Tampere-lehti 3/2005 - Tampereen kaupunki
Tampere-lehti 3/2005 - Tampereen kaupunki
Tampere-lehti 3/2005 - Tampereen kaupunki
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Tampere</strong>en kaupungin tiedotus<strong>lehti</strong> 3/<strong>2005</strong> 2/<strong>2005</strong><br />
Katseet kohti<br />
<strong>kaupunki</strong>kuvaa<br />
s. 7<br />
Kulttuuripää<strong>kaupunki</strong>hankkeen<br />
vetäjät<br />
Minnakaisa Kuivalainen<br />
ja Pertti Paltila kutsuvat<br />
pirkanmaalaiset mukaan<br />
ideoimaan.<br />
s. 4<br />
51. <strong>Tampere</strong>en päivää<br />
juhlitaan 1.–2.10.<strong>2005</strong>.<br />
Ohjelma s. 8–9<br />
Päiväkotien ja koulujen<br />
yhteistyö tiivistyy<br />
s. 16
2<br />
<strong>Tampere</strong> uskoo<br />
seutuyhteistyöhön<br />
Kaupunkikierroksilla<br />
kuullaan kuntalaisia<br />
Maassamme on viime aikoina<br />
keskusteltu paitsi kunta- ja<br />
aluepolitiikasta myös kuntien<br />
palveluyhteistyön kehittämisestä.<br />
Ihmisten ikääntyminen ja kuntien<br />
taloudellisten resurssien väheneminen sekä<br />
alueellinen eriarvoisuus yhdessä varallisuuserojen<br />
kasvun kanssa pakottavat uudistamaan<br />
suomalaista palvelurakennetta. Ellei<br />
tässä onnistuta, saattaa hyvinvointipalvelujen<br />
keskeinen perusajatus, tasa-arvoiset<br />
julkiset palvelut asuinpaikasta ja varallisuudesta<br />
huolimatta, romuttua pysyvästi.<br />
Asiasta on kantanut huolta myös maan<br />
hallitus. Tästä esimerkkinä on sisäasiainministeriön<br />
projektipäällikkö Jukka Peltomäen<br />
esitys, joka on tullut tunnetuksi<br />
ns. aluekuntamallina. Hallituksen tavoitteet<br />
ovat hyvät, mutta keinoista niiden saavuttamiseksi<br />
ollaankin jo montaa mieltä. <strong>Tampere</strong>ella<br />
tunnetaan erityistä huolta Suomen<br />
kilpailukyvystä ja <strong>kaupunki</strong>en omaehtoisen<br />
kehittämispolitiikan jatkumisesta. Nämä<br />
näkökohdat ovat palveluiden rahoituspohjan<br />
turvaamiseksi oleellisia ja uhkaavat<br />
aluekuntamallissa jäädä taka-alalle. On erittäin<br />
tärkeää luoda sellaisia toimivaltaisia kokonaisuuksia,<br />
joissa sekä palveluiden rahoitus-<br />
ja järjestämisvastuu että käytettävissä<br />
olevien resurssien turvaamiseen tähtäävä<br />
elinkeinopolitiikka ovat samoissa käsissä.<br />
<strong>Tampere</strong>ella ei ole odotettu ongelmien<br />
kasautumista vaan on myös itse pyritty etsimään<br />
ratkaisuja tulevaisuuden ongelmiin.<br />
Turvatakseen asukkaidensa palvelut <strong>Tampere</strong>en<br />
<strong>kaupunki</strong> on lähtenyt paitsi uudistamaan<br />
toimintamalliaan myös rakentamaan<br />
seudullista yhteistyötä <strong>kaupunki</strong>seudun<br />
kuntien kanssa. Valtioneuvostokin on<br />
tähän asti vannonut seutuyhteistyön nimiin<br />
ja pyrkinyt edistämään sitä. Vuonna 2002<br />
käynnistettiin mm. aluekeskusohjelma, jolla<br />
pyritään tasapainottamaan aluekehityksen<br />
epätasapainoisuutta.<br />
<strong>Tampere</strong>en <strong>kaupunki</strong>seutu onkin voimallisesti<br />
mukana aluekeskusohjelmassa.<br />
Viime keväänä seutukunnalle hyväksyttiin<br />
myös poikkeuksellisen hyvässä hengessä<br />
valmisteltu seutustrategia. Niinikään syksyllä<br />
työnsä aloittaa seudullinen kuntayhtymä.<br />
Kuntayhtymä ei itse järjestä palveluita,<br />
mutta se kartoittaa seudullisen palveluyhteistyön<br />
tarpeet ja mahdollisuudet. <strong>Tampere</strong>en<br />
kaupungilla on positiiviset kokemukset<br />
seudullisen yhteistyön etenemisestä.<br />
Tämä tarjoaa lujan pohjan niin seudulliselle<br />
suunnittelulle kuin palveluiden järjestämisellekin<br />
lähitulevaisuudessa. Tällä tiellä tulisikin<br />
jatkaa eteenpäin.<br />
Kun seutuyhteistyö on saatu hyvin<br />
vauhtiin, on jo kuitenkin syytä<br />
pohtia kuntien välisen yhteistyön<br />
seuraavaa askelta. Luontevaa<br />
olisi pohtia, josko <strong>kaupunki</strong>seudun<br />
kuntien yhteistyötä tulisi tulevaisuudessa<br />
laajentaa niin, että siihen liittyisivät <strong>Tampere</strong>en<br />
työssäkäyntialueen kunnat.<br />
Tilastokeskuksen laskelmien mukaan<br />
esimerkiksi vuonna 2002 Viialan työssäkäyvästä<br />
väestöstä 24,4 prosenttia kävi työssä<br />
<strong>Tampere</strong>ella. Vastaava luku Viljakkalasta<br />
on 19,9, Orivedeltä 17,5, Hämeenkyröstä<br />
17,4, Mouhijärveltä 16,6, Pälkäneeltä 14,5,<br />
Kuhmalahdelta 13,3, Kurusta 12,2 ja Kylmäkoskelta<br />
10,9 prosenttia. Huomionarvoista<br />
on sekin, että luvut ovat kasvussa.<br />
Työssäkäyntialueen kokoinen <strong>Tampere</strong>en<br />
seutu olisi erittäin elinvoimainen. Se<br />
kykenisi järjestämään asukkailleen tasapuolisesti<br />
hyvinvointipalvelut ja olisi yhä selkeämmin<br />
valtakunnan toiseksi merkittävin<br />
seutu, jonka painoarvo toisi kehittämisponnisteluille<br />
selvää lisäetuutta.<br />
Jarmo Rantanen<br />
Kaupunginjohtaja<br />
VELIMATTI PARKKINEN<br />
pilotoi tulevaisuuden<br />
kunnan” kirjoitti Kunta<strong>lehti</strong><br />
viime helmikuun<br />
”<strong>Tampere</strong><br />
numerossaan kertoen<br />
<strong>Tampere</strong>en tulevaisuuden suunnitelmista.<br />
Viime aikoina on puhuttu ja kirjoitettu paljon<br />
kuntien palvelurakenneuudistuksesta ja<br />
siinä yhteydessä on esitetty kuntien määrän<br />
vähentämisestä, jopa kahteenkymmeneen.<br />
Valtakunnan päättävillä näkyy olevan vahva<br />
halu tehostaa kunnallista palvelutuotantoa<br />
muodostamalla riittävän suuria kuntayksiköitä.<br />
Jo pitkään on ollut selvää, etteivät<br />
kunnat ”nykymenolla” selviä tulevaisuuden<br />
haasteista: tulot eivät kasva samassa<br />
suhteessa kun palveluiden tarve.<br />
<strong>Tampere</strong>ella muutoksen välttämättömyys<br />
kuitenkin tunnustettiin jo ennen<br />
muita. Täällä ryhdyttiin hakemaan ratkaisua<br />
lähes mahdottomalta tuntuvaan yhtälöön:<br />
miten voidaan tulevaisuudessa<br />
tuottaa kuntalaisten tarvitsemat palvelut?<br />
Viime toukokuun kokouksessaan <strong>Tampere</strong>en<br />
kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden<br />
toimintamallin, joka järjestää kaupungin<br />
toiminnot aivan uudella tavalla ns. tilaaja–tuottaja-mallilla.<br />
Tällä, ainakin pitkällä aikavälillä,<br />
haetaan tuottavuuden lisäämisen<br />
lisäksi uusia tapoja tuottaa palveluita yhdessä<br />
kolmannen ja yksityisen sektorin kanssa.<br />
Tarkoitus ei ole näivettää kaupungin omaa<br />
palvelutuotantoa, vaan vahvistaa ja kehittää<br />
sitä. Tilaaja–tuottaja-malli ei suinkaan<br />
ole uusi ajatus kuntakentällä ja sitä on kokeiltu<br />
monissakin kunnissa, mutta missään<br />
muualla ei kuntaorganisaatio ole siirtynyt<br />
siihen kokonaisuudessaan. Samassa valtuuston<br />
päätöksessä lisättiin demokraattista<br />
päätöksentekoa vahvistamalla vaaleilla<br />
valittujen henkilöiden asemaa. Tämän seurauksena<br />
<strong>Tampere</strong>tta johtaa vuoden 2007<br />
alusta pormestari apunaan neljä apulaispormestaria,<br />
kaikki kuntalaisten valitsemia<br />
luottamushenkilöitä ja siten määräaikaisia.<br />
Heidän tukenaan toimii kokenut ja osaava<br />
virkahenkilöstö.<br />
Toimiva päätöksenteon tamperelainen<br />
malli koostuu siis poliittisesta päätöksenteosta,<br />
jota vaaleilla valitut henkilöt edustavat,<br />
ja sitä täydentävästä kuntalaisten<br />
suorasta osallistumisesta. Kuntalaisten kuulemisesta<br />
ja heidän osallistumisestaan päätöksen<br />
tekoon on kautta aikojen puhuttu<br />
paljon. On myös yritetty hakea tapoja toteuttaa<br />
sitä. <strong>Tampere</strong> on ollut edelläkävijä<br />
tietotekniikan sovelluksissa: netissä voi kirjoittaa<br />
mielipiteitään, ottaa yhteyttä asioita<br />
valmisteleviin virkahenkilöihin sekä lähettää<br />
hakemuksia ja täyttää lomakkeita, mutta<br />
se ei yksin riitä. Huolimatta tietokoneiden<br />
lisääntyneestä määrästä mm. kirjastoissa, ei<br />
kaikilla kuntalaisilla ole eikä tule olemaan<br />
valmiuksia niiden käyttämiseen. Meillä tulee<br />
olla muitakin tapoja. Tämä syksynä valtuustoryhmät<br />
ovat aloittaneet ns. <strong>kaupunki</strong>kierroksen.<br />
Tarkoitus on syksyn, talven<br />
ja kevään aikana kiertää kaupunginosissa<br />
kuulemassa ja keskustelemassa ajankohtaisista<br />
ja asukkaita huolestuttavista asioista.<br />
Myöhemmin toimintamallin uudistuksessa<br />
on tarkoitus perustaa ns. palvelufoorumeita,<br />
jotka ovat pysyviä kuntalaisten kuulemis-<br />
ja vaikuttamispaikkoja. Odotan niitä<br />
suurella mielenkiinnolla!<br />
<strong>Tampere</strong> on ottanut pitkän harppauksen<br />
kohti uutta, tulevaisuuden kuntaa.<br />
Meillä on edessämme suuria haasteita, mutta<br />
yhteistyöllä selvitämme ne ja rakennamme<br />
<strong>Tampere</strong>esta entistä paremman kaupungin.<br />
Hyvää <strong>Tampere</strong>en päivää!<br />
Hanna Tainio<br />
<strong>Tampere</strong>en kaupunginvaltuuston<br />
puheenjohtaja<br />
ARI JÄRVELÄ<br />
<strong>Tampere</strong>en<br />
kaupungin<br />
tiedotus<strong>lehti</strong><br />
www.tampere.fi<br />
Julkaisija:<br />
<strong>Tampere</strong>en kaupungin<br />
viestintäyksikkö<br />
PL 487, 33101 <strong>Tampere</strong><br />
www.tampere.fi/tiedotus/<br />
julkaisut/tampere<strong>lehti</strong><br />
Päätoimittaja:<br />
Aila Rajamäki<br />
aila.rajamaki@tampere.fi<br />
Puh. 020 716 6030,<br />
040 550 5540<br />
fax 020 716 6710<br />
Taitto:<br />
Marja Muhonen<br />
Paino:<br />
Länsi-Savo Oy <strong>2005</strong><br />
Kannen kuvat:<br />
Ari Järvelä<br />
Kuva: Svenska samskolan<br />
Koulukadulla (rakennettu 1901)<br />
ISSN: 1458-557X (painettu)<br />
1458-6991 (verkko<strong>lehti</strong>)
3<br />
Kurkistus kristallipalloon:<br />
<strong>Tampere</strong> vuonna 2016 hahmottuu kaupungin strategiassa<br />
kymmenen<br />
sitä sanotaan<br />
elämän<br />
tavoitteiden<br />
asettamiseksi<br />
tai syvällisten<br />
miettimiseksi.<br />
laatimiseksi.<br />
<strong>Tampere</strong>en kau<br />
to hyväksyi kesällä kaup<br />
Kaikem paree <strong>Tampere</strong><br />
mottelee kuvan siitä, mi<br />
ki <strong>Tampere</strong> on vuonna 2016, ja mitä<br />
tuon tavoitteen toteutuminen vaatisi.<br />
Näen elinvoimaisen<br />
ja kiehtovan kaupungin…<br />
Kaupunkistrategian kristallipallossa<br />
näkyy reilun kymmenen vuoden kuluttua<br />
yli 220 000 asukkaan <strong>Tampere</strong>.<br />
Muuttajia houkuttelee erityisesti se,<br />
että <strong>Tampere</strong>ella yhdistyvät pienen<br />
ja suuren kaupungin parhaat puolet.<br />
<strong>Tampere</strong>ella on hyvätasoisia kouluja,<br />
kiinnostavia työpaikkoja ja monipuolista<br />
kulttuuritarjontaa, mutta myös<br />
turvallinen asuinympäristö ja kaunista<br />
luontoa.<br />
<strong>Tampere</strong>en laadukkaat ja kustannustehokkaat<br />
palvelut ovat osa kaupungin<br />
vetovoimaa. Erityisesti vanhusten<br />
kotona asumista, lasten ja nuorten<br />
kasvua ja väestön hyvinvointia on tuettu.<br />
Sähköinen asiointi on tamperelaisten<br />
suosiossa, sillä verkkopalvelut ovat<br />
kaikkien saatavilla ja helppoja käyttää.<br />
Vuonna 2011 <strong>Tampere</strong> on menestyksekkäästi<br />
toiminut Euroopan kulttuuripää<strong>kaupunki</strong>na.<br />
Vilkkaan vuoden<br />
satoa korjataan edelleen, sillä kulttuuripää<strong>kaupunki</strong>na<br />
toimiminen on tuonut<br />
<strong>Tampere</strong>elle paljon matkailijoita<br />
ja parantanut elämänlaatua koko seutukunnassa.<br />
Asukkaat ovat tyytyväisiä<br />
elinympäristössä tapahtuneisiin parannuksiin<br />
ja Pirkanmaan virkeään kulttuurielämään.<br />
<strong>Tampere</strong>en <strong>kaupunki</strong>strategian<br />
voi lukea verkossa<br />
osoitteessa www.tampere.fi/<br />
strategia, ja painetun lyhennelmän<br />
voi noutaa kaupungin<br />
virastotalon neuvonnasta,<br />
Ikäpisteestä, Metsosta sekä<br />
Frenckellin palvelupisteestä.<br />
Näen vakaata toimeentuloa<br />
ja paljon ystäviä…<br />
<strong>Tampere</strong>ella toimii vuonna 2016 paljon<br />
kotimaisia ja kansainvälisiä yrityksiä, ja<br />
tutkimus- ja elinkeinomaailman osaajat<br />
hakeutuvat <strong>kaupunki</strong>in. Luovaan talouteen<br />
liittyviä työpaikkoja syntyy, ja olemassa<br />
olevat työpaikat houkuttelevat<br />
paljon hyviä hakijoita. <strong>Tampere</strong>laisia<br />
ilahduttaa erityisesti kuntatalouden vakaus:<br />
kaupungin lainamäärä ja menot<br />
ovat pysyneet kurissa.<br />
Tulevaisuudessa <strong>Tampere</strong> tunnetaan<br />
kansainvälisenä <strong>kaupunki</strong>na, jossa<br />
kaikki asukkaat ovat tasa-arvoisia ja<br />
arvostavat asuinseutunsa kulttuurista<br />
monimuotoisuutta. Eri kansallisuudet<br />
ja kulttuuritaustat rikastuttavat <strong>Tampere</strong>en<br />
katukuvaa.<br />
Kaupunkisuunnittelussa <strong>Tampere</strong>en<br />
kasvun ja väestörakenteen muutosten<br />
asettamiin haasteisiin vastataan<br />
yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.<br />
Asukkaat osallistuvat aktiivisesti kaupungin<br />
palvelujen kehittämiseen, ja<br />
ilmapiiri on avoin uusille ideoille ja erilaisille<br />
näkökulmille.<br />
ANNA BYCKLING<br />
Kristallipallossa näkyy siis tasapainoinen<br />
ja virkeä <strong>kaupunki</strong>. Mitä<br />
mieltä tämän päivän <strong>Tampere</strong>ella ollaan<br />
<strong>kaupunki</strong>strategian piirtämästä<br />
tulevaisuudenkuvasta?<br />
Kati Rajala<br />
PAKO (Pirkanmaan ammattikorkeakoulun<br />
opiskelijat) ry:n pääsihteeri<br />
Vähän vaaleanpunainenhan tämä<br />
tulevaisuudenkuva on, mutta kaikkien<br />
kasvukeskusten strategiat näyttävät<br />
aika samanlaisilta. Ja pitäähän jotain<br />
tavoiteltavaa ollakin.<br />
<strong>Tampere</strong>en <strong>kaupunki</strong>strategiassa ei<br />
Kati Rajala toivoisi järjestöille<br />
vahvempaa roolia kaupungin<br />
tulevaisuudessa.<br />
ARI JÄRVELÄ<br />
minusta ole mitään kovin yllättävää.<br />
Hyvää on erityisesti se, että<br />
laadukasta korkeakoulutusta<br />
on painotettu. Toisaalta<br />
”huippuluova ja -osaava”<br />
tulevaisuudenkuva ei sikäli<br />
ole mielestäni realistinen,<br />
että korkeakoulutuksen<br />
lisääminen<br />
ei välttämättä<br />
vähennä työttömien<br />
määrää.<br />
Jos saisin lisätä jotain<br />
strategiaan, ehdottaisin<br />
että <strong>kaupunki</strong><br />
hyödyntäisi paremmin<br />
<strong>Tampere</strong>en vahvaa<br />
kolmatta sektoria.<br />
Järjestöille voisi esimerkiksi<br />
olla yksi oma<br />
yhteistyötaho kaupungin<br />
puolelta.<br />
Hannu Eskola<br />
professori, Digitaalisen mediainstituutin<br />
johtaja,<br />
<strong>Tampere</strong>en teknillinen yliopisto<br />
Kaupungin vetovoimaisen imagon<br />
säilyttäminen hyvillä palveluilla<br />
ja asuntotuotannolla on ensiarvoisen<br />
tärkeää, jotta opiskelijat hakeutuvat<br />
<strong>Tampere</strong>elle ja osaava työvoima viihtyy<br />
täällä. Teknillinen yliopisto ja sen<br />
tutkimuslaitokset odottavat paljon<br />
kaupungin luovuus- ja innovatiivisuushankkeilta.<br />
Tarvitaan monialaista<br />
tutkimusta ja tilaa päähänpälkähdyksille,<br />
joista yritykset voivat sorvata uusia<br />
tuotteita ja palveluja.<br />
Strategia vaikuttaa minusta liian sisäänpäin<br />
kääntyneeltä ja talouteen keskittyvältä.<br />
Korostaisin itse enemmän<br />
seudullista yhdentymistä, muun muassa<br />
palvelujen tuotantoa yhteistyössä<br />
ympäristökuntien kanssa.<br />
Haluaisin myös enemmän tilaa suurille<br />
avauksille, jollaisia tehtiin 50 vuotta<br />
sitten samankaltaisessa tilanteessa<br />
Hannu Eskola antaisi enemmän<br />
tilaa rohkeille avauksille.<br />
kuin nytkin. Silloin kaupungilla meni<br />
suhteellisen hyvin, mutta päätettiin<br />
satsata tulevaisuuteen ja muun muassa<br />
kahden yliopiston, yliopistosairaalan<br />
ja valtakunnallisen televisiokanavan<br />
saamiseen <strong>Tampere</strong>elle. Enemmistö<br />
<strong>kaupunki</strong>laisista ja monet päättäjät<br />
vastustivat tuolloin näitä hankkeita,<br />
mutta ilman niitä <strong>Tampere</strong> olisi tänään<br />
mitätön pikku<strong>kaupunki</strong>.<br />
Jari Nieminen<br />
Teatteri 2000:n johtaja ja Pyynikin<br />
kesäteatterin toiminnanjohtaja<br />
Tavoitteissa ei sinänsä ole mitään<br />
moitittavaa. Strategia herättää paljon<br />
kysymyksiä siitä, miten tavoitteet<br />
saavutetaan, ja sehän on vain hyvä.<br />
Erittäin tärkeänä pidän pienen ja suuren<br />
kaupungin hyvien puolien yhdistymistä.<br />
Kulttuurin näkökulmasta on kovin<br />
helppoa puhua monipuolisesta tarjonnasta.<br />
Yhtä lailla tarvitaan kuitenkin<br />
harrastusmahdollisuuksia niin kulttuurin<br />
kuin urheilun saralla, vaikka itse<br />
sisällytän sekä taiteen että urheilun<br />
”kulttuuri” -nimikkeen alle. Lisäksi pitää<br />
muistaa, että kulttuurisektori voi<br />
olla paitsi asukkaiden viihtyvyyden lisääjä<br />
niin merkittävä työllistäjä.<br />
Uhkarohkeaa on ehkä painottaa<br />
kulttuuripää<strong>kaupunki</strong>hanketta, koska<br />
on mahdollista ettei se toteudu, eivätkä<br />
sille asetetut pitkäkestoiset tavoitteet<br />
saa sen vuoksi unohtua. Jos kulttuuripää<strong>kaupunki</strong>vuotena<br />
onnistutaan<br />
luomaan elinvoimaisia hankkeita – joko<br />
uusia tai uudistamaan vanhoja – jotka<br />
kiinnostavat matkailijoita, sekä parantamaan<br />
liikenneyhteyksiä ja rakentamaan<br />
suorat markkinointikanavat,<br />
niin on täysin mahdollista että kulttuuripää<strong>kaupunki</strong>hedelmiä<br />
poimitaan<br />
vielä pitkään.<br />
PYYNIKIN KESÄTEATTERI<br />
Teksti: Anna Byckling<br />
Jari Nieminen korostaisi<br />
kulttuuria.
4<br />
<strong>Tampere</strong> tähtää<br />
Euroopan kulttuuripääkaupungiksi<br />
Hankkeen<br />
ideointitalkoot<br />
alkavat<br />
Vuonna 2011 Euroopan<br />
kulttuuripää<strong>kaupunki</strong>maita<br />
ovat Suomi ja Viro. Suomi<br />
voi ensi vuoden loppuun<br />
mennessä ehdottaa yhtä<br />
tai useampaa <strong>kaupunki</strong>a,<br />
joista EU:n toimielimet<br />
valitsevat kulttuuripääkaupungin.<br />
Tähän mennessä<br />
kiinnostuneita hakijoita<br />
ovat olleet ainakin Turku,<br />
Mänttä, Rovaniemi, Lahti,<br />
Savonlinna ja Oulu. Virosta<br />
hakuprosessiin ovat lähdössä<br />
Tallinna, Tartto ja<br />
Pärnu.<br />
Kesäkuussa <strong>Tampere</strong>ella tehtiin<br />
päätös kulttuuripää<strong>kaupunki</strong>uden<br />
tavoittelemisesta. Valmistelut hakemuksen<br />
jättämiseksi on aloitettu, ja nyt alkavat<br />
yhteiset ideointitalkoot.<br />
– Syksyn aikana järjestetään yleisökeskusteluja<br />
siitä, mitä <strong>Tampere</strong>en<br />
kulttuuripää<strong>kaupunki</strong>vuosi tarkoittaisi<br />
ja miten hankkeessa pitäisi edetä, kertoo<br />
hankkeen vetäjä Pertti Paltila.<br />
– Kaikenlaiset aloitteet, ideat ja toiveet<br />
ovat tarpeen, eikä kyseessä suinkaan<br />
ole vain tamperelaisten asia. Jos<br />
kulttuuripääkaupungiksi päästään, koko<br />
seutu- ja maakunta esittäytyy <strong>Tampere</strong><br />
2011 -otsikon alla, Paltila huomauttaa.<br />
Valtteina omaleimainen<br />
historia ja vilkas nykypäivä<br />
Pertti Paltilan kanssa kulttuuripää<strong>kaupunki</strong>hakemusta<br />
valmistelee Minnakaisa<br />
Kuivalainen.<br />
– Nyt ollaan vasta kampanjan alkumetreillä.<br />
Varsinaista kampanja-aikaa<br />
on oikeastaan vuoteen 2007, jos <strong>Tampere</strong>en<br />
hakemus pääsee EU:hun asti,<br />
Minnakaisa Kuivalainen kertoo.<br />
– Tärkeintä on nyt saada aikaan<br />
laadukas hakemus, ja siihen tarvitaan<br />
paljon aloitteellisuutta ja yhteistyötä,<br />
Paltila ja Kuivalainen kuvailevat työmaataan.<br />
Kulttuuripää<strong>kaupunki</strong>hanke <strong>Tampere</strong><br />
2011 perustuu ennen kaikkea<br />
teollisuuskaupungin perinteelle ja seutukunnan<br />
vilkkaalle ja omaleimaiselle<br />
kulttuurille.<br />
<strong>Tampere</strong> on Helsingin jälkeen maan<br />
toiseksi merkittävin kulttuuri- ja taide<strong>kaupunki</strong>,<br />
vahva koulutus- ja matkailu<strong>kaupunki</strong>,<br />
ja lisäksi valttina on hieno sijainti<br />
sisämaassa järvien välissä.<br />
<strong>Tampere</strong>en seudun kulttuuritoiminta<br />
ja taidelaitokset teattereista erilaisiin<br />
yhdistyksiin ovat jo valmiiksi<br />
vahvoja ja aktiivisia, ja Paltilan ja Kuivalaisen<br />
mukaan myös kansainvälisyydellä<br />
voi kehuskella.<br />
– Eurooppalainen yhteistyö ja kansainvälisyys<br />
näkyvät täällä ihan jokapäiväisessä<br />
elämässä, elinkeinotoiminnassa,<br />
erilaisissa tapahtumissa ja laitosten<br />
toiminnassa, Pertti Paltila sanoo.<br />
Pitkäaikaisia<br />
vaikutuksia<br />
Euroopan kulttuuripää<strong>kaupunki</strong>tapahtumien<br />
tarkoituksena on tuoda esiin<br />
eurooppalaisten kulttuurien kirjoa ja<br />
auttaa eurooppalaisia tutustumaan paremmin<br />
toisiinsa. Kulttuuripääkaupungin<br />
itsensä ei ole tarkoitus vain järjestää<br />
toinen toistaan komeampia tapahtumia,<br />
vaan vaikuttaa tulevaisuuden <strong>kaupunki</strong>kehitykseen.<br />
– Kyse ei tosiaankaan ole pelkästään<br />
niin sanotusta korkeakulttuurista,<br />
vaan jokapäiväisestä suomalaisesta<br />
elämänmuodosta. Valintaprosessissa<br />
keskeistä ovat kestävät vaikutukset,<br />
eli kulttuuripääkaupungin pitää pyrkiä<br />
parantamaan ihmisten elämänlaatua ja<br />
elinympäristöä pitkällä aikavälillä. Siksi<br />
myös Luova <strong>Tampere</strong> -ohjelma ja<br />
vuoden 2011 asuntomessut ovat tärkeitä<br />
yhteistyökohteita, Pertti Paltila<br />
selventää.<br />
– Aikaisempien kulttuuripää<strong>kaupunki</strong>en<br />
kokemusten perusteella hanke<br />
on esimerkiksi lisännyt seudullista<br />
yhteistyötä, tuonut uusia ratkaisuja rakentamiseen<br />
ja lisännyt välillisesti tuloja<br />
ja työllisyyttä muun muassa matkailun<br />
kasvun kautta, Paltila luettelee.<br />
Paltila uskoo, että <strong>Tampere</strong> saa<br />
hankkeen myötä enemmän kuin satsaa,<br />
mutta rahaa tullaan kuitenkin tarvitsemaan.<br />
Kaupunginvaltuusto myönsi<br />
kesäkuussa 240 000 euroa hankkeen<br />
käynnistämiseen. Varsinaisen<br />
hankkeen kustannuksista kaikkiaan 70<br />
prosenttia on tarkoitus kattaa valtion<br />
ja EU:n tuella, yritysyhteistyöllä ja lipputuloilla.<br />
Kaupungin ja maakunnan<br />
maksettavaksi jäisi siten 30 prosenttia.<br />
Alustavan arvion mukaan <strong>Tampere</strong>en<br />
kaupungin osuus kustannuksista olisi<br />
10–20 miljoonaa euroa.<br />
Teksti: Anna Byckling<br />
Kuva: Ari Järvelä<br />
Minnakaisa Kuivalainen ja Pertti Paltila odottavat pirkanmaalaisilta ennakkoluulotonta<br />
ideointia.<br />
Onko sinulla ideoita, toiveita tai ajatuksia <strong>Tampere</strong>en<br />
kulttuuripää<strong>kaupunki</strong>hankkeesta? Lähetä sähköpostia<br />
osoitteeseen tampere2011@tampere.fi! Voit myös ottaa<br />
yhteyttä puhelimitse Pertti Paltilaan puh. 020 716 6210.<br />
<strong>Tampere</strong>en lähtökohtia kulttuuripää<strong>kaupunki</strong>na voisivat olla<br />
esimerkiksi:<br />
Omaleimainen <strong>kaupunki</strong>arkkitehtuuri (Ratina, Vuores ja Tampella<br />
rakentuvat kulttuuripää<strong>kaupunki</strong>vuoden kannalta sopivaan aikaan)<br />
Pirkanmaan ennestään vahvat kulttuuripalvelut<br />
Teollisuudesta syntynyt kulttuurikaupungin perintö<br />
Seudullinen yhteistyö ja kansainvälisyys<br />
Yliopistot, korkeakoulut ja muut oppilaitokset<br />
Kulttuurin liiketoiminnan kehittäminen ja kulttuuriteollisuuden<br />
sisällön tuotanto<br />
(Lähde: <strong>Tampere</strong> Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2011.<br />
Työryhmän raportti 8.6.<strong>2005</strong>. Raportti luettavissa www.tampere.fi/<br />
kulttuuripaa<strong>kaupunki</strong>)
5<br />
Kaupungin<br />
puhelinnumerot<br />
ovat muuttuneet<br />
Ekokumppanuus toi<br />
ympäristöasiat raveihin<br />
Kaupungin puhelinnumerot ovat muuttuneet 020-alkuisiksi. Vanhat numerot<br />
toimivat uusien rinnalla lokakuun loppuun asti. Kaikki uudet puhelinnumerot<br />
löytyvät myös Internetistä osoitteesta www.tampere.fi/neuvonta/palvelut.<br />
Kaupungin keskeisten puhelinvaihteiden uudet numerot:<br />
Aluepelastuslaitos ........................................ 020 711 019<br />
Ammattikorkeakoulu ................................... 020 711 011<br />
Hervannan terveysasema ............................. 020 711 024<br />
Kaupunginkirjasto ....................................... 020 711 014<br />
Keskusvirasto .............................................. 020 71100<br />
Koukkuniemen vanhainkoti ........................ 020 711 022<br />
Liikennelaitos .............................................. 020 711 013<br />
Liikuntatoimi ............................................... 020 71100<br />
Linnainmaan terveysasema .......................... 020 711 029<br />
Mielenterveyskeskus ................................... 020 711 025<br />
Sosiaalitoimi ................................................ 020 711 020<br />
Tammelakeskus ........................................... 020 711 021<br />
<strong>Tampere</strong>en Sähkölaitos ............................... 020 713 5111<br />
<strong>Tampere</strong>en Vesi .......................................... 020 711 013<br />
Terveystoimi ............................................... 020 711 023<br />
Yhdyskuntapalvelut ..................................... 020 71100<br />
<strong>Tampere</strong>en kaupungin neuvovia puhelimia:<br />
Ikäpiste ....................................................... 020 716 5700<br />
Kotitalouden neuvonta ............................... 216 4244<br />
Kuluttajaneuvonta ...................................... 0207 1100<br />
Kunnallisasiain neuvonta ............................ 020 716 6300<br />
Liikennelaitoksen neuvonta ........................ 0100 0506 (0,66 euroa/puhelu<br />
+ pvm)<br />
Sosiaaliasiamies ........................................... 020 716 5377<br />
Sosiaalipalvelujen neuvonta ........................ 020 777 0200<br />
Sähköneuvonta ............................................ 020 713 5111<br />
Talous- ja velkaneuvonta ............................. 020 716 6972<br />
<strong>Tampere</strong>en Vesi, asiakaspalvelu .................. 020 716 3600<br />
Palvelupiste Frenckell,<br />
yhdyskuntapalvelujen asiakaspalvelu .......... 020 716 6700<br />
Terveyspalvelujen neuvonta ....................... 10 023<br />
toimii joka päivä ympäri vuorokauden<br />
matkapuhelimesta soitettaessa .................... 3147 0023<br />
Asiakkaalle puhelut maksavat 0207 -alkuiseen numeroon:<br />
lankaverkosta 8,21 snt/puhelu + 6,9 snt/min<br />
matkapuhelimista 8,21 snt/puhelu + 22,9 snt/min<br />
ulkomailta ulkomaanpuhelumaksu<br />
Kaupungilla on edelleen erillisiä palvelunumeroita,<br />
jotka hinnoitellaan erikseen.<br />
Uudet numerot löytyvät Internetistä www.tampere.fi/neuvonta/palvelut<br />
Jo parinkymmenen vuoden ajan on<br />
Teivossa kilpailtu totoraveja. Ravit<br />
juostaan 53 kertaa vuodessa yhteensä<br />
noin 7000 hevosen voimin. Teivon<br />
Ravikeskuksessa ympäristövastuullisuus<br />
on koettu aina tärkeäksi, siksi<br />
<strong>Tampere</strong>en kaupungin omistama<br />
liikelaitos <strong>Tampere</strong>en Ravirata Oy<br />
liittyi vuosi sitten mukaan Ekokumppanit<br />
Klubi ry:n toimintaan.<br />
Ekokumppanit Klubi ry on vuonna 2002 perustettu<br />
yhdistys, joka tarjoaa ympäristökehitykseen liittyviä palveluita<br />
yrityksille henkilöjäsentoiminnan lisäksi.<br />
Raviradalla haluttiin entistä enemmän kiinnittää huomiota<br />
jätehuoltoon, energian käyttöön, liikenteeseen ja<br />
logistiikkaan sekä puhtaaseen ympäristöön.<br />
– Ekokumppanit Klubi tarjoaa uusille yrityksille jäsenetuna<br />
maksuttoman ympäristöauditoinnin, jossa katsotaan,<br />
miten ympäristöasiat on yrityksessä hoidettu.<br />
Tästä katselmuksesta alkoi myös yhteistyömme <strong>Tampere</strong>en<br />
Ravirata Oy:n kanssa, projektipäällikkö Taini Rajala<br />
Ekokumppanit Oy:stä kertoo. Auditoinnissa käydään<br />
yrityksen kanssa läpi toiminnan ympäristönäkökohdat ja<br />
keskeiset ympäristövaikutukset. Tarvittaessa yritykselle<br />
tehdään suunnitelma kehittämistoimista.<br />
Tallien lämmitys ja jätehuolto uusiksi<br />
Teivon Ravikeskuksessa 30 hehtaarin alueella toimii myös<br />
kahdeksan ammattivalmentajaa, joilla on noin 120 hevosta<br />
valmennuksessa.<br />
Ravikeskusta on konsultoitu eläinsuojaa koskevan ympäristölupahakemuksen<br />
tekemisessä ja sen lisäksi Teivossa<br />
haluttiin kehittää tallialueen lämmitystä ja jätehuoltoa.<br />
– Teivossa on kaksi öljylämmitteistä lämpökeskusta ja<br />
niiden muuttaminen ja liittäminen kaukolämpöverkkoon<br />
oli juuri päätettävänä. Selvitimme, mitä mahdollista julkista<br />
tukea energiamuutoksiin on saatavissa ja se houkutti<br />
heitä energiansäästön jatkokatselmukseen. Lopputuloksena<br />
ravikeskuksen tallialue liitetään syyskuun aikana<br />
kaukolämpöverkkoon, mikä on ympäristöystävällisempi<br />
energiamuoto kuin öljylämmitys. Jatkamme myös jätehuollon<br />
kehittämistä ja lajittelun tehostamista, Taini Rajala<br />
kertoo.<br />
Myös ravien seuraaminen on ympäristöystävällisempää<br />
kuin ennen, sillä toton pelaaminen ei enää edellytä<br />
paikan päälle saapumista.<br />
– Totoa voi pelata reaaliaikaisesti eri puolilla maakuntaa<br />
Toto-pisteissä, joista on suora kuvayhteys ravipaikalle.<br />
Vuosittain Teivossa käy noin 100 000 katsojaa, Totopisteis<br />
sä raveja seuraa noin 800 000 pelaajaa, <strong>Tampere</strong>en<br />
Ravi rata Oy:n toimitusjohtaja Matti Mahlamäki kertoo.<br />
Ekokumppanit Klubi ry:ssä on mukana noin 55 yritysja<br />
360 henkilöjäsentä. Klubin yrityspalvelut on tarkoitettu<br />
kaikille pirkanmaalaisille yrityksille, mutta erityisesti tavoitellaan<br />
niitä, joiden toiminnassa ja tuotteissa kestävä<br />
kehitys on keskeistä. Ekokumppaneiden tukikohtana on<br />
ympäristötietokeskus Moreenia Tammerkosken kupeessa<br />
entisessä sähkölaitoksen vesivoimalassa.<br />
Teksti: Aila Rajamäki<br />
Kuvat: Ari Järvelä<br />
Lisätietoja Ekokumppanit Klubi ry:stä löytyy<br />
Internetistä osoitteesta<br />
www.ekokumppanit.fi/klubi<br />
Yli 65-vuotiaille ilmainen<br />
influenssarokotus<br />
<strong>Tampere</strong>en kaupungin sosiaali- ja terveystoimi tarjoaa jälleen ilmaisen<br />
influenssarokotuksen yli 65 vuotta täyttäneille ja riskiryhmään<br />
kuuluville tamperelaisille. Rokotuksen saa erityisenä kampanjapäivänä<br />
29.10. kolmelta avoinna olevalta lääkäriasemalta tai omalta lääkäriasemalta<br />
rokotusviikolla 31.10.–4.11.<br />
Influenssavirukset aiheuttavat vuosittain epidemioita joulukuun ja<br />
huhtikuun välisenä aikana.<br />
Vakavan influenssan vaara uhkaa erityisesti sellaisia henkilöitä, joilla<br />
on krooninen sydän-, verisuoni-, keuhko- tai munuaissairaus tai joiden<br />
vastustuskykyä sairaus tai hoito ovat heikentäneet. Rokottamisen on todettu<br />
vähentävän influenssaepidemiasta johtuvaa sairaalahoitoja ja kuolleisuutta<br />
jopa 70 prosenttia.<br />
Käy siis rokotuksessa<br />
kampanjapäivänä eli lauantaina 29.10. <strong>2005</strong> klo 8–14 Hervannan lääkäriasemalla,<br />
Insinöörinkatu 38, Tammelakeskuksen lääkäriasemalla, Itsenäisyydenkatu<br />
21 B tai Tesoman lääkäriasemalla, Kohmankaari 9 tai<br />
rokotuskampanjaviikolla 31.10.– 4.11.<strong>2005</strong> oman asuinalueesi lääkäriasemalla.<br />
Lääkäriasemat ovat avoinna klo 8–15.<br />
Rokotukseen ei ole ajanvarausta.<br />
<strong>Tampere</strong>en Ravirata Oy:ssä ympäristösuojelu on myös eläinsuojelua, sillä puhtaassa ympäristössä myös<br />
hevosten on hyvä olla. Ekokumppanit Oy:n projektipäällikkö Taini Rajala teki Teivoon ympäristöauditoinnin,<br />
jossa katsottiin toiminnan ympäristönäkökohdat ja keskeiset ympäristövaikutukset.
6<br />
Arboristit tutkivat<br />
stressaantuneita<br />
<strong>kaupunki</strong>laispuita<br />
Keskustan puiden hoito ja<br />
Hämeenpuiston puunkaadot<br />
ovat puhuttaneet<br />
tamperelaisia tänä kesänä.<br />
Kauniiden vanhojen puiden<br />
poistuminen katukuvasta<br />
harmittaa <strong>kaupunki</strong>laisia.<br />
Puita hoitavilla kaupungin<br />
työntekijöillä on kuitenkin<br />
vankka tietämys puiden<br />
kunnosta, niiden sisustastakin.<br />
naa vastuu puista: ne eivät saa aiheuttaa<br />
vahinkoa terveydelle tai omaisuudelle.<br />
Myös <strong>kaupunki</strong>kuvan säilyttäminen<br />
vihreänä edellyttää puiden hoitoa<br />
ja puiden jatkuvaa vähittäistä uusimista.<br />
Poistetun puun tilalle istutetaan<br />
yleensä uusi puu.<br />
– Pääosa keskustan puista on kartoitettu<br />
ja vaadittavat kunnostustoimet<br />
tehty. Uusia kuntokartoituksia tehdään<br />
puisto- ja katualueiden peruskorjausten<br />
yhteydessä. Tänä kesänä kartoitettiin<br />
uudelleen Koskipuiston puut,<br />
koska sen kunnostaminen käynnistyy<br />
ensi vuonna. Tavoitteena on kaikkien<br />
vanhojen keskustapuistojen kunnostaminen<br />
vuoteen 2012 mennessä, kertoo<br />
Timo Koski.<br />
Arboristit Heli Vuorilampi (vas.) ja Päivi Laurikainen tarkastavat puiden kuntoa. Rakennuttajahortonomi Timo Koski<br />
vastaa viheralueiden hoidon ja rakentamisen tilaamisesta.<br />
Puiden hoitotoimet ja kaadot<br />
tehdään kuntokartoitusten perusteella.<br />
Ennen hutkintaa puu on tutkittu<br />
tarkoin.<br />
– Puut jaotellaan kuntokartoitusten<br />
mukaan säilytettäviin, tarkkailtaviin,<br />
hoitotoimenpiteitä vaativiin, uusintakartoitusta<br />
tarvitseviin, välittömästi<br />
poistettaviin ja muutaman vuoden päästä<br />
poistettaviin puihin, kertoo rakennuttajahortonomi<br />
Timo Koski, joka vastaa<br />
kaupungilla viheralueiden hoidon ja rakentamisen<br />
tilaamisesta.<br />
Puiden omistajana <strong>kaupunki</strong>a pai-<br />
Kiipeäminen kuuluu<br />
arboristille<br />
Käytännössä puiden kuntokartoittaminen<br />
on arboristien työtä. Heitä on<br />
kaupungin viheryksikössä vain kaksi,<br />
Heli Vuorilampi ja Päivi Laurikainen.<br />
Puiden kuntokartoitusten lisäksi<br />
he tekevät hoitoleikkauksia, tuentoja<br />
ja kaatoja.<br />
– Puun kuntokartoitus tehdään<br />
millimetrin paksuisella mikroporalla.<br />
Pora ei ota puusta näytettä, vaan kunnon<br />
määrittäminen perustuu puun kovuuteen<br />
eli sen antamaan vastukseen.<br />
Mittauksessa tietokoneelle piirtyy<br />
käyrä, joka näyttää laskennallisen kestävyysarvon.<br />
Puun säteestä on oltava<br />
kolmannes tervettä, selvittää arboristi<br />
Heli Vuorilampi.<br />
Puussa voi olla siis aika paljon lahoakin<br />
ilman että se saa kaatotuomion.<br />
Jopa onttoja puita voidaan säilyttää.<br />
– Lahon eteneminen riippuu puun<br />
elinvoimasta ja kunnosta, lajista ja elinolosuhteista.<br />
Päiväkotien ja koulujen<br />
pihoista lahot puut poistetaan herkemmin.<br />
Kovat puulajit kuten tammi ja lehmus<br />
ovat sitkeitä, kun taas koivu, kuusi<br />
ja pihta lahoavat suhteellisen nopeasti,<br />
Heli Vuorilampi kertoo.<br />
Liikenne ja<br />
ahtaus kiusana<br />
Kaupungissa kasvavan puun elinolosuhteet<br />
eivät ole suotuisat, ja 100 vuotta on<br />
korkea ikä <strong>kaupunki</strong>laispuulle. Keski-<br />
Euroopassa katupuun keski-ikä jää nykyään<br />
40 vuoteen. Olosuhteiden takia<br />
keskustan katupuut jäävät usein pieniksi,<br />
vaikka olisivat vanhojakin. Timo Koski<br />
ja Heli Vuorilampi luettelevat puiden<br />
hyvinvointia haittaavia tekijöitä:<br />
– Juuristolle on katualueella tilaa<br />
vain vähän. Puuta rasittavat lisäksi liikenteen<br />
pakokaasut ja ilmavirtaukset,<br />
maanpinnan tiivistyminen sekä rakennuksista<br />
tuleva lämpö ja valo. Lisäksi<br />
katujen talvikunnossapito ja katuremontit<br />
vaurioittavat puita.<br />
– Hämeenkadun jalkakäytäväremontissa<br />
uudet puut saavat paremmat<br />
kasvuolosuhteet. Puille tulee koko jalkakäytävän<br />
jatkuva, kaksi metriä leveä<br />
ja puolitoista metriä syvä yhtenäinen<br />
kasvualusta. Toivottavasti uudet puut<br />
elävät näin pidempään, Timo Koski<br />
sanoo.<br />
Teksti: Tarja Nikupaavo-Oksanen<br />
Kuva: Ari Järvelä<br />
Vanhat metsät ovat kaupungin helmiä<br />
<strong>Tampere</strong>en <strong>kaupunki</strong> selvittää<br />
tänä vuonna omistamiensa vanhojen<br />
metsien ikärakenteen metsiensuojelua<br />
varten. Kaupungin omistamat ulkoilu-<br />
ja retkeilymetsät käydään läpi ja<br />
punnitaan niiden virkistys-, maisema- ja<br />
ekologiset arvot.<br />
Kesäkuussa alkanut selvitystyö on<br />
jo hyvässä vauhdissa. Metsäselvitystä<br />
tekee Jere Nieminen ympäristövalvontayksikössä,<br />
ja mukana hankkeessa<br />
ovat myös kiinteistötoimi ja katu- ja vihertuotanto.<br />
– Hahmotan kaupungin metsätietojärjestelmän,<br />
ympäristöselvitysten ja<br />
muun aineiston perusteella vanhojen<br />
metsien kokonaisuuksia luontotyyppien<br />
ja maastonmuotojen mukaan. Käyn<br />
myös katsomassa kohteita paikan päällä,<br />
Jere Nieminen kertoo työmenetelmistään.<br />
Vanhoiksi luetaan yli 80-vuotiaat<br />
metsät, ja kantakaupunginkin alueella<br />
on runsaasti yli 100-vuotiaita metsiä.<br />
Luontoarvoiltaan merkittäviä vanhoja<br />
metsiä eli ”helmiä” on kuitenkin Jere<br />
Niemisen mukaan <strong>Tampere</strong>ella suhteellisen<br />
vähän.<br />
– Tällaisina helminä voisi mainita<br />
esimerkiksi Hervannan Makkarajärven<br />
ja Kaupin Tuomikallion metsät.<br />
Kartoituksen tavoitteena on tuottaa<br />
tietoa vanhoista metsistä kaupungin<br />
käyttöön, jotta niiden erityisarvo<br />
tulisi huomioitua mahdollisimman hyvin<br />
kaupungin toiminnassa.<br />
–Yleisen tason metsätietoa voidaan<br />
hyödyntää päätöksenteossa ja yksityiskohtaisempaa,<br />
metsikkökuvioihin<br />
perustuvaa tietoa metsänhoidossa. Tiheän<br />
asutuksen ympäröimää korttelimetsää<br />
hoidetaan eri tavalla kuin asutuksesta<br />
kauempana sijaitsevaa metsää.<br />
Liikennemelu ja ilmansaasteet asettavat<br />
myös omat vaatimuksensa: esimerkiksi<br />
liikennemelun vaimentajana toimiva<br />
metsä olisi pidettävä mahdollisimman<br />
tuuheana, Jere Nieminen kuvailee.<br />
Osallistu selvitykseen<br />
Kaupunkilaiset voivat osallistua selvitystyön<br />
tekemiseen kertomalla, missä<br />
heidän mielestään sijaitsee vanhoja<br />
metsiä ja miksi kohteet ovat merkittäviä.<br />
Vapaamuotoista palautetta voi<br />
lähettää sähköpostilla syyskuun ajan<br />
osoitteeseen kito.kirjaamo@tampere.fi,<br />
tai postitse osoitteeseen <strong>Tampere</strong>en<br />
<strong>kaupunki</strong>, Kiinteistötoimi, PL 487,<br />
33101 <strong>Tampere</strong>.<br />
Palautemahdollisuus ja lisätietoa<br />
vanhojen metsien selvitysprojektista<br />
on myös internetissä osoitteessa<br />
www. tampere.fi/ymparisto/metsat/<br />
vanhatmetsat.<br />
Vanhojen metsien selvitysluonnos<br />
esitellään lokakuun loppupuolella järjestettävässä<br />
yleisötilaisuudessa, josta<br />
ilmoitetaan lehdissä erikseen.<br />
Teksti ja kuva:<br />
Tarja Nikupaavo-Oksanen<br />
Jere Nieminen kartoittaa <strong>Tampere</strong>en vanhat metsät.<br />
Ympäristövalvonta<br />
muutti<br />
Frenckelliin<br />
Ympäristövalvontayksikkö<br />
muutti syyskuussa Hatanpäältä<br />
Idmanin huvilasta Frenckellin<br />
virastotaloon. Asiakaspalvelu<br />
ympäristöasioissa hoituu<br />
Frenckellin palvelupisteessä,<br />
Frenckellinaukio 2 B, puhelimitse<br />
numerosta 020 716 6700.<br />
Ympäristönvalvonnan työntekijöiden<br />
puhelinnumerot muuttuivat<br />
muuton yhteydessä.<br />
Ympäristövalvonta hoitaa<br />
ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon<br />
viranomaistehtäviä.<br />
Niitä ovat mm.<br />
ympäristölupien valmistelu, ilmanlaadun<br />
seuranta, luonnonsuojelu<br />
ja elintarvikevalvonta.<br />
Ympäristövalvonnan alaisuuteen<br />
kuuluvat myös eläinlääkintähuolto<br />
ja luontokoulu,<br />
jotka pysyvät entisissä toimipisteissään.<br />
Luontokoulu sijaitsee<br />
Terälahdessa. Eläinlääkäriasemat<br />
ovat Ratinassa ja Pitkäniemessä.
7<br />
Katseet kohti parempaa <strong>kaupunki</strong>kuvaa<br />
Laadukas rakentaminen<br />
ja arkkitehtuuri ovat<br />
tärkeitä tekijöitä kaupungin<br />
viihtyisyyden ja imagon<br />
kannalta. Viime vuosina<br />
tamperelaista <strong>kaupunki</strong>kuvaa<br />
on luonnehdittu<br />
keskinkertaiseksi, ja myös<br />
kaupunginvaltuutetut ovat<br />
esittäneet huolestumisensa<br />
hyvän <strong>kaupunki</strong>kuvan<br />
puolesta.<br />
<strong>Tampere</strong>laisen arkkitehtuurin ja<br />
<strong>kaupunki</strong>kuvan kohentamiseksi otetaan<br />
nyt askel eteenpäin, sillä <strong>Tampere</strong>ella<br />
aiotaan laatia arkkitehtuuripoliittinen<br />
ohjelma. Sen avulla voidaan päättää<br />
niistä toimenpiteistä, joilla pa rempaan<br />
<strong>kaupunki</strong>kuvaan pyritään. Työ kalui<br />
na voidaan käyttää mm. kilpailu toimintaa,<br />
rakentamisen ohjeistuksia,<br />
suun nittelun laatutason parantamista,<br />
asennekasvatusta ja kaupungin organisaation<br />
kehittämistä. Yleisenä tavoittee-<br />
Kalevan kirkko 1966.<br />
na on arkkitehtuurin arvostuksen parantaminen.<br />
Arkkitehtuurin arvostusta voidaan<br />
parantaa myös hyvien esimerkkien<br />
avulla. Kaupunki onkin vuosittain<br />
myöntänyt Hyvän rakentamisen palkinnon,<br />
jolla on pyritty kohottamaan erityisesti<br />
tavanomaisen asuntotuotannon<br />
laatutasoa.<br />
– Useana vuotena arkkitehtonisesti<br />
korkeatasoisen asuntokohteen löytäminen<br />
on ollut kuitenkin vaikeaa. Hyvän<br />
rakentamisen palkintoa voisi olla perusteltua<br />
kehittää erityisesti korkeatasoiseen<br />
arkkitehtuuriin painottuvaksi,<br />
<strong>kaupunki</strong>kuva-arkkitehti Jalo Virkki<br />
toteaa.<br />
Kaupunki on pyrkinyt vaikuttamaan<br />
rakentamisen arkkitehtoniseen<br />
laatuun myös erilaisilla suunnittelukilpailuilla.<br />
Kilpailuja on järjestetty muun<br />
muassa Tampellasta, Keskustorista, Ratinasta<br />
ja Finlaysonin alueesta. Myös<br />
Vuoreksen alueella on käyty jo kaksi<br />
eri suunnittelukilpailua. Kilpailumenettelyjä<br />
kehitetään edelleen.<br />
Kaikkea <strong>Tampere</strong>ella tapahtuvan<br />
rakentamisen laatua ei kuitenkaan voida<br />
ohjata kilpailujen avulla. Laadukasta<br />
rakentamista pyritään edistämään pääosin<br />
kaavoituksen ja rakennusvalvonnan<br />
sekä kiinteistötoimen menettelytapoja<br />
ja yhteistyötä kehittämällä.<br />
Viime kädessä asuntorakentamisen<br />
Hervannan keskustan arkkitehtuuri on ilmeikästä. Kuvassa Hervannan<br />
toimintakeskus vuodelta 1988.<br />
laadusta päättävät asuntojen ostajat<br />
omilla valinnoillaan.<br />
Suomen suurimmissa kaupungeissa<br />
toimii <strong>kaupunki</strong>kuvatoimikunta tai<br />
vastaava elin, joka antaa lausuntoja<br />
tärkeimmistä rakennuslupahakemuksista.<br />
<strong>Tampere</strong>ellakin toimi julkisivulautakunta<br />
ja sen jälkeen <strong>kaupunki</strong>kuvatoimikunta<br />
vuoteen 1990 asti. Nyt<br />
mietitään uudelleen vastaavan elimen<br />
perustamista meneillään olevan toimintamallin<br />
uudistuksen yhteydessä.<br />
<strong>Tampere</strong>en <strong>kaupunki</strong> pohtii<br />
mahdollisuutta järjestää asuntomessut<br />
Vuorekseen vuonna 2011.<br />
Projektijohtaja Pertti Tammisen<br />
mukaan Vuores olisi kiinnostava<br />
asuntomessukohde, koska alue<br />
on Suomen suurimpia ja mielenkiintoisimpia<br />
<strong>kaupunki</strong>rakentamishankkeita.<br />
– Kaupunginosaan rakennetaan<br />
vuoteen 2015 mennessä asunnot<br />
yli 13 000 asukkaalle ja toimitilat<br />
3000–5000 työpaikalle, Tamminen<br />
perustelee.<br />
Vuoreksen vaihteleva maasto<br />
ja luonnon läheisyys tarjoavat monenlaisia<br />
uusia mahdollisuuksia<br />
kaavoitukselle ja rakentamiselle.<br />
– Vuoreksen rakentamisen lähtökohtana<br />
on monipuolinen asuntotuotanto;<br />
tarjolla on kerrostaloasuntoja,<br />
omakoti- ja rivitaloasuntoja<br />
sekä <strong>kaupunki</strong>villoja. Alueen<br />
yleisilme on luonnonläheinen, sillä<br />
rakentaminen sopeutetaan vaihtelevaan<br />
maastoon sekä arvokkaiden<br />
luontoalueiden suojeluun, Tamminen<br />
sanoo.<br />
Asuntomessujen sopivuuden<br />
Vuoden 2007 alussa aloittavan uuden<br />
toimielimen tehtävänä olisi huo<strong>lehti</strong>a<br />
<strong>kaupunki</strong>kuvan suunnittelun kokonaisnäkemyksestä,<br />
eheydestä ja viihtyisyydestä.<br />
– Se voisi esimerkiksi antaa lausunnon<br />
merkittävimmistä asemakaavaehdotuksista,<br />
rakennushankkeista sekä<br />
julkisten <strong>kaupunki</strong>tilojen kehityshankkeista.<br />
Virkki sanoo.<br />
Teksti: Aila Rajamäki<br />
Kuvat: Ari Järvelä<br />
Vuorekseen suunnitellaan<br />
asuntomessuja<br />
puolesta puhuu myös kulttuuripää<strong>kaupunki</strong>hanke.<br />
<strong>Tampere</strong> hakee<br />
vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi,<br />
ja Vuoreksen<br />
asuntomessut soveltuisivat hyvin<br />
tämän hankkeen sisältämään Luova<br />
<strong>Tampere</strong> -ohjelmaan. Vuoreksen<br />
suunnittelun keskeisiä elementtejä<br />
ovat muun muassa luovuus ja taide<br />
eri muodoissaan.<br />
Vuoreksesta tulee <strong>Tampere</strong>en<br />
ja Lempäälän yhteinen uusi kaupunginosa.<br />
Messualue sijoittuisi<br />
pääasiassa <strong>Tampere</strong>en puolelle.<br />
Vuoreksen rakentaminen käynnistyy<br />
vuoden 2006 aikana, jolloin<br />
ensimmäisen asuntoalueen,<br />
Mäyränmäen toteuttaminen alkaa.<br />
Samanaikaisesti käynnistetään Lahdesjärven<br />
työpaikka-alueeseen liittyvän<br />
Lahdespohjan liike- ja toimistoalueen<br />
sekä Särkijärven sillan<br />
rakentaminen. Mäyränmäessä on<br />
parhaillaan käynnissä suunnittelukilpailu,<br />
jonka lopputulos julkistetaan<br />
2.12. Kilpailun lopputuloksen<br />
perusteella valitaan alueen toteuttajat<br />
ja heidän arkkitehtisuunnittelijansa.<br />
Väriä elämään Ikäihmisten toimintaviikolta<br />
Mitä ikäihminen <strong>Tampere</strong>ella voi<br />
tehdä, minne mennä jos elämä kaipaa<br />
lisäväriä tai yksinäisyys uhkaa? Jotakin<br />
mukavaa elämänsisältöä etsivällä on nyt<br />
tilaisuus löytää itselleen toimintaa, sillä<br />
<strong>Tampere</strong>en päivän sunnuntaina alkaa<br />
<strong>Tampere</strong>ella Ikäihmisten toimintaviikko.<br />
Se on osa 2.–9.10. vietettävää val-<br />
ARI JÄRVELÄ<br />
takunnallista Vanhusten viikkoa, jonka<br />
teemana on ”Naapurina vanhus”. <strong>Tampere</strong>ella<br />
vuosi <strong>2005</strong> on nimetty Ikäihmisten<br />
kulttuurin vuodeksi tunnuksella<br />
”Väriä elämään”.<br />
Ikäihmisten toimintaviikolla <strong>Tampere</strong>ella<br />
on mahdollisuus tutustua<br />
ikäihmisten harrastuksiin ja palveluihin<br />
hyvinkin monipuolisesti. Toimintaa<br />
tarjoavat eläkeläisjärjestöt ja muut<br />
yhdistykset, palvelutalot, ev.lut. seurakunnat,<br />
kirjastot, kaupungin kulttuuripalvelut<br />
ja liikuntatoimi. Ikäihmisten<br />
toimintaviikon <strong>Tampere</strong>ella järjestää<br />
Elonpolkuja-yhteistyöverkosto, jossa<br />
on mukana lähes 60 ikäihmisille toimintaa<br />
järjestävää tahoa.<br />
Ikäihmisten toimintaviikon avaustilaisuus<br />
on <strong>Tampere</strong>en päivänä, sunnuntaina<br />
2 päivä lokakuuta Koukkuniemen<br />
juhlatalossa.<br />
Ikäihmisten toimintaviikon tapahtumakalenterin<br />
voi hakea itselleen:<br />
Tämä vuosi on nimetty Ikäihmisten<br />
kulttuurin vuodeksi tunnuksella<br />
Väriä elämään. Ikäihmisten<br />
toimintaviikkoa vietetään 2.–9.10.<br />
Kuvassa Toivonpirtin Vuosista<br />
voimaa -ryhmä tutustuu toimintaviikon<br />
ohjelmaan <strong>Tampere</strong>en<br />
kaupungin Ikäpisteessä, josta myös<br />
voi noutaa viikon ohjelmaa.<br />
Ikäpisteestä, Aleksis Kiven katu 18<br />
Kirjastoista<br />
Mummon Kammarista, Otavalankatu<br />
12 A<br />
Punaisen Ristin Tampurista,<br />
Mustanlahdenkatu 24<br />
Internetistä os. www.tampere.fi/<br />
ikapiste/ajankohtaista<br />
Ikäihmisten toimintaviikon<br />
avaustilaisuus<br />
”Väriä elämään”<br />
Sunnuntaina 2.10. klo 13.00 Koukkuniemen<br />
juhlatalossa<br />
Ikäihmisten toimintaviikon avaa<br />
<strong>Tampere</strong>en kaupungin kulttuuri- ja<br />
vapaa-aikalautakunnan puheenjohtaja<br />
Matti ”Asseri” Nyberg.<br />
Mukana: Härmälän Pelimannit,<br />
Maija Salon musiikkileikkikoulun<br />
lapset, <strong>Tampere</strong>en Sisun laulajat,<br />
<strong>Tampere</strong>en Naisvoimistelijoiden<br />
polkkaajat.<br />
Juhlan jälkeen kävelykierros<br />
Koukkuniemen puistomaisella<br />
alueella, oppaana johtava sosiaalityöntekijä<br />
Katrina Kuusi.<br />
Järjestäjänä Elonpolkuja-verkosto<br />
”Elämän värejä” -kiertonäyttely<br />
Koukkuniemen juhlatalossa<br />
Teoksia Kalle Löytänältä, Matti Petäjältä<br />
ja Lauri Ahlgrénilta.<br />
Näyttelyn on koonnut <strong>Tampere</strong>en<br />
taidemuseon museoamanuenssi Marja-<br />
Liisa Linder.<br />
Näyttely on esillä Koukkuniemen<br />
juhlatalossa avajaistilaisuuden aikana.<br />
SenioriMessut<br />
30.–31.10.<strong>2005</strong><br />
<strong>Tampere</strong>-talon uusitussa<br />
näyttelyhallissa.<br />
Sisäänkäynti Sorsapuistosta.<br />
Messut avoinna su 30.10.<br />
klo 12–17 ja ma 31.10. klo 10–18.<br />
Päivälippu 3 €<br />
Järjestäjät:<br />
Elonpolkuja-verkosto,<br />
<strong>Tampere</strong>en eläkeläisneuvosto,<br />
Luomu-<strong>Tampere</strong> ry
8<br />
51. <strong>Tampere</strong>en päivän ohjelma<br />
30.9.–2.10.<strong>2005</strong><br />
Perjantai<br />
30.9.<strong>2005</strong><br />
klo 19 <strong>Tampere</strong>-talon isossa salissa<br />
<strong>Tampere</strong> Filharmonian konsertti kaikenikäisille.<br />
Teemana Seikkailijat:<br />
jännittävää klassista ja elokuvamusiikkia<br />
mm. Sormuksen herra -elokuvista<br />
ja Harry Potterista. Kapellimestarina<br />
Tuomas Rousi. Liput 13/8 euroa.<br />
Lauantai<br />
1.10.<strong>2005</strong><br />
klo 9–20 Pyynikin näkötorniin vapaa<br />
pääsy.<br />
klo 10–14 Muotiala-talo Muotialantie<br />
64 – avoimet ovet. Neuvolassa terveydenhoitajat<br />
esittelevät uusia tiloja ja toimintaa.<br />
Päiväkodissa ja pienten lasten<br />
koulussa avoimet ovet.<br />
klo 10–14 Multisillan neuvola Terävänkatu<br />
1 (käynti Multisillan koulu ra kennuk<br />
sen takaa) – avoimet ovet. Terveydenhoitajat<br />
esittelevät uusia tiloja ja<br />
toimintaa.<br />
klo 10–14 Sara Hildén -akatemia/ku vatai<br />
dekoulu Ilmarinkatu 17 (käynti Ilmarinkadun<br />
ja Kalevan puistotien kulmasta)<br />
– avoimet ovet ja piirustustyöpaja.<br />
klo 10–15 e<strong>Tampere</strong>en päivä Sampolan<br />
tietotorilla, Sammonkatu 2 ja Hervannan<br />
Tietotorilla, Insinöörinkatu 38 sekä<br />
eTuvassa, Itsenäisyydenkatu 25 – vapaa<br />
pääsy. Esittelyssä e<strong>Tampere</strong>en kansalaispalveluja,<br />
lisäksi tietoiskuja ja opastusta<br />
tietokone- ja tietoverkkoasioissa.<br />
Mukana myös e<strong>Tampere</strong>en yhteistyökumppanit.<br />
Tarkempi ohjelma verkossa<br />
www.etampere.fi<br />
klo 10–15 Muotialan asuin- ja toimintakeskus<br />
ry:n Iideshovin työpajan myymälä<br />
Kalevantie 1 – avoinna.<br />
klo 10–17 <strong>Tampere</strong>en kaupungin matkai<br />
lutoimisto Verkatehtaankatu 2 –<br />
avoimet ovet.<br />
klo 11–14 <strong>Tampere</strong>-Seura Kauppakatu<br />
1 – avoinna. Esillä valokuvanäyttely:<br />
Asuttiin Amurissa ja poikettiin Pispalassa,<br />
Jarmo Janssonin valokuvia vuosien<br />
varrelta. Hyviä tarjouksia <strong>Tampere</strong>-aiheisista<br />
kirjoista.<br />
klo 11–15 <strong>Tampere</strong>en poliisilaitos Sorinkatu<br />
12 – avoimet ovet ja ajoneuvonäyttely.<br />
Aluepoliisit, putkat, Paussi<br />
(päihde- ja sosiaalipoliklinikka), rekrytointipiste,<br />
sähköinen rikosilmoitus/<br />
opastaminen.<br />
klo 11–16 Lenin-museo Hämeenpuisto<br />
28 – ilmainen sisäänpääsy. Perusnäyttelyiden<br />
lisäksi esillä ”<strong>Tampere</strong>en kommuuni<br />
1905”.<br />
klo 11–16 Käsi- ja taideteollisuus keskus<br />
Verkaranta Verkatehtaankatu 2 – vapaa<br />
pääsy. Näyttelyt: Muoto, liike, muodon-<br />
Ruotsin kuningas Kustaa III allekirjoitti <strong>Tampere</strong>en kaupungin perustamisasiakirjan<br />
1.10.1779. Tämän kunniaksi <strong>Tampere</strong> juhlii erilaisin tapahtumin lokakuun ensimmäisenä<br />
päivänä ja sitä lähimpänä viikonloppuna. <strong>Tampere</strong>en päivä järjestettiin ensimmäisen kerran<br />
vuonna 1955. <strong>Tampere</strong>en päivän kunniaksi kaupungin laitoksissa liputetaan 1.10. ja 2.10.<br />
Tervetuloa viettämään <strong>Tampere</strong>en päivää!<br />
muutos, Peter Elsner – kuvia ja veistoksia,<br />
Neuleiden juhlaa, Marjaana<br />
Särösalo, Pirkka-neuleita, Pirkanmaan<br />
Kotityö Oy. Lisäksi työpajojen esittelyä:<br />
neulakintaita, kirjo- ja helmivirkkausta<br />
sekä neuleita.<br />
klo 11–17 Tallipiha Kuninkaankatu 4<br />
– ratsutarvikekirppis.<br />
klo 11–18 Sara Hildénin taidemuseo<br />
Gerhard Richter, saksalaista nykytaidetta<br />
– vapaa pääsy.<br />
klo 12 <strong>Tampere</strong>en poliisilaitos Sorinkatu<br />
12, alapiha – löytötavarahuutokauppa.<br />
Huutokaupattavaan tavaraan<br />
voi tutustua klo 11.30 lähtien.<br />
klo 12.30 <strong>Tampere</strong>en poliisilaitos Sorinkatu<br />
12, 5. kerroksen auditorio: Taikuripoliisi<br />
ja Patukkapoikien konsertti<br />
lapsille.<br />
klo 12–15 Toimintakeskus Iideshovi<br />
Motarinkuja 2 A – kahvitarjoilu. Järjestää<br />
Muotialan asuin- ja toimintakeskus<br />
ry.<br />
klo 12–16 Taidekeskus Mältinranta<br />
Ku nin kaankatu 2 – vapaa pääsy. Gallerias<br />
sa esillä Tomi Dufva, Tanja Koistila<br />
ja Pessi Parviainen. Studiossa esillä<br />
Zsuzsa Demeter. Taidelainaamossa<br />
taide teosarvontaa kävijöiden kesken.<br />
klo 12–16 Emil Aaltosen museo Mariankatu<br />
40 – sisäänpääsy 1 e. Esillä teoksia<br />
Emil Aaltosen taidekokoelmasta<br />
ja näyttely Emil Aaltonen 1869–1949<br />
– teollisuusmies ja kulttuurin ystävä.<br />
Erikoisnäyttely SARVIS – mukava<br />
muoto, kätevä käyttö, ja Kari Cavénin<br />
teos Pinnalla. Opastettuja kierroksia<br />
klo 13 ja 15.<br />
klo 12-20 Parit Värit -tilkkutyönäyttely,<br />
Kahvila Runo Ojakatu 3 – vapaa pääsy.<br />
<strong>Tampere</strong>laisen Väritilkku-killan väriteemaisia<br />
tilkkutöitä esillä<br />
klo 13 <strong>Tampere</strong>en poliisilaitos Sorinkatu<br />
12 – poliisikoiranäytös.<br />
klo 13 <strong>Tampere</strong>en Vesi Ruskontie 40.<br />
Opastettu tutustumiskierros Ruskon<br />
vedenpuhdistuslaitoksella – vapaa<br />
pääsy.<br />
klo 13.30 <strong>Tampere</strong>en poliisilaitos Sorinkatu<br />
12, 5. kerroksen auditorio.<br />
Taikuripoliisi ja Patukkapoikien konsertti<br />
lapsille<br />
klo 13–15 <strong>Tampere</strong>en Filharmoninen<br />
kuoro kuoroleiri, <strong>Tampere</strong>-talon A1-<br />
sali – avoimet ovet.<br />
klo 14 <strong>Tampere</strong>en poliisilaitos Sorinkatu<br />
12 – poliisikoiranäytös.<br />
klo 14 <strong>Tampere</strong>en Vesi Ruskontie 40.<br />
Opastettu tutustumiskierros Ruskon<br />
vedenpuhdistuslaitoksella – vapaa<br />
pääsy.<br />
klo 14 Käsi- ja taideteollisuuskeskus<br />
Verkaranta Verkatehtaankatu 2 – vapaa<br />
pääsy. Neu lenäytös: Neuleiden<br />
juhlaa, Marjaana Särösalo.<br />
klo 14.30 <strong>Tampere</strong>en poliisilaitos Sorinkatu<br />
12, 5. kerroksen auditorio. Taikuripoliisi<br />
ja Patukkapoikien konsertti<br />
lapsille.<br />
Sunnuntai<br />
2.10.<strong>2005</strong><br />
Uusi NettiNysse esittäytyy<br />
<strong>Tampere</strong>en kaupunginkirjaston<br />
uuteen kirkkaankeltaiseen Internet-<br />
bussiin voi tutustua sunnuntaina<br />
2.10. Keskustorilla kello 10–15.<br />
Uuden NettiNyssen lisäksi paikalla<br />
on ensimmäi nen NettiNysse,<br />
joka siirtyy juhlallisesti eläkkeelle<br />
kello 13.<br />
Ensimmäinen NettiNysse rakennet<br />
tiin vuonna 1982 liikennelaitoksen<br />
haitaribussiin. Vanha nivelbussi<br />
palveli ansiokkaasti neljä vuotta, ja<br />
siirtyy nyt museotoimen haltuun.<br />
Uusi NettiNysse on rakennettu nykyaikaiseen<br />
keskimoottorialustaiseen<br />
linja-autokoriin, ja siinä on<br />
kymmenen asiakastietokoneen lisäksi<br />
elokuvateatteria muistuttava<br />
auditorio.<br />
klo 9–18 Lenin-museo Hämeenpuisto<br />
28, perusnäyttelyiden lisäksi esillä<br />
”Tam pereen kommuuni 1905” – ilmainen<br />
sisäänpääsy.<br />
klo 9–20 Pyynikin näkötorni – vapaa<br />
pääsy.<br />
klo 10 <strong>Tampere</strong>-aiheisia lyhytelokuvia<br />
elokuvateatteri Niagarassa – vapaa<br />
pääsy. Paikkoja rajoitetusti, joten vapaalippujen<br />
jako elokuvateatteri Niagaran<br />
kassalta tai elokuvakeskuksen toimistolta<br />
(Kehräsaari) alkaen 19.9.<strong>2005</strong>. Niagaran<br />
kassa avoinna klo 16.30–20.30<br />
ja elokuvakeskuksen toimisto avoinna<br />
klo 10.00–16.30. Ei puhelin- tai sähköpostivarauksia.<br />
Järjestää Pirkanmaan<br />
elokuvakeskus ry yhdessä <strong>Tampere</strong>en<br />
kaupunginarkiston kanssa.<br />
klo 10–15 NettiNysset Keskustorilla<br />
Uuden ja vanhan NettiNyssen palveluihin<br />
tutustumista.<br />
klo 10–16 Keskuspaloasema Satakunnankatu<br />
16 – avoimet ovet. Temppurata<br />
lapsille, tietoiskuja mm. sähköpaloista,<br />
isossa luentosalissa taidenäyttely,<br />
jossa esillä mm. palomiesten töitä,<br />
sairaankuljetushallissa tietoiskuja mm.<br />
aivohalvauspotilaan oireiden tunnistamisesta.<br />
Palomiesorkesteri HOT POIS:<br />
lastenmusiikkia klo 12.30 ja klo 14.30.<br />
Vaarallisten aineiden torjuntanäytös klo<br />
11.30 ja klo 13.30<br />
klo 10–16 Linnainmaan paloasema –<br />
avoimet ovet. Aseman ja kaluston esittelyä.<br />
klo 10–16 Hervannan paloasema – avoimet<br />
ovet. Aseman ja kaluston esittelyä,<br />
mahdollisuus harjoitella alkusammutusta.<br />
klo 10–16 <strong>Tampere</strong>en Radioamatöörit<br />
ry. esittelee toimintaansa kerhotiloissaan<br />
Pyynikin näkötornilla, Näkötornintie<br />
2 (länsisiipi). Lisäksi pienimuotoinen<br />
radiotarvikkeiden kirpputori.<br />
klo 10–16 <strong>Tampere</strong>en Särkänniemen<br />
akvaario – lippu 3 e/hlö. Alle 6-vuotiaat<br />
ilmainen sisäänpääsy.<br />
klo 10–16 <strong>Tampere</strong>en nyrkkeilymuseo<br />
Aleksanterinkatu 26 – avoinna.<br />
klo 10–16 Vakoilumuseo Finlaysonin<br />
alue, Satakunnankatu 18 – kaikille sisäänpääsy<br />
koululaishinnalla 5 e/hlö.<br />
klo 10–16 Moreenia Ympäristötietokeskus<br />
Satakunnankatu 13b, patosilta 3.<br />
kerros: Näyttely: Moreenian Oivallusten<br />
koti ja ympäristö – avoimet ovet.<br />
klo 10–17 <strong>Tampere</strong>en kaupungin matkailutoimisto<br />
Verkatehtaankatu 2 – avoimet<br />
ovet.<br />
klo 10–18 Amurin työläismuseokortteli<br />
– ilmainen sisäänpääsy.<br />
klo 10–18 Kivimuseo Hämeenpuisto 20<br />
– ilmainen sisäänpääsy.<br />
klo 10–18 Muumilaakso Hämeenpuisto<br />
20 – ilmainen sisäänpääsy. Sadun saaret<br />
– perusnäyttely What’s this? Tove Janssonin<br />
muumisarjakuvia ja luonnoksia.<br />
klo 10–18 Mediamuseo Rupriikki Väinö<br />
Linnan aukio 13 – ilmainen sisäänpääsy.<br />
Median historiaa ja nykypäivää.<br />
klo 10–18 Tr1 Väinö Linnan aukio 13<br />
– ilmainen sisäänpääsy. Valokuvataidetta<br />
Düsseldorfista.<br />
klo 10–18 Museokeskus Vapriikki – vapaa<br />
sisäänpääsy. Ohjelmassa mm. Poliisimuseon<br />
näyttely Finpol – turvaa, tekniikkaa,<br />
tutkintaa. Näyttelyyn liittyen<br />
ohjelmaa lapsille. Vapriikin pihassa poliisit<br />
esittelevät työtään ja välineitään.<br />
ANNA BYCKLING<br />
Paikalla myös poliisikoiria.<br />
klo 10–18 <strong>Tampere</strong>en taidemuseo – liput<br />
puoleen hintaan aikuiset 3 e/hlö,<br />
eläkeläiset 2,50 e/hlö, lapset alle 16 v<br />
ilmaiseksi. Näyttelynä: Humanismin lähettiläät<br />
– italialaisia taideaarteita Belgradin<br />
kansallismuseon kokoelmista ja<br />
Leza Lidow – Ikuinen kamppailu.<br />
klo 10–18 Tallipihan suuri käsityöläistapahtuma<br />
Kuninkaankatu 4 – vapaa<br />
pääsy. Puodit, pihakojut sekä kahvila<br />
avoinna. Musiikkia ja työnäytöksiä.<br />
Vanhassa tallissa Milla Koivusen eläinaiheinen<br />
myyntinäyttely Unen taikaa<br />
ja haaveiden aikaa. Maakellarissa Antje<br />
Sariolan Jänis 1–5 -installaatio. Hevosajelua<br />
ja poniratsastusta klo 11–17.<br />
Viihdyttävää musiikkia klo 12–16. Ratsutarvikekirppis<br />
klo 11–17. Muurinpohjalättyjä,<br />
makkaraa.<br />
klo 10–20 Parit Värit -tilkkutyönäyttely,<br />
kahvila Runo. Ojakatu 3 – vapaa pääsy.<br />
<strong>Tampere</strong>laisen Väritilkku-killan väriteemaisia<br />
tilkkutöitä.<br />
klo 10–21.30 Näsinneulan näkötorni<br />
– lippu 3 e/hlö. Alle 6-vuotiaat ilmaiseksi.<br />
Ravintola Näsinneula aukeaa<br />
klo 11.00.<br />
klo 11 <strong>Tampere</strong>-aiheisia lyhytelokuvia<br />
elokuvateatteri Niagarassa – vapaa<br />
pääsy.Paikkoja rajoitetusti, joten vapaalippujen<br />
jako elokuvateatteri Niagaran<br />
kassalta tai elokuvakeskuksen toimistolta<br />
(Kehräsaari) alkaen 19.9.<strong>2005</strong>. Niagaran<br />
kassa avoinna klo 16.30–20.30<br />
ja elokuvakeskuksen toimisto avoinna<br />
klo 10.00–16.30. Ei puhelin- tai sähköpostivarauksia.<br />
Järjestää Pirkanmaan<br />
elokuvakeskus ry yhdessä <strong>Tampere</strong>en<br />
kaupunginarkiston kanssa<br />
klo 11 Särkänniemen planetaario – lippu<br />
3 e/hlö, alle 6-vuotiaat ilmaiseksi.<br />
Näytöksenä Maailmankaikkeus.<br />
klo 11–14 Mediamuseo Rupriikki Väinö<br />
Linnan aukio 13. Moron katutoimitus<br />
tekee juttuja odottaessa – ilmainen sisäänpääsy.<br />
klo 11–15 Steiner-koulu Satakunnankatu<br />
13. Perinteinen lasten pihatapahtuma<br />
ja syysmyyjäiset, poniratsastusta,<br />
paloautoajelua, nikkariteltta, Aito Kirpputori<br />
sekä herkkuja koko perheelle.<br />
klo 11–15 <strong>Tampere</strong>en Jousiampujat,<br />
Osmonkallion väestösuoja Ainonkatu<br />
1 – avoimet ovet, puffetti.
9<br />
klo 11–16 Käsi- ja taideteollisuuskeskus<br />
Verkaranta Verkatehtaankatu 2<br />
– vapaa pääsy. Näyttelyt: Muoto, liike,<br />
muodonmuutos, Peter Elsner – kuvia<br />
ja veistoksia, Neuleiden juhlaa, Marjaana<br />
Särösalo,Pirkka-neuleita, Pirkanmaan<br />
Kotityö Oy. Lisäksi työpajojen esittelyä:<br />
neulakintaita, kirjo- ja helmivirkkausta<br />
sekä neuleita.<br />
klo 11–16 <strong>Tampere</strong>en kaupungin liikennelaitos<br />
Satakunnankatu 13b. Tutustu<br />
bussiliikenteen historiaan, paikalla museobussi<br />
kuljettajineen – vapaa pääsy.<br />
klo 11–16 <strong>Tampere</strong>en Sähkölaitos Satakunnankatu<br />
13b. Pihalla ilmapallojen<br />
jakoa, vesivoimalaitoskierrokset (2. krs)<br />
tasatunnein klo 11–15. Vapaa pääsy.<br />
klo 11–16 <strong>Tampere</strong>-Seura Kauppakatu<br />
1 – avoinna. Valokuvanäyttely: Asuttiin<br />
Amurissa ja poikettiin Pispalassa, Jarmo<br />
Janssonin valokuvia vuosien varrelta.<br />
Hyviä tarjouksia <strong>Tampere</strong>-aiheisista<br />
kirjoista.<br />
klo 11–17 Tallipiha Kuninkaankatu 4.<br />
Hevosajelua, poniratsastusta, ratsutarvikekirppis<br />
– vapaa pääsy.<br />
klo 11–17 Pääkirjasto Metso Käsikirjas to<br />
ja Pirkanmaa-kokoelma – vapaa pääsy.<br />
klo 11–17 Lehtilukusali Puutarhakatu<br />
1 – avoinna.<br />
klo 11–17 Nukke- ja pukumuseo Hatanpään<br />
puistokuja 1 – vapaa pääsy.<br />
klo 11–18 Työväen keskusmuseo Werstas<br />
Väinö Linnan aukio 8 – vapaa pääsy.<br />
Näyttelyt: Rahvaan sankarit, TSOP<br />
80-vuotisnäyttely (taidetta), Vaarin<br />
paketti ja sateenkaarinappi sekä Höyrykonemuseo.<br />
klo 11–21.30 Ravintola Näsinneula –<br />
avoinna.<br />
klo 11.30 Keskuspaloasema Satakunnankatu<br />
16. Vaarallisten aineiden torjuntanäytös<br />
– vapaa pääsy.<br />
klo 11.45 Pirkanmaan Jätehuolto Oy<br />
Satakunnankatu 13b, patosilta 2. kerros.<br />
Gaabriella kaatiksen ja metaanipeikon<br />
musiikkituokio lapsille – vapaa<br />
pääsy.<br />
klo 12 Pirkanmaan hoitokoti, Lääkä rinkatu<br />
13 – tutustumiskierros ja kahvitarjoilu.<br />
klo 12 <strong>Tampere</strong>-aiheisia lyhytelokuvia<br />
elokuvateatteri Niagarassa – vapaa<br />
pääsy. Paikkoja rajoitetusti, joten vapaalippujen<br />
jako elokuvateatteri Niagaran<br />
kassalta tai elokuvakeskuksen toimistolta<br />
(Kehräsaari) alkaen 19.9.<strong>2005</strong>. Niagaran<br />
kassa avoinna klo 16.30–20.30<br />
ja toimisto avoinna klo 10.00–16.30.<br />
Ei puhelin- tai sähköpostivarauksia.<br />
Järjestää Pirkanmaan elokuvakeskus<br />
ry yhdessä <strong>Tampere</strong>en kaupunginarkiston<br />
kanssa.<br />
klo 12 Särkänniemen planetaario – lippu<br />
3 e/hlö, alle 6-vuotiaat ilmaiseksi.<br />
Näytöksenä Maailmankaikkeus.<br />
klo 12–15 Sammon keskuslukio Uimalankatu<br />
5 – avoimet ovet.<br />
klo 12–15 Lauri Viita- museo Portaanpää<br />
8 – vapaa pääsy.<br />
klo 12–15 Pellervon kirjasto Uimalankatu<br />
5– uusi kirjasto avoinna yleisölle.<br />
Juha Javanaisen luento Messukylän<br />
vanhasta kirkosta klo 15.00.<br />
klo 12–15 e<strong>Tampere</strong>en päivä eTuvassa<br />
Itsenäisyydenkatu 25 – avoimet ovet<br />
ja pullakahvit. Tule kysymään tietotekniikkapulmista!<br />
Mahdollisuus <strong>Tampere</strong>en<br />
kaupungin maksuttomien nettipisteiden<br />
käyttöön (15 min/asiakas).<br />
klo 12–15 Sumeliuksenkadun klubi<br />
Sumeliuksenkatu 18 A 2. krs – vapaa<br />
sisäänpääsy. Tervetuloa tutustumaan<br />
seniorien toimintakeskukseen.<br />
klo 12–15 Hiekan taidemuseo Pirkankatu<br />
6 – sisäänpääsy puoleen hintaan<br />
3 e/hlö.<br />
klo 12–16 Taidekeskus Mältinranta<br />
Kuninkaankatu 2 – vapaa pääsy. Galleriassa<br />
Tomi Dufva, Tanja Koistila ja<br />
Pessi Parviainen. Studiossa esillä Zsuzsa<br />
Demeter. Taidelainaamossa taideteosarvontaa<br />
kävijöiden kesken.<br />
klo 12–16 Suomen Punaisen Ristin<br />
Kalkun logistiikkakeskus Kalkun kehätie<br />
4 – avoimet ovet. Tutustumista<br />
SPR:n kansainväliseen toimintaan ja<br />
logistiikkakeskukseen. Paikalla myös<br />
järjestön delegaatteja, jotka ovat työskennelleet<br />
monissa ulkomaisissa avustuskohteissa.<br />
klo 12–16 Emil Aaltosen museo Mariankatu<br />
40 – sisäänpääsy 1 e. Esillä teoksia<br />
Emil Aaltosen taidekokoelmasta<br />
ja näyttely Emil Aaltonen 1869–1949<br />
– teollisuusmies ja kulttuurin ystävä.<br />
Erikoisnäyttely SARVIS – mukava<br />
muoto, kätevä käyttö, ja Kari Cavénin<br />
teos Pinnalla. Opastettuja kierroksia<br />
klo 13 ja 15.<br />
klo 12–16 <strong>Tampere</strong>-jumppa Hatanpään<br />
koululla. Tunnit alk. tasatunnein. 5–7-<br />
vuotiaille temppurata. Sään salliessa<br />
sauvakävelyä. Lainaksi sykemitta reita.<br />
Koko päivän jumpat 6 e, alle 7 v.<br />
ilm.<br />
klo 12–16 <strong>Tampere</strong>en ortodoksinen<br />
kirk ko Tuomiokirkonkatu 27, avoinna<br />
vierailuja ja hiljentymistä varten. Nikolainsali<br />
viereisessä rakennuksessa. Kahvio<br />
auki.<br />
klo 12–16 Tietoa diabeteksen ennaltaehkäisystä<br />
Keskusvirastotalon ala-aula,<br />
Aleksis Kiven katu 14–16 C. Mahdollisuus<br />
riskitestaukseen. Järjestäjänä Dehkon<br />
2D-hankkeen työryhmä.<br />
klo 12–16 Töihin kaupungille! <strong>Tampere</strong>en<br />
<strong>kaupunki</strong> työnantajana, Keskusvirastotalon<br />
ala-aula, Aleksis Kiven katu<br />
14–16 C.<br />
klo 12–17 Pääkirjasto Metso – Larppausfestarit<br />
aulatiloissa ja luentosaleissa.<br />
Järjestää Eru ry, Hämeen Keskiaikaseura,<br />
Nokian ja <strong>Tampere</strong>en kaupunginkirjastot.<br />
klo 12–18 Fyssaa Koskarissa -tapahtuma<br />
Fysiikan vuoden <strong>2005</strong> kadunmiehen<br />
tiedetapahtuma Koskikeskuksen<br />
keskusaukiolla – vapaa pääsy. Järjestää<br />
Suomen Fyysikkoseura ja <strong>Tampere</strong>en<br />
teknillisen yliopiston fysiikan osasto.<br />
klo 12.30 Keskuspaloasema Satakunnankatu<br />
16. Palomiesorkesteri HOT<br />
POIS esittää lastenmusiikkia – vapaa<br />
pääsy.<br />
klo 12.45 Pirkanmaan Jätehuolto Oy Satakunnankatu<br />
13b, patosilta 2. kerros.<br />
Gaabriella kaatiksen ja metaanipeikon<br />
musiikkituokio lapsille – vapaa pääsy.<br />
klo 13 Pirkanmaan hoitokoti, Lääkä rinkatu<br />
13 – tutustumiskierros ja kahvitarjoilu.<br />
klo 13 <strong>Tampere</strong>-aiheisia lyhytelokuvia<br />
elokuvateatteri Niagarassa – vapaa<br />
pääsy. Paikkoja rajoitetusti, joten vapaalippujen<br />
jako elokuvateatteri Niagaran<br />
kassalta tai elokuvakeskuksen toimistolta<br />
(Kehräsaari) alkaen 19.9.<strong>2005</strong>. Niagaran<br />
kassa avoinna klo 16.30–20.30<br />
ja toimisto avoinna klo 10.00–16.30.<br />
Ei puhelin- tai sähköpostivarauksia.<br />
Järjestää Pirkanmaan elokuvakeskus<br />
ry yhdessä <strong>Tampere</strong>en kaupunginarkiston<br />
kanssa.<br />
klo 13 Särkänniemen planetaario – lippu<br />
3 e/hlö, alle 6-vuotiaat ilmaiseksi.<br />
Näytöksenä Maailmankaikkeus.<br />
klo 13 Ikäihmisten toimintaviikon<br />
avaustapahtuma ”Väriä elämään”<br />
Koukkuniemen vanhainkodin juhlatalossa,<br />
Rauhaniementie 19 – vapaa<br />
pääsy. Ohjelmallisen tilaisuuden jälkeen<br />
opastettu kävelykierros Koukkuniemen<br />
alueella. Ikäihmisten toimintaviikolla<br />
2–9.10. mahdollisuus tutustua<br />
ikäihmisten harrastustoimintaan ja palveluihin<br />
eri puolilla <strong>kaupunki</strong>a. Viikon<br />
ohjelma saatavana avaustapahtumassa.<br />
Järjestäjänä Elonpolkuja -verkosto.<br />
klo 13.30 Keskuspaloasema Satakunnankatu<br />
16. Vaarallisten aineiden torjuntanäytös<br />
– vapaa pääsy.<br />
klo 13.45 Pirkanmaan Jätehuolto Oy<br />
Satakunnankatu 13b, patosilta 2. kerros.<br />
Gaabriella kaatiksen ja metaanipeikon<br />
musiikkituokio lapsille – vapaa<br />
pääsy.<br />
klo 14 Nekalan kirjasto Lounaantie 2.<br />
Iidesjärvi-aiheisten laulujen sanoitus- ja<br />
sävellyskilpailun levyn julkistamistilaisuus<br />
– vapaa pääsy. Levyn lisäksi julkistetaan<br />
kirjanen, jossa on sanoituskilpailun<br />
runot ja levyllä olevien kappaleiden<br />
nuotit sanoineen.<br />
klo 14 Käsi- ja taideteollisuuskeskus<br />
Verkaranta Verkatehtaankatu 2 – vapaa<br />
pääsy. Neulenäytös: Neuleiden juhlaa,<br />
Marjaana Särösalo.<br />
klo 14 Nukke- ja pukumuseo Hatanpään<br />
puistokuja 1. Nukketeatteri Hupilainen:<br />
Kesäyön unelma – vapaa pääsy.<br />
Yhteistyössä <strong>Tampere</strong>en kaupungin<br />
kulttuuritoimi.<br />
klo 14 Pirkanmaan hoitokoti, Lääkärinkatu<br />
13 – kävelytempaus: lähtö hoitokodin<br />
pihasta. Kävelytempauksen jälkeen<br />
yhteinen musiikkihetki ja kahvitarjoilu<br />
osallistuneille. Vapaaehtoinen maksu.<br />
klo 14 Työväen keskusmuseo Werstas<br />
Opastetut kierrokset sunnuntaina<br />
2.10.<strong>2005</strong><br />
Lippuja bussikierroksille<br />
myydään kaupungin matkailutoimistossa<br />
(Verkatehtaankatu 2) maanantaista<br />
19.9. lähtien. Toimisto on<br />
avoinna 1.9.–2.10. ma–pe klo 9–17<br />
ja la–su klo 10–17.<br />
Risteilylippuja myydään Suomen<br />
Hopealinjan toimistossa (Laukontori<br />
10 A 3, puh. 212 4803 ja<br />
212 4804) sekä sunnuntaina 2.10.<br />
suoraan laivasta.<br />
Kaikki bussikierrokset lähtevät<br />
matkailutoimistolta. Kävelykierrosten<br />
lähtöpaikat on ilmoitettu<br />
erikseen.<br />
klo 10.15 Teknologian <strong>Tampere</strong>.<br />
<strong>Tampere</strong> on ollut tekniikan kehityksen<br />
kärki<strong>kaupunki</strong> siitä pitäen<br />
kun Pohjoismaiden ensimmäinen<br />
sähkövalo syttyi Finlaysonin tehtaassa<br />
vuonna 1882. Opastetulla<br />
kiertoajelulla tulevat tutuiksi myös<br />
2000-luvun innovaatiot. Kesto 2<br />
tuntia. Liput 5 e.<br />
klo 10.30 Vehreä Vuores.<br />
<strong>Tampere</strong> saa pian kokonaisen<br />
uuden kaupunginosan, kun luonnonläheisen<br />
Vuoreksen rakentaminen<br />
käynnistyy. Bussikierroksella<br />
nähdään, miltä Vuoreksessa<br />
nyt näyttää ja kurkistetaan myös<br />
tulevaisuuteen. Kesto 1,5 tuntia.<br />
Liput 1,5 e.<br />
klo 10.45 Sata vuotta sitten.<br />
Miltä <strong>Tampere</strong> näytti vuonna 1905?<br />
Mikä kuohutti <strong>kaupunki</strong>laisia? Kuka<br />
syntyi, kuka kuoli, kuka muutti<br />
<strong>kaupunki</strong>in ja kuka maailmanhistoriaa?<br />
Bussikierroksella palataan<br />
ajassa vuosisata taaksepäin. Kesto<br />
1,5 tuntia. Liput 5 e.<br />
klo 11.00 Piipulta piipulle.<br />
Punatiiliset savupiiput muistuttavat<br />
yhä <strong>Tampere</strong>en komeasta<br />
teollisuusperinteestä. Opastetun<br />
kävelyn lähtö Tampellan piipun<br />
juurelta. Kesto 1,5 tuntia. Vapaa<br />
pääsy.<br />
klo 11.15 <strong>Tampere</strong>elta nääs.<br />
Kaupungin parhaat palat ja tärkeimmät<br />
nähtävyydet napakassa paketissa.<br />
Kierros on tarkoitettu erityisesti<br />
tuoreille tamperelaisille. Kesto 1,5<br />
tuntia. Liput 5 e.<br />
klo 11.30 Tsaarin jalanjäljillä.<br />
Tammerforsin kaupungissa Suomen<br />
suuriruhtinaskunnassa kyläilivät aikoinaan<br />
keisaritkin. Opastettu kävelyretki<br />
lähtee Ortodoksiselta kirkolta.<br />
Kesto 1,5 tuntia. Vapaa pääsy.<br />
klo 11.30 Patsaat puhuvat.<br />
Opastetulla kävelyllä kuullaan,<br />
minkälaisia tarinoita <strong>Tampere</strong>en<br />
patsailla, veistoksilla ja monumenteilla<br />
on kerrottavanaan. Lähtö Tirkkosen<br />
suih kukaivolta Hämeenpuiston<br />
pohjoispäästä. Kesto 1,5 tuntia.<br />
Vapaa pääsy.<br />
klo 12.00 Pyhäjärven aalloille.<br />
Suomen Hopealinjan opastettu<br />
järviristeily lähtee Laukontorin satamasta.<br />
Kesto 1,5 tuntia. Laivassa<br />
A-oikeuksin varustettu ravintola.<br />
Aikuiset 10 e, alle 12-vuotiaat vanhempien<br />
seurassa ilmaiseksi.<br />
klo 12.30 Vehreä Vuores.<br />
<strong>Tampere</strong> saa pian kokonaisen uuden<br />
kaupunginosan, kun luonnonläheisen<br />
Vuoreksen rakentaminen<br />
käynnistyy. Bussikierroksella nähdään,<br />
miltä Vuoreksessa nyt näyttää<br />
ja kurkistetaan myös tulevaisuuteen.<br />
Kesto 1,5 tuntia. Liput<br />
1,5 e.<br />
klo 12.45 Teknologian <strong>Tampere</strong>.<br />
<strong>Tampere</strong> on ollut tekniikan kehityksen<br />
kärki<strong>kaupunki</strong> siitä pitäen<br />
kun Pohjoismaiden ensimmäinen<br />
sähkövalo syttyi Finlaysonin tehtaassa<br />
vuonna 1882. Opastetulla<br />
kiertoajelulla tulevat tutuiksi myös<br />
2000-luvun innovaatiot. Kesto 2<br />
tuntia. Liput 5 e.<br />
klo 13.00 Sata vuotta sitten.<br />
Miltä <strong>Tampere</strong> näytti vuonna 1905?<br />
Mikä kuohutti <strong>kaupunki</strong>laisia? Kuka<br />
syntyi, kuka kuoli, kuka muutti<br />
<strong>kaupunki</strong>in ja kuka maailmanhistoriaa?<br />
Bussikierroksella palataan ajassa<br />
vuosisata taaksepäin. Kesto 1,5<br />
tuntia. Liput 5 e.<br />
klo 13.15 <strong>Tampere</strong>elta nääs.<br />
Kaupungin parhaat palat ja tärkeimmät<br />
nähtävyydet napakassa paketissa.<br />
Kierros on tarkoitettu erityisesti<br />
tuoreille tamperelaisille. Kesto 1,5<br />
tuntia. Liput 5 e.<br />
klo 13.45 Tsaarin jalanjäljillä.<br />
Tammerforsin kaupungissa Suomen<br />
suuriruhtinaskunnassa kyläilivät aikoinaan<br />
keisaritkin. Opastettu kävelyretki<br />
lähtee Finlaysonin palatsin<br />
pihasta. Kesto 1,5 tuntia. Vapaa<br />
pääsy.<br />
klo 14.00 Piipulta piipulle.<br />
Punatiiliset savupiiput muistuttavat<br />
yhä <strong>Tampere</strong>en komeasta<br />
Väinö Linnan aukio 8 – maksuton. Finlaysonin<br />
alueen opastuskierros Puuvillaa,<br />
plikkoja ja patruunoita. Kesto 1 h,<br />
lähtö Väinö Linnan aukiolta museon sisäänkäynnin<br />
edestä. Mukaan mahtuu<br />
50 henkilöä.<br />
klo 14 Perinteiset <strong>Tampere</strong>en päivän<br />
työväenlaulut ravintola Teatterikulmassa<br />
Hallituskatu 19 – vapaa pääsy.<br />
Laulattajana Wanhat towerit.<br />
klo 14 <strong>Tampere</strong>laiset – yleisöluento:<br />
tehdaskaupungin väestö, alue ja asuminen<br />
1918–1940 Vooninki-sali, Väinö<br />
Linnan aukio 13 – vapaa pääsy. <strong>Tampere</strong>en<br />
museoiden julkaisusarjaan kuuluvan<br />
uuden teoksen kirjoittajat Jouni<br />
Keskinen, Jarmo Peltola ja Sami Suodenjoki<br />
<strong>Tampere</strong>en yliopiston historiatieteen<br />
laitokselta luennoivat.<br />
klo 14 Messukylän kirjasto Hintsan katu<br />
1 – koko perheen tapahtuma. Leena<br />
Pyylampi & Irja Rane: Pikku Marjan<br />
eläintarinoita – vapaa pääsy.<br />
klo 14 Puhallinorkesteri Mansetin <strong>Tampere</strong>en<br />
päivän juhlakonsertti Hervannan<br />
elokuvateatterissa – vapaa pääsy.<br />
klo 14 <strong>Tampere</strong>-Seuran orkesterin <strong>Tampere</strong>en<br />
päivän juhlakonsertti Velaatan<br />
Pirtillä – vapaa pääsy.<br />
klo 14 Särkänniemen planetaario –<br />
lippu 3 e/hlö, alle 6-vuotiaat ilmaiseksi.<br />
Näytöksenä Maailmankaikkeus.<br />
klo 14.30 Keskuspaloasema Satakunnankatu<br />
16. Palomiesorkesteri HOT<br />
POIS esittää lastenmusiikkia – vapaa<br />
pääsy.<br />
klo 14.45 Pirkanmaan Jätehuolto Oy Satakunnankatu<br />
13b, patosilta 2. kerros.<br />
Gaabriella kaatiksen ja metaanipeikon<br />
musiikkituokio lapsille – vapaa pääsy.<br />
klo 15 Pellervon kirjasto Uimalankatu<br />
5. Juha Javanaisen luento: Messukylän<br />
vanhan kirkon historia – vapaa pääsy.<br />
klo 15.45 Pirkanmaan Jätehuolto Oy<br />
Satakunnankatu 13b, patosilta 2. kerros.<br />
Gaabriella kaatiksen ja metaanipeikon<br />
musiikkituokio lapsille – vapaa<br />
pääsy.<br />
teollisuusperinteestä. Opastetun<br />
kävelyn lähtö Tampellan piipun<br />
juurelta. Kesto 1,5 tuntia. Vapaa<br />
pääsy.<br />
klo 14.00 Pyhäjärven aalloille.<br />
Suomen Hopealinjan opastettu<br />
järviristeily lähtee Laukontorin satamasta.<br />
Kesto 1,5 tuntia. Laivassa<br />
A-oikeuksin varustettu ravintola.<br />
Aikuiset 10 e, alle 12-vuotiaat vanhempien<br />
seurassa ilmaiseksi.<br />
klo 14.15 Patsaat puhuvat.<br />
Opastetulla kävelyllä kuullaan,<br />
minkälaisia tarinoita <strong>Tampere</strong>en<br />
patsailla, veistoksilla ja monumenteilla<br />
on kerrottavanaan. Lähtö Tirkkosen<br />
suihkukaivolta Hämeenpuiston<br />
pohjoispäästä. Kesto 1,5 tuntia.<br />
Vapaa pääsy.<br />
klo 14.30 Vehreä Vuores.<br />
<strong>Tampere</strong> saa pian kokonaisen<br />
uuden kaupunginosan, kun luonnonläheisen<br />
Vuoreksen rakentaminen<br />
käynnistyy. Bussikierroksella<br />
nähdään, miltä Vuoreksessa<br />
nyt näyttää ja kurkistetaan myös<br />
tulevaisuuteen. Kesto 1,5 tuntia.<br />
Liput 1,5 e.<br />
klo 15.00 Sata vuotta sitten.<br />
Miltä <strong>Tampere</strong> näytti vuonna 1905?<br />
Mikä kuohutti <strong>kaupunki</strong>laisia? Kuka<br />
syntyi, kuka kuoli, kuka muutti<br />
<strong>kaupunki</strong>in ja kuka maailmanhistoriaa?<br />
Bussikierroksella palataan<br />
ajassa vuosisata taaksepäin. Kesto<br />
1,5 tuntia. Liput 5 e.<br />
klo 15.15 Teknologian <strong>Tampere</strong>.<br />
<strong>Tampere</strong> on ollut tekniikan kehityksen<br />
kärki<strong>kaupunki</strong> siitä pitäen<br />
kun Pohjoismaiden ensimmäinen<br />
sähkövalo syttyi Finlaysonin tehtaassa<br />
vuonna 1882. Opastetulla<br />
kiertoajelulla tulevat tutuiksi myös<br />
2000-luvun innovaatiot. Kesto 2<br />
tuntia. Liput 5 e.<br />
klo 15.30 <strong>Tampere</strong>elta nääs.<br />
Kaupungin parhaat palat ja tärkeimmät<br />
nähtävyydet napakassa paketissa.<br />
Kierros on tarkoitettu erityisesti<br />
tuoreille tamperelaisille. Sa mal le<br />
kierrokselle kaksi bussia, opastukset<br />
suomeksi ja englanniksi. Kesto<br />
1,5 tuntia. Liput 5 e.<br />
Ohjelmatiedot koottu 31.8.<strong>2005</strong>.<br />
Muutokset mahdollisia.<br />
Tiedustelut: suhdetoimintasihteeri<br />
Raija Arasalo, p. 0207 165 267,<br />
raija.arasalo@tampere.fi
10<br />
Teemaviikko<br />
lapsen<br />
oikeuksista<br />
YK:n lapsen oikeuksien<br />
päivää vietetään 20. marraskuuta.<br />
<strong>Tampere</strong>ella tehdään lapsen<br />
oikeuksia tunnetuksi erilaisissa<br />
tilaisuuksissa teemaviikolla 14.–<br />
20. marraskuuta.<br />
maanantai 14.11.<br />
Lapsen oikeus osallistua<br />
klo 15–17.30<br />
Aleksanterin koulun juhlasali<br />
Puheenvuoroja aktiivisesti osallistuvilta<br />
lapsilta ja nuorilta (mm.<br />
Lasten Parlamentti, Nuorisofoorumi,<br />
lauta- ja johtokuntatyöskentely,<br />
oppilaskuntatoiminta)<br />
ja kommenttipuheenvuoroja<br />
aikuisilta lasten osallistumisen<br />
merkityksestä.<br />
Lisätiedot: Tiia Sairanen,<br />
tiia.sairanen@tampere.fi,<br />
puh. 020 716 5540 tai<br />
050 4112434<br />
ERKKI RUOKONEN<br />
Syyskausi suomalaisen musiikin merkeissä<br />
Filharmonia aloitti<br />
vauhdikkaan syksyn<br />
Valokuvasta veistoksiin<br />
Sara Hildénin taidemuseon syksy ja talvi<br />
Museon syksy pyörähti käyntiin<br />
Gerhard Richterin näyttelyllä,<br />
joka on avoinna 16.10. asti. Richter<br />
(s.1932) on kansainvälisesti tunnetuin<br />
saksalainen nykytaiteilija, joka<br />
on erityisen kiinnostunut valokuvasta.<br />
Richterin aiheet vaihtelevat herkästä<br />
muotokuvasta abstraktiin “väriviidakkoon”.<br />
Richter luotaa Saksan<br />
vaikeaa lähihistoriaa sen eri puolilta,<br />
ja politiikka ja kantaaottavuus ovat<br />
Richterin näennäisen objektiivisessa<br />
työssä vahvasti mukana. Näyttely<br />
on Sara Hildénin taidemuseon osuus<br />
Backlight-tapahtumaan, seitsemänteen<br />
kansainväliseen valokuvataiteen<br />
triennaaliin <strong>Tampere</strong>ella.<br />
Syyskaudella 5.11. avautuu myös<br />
todellinen suurnäyttely, Richard<br />
Deaconin laaja retrospektiivinen<br />
näyttely. Englantilainen kuvanveistäjä<br />
Richard Deacon (s.1949) on<br />
monipuolinen taiteilija, jonka liitetään<br />
usein suuri koko, värikkyys ja<br />
mittakaavalla ja materiaaleilla leikkiminen.<br />
Teokset näyttävät syntyneen<br />
käsin nikkaroimalla ja niihin sisältyy<br />
tietoista käsityöläismäistä karheutta.<br />
Gerhard Richter 3.9.–16.10.<strong>2005</strong><br />
Richard Deacon 5.11.<strong>2005</strong>–<br />
16.4.2006. Museo ja Café Sara<br />
avoinna ti–su klo 11–18. Yleisöopastus<br />
su klo 15.00.<br />
Sara Hildénin taidemuseo<br />
Särkänniemi<br />
puh. 020 714 3500<br />
www.tampere.fi/hilden<br />
tiistai 15.11.<br />
Lapsen oikeus osuuteen yhteiskunnan<br />
voimavaroista<br />
klo (14.30) 15.00–17.30<br />
Sampolan juhlasali<br />
Alustajana Erkki Häkli, Lempäälän<br />
kunnan nuorisotoimenjohtaja.<br />
Teemasta järjestetään paneelikeskustelu.<br />
Yleisöksi toivotaan<br />
lapsia ja nuoria kysymyksineen.<br />
Lisätiedot: Tiia Sairanen.<br />
keskiviikko 16.11.<br />
Vanhemmuus ja lapsen oikeus<br />
turvallisiin vanhempiin<br />
klo 18–20<br />
Sammon keskuslukion auditorio<br />
Puhujana Keijo Tahkokallio.<br />
torstai 17.11.<br />
Lapsen oikeus suojeluun ja<br />
turvaan<br />
klo 9–15.45<br />
SOTE-talo, auditorio,<br />
Satamakatu 17 B<br />
Lisätietoja: Kirsi Koponen,<br />
puh. 050 313 2419, 020 777 0976.<br />
perjantai 18.11.<br />
Eläköön unelmat! Lasten <strong>Tampere</strong><br />
ry:n 10-vuotisjuhlatilaisuus<br />
klo 13–15.30<br />
Ahaa-teatteri, Hatanpään valtatie.<br />
Teemana pelot ja turvallisuus.<br />
sunnuntai 20.11.<br />
Lapsen oikeuksien päivän<br />
tapahtuma perheille<br />
klo 11–15<br />
Toimintakeskus Vuoltsu,<br />
Vuolteenkatu 13<br />
Tapahtuman järjestäjinä Raitsu<br />
(ehkäisevän päihdetyön toimisto),<br />
<strong>Tampere</strong>en kaupungin<br />
nuorisopalvelut, <strong>Tampere</strong>en<br />
ensi- ja turvakoti ry, <strong>Tampere</strong>en<br />
<strong>kaupunki</strong>lähetys ry, Unicef,<br />
Toimelan lapset (YST ry),<br />
Setlementtiyhdistys naapuri ry,<br />
Ahjolan setlementti (Isosiskoprojekti),<br />
Pirkanmaan ammattikorkeakoulu,<br />
<strong>Tampere</strong>en NN-<br />
KY ja kaupungin lapsiasiamies.<br />
Lisätiedot: Tiia Sairanen<br />
<strong>Tampere</strong> Filharmonian syyskausi<br />
alkoi suomalaisen musiikin merkeissä.<br />
Orkesteri tarjoaa tänä syksynä<br />
kotimaisia säveltäjiä ja kiinnostavia<br />
kantaesityksiä sekä konsertoi Mozartin<br />
ja Šostakovitšin juhlavuoden<br />
kunniaksi.<br />
Toisen kerran järjestettävä lokakuinen<br />
Valofonia-festivaali yhdistää<br />
sanan ja sävelen. 20.-23. lokakuuta järjestettävän<br />
festivaalin päätapahtuma<br />
on Rakas Aino, rakas Janne -konsertti,<br />
joka kertoo Sibeliusten rakkaustarinan<br />
heidän kirjeidensä ja säveltäjämestarin<br />
musiikin välityksellä. Kapellimestari<br />
Markus Lehtinen on suunnitellut<br />
ohjelman, ja Sibeliusten rooleissa ovat<br />
näyttelijät Mats Långbacka ja Aino Sibeliuksen<br />
sukuun kuuluva Jonna Järnefelt.<br />
Lauantaina 22.10. kuullaan Filharmonia-päivän<br />
konsertti. Silloin 97-<br />
jäseniseksi kasvanut orkesteri kutsuu<br />
Muumipeikko<br />
sai patsaan<br />
Tänä syksynä tulee kuluneeksi<br />
60 vuotta ensimmäisen Tove Janssonin<br />
muumikirjan ilmestymisestä.<br />
Småtrollen och den stora oversvämningen<br />
(Muumit ja suuri tuhotulva,<br />
1991) julkaistiin vuonna 1945, ja<br />
sitä seurasi nopeasti viisi muuta<br />
ruotsinkielistä muumiromaania.<br />
Ensimmäiset suomennokset saatiin<br />
vuonna 1955.<br />
Elokuun lopulla paljastettiin<br />
<strong>Tampere</strong>en Muumilaakson edustalla<br />
Muumipeikon pronssinen patsas.<br />
Puolen metrin korkuinen patsas<br />
perustuu taidegraafikko, professori<br />
Tuulikki Pietilän malliin, jonka<br />
kuvanveistäjä Matti Kalkamo valoi<br />
pronssiin. Patsas on kiinnitetty miljoonien<br />
vuosien ikäisen kivettyneen<br />
puun fossiilin päälle.<br />
Muumilaaksossa vietetään 60-<br />
vuotisjuhlia pitkin syksyä erilaisin<br />
tapahtumin.<br />
JARI KUUSENAHO<br />
75-vuotisjuhlansa merkeissä yleisön<br />
kotiinsa <strong>Tampere</strong>-taloon, jossa tarjolla<br />
on monipuolista, vapaamuotoista ohjelmaa.<br />
Päivä päättyy konserttiin, jossa<br />
musiikin ja Erkki Toivasen kerronnan<br />
myötä kuljetaan sinfoniaorkesterin<br />
historiasta tähän päivään. Sinfonian<br />
johtaa kapellimestari Jan Söderblom,<br />
joka ainoana suomalaisena kilpailijana<br />
pääsi kolmen parhaan joukkoon kansainvälisen<br />
Jean Sibelius –kapellimestarikilpailun<br />
finaaliin. Lipunhinta on<br />
75-vuotiaan orkesterin lahja tamperelaisille,<br />
vain 6 euroa.<br />
Mozartin 250- ja Šostakovitšin<br />
100-vuotisjuhlavuosi on ensi vuonna,<br />
mutta <strong>Tampere</strong> Filharmonia soittaa<br />
mestareiden musiikkia sekä syys- että<br />
kevätkaudella.<br />
Lisätietoja ja <strong>Tampere</strong> Filharmonian<br />
syksyn ohjelmisto löytynyt Internetistä<br />
osoitteesta www.tampere.fi/or<br />
Sara Hildénin taidemuseossa on esillä Richard Deaconin teoksia.<br />
Finpol05 – turvaa,<br />
tekniikkaa, tutkintaa<br />
Turvaa teille ja kun miekka<br />
siivet sai”. Poliisimuseo esittäytyy<br />
Vapriikissa 16.9.<strong>2005</strong> alkaen näyttelyllä,<br />
joka juhlistaa lentävien eli Liikkuvan<br />
poliisin 75-vuotista historiaa.<br />
Esittelyssä on myös Poliisin tekniikkakeskus,<br />
joka on varustanut sinivuokkoja<br />
autoista aseisiin ja tutkista<br />
turvaliiveihin 85 vuoden ajan.<br />
Rikosmuseon näyttelyn kautta<br />
tehdään katsaus suomalaisen rikoksen<br />
jäljille Piispa Henrikin surmasta<br />
aina nykypäivän taideväärennöksiin.<br />
Tervetuloa tutustumaan turvallisuusammattilaisten<br />
haasteelliseen<br />
maailmaan.<br />
Vapriikissa 16.9.<strong>2005</strong>–26.2.2006<br />
Museokeskus Vapriikki<br />
www.tampere.fi/vapriikki<br />
puh. (03) 3146 6966<br />
Veturiaukio 4<br />
Bändi-ilta nuorille<br />
Nuorisopalvelut yhteistyössä Nuorisofoorumin kanssa järjestävät<br />
ensimmäisen LIVE-musiikkitapahtuman varaslähtönä <strong>Tampere</strong>-päivään<br />
eli jo lauantaina 1.10.<strong>2005</strong> Vuoltsun nuorisokeskuksessa Vuolteenkatu<br />
13. Tapahtuma on päihteetön ja alle 18-vuotiaille (13–17v.) . Ovet aukeavat<br />
klo 19 , musiikki loppuu 23.30.<br />
Illan pääbändinä on FLINCH. Maksuton.<br />
Lisätiedot: jukka.etu-seppala@tampere.fi
11<br />
Koululaisen terveydenhuolto<br />
on yhä enemmän sosiaalista ja psyykkistä<br />
Monessa tamperelaisessa kodissa<br />
on hämmästytty, kun lapsen kouluterveystarkastuksen<br />
esitietolomake<br />
onkin sisältänyt vaativia kysymyksiä<br />
vanhemmille. Mitkä ovat perheenne<br />
vahvuudet? Vanhempien käsitys lapsen<br />
tavasta oppia?<br />
Kouluterveydenhuolto ei ole pelkästään<br />
pituuden ja painon seuraamista<br />
ja pakollisia rokotuksia, vaan koululaisten<br />
hyvinvointia vaalitaan laajasti.<br />
– Merkittävin muutos on siinä, että<br />
sosiaalinen ja psyykkinen puoli on tullut<br />
tärkeäksi, ellei jopa tärkeämmäksi<br />
kuin fyysinen puoli, koululääkäri Eija-<br />
Liisa Ala-Laurila sanoo.<br />
– Oppilaat kohtaavat nykyään perheissä<br />
ja kaveripiirissä monenlaisia ongelmia,<br />
ja kouluterveydenhuollolla on<br />
tärkeä rooli mahdollisimman varhain<br />
auttaa näissä ongelmissa, Ala-Laurila<br />
kuvailee.<br />
Kouluterveydenhuoltoa kehitetään<br />
<strong>Tampere</strong>ellakin aktiivisesti. Säännöllisten<br />
terveystarkastusten oheen haetaan<br />
uusia tapoja huo<strong>lehti</strong>a lasten ja nuorten<br />
terveydestä.<br />
Kouluterveydenhuolto on paljon muutakin kuin fyysisen terveyden säännöllistä<br />
seuraamista. Kuvassa on meneillään kuulotutkimus.<br />
Matala kynnys<br />
terveydenhoitajalle<br />
Oppilaiden terveydenhuollon kehitystyössä<br />
on kuultu sekä lasten ja nuorten<br />
että heidän vanhempiensa toiveita.<br />
<strong>Tampere</strong>en kaupungin kouluterveydenhuollon<br />
koordinaattori Hannele Järvi<br />
on vieraillut lasten parlamentin ja nuorisofoorumin<br />
kokouksissa ja tehnyt koulutulokkaiden<br />
ja 7. luokkalaisten vanhemmille<br />
kirjalliset kyselyt.<br />
– Koululaiset toivoivat, että terveydenhoitaja<br />
näkyisi koulun arjessa ja että<br />
hänen luokseen olisi helppo tulla. Monet<br />
vanhemmat halusivat olla mukana<br />
lastensa terveystarkastuksissa, ja toivoivat<br />
reilua keskustelua kaikista aiheista,<br />
Hannele Järvi kertoo.<br />
– Toimintaa on lähdetty kehittämään<br />
sekä käyttäjien että ammattilaisten<br />
näkökulmien pohjalta. Ohjenuorana<br />
ovat valtakunnalliset suositukset,<br />
<strong>Tampere</strong>en kouluterveydenhuoltoa<br />
on vuodesta 2003 lähtien koordinoinut<br />
Hannele Järvi.<br />
joiden parasta mahdollista toteuttamista<br />
<strong>Tampere</strong>ellakin haetaan, Järvi lisää.<br />
Lomakkeet saatavilla myös<br />
verkossa<br />
Kouluterveydenhuollon ”<strong>Tampere</strong>en<br />
malliin” kuuluvat muun muassa esi-<br />
tietolomakkeet, jotka vanhemmat<br />
voivat nyt täyttää ja tulostaa verkossa<br />
perinteisten paperilomakkeiden<br />
vaihtoehtona. Lomakkeet tulivat kaupungin<br />
verkkosivuille viime keväänä,<br />
ja palaute on ollut myönteistä, mutta<br />
hämmästynyttä.<br />
– Vanhemmat ovat ihmetelleet,<br />
kun lomakkeissa pyydetään pohtimaan<br />
syvällisiä kysymyksiä perheen toimivuudesta<br />
ja kysellään yksityiskohtaisesti<br />
vanhempienkin elintavoista, Hannele<br />
Järvi kertoo.<br />
Lomakkeiden kysymyksissä näkyy<br />
valtakunnallinen trendi kohti kokonaisvaltaisempaa<br />
terveydenhuoltoa.<br />
Neuvola-aikana koko perhe on mukana<br />
lapsen terveyden hoidossa, ja nyt koululaisten<br />
kohdalla halutaan rakentaa<br />
katkennut yhteys uudelleen.<br />
– Kouluterveydenhuollossa on<br />
siirrytty yksilönäkökulmasta yhteisönäkökulmaan.<br />
Lapsen hyvinvointi on<br />
tiukasti sidoksissa perheen ja koulun<br />
yhteisöihin, Hannele Järvi kuvailee.<br />
Esitietolomakkeet ovat verkossa<br />
osoitteessa:<br />
www.tampere.fi/terveyspalvelut/<br />
koululaisetjaopiskelijat/kouluth/<br />
lomakkeet.html<br />
Teksti: Anna Byckling<br />
Kuvat: Ari Järvelä<br />
Perheryhmästä vertaistukea vanhemmuuteen<br />
<strong>Tampere</strong>en kaupungin perheryhmät<br />
tarjoavat nuorille vanhemmille<br />
ja heidän lapsilleen tekemistä sekä auttaa<br />
lapsiperheiden arkeen liittyvissä<br />
kysymyksissä. Viikoittaiset tapaamiset<br />
tuovat mukavaa vaihtelua nuorten perheiden<br />
elämään.<br />
– Perheryhmässä tapaa aikuisia ihmisiä<br />
ja muita vanhempia. Lisäksi ryhmään<br />
osallistuminen rytmittää hyvin<br />
päivän kulkua, kertoo neljä kuukautta<br />
vanhan Erinin kanssa Hervannan<br />
perheryhmässä käyvä Erja.<br />
Vuoden ikäisen Joonan isä Mikko<br />
on myös tyytyväinen kokemuksiinsa<br />
perheryhmän toiminnasta. Hänen<br />
perheensä osallistui ryhmään jo<br />
esikoistyttären, Pinjan, synnyttyä.<br />
– Ilman perheryhmää olisin vain<br />
kotona. Nyt tulee lähdettyä liikkeelle<br />
heti aamusta. Täällä kaikki vanhemmat<br />
katsovat kaikkien lasten perään,<br />
joten välillä voi ottaa hetken omaa<br />
aikaa ja lukea vaikka sanomalehden<br />
rauhassa. Samalla lapsi tottuu muihin<br />
lapsiin ja hänen on helpompi mennä<br />
myöhemmin päiväkotiin, Mikko sanoo.<br />
– Perheryhmä on tavallaan mummolan<br />
korvike. Ihmiset hyväksytään<br />
täällä sellaisena kuin he ovat ja työskentelemme<br />
ystävyyden maaperällä.<br />
Yhdessä tekeminen, säännöllisyys ja<br />
luottamuksellisuus ovat toiminnan<br />
kulmakiviä, tiivistää perhetyöntekijä<br />
Satu Kivinen.<br />
Tukea kodinomaisessa<br />
ympäristössä<br />
<strong>Tampere</strong>en kaupungin perheryhmät<br />
toimivat tällä hetkellä Hervannan lisäksi<br />
Tesomalla, Kalevassa ja Multisillassa.<br />
Lisäksi <strong>kaupunki</strong> tekee tiivistä<br />
yhteistyötä <strong>Tampere</strong>en <strong>kaupunki</strong>lähetys<br />
ry:n kanssa, joka ylläpitää kahta<br />
perheryhmää.<br />
Kaupungin perheryhmiin pääsevät<br />
ensisijaisesti perheet, joissa on<br />
alle kolmevuotias lapsi. Perheryhmät<br />
ovat suljettuja ja palvelun piiriin pääsee<br />
esimerkiksi äitiys- ja lastenneuvolan<br />
terveydenhoitajan tai oman asuinalueen<br />
perhetyönohjaajan kautta. Toiminta<br />
on maksutonta.<br />
– Perheryhmään, jossa on tilaa, voi<br />
tulla milloin tahansa. Näin ryhmässä<br />
on erilaisissa tilanteissa olevia aikuisia,<br />
jotka voivat jakaa kokemuksiaan<br />
ja oppia myös toisiltaan, Satu Kivinen<br />
kertoo.<br />
Perheryhmä toimii kodinomaisessa<br />
ympäristössä, ja päiväohjelmaan<br />
kuuluu vapaata leikkimistä, yhteisiä<br />
askartelu-, laulu- ja leikkituokioita,<br />
ulkoilua ja ruokailua. Perheryhmän<br />
työntekijät ovat jatkuvasti vanhempien<br />
käytettävissä, jos nämä haluavat<br />
keskustella mieltään painavista asioista.<br />
Vanhempien yksinäisyys<br />
lisääntynyt vuosien kuluessa<br />
Hervannan perheryhmä on Suomen<br />
vanhin toimiva perheryhmä. Se täyttää<br />
tänä vuonna kymmenen vuotta. Kuluneiden<br />
vuosien aikana asiat, joissa<br />
perhe tarvitsee tukea, ovat muuttuneet<br />
paljon. Yksinäisyys on lisääntynyt<br />
huomattavasti ja se on totaalista.<br />
Perheryhmä tarjoaa nuorille lapsiperheille kaivattua vaihtelua arkeen. Joonas (vas.) ja Joona Hervannan<br />
perheryhmän leikkinurkkauksessa.<br />
– On olemassa vanhempia, joiden<br />
ainoa aikuiskontakti syntyy kauppareissulla.<br />
Tällöin on vaarana, että pieni<br />
lapsi joutuu väärään rooliin. Hän ei<br />
ole enää vanhemman hoidettavana,<br />
vaan elämänkumppani, jolle asetetaan<br />
liikaa odotuksia, Kivinen kuvailee.<br />
Nykyään vanhemmat ovat aikaisempaa<br />
enemmän kiinni omissa tarpeissaan,<br />
ja heille voi tulla yllätyksenä,<br />
että lapsen tarpeet ovat aina<br />
etusijalla ja lapsi tarvitsee vanhempien<br />
huolenpitoa ja läsnäoloa vuosiksi<br />
eteenpäin.<br />
– Olemme perheiden vierellä kulkijoita<br />
ja tukijoita. Tässä työssä pitää<br />
olla passiivisesti aktiivinen. Pitää pysähtyä<br />
paikoilleen, jotta voi nähdä ja<br />
kuulla ja reagoida vanhempien huoliin,<br />
Satu Kivinen sanoo.<br />
Teksti: Minna Pajunen<br />
Kuva: Ari Järvelä
12<br />
Pikkuyliopistoksikin nimitetty Sammon uusi keskuslukio sijaitsee Uimalankatuun rajoittuvalla<br />
puistotontilla Kalevassa.<br />
Uusi uljas Sammon keskuslukio<br />
otettiin käyttöön<br />
Sammon keskuslukiossa<br />
aloitettiin elokuussa koulutyö<br />
upouusissa tiloissa.<br />
Uimalankatu 5:een majoittuivat<br />
Teiskontieltä muuttanut<br />
Sammon lukio sekä<br />
<strong>Tampere</strong>en aikuislukio ja<br />
Pellervon kirjasto. Aikuislukion<br />
toinen toimipiste on<br />
edelleen Pyynikintorilla.<br />
Arkkitehti Olli Pekka Jokelan<br />
suunnitteleman rakennuksen avainsana<br />
onkin monikäyttöisyys. Päivä- ja aikuislukio<br />
käyttävät samoja luokkia, päivälukiolaiset<br />
päivällä ja aikuisopiskelijat<br />
illalla, ja talo on avoin myös koulun<br />
ulkopuoliseen käyttöön. Erityisesti<br />
liikuntasalilla ja auditoriolla on ollut<br />
vilkas kysyntä.<br />
Näyttävä rakennus ja sen tilajako<br />
keräävät kiitosta sekä opiskelijoilta että<br />
henkilökunnalta. Keskuslukio edustaa<br />
valtakunnallisestikin uudenlaista koulurakentamista,<br />
sillä rakennus jakaantuu<br />
selkeästi opetus- ja muihin tiloihin.<br />
Kolmikerroksisessa rakennuksessa on<br />
kuusi siipeä, joista oikeanpuoleisissa sijaitsevat<br />
oppiaineittain ryhmitellyt opetussolut.<br />
Vasemmanpuoleisiin siipiin<br />
sijoittuvat kirjasto, ruokala, liikuntasali,<br />
atk-luokat, etäopetuskeskus, opettajainhuoneet,<br />
hallintotilat sekä oppilasterveydenhuolto.<br />
Eri toiminnot yhdistää kiilamainen<br />
keskusaula, joka palvelee myös ruokailutilojen<br />
jatkeena, oleskelu- ja läksyjentekotilana<br />
ja tarvittaessa esimerkiksi<br />
juhlasalina.<br />
Oppilasmäärä<br />
moninkertaistuu<br />
– Olemme tyytyväisiä kokonaisuuteen.<br />
Henkilökunta sai vaikuttaa luokka- ja<br />
työtilaratkaisuihin. Kunkin aineen<br />
opettajat neuvottelivat sekä rakennusettä<br />
sisustusarkkitehdin kanssa, rehtori<br />
Hannu Suoniemi kertoo.<br />
– Tämänkokoisessa isossa oppi-<br />
Rehtori Hannu<br />
Suoniemi on<br />
tyytyväinen,<br />
että opettajien<br />
näkemykset<br />
otettiin<br />
huomioon<br />
luokka- ja<br />
työtilojen<br />
suunnittelussa.
13<br />
Sammon keskuslukiossa<br />
on avoimet ovet<br />
<strong>Tampere</strong>en päivänä<br />
2.10.<strong>2005</strong> klo 12–15.<br />
laitoksessa ei oikeastaan ole muuta<br />
vaihtoehtoa kuin osastojako. Se<br />
mahdollistaa opettajien yhteistyön,<br />
mikä tuo lisäarvoa opetukseen.<br />
Sammon keskuslukiossa opiskelee<br />
nyt 470 oppilasta, heistä urheilulinjalla<br />
120. Aikuislukion kirjoilla<br />
on noin 2000 opiskelijaa. Päivälukion<br />
opiskelijamäärä nousee 650:een<br />
vuonna 2007, kun sisäänotettavien<br />
määrä kaksinkertaistuu.<br />
– Kokoavana verkosto- ja keskuslukiona<br />
pystymme tulevaisuudessa<br />
tarjoamaan enemmän valinnaiskursseja,<br />
mikä monipuolistaa opiskelijoidemme<br />
opinto-ohjelmia. Se suo<br />
mahdollisuuden myös muiden lukioiden<br />
opiskelijoille valita niitä, Suoniemi<br />
valottaa.<br />
Tänä syksynä uudessa rakennuksessa<br />
ovat evakossa myös 7.–9. luokkien<br />
oppilaat Teiskontieltä, missä<br />
Sammon koulua remontoidaan.<br />
Elina Mäntylä ja Petra Salminen kiittelevät Sammon keskuslukion avaruutta. Myös läksyjen tekemiseen löytyy tilaa.<br />
Tilaa, tekniikkaa<br />
ja avaruutta<br />
Koulun pintaala on noin 7000 neliötä.<br />
– Uutta ja hienoa, tilaa ja avaruutta!<br />
Kaiken löytää helposti. Opetustilat<br />
on jaoteltu selkeästi oppiaineiden<br />
mukaan, kolmannen vuosiluokan<br />
oppilaat Petra Salminen ja<br />
Elina Mäntylä kiittävät.<br />
– Läksyjen tekemiseen on paljon<br />
tilaa. Säilytyskaapit ovat samoin hyvä<br />
asia. Väriä tosin täällä olisi saanut<br />
olla ehkä vähän enemmän, Salminen<br />
aprikoi.<br />
– Tekniikka on myös huippuluokkaa,<br />
hän tietää.<br />
Rehtori Hannu Suoniemi vahvistaa<br />
saman. Jokaisessa luokassa on<br />
esimerkiksi dokumenttikamera, joka<br />
kuvaa ja heijastaa vaikkapa kirjan sivun<br />
kankaalle oppilaiden näkyville.<br />
Piirtoheittimiä ei siten enää tarvita.<br />
Ulko-ovet avautuvat opettajien sormitunnistimilla.<br />
– Modernien teknisten opetuslaitteiden<br />
ansiosta asiat on helpompi<br />
havainnollistaa, ja ne tekevät<br />
opetuksesta ehkä kiinnostavampaa,<br />
mutta oppiminen tapahtuu silti edelleen<br />
oppilaan päässä, Suoniemi naurahtaa.<br />
Urheilulinjalla opiskeleva ja salibandya<br />
pelaava Mäntylä on tyytyväinen<br />
1200 neliön liikuntasaliin ja<br />
kuntosaliin useine pukuhuoneineen.<br />
Liikuntatilat on suunniteltu ennen<br />
kaikkea koululiikuntaa varten, ja lajivalmennus<br />
tapahtuu yhä toisaalla.<br />
– Nyt toivomme vain hieman aikaa<br />
uuteen totuttelemiseen ja koulun<br />
uuden toimintakulttuurin luomiseen,<br />
Suoniemi esittää.<br />
Teksti: Jaana Kalliomäki<br />
Kuvat: Ari Järvelä<br />
Diabetesvastaanotto sai lisää tilaa Satamakadulla<br />
Jalkaterapeutti Sanna Martikaisen<br />
vastaanottohuone on valoisa<br />
ja siinä on hyvin tilaa suurelle hoitotuolille.<br />
Martikainen on tyytyväinen,<br />
sillä aiemmin hänellä ei ollut huonetta<br />
ollenkaan.<br />
Diabetesvastaanotto ehti toimia<br />
Satamakadulla sosiaali- ja terveystalos-<br />
sa yli kymmenen vuotta muutamassa<br />
huoneessa, kunnes keväällä muun<br />
muassa opiskelijaterveydenhuolto ja<br />
psykologipalvelut muuttivat toisaalle<br />
ja diabetesvastaanotto sai 11 huonetta<br />
lisää.<br />
– Kyllä täällä päät kolisivat yhteen,<br />
nauraa osastonhoitaja Taru Niskanen.<br />
Aiemmin kaikki huoneet varastoja<br />
ja henkilökunnan pukuhuoneita myöten<br />
oli pakko pitää vastaanottokäytössä,<br />
ja myös välinejakelu hoidettiin samoissa<br />
ahtaissa tiloissa.<br />
– Ei voi kuin ihmetellä, miten ylipäätään<br />
selvisimme, Taru Niskanen ihmettelee<br />
katsellessaan diabetesvastaanoton<br />
tilavaa uutta ilmettä.<br />
– Suurin uudistus on kuitenkin se,<br />
että saimme oman jalkaterapeutin ja<br />
hänelle vastaanottotilat. Aiemmin jalkaongelmista<br />
kärsivä diabeetikko jouduttiin<br />
usein lähettämään erikoissairaanhoitoon,<br />
mikä oli hidasta ja kallista,<br />
Niskanen kertoo.<br />
Ryhmätoiminta alkaa<br />
Ajanmukaiset toimitilat tulevat tarpeeseen,<br />
sillä diabetesvastaanoton<br />
käyntimäärä on vuosittain yli 10 000<br />
ja lisääntyy joka vuosi 700 – 800 käynnillä.<br />
Erityisesti tyypin kaksi diabetesta<br />
löytyy yhä enemmän, kun riskiryhmien<br />
Jalkaterapeutti Sanna Martikainen<br />
sai työtilat diabetesvastaanoton<br />
laajennuksessa. Riitta Norri on yksi<br />
tyytyväisistä potilaista.<br />
seulontaa on <strong>Tampere</strong>ella tehostettu.<br />
– Alun perin tämä vastaanotto perustettiin<br />
tyypin yksi diabeetikoita varten,<br />
mutta nykyään suurin osa potilaista<br />
sairastaa tyypin kaksi diabetesta, Taru<br />
Niskanen kertoo.<br />
Diabetesvastaanotolla ohjataan<br />
ja neuvotaan kaikkia alle 66-vuotiaita<br />
diabeetikkoja tautityypistä riippumatta.<br />
Laajentuneissa tiloissa työskentelee<br />
hoitajien lisäksi useita lääkäreitä, joiden<br />
vastaanotot on tarkoitettu etenkin<br />
sairaalasta avohoitoon päässeille sekä<br />
niille tyypin yksi diabeetikoille, joiden<br />
hoito on kokonaan järjestämättä.<br />
Suuremmat tilat mahdollistavat<br />
diabetesvastaanotolla ryhmätoiminnan<br />
aloittamisen. Uusia tyypin kaksi potilaita<br />
tulee niin paljon, ettei jokaiselle ole<br />
mahdollista järjestää omaa ohjausaikaa.<br />
– Hoidon opastusta voidaan antaa<br />
myös ryhmissä ja etuna on silloin toisten<br />
potilaiden vertaistuki. Sairauden<br />
kanssa elämiseen saa usein parhaan tuen<br />
toisilta samassa tilanteessa olevilta,<br />
Taru Niskanen miettii.<br />
– Kun tyypin kaksi potilaita ohjataan<br />
enemmän ryhmissä, jää toivottavasti<br />
enemmän aikaa tehostaa myös<br />
alkuperäisen kohderyhmän eli tyypin<br />
yksi diabeetikoiden hoitoa, Niskanen<br />
lisää tyytyväisenä.<br />
Teksti ja kuva:<br />
Anna Byckling
16<br />
Päiväkodin ja koulun kasvattajat tiivistävät yhteistyötään:<br />
Lapselle hyvä opinpolku<br />
Päiväkodin ja koulun yhteistyöllä<br />
rakennetaan lapselle turvattu<br />
opinpolku varhaisvuosista<br />
nuoruuteen. Kuvassa Eveliina<br />
Nieminen ja Oskari Nikula<br />
Haukiluoman päiväkodissa.<br />
Lentävänniemen koulun<br />
rehtorin huoneessa istuu<br />
sateisena syysaamuna<br />
kaksi hyväntuulista<br />
kasvatusalan ammattilaista.<br />
Paperille piirretyt<br />
kaaviot kulkevat pyöreän<br />
pöydän yli, lyijykynä<br />
ahertaa uusia laatikoita,<br />
punakynä korjaa. Kasvoilta<br />
paperipinojen takana<br />
paistaa innostus.<br />
Erkki Torvinen ja Elli Kalliomäki<br />
ovat yksi viidestä uudesta työparista,<br />
joiden vastuulla perusopetuksen ja<br />
päivähoidon uuden yhteistyön ja aluetoiminnan<br />
rakentaminen käytännössä<br />
on. Peruslinjaukset ovat yhteisiä koko<br />
kaupungille, mutta yhteistyön käytännön<br />
muodot voivat poiketa toisistaan<br />
eri alueilla. Päätöksenteko tulee lähemmäs<br />
aluetta ja sillä toimivia kouluja ja<br />
päiväkoteja.<br />
Samaan aikaan yhteistyöuudistuksen<br />
kanssa päivähoito ja perusopetus<br />
ottavat käyttöön uuden tilaaja–tuottaja<br />
-mallin. Esimerkiksi päiväkodit muodostavat<br />
tiimejä ja voivat ensi vuoden<br />
alusta lähtien suunnitella omaa toimintaansa<br />
ja talouttaan alueiden sisällä<br />
selvästi nykyistä vapaammin ja itsenäisemmin.<br />
Yhtenä tavoitteena on lisätä<br />
lasten, perheiden ja päivähoidon henkilökunnan<br />
mahdollisuuksia vaikuttaa<br />
alueelliseen toimintaan.<br />
Lähtökohtana<br />
lapsen tarpeet<br />
Päivähoidossa sekä esi- ja perusopetuksessa<br />
lasta ohjaavat kasvatusalan ammattilaiset.<br />
Ensimmäisistä päivähoitovuosista<br />
lähtien lasta hoitaville päivähoidon<br />
kasvattajille kertyy paljon<br />
tietoa lapsen tarpeista ja siitä, miten<br />
juuri hänen varttumistaan voitaisiin<br />
parhaiten tukea.<br />
Pelkkä tiedonsiirtäminen ei enää<br />
riitä, vaan nyt mietitään, miten päivähoidossa<br />
ja perusopetuksen eri vaiheissa<br />
kertyvä yhteinen kokemus lapsesta<br />
koituisivat tämän omaksi eduksi eri<br />
vaiheissa lapsuutta ja nuoruutta. Vaikka<br />
päivähoidon ja perusopetuksen nivelkohta<br />
on tärkeä, lapsen opinpolun<br />
pitää olla vankalla pohjalla vielä yläluokillakin.<br />
Mutta:<br />
– Ammatillinen näkökulma kasvatukseen<br />
ei riitä. Lähtökohtana pitää olla<br />
lapsen itsensä, Erkki Torvinen sanoo.<br />
Päivähoidon ja perusopetuksen<br />
kesken uudistuksessa on kysymys tutuksi<br />
tulemisesta: toisen toiminta- ja<br />
menettelytapoihin tutustumisesta. Alueisiin<br />
jakautuminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia<br />
myös koulujen väliseen<br />
yhteistyöhön.<br />
Keneltä voin kysyä<br />
koulumatkasta?<br />
Elli Kalliomäki ja Erkki Torvinen ovat<br />
yhtä mieltä siitä, että opinpolun taustalla<br />
oleva toimijoiden verkosto on<br />
tuotava näkyviin ja lähemmäs lasta ja<br />
perhettä.<br />
– Jatkossa pitää tehdä näkyväksi<br />
myös se, miten kasvatukseen ja opetukseen<br />
liittyvässä työssä on organisoiduttu.<br />
Kehen vanhemmat kulloinkin<br />
voivat ottaa yhteyttä? Kenen kanssa<br />
voidaan keskustella esimerkiksi päiväkodissa<br />
tai koulussa tarjolla olevasta<br />
ruuasta, keneltä kysyä koulutien liikennejärjestelyistä?<br />
Oman kaupunginosan sisällä tehtävä<br />
yhteistyö ei ole uusi keksintö, mutta<br />
aikaisemmin se on ollut satunnaisempaa.<br />
Lentävänniemen koulussa yhteistyöllä<br />
on pitkä perinne. Koulu, sen<br />
lähistöllä toimivat päiväkodit, lähipoliisi,<br />
seurakunta, kaupungin nuoriso- ja<br />
kulttuuripalvelut sekä alueen muut toimijat<br />
ovat järjestäneet yhteisiä kaupunginosatapahtumia<br />
vuosittain. Koulu<br />
tukee myös lasten harrastustoimintaa,<br />
ja tässä vanhempainyhdistyksellä on<br />
merkittävä rooli.<br />
– Näin on toteutettu ajatusta kouluista<br />
avoimina toimintakeskuksina.<br />
Koulu on osallistunut myös sellaiseen<br />
toimintaan, jonka on katsottu edistävän<br />
alueella asuvien lasten ja nuorten<br />
hyvinvointia yleisemminkin, Erkki Torvinen<br />
toteaa.<br />
Teksti: Johanna Toivanen<br />
Kuvat: Ari Järvelä<br />
– Päätökset päivähoidon<br />
palveluiden kehittämisestä<br />
tehdään jatkossa paljolti<br />
alueilla. Tämän pitäisi näkyä<br />
myös perheiden kanssa<br />
tehtävässä yhteistyössä, arvioi<br />
päivähoidon läntisen alueen<br />
aluejohtaja Elli Kalliomäki.<br />
Paperille hahmottuu malli siitä,<br />
kuinka läntinen <strong>Tampere</strong> tästä eteenpäin<br />
rakentaa päivähoidon ja perusopetuksen<br />
yhteistyötä. Nyt piirretään viiva<br />
sellaistenkin laatikoiden väliin, josta se<br />
on aikaisemmin puuttunut. Päämäärä<br />
on yhteinen: rakentaa lapselle yhtenäinen,<br />
turvattu opinpolku varhaisvuosista<br />
nuoruuteen.<br />
Rehtori Erkki Torvinen ja Haukiluoman<br />
päiväkodin johtaja Elli Kalliomäki<br />
tekevät yhteistyötä tottuneesti.<br />
Torvinen valittiin keväällä läntisen<br />
<strong>Tampere</strong>en perusopetuksen aluerehtoriksi,<br />
Kalliomäki puolestaan saman päivähoidon<br />
alueen aluejohtajaksi.<br />
– Uudistuksen ytimessä on lapsi<br />
ja lapsen etu, tiivistää aluerehtori<br />
Erkki Torvinen.
Change language