Raideprojektin loppuraportti - Tampereen kaupunki
Raideprojektin loppuraportti - Tampereen kaupunki
Raideprojektin loppuraportti - Tampereen kaupunki
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
ESIPUHE<br />
Liikennettä koskevis<br />
sa ratkaisuissa<br />
kohtaavat kaikki<br />
kestävän kehityksen<br />
kolme näkökulmaa:<br />
ekologinen, sosi aalinen<br />
ja taloudellinen<br />
näkökulma.<br />
Liikenteen määrän<br />
kasvaessa, työmatkojen<br />
pidentyessä<br />
ja joukkoliikenteen<br />
osuuden vähentyessä liikkumisen kustannukset<br />
lisääntyvät. Liikenneasioissa tulee olla valmiutta<br />
ennakkoluulottomiin ja seudullisiin ratkaisuihin.<br />
Yhdyskuntarakennetta tulee kehittää siten, että<br />
se tukeutuu tehokkaaseen joukkoliikenteeseen ja<br />
muihin ekologisesti kestäviin ratkaisuihin.<br />
Kuntien yhteistoiminta on keskeinen keino suunnitelmallisessa<br />
yhdyskuntarakenteen kehittämisessä<br />
– seudullinen näkökulma luo edellytyksiä<br />
pitkän tähtäyksen toiminnalle. Liikennepoliittisten<br />
tavoitteiden mukaan Suomessa pyritään<br />
lisäämään joukkoliikenteen houkuttelevuutta.<br />
Tämä raideliikenneprojektin <strong>loppuraportti</strong> on<br />
syntynyt seudullisena yhteistyönä. Sen esittelemä<br />
mahdollisuus pikaraitiotiejärjestelmän<br />
rakentamiseksi <strong>Tampereen</strong> <strong>kaupunki</strong>seudulle<br />
edustaa uraa uurtavaa liikenneajattelua. Yhteistoiminnassa<br />
linja-autojen kanssa pikaraitiotien<br />
avulla luodaan tehokas joukkoliikennejärjestelmä.<br />
Ydinasiana liikenteen sujuvuuden lisäämiseksi<br />
on rataverkon hyväksikäyttö ja siihen<br />
nivoutuva maankäytön tehostaminen <strong>kaupunki</strong>seudulla.<br />
Lokakuussa 2003 työnsä aloittaneen projektin<br />
tehtävänä oli kehittää rahoitus- ja toimintamalli<br />
joukkoliikenneratkaisulle ja tarkentaa muutamia<br />
pikaraitiotiejärjestelmään liittyviä teknisiä ratkaisuja.<br />
Projektin loppuraportista ilmenee, että pikaraitiotie<br />
tehostaisi jo nykyistä maankäyttöä ja toisi<br />
joukkoliikenteeseen lisää matkustajia <strong>Tampereen</strong><br />
<strong>kaupunki</strong>seudulla. Maankäytön potentiaali<br />
radan varrella on osoittautunut huomattavasti<br />
suuremmaksi kuin osattiin odottaa. Kaupunkiseudun<br />
täydennys- ja laajennusalueet voivat<br />
tukeutua jo toteutuessaan toimivaan joukkoliikenteeseen.<br />
Pikaraitiotie on kestävän kehityksen ratkaisu<br />
muutoinkin kuin terveen <strong>kaupunki</strong>rakenteen<br />
kannalta. Se nostaa joukkoliikenteen käyttöastetta<br />
ja vähentää liikenteen aiheuttamaa<br />
kokonaiskuormitusta. Päästöjen, melun ja energiankulutuksen<br />
väheneminen ja turvallisuuden<br />
lisääntyminen vahvistaa ympäristöystävällistä<br />
elämäntapaa.<br />
Rataverkon hyödyntämisellä saavutettu sujuvampi<br />
liikkuminen on myös taloudellisesti<br />
kestävä ratkaisu. Verrattuna metroon tai raitiovaunuun<br />
pikaraitiotie on investointi- ja käyttökustannuksiltaan<br />
edullinen. Joukkoliikenteen<br />
käyttäjämäärien kasvu tuo mukanaan säästöjä<br />
myös katu- ja tieinvestointien lykkäämisen tai<br />
jopa välttämisen myötä.<br />
Seudullisen liikennejärjestelmän investointitarve<br />
on joka tapauksessa suuri valittavasta järjestelmästä<br />
riippumatta. Esitetty rahoitusmalli ja<br />
pikaraitiotiejärjestelmä antavat mahdollisuuden<br />
taloudellisesti järkevään <strong>kaupunki</strong>suunnitteluun.<br />
Raportin mukaiset yhteiskuntataloudelliset hyödyt<br />
pikaraitiotiejärjestelmästä ovat merkittävät.<br />
Liikenne- ja viestintäministeriö ei ole ottanut<br />
hankkeen rahoitustukeen virallista kantaa. Laskelmissa<br />
on käytetty valtionosuutena 30 prosenttia<br />
hankkeen infrastruktuurikustannuksista.<br />
Tämä raportti luo pohjaa päätöksenteolle <strong>kaupunki</strong>seudun<br />
kehittämiseksi.<br />
Esa Kotilahti<br />
apulaiskaupunginjohtaja,<br />
raideliikenneprojektin johtoryhmän puheenjohtaja
Change language