selostus liitteineen - Porvoo
selostus liitteineen - Porvoo
selostus liitteineen - Porvoo
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
1(3)<br />
PORVOO<br />
MYLLYMÄKI, KAUPUNGINOSA 6 Liite 3<br />
KORTTELIT 91, 96, 98, 99, 101-113, 208-210, 504, 590 SEKÄ KATU- JA PUISTOALUEET<br />
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA<br />
Nro 352<br />
ASEMAKAAVAN MUUTOS<br />
1. Suunnittelualue Asemakaavan muutos koskee Myllymäellä kortteleita 91, 96, 98, 99, 101- 113,<br />
208-210, 504, 590, katu- ja puistoalueita sekä vesitornin korttelialuetta.<br />
Kaavamuutosalue sijaitsee Myllymäenkadun, Itäisen Pitkäkadun, Kuningattarentien,<br />
Maneesinkadun ja Kallenlinnankadun rajaamalla alueella.<br />
2. Hankkeen taustaa Myllymäen alue on rakentunut arkkitehtitoimisto Jung & Jungin kaavaluonnoksen<br />
pohjalta. Ensimmäinen luonnos on tehty vuonna 1915. Kaava on vahvistettu<br />
vuonna 1930.<br />
Alueella on voimassa v. 1969 vahvistettu asemakaava, jossa uudisrakennukset<br />
on määrätty rakennettavaksi tasakattoisina (0-15°). Olemassa olevilla vanhoilla<br />
rakennuksilla ei ole säilyttämismääräystä. Tonteilla on paljon rakennusoikeutta,<br />
josta puolet on päärakennukselle ja toinen puoli yksikerroksisille rakennuksille.<br />
Myllymäenkadun, Kuningattarentien, Ruutikellarinkadun ja Vartiotorninkadun<br />
rajaamalla alueella rakennukset ovat pääosin 1910-20-luvulla rakennettuja<br />
lautaverhottuja, satula- tai mansardikattoisia hirsitaloja.<br />
Myllymäenkadun, Vartiotorninkadun, Ruutikellarinkadun ja Kallenlinnankadun<br />
rajaamalla alueella rakennukset ovat 1918-1924 rakennettuja satula- tai mansardikattoisia<br />
hirsitaloja, joissa on lautaverhous.<br />
Vesitornin ympäristössä ja Ruutikellarinkadun pohjoispuolisissa kortteleissa<br />
rakennukset ovat 1920-luvun lopulta (hirsirunkoisia, satula- tai mansardikattoisia).<br />
Kortteli 590 on kaupungin omistama. Rakennukset ovat 70- ja 80-luvuilta.<br />
Kaavamuutosalueen koillisosan rakennukset on rakennettu 1940-60-luvuilla.<br />
3. Suunnittelun tavoite Kaavamuutoksen tavoitteena on varmistaa Myllymäen rakennushistoriallisesti<br />
merkittävän ja yhtenäisen pientaloalueen säilyminen ja täydennysrakentamisen<br />
sopeutuminen sinne. Muutoksen yhteydessä tutkitaan myös Kuningattarentien<br />
ja Itäisen Pitkäkadun risteyksen sekä Vartiotorninkadun liikenneturvallisuuden<br />
parantamista.<br />
Korttelin 590 täydennysrakentamisen sijoittelua tutkitaan.<br />
4. Lähtötiedot<br />
(kaavatilanne,<br />
kaavan toteutuminen,<br />
yms.)<br />
Myllymäen voimassa oleva asemakaava:<br />
- Omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen asuintalojen<br />
korttelialue. Asunnot saadaan sijoittaa kahteen erilliseen tai kahteen<br />
yhteen rakennettuun asuinrakennukseen. Tontille rakennettavien<br />
rakennusten kerrosala ei saa ylittää 1/3, eikä tontilla sijaitsevien 1 1/3-<br />
kerroksisten rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla suurempi<br />
kuin 1/6 tontin pinta-alasta. Tontille saadaan rakentaa 1-kerroksinen<br />
talousrakennus, jonka rakennusala ei ylitä 75 m². Tontilla tulee<br />
kuitenkin olla vapaata aluetta vähintään 35 m² asuntoa kohti.<br />
Kaavan vahvistamisen jälkeen alueelle on rakennettu kolme asuinrakennusta,<br />
joissa kahdessa on loiva satulakatto ja yhdessä tasakatto. Useita taloja on<br />
laajennettu merkittävästi. Osa laajennuksista noudattaa alueen ympäristön<br />
tapaa, osa voimassa olevaa kaavaa tasakattoineen. Muutoin rakennuskanta on<br />
alkuperäistä ja alueittain melko yhtenäistä.<br />
Rakennuskannasta on tehty inventoinnit 1980-90-luvun taitteessa ja puuttuvilta
Change language