Tampere-lehti 3/2005 - Tampereen kaupunki

More documents

Recommendations

Info

10 Teemaviikko lapsen oikeuksista YK:n lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta. Tampereella tehdään lapsen oikeuksia tunnetuksi erilaisissa tilaisuuksissa teemaviikolla 14.– 20. marraskuuta. maanantai 14.11. Lapsen oikeus osallistua klo 15–17.30 Aleksanterin koulun juhlasali Puheenvuoroja aktiivisesti osallistuvilta lapsilta ja nuorilta (mm. Lasten Parlamentti, Nuorisofoorumi, lauta- ja johtokuntatyöskentely, oppilaskuntatoiminta) ja kommenttipuheenvuoroja aikuisilta lasten osallistumisen merkityksestä. Lisätiedot: Tiia Sairanen, tiia.sairanen@tampere.fi, puh. 020 716 5540 tai 050 4112434 ERKKI RUOKONEN Syyskausi suomalaisen musiikin merkeissä Filharmonia aloitti vauhdikkaan syksyn Valokuvasta veistoksiin Sara Hildénin taidemuseon syksy ja talvi Museon syksy pyörähti käyntiin Gerhard Richterin näyttelyllä, joka on avoinna 16.10. asti. Richter (s.1932) on kansainvälisesti tunnetuin saksalainen nykytaiteilija, joka on erityisen kiinnostunut valokuvasta. Richterin aiheet vaihtelevat herkästä muotokuvasta abstraktiin “väriviidakkoon”. Richter luotaa Saksan vaikeaa lähihistoriaa sen eri puolilta, ja politiikka ja kantaaottavuus ovat Richterin näennäisen objektiivisessa työssä vahvasti mukana. Näyttely on Sara Hildénin taidemuseon osuus Backlight-tapahtumaan, seitsemänteen kansainväliseen valokuvataiteen triennaaliin Tampereella. Syyskaudella 5.11. avautuu myös todellinen suurnäyttely, Richard Deaconin laaja retrospektiivinen näyttely. Englantilainen kuvanveistäjä Richard Deacon (s.1949) on monipuolinen taiteilija, jonka liitetään usein suuri koko, värikkyys ja mittakaavalla ja materiaaleilla leikkiminen. Teokset näyttävät syntyneen käsin nikkaroimalla ja niihin sisältyy tietoista käsityöläismäistä karheutta. Gerhard Richter 3.9.–16.10.2005 Richard Deacon 5.11.2005– 16.4.2006. Museo ja Café Sara avoinna ti–su klo 11–18. Yleisöopastus su klo 15.00. Sara Hildénin taidemuseo Särkänniemi puh. 020 714 3500 www.tampere.fi/hilden tiistai 15.11. Lapsen oikeus osuuteen yhteiskunnan voimavaroista klo (14.30) 15.00–17.30 Sampolan juhlasali Alustajana Erkki Häkli, Lempäälän kunnan nuorisotoimenjohtaja. Teemasta järjestetään paneelikeskustelu. Yleisöksi toivotaan lapsia ja nuoria kysymyksineen. Lisätiedot: Tiia Sairanen. keskiviikko 16.11. Vanhemmuus ja lapsen oikeus turvallisiin vanhempiin klo 18–20 Sammon keskuslukion auditorio Puhujana Keijo Tahkokallio. torstai 17.11. Lapsen oikeus suojeluun ja turvaan klo 9–15.45 SOTE-talo, auditorio, Satamakatu 17 B Lisätietoja: Kirsi Koponen, puh. 050 313 2419, 020 777 0976. perjantai 18.11. Eläköön unelmat! Lasten Tampere ry:n 10-vuotisjuhlatilaisuus klo 13–15.30 Ahaa-teatteri, Hatanpään valtatie. Teemana pelot ja turvallisuus. sunnuntai 20.11. Lapsen oikeuksien päivän tapahtuma perheille klo 11–15 Toimintakeskus Vuoltsu, Vuolteenkatu 13 Tapahtuman järjestäjinä Raitsu (ehkäisevän päihdetyön toimisto), Tampereen kaupungin nuorisopalvelut, Tampereen ensi- ja turvakoti ry, Tampereen kaupunkilähetys ry, Unicef, Toimelan lapset (YST ry), Setlementtiyhdistys naapuri ry, Ahjolan setlementti (Isosiskoprojekti), Pirkanmaan ammattikorkeakoulu, Tampereen NN- KY ja kaupungin lapsiasiamies. Lisätiedot: Tiia Sairanen Tampere Filharmonian syyskausi alkoi suomalaisen musiikin merkeissä. Orkesteri tarjoaa tänä syksynä kotimaisia säveltäjiä ja kiinnostavia kantaesityksiä sekä konsertoi Mozartin ja Šostakovitšin juhlavuoden kunniaksi. Toisen kerran järjestettävä lokakuinen Valofonia-festivaali yhdistää sanan ja sävelen. 20.-23. lokakuuta järjestettävän festivaalin päätapahtuma on Rakas Aino, rakas Janne -konsertti, joka kertoo Sibeliusten rakkaustarinan heidän kirjeidensä ja säveltäjämestarin musiikin välityksellä. Kapellimestari Markus Lehtinen on suunnitellut ohjelman, ja Sibeliusten rooleissa ovat näyttelijät Mats Långbacka ja Aino Sibeliuksen sukuun kuuluva Jonna Järnefelt. Lauantaina 22.10. kuullaan Filharmonia-päivän konsertti. Silloin 97- jäseniseksi kasvanut orkesteri kutsuu Muumipeikko sai patsaan Tänä syksynä tulee kuluneeksi 60 vuotta ensimmäisen Tove Janssonin muumikirjan ilmestymisestä. Småtrollen och den stora oversvämningen (Muumit ja suuri tuhotulva, 1991) julkaistiin vuonna 1945, ja sitä seurasi nopeasti viisi muuta ruotsinkielistä muumiromaania. Ensimmäiset suomennokset saatiin vuonna 1955. Elokuun lopulla paljastettiin Tampereen Muumilaakson edustalla Muumipeikon pronssinen patsas. Puolen metrin korkuinen patsas perustuu taidegraafikko, professori Tuulikki Pietilän malliin, jonka kuvanveistäjä Matti Kalkamo valoi pronssiin. Patsas on kiinnitetty miljoonien vuosien ikäisen kivettyneen puun fossiilin päälle. Muumilaaksossa vietetään 60- vuotisjuhlia pitkin syksyä erilaisin tapahtumin. JARI KUUSENAHO 75-vuotisjuhlansa merkeissä yleisön kotiinsa Tampere-taloon, jossa tarjolla on monipuolista, vapaamuotoista ohjelmaa. Päivä päättyy konserttiin, jossa musiikin ja Erkki Toivasen kerronnan myötä kuljetaan sinfoniaorkesterin historiasta tähän päivään. Sinfonian johtaa kapellimestari Jan Söderblom, joka ainoana suomalaisena kilpailijana pääsi kolmen parhaan joukkoon kansainvälisen Jean Sibelius –kapellimestarikilpailun finaaliin. Lipunhinta on 75-vuotiaan orkesterin lahja tamperelaisille, vain 6 euroa. Mozartin 250- ja Šostakovitšin 100-vuotisjuhlavuosi on ensi vuonna, mutta Tampere Filharmonia soittaa mestareiden musiikkia sekä syys- että kevätkaudella. Lisätietoja ja Tampere Filharmonian syksyn ohjelmisto löytynyt Internetistä osoitteesta www.tampere.fi/or Sara Hildénin taidemuseossa on esillä Richard Deaconin teoksia. Finpol05 – turvaa, tekniikkaa, tutkintaa Turvaa teille ja kun miekka siivet sai”. Poliisimuseo esittäytyy Vapriikissa 16.9.2005 alkaen näyttelyllä, joka juhlistaa lentävien eli Liikkuvan poliisin 75-vuotista historiaa. Esittelyssä on myös Poliisin tekniikkakeskus, joka on varustanut sinivuokkoja autoista aseisiin ja tutkista turvaliiveihin 85 vuoden ajan. Rikosmuseon näyttelyn kautta tehdään katsaus suomalaisen rikoksen jäljille Piispa Henrikin surmasta aina nykypäivän taideväärennöksiin. Tervetuloa tutustumaan turvallisuusammattilaisten haasteelliseen maailmaan. Vapriikissa 16.9.2005–26.2.2006 Museokeskus Vapriikki www.tampere.fi/vapriikki puh. (03) 3146 6966 Veturiaukio 4 Bändi-ilta nuorille Nuorisopalvelut yhteistyössä Nuorisofoorumin kanssa järjestävät ensimmäisen LIVE-musiikkitapahtuman varaslähtönä Tampere-päivään eli jo lauantaina 1.10.2005 Vuoltsun nuorisokeskuksessa Vuolteenkatu 13. Tapahtuma on päihteetön ja alle 18-vuotiaille (13–17v.) . Ovet aukeavat klo 19 , musiikki loppuu 23.30. Illan pääbändinä on FLINCH. Maksuton. Lisätiedot: jukka.etu-seppala@tampere.fi
11 Koululaisen terveydenhuolto on yhä enemmän sosiaalista ja psyykkistä Monessa tamperelaisessa kodissa on hämmästytty, kun lapsen kouluterveystarkastuksen esitietolomake onkin sisältänyt vaativia kysymyksiä vanhemmille. Mitkä ovat perheenne vahvuudet? Vanhempien käsitys lapsen tavasta oppia? Kouluterveydenhuolto ei ole pelkästään pituuden ja painon seuraamista ja pakollisia rokotuksia, vaan koululaisten hyvinvointia vaalitaan laajasti. – Merkittävin muutos on siinä, että sosiaalinen ja psyykkinen puoli on tullut tärkeäksi, ellei jopa tärkeämmäksi kuin fyysinen puoli, koululääkäri Eija- Liisa Ala-Laurila sanoo. – Oppilaat kohtaavat nykyään perheissä ja kaveripiirissä monenlaisia ongelmia, ja kouluterveydenhuollolla on tärkeä rooli mahdollisimman varhain auttaa näissä ongelmissa, Ala-Laurila kuvailee. Kouluterveydenhuoltoa kehitetään Tampereellakin aktiivisesti. Säännöllisten terveystarkastusten oheen haetaan uusia tapoja huolehtia lasten ja nuorten terveydestä. Kouluterveydenhuolto on paljon muutakin kuin fyysisen terveyden säännöllistä seuraamista. Kuvassa on meneillään kuulotutkimus. Matala kynnys terveydenhoitajalle Oppilaiden terveydenhuollon kehitystyössä on kuultu sekä lasten ja nuorten että heidän vanhempiensa toiveita. Tampereen kaupungin kouluterveydenhuollon koordinaattori Hannele Järvi on vieraillut lasten parlamentin ja nuorisofoorumin kokouksissa ja tehnyt koulutulokkaiden ja 7. luokkalaisten vanhemmille kirjalliset kyselyt. – Koululaiset toivoivat, että terveydenhoitaja näkyisi koulun arjessa ja että hänen luokseen olisi helppo tulla. Monet vanhemmat halusivat olla mukana lastensa terveystarkastuksissa, ja toivoivat reilua keskustelua kaikista aiheista, Hannele Järvi kertoo. – Toimintaa on lähdetty kehittämään sekä käyttäjien että ammattilaisten näkökulmien pohjalta. Ohjenuorana ovat valtakunnalliset suositukset, Tampereen kouluterveydenhuoltoa on vuodesta 2003 lähtien koordinoinut Hannele Järvi. joiden parasta mahdollista toteuttamista Tampereellakin haetaan, Järvi lisää. Lomakkeet saatavilla myös verkossa Kouluterveydenhuollon ”Tampereen malliin” kuuluvat muun muassa esitietolomakkeet, jotka vanhemmat voivat nyt täyttää ja tulostaa verkossa perinteisten paperilomakkeiden vaihtoehtona. Lomakkeet tulivat kaupungin verkkosivuille viime keväänä, ja palaute on ollut myönteistä, mutta hämmästynyttä. – Vanhemmat ovat ihmetelleet, kun lomakkeissa pyydetään pohtimaan syvällisiä kysymyksiä perheen toimivuudesta ja kysellään yksityiskohtaisesti vanhempienkin elintavoista, Hannele Järvi kertoo. Lomakkeiden kysymyksissä näkyy valtakunnallinen trendi kohti kokonaisvaltaisempaa terveydenhuoltoa. Neuvola-aikana koko perhe on mukana lapsen terveyden hoidossa, ja nyt koululaisten kohdalla halutaan rakentaa katkennut yhteys uudelleen. – Kouluterveydenhuollossa on siirrytty yksilönäkökulmasta yhteisönäkökulmaan. Lapsen hyvinvointi on tiukasti sidoksissa perheen ja koulun yhteisöihin, Hannele Järvi kuvailee. Esitietolomakkeet ovat verkossa osoitteessa: www.tampere.fi/terveyspalvelut/ koululaisetjaopiskelijat/kouluth/ lomakkeet.html Teksti: Anna Byckling Kuvat: Ari Järvelä Perheryhmästä vertaistukea vanhemmuuteen Tampereen kaupungin perheryhmät tarjoavat nuorille vanhemmille ja heidän lapsilleen tekemistä sekä auttaa lapsiperheiden arkeen liittyvissä kysymyksissä. Viikoittaiset tapaamiset tuovat mukavaa vaihtelua nuorten perheiden elämään. – Perheryhmässä tapaa aikuisia ihmisiä ja muita vanhempia. Lisäksi ryhmään osallistuminen rytmittää hyvin päivän kulkua, kertoo neljä kuukautta vanhan Erinin kanssa Hervannan perheryhmässä käyvä Erja. Vuoden ikäisen Joonan isä Mikko on myös tyytyväinen kokemuksiinsa perheryhmän toiminnasta. Hänen perheensä osallistui ryhmään jo esikoistyttären, Pinjan, synnyttyä. – Ilman perheryhmää olisin vain kotona. Nyt tulee lähdettyä liikkeelle heti aamusta. Täällä kaikki vanhemmat katsovat kaikkien lasten perään, joten välillä voi ottaa hetken omaa aikaa ja lukea vaikka sanomalehden rauhassa. Samalla lapsi tottuu muihin lapsiin ja hänen on helpompi mennä myöhemmin päiväkotiin, Mikko sanoo. – Perheryhmä on tavallaan mummolan korvike. Ihmiset hyväksytään täällä sellaisena kuin he ovat ja työskentelemme ystävyyden maaperällä. Yhdessä tekeminen, säännöllisyys ja luottamuksellisuus ovat toiminnan kulmakiviä, tiivistää perhetyöntekijä Satu Kivinen. Tukea kodinomaisessa ympäristössä Tampereen kaupungin perheryhmät toimivat tällä hetkellä Hervannan lisäksi Tesomalla, Kalevassa ja Multisillassa. Lisäksi kaupunki tekee tiivistä yhteistyötä Tampereen kaupunkilähetys ry:n kanssa, joka ylläpitää kahta perheryhmää. Kaupungin perheryhmiin pääsevät ensisijaisesti perheet, joissa on alle kolmevuotias lapsi. Perheryhmät ovat suljettuja ja palvelun piiriin pääsee esimerkiksi äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajan tai oman asuinalueen perhetyönohjaajan kautta. Toiminta on maksutonta. – Perheryhmään, jossa on tilaa, voi tulla milloin tahansa. Näin ryhmässä on erilaisissa tilanteissa olevia aikuisia, jotka voivat jakaa kokemuksiaan ja oppia myös toisiltaan, Satu Kivinen kertoo. Perheryhmä toimii kodinomaisessa ympäristössä, ja päiväohjelmaan kuuluu vapaata leikkimistä, yhteisiä askartelu-, laulu- ja leikkituokioita, ulkoilua ja ruokailua. Perheryhmän työntekijät ovat jatkuvasti vanhempien käytettävissä, jos nämä haluavat keskustella mieltään painavista asioista. Vanhempien yksinäisyys lisääntynyt vuosien kuluessa Hervannan perheryhmä on Suomen vanhin toimiva perheryhmä. Se täyttää tänä vuonna kymmenen vuotta. Kuluneiden vuosien aikana asiat, joissa perhe tarvitsee tukea, ovat muuttuneet paljon. Yksinäisyys on lisääntynyt huomattavasti ja se on totaalista. Perheryhmä tarjoaa nuorille lapsiperheille kaivattua vaihtelua arkeen. Joonas (vas.) ja Joona Hervannan perheryhmän leikkinurkkauksessa. – On olemassa vanhempia, joiden ainoa aikuiskontakti syntyy kauppareissulla. Tällöin on vaarana, että pieni lapsi joutuu väärään rooliin. Hän ei ole enää vanhemman hoidettavana, vaan elämänkumppani, jolle asetetaan liikaa odotuksia, Kivinen kuvailee. Nykyään vanhemmat ovat aikaisempaa enemmän kiinni omissa tarpeissaan, ja heille voi tulla yllätyksenä, että lapsen tarpeet ovat aina etusijalla ja lapsi tarvitsee vanhempien huolenpitoa ja läsnäoloa vuosiksi eteenpäin. – Olemme perheiden vierellä kulkijoita ja tukijoita. Tässä työssä pitää olla passiivisesti aktiivinen. Pitää pysähtyä paikoilleen, jotta voi nähdä ja kuulla ja reagoida vanhempien huoliin, Satu Kivinen sanoo. Teksti: Minna Pajunen Kuva: Ari Järvelä
Page 1 and 2: Tampereen kaupungin tiedotuslehti 3
Page 3 and 4: 3 Kurkistus kristallipalloon: Tampe
Page 5 and 6: 5 Kaupungin puhelinnumerot ovat muu
Page 7 and 8: 7 Katseet kohti parempaa kaupunkiku
Page 9: 9 klo 11-16 Käsi- ja taideteollisu
Page 13: 13 Sammon keskuslukiossa on avoimet

Tampere-lehti 3/2005 - Tampereen kaupunki

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?