 

9. Valmistelusta vastaa Asemakaava-arkkitehti Suunnitteluavustaja Birgitta Soiramo 

Anneli Naukkarinen puh. 520 2733 

puh. 520 2726 

sp: birgitta.soiramo@porvoo.fi 

sp:anneli.naukkarinen@porvoo.fi 

Kaupunkisuunnitteluosasto 

PL 23 

06101 PORVOO Käyntiosoite: Rihkamatori B, III krs 

Päiväys 9.11.2001 

18.1.2006, 4.10.2007, 

17.3.2008, 10.9.2009 

Eero Löytönen 

Kaupunkisuunnittelupäällikkö

YHTEENVETO KUULEMISEN JÄRJESTÄMISESTÄ Liite 4 

MYLLYMÄKI, KAUPUNGINOSA 6, 

Korttelit 91, 96, 98, 99, 101-113, 208-210, 504, 590 sekä katu- ja puistoalueet 

ASEMAKAAVAN MUUTOS 

1. Laatimisvaiheen kuuleminen (MRA 30 §) 

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavamuutosluonnos ovat olleet nähtävänä MRA 30 §:n 

mukaisesti kaupunkisuunnitteluosastolla 18.1. – 17.2.2006. 

Kuulutukset kaupungin virallisella ilmoitustaululla, Uusimaassa, Borgåbladetissa ja Itäväylässä 

Kirje rajanaapureille ja tontinomistajille. 

Tänä aikana kaavaluonnoksesta jätettiin 26 mielipidettä. Myös aiempien kyselyjen mielipiteet on 

huomioitu kaavaluonnosta laadittaessa. 

Alustavat lausunnot (ns. virastokierros 24.3.2006 mennessä) pyydetty ja saatu seuraavilta tahoilta: 

Kaava nro 352 

Lausunnon antaja 

Lyhennelmä lausunnosta 

Itä-Uudenmaan Pelastuslaitos, Göran Westermark 

31.3.2006, ei huomauttavaa 

Tekninen- ja ympäristötoimi, Matti Arvinen 

Porvoon vesi, K-G Björkell, 15.2.2006 

Kivenhakkaajankadun varrella rakennukset noin kahden 

metrin päähän tontin rajasta. Myllymäenkadun ja 

Kuningattarentien kulmauksessa tontilla vesi- ja viemärijohtoja, 

ei suotavaa muuttaa tontiksi. Vesitorninpuiston 

tontilta johtorasite esim. 101-3 kautta. 

Ympäristönsuojelu, Jukka Palmgren, 28.2.2006 

Esitetään harkittavaksi puiden suojelua 9 kohteessa 

sekä kiviaitoja Vartiotorninkadun ja Kivenhakkaajankadun 

varrella. 

Katuosasto, Kari Hällström, 3.3.2006 

Vartiotorninkatu siirretään Kulmapuiston yläreunaan, 

Maneesinkadun itäpää katualueeksi. 

Tilakeskus, Ulf Blomberg, 27.1.2006 

Ei huomautettavaa 

Puistoyksikkö, Mikko Kaunisto 

Kaupunkisuunnitteluosaston vastine 

- 

Rakennusalat merkitään kahden metrin päähän Kivenhakkaajankadusta. 

Myllymäenkadun ja Kuningattarentien kulmauksen tontti 

on viimeisessä luonnoksessa puisto. 

Johtorasite merkitään kaavaan. 

Puisto-osaston kanssa käydyissä neuvotteluissa todettiin, 

että merkittävät puut säilyvät puistoalueilla niin 

kauan kuin ne ovat kunnossa. Tonttipuiden poistaminen 

vaatii luvan rakennusvalvonnasta, ja niiden merkittävyys 

arvioidaan siinä yhteydessä. Muutamat katualueilla 

kasvat suuret puut, on syytä suojella. 

Katualueet kaavoitetaan esitettyjen toiveiden mukaisesti. 

- 

Liikuntatoimi, Per Högström 

Kiinteistö- ja mittausosasto, Terhi Pöllänen 

Rakennusvalvonta, Henning Johansson, 6.2.2006 

Sr-määräystä on syytä täsmentää, rakennusoikeuksien 

tulisi olla kortteleittain yhtenäisiä. 

Kiinteistö- ja mittausosasto, Maarit Ståhlberg 

Terveydensuojelu, Kaisa Mäntynen, 1.2.2006 

Ei huomautettavaa. 

Sonera / Carrier Oy, Harry Andersson 

Sr-määräystä täsmennetään. Uudessa luonnoksessa 

rakennusoikeus on merkitty useimmissa kortteleissa 

tehokkuuslukuna. 

- 

Porvoon Energia Oy, Christer Allén 

Porvoon sähköverkko Oy, Magnus Nylander 

Elisa Networks Oy, Petri Holopainen 

Porvoon Alueverkko Oy, Jyrki Havukainen

Uudenmaan ympäristökeskus, 11.5.2006 

Sr-merkintään täydentävä määräys, jolla selvennetään 

rakennuksen säilyttämistapaa. Muutoin ympäristökeskus 

puoltaa kaavamuutosta. 

Andersson Klas ja Merja, 91-10, 2.2.2006 

Vastustavat kävely- ja pyörätien rakentamista Myllymäen 

puistoon, Vartiotorninkadun kevyen liikenteen yhteyksiä 

pitäisi parantaa. 

Lindman Camilla ja Johan, Vesitorninpuisto, 2.2.2006 

Rakennusoikeutta verannalle 20 m2. 

Lindqvist-Bergheim Ansa, 107-33, 31.1.2006 

Yhtenäinen rakennusoikeus tontin kokoon nähden, 

mahdollisuus toiselle asuinrakennukselle. 

Horttanainen Sulo, 522-8, 7.2.2006 

Kuningattarentien ja Itäisen Pitkäkadun risteyksessä 

olevalle tontille lisää rakennusoikeutta ja kaksi erillistä 

ulkorakennusta. Halukas ostamaan tontin. 

Kajaste Kimmo, 108-18, 9.2.2006 

sr-merkintä perusteltu. Lisärakentamisessa säilytettävä 

puurakentamisen perinne ja aluekokonaisuuden ilme. 

Vuoti Yvonne ja Heikki 111-28, Saranpää Leena ja Yrjö 

111-29, Seger Einar ja Ulla 109-32, Harmia Else-Maj 

109-11, Sjöblom Bob ja Mervi 109-10, Grönroos Gerda 

ja Kuno 5-8, Nieminen Taina ja Jussi-Matti 9-11, 

10.2.2006 

Kuningattarentien ja Myllymäenkadun kulmassa oleva 

puisto säilytettävä puistona. 

Hoyer Jens ja Barbara, 110-7, 9.2.2006 

Vartiotorninkadulle kevyen liikenteen väylä. 

Nummila-Pakarinen Auli ja Pakarinen Jarmo, 102-6, 

15.2.2006 

Joustavuutta rakennusaloihin ja rakennusoikeuden 

käyttämiseen. 

Uski Janne ja Nina, 113-1, Kovanen Patrik ja Maria 

113-2, 14.2.2006 

Vartiotorninkadun ajoliikenne Kulmapuiston yläreunaan. 

Öhman-Gummerus Solveig, 208-5,15.2.2006 

Vastapäisen tontin 99-6 rakentaminen huolestuttaa. 

Haluaisi, että puut puistokäytävässä säilytetään. 

Lindholm John ja Monica, 99-7, 17.2.2006 

Vastustavat naapuritontin 6 rakentamista. Oman tontin 

lisärakennus kadun varteen. 

Isosaari Jyrki, 522-15, 17.2.2006 

Kuningattarentien ja Itäisen Pitkäkadun kulmauksessa 

olevan tontin rakennusoikeus pienemmäksi. Lumitilaa 

kadulle. 

Kariniemi Anne ja Unto, 101-5, 17.2.2006 

Muutoksia rakennusten sijoitteluun. 

Toivonen Tapio, 101-6, 17.2.2006 

Muutoksia rakennusten sijoitteluun. 

Wackström Sixten 107-15, 17.2.2006 

Mahdollisuus rakentaa toinen asuinrakennus. 

Kemppi Markku, 91-13, 17.2.2006 

Muutoksia rakennusaloihin, haluaa ostaa lisämaata 

puistosta. 

Heikkilä Pertti ja Raili, 208-8, 13.2.2006 

Laajennusmahdollisuus asuinrakennuksen eteläpäähän 

Roos Marcus ja Mia, 20.1.2006 

Uusi rakennusala kiinni Kallenlinnankatuun ja lähemmäs 

naapuritonttia, Vartiotorninkatua ei pidä leventää 

puiston kohdalla, ajonopeudet jo nyt liian suuria. 

Jämsä, 522-17, 26.1.2006 

Korttelin 590 pientalotontin kohdalla Itäisellä Pitkäkadulla 

ei pidä sallia pysäköintiä, joka vaikeuttaisi tontille 

ajoa. 

Westman Stein ja Maarit, 504-1, 15.12.2004 

Täydennetään sr-merkinnän sanamuotoa. 

Poistetaan puistokäytävämerkintä. 

Vartiotorninkadun liikennejärjestelyjä muutetaan katuosaston 

suunnitelmien mukaan. 

Rakennusoikeus suhteutetaan vanhaan rakennusmassaan. 

Uudessa luonnoksessa rakennusoikeus esitetään tehokkuuslukuna. 

Rakennusalan väljentäminen mahdollistaa 

toisen asuinrakennuksen rakentamisen. 

Kaavaluonnoksessa tontin rakennusoikeus on jo nyt 

suhteessa suurempi kuin yleensä alueella. 

Lisärakentamista ohjataan kaavamääräyksillä, joissa 

huomioidaan perinne. 

Uudessa kaavaluonnoksessa alue on merkitty puistoksi. 

Katuosasto on laatinut alustavia suunnitelmia ongelman 

ratkaisemiseksi. Kaavassa varataan riittävän leveä 

katualue. 

Joustavuutta on lisätty viimeiseen luonnokseen. 

Kulmapuiston yläreunaan varataan katualue katuosaston 

luonnosten mukaisesti. 

Vartiotorninkadun varrella olevan rakennuksen (autotalli) 

sijoitusta vielä tutkitaan. Puiston puut säilytetään niin 

kauan kuin ne ovat kunnossa. 

Tontti 6 kaavoitetaan asuintontiksi. 

Lisärakennus siirretään kadun varteen. 

Tutkitaan rakennusoikeutta alueelle sopivaksi. Tonttia 

ei pienennetä. 

Kaavan rakennusaloja on väljennetty niin, että toiveet 

voi huomioida. 

Kaavan rakennusaloja on väljennetty niin, että toiveet 

voi huomioida. 

Toive on mahdollista toteuttaa kaavamääräysten mukaan. 

Asemakaavan rakennusalojen joustavuutta on lisätty. 

Puistoa ei muuteta esitetyllä tavalla tonttimaaksi. 

Rakennusalaa väljennetään. 

Rakennusaloja väljennetään. Katuosasto on laatinut 

uuden katusuunnitelman, jolla pyritään hillitsemään 

ajonopeuksia. 

Ei ole kaava-asia, vaan ratkaistaan liikennesuunnittelulla. 

Muntterinkujan vierestä osa puistoalueesta kaavoite-

Tontti on niin pieni ja hankala maastoltaan, ettei tontille 

mahdu autotallia. Haluavat ostaa tarkoitukseen n. 150- 

200 m2 maata kaupungilta, puistoalueen kulmasta. 

Heikinheimo Tuomas ja Annamari, 113-7, 26.8.2007 

Haluavat lunastaa tonttiinsa rajoittuvan puistokäytävän. 

Mahdollisuus harjoittaa pienimuotoista liiketoimintaa. 

taan tontiksi ja sille merkitään talousrakennuksen rakennusala. 

Puistokäytävä muutetaan tontiksi ja liitetään puoliksi 

kumpaankin sitä rajaavaan tonttiin. Kaavamääräys 

muutetaan siten, että pienimuotoinen liiketoiminta on 

mahdollista. 

2. Virallinen kuuleminen (MRA 27 §) 

Kaava-asiakirjat ovat olleet virallisesti nähtävänä MRA 27 §:n mukaisesti kaupunkisuunnitteluosastolla 9.4.2008 – 

9.5.2008 ja siitä on pyydetty MRA 28 §:n mukaiset lausunnot. 

Kuulutukset virallisella ilmoitustaululla, paikallisissa Uusimaassa, Vartissa ja Borgåbladetissa sekä Porvoon kaupungin 

nettisivuilla, www.porvoo.fi. 

Lausunnot pyydetty ja saatu seuraavilta tahoilta: 

Tekninen lautakunta, 22.4.2008 § 77 

Liikennejärjestelyjen muutoksen tarkoituksena on rauhoittaa 

alueen liikennettä ja vähentää läpiajoa sitä kuitenkaan 

estämättä. 

Vartiotorninkatu Kulmapuiston kohdalla 12 m leveäksi. Levitetään. 

Terveydensuojelujaosto, 16.4.2008 § 33 

Ei huomautettavaa. - 

Ympäristönsuojelulautakunta, 16.4.2008 § 61 

Ei huomautettavaa. - 

Itä-Uudenmaan pelastuslaitos, 7.5.2008 

Esittää lisättäväksi kaavamääräyksiin: Rakennus on 

yleensä sijoitettava tontille vähintään neljän metrin päähän 

naapurin tontin rajasta. Rakennettaessa lähemmäksi 

kuin neljä metriä tarvitaan naapurin suostumus 

sekä otettava huomioon Suomen rakentamismääräyskokoelman 

paloturvallisuusmääräykset. 

Porvoon museo, 29.4.2008 

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset on merkitty 

asianmukaisin suojelumerkinnöin, uudisrakentamiselle 

on asetettava korkeat arkkitehtoniset tavoitteet, niiden 

harja- ja räystäskorkeuksiin tulee kiinnittää huomiota, 

korttelissa 210, tontilla 5 asuinrakennukselle suojelumerkintä. 

Suomen rakentamismääräyskokoelman määräyksiä on 

noudatettava kaikessa rakentamisessa eikä niistä ole 

tarpeen kirjata asemakaavamääräystä. Erityismääräyksiin 

lisätään: Rakennettaessa lähemmäksi kuin neljä 

metriä naapurin rajaa ja naapurin puolella on rakennusala 

vastaavasti, muttei rakennusta, on ensiksi rakennettaessa 

noudatettava paloturvallisuusmääräyksiä. 

Korttelin 210 kaikki kolme asuinrakennusta ovat hirsirunkoisia 

vuosilta1925-28 ja ne merkitään suojelumerkinnällä. 

Tor ja Rosita Johansson, 107-34, 14.4.2008 

Esittävät Kivenhakkaajankadun vastakkaisella puolella 

olevaa lisärakentamista Roviovuorenkadun varteen 

erillisenä rakennuksena. 

Maria ja Patrik Kovanen 113-1, Mia Kärnä ja Niklas 

Heikkilä 91-18, Mia ja Markus Roos 210-6, Jaana ja 

Arttu Piispanen 102-3, 30.4.2008 

Kiitos hienosta kaavasta ja Vartiotorninkadun liikennejärjestelyistä, 

jotka mahdollistavat lasten turvallisen 

kulkemisen, ei raskasta liikennettä alueelle, nopeusrajoitus 

30 km/t. 

Kiitos yleisötilaisuudesta 23.4.2008. 

Klas ja Merja Andersson, 91-10,1.5.2008 

Esittävät, että Myllymäenkadun ja Myllymäenpuiston 

väliset puistokaistaleet säilytetään tai molemmat liitetään 

tontteihin, nykyinen ajoreitti Vartiotorninkadun ja 

Ruutikellarinkadun välillä säilytetään. Molemmat puistokaistaleet 

Myllymäen puiston ja Myllymäenkadun välillä 

tulee säilyttää puistona tai molemmat tulee liittää tontteihin. 

Stig ja Anja Rikberg, Leif ja Kerstin Rikberg, 91-9, 

5.5.2008 

Myllymäenkatuun ulottuva hoitamaton puistokaistale 

tonttinsa vieressä tulisi muuttaa tonttialueeksi (halukkai- 

Vastapäätä oleva säilytettävä rakennus on n. 77 m2. Se 

ei täytä nykyajan perheasunnon vaatimuksia. Kaavassa 

esitetty laajenemissuunta säilyttää parhaiten sen pääkatujulkisivun. 

Lisäksi laajennus noudattaa Kivenhakkaajankadun 

varrella korttelin 109 rakennetta. 

Viedään terveisiä katuosastolle. 



estämättä (Telan lausunnosta). 

Puistokaistaleet jäävät edelleen puistoalueeksi. 

Kaistaleet säilytetään puistoalueina.

ta ostamaan sen) tai molemmat kaistaleet tulisi säilyttää 

puistoalueena. 

Nina, Janne, Roope ja Pette Uski, 113-2, Anne, 

Heikki ja Helmi Pettay, Sami Nummela , 112-3, Heikki, 

Yvonne, Roni, Robin ja Sonja Wuoti, 111-28, M-L- 

Johansson, Markku Mikkola, 113-7, Tuomas, Annamari, 

Ilona, Aura, Tuure ja Alisa Heikinheimo, 113-7, 

27.4.2008 

Tyytyväisiä Vartiotorninkadun liikenneratkaisuihin, jotka 

parantavat erityisesti lasten liikkumista. 

Pekka Iltola, 112-3, 

Piharakennuksen rakennusalan laajentaminen Roviovuorenkadulle 

asti. 

Hannu ja Heli Tuomala, (Asianajotoimisto Timo Suntio) 

98-6, 7.5.2008 

Vastustavat tontin muodostamista puiston ja Vartiotorninkadun 

kulmaan korttelissa 99. 

Björn W. Seemer, 102-4, 7.5.2008, 

Mahdollistetaan asuinrakennuksen laajennus vaihtoehtoisesti 

myös itäpuolella, maasto-olosuhteista johtuen 

piharakennuksen kerrosluku 1/2 1. 

Solweig Öhman-Gummerius, 99-6, 7.5.2008 

Alueen maaperä on ongelmallinen, kalliota, rakentaminen 

suunniteltava tarkoin. Rakennusten sijoittelussa 

huomioitava olemassa oleva rakennuskanta 

Anders ja Sara Karlsson, 110-6, 8.5.2008 

Lisärakennuksen mahdollisuus myös Kivenhakkaajankadun 

varteen. 

Mikaela Nyholm, 105-2, 9.5.2008 

Vartiotorninkadun liikennejärjestelyt tulisi säilyttää. Ajon 

tontille 113-2 voisi järjestää puiston kautta. 

John ja Monica Lindholm, 103-5, 9.5.2008 

Vastustavat tontin muodostamista puiston ja Vartiotorninkadun 

kulmaan korttelissa 99. 

Seuraavista mustutuksen tehneistä suurin osa asuu 

kaavamuutosalueen ulkopuolella. 

Susanne ja Tom Sahlberg, Hantverkaregatan 43, 201- 

6, Pentti Heikkilä, Käsityöläiskatu 45, 201-7, Tapani 

Mustonen, Käsityöläiskatu 47, 201-8, Olle Andersson, 

Hantverkaregatan 54, 200-13, Lasse Ketola, Ala- 

Säterinkatu 11, Kimmo Andersson, Mika Waltarinkatu 

50 (Hornhattula), Per-Ole och Inger Rif, Hantverkaregatan 

42, 200-3, Carl Edlund, Handverkaregatan 50, 

200-10, Cristian ja Leena Riska, Furuvägen 6, 203-3, 

Maria Plith, Furuvägen 7, 202-1, Boris ja Birgitta 

Gustafsson, Furuvägen 14, 203-7, Kaj Fagerström, 

Furuvägen 22, 203-11, Pirjo Hagman, Honkatie 18, 

203-9, Salme ja Hannu Koskinen, Antinmäenkatu 8, 

204-3, Birgitta Paju, Andersbergsgatan 12, 204-5, 

Lena ja Juha Melkko, Antinmäenkatu 41, 200-6, Leena 

ja K-G Karlsson, Andersbergsgatan 29, 118-5, Ralf 

ja Berit Graeffe, Andersbergsgatan 17, 121-2, Arne ja 

Inger Nyholm, Andersbergsgatan 15, 121-3, Frej Johansson, 

Andersbergsgatan 11, 121-5, Johan Sundman, 

Andersbergsgatan 9, 121-6, Alf ja Nanny Lindroos, 

Karlsborgsgatan 18, 91-15, Keijo Aalto ja Gunnel 

Pystynen, Karlsborgsgatan 20, 91-16, Stefan Malin, 

Östermalmsgatan 29, 136-12, Roger Niskanen, 

Furuvägen 4, 203-2, Ilpo Hätönen, Käsityöläiskatu 52, 

200-12, Oscar Karlsson, Furuvägen 2, 203-1, Mika 

Savela ja Birgitta Forsman-Savela, Antinmäenkatu 

10, 204-4, Kalle Lilja ja Heli Nurmi-Lilja, Antinmäenkatu 

47, 200-1, Mikaela Nyholm, Vakttornsgatan 27, 

105-2, Max och Maarit Söderholm, Vakttornsgatan 

20, 104-4, Irja Inkeri, Vartiotorninkatu 9, 113-3, Krister 

- 

Laajennetaan. 

Tontti on alkuperäisen asemakaavan mukainen. 

Tarkennetaan merkintöjä. 

Selvitetään maaperä/kallion korkeusasemat, tarkennetaan 

rakennusten sijoittumista, asuinrakennuksen 

verkostoliittymät ”palokujan” puolelta. 

Muutetaan rakennusalaa ehdotetulla tavalla. 

Mahdollistetaan ajoyhteys tontille 113-2 puiston kautta. 

Tontti on alkuperäisen asemakaavan mukainen. 



estämättä (Teknisen lautakunnan lausunnosta).

Sundqvist, Vartiotorninkatu 9, 113-3, Ralf-Henrik 

Karlsson, Furuvägen 2, 203-1, Rainer ja Hanne Silander, 

Honkatie 12, 203-6, Rami Niemi, Honkatie 7, 

202-1, Carita Forsberg-Heikkilä, Käsityöläiskatu 45, 

201-7 

Esittävät, että Vartiotorninkadun liikennejärjestelyt pidetään 

ennallaan ja puiston kohdalla sille rakennetaan 

jalkakäytävä, pysäköintikielto Vartiotorninkadulle, Kulmapuiston 

leikkialue tulisi siirtää Myllymäenpuistoon. 

Kimmo Kajaste, Roviovuorenkatu 5, 108-18, 9.5.2008 

Historiallinen kaavapohja - ei tonttijakoja, kiinnitettävä 

huomiota uudisrakentamiseen niin, että ne ovat alisteisia 

olemassa oleville päärakennuksille. Päärakennuksen 

laajentamismahdollisuus Kivenhakkaajankadun 

suuntaisesti. 

Unto ja Anne Kariniemi, Roviovuorenkatu 16, 101-5, 

9.5.2008 

Rakennusalan siirtäminen siten että nykyinen talousrakennus 

on kokonaan rakennusalalla. 

Merkitään päärakennukselle laajentamisen mahdollistava 

rakennusala. 

Kaavamääräysten mukaan olemassa olevaa rakennusta 

saa korjata, vaikkei se olisikaan rakennusalalla. 

3. Toinen virallinen kuuleminen (MRA 27§) 

Kaavoitus- ja rakennuslautakunnan sekä kaupunginhallituksen päätösten mukaisesti Kulmapuiston viereisiä katujärjestelyjä 

on muutettu edellisestä ehdotuksesta ja kaava-asiakirjat ovat olleet virallisesti nähtävänä MRA 27 §:n 

mukaisesti kaupunkisuunnitteluosastolla 21.1. – 18.2.2009 ja siitä on pyydetty MRA 28 §:n mukaiset lausunnot. 

Kuulutukset virallisella ilmoitustaululla, paikallisissa Uusimaassa, Vartissa ja Borgåbladetissa sekä Porvoon kaupungin 

nettisivuilla, www.porvoo.fi. 

Lausunnot pyydetty ja saatu seuraavilta tahoilta: 

1. 98-6 Hannu & Heli Tuomala 

Vastustavat sitä, että kaavamuutoksella Roviovuorenpuistoon 

muodostetaan tontti rakennuspaikaksi. 

- yleisen edun vastaista. 

MRL 50 §:ssä säädelty asemakaavan tarkoitus maisemakuvan 

huomioimisen osalta ei toteudu samoin 

MRL 54 §:ssä säädetyt sisältövaatimukset; erityisesti 

kaavamuutos lisärakennuspaikkojen osalta on omiaan 

johtamaan siihen, että seurauksena on saman säännöksen 

3 mom. vastainen asiantila, että kaavamuutoksesta 

aiheutuu paitsi muistutuksen tekijöiden niin myös 

muiden alueen asukkaiden elinympäristön laadun sellaista 

merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua 

asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. 

Rakennuspaikan muodostamiselle ei ole olemassa 

mitään julkista eikä yleisen edun mukaista tarvetta. 

Koko kaupungin mittakaavassa katsottuna yhden rakennuspaikan 

muodostamisella ei ole minkäänlaista 

asuntopoliittista merkitystä. Hanke on vain omiaan aikaansaamaan 

epätervettä spekulointia siitä. kuka tulee 

olemaan sen etuoikeutettu, joka saa oikeuden rakentaa 

kyseiselle, hyvin halutulle paikalle. Näin ollen asemakaavamuutoksella 

ei toteutetaan MRL 5 §.n 1 momentin 

2a kohdassa säädettyä riittävän asuntotuotannon edellytystä 

Puisto koko nykyisessä laajuudessaan on virkistys- ja 

ulkoilualueena alueen asukkaiden runsaassa käytössä, 

luontonsa kasvuston ja eläimistön puolesta harvinainen 

keidas muutoin urbaanissa ympäristössä. 

Kaikki rakentaminen on omiaan lisäämään myös alueen 

liikennesuoritetta, mistä puolestaan seuraa haitallisia 

vaikutuksia puistoalueen käytölle ja sen puhtaudelle. 

Kaupunkisuunnitteluosaston vastine 

Roihuvuorenpuistoon on merkitty uusi tontti täydentämään 

olevaa tonttirivistöä ja se on alueen alkuperäisen 

asemakaavan mukainen. 1960-luvulla tontti poistettiin 

asemakaavasta, kun se oli pääosin rakentamaton ja 

alueelle haluttiin leikkipuisto. Sitä ei ole kuitenkaan 

toteutettu ja talojen välittömään läheisyyteen sitä ei 

edelleenkään haluta. Puistolle ei myöskään ole tarvetta. 

Tontin rakennusalat on sijoitettu naapuritonttien tapaan. 

Lisärakentaminen alueella on erittäin kohtuullista ja 

liikenteen ongelmat johtuvat suurista ajonopeuksista ja 

läpiajoliikenteestä. 

Hanketta voitaneen pitää sanotuin perustein maankäyttö- 

ja rakennuslain 1 luvun 5 §:ssä erityisesti sen 1

momentin 1, 3,4 ja 11 kohdissa säädettyjen tavoitteiden 

vastaisena. 

Muutos liikenteen ohjauksessa ei poista ongelmia, vaan 

lisäväylien tarve kaventaa entisestään puisto- ja viheralueita 

ja muuta maisemakuvaa asujaimistolle haitallisella 

tavalla. 

Tuomalat pitävät tärkeänä ja koko alueen yhteisen 

edun mukaisena, että Roviovuorenpuisto säilytetään 

uudessakin kaavassa sellaisenaan nykyisessä laajuudessaan 

ja käyttötarkoituksessaan, ja siis, että tontittamisesta 

tältä osin luovutaan. 

2. Johan ja Camilla Lindman 5.6.2009 

Olemme huomanneet, että viimeisimmässä kaavamuutoksessa 

Vesitornipuistoon rajoittuva tontin raja on siirretty. 

18.1.-17.2.2006 nähtävillä olevassa luonnoksessa 

raja oli vielä entisellä paikallaan a meitä ihmetyttää nyt 

miksi tätä rajaa on siirretty. Vuokrasopimuksessa mainitaan 

tontin kooksi 626 m2. 

Tulemme myös pystyttämään aidan joka rajaisi tontin 

yhtenäiseen linjaa naapurin aidan kanssa ja siten myös 

sopisi maisemaan paremmin. 

Tontin ollessa hyvin kallioinen tämä on ainut tasainen 

alue joten pyydämme, että tontin raja muutettaisiin takaisin 

vastaamaan aikaisempaa luonnosta (nähtävillä 

18.1.-17.2.2006). 

3. 101-3 Michael ja Paula Sundström, 12.5.2009 

Naapuriimme muodostetulla tontilla on alkamassa rakennustoiminta. 

Uudelle rakennukselle on kaavaluonnoksessa 

varaus putkiyhteyksien rakentamiseksi tontimme 

halki. Esitettyä linjausta emme tule hyväksymään. 

Ostaessamme kiinteistön viisi vuotta sitten ei 

tämä rasite ilmennyt mistään asiakirjoista eikä meitä ole 

siitä aikaisemmin mitenkään informoitu. Vaadimme 

linjauksen poistamista kaavaluonnoksesta. Olemme 

keskustelleet Porvoon veden kanssa muista rakennusvaihtoehdoista. 

Linjaus uudisrakennukselta Roviovuorenkadulle 

kulkee rakennuttajan ja kaupungin omistaman 

maa-alueen kautta. Kuningattarenkadulle on olemassa 

kaksi linjausvaihtoehtoa joista toinen kulkee 

rakennuttajan ja kaupungin omistaman alueen kautta. 

Kaikissa vaihtoehdoissa on louhintaa mutta missään 

vaihtoehdoissa ei louhinta niin lähellä rakennuksia kuin 

alkuperäisessä ehdotuksessa. 

4. Marcus Roos, ym. (8) allekirjoittajat, 25.2.2009 

Tietoomme on tullut, että Myllymäen kaava-alueen ulkopuolinen 

taho on keräännyt nimikirjoituksia nykyistä 

Myllymäen kaavaa puoltavaan kirjoitukseen / muistutukseen 

kyseenalaisella tavalla. Vartiotorninkadun ja 

Ruutikellarinkadun kulmassa olevan kulmapuiston kaventamista 

pois ajotien alta. Vastustamme tätä. 

5. Micaela Nyholm, 

Myllymäen asemakaava on kyseisellä alueella toiminut 

moitteettomasti, eikä ole tapahtunut liikenneonnettomuuksia 

sen jälkeen kun sitä muutettiin n. 12 v. sitten. 

Sitä paitsi harva jalankulkija käyttää kyseistä tieosuutta 

joten ehdotus että rakennettaisiin jalkakäytävä siihen 

olisi todella verorahojen tuhlausta. 

Mikäli ko. tontinomistajat eivät pysty pysäköimään autojaan 

pihallaan vaan aiheuttavat vaaratilanteita muilla 

asukkaille, niin eikö olisi suotuisaa löytää toimivin ja 

Tontin raja oli merkitty kaavaan naapurien keskenään 

sopimalla tavalla. Raja tarkistetaan samaan linjaan 

naapuritontin kanssa. Vastaavasti siirretään varastorakennuksen 

rakennusalaa. 

Viemärirasite on sijoitettu teknisesti järkevään kohtaan, 

jolloin erillistä pumppausta ei tarvita. Porvoon Vesi Oy:n 

tiedon mukaan viemäri on kuitenkin jo toteutettu puistoalueen 

kautta Kuningattarenkadulle. Putkirasite poistetaan 

kaavasta. 

Myllymäen asemakaavanmuutosta käsiteltäessä on 

tuotu esiin liikenteen aiheuttamat ongelmat alueella ja 

myös alueen asukkaiden mielipiteet esitetyistä vaihtoehtoisista 

järjestelyistä. On hyvin tiedossa, että täysin 

yksimielistä kantaa asiaan ei ole saavutettavissa. Kerätyt 

nimilistat sisältävät asukkaita sekä kaava-alueelta, 

Kallenlinnankadun varsi, että välittömästä läheisyydestä 

ja kaavan ratkaisuilla on näiden asukkaiden asuinoloihin 

vaikutusta. Asemakaavaehdotuksen ratkaisu, jota 

vielä tarkistetaan katualuetta kaventamalla, on perusteltu 

kompromissi, jonka haitat ja kustannukset ovat kohtuullisia. 

Myllymäen asemakaavanmuutos on tullut ajankohtaiseksi 

alueella olevien rakennustarpeiden takia ja asemakaava 

on todettu vanhentuneeksi. 

Kaupungin tehtävänä on yrittää löytää ratkaisu myös 

alueen lisääntyneen liikenteen tuomiin ongelmiin. On 

ennakoitavissa, ettei kukaan alueen asukkaista haluasi 

takapihalleen uutta ajotietä eikä puistoalueen ottamista 

katualueeksi voida pitää perusteltuna.

halvin sekä ennen kaikkea turvallisin ratkaisu ongelmalle. 

Tonttien takana löytyy ns. palokatu jota pienellä rahalla 

ja vaivalla voisi muuttaa sisään- ja ulosajotieosuudeksi 

jolloin pysäköintiongelma poistuisi ja lasten turvallisuus 

olisi taattu. 

6. 113-7 Tuomas Heikinheimo, 18.2.2009 

Haemme asemakaavaehdotuksessa kortteleiden 113 ja 

209 välisen puistokaistaleen muuttamisesta tonttialueeksi. 

1 Kiinteistömme kortteleissa 113 ei ole salaojitettu ja 

maanpinnan muodon muuttaminen (mahdollisesti tulevaisuudessa) 

muuttaisi 100 vuotta vanhan kiinteistömme 

vesitalouden varmasti. Joskus rankkasateella puistokaistaleella 

on noin 20-25 cm vettä. Jos kaupunki ei 

suostu myymään puistoaluetta hakisimme sille jonkinnäköistä 

rasitetta, että maanpinnan muotoon ei koskettaisi. 

Asemakaavasta on ilmeisesti mahdollista vielä 

valittaa 30 päivän kuluttua pöytäkirjojen allekirjoituksesta. 

2 Alkuperäisessä kaavaehdotuksessa puhuttiin puistokaistaleen/palokäytävän 

luovuttamisesta eikä myymisestä. 

Termi saattoi luoda väärän mielikuvan valittajille. 

3 Korttelin 209 toisella puolella on myös palokäytävä, 

joten toinen palokäytävä on täysin tarpeeton kaupungille 

eikä sillä ole kiinteistön suojelullista merkitystä. 

4 Kaupunki saisi rahaa kaupassa. 

5 Kaupunki on aiemminkin suostunut myymään puistoaluetta. 

Miksi ei nyt? Miksi ei meille? Mielestäni perustelumme 

ovat aika hyvät. Kauppoja on tehty keveimminkin 

perustein. 

6 Mikä on valittajien motiivi estää toisten kodin kunnossapito 

? 

7. Cristina Riska ym. (8) allekirjoittajat 

8. Leena Karlsson ym. (36) allekirjoittajat 

Asemakaavan muutosehdotusta on muutettu asemakaavaehdotuksen 

välillä olen (9.4.-9.5.2008) jälkeen 

Vartiotorninkadun ja Ruutikellarinkadun risteyksen osalta 

siten, että asemakaavaehdotuksessa Vartiotorninkadulle 

merkitty jalankululle ja pyöräilylle varattu katualue 

(pp/T) on nyt poistettu ja liikenne ohjataan kuten nykyisinkin 

Kulmapuiston eteläpuolitse. Samanaikaisesti 

Kulmapuistoa kavennetaan eteläpuolelta ja levennetään 

pohjoispuolelta, jotta risteysalueelle on mahdollista 

rakentaa ajonopeuksia hidastava kavennus sekä kevyen 

liikenteen tarvitsema jalkakäytävä. 

Katsomme, että nyt nähtävillä oleva ehdotus on erittäin 

hyvää ja palvelee erinomaisesti niin jalankulkijoita, autoilijoita 

kuin alueen asukkaitakin. Ehdotus on myös 

tasapuolinen ja huomioi eri intressirymien tarpeet huomattavasti 

paremmin kuin aiempi ehdotus. 

Toivomme, että asemakaavan muutos hyväksytään nyt 

nähtävillä olevan ehdotuksen mukaisesti. 

9. Myllymäen-Ruutikellarinalueen asukasyhdistys 

ry, Hallitus, allekirjoittajat (pj + 7), 12.2.2009 

Asukasyhdistys vastustaa uutta Myllymäen asemakaavaehdotusta. 

Vartiotorninkadun linjaus on esitetty Vartiotorninkadun 

ja Ruutikellarinkadun risteyksessä olevan puiston alareunaan 

(etelä), jolloin puistosta poistettaisiin noin 5 

metrin kaistale, johon ajotie siirtyy. Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 

eikä kaupunginhallitus ole perustellut 

tätä muutosta mitenkään. 

Kaavan perusteluissa lähtökohtana oli Jung & Jungin 

1915 piirtämän alueen ominaispiirteiden säilyttäminen. 

”Alueen rakenne - kortteleiden muoto, puistot ja tiestö - 

on hyvin säilynyt”. Kaavamuutoksen tavoitteena on 

varmistaa Myllymäen rakennushistoriallisesti merkittä- 

Puistoalueen muuttamista tontinosaksi ei voida tasapuolisuuden 

takia pitää perustettuna, kun päätös puistoon 

eri puolilta pitää turvata. Polkuyhteyden rakentaminen 

ei muuta oikein toteutettuna pintavesien kulkua 

eikä vaikeuta tontin ja rakennusten huoltoa. 

Kaupunkisuunnitteluosaston näkemyksen mukaan aiemmin 

esitetyt molemmat vaihtoehdot ovat toimivia ja 

johtavat kaupunginhallituksen kannan mukaisesti varsinkin 

raskaan läpiajoliikenteen vähenemiseen alueella.

vän ja yhtenäisen pientaloalueen säilyminen ja täydennysrakentamisen 

sopeutuminen sinne. Lisäksi kaavan 

perusteluissa mainittiin läpiajon vaikeuttaminen, sitä 

kuitenkaan estämättä. 

Kaupunginhallituksen tilaama, konsulttiyhtiön ja asiantuntijoiden 

kokoama, vuonna 2005 julkistettu Kaupungin 

pohjoisosien katuverkkoselvitys esitti läpiajoliikenteen 

poistamista kokonaan Myllymäeltä. Tällöin keinona oli 

Ruutikellarinkadun katkaisu. Perusteluna oli että alueen 

luonne huomioiden liikennemäärät ovat liian suuria. Eri 

mittauksissa liikennemäärät ovat vaihdelleet Ruutikellarinkadulla 

noin 1200 – 2500 auton välillä per vuorokausi, 

eli liikennemäärä on pahimmillaan lähellä Piispankadun 

liikennemäärää (Sokoksen ja Citymarketin välissä), 

ja noin ¼ Mannerheiminkadun liikennemäärästä. Tämä 

siis asuinkadulla, jolla ei ole jalkakäytäviä, suojateitä, 

hidasteita ja jossa suojaetäisyydet rakennuksiin ovat 

pienimmillään 1 metrin luokkaa. Asiantuntija-arvioiden 

mukaan nykyiset asuinalueiden melustandardit ylittyvät 

asuinkadulla jo noin 1000 auton liikennemäärällä. 

Katusuunnitteluosaston selvityksen mukaan kahden 

yhdensuuntaisen ajotien ratkaisu ei toimi Vartiovuorenkadulla 

alueen maastosuhteiden vuoksi ja ratkaisu olisi 

myös liikenneturvallisuuden kannalta haitallinen. 

Katusuunnitteluosaston periaatesuunnitelman mukaan 

kavennetaan Vartiovuorenkadun katualuetta, jolloin 

ympäristö muuttuu mahdollisimman vähän mutta liikenteen 

sujuvuus ja toisaalta liikenneturvallisuus turvataan 

Uuden katulinjauksen ja puiston poistamisen vaikutukset 

1 Puistosta louhitaan n. 5 m kaistale pois uuden tien 

alta, jotta kevyenliikenteen väylä mahtuu puiston alareunaan. 

Tämä merkitsee sitä, että puistosta jää jäljelle 

vain kaistale, joka riittää juuri puiston yläpuolelle olevalle 

tonille ajoon. 

2 Leikkipuisto poistuu. Myllymäen ainoa lasten leikkipuisto 

poistuu tynkäpuistosta, eikä puistolla ole enää 

juurikaan tarjottavaa asukkaiden virkistyskäyttöön. 

Kaupunki ei myöskään ole tietääksemme selvittänyt 

uuden leikkipuiston paikkaa Myllymäelle, saatikaan 

tästä aiheutuvia kustannuksia. 

3 Vanha miljöö turmeltuu. Alueella asuu asukkaita, 

jotka ovat leikkineet puistossa jo 40 vuotta sitten. Alun 

perin kaavan tarkoitus oli suojella vanhaa miljöötä. 

4 Läpiajoliikenne lisääntyy. Liikennejärjestelyt tehdään 

täysin läpiajoliikenteen ehdoilla. Vanha puisto saa siirtyä 

jotta läpiajoliikenne saadaan sujuvaksi omakotivaltaisella 

asuinalueella jossa asuu paljon lapsiperheitä. 

5 Joudutaan todennäköisesti rakentamaan lisää hidasteita. 

6 Puiston alalaitaan joudutaan rakentamaan erikseen 

jalkakäytävä. 

7 Koska puisto on rinteessä, joudutaan tekemään korkeita 

pengerryksiä kun puisto on ensin louhittu ja puusto 

tuhottu. Kustannus siitä, että tie saadaan kulkemaan 

nykyisen puiston päällä, keskimäärin 5 metriä alempana 

kuin puiston yläreunassa jo nyt oleva tie, on erittäin 

huomattava myös virkamiesten mielestä. 

Asukasyhdistyksen perustelut tien linjaamiseksi 

kulmapuiston yläreunaan 

1 Puiston kierto toimii luonnollisena hidasteena 

2 Läpiajoliikenne vähenee 

3 Puiston alareunassa valmiina kevyenliikenteen väylä 

(nykyinen tie), investointeja ei tarvita 

4 Leikkipuisto voidaan säilyttää ja lapsilla on sinne turvallinen 

kulku kevyenliikenteenväylää pitkin 

5 Ainoa tarvittava investointi on puiston yläreunan tien 

asfaltointi. Tie on kulkenut myös aiemmin yläreunassa 

(virkamiesten mukaan risteyksestä on helppo tehdä 

turvallinen kunhan päätös tehdään) 

6 Vanha miljöö säilyy. 

7 Kustannukset ovat vain muro-osa kaupunginhallituksen 

esittämästä vaihtoehdosta.

Nykyinen kaavaehdotus on kustannuksiltaan kallein 

mahdollinen vaihtoehto. 

Myllymäen – Ruutikellarinalueen asukasyhdistys ry 

vastustaa nykyistä kaavaehdotusta ja esittää Vartiotorninkadun 

katulinjauksen palauttamista kulmapuiston 

yläreunaan tai vaihtoehtoisesti Ruutikellarinkadun katkaisua 

liikenteeltä. 

10. Nina Uski ym allekirjoittajat (13) 13.2.2009 

Vastustamme uutta kaavaehdotusta ja esitämme että 

Vartiotorninkadun tielinjaus palautetaan takaisin puiston 

yläreunaan, kuten aiemmassa ehdotuksessa. 

Asemakaavan perustelut ja ulkopuolelta tilatut tutkimukset 

liikennejärjestelyistä ovat suositelleet Myllymäen 

kohdalla läpiajon vähentämistä ja alueen arvokkaan 

miljöön säilyttämistä. Tämä viimeisin kaavaehdotus 

tekee juuri päinvastoin – lisää läpiajoa ja tuhoaa lopullisesti 

peruuttamattomasti kauniin pienen puistoalueen ja 

miljöön ominaisen luonteen. Puiston tuhoamista ja läpiajoliikenteen 

sujuvoittamista on kannattanut ainoastaan 

Myllymäen ulkopuolelta kerätyt muistutukset 

Perustelumme 

Vartiotorninkadun ja Ruutikellarinkadun risteyksessä 

sijaitseva puisto on ainoa lasten leikkipaikka Myllymäen 

kaava-alueella ja tämä rakas pieni puisto on palvellut 

sukupolvia jo useiden vuosikymmenien ajan kiipeilypuineen 

mahtavine tammineen sekä keinuineen. Useiden 

vuosien aikana ovat asiantuntijat perehtyneet alueen 

haasteisiin, ongelmiin ja parannusehdotuksiin, jonka 

jälkeen on ehdotettu tien sulkemista läpiajolta ja tien 

siirtämistä puiston yläreunaan. Nuo kaksi vaihtoehtoa 

ovat kustannuksiltaan vain murto-osa viimeisenä ehdotetun 

kaavan kustannuksista. 




raskaan läpiajoliikenteen vähenemiseen alueella. 









Kulmapuisto on ainoa lasten leikkipuisto koko Myllymäen 

alueella. Kaupunki ei ole millään tavalla tutkinut uuden 

kulmapuiston sijaintipaikkaa saati siitä aiheutuvia 

kustannuksia. Omakotitalovaltaisen asuinalueen, jossa 

asuu paljon lapsiperheitä, liikennesuunnittelua ei voida 

tehdä läpiajoliikenteen sujuvoittamisen lähtökohdista. 

Edellisen kaupunginhallituksen ehdottama kaavamuutos 

on kallein mahdollinen vaihtoehto ja tuhoaa kauniin 

ympäristön peruuttamattomasti. 

Mitä Kulmapuiston tuhoamisella saadaan aikaan? 

1 Kalleimmat mahdolliset kustannukset 

2 Lasten leikkipaikka poistuu 

3 Läpiajoliikenne lisääntyy 

4 Joudutaan todennäköisesti investoimaan lisähidasteisiin 

5 Joudutaan todennäköisesti etsimään lapsille uusi 

leikkipaikka ja investoimaan sen uusine standardien 

mukaiseen laitteistoon 

6 Vanha miljöö ja puisto tuhotaan lopullisesti 

7 Tie saadaan kulkemaan keskimäärin 5 metriä alempana 

kuin aiemmassa kaavaesityksessä 

Myllymäen liikenteen määrää pitäisi vähentää kuten 

’Kaupungin Pohjoisosien katuverkkoselvityksessä’ painotettiin 

vuonna 2005. Kyseisissä raportissa asiantuntijat 

ehdottivat tien sulkemista ja liikenteen ohjaamista 

pääväylille (Jernbölentie, Werner Söderströminkatu ja 

Mannerheiminkatu). Vanhat alueet pitää rauhoittaa, 

miljöötä pitää suojella ja kehittää EI tuhota ja turmella 

läpiajoliikenteen takia.

Vaihtoehtoja 

1 Edullisin ja ainoa järkevä vaihtoehto, on katkaista tie 

ja oikeuttaa ajo vain tonteille. Tuossa ratkaisussa ei 

tarvita kuin muutama betoniporsas Ruutikellarinkadulle. 

Ei tarvitse rakentaa jalkakäytäviä, eikä tuhota kaunista 

vanhaa ympäristöä. 

2 Toisena vaihtoehtona on viedä tie puiston yläreunaan 

kuten edellisessä kaavassa ehdotettiin virkamiesten 

toimesta – tässäkään ehdotuksessa ei tuhota vanhaa 

puistoa. Käytännöllistä, läpiajoa vähentävää ja alueen 

säilyttävä kaavamuutos. 

3 Lisäksi on yksi vaihtoehto ohjata liikenne puiston alareunaa 

Tarmolaan päin ja yläkautta keskustaan, joka 

myöskin säästää puiston. Tällöin puiston alareunan 

tietä jouduttaisiin kaventaman niin, että sinne mahtuu 

myös kevyenliikenteenväylä. 

11. 110-6 Anders ja Sara Karlsson, 17.2.2009 

Helinä Niskalan kanssa Porvoon kaupungin katuosastolla 

17.2.2009 käymämme keskustelun perusteella 

olemme ymmärtäneet, että Vartiotorninkadun kyseiselle 

osuudelle on edelleen tarkoitus rakentaa jalkakäytävä- 

Kyseenalaistamme voimakkaasti tällaisen kadun levennyksen 

seuraavista syistä: 

• tontin ja katutason korkeusero tonttimme (nro 

6) edessä on suuri, ja tällainen kadun leventäminen 

vaatisi autotalliimme ja asuintaloomme 

johtavan luiskan kokonaan uudelleen rakentamista, 

jotta sitä ylipäätään voisi käyttää 

• kadun varrella ja tonttirajamme vieressä on ainutlaatuinen 

vanha kivimuuri, joka asemakaavan 

mukaan tulee suojella, mitä mekin kannatamme. 

Pelkäämmekin, että jalkakäytävän rakentamista 

varten tarvittava räjäytystyö (noin 

kahden metrin korkeusero) mitä todennäköisimmin 

saa muurin halkeamaan 

• tonttimme ja kadun välinen luiska, joka ehdotuksen 

mukaan pitäisi kaivaa/räjäyttää pois, on 

samaa kallioperää, jolle talon kivijalka on rakennettu.Siksi 

olemme erittäin huolestuneita siitä, 

miten tällaiset muutostyöt vaikuttavat talon 

kiviperustaan ja kellarikerrokseen, kun etäisyys 

on vain vajaat kaksi metriä. 

Toivomme päättäjien huomioivan nämä näkökohdat 

tehdessään päätöstä asiassa. 

12. 107-15 Sixten Wackström, 18.2.2009 

Huomautamme kaavamuutoksesta oman tonttimme 

osalta seuraavaa viitaten aikaisempaan huomautukseemme 

9.5.2008: 

- Ihmettelemme, miksei huomautukseemme ole 

annettu vastinetta 

- Onko kaavamuutos tehty sen mukaisesti, mitä 

maankäyttö- ja rakennuslain 27 ja 28 §:ssä 

määrätään kuulemisesta, sillä huomautuksiin ei 

ole annettu vastineita ja koska kaava on viety 

jatkokäsittelyyn ilmoittamatta maanomistajille 

kirjallisesti vastineista ja päätöksistä 

Asemakaavassa on varattu riittävä katualue Vartiotorninkadun 

liikenteen tarpeisiin. Tulevat parannustoimenpiteet, 

mm. jalkakäytävän rakentaminen edellyttää katusuunnitelman 

laatimista ja siinä yhteydessä voidaan 

selvittää sekä käytävää varten tarvittava leveys, käytävän 

tarkka sijainti ja korkeusasema sekä rakentamisen 

vaikutukset ympäristöön. Lähtökohtana on ympäristön 

säilyttäminen, muistuttajien toivomuksen mukaisesti. 

Myllymäen asemakaavanmuutosta laadittaessa on 

lähtökohtana pidetty alueen ympäristön ja luonteen 

säilyttämistä. Lisärakentamisen osalta on periaatteena 

ollut se, että olevia asuinrakennuksia laajennetaan rakennukseen 

parhaiten sopivalla tavalla ja sovittamalla 

laajennus katukuvaan. Tontin takaosaan sijoittuva lisärakentaminen 

on tarkoituksella suunniteltu yhteen kerrokseen, 

jotta olevan, kauniin rakennuskannan kaupunkikuvallinen 

asema ei vaarannu. 

Maanomistaja pitäytyy 9.5.2008 tekemissään huomautuksissa. 

- Osoitetussa rakennusruudussa sallittaisiin rakentaminen 

1½ kerrokseen I kerroksen sijaan 

- Näin suurempi osa tontista säilyisi rakentamattomana, 

ja alueelle voisi istuttaa enemmän puita 

ja pensaita ym. Tämä säilyttäisi alueen viihtyisänä 

- Korttelien 107 ja 108 tonttien tulisi olla tasaver-

taisia, mikä nyt ei ole tilanne, sillä tonteilla 32- 

34 sallitaan rakentaminen I½ kerroksessa 

- Toivomme myös, että rakennusoikeus pysyy 

samana kuin voimassa olevassa kaavassa 

(e=0,34) 

13. 100-1 Kvarnbackens skola, Smolander Anne, 

17.2.2009 

Toivon että nyt esillä oleva asemakaava hyväksytään. 

14. 108-21 Peter Floman, 8.2.2009 

Ongelmat joihin puiston tuntumassa asuvat perheet 

toivovat ovat: 

1 Lisääntyvän läpiajoliikenteen aiheuttamat onnettomuusriskit 

alueen taloissa asuville: varsinkin lapsille, 

sekä piha-alueilta poistuville autoille. Onnettomuusvaaran 

vuoksi talojen omistajien autot on jouduttu paikoittamaan 

kadulle, mistä läpiajavien autojen kuljettajat 

ovat valittaneet julkisesti. 

2 Autojen suuri nopeus lisää onnettomuusriskiä. 

3 Jalankulkijoille ja kevyelle liikenteelle ei ole järjestetty 

puiston läheisyydessä muita kulkureittejä kuin puiston 

pohjoislaitaan pitkin kulkeva hiekkatien pätkä. 

Ehdotan 

1 Läpiajoliikenteen vähentämiseksi ja hidastamiseksi 

puiston eteläpuolitse kulkeva kadun liikenne muutetaan 

yksisuuntaiseksi lännestä itään päin. Tämän toteuttamiseksi 

kadun eteläpuolisten talojen tonttien ohi kulkien 

rakennetaan kevyttä liikennettä ja turvallista jalankulkua 

mahdollistava jalkakäytävä joka ulottuu Myllymäenkadulta 

Kallenlinnandadulle saakka. Ajotietä olisi vevennettävä 

jalkakäytävän leveyden verran Myllymäenkadun 

ja Kivenhakkaajankadun välisellä osuudella, mutta 

puiston kohdalla ajotietä ei tarvitse leventää. 

Jalkakäytävään rakennetaan Ruutikellarinkadun ja Vartiotorninkadun 

risteyksen kohtaan levennys, joka toimii 

hidastavana mutkana. 

2 Ruutikellarinkadun ja Vartiotorninkadun länteen päin 

suuntautuva liikenne ohjataan kulkemaan puiston pohjoista 

laitaa pitkin. Koska tällöin liikenne joutuu kulkemaan 

lyhyen matkan mäkeä ylöspäin Ruutikellarinkatua 

pitkin, tälläkin ratkaisulla on liikennettä hidastava hankaloittava 

vaikutus – siis myös läpiajoliikennettä vähentävä 

vaikutus. Nykyinen hiekkatie olisi päällystettävä 

asvaltilla. 

3 Samankaltaisia hidasteita kuin Kuningattarentiellä 

rakennetaan Vartiotorninkadun ja Myllymäenkadun 

risteyksen itäpuolelle, sekä Ruutikellarinkadun ja Kallenlinnankadun 

risteyksen länsipuolelle. (Risteyksen 

itäpuolelle rakennettu hidaste on täysin epäonnistunut). 

15. Patrik ja Maria Kovanen 12.2.2009 

Emme hyväksy että Kulmapuisto hävitetään. Halvempi 

ratkaisu löytyy esim. pyörätie Vartiotornin kapeimpaan 

kohtaan ja liikenne yksisuuntaiseksi, niin puistosta ei 

tarvitse louhia pois. Tai liikenne puiston alapuolella, 

riittävine hidasteineen ja pyörätie puiston yläpuolella ja 

Ruutikellarinkatua alas. 

Ehdotus on ruma. Kahden metrin seinämä siihen jää, 

koska korkeusero tien ja puiston välillä on niin iso. 

Puistot ovat tärkeitä, Viheralueita kaupungeissa ei pidä 

vähentää, ne ovat kaupungin keuhkot ja kaupunkilaisten 

henkireikiä. Ei pidä tehdä asuinalueen ratkaisut 

liikenteen ehdoilla. Ovatko läpiajoliikenteen kannattajat, 

jotka eivät alueella asu, todellakin se joukko, jotka ovat 

nykyajan ”asiantuntijoita”? 

16. Mia, Marcus ja Kevin Roos ja 3 muuta, 2.2.2009 

Haluamme valittaa Myllymäen uudesta kaavasta. Aiempi 

ehdotus Kulmapuistolle oli parempi. Puollamme 


























esitetyt molemmat vaihtoehdot ovat toimivia ja

sitä, että Vartiotorninkatu menee puiston yli. 

Vastustamme Vartiotorninkadun leventämistä, asuinalueen 

sisällä ei tarvita leveää tietä, joka Porvoon liikennesuunnitelmien 

mukaan ei ole pääkatu. Vastustamme 

puiston pienentämistä ja sitä, että hienot kiipeilypuut 

poistetaan. Vastustamme sitä, että tuhoatte puiston, 

joka on yhtä vanha kuin asuinalueen vanhimmat 

talot. 

Pyydämme ainoastaan, että yritätte laskea liikennenopeuksia 

ja että jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden olisi 

turvallisempaa liikkua alueella. 

17. 107-34 Tor ja Rosita Johansson, 30.1.2009 

Allekirjoittajat toivottavat muutosta koskien lisärakennusta 

tontilla 31, liian tiiviiksi rakennettu. 

Tekninen lautakunta, 24.2.2009, 23§ 

Ei huomauttamista. 

Ympäristönsuojelulautakunta, 28.1.2009 § 21 

Ei huomauttamista 

Itä-Uudenmaan pelastuslaitos, 13.2.2009 

Lisättävä kaavamääräyksiin ”Rakennus on yleensä 

sijoitettava tontille vähintään neljän metrin päähän naapurin 

tontin rajasta. Rakennettaessa lähemmäksi kuin 

neljä metriä tarvitaan naapurin suostumus sekä otettava 

huomioon Suomen rakentamismääräyskokoelman 

paloturvallisuusmääräykset.” 







Laajennus pieneen asuinrakennukseen on sijoitettu 

rakennuksen sisätilojen toimivuuden kannalta parhaalla 

tavalla. Kaupunkikuvan kannalta alueen nappulamainen 

rakennustapa on säilytetty sijoittamalla laajennusosa 

poikittain olevaan rakennukseen nähden., ajatellen 

rakennuksen sisätiloja sekä kaupunkikuvaa. 

Asia hoidetaan tavalliseen tapaan rakennuslupakäsittelyssä

selostus liitteineen - Porvoo

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?