Uusmaalainen - MTK
18.10.2014 • Views
Share Embed Flag

Uusmaalainen - MTK

Uusmaalainen - MTK

Uusmaalainen - MTK

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
mtk.fi

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

M-Suomen Posti Oyj<br />

<strong>MTK</strong>-Uusimaan tiedotuslehti 2005<br />

Tukioikeus soppa kuohuu<br />

- pellon vuokraajat ihmeissään<br />

Alihankintakumppanuus kiinnostaa:<br />

ensimmäiset metallisopimukset tehty<br />

Sivuansiot kasvussa<br />

Uudellamaalla<br />

sivuansio<br />

37 %<br />

myyntitulot<br />

22 %<br />

metsätulot<br />

10 %<br />

tulotuet<br />

31%

2<br />

uusmaalainen<br />

Jaakko Holsti<br />

Muutosvoimia<br />

Rakennemuutos on jatkunut alueellamme varsin<br />

voimakkaana; vuoden 1980 tilamäärästä<br />

on jäljellä enää kolmannes. Tuorein tulevaisuusennuste<br />

arvioi seitsemän lähivuoden<br />

aikana nykyisen määrän vielä vähenevän 4300<br />

kappaleesta noin 2750 kappaleeseen. Tämä<br />

ennuste on tuottajaliittojen ja neuvonnan mielestä<br />

ehkä liiankin kova, sillä uskomme Uudenmaan<br />

erityisolosuhteiden jarruttavan kehitystä.<br />

Näinä jarruina toimivat jo nyt puolentoista<br />

miljoonan asukkaan väestökeskittymä<br />

hyvine sivuansiomahdollisuuksineen ja toisaalta<br />

siedettävät etäisyydet työpaikkaliikkumiselle.<br />

Lisäksi maaseudulla asuminen on<br />

taas alkanut saada uutta arvostusta mikä houkuttanee<br />

nuoria takaisin maalle - täten kuutamoviljelykin<br />

säilyttänee asemansa.<br />

Tilamäärän väheneminen ei ole pelkästään<br />

kauhisteltava asia, sillä lantilla on myös toinen<br />

puoli. Nuoret ovat tuoreimpien tilastojen<br />

mukaan taas valmiimpia sukupolvenvaihdoksiin<br />

ja rakennemuutos luo heille juuri mahdollisuuksia;<br />

uudenlaista maaseutuyrittäjyyttä,<br />

monitoimisuutta, uusia tuotantotapoja ja jopa<br />

tuotantosuuntia. Muutoksen tarve ja suunta on<br />

varmasti kaikille viljelijöille itsestäänselvyys<br />

mutta muutoksen nopeus hirvittää erityisesti<br />

vanhempia. Nuoret tarttuvat tehokkaammin<br />

haasteisiin.<br />

Kun Suomen Eu-jäsenyyttä valmisteltiin, osa<br />

viljelijöistä odotti elinkeinolle lopullista kuoliniskua<br />

ja osa odotti selkeämpää ja pitkäjänteisempää<br />

maatalouspolitiikkaa eli vakaampaa<br />

tulevaisuutta. Kumpikaan odotusrakennelma<br />

ei sitten kuitenkaan toteutunut. Eteenpäin on<br />

sinnitelty myös maataloudessa mutta jatkuvassa<br />

epävarmuudessa mitä tulevaisuus tuo<br />

tullessaan. Tulotuet ovat nykyisellään sivuansioiden<br />

jälkeen meillä toiseksi tärkein tulolähde<br />

ja mikä huolestuttavinta maatalouden<br />

myyntitulojen osuus on ainoastaan 22 prosenttia.<br />

Viime aikaiseen keskusteluun viitaten voi<br />

nostaa järkyttävän esimerkin viljapuolelta;<br />

3000 uusmaalaisen viljatilan bruttoviljatulot,<br />

noin 25 milj€, vastaavat yhteensä kahden<br />

Fortum johtajan optioita. Missä on oikeudenmukaisuus?<br />

Missä on moraali? Missä on edes<br />

ruoan kotimaisuuden arvo? Tukien irtautuessa<br />

tuotannosta ja tuotantohintojen aletessa suuntaamme<br />

vääjäämättömästi maiseman hoitoon.<br />

<strong>MTK</strong>-Uusimaa<br />

Simonkatu 6A 18<br />

00100 Helsinki<br />

puh 020 413 3560<br />

fax 020 413 3569<br />

uusimaa@mtk.fi<br />

etunimi.sukunimi@mtk.fi<br />

toim.joht. agr. Jaakko Holsti<br />

0400-871 633<br />

järjestöagrol. agrol. Martti Mäkelä<br />

0400-871622<br />

toim.siht. yo.merkon.<br />

Tuula Kerko-Ervasto 040-5859 816<br />

projektipäällikkö agrol.<br />

Christer Gustafsson<br />

0400 446 225<br />

uusmaalainen<br />

<strong>MTK</strong>-Uusimaan tiedotuslehti<br />

ilmestyy kerran vuodessa<br />

Toimitus<br />

Päätoimittaja Jaakko Holsti<br />

Julkaisija<br />

Uudenmaan<br />

Maataloustuottajain Liitto<br />

Lehden toteutus:<br />

SSS Lehtipalvelu<br />

Painopaikka<br />

Salon Lehtitehdas, 2005<br />

Nopeille viljelijöille tarjolla<br />

avustusta koneinvestointeihin<br />

Investoinnit voivat kohdistua<br />

esim. maatilalta käsin tapahtuvaan<br />

koneurakointiin. Maa- tai<br />

perusmetsätalouden urakointikalusto,<br />

ajoneuvot tai traktorit eivät<br />

ole tukikelpoisia. Tukikelpoisia<br />

ovat myös puun ja elintarvikkeiden<br />

jatkojalostamiseen<br />

liittyvät kone- ja laitehankinnat.<br />

Investointitukea voi saada<br />

enintään 40 prosenttia maatilalla<br />

tapahtuvan pienyritystoiminnan<br />

investointien hyväksyttävistä<br />

kustannuksista, muissa kuin<br />

ydinmaaseudun kunnissa tuki<br />

voi olla enintään 25 prosenttia.<br />

Mm. yleisten teiden urakointikaluston<br />

osalta Uudenmaan TEkeskus<br />

on rajannut enimmäistukitason<br />

25 prosenttiin.<br />

Hakemuslomake (305) liitteineen<br />

tulee toimittaa ennen hankkeen<br />

tai toimenpiteen aloittamista<br />

TE-keskuksen maaseutuosastolle.<br />

Hakemus liitteineen<br />

on täytettävä huolellisesti ja<br />

sen mukana on toimitettava<br />

kaikki mainitut liitteet 31.10.<br />

mennessä. Hakemukset ratkaistaan<br />

31.12.2005 mennessä ja hyväksyttyjen<br />

investointien tulee<br />

toteutettu ja maksettu 28.2.2006<br />

mennessä. Tuen saamisen ehtona<br />

on mm. rahoituksen riittävyys<br />

ja se, että menot ovat investointiluontoisia,<br />

pitkävaikutteisia<br />

ja kohdistuvat muuhun<br />

kuin nopeasti kuluvaan käyttöomaisuuteen<br />

ja ovat hankintahinnaltaan<br />

merkittäviä.<br />

Hakemuslomake ja liitelomakkeet<br />

löytyvät osoitteesta<br />

www.lande2000.fi tai http://lomake.mmm.fi<br />

Lomakkeita saa<br />

myös Uudenmaan TE-keskuksesta.<br />

Lisätietoja hankkeiden tukikelpoisuudesta<br />

ja rahoitusmahdollisuuksista<br />

saa Uudenmaan<br />

TE-keskuksen maaseutuoston<br />

yrityshankekäsittelijältä<br />

Kari Palvailalta puh. 010 60<br />

21316.<br />

Kehittyvä maatila - Gårdar i utveckling<br />

-hankkeen syksyn toimintaa<br />

Tilatuen alueelliset koulutukset<br />

(huom! joissakin ilmoituksissa virheellistä tietoa, tässä oikeat)<br />

19.10.2005 Hyvinkäällä, Rantasipi Sveitsi, kello 18–21<br />

Alustajina Minna-Mari Kaila MMM , toinen alustaja avoin<br />

25.10.2005 Lohjalla, Laurentius-sali, kello 18–21<br />

Alustajina Jussi Luomajärvi, MMM ja Johan Åberg, <strong>MTK</strong><br />

26.10.2005 Mäntsälässä, kunnanvaltuuston sali kello 18–21<br />

Alustajana Riikka Knaapi, <strong>MTK</strong> , toinen alustaja avoin<br />

Koulutuksissa käydään läpi tilatuen keskeinen sisältö sekä juridisia seikkoja vuokrasopimuksesta ja<br />

tilatuesta. Tilaisuudet ovat maksuttomia eikä niihin tarvitse ennakkoon ilmoittautua.<br />

TYKY -kurssi 23.–24.11.2005 Ikaalisten kylpylä<br />

TYKY -päivät järjestetään tänä syksynä maatalousväelle tutussa Ikaalisten kylpylässä. Jokainen<br />

osallistuja suorittaa kuntotestin, josta hän saa henkilökohtaisen palautteen. Päivien aikana on mahdollisuus<br />

käyttää kylpylän palveluja. TYKY -päivien hinta on ainoastaan 85 euroa/henkilö ja sisältää<br />

majoituksen 2 HH, ruokailut, testaukset ja palauteluennot, kuljetuksen Ikaalisiin sekä kylpylän palvelut<br />

(ei hoitoja, kuten hieronta, vyöhyketerapia jne.). Ilmoittautumiset viim. 17.10.2005 mennessä.<br />

Wisu-ja Wakka -kurssit<br />

Porvoossa, Laurea AMK<br />

9.11.2005 Wakka<br />

10.11.2005 Wisu<br />

Hyvinkäällä, Laurea AMK<br />

16.11.2005 Wakka<br />

17.11.2005 Wisu<br />

Kursseilla toimivat opettajina Juha Simola ja Sirkku Uljas ProAgria Uusimaasta. Kurssin hinta on 30<br />

€ /päivä. Ruokailun ja kahvit osallistujat kustantavat itse. Ilmoittautumiset 10 päivää ennen kurssin<br />

alkua www.tukiviidakko.fi tai ProAgria Uusimaa vaihde 020 747 2500.

uusmaalainen 3<br />

Maatalouden rakennemuutos ravistelee<br />

Maatilojen määrä laskee Uudellamaalla<br />

kolmanneksen vuoteen 2012 mennessä<br />

Uusmaalaisten maatalousjärjestöjen yhdessä Elintarviketieto Oy:n kanssa tekemä<br />

tutkimushanke osoittaa maatalouden rakennemuutoksen edelleen jatkuvan ja<br />

jopa kiihtyvän vuosikymmenen lopulla. Todennäköisyyden mukaan maatilojen nykyinen<br />

määrä TE-keskus alueella, 4 300 kpl, tulee vuoteen 2012 mennessä putoamaan<br />

vielä 30 %:lla, eli 2 750 tilaan. Kokonaispeltoala kuitenkin säilyy, joten tilojen<br />

keskikoko nousee 41 hehtaarista 68 hehtaariin. Yli 50 hehtaarin tilojen osuus tulee<br />

nousemaan 27 %:in.<br />

Tilojen lukumäärän kehitys Uudellamaalla ja koko maassa 1996-2012<br />

5 788<br />

4 964<br />

Raju muutos maatilojen määrään on seurausta<br />

suurten ikäluokkien tulosta eläkeikään;<br />

jatkajia tiloille ei enää välttämättä<br />

löydy. Nuorten korkea koulutustaso, alueen<br />

suuri väestöpohja palvelutarpeineen<br />

sekä alueellinen yritystoiminnan vilkkaus<br />

tarjoavat Uudellamaalla maataloutta paremmat<br />

toimentuloedellytykset. Siksi yhä<br />

useampi viljelijäkandidaatti hakeutuu maatalouden<br />

ulkopuolisille työmarkkinoille.<br />

Hidasteen viljelijäuran valinnalle aiheuttaa<br />

myös sukupolvenvaihdoskauppojen kalleus,<br />

koska nykysuuntaus suosii sisarusten<br />

tasapuolista huomioimista. Myöskään<br />

maatalouden heikko kannattavuus ei nykyisessä<br />

tukiviidakossa kannusta nuoria<br />

viljelijäuralle. Näin ollen tilat usein pirstoutuvat<br />

ja pellot tulevat myyntiin tai joutuvat<br />

vuokralle. Mutta halukkuutta maanhankintaan<br />

ammatissaan jatkavien viljelijöiden<br />

keskuudessa kyllä riittää.<br />

Uudenmaan maaseutuyritysstrategia<br />

vuoteen 2012 tehtiin Uudenmaan TE-keskuksen<br />

alueella ja sen teettäjinä ovat Pro-<br />

Agria Uusimaa, <strong>MTK</strong>-Uusimaa sekä ruotsinkieliset<br />

toimijat. Hankkeen rahoitti<br />

EU:n EMOTR -hankerahoitus.<br />

Muutosvoimat ohjaavat<br />

Uusimaa<br />

4 535<br />

Maatalous Uudellamaalla on samojen<br />

muutosvoimien ohjaamaa kuin muuallakin<br />

Suomessa. Suurin vaikutus maatalouden<br />

rakennekehityksessä on EU:n tukireformeilla,<br />

joita todennäköisesti tullaan edelleen<br />

toteuttamaan EU:n budjettiraamien<br />

uhatessa ylittyä. Suurimman paineen tukieurojen<br />

riittävyyteen on aiheuttanut<br />

uusien jäsenmaiden laaja-alainen ja kehittymätön<br />

maataloustuotanto.<br />

Elintarvikemarkkinoilla on käynnissä<br />

4 250<br />

2 750<br />

1996 2000 2004 2007 2012<br />

marraskuu 2004<br />

91 404<br />

78 800<br />

Koko maa<br />

70 205<br />

65 000<br />

45 500<br />

1996 2000 2004 2007 2012<br />

Suomen Gallup Elintarviketieto Oy<br />

kehitys, jossa kansallisten elintarvikemarkkinoiden<br />

merkitys vähenee ja globaalisuus<br />

kasvaa. Tuotantoa ohjaa tehokkuus.<br />

Mutta elintarvikemarkkinoiden kiihtyvä<br />

globalisoituminen tekee samalla kuitenkin<br />

tilaa lähiruokamarkkinoille, joilla kuluttaja<br />

ja tuottaja ovat lähellä toisiaan. Osa kuluttajista<br />

haluaa tuntea tuotanto-olosuhteet ja<br />

elintarvikkeen tien tuottajalta ruokapöytään<br />

ja on valmis tästä laadusta maksamaan.<br />

Maailmankaupan vapauttaminen luo toisaalla<br />

paineita sopeuttaa tukijärjestelmiä<br />

WTO:n päätöksiä vastaavaksi esimerkiksi<br />

irrottamalla tuet tuotannosta. Näin muutosvoimat<br />

ohjaavat suomalaista tuotantoa entistä<br />

vahvemmin luonnon ja maisemanhoitoon,<br />

mikä on otettavissa jossakin tapauksessa<br />

jopa mahdollisuutena.<br />

Kotieläintalous<br />

suhteellisen vähäistä<br />

Uudenmaan maataloudelle on luonteenomaista<br />

laajamittainen kasvinviljely ja vähäinen<br />

kotieläintalous. Kasvinviljelyn<br />

merkitys tulee kokonaistuotannossa edelleen<br />

korostumaan, mutta vilja- ja erikoiskasvitilojen<br />

lukumäärä tulee sekin rakennemuutoksen<br />

myötä putoamaan, nykyisestä<br />

3 200 tilasta alle 2 000:teen.<br />

Maitotilojen määrän (430) arvioidaan<br />

edelleen laskevan, jopa 40 %:lla. Tuotettavaan<br />

maitomäärään sillä on vain vähäinen<br />

merkitys, kun samanaikaisesti keskimääräinen<br />

karjakoko kasvaa 24 lehmästä 33<br />

lehmään ja myös tuotos/lehmä edelleen<br />

nousee.<br />

Maitotuotteiden tuonti lähialueelta, esimerkiksi<br />

Virosta, on pois siellä kasvavasta<br />

kotimaisesta kulutuksesta ja on siten vaikutukseltaan<br />

Viron hintoja nostava. Todennäköisesti<br />

Viron maitotuotteet saavuttavat<br />

jo lähivuosina pysyvän, mutta sittenkin<br />

vähäisen osuuden Suomen markkinoilla.<br />

Nestemäisten tuotteiden tuonti jäänee<br />

marginaaliseksi. Pieniä määriä juustoja ja<br />

muita jalostettuja maitotuotteita tuotaneen<br />

Liettuasta ja Puolasta sekä tietysti Ruotsista,<br />

Tanskasta, Ranskasta ja Sveitsistä.<br />

Nautatilojen määrä Uudellamaalla oli<br />

vuonna 2004 yhteensä 630, joista naudanlihan<br />

tuottajatiloja 200 ja emolehmätiloja<br />

90. Lihantuotantoon keskittyneiden tilojen<br />

määrä tullee puolittumaan nykyisestä lähivuosien<br />

aikana. Eläinmäärä kaikissa nautaryhmissä<br />

on laskeva. Tuotantomäärän pudotus<br />

jää maidossa 5 %:in, mutta naudanlihassa<br />

se onkin jo 20 %. Jatkuva vasikkapula<br />

ja tukiuudistukset ovat vähentäneet ja<br />

edelleen vähentävät tuotantomotivaatiota<br />

ja jatkamishalukkuutta. Vakaasta kulutustasosta<br />

huolimatta, koko EU:n alue on naudanlihassa<br />

alituotantoaluetta ja tulee sellaisena<br />

myös säilymään.<br />

Samansuuntainen kehitys on odotettavissa<br />

myös sikatiloilla. Nykyinen 100 sikatilan<br />

määrä on putoava lähes kolmanneksen,<br />

mutta yksikkökoon kasvun ansiosta<br />

sianlihan kokonaistuotanto pysynee nykytasolla.<br />

Lihasikojen määrä tilalla ennustetaan<br />

nousevan 1 600 siasta/vuosi 2 500 lihasikaan<br />

ja emakkomäärä 74:stä 90:en<br />

emakkoon. Sikatalous kehittyy entistä<br />

enemmän markkinoiden ehdoilla, jonka<br />

seurauksena keskittyminen ja tuotantoyksiköiden<br />

kasvu jatkuu. Markkinoiden hallinnan<br />

ja kilpailukyvyn parantamisen välttämättömyys<br />

ohjaa tuotantoa kohti sopimustoimintaa.<br />

CAP -uudistuksen seurauksena<br />

sikatiheyden (ey/ha) tilat menettävät<br />

tukiaan eikä tuotantotukien leikkausta<br />

näillä näkymin pystyttäisi kompensoimaan<br />

LFA:n kautta.<br />

Kasvintuotannossa<br />

kaksi linjaa<br />

Viljantuotannossa on Uudellamaalla havaittavissa<br />

kaksi toisistaan poikkeavaa linjaa.<br />

Osa tiloista panostaa aktiivisesti viljatuotannon<br />

kehittämiseen, kasvattaa peltoalaa<br />

pääasiallisesti sitä vuokraamalla ja investoi<br />

koneisiin. Kilpailu peltoalasta on<br />

nostanut sekä myyntihintaa että toisaalla<br />

vuokratasoa. Toisen viljatuotannon linjan<br />

muodostavat osa-aikaviljelijät, joiden pääasiallinen<br />

toimeentulo tulee maatalouden<br />

ulkopuolelta.<br />

CAP -uudistuksen vaikutukset kasvintuotantosektorilla<br />

jäivät vähäisemmiksi<br />

kuin kotieläintuotannossa. Uudistuksen<br />

toimeenpano ei dramaattisesti vähennä<br />

kasvintuotantotilojen tuloja, mutta tukien<br />

osittainen irrottaminen tuotannosta tekee<br />

tuotannosta luopumisesta ja kesannoinnis-<br />

Jatkuu seuraavalla sivulla

4<br />

uusmaalainen<br />

44<br />

Vehnäala<br />

1000 ha<br />

49<br />

62 61 62<br />

19962000 20042007 2012<br />

ta entistä houkuttelevamman vaihtoehdon.<br />

Yli 50 ha:n viljatiloja Uudellamaalla on<br />

27 % kaikista tiloista, kun vastaava valtakunnallinen<br />

osuus on vain 15 %. Muuta<br />

maata nopeampi tilakoon kasvu tulee eroa<br />

edelleen kasvattamaan. Vilja- ja erikoiskasvitilojen<br />

määrä on Uudellamaalla tällä hetkellä<br />

3 200. Elintarviketieto arvioi tilojen<br />

määrän vuoteen 2012 painuvan alle 2000 tilan,<br />

eli vähenevän peräti 38 %:a.<br />

Pellon käyttöä hallitsevat nyt ja myös tulevaisuudessa<br />

viljakasvit. Karjamäärän vähetessä<br />

nurmiala supistuu. Vehnän viljelyn<br />

arvioidaan lisääntyvän, varsinkin syysvehnän,<br />

jolla on rypsinviljelyä tukeva vaikutus.<br />

Myös ohran viljely on kasvava. Poikkeuksen<br />

tekee rukiinviljely, joka todennäköisesti<br />

vähenee. Kauran viljelyala putosi jo aikaisemmin,<br />

joten siinä ei ainakaan suurta lisäpudotusta<br />

ole odotettavissa. Koska Uudenmaan<br />

pellot ovat tuotantokapasiteetiltaan<br />

keskimääräistä parempia, kesannoinnin<br />

Viljan tuotanto- ja tilarakenne<br />

61<br />

Ohra-ala<br />

1000 ha<br />

44<br />

38<br />

44 44<br />

1996 2000 2004 2007 2012<br />

524<br />

marraskuu 2004<br />

Viljantuotanto<br />

milj.kg<br />

482<br />

412 417 420<br />

1996 2000 20042007 2012<br />

Vilja- ja erikoiskasvitilat<br />

kpl<br />

3637<br />

3294 3207 3146<br />

1993<br />

1996 2000 20042007 2012<br />

Suomen Gallup Elintarviketieto Oy<br />

osuus jäänee elintarviketiedon näkemyksen<br />

mukaan muuta maata vähäisemmäksi.<br />

Kasvintuotannon rasitteena ovat pienet<br />

kannattamattomat tuotantoyksiköt sekä<br />

peltomaan korkea hintataso. Pienillä, osaaikaisina<br />

hoidetuilla viljelmillä on kuitenkin<br />

huomattava vaikutus tukea maaseudun<br />

elinvoimaisuutta. Viljanhinnan jatkuva<br />

alentuminen vie viljelijöiltä tuotantomotivaatiota<br />

ja alentaa alan kannattavuutta. Samansuuntaisesti<br />

vaikuttaa myös alueen tukitaso<br />

ja riippuvuus EU:n tukipolitiikasta.<br />

Tuotantoa uhkaa viljelyn pellon kasvukunnon<br />

heikkeneminen.<br />

Luomu aaltoliikkeessä<br />

Luomuviljelyn tuotantoala koki voimakkaan<br />

kasvun koko 1990-luvun, kun vuotuinen<br />

kasvu oli keskimäärin 28 %. 2000-luvun<br />

alussa kasvu hidastui, kunnes se 2004<br />

kokonaan pysähtyi. Viljelyalan juuttuminen<br />

paikalleen on seurausta luomutuen<br />

leikkauksesta ja luomuviljan kysynnän<br />

laantumisesta. Luomuvilja käy huonosti<br />

kaupan ja hintakin on laskenut.<br />

Luomutiloja Uudellamaalla on noin 400<br />

ja peltoa niillä 14 500 ha, eli 7,5 % peltoalasta.<br />

Keskimääräinen luomutilan koko<br />

on 36 ha. Kotieläintuotannon luomutiloja<br />

on vain muutamia. maitotiloja ei lainkaan.<br />

Yleisestä kehityksestä poiketen ovat marja-<br />

ja hedelmäviljelyalat selvässä kasvussa.<br />

Luomutuotannon uskottavuus on heikko.<br />

Se koskee niin tuottajia kuin kuluttajiakin.<br />

Tuotantomäärät ovat pieniä ja tarjonta ei<br />

aina kysyntää kohtaa. Luomutuotannon<br />

uhkana on myös tukien väheneminen, eikä<br />

siirtymäkauden tuki ole enää aikaisempien<br />

vuosien tasolla. Luomuviljan massatuotanto<br />

on jo nyt johtanut hinnan alentumiseen<br />

ja markkinointi on kohdannut vaikeuksia.<br />

Viljelyä kiusaavat syväjuuriset rikkakasvit<br />

ja karjattomilla tiloilla ravinteiden puute.<br />

830<br />

Maitotilat<br />

tiloja,kpl<br />

615<br />

430<br />

335<br />

250<br />

19962000 20042007 2012<br />

Keskilehmäluku<br />

lypsylehmiä, kpl/tila<br />

17<br />

20<br />

24<br />

28<br />

33<br />

1996 2000 2004 2007 2012<br />

Maidontuotanto<br />

marraskuu 2004<br />

Maaseutuyrittäjyys<br />

Uudenmaan 4 300 aktiivimaatilasta noin<br />

2 000 tilaa harjoittaa maatalouden rinnalla<br />

muuta yritystoimintaa. Yritystoiminnan lisääntymiseen<br />

on osaltaan vaikuttanut pääkaupungin<br />

läheisyys ja suurin asukastiheys,<br />

jotka yhdessä ovat luoneet mahdollisuudet<br />

käynnistää ja harjoittaa maatilan ulkopuolista<br />

yritystoimintaa. Sen näkyvimpiä<br />

ilmenemismuotoja ovat koneurakointi,<br />

hevosalan palveluyrittäjyys, metalli- ja<br />

puualan alihankintatyöt, maatilamatkailu<br />

sekä markkinointi- ja palvelutoiminnot.<br />

Monialatilan vahvuuksia on, että yrittäjäperhe<br />

ei ole riippuvainen vain yhdestä tulolähteestä.<br />

Mahdollisuudet yritystoiminnan<br />

harjoittamiseen ovat Uudellamaalla,<br />

1,5 miljoonan asukkaan väestökeskittymän<br />

äärellä, selvästi muuta maata paremmat.<br />

14000<br />

Lypsylehmien<br />

lukumäärä<br />

kpl<br />

12000<br />

10200<br />

9400<br />

8100<br />

1996 2000 20042007 2012<br />

Maidontuotanto<br />

meijeriin<br />

milj. litraa<br />

Matti Värri<br />

78,0 75,6<br />

71,8 70,8 68,2<br />

1996 2000 20042007 2012<br />

Suomen Gallup Elintarviketieto Oy<br />

VAHVOILTA<br />

JUURILTA<br />

HUOMISTA RAKENTAEN<br />

Itikka osuuskunta ja Lihakunta ovat kehittyneet vuosien saatossa<br />

jäsentemme tärkeimmiksi kumppaneiksi lihantuotannossa.<br />

Omistajuudet Atriassa, A-Tuottajissa ja A-Rehussa<br />

antavat varmuuden markkinakanavasta<br />

ja entistäkin kilpailukykyisemmät tuotantopanosten hinnat.<br />

Jäsenemme nauttivat myös menestyksen hedelmistä.<br />

Viime vuodelta maksoimme osuuspääomalle 17 %:n koron!<br />

Parempaa tuottoa korkomarkkinoilta tuskin löytyy.<br />

Itikka osuuskunta ja Lihakunta tekevät työtä<br />

huomista rakentaen jäsentemme parhaaksi.<br />

Kysy kumppanuudesta: A-Tuottajat Oy, puh. 020 472 7111<br />

Itikka ja Lihakunta - tuottajan kumppanina alkaen vuodesta 1903.

uusmaalainen 5<br />

Uudenmaan konerengas -<br />

verkostoja tilojen välillä - hyöty viljelijälle<br />

S<br />

yksyn ja talven aikana<br />

on hyvä<br />

suunnitella seuraavan<br />

kauden töitä.<br />

Etenkin ennen uuden koneen<br />

hankintapäätöstä<br />

on syytä miettiä, voisiko<br />

työt saada tehdyksi jollakin<br />

muulla tavalla. Kone<br />

kun on vain väline työn<br />

tekemiseksi.<br />

Maatilayrittäjien väliset verkostot, kuten<br />

konerenkaat, ovat tulevaisuudessa yhä tärkeämpiä.<br />

Niiden kautta löytyy sopivaa kalustoa<br />

ja ammattilaisia tekemään työt. Saman<br />

verkoston kautta voidaan etsiä esimerkiksi<br />

kumppanit yhteiskoneisiin tai<br />

lannansijoituspaikkoja.<br />

Urakoitsijan ammattitaito<br />

hyötykäyttöön<br />

Ammattitaito lisääntyy, kun koneiden<br />

käyttöön harjaannutaan. Kun ammattilaisella<br />

on käytössään ammattilaisen työkalut,<br />

lopputulos on usein parempi kuin keskimäärin.<br />

Kustannukset pysyvät kohtuu tasolla,<br />

kun urakoitsijan kalustolle saadaan<br />

riittävästi käyttöä.<br />

Monet maatilan työt vaativat sitä, että<br />

useampi kone liikkuu samaan aikaan.<br />

Omasta takaa ei kuitenkaan välttämättä ole<br />

kuin yhden henkilön työpanos käytettävissä.<br />

Pitkäjänteisessä tilan suunnittelussa pitäisi<br />

ottaa huomioon toiset yrittäjät, joiden<br />

palveluita voidaan hyödyntää eri töissä.<br />

Usein on niin, ettei kaikkia töitä kannatakaan<br />

tehdä itse. Investointeihin saattaa olla<br />

vielä varaa, mutta miksi rakentaa tilan töiden<br />

tekeminen niin tiukalle, ettei mitään<br />

poikkeavaa saa sattua ja siltikin työpäivä<br />

venyy aamuvarhaisesta yömyöhään.<br />

Itselle jo hankitulla koneella on mahdollisuus<br />

tehdä työtä myös muualla kuin<br />

omalla tilalla. työvoima ja taloushaasteisiin<br />

vastataan erimuotoisen tilojen välisen<br />

yhteistyön lisäämisellä - työn jakamisella-<br />

ja etenkin urakointimarkkinoiden<br />

kehittämisellä. Yhteistyökumppaneita on<br />

kuitenkin vaikea löytää ilman tietoa kuka<br />

haluaisi tehdä minkäkinlaista yhteistyötä.<br />

Uudenmaan konerengas<br />

ylläpitää rekisteriä<br />

Uudenmaan konerenkaan tehtävänä on<br />

ylläpitää rekisteriä ja välittää urakointitöitä.<br />

Edellytyksenä on tieto, millä koneilla<br />

maatalousyrittäjät ovat valmiita urakoimaan.<br />

Rekisteriin saa tietonsa liittymällä<br />

yhdistyksen jäseneksi ja täyttämällä tietonsa<br />

lomakkeelle. Nyt jäseniä on reilu 60<br />

kappaletta. Yhdistyksen jäsenmaksu on 40<br />

euroa.<br />

Urakointitöitä on nyt rekisterissä monipuolisesti,<br />

mutta ei alueellisesti kattavasti.<br />

Esimerkkinä tarjolla olevista urakoitsijoista<br />

Puintia: Askolassa, Lohjalla, Mäntsälässä,<br />

Nurmijärvellä, Pukkilassa, Sipoossa,<br />

Tuusulassa ja Vihdissä<br />

Kasvinsuojeluruiskutuksia: Askolassa,<br />

Hyvinkäällä, Mäntsälässä, Nurmijärvellä,<br />

Sipoossa ja Tuusulassa<br />

Lannan levitystä: Askolassa, Hyvinkäällä,<br />

Lapinjärvellä, Lohjalla, Mäntsälässä,<br />

Nummi-Pusulassa, Sammatissa, Siuntiossa<br />

ja Tuusulassa.<br />

Etua maatilayrittäjälle, joka tarvitsee urakoitsijaa<br />

- Onko aikapula? Haluatko keskittyä johonkin tilasi työhön paremmin, mutta et ehdi?<br />

Anna urakoitsijan hoitaa osa tilasi töistä. Se on usein taloudellisin vaihtoehto.<br />

- Puuttuuko koneketjusta joku lenkki? Kokoamalla useamman tilan koneet yhteen on<br />

mahdollisuus rakentaa taloudellisia ja toimivia koneketjuja. Näin hyödynnetään<br />

ammattitaitoa, säästetään työaikaa ja useamman tilan työt tulevat ajoissa tehtyä.<br />

- Onko joku koneesi vaihtokunnossa? Oletko laskenut, kannattaako oman koneen<br />

hankinta vai olisiko järkevämpää ostaa koko työ urakoituna.<br />

- Haluatko kokeilla uuden menetelmän soveltuvuutta sitomatta kuitenkaan pääomia?<br />

Hyötyä maatilayrittäjä - urakoitsijalle,<br />

joka haluaa koneelleen lisää töitä<br />

- Haluatko omien töidesi lisäksi tehdä töitä myös muutamalle muulle tilalle?<br />

- Etsitkö koneellesi lisää töitä?<br />

- Oletko hankkimassa konetta, jolle haluaisit asiakkaita?<br />

Urakointityön välitystä ja konerengasta ovat käynnistämässä Työtehoseura,<br />

<strong>MTK</strong>-Uusimaa, ProAgria UuMsk, NSP ja EMOTR/Uudenmaan TE-keskus.<br />

Liity renkaan jäseneksi ja hyödy verkostosta.<br />

Tehokkaamman kaluston hankinta on mahdollista, kun käyttöä on riittävästi. Kuvassa kiinteää lantaa kuormataan<br />

pyörivällä kaivurilla.<br />

Kuva Mika Peltonen.<br />

Karkearehun korjuuta: Askolassa,<br />

Lohjalla, Mäntsälässä, Nummi-Pusulassa,<br />

Nurmijärvellä, Porvossa ja Sintiossa<br />

Kylvöä: Askolassa, Myrskylässä, Mäntsälässä,<br />

Nurmijärvellä, Pukkilassa, Sipoossa<br />

ja Tuusulassa<br />

Kuntarajathan eivät urakointityötä haittaa,<br />

vaan urakoimaan lähdetään pidemmällekin,<br />

kunhan niin sovitaan. Tarvittaessa<br />

urakoitsijoita on haettu Uudenmaan ulkopuoleltakin,<br />

jotta on saatu työt tehtyä.<br />

Seppo Pentti<br />

URAKOINNILLA TÖIHIN<br />

TALOUDELLISESTI JA<br />

AMMATTIMAISESTI<br />

Konetyön tarjoaja<br />

• Onko sinulla mahdollisuus tehdä töitä myös muutamalle muulle tilalle?<br />

• Omistatko koneen, jolle etsit aktiivisesti lisää töitä?<br />

• Oletko hankkimassa konetta, jolle haluaisit asiakkaita?<br />

Liity Uudenmaan konerengas yhdistyksen jäseneksi, niin konetöitäsi tarjotaan<br />

niitä tarvitseville.<br />

Konetyön tarvitsija<br />

• Onko joku työkoneesi vaihtokunnossa, etkä halua sitoa pääomaa kalliiseen<br />

kalustoon?<br />

• Puuttuuko koneketjusta tärkeä lenkki?<br />

• Onko kasvukaudella aikapula ja haluaisit teettää osan töistä?<br />

• Haluaisitko kokeilla jotain uutta menetelmää ilman investointia?<br />

• Anna ammattitaitoisen urakoitsijan hoitaa osa tilasi töistä. Se on usein myös<br />

tehokkain ja taloudellisin vaihtoehto.<br />

Kysy konerenkaan kautta urakoitsijaa töihin.<br />

Konerenkaan avulla löytyvät yhteishankintaporukat myös tarvikkeiden<br />

hankintaan.<br />

Ota yhteys ja kysy lisätietoja Uudenmaan konerenkaasta.<br />

Rengasmestarit:<br />

Hannu Wejberg Tapio Uronen Hannu Jääskelänen<br />

0400- 482 557 019- 335 135 019- 663 1917<br />

019- 476 737 0400- 496 994<br />

Hyvinkää Lohja Askola<br />

Ammattitaito ja koneet tehokkaaseen käyttöön konerenkaan avulla!<br />

Lisätietoja: Uudenmaan konerengas-hanke<br />

Seppo Pentti<br />

Työtehoseura ry<br />

PL 13, 05210 Rajamäki<br />

Auto: 050 365 34 24<br />

Puh. 09- 290 41 262

6<br />

uusmaalainen<br />

Tilatuki tulee - tiedätkö mitä se<br />

merkitsee juuri sinun tilallesi?<br />

Suomessa otetaan käyttöön 1.1.2006 alkaen uusi tilatukijärjestelmä.<br />

Tämä EU:n yhteisen maatalouspolitiikan<br />

(CAP) todennäköisesti suurimman reformin<br />

taustalla löytyvät EU:n budjetin kasvun hillitseminen<br />

sekä valmistautuminen WTO -neuvotteluihin. Tilatasolla<br />

muutos aiheuttaa suuria muutoksia, joiden vaikutuksia<br />

nimenomaan uusmaalaiselle tilalle tässä artikkelissa<br />

pyritään hahmottamaan.<br />

Mikä tilatuki?<br />

Tilatuki on uusi nimitys joukolle entisiä<br />

EU:n suoraan maksamia eli CAP -tukia.<br />

Suomessa käyttöön otettava malli on yhdistelmämalli.<br />

Nimi tulee siitä, että osa<br />

tuista (mm. peltokasvien tuki, laajaperäistämispalkkio)<br />

sidotaan suoraan tasatukiosuuteen,<br />

joka on arvoltaan samansuuruinen<br />

saman tukialueen sisällä. Osa tuista<br />

taas (30 % sonni- ja härkäpalkkioista, maitopalkkio)<br />

sidotaan tilakohtaisiksi lisäosiksi,<br />

jotka nostavat lisäosiin oikeutetun tilan<br />

tukioikeuden arvoa. Osa tuista jää yhä<br />

edelleen tuotantoon sidotuiksi (osa sonnipalkkiota,<br />

osa uuhipalkkiota). Tasatukiosuus<br />

ja mahdolliset lisäosat muodostavat<br />

tukioikeuden arvon. Tukioikeus yhdessä<br />

tukikelpoisen pinta-alan kanssa mahdollistaa<br />

tilatuen saamisen.<br />

Tukialueita on kolme: alue I on nykyinen<br />

A -alue, B-C1 -alueet muodostavat<br />

alueen II ja loput alueen III. Tukioikeuksia<br />

ei voi siirtää tukialueen sisällä alueelta toiselle,<br />

ei edes oman tilan sisällä.<br />

Tukioikeuksia haetaan keväällä 2006 tukikelpoisen<br />

pinta-alan perusteella. Yksi<br />

hehtaari tuottaa yhden tukioikeuden. Tukioikeuksia<br />

on kolmenlaisia. Tavalliset tukioikeudet,<br />

kesannointioikeudet ja tarralaput.<br />

Koska Maa- ja metsätalousministeriöltä<br />

lähtee kaikille Maatilalomakkeen<br />

101A :n jättäneille tiloille opas Tilatuesta,<br />

jossa kerrotaan uudesta järjestelmästä tarkemmin,<br />

keskitytään tässä artikkelissa<br />

uusmaalaiselle tiloille ominaisiin seikkoihin.<br />

Mitä uusmaalaisen tilan<br />

on huomioitava?<br />

Suomessa keskimäärin tilan kokonaispinta-alasta<br />

noin 40 % on tilalle vuokrattua.<br />

Uudellamaalla tuo määrä voi olla huomattavasti<br />

korkeampi. <strong>MTK</strong>:n lakimies<br />

Marica Twerin on toisaalla tässä lehdessä<br />

käsitellyt vuokrasopimusten ja tukioikeuden<br />

juridisia kysymyksiä. Sen lisäksi, että<br />

vuokrasopimuksen sanamuotoon on kiinnitettävä<br />

huomiota, on vuokrasopimuksen<br />

voimassaoloaika merkitsevä. Tilatukeen<br />

on tullut nk. 10 kk hallintasääntö. Tämä<br />

tarkoittaa sitä, että tue perusteena oleva<br />

pinta-ala pitää olla tukea hakeneen viljelijän<br />

hallinnassa vähintään 10 kuukautta.<br />

Viljelijän pitää valita ajanjaksolta 1.2 -<br />

30.4 yksi päivämäärä, josta 10 kk hallintajakso<br />

toteutuu kaikilla lohkoilla. Esimerkki:<br />

tilalla yhden lohko vuokra-aika päättyy<br />

31.10.2006 ja toisen alkaa 1.4.2006. Näin<br />

ollen näiden vuokra-aikojen perusteella<br />

viljelijä ei voi ilmoittaa yhtään päivämäärää<br />

helmikuun alun ja huhtikuun alun väliseltä<br />

ajanjaksolta, josta eteenpäin 10 kuukauden<br />

hallinta-aika toteutuu. Vuokrasopimusten<br />

vuokra-aikoja voidaan siten joutua<br />

yhtenäistämään ennen ensi vuoden tukihakua.<br />

Päivämäärä valitaan vuosittain vuodesta<br />

2006 eteenpäin ja valittu päivämäärä<br />

voi myös vaihdella vuosittain. Tukioikeudet<br />

voidaan vahvistaa ilman, että lohko on<br />

ollut 10 kk viljelijän hallinnassa, mutta tukea<br />

ei voida maksaa.<br />

Uusimaa on pirstaleinen sekoitus A - ja<br />

B -aluetta, eikä siten ole mitenkään harvinaista,<br />

että tilan peltoalueita sijaitsee<br />

useammalla eri tuotantoalueella. Kuten<br />

edellä mainittiin, tukioikeuksia ei voi siirtää<br />

alueelta toiselle, ei edes oman tilan sisällä.<br />

Siten velvoitekesannointi tuo mukanaan<br />

uusia määräyksiä tiloille. Velvoitekesannointi<br />

jatkuu uudessa järjestelmässä,<br />

kuten tähänkin saakka. Uudessa tukijärjestelmässä<br />

velvoitekesannointi hoidetaan kesannointioikeuksien<br />

kautta. Kaikille, mutta<br />

ainoastaan niille tiloille, joiden laskennallinen<br />

sato ylittää 92 tonnia, vahvistetaan<br />

kesannointioikeudet. Laskennalliseen<br />

määrän tarvittavien viitesadot laskevat, joten<br />

A-alueella olevan tilan, jonka ei tarvitse<br />

kesannoida, on 30,66 ha ja B-C1-alueella<br />

41,81 ha. Tilalla, jonka peltoja sijaitsee<br />

molemmilla alueilla, lasketaan pinta-alat<br />

koko tilan sisällä yhteen. Siten tilalla, jolla<br />

on A-alueella 50 ha ja B-alueella 0,8 ha,<br />

vahvistetaan kesannointioikeudet molemmille<br />

alueille. A-alueen kesannointiprosentti<br />

on 8,8 % ja B-alueen 7,7 %. Siten tilan<br />

kesannointioikeudet ovat A-alueelle<br />

4,40 hehtaarin suuruista vastaava sekä B-<br />

alueella 0,06 hehtaarin suuruista alaa vastaava.<br />

Tila ei voi siirtää tuota pientä alaa<br />

kesannoitavaksi A-alueella, kuten tähän<br />

saakka.<br />

Uudellamaalla on myös paljon tiloja,<br />

joille ei vahvisteta kesannointioikeuksia<br />

jatkossa, koska niiden pinta-ala ei ylitä laskennalliseen<br />

92 tonnin satoon tarvittavan<br />

pinta-alan määrää. Tilatukijärjestelmä ei<br />

tunne vapaaehtoista kesantoa, vaan kesannointioikeuksien<br />

ulkopuolinen ala, jolla ei<br />

viljellä, on viljelemätöntä alaa. Uudessa tilatukijärjestelmässä<br />

ei siis tarvitse viljellä<br />

saadakseen tilatuen. Täydentävien ehtojen<br />

Esimerkki 1. tukioikeuksista.<br />

Esimerkkinä on tila, jonka peltoja sijaitsee sekä A- että B-tukialueilla.<br />

Tilalla on pelto seuraavasti<br />

A-alueella 50 hehtaaria vuoden 2003 CAP-tukikelpoisuuden täyttävää peltoa.<br />

B-alueella 20 hehtaaria vuoden 2003 CAP -tukikelpoisuuden täyttävää peltoa sekä 20<br />

ha vuonna 2004 raivattua peltoa<br />

Yhteensä peltoa 90 hehtaaria => 92 tn laskennallinen sato ylittyy<br />

Tilalle vahvistetaan siten kesannointioikeudet<br />

A-alueella vuoden 2003 perusteella tukikelpoista peltoa 50 hehtaaria<br />

50 * 8,8 % (kesannointivelvoite-% v. 2006) = 4,4 kesannointioikeutta<br />

Kesnnointioikeuksien jälkeen lasketaan tavalliset tukioikeudet eli<br />

50 ha - 4,4 ha = 45,6 tavallista tukioikeutta<br />

B-alueella peltoa 20 hehtaaria<br />

20 * 7,70 % = 1,54 kesannointioikeutta<br />

Koska loput 20 hehtaaria ei täytä vuoden 2003 viljevaatimusta, ei niille lasketa kesannointioikeuksia<br />

Kesannointioikeuksien jälkeeen lasketaan tavalliset tukioikeudet eli<br />

40 ha - 1,54 ha = 38,46 tavallista tukioikeutta<br />

Tilan tukioikeudet<br />

A-alueella 45,6<br />

B-alueella 38,46<br />

Kesannointioikeudet A-alueella 4,4<br />

Kesannointioikeudet B-alueella 1,54<br />

90<br />

Jatkossa tukihakemuksella on siis ilmoitettava A-alueelta 4,4 ha kesantoa ja B-alueella<br />

1,54 ha.<br />

Loput 84,06 ha ilmoitetaan viljeltyinä tai viljelemättöminä lohkoina.<br />

Tilan kesannointioikeudet eivät muutu, vaikka pinta-ala kasvaisi, jos tila ei myy tai osta<br />

kesannointioikeuksia.<br />

mukaisesti tämä viljelemätön pelto pitää<br />

olla nurmipeitteinen ja se on niitettävä kerran<br />

vuodessa. Avokesannointi on jatkossa<br />

sallittu ainoastaan kesannointioikeuksien<br />

mukaisilla kesantopelloilla.<br />

Uudellamaalla on sukupolvenvaihdokset<br />

on tehty monin eri tavoin. Kauppa on varmastikin<br />

tavanomaisin, mutta myös koko<br />

tilan vuokrausta on suosittu. Näin jatkaja<br />

on pystynyt aloittamaan pienellä alkupääomalla<br />

ja tilan omistusmuodolla ei ole ollut<br />

vaikutusta tukien maksuun. Varsinaisiin<br />

tukiin ei tilan sukupolvenvaihdosmuodolla<br />

ole edelleenkään vaikutusta,<br />

mutta tilakohtaisten lisäosien kannalta sillä<br />

on merkitystä. Lisäosiin, jotka ovat syntyneet<br />

vanhempien toiminnan perusteella, ei<br />

jatkaja ole oikeutettu, jos jatkaja on vuokrannut<br />

tilan vanhemmiltaan.<br />

Tässä artikkelissa on pureuduttu muutamiin<br />

seikkoihin, joista on Kehittyvä maatila<br />

-hankkeen neuvojilta kysytty viime aikoina.<br />

Jokaisella tilalla on kuitenkin omat<br />

erityispiirteensä ja jo tässä vaiheessa on<br />

hyvä tutustua uuteen tilatukijärjestelmään.<br />

Hanke järjestää kolme isoa alueellista koulutustilaisuudesta:<br />

19.10.2005 Hyvinkäällä,<br />

25.10.2005 Lohjalla ja 26.10.2005<br />

Mäntsälässä, katso ilmoitustamme toisaalla.<br />

Myös puhelimitse ja sähköpostitse annetaan<br />

neuvontaa. Hankkeen kotisivuilta<br />

www.tukiviidakko.fi löytyy myös lisäinformaatiota<br />

tilatuesta.<br />

Jaana Sohlman<br />

Esimerkki 2. Tilan tuet vuonna 2005 ja 2006.<br />

Tila sijaitsee A-alueella. peltoa yhteensä 66,91 ha, kasvinviljelytila ja talviaikainen kasvipeitteisyys<br />

Vuosi 2005 Vuosi 2006<br />

Tilalla ha CAP ymp+kans lfa+kans ha Tilatuki ymp+kans lfa+kans<br />

kevätvehnää 11,84 3502,27 2518,84 1989,12 11,84 2841,60 2518,84 1989,12<br />

rehuohraa 14,83 4386,71 3154,93 2491,44 14,83 3559,20 3154,93 2491,44<br />

rehukaura 22,27 6587,47 4737,72 3741,36 22,27 5344,80 4737,72 3741,36<br />

CAP-kesanto 17,8 3812,76 0,00 2990,40 5,89 1413,60 0,00 989,52<br />

viljelemätöntä 11,91 2858,40 0,00 *)<br />

kasvimaa 0,04 0,00 0,00 0,00 0,04 0,00 0,00 0,00<br />

tp.viljelemätöntä 0,13 0,00 0,00 0,00 0,13 31,20 0,00 0,00<br />

66,91 18289,21 10411,50 11212,32 66,91 16048,80 10411,50 9211,44<br />

vähennetään CAP -alan<br />

ylitys 6,5 % arvio 1188,79878 0<br />

vähennetään modulaatio3 % 398,67636 4 % 641,952<br />

Yhteensä 16701,73686 15406,848<br />

Tilatuen tasatukiosuudet A-alue 240 €/ha arvio!<br />

B-alue 190 €/ha arvio!<br />

Tilalla ei lisäosia<br />

Tilan kesannointioikeudet 2006 66,91* 8,8 = 5,89<br />

*) Suomi esittänyt komissiolle, että LFA:ta voidaan maksaa viljelemättömille pelloille 50 % (ml velvoitekesanto), LFA -tuki tulee<br />

olemaan 2000,88 €.

Laki tilatukijärjestelmän täytäntöönpanosta<br />

on muuttanut tilannetta koskien tukioikeuksien<br />

siirtoa vuokralaiselta maanomistajalle.<br />

Laki jakaa vuokrasopimukset kahteen eri ryhmään.<br />

Ratkaisevaa on päivämäärä 1.8.2005.<br />

Tukioikeuksien siirrosta voidaan aina sopia,<br />

riippumatta siitä koska sopimus on tehty.<br />

1) Vuokrasopimus, joka on tehty 1.8.2005<br />

Jos vuokrasopimus on tehty 1.8.05 tai sen jälkeen<br />

ja on voimassa 28.4.2006, tukioikeudet vahvistetaan<br />

vuonna 2006 viljelijälle, jolla on pellot<br />

hallinnassaan eli lohkot on ilmoitettu hänen hakulomakkeessaan.<br />

Tämä tarkoittaa, että tukioikeudet<br />

vahvistetaan vuokralaiselle. Jos maanomistaja haluaa,<br />

että tukioikeudet siirretään hänelle vuokrasopimuksen<br />

päätyttyä, asiasta on sovittava. Mikäli<br />

viljelijälle on tulossa lisäosia ja maanomistaja<br />

vaatii tukioikeuksia siirrettäväksi hänelle, viljelijän<br />

on käytettävä alla olevaa lauseketta koskien lisäosia.<br />

Asiasta voidaan siten sopia käyttämällä jotakin<br />

seuraavista lausekkeista tai riippuen tilanteesta<br />

kaikkia kolmea lauseketta.<br />

Turvalausekkeet<br />

Vuokralainen xxx sitoutuu täten siihen, että<br />

vuokrasopimuksen päätyttyä hän siirtää vastikkeetta<br />

tukioikeudet, jotka on vahvistettu hänelle<br />

seuraavista pelloista (Rekisterinumerot, nimet,<br />

peruslohko-tunnukset ja pinta-alat), mikäli mahdollista,<br />

maanomistaja xxx:lle. Minä, xxx siirrän<br />

maanomistaja xxx:lle kesannointi- ja tukioikeuksia<br />

tämän sopimuksen päätyttyä siinä suhteessa<br />

kuin ne on minulle vahvistettu.<br />

Tarra-oikeuksia en siirrä, vaan siirrän ensisijaisesti<br />

minulle vahvistetut tuki- ja kesannointioikeudet.<br />

Maanomistaja XXX sitoutuu täten siihen, että<br />

mikäli vuokralaiselle XXX:lle vahvistetaan ns. lisäosa,<br />

joka nostaa vuokralaisen tukioikeuden arvoa,<br />

maanomistaja maksaa korvauksen alueellisen<br />

tasatukioikeuden ja tilalle vahvistetun tukioikeuden<br />

hehtaarikohtaisen arvon erotuksesta pääomitettuna<br />

vuokralaiselle vuokrasopimuksen päätyttyä.<br />

Korvausta ei tarvitse maksaa, mikäli<br />

maanomistaja XXX tekee välittömästi tämän<br />

vuokrasopimuksen päätyttyä vuokralaisen XXX:n<br />

tai hänen rintaperillisensä kanssa uuden vuokrasopimuksen,<br />

joka jatkuu vähintään siihen saakka,<br />

ettei lisäosaa enää makseta. Korvaus on maksettava<br />

kuukauden kuluessa siitä kun tämä vuokrasopimus<br />

on päättynyt.<br />

- tarra-tukioikeus on määritelty neuvoston asetuksen<br />

artiklassa<br />

- tilakohtaisina lisäosina ovat 100 % 31.3.2006<br />

viitemäärän perusteella määräytyvästä tilakohtaisesta<br />

maitopalkkiosta ja 16% tilalle viitekautena<br />

2000-2002 maksetusta tärkkelysperunan<br />

tuesta sekä 30 % viitekauden 2000-2002 aikana<br />

tilalle maksetusta sonni- ja härkäpalkkiosta.<br />

2) Vuokrasopimus, joka on tehty viimeistään<br />

31.7.05<br />

Tilatukilain 20 §:ssä on säädetty seuraavasti:<br />

"Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta<br />

2005.Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä<br />

lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.<br />

Maatalousmaata ennen tämän lain voimaantuloa<br />

tehdyn maanvuokrasopimuksen perusteella<br />

hallinnassaan pitävälle viljelijälle tämän<br />

lain mukaan myönnetty muu kuin tilatukiasetuksen<br />

60 artiklan mukaisen oikeuden sisältävä tukioikeus<br />

siirtyy vuokranantajalle vuokrakauden<br />

päättyessä, jollei vuokrasuhdetta jatketa taikka<br />

vuokralaisen ja vuokranantajan välillä ole muuta<br />

sovittu tai sovita eikä vuokranantaja itsestään<br />

riippumattomasta syystä saa tukioikeutta kansallisesta<br />

varannosta.Edellä 3 momentissa tarkoitetussa<br />

tapauksessa vuokranantajan tulee korvata<br />

vuokralaiselle vuosittain vuokrakauden päättymisen<br />

jälkeen edellä 3 §:n 3 momentissa tarkoitetun<br />

siirtymäkauden aikana alueellisen tasatukioikeuden<br />

ja vuokralaiselle vahvistettavan lisäosallisen<br />

tukioikeuden hehtaarikohtaisten arvojen erotus,<br />

jollei vuokralaisen ja vuokranantajan välillä<br />

muuta sovita."<br />

Mitä tämä pykälä tarkoittaa? Tukioikeudet vahvistetaan<br />

vuonna 2006 viljelijälle, jolla on pellot<br />

hallinnassaan eli lohkot on ilmoitettu hänen hakulomakkeessaan<br />

eli tukioikeudet vahvistetaan tässäkin<br />

tilanteessa vuokralaiselle. Pykälässä lukee,<br />

että tukioikeus siirtyy maanomistajalle. Näin ei tapahdu<br />

itsestään, koska tukioikeusrekisteriin on<br />

uusmaalainen 7<br />

Tukioikeuksien soppa pellon vuokrauksessa<br />

tehtävä siirrosta ilmoitus. Tämä tarkoittanee, että<br />

vuokrasopimuksen päätyttyä vuokralaisen on siirrettävä<br />

tukioikeudet maanomistajalle eli hänen on<br />

tehtävä ilmoitus tukioikeusrekisteriin tietyn ajan<br />

kuluessa sopimuksen päättymisestä. Tarralappuja<br />

hänen ei tarvitse siirtää ja kesannointioikeuksia ei<br />

voida siirtää maanomistajalle, koska kyseessä olevassa<br />

pykälässä käytetään tukioikeus-sanaa. Mikäli<br />

vuokrasopimuksessa on jo sovittu tukioikeuksien<br />

siirrosta tai siitä, ettei niitä siirretä, sopimusta<br />

on noudatettava.<br />

Ottaen huomioon, että tämä ensimmäinen siirto<br />

vuokralaiselta maanomistajalle on saman lain 10<br />

§ 5 mom. mukaan verovapaa, jos "tukioikeuden<br />

luovutus tapahtuu 28 päivänä huhtikuuta 2006<br />

voimassa olevan vuokrakauden päättyessä, kuitenkin<br />

viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2016"<br />

voitaneen neuvoa, että siirto tehtäisiin kun vuokrasopimus<br />

päättyy, riippumatta siitä, tehdäänkö<br />

uusi vuokrasopimus vai ei.<br />

On epäselvää, mitä " ..eikä vuokranantaja itsestään<br />

riippumattomasta syystä saa tukioikeutta<br />

kansallisesta varannosta" tarkoittaa. Tämä tarkoittanee<br />

MMM:n tulkinnan mukaan, ettei maanomistajan<br />

selvissä tapauksissa tarvitse hakea tukioikeuksia<br />

kansallisesta varannosta. Tapaus on selvä,<br />

jos maanomistajalle ei sääntöjen mukaan voitaisi<br />

myöntää tukioikeuksia kansallisesta varannosta.<br />

Mikäli maanomistaja on uusi viljelijä, hänen<br />

olisi haettava tukioikeuksia kansallisesta varannosta,<br />

eikä vuokralaisen tällaisessa tilanteessa<br />

olisi siirrettävä tukioikeuksia maanomistajalle.<br />

Mikäli vuokralaiselle on myönnetty lisäosia,<br />

maanomistajan on korvattava vuosittain tämä (tasatukioikeuden<br />

ja vuokralaiselle vahvistettavan lisäosallisen<br />

tukioikeuden hehtaarikohtaisten arvojen<br />

erotus) vuokralaiselle vuoteen 2016 saakka.<br />

Maanomistajan on maksettava korvaus, vaikka<br />

hän myy tukioikeudet ja myöskin siinä tapauksessa,<br />

että alkuperäinen vuokralainen on lopettanut<br />

maatalouden harjoittamisen. Kuolemantapauksessa<br />

korvausvelvollisuus siirtyy kuolinpesälle. Korvauksesta<br />

voidaan sopia eri tavalla. Esimerkiksi,<br />

jos maanomistaja ei halua maksaa lisäosasta, hän<br />

voi olla ottamatta tukioikeuksia vastaan. Vuokralaisen<br />

on silloin huomattava, että saadakseen tukea<br />

jatkossa hänen on ilmoitettava yhtä monta tukikelpoista<br />

hehtaaria kuin mitä hänellä on tukioikeuksia.<br />

Kenellekään ei makseta tukea pelkästään<br />

tukioikeuksista ja jos tukioikeudet ovat käyttämättä<br />

kolme vuotta, ne leikataan kansalliseen varantoon.<br />

Ongelmia<br />

Mikäli vuokralaiselle on myönnetty kansallisesta<br />

varannosta tilakohtaista lisäosaa, joka korottaa<br />

tukioikeuden arvoa vähintään 20 %, näitä tukioikeuksia<br />

ei voida siirtää kenellekään, ei edes<br />

maanomistajalle viiden seuraavan vuoden aikana.<br />

Jos tukioikeus tällaisessa tilanteessa jää yhtenä<br />

vuotena käyttämättä tai on siirretty toiselle henkilölle,<br />

se siirtyy vastikkeetta kansalliseen varantoon.<br />

Miten tällaisessa tilanteessa käy verovapaan<br />

siirron kanssa? Tässä tilanteessa tehdään joko uusi<br />

vuokrasopimus tai ei tehdä uutta, mutta siirtoa<br />

maanomistajalle ei voida tehdä. MMM:n vastausta<br />

odotetaan.<br />

Yllä olevat teksti ja lausekkeet perustuvat tämänhetkisiin<br />

tietoihin ja käsityksiin.<br />

Marica Twerin<br />

<strong>MTK</strong>:n lakimies

8<br />

Projektipäällikkö<br />

Christer Gustafsson<br />

Uudenmaan alihankintatyöhanke<br />

V<br />

iime vuonna<br />

käynnistyi tuottajaliittojen<br />

aloitteesta Uudellamaalla<br />

kehittämishanke,<br />

jonka tavoitteena<br />

on lisätä alihankintayrittäjyyttä<br />

ja sen avulla parantaa<br />

tilojen kokonaiskannattavuutta<br />

sekä monipuolistaa<br />

maaseudun<br />

yritystoimintaa.<br />

Hanke käynnistettiin halukkuus- ja tarvekartoituksella.<br />

Kyselyyn myönteisesti<br />

vastanneista 170 viljelijästä 80 ilmoitti<br />

kiinnostuksensa kohdistuvan metallialaan,<br />

35 puualantöihin ja 35 koneurakointiin.<br />

Loppuosa jakautui monille eri aloille. Tähän<br />

mennessä hankkeen kurssi- ja perehdyttämistoimintaan<br />

on osallistunut noin 50<br />

maatilaa, joista 30 haluaa käynnistää alihankintatoimintaa<br />

metalli- ja puuteollisuuden<br />

kanssa ja 20 kiinnostaa koneurakointi.<br />

Ensimmäiset jo<br />

aloittaneet<br />

uusmaalainen<br />

Tavoitteena alihankintakumppanuus<br />

Kevättalvella 2005 ensimmäiset maatilat<br />

aloittivat jo alihankintatyön ja kesäkuun<br />

loppuun mennessä mukana oli 12 tilaa.<br />

Alihankintatyöt ovat pääsääntöisesti olleet<br />

metalliyritysten hitsauskokoonpanoa ja<br />

jonkun verran puualan alihankintatöitä.<br />

Hanke järjestää edelleen uusia yritystapaamisia,<br />

joissa viljelijät saavat ensimmäiset<br />

kontaktit metalli- ja puualanyrityksiin.<br />

Hankkeen toimintamalliin kuuluu että ilmoittautuneille<br />

viljelijöille järjestetään<br />

koulutus ja perehdyttämisjakso, jossa keskitytään<br />

muun muassa oman työn hinnoitteluun,<br />

alihankinnan sopimusjuridiikkaan<br />

ja laadunhallintaan. Kurssin aikana valmistaudutaan<br />

myös yritystapaamisiin.<br />

Laite- ja rakentamisen investointeihin<br />

liittyvä henkilökohtainen neuvonta kuuluu<br />

myös alihankintatoiminnan aloittamiseen,<br />

ja viime keväänä noin 20 viljelijää osallistui<br />

neuvontatilaisuuksiin. Ensi vaiheen tavoitteisiin<br />

kuluu myös viljelijöiden toimialakohtainen<br />

verkostoituminen. Tähän<br />

mennessä on perustettu jo neljä metallialan-<br />

ja yksi puualanverkosto sekä verkosto<br />

koneurakoinnin tarpeita varten. Verkostoituminen<br />

parantaa alihankkijoiden valmiuksia<br />

tarjota teollisuudelle toimitusvarmaa<br />

palvelua, suuriakin alihankintatilauksia<br />

ajatellen.<br />

Hanke rakentaa<br />

kontakteja<br />

Uudellamaalla toimii noin 1400 metallituote-<br />

ja konepajateollisuuden yritystä,<br />

joista yli puolet edustaa metallituoteteollisuutta.<br />

Yli 50 prosenttia yrityksistä sijaitsee<br />

Keski-Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla.<br />

Puuteollisuusyrityksiä toimii<br />

maakunnassa yhteensä noin 200.<br />

Tähänastisten kokemusten mukaan sopivimmat<br />

yhteistyö-kumppanit alihankintaa<br />

aloittaville viljelijöille löytyvät kokoluokasta<br />

10–50 henkeä olevista yrityksistä.<br />

Näissä yrityksissä käytännön yhteistyö<br />

käynnistyy yleensä omistajan tai ylemmän<br />

johdon kautta, jolloin erilaisista toimintamalleista<br />

on myös helppo sopia. Kokemukset<br />

yhteistyön käynnistymisestä ovat<br />

molemmin puolin olleet hyviä ja rohkaisevia.<br />

Koneurakointi- ja puhtaanpitomarkkinat<br />

ovat vuositasolla useita kymmeniä miljoonia<br />

euroja ja kasvavat edelleen, kun julkisensektori<br />

ulkoistaa juuri näitä töitä. Pitää<br />

kuitenkin muistaa, että hintakilpailu alalla<br />

kiristyy ja siksi yrittäjien kannatta miettiä<br />

millä toimintamallilla pärjätään markkinoilla.<br />

Koneyrittäjien verkostoituminen on<br />

yksi tie, silloin pienetkin yrittäjät pääsevät<br />

helpommin mukaan suuriinkin hankkeisiin.<br />

Vielä ehtii ilmoittautua<br />

Hanke päättyy toukokuussa 2006, joten<br />

vielä on aikaa löytää sopivia yhteistyökumppaneita<br />

ja käynnistää alihankintatoimintaa<br />

tilalla. Jos alihankintatyö metallija<br />

puualalla tai koneurakoinnissa kiinnostaa,<br />

kannattaa sinun ilmoittautua mukaan<br />

hankkeeseen. Ilmoittautumisesi jälkeen<br />

otamme yhteyttä, jolloin yhdessä katsotaan<br />

millaiset vaihtoehdot sinulle parhaiten sopisivat.<br />

Näin pääset mukaan Alihankintahankkeen<br />

toimintaan<br />

Ota yhteyttä<br />

Tuula Kerko-Ervasto<br />

puh. 020 413 3562, 040 5859 816<br />

<strong>MTK</strong>-Uusimaa<br />

tuula.kerko-ervasto@mtk.fi<br />

Christer Gustafsson puh. 0400 446225<br />

<strong>MTK</strong>-Uusimaa<br />

christer.gustafsson@mtk.fi<br />

Huom!<br />

Lokakuussa alkaa alihankintayrittäjäkurssi<br />

ja hitsauskurssit. Katso<br />

kurssiohjelmat ja ilmoittautumiset<br />

seuraavalla sivulla!<br />

Hanke avaa ovia uusmaalaisille viljelijöille<br />

Verkostoituminen<br />

kannattaa ja toimii<br />

Maatalousyrittäjä Tapio Ijäs viljelee 45 hehtaarin<br />

viljatilaa Sipoossa, eikä hänellä ollut aikaisempaa<br />

kokemusta alihankintatöistä. Aloittamastaan alihankintatyöstä<br />

hän odottaa noin 500 tunnin vuotuista<br />

työmäärää, joka sijoittuisi maatalouden kiireaikojen<br />

ulkopuolelle. Kuvassa valmistuu tilalla<br />

hitsauskokoonpanon jälkeen tiekameranpylväitä,<br />

joihin sitten aikanaan kiinnitetään kameroita nopeusvalvontaa<br />

varten. Tapio Ijäs osallistui sekä alihankintayrittäjä-<br />

että hitsauskurssille.<br />

Viljatilaansa viljelevä Kari Korkia Nummi-Pusulasta,<br />

arvioi häneltä alihankintatyölle liikenevän aikaa<br />

500-600 tuntia vuodessa. Hän on tähän mennessä<br />

tehnyt yhteistyötä kahden metalliyrityksen kanssa,<br />

ja työ on ollut hitsaus- ja kokoonpanotyötä. Kuvassa<br />

omassa hallissa kokoon hitsattu pumpun säätölaite.<br />

Kari Korkia on osallistunut hankkeen kurssitoimintaan<br />

ja on tyytyväinen alihankintatyöstä saamaansa<br />

lisätuloon.<br />

Puualanverkostoon kuuluva maaseutuyrittäjä Kim<br />

Bergholm (27) viljelee 40 ha:n viljatilaa Karjaan Mustiossa.<br />

Hänellä on takanaan 3-vuotinen artesaanipuuseppäkoulutus<br />

ja alihankintayrittäjäkurssi. Lämpimäksi<br />

tilaksi rakennettu puutyöhalli on kooltaan<br />

12x25 metriä. Yrityksen tuotanto tulee käsittämään<br />

keittiökalusteet, huonekalut, erikoismitalliset ovet ja<br />

ikkunat sekä muut mittatilaus- ja erikoistyöt. Kuvassa<br />

sisustusyrityksen Oy Fioccon Ab:n omistaja Kenneth<br />

Packalén (oik.) tutustuu Kim Bergholmin tuotantotiloihin.<br />

Samalla kartoitettiin yhteistyömahdollisuudet.<br />

Päivi Björkroth on inkoolaisen viljatilan emäntä, joka<br />

vuonna 2001 teki lopullisen ratkaisun, jätti tiedottajan<br />

työnsä ja hakeutui Rajamäen Aikuiskoulutuskeskukseen<br />

ajoneuvo- ja veneverhoilukoulutukseen.<br />

Koulutuksen ja sitä seuranneen äitiyslomansa<br />

jälkeen hän on nyt perustamassa omaa yritystä.<br />

Hän on hakenut yrittäjän starttirahaa ja aloittelee<br />

alihankintatyöhankkeen verkostossa uutta työtään.<br />

Maatilalle rakennettiin viime kesänä uusi konehalli<br />

ja sen toiseen päätyyn emännän uuden ammatin<br />

edellyttämät lämpimät työtilat.<br />

Porvoolaisen metalliyrityksen PTH -Metalli Oy:n toimitusjohtaja<br />

Kalevi Laitinen (kuvassa) ja Metalliliike Tom Nyberg<br />

Ky:n omistaja ovat kevään ja kesään aikana käyttäneet neljän<br />

viljelijän alihankinta-osaamista hitsauskokokoonpano- ja koneistustöissä.<br />

Molemmat yritykset ovat tyytyväisiä tähänastisesta yhteistyöstä<br />

viljelijöiden kanssa ja vakuuttavat, että heidän puolelta<br />

yhteistyön jatkumiselle ei ole mitään esteitä olemassa. Laitinen<br />

kertoo että hänen yrityksessään on tällä hetkelläkin töissä viljelijöitä<br />

ja kokemukset ovat olleet pelkästään myönteisiä.<br />

Metallialan yritykset hakevat tänä päivänä entistä useammin<br />

alihankintakumppaneita koska menestyäkseen yrityksen on pakko<br />

kehittää toimintaansa kysynnän ja tarjonnan mukaan varsinkin<br />

kun markkinat ja päämiesten toiminta muuttuu. Molemmat<br />

yritysjohtajat uskovat siihen, että kun alkuun on päästy ja on<br />

opittu toisiaan tuntemaan, niin kyllä myös yhteistyö laajenee sitä<br />

mukaan kun alihankkijan osaamisentaso kasvaa.<br />

PTH-Metallin Oy:n yksi pääasiakkaista on kaivosteollisuuskoneita<br />

valmistava Tamrock Oy ja T. Nyberg Ky tekee alihankintaa<br />

mm Fortum Oil Oy:lle.

uusmaalainen 9<br />

Maatilalle lisäansioita alihankinnasta!<br />

Aloittaville ja lisäoppia hakeville!<br />

Alihankintayrittäjäkurssi<br />

Uudenmaan maaseutuopistolla, Hyvinkäällä,<br />

(Uudenmaankatu 249)<br />

jakso I 20.-21.10., jakso II 23.-24.11.,<br />

ja jakso III 7.-8.12.2005<br />

Kurssipäivät alkavat klo 9.00 ja päättyvät klo 16.00.<br />

Pyynnöstä lähetämme Sinulle tarkempi kurssiohjelma.<br />

Koulutuksen sisältö lyhyesti:<br />

20.–21.10. – oman työn hinnoittelu, alihankintaketjussa toimiminen,<br />

kateajattelu<br />

23.–24.11. – liiketoiminnan suunnittelu, alihankinnan kriittiset pisteet,<br />

tulosajattelu<br />

7.12. – sopimusjuridiikka, alihankintasopimuksen juridiset perusteet<br />

8.12. – myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, laadunhallinnan<br />

pelisäännöt<br />

Koulutuksesta vastaa Koulutuspalvelu Prokura Oy ja kouluttajina toimivat<br />

alansa parhaat asiantuntijat. Kurssin hinta on 390 € (alv 0%).<br />

Ruokailusta veloitetaan erikseen. Myel-vakuutetut viljelijät voivat hakea<br />

opintorahaa yhteensä 156–210 €. Kurssimaksu on vähennyskelpoinen<br />

maatalouden verotuksessa.<br />

I. HITSAUKSEN PERUSKOULUTUS (5 pv)<br />

- alihankintatöistä kiinnostuneille ja ammattitaitoaan laajentaville<br />

viljelijöille<br />

Aika: 17.10, 18.10, 1.11, 2.11, 3.11.2005<br />

Paikka: Länsi-Uudenmaan aikuiskoulutuskeskus,<br />

(Innofocus) Vihdintie 30-32, Nummela<br />

Hinta: 500 € (alv 0%) Opintoraha yhteensä: 130–175 € (Myel-vakuutetut)<br />

Kurssimaksu on vähennyskelpoinen maatalouden verotuksessa.<br />

II. RST -Rosteri<br />

(ruostumaton ja alumiini) hitsauskoulutus (5pv)<br />

Aika: 8.11, 9.11, 10.11, 21.11, 22.11.2005<br />

Paikka: Länsi-Uudenmaan aikuiskoulutuskeskus,<br />

(Innofocus) Vihdintie 30-32, Nummela<br />

Hinta: 650 € (alv 0%)<br />

Opintoraha: yhteensä 130-175 euroa (Myel-vakuutetut)<br />

Kurssimaksu on vähennyskelpoinen maatalouden verotuksessa.<br />

Ilmoittautuminen kursseille<br />

Ilmoittautuminen hitsauskursseille: <strong>MTK</strong>-Uusimaa,<br />

(Simonkatu 6 A 18, 0100 Helsinki) joko<br />

puhelimitse Tuula Kerko-Ervastolle<br />

puh. 020 4133562, 040 5859 816,<br />

<strong>MTK</strong>-Uusimaa tai sähköpostitse osoitteella<br />

tuula.kerko-ervasto@mtk.fi tai<br />

projektipäällikkö Christer Gustafsson, GSM 0400 446225,<br />

christer.gustafsson@mtk.fi<br />

viimeistään 10.10.2005<br />

Siuntiolainen viljanviljelijä Sven Monthén osallistui viime syksynä sekä alihankintayrittäjäkurssille<br />

että hitsauksen peruskoulutukseen. Metallialan<br />

alihankintatöitä hänelle on tullut tänä vuonna tasaiseen tahtiin. Kuvassa<br />

Monthenin tilalle on lähdössä roottoripumpun hitsauskokoonpanotyö.<br />

Sähköverkonrakentaja hakee jatkuvaa yhteistyötä<br />

Uudenmaan alihankintahanke ja verkonrakentaja Wire<br />

Oy kutsuvat raivaustöistä kiinnostuneita viljelijöitä mukaan<br />

alueellisiin raivausverkostoihin. Tavoitteena on, että syksyn<br />

aikana kootaan eri puolelle Uuttamaata viljelijäryhmiä,<br />

jotka tiiviissä yhteistyössä Wiren kanssa suorittavat sekä<br />

myrskytuhojen että ennakoivaa raivaustyötä. Ammattitaidon<br />

lisäksi toiminnassa tarvitaan metsurin perusvarustus ja<br />

erilaisia traktoriin sopivia metsätyökoneita.<br />

Wire Oy:n kehityspäällikkö Jorma Koivuniemi (vas) ja<br />

Fortum Sähkösiirto Oy:n käyttöpäällikkö Jörgen Dahlqvist<br />

pitävät nyt käynnistyvää verkostohanketta tässä laajuudessa<br />

todella hyvänä ja tarpeellisena. "Viljelijöitä on toki jo aikaisemminkin<br />

osallistunut myrskytuhojen raivauksiin, mutta<br />

nyt on kysymyksessä järjestäytynyt valmius", kertoo Koivuniemi.<br />

Dahlqvistin mukaan alueelliset verkostot sopivat sähköja<br />

verkkoyhtiölle monella tavalla: Ammattimaisesti toimivat<br />

viljelijäverkostot voivat jatkossa tehdä erilaisia linjojen<br />

raivaustöitä. Alalle tarvitaan myös uusia tekijöitä ja erityisesti<br />

sellaisia, joilla on hyvä aluetuntemus. Myös maa- ja<br />

metsätaloudessa käytössä olevia koneita voidaan soveltuvin<br />

osin käyttää apuna.<br />

Oletko kiinnostunut olla mukana verkostossa joka on<br />

erikoistunut raivaukseen?<br />

Ensimmäinen koulutuspäivä järjestetään tiistaina 25.10.<br />

2005 klo 9.00–16.00; Länsi-Uudenmaan aikuiskoulutuskeskuksessa<br />

Nummelassa Vihdissä.<br />

Koulutuspäivän aikana käsitellään mm seuraavia aihealueita:<br />

- sähköturvallisuus ja erilaiset sähköjohdot<br />

- tuulen kaatamien puiden raivaus / periaatteet ja varusteet<br />

- alueellisten raivausverkostojen perustaminen ja toimintaperiaatteet<br />

- korvausperusteet ja jatkotoimenpiteet<br />

Koulutuspäivä on maksuton ja Wire Oy tarjoaa lounaan<br />

ja kahvit.<br />

Ennakkoilmoittautuminen mahdollisimman pian,<br />

viimeistään 14.10.2005<br />

Tuula Kerko-Ervasto puh. 020 413 3562, 040 5859 816<br />

tuula.kerko-ervasto@mtk.fi<br />

Christer Gustafsson puh. 0400 446225<br />

christer.gustafsson@mtk.fi

10<br />

uusmaalainen<br />

Peltojen lohkoetäisyydet kasvussa<br />

Maataloudessa on parhaillaan tapahtumassa suuri<br />

rakennemuutos. Tilakoko kasvaa rajusti, mutta samanaikaisesti<br />

tilakokonaisuus kärsii. Ostetut tai<br />

vuokratut peltolohkot ovat pieniä ja sijaitsevat hajallaan<br />

monesti useiden kilometrien takaa. Tieyhteydet<br />

ovat heikot ja epämääräiset, tietoimitusten niiltä<br />

edelleen puuttuessa.<br />

Taajaan asutulla Uudellamaalla ongelmaa<br />

vielä lisäävät poikki peltolohkojen rakennettavat<br />

tiet tai rautatiet, niin kuin parhaillaankin<br />

työkohteena olevat Helsinki-<br />

Lahti oikorata sekä Lohjanharju-Muurla -<br />

moottoritie. Tie- ja ratalinjausten katkaistessa<br />

peltolohkot katkaisevat ne samalla<br />

salaojituksen ja peltoviljelytöiden sujuvuuden.<br />

Laajat alueet peltomaata haaskaantuu<br />

myös asutuksen tai teollisuusrakentamisen<br />

tarpeisiin.<br />

Maanmittauslaitoksessa on ongelma valtakunnallisena<br />

tiedostettu ja rakennettu<br />

toimenpidesuunnitelmia tilanteen korjaamiseksi.<br />

"Peltotilusjärjestelyjen tarve ja<br />

mahdollisuudet Suomessa" on raportti<br />

vuosilta 2002-2003, joka selvittää maakuntakohtaisesti<br />

peltotilusrakenteet ja niiden<br />

ajanmukaistamistarpeet.<br />

Yli-insinööri Väinö Ylikankaan raportti<br />

pohjautuu Maanmittauslaitoksen laajaan<br />

tutkimukseen, jossa silloiset peltotilusrakenteet<br />

selvitettiin 2-4 kunnasta/maakunta,<br />

johon raporttiin sisältyi myös aluekehitysohjelmien<br />

maankäytön rakenteisiin liittyvä<br />

kuvaus tavoitteista. Mukana tutkimuksessa<br />

olivat Länsi-Uudeltamaalta Sammatti ja<br />

Siuntio sekä Itä-Uudeltamaalta Askola ja<br />

Porvoo. Tutkimuskuntia valittaessa ei ollut<br />

tarkoitus nostaa esille ongelma-alueita<br />

vaan saada koko maakuntaa edustava kuva<br />

tilusrakenneolosuhteista.<br />

Raportin mukaan peltolohkojen pirstoutuneisuus<br />

Suomessa ei ole ilmasto-olosuhteisiin<br />

verrattava, pysyvä luonnonhaitta<br />

vaan asia, jota on mahdollista muuttaa. Tilakohtaisia<br />

muutostarpeita ja mahdollisuuksia<br />

on yleisesti ottaen paljon, mutta<br />

varsinaisia tilusvaihtotarpeita Uudellamaalla<br />

tosi vähän verrattuna maan yleiseen<br />

tilanteeseen. Sitä vastoin taajama- ja teollisuusrakentamisesta<br />

sekä tie- ja rautatielinjauksista<br />

aiheutuvat haitat ovat Uudellamaalla<br />

kovin yleisiä.<br />

Tilusjärjestelyn tavoitteet<br />

Vuokratun pellon (kuvassa liilalla merkityn) osuus on voimakkaasti lisääntynyt.<br />

Maanmittausjohtaja Erkki Räsänen.<br />

Tilusjärjestelyn tavoitteena on huolehtia<br />

siitä, että kiinteistöjen rakenteet olisivat<br />

mahdollisimman tarkoituksenmukaiset ja<br />

keinot rakenteiden ajanmukaistamiseen<br />

tarvetta vastaavalla tasolla. Tilusjärjestelytoiminnasta<br />

vastaa lain mukaan Maanmittauslaitos.<br />

Aikaisemmin Maanmittauslaitos on hoitanut<br />

tehtävää siten, että se on jopa yhden<br />

maanomistajan aloitteesta käynnistänyt<br />

kiinteistörakennemuutosten suunnittelun ja<br />

toteuttamisen laajallakin alueella. Toiminta<br />

on ollut tuloksellista, mutta se on usein<br />

herättänyt laajaa vastarintaa. Aikaisemman<br />

toimintatavan rinnalla Maanmittauslaitos<br />

tarjoaa nyt myös asiakaslähtöistä toimintatapaa.<br />

Siinä asiakkaat lain sallimissa rajoissa<br />

käyttävät tilusjärjestelyä rakennemuutosten<br />

käsittelyn ja toteuttamisen välineenä.<br />

Asiakaslähtöisen toimintatavan kehittely<br />

alkoi Pohjanmaalta ja sen piirissä<br />

vuonna 2003 oli jo 3 500 maanomistajaa.<br />

Maanmittauslaitoksen<br />

selvitys- ja arviointityö<br />

Kuntakohtainen peltotilusrakenne (Uusimaa)<br />

Kunta Peltoala Vuokra- Keskikoko ha Lohkojen<br />

ha % Tila Lohko keskietäisyys<br />

km<br />

Askola 6 782 21,7 34,6 3,27 1,4<br />

Porvoo 12 837 31,5 35,9 2,96 1,7<br />

Sammatti 1 038 26,1 25,3 2,33 1,1<br />

Siuntio 5 897 26.0 43,0 4,25 1,3<br />

Uusimaa keskimäärin 39,0 3,77 1,5<br />

Maanmittauslaitoksen ohjauksessa kutsuttiin<br />

koolle vuosina 2002-2003 maakunnittain<br />

niiden keskeiset aluekehitysosapuolet<br />

keskustelemaan toimialueen<br />

alue- ja tilarakenteista ja niiden parantamistarpeista.<br />

Kiireisimmiksi kohteiksi nimettiin<br />

peltoalueet ja mahdollisuudet sovittaa<br />

yhteen paikallisia tarpeita ja yhteiskuntaa<br />

laajemmin palvelevat maankäytön<br />

rakenteet. Maanmittauslaitos selvitti kustakin<br />

maakunnasta yleiskuvan maaseutua ja<br />

alkutuotantoa koskevista tavoitteista ja<br />

vallitsevasta peltotilusrakenteesta.<br />

MMM:n Tietopalvelukeskuksen peltolohkorekisterin<br />

avulla selvitettiin:<br />

- kokonaisala, peruslohkojaotus ja vuokrausten<br />

määrä<br />

- käyttöyksikköjen määrä ja koko jakautuma<br />

- peruslohkojen kokonaismäärä, keskikoko,<br />

kokojakautuma ja etäisyydet talouskeskuksesta<br />

- eri etäisyyksillä olevien peruslohkojen<br />

keskikoot<br />

Tarkastelussa olivat mukana kuntien<br />

kaikki tilat ja niiden hallinnassa omassa<br />

kunnassa olevat peltolohkorekisteriin merkityt<br />

peruslohkot. Taulukoihin sisällytettiin<br />

niiden käyttökelpoisuuden lisäämiseksi<br />

mahdollisimman paljon yksityiskohtaista<br />

tietoa perustilastoista.<br />

Peltotilusrakenteiden<br />

ajanmukaistamistarve<br />

Peltotilusrakenne vaikuttaa maatilojen<br />

tuotantosuuntaa, tuotannon järjestelyä,<br />

tuotannon laajuutta ja tuotantoteknologiaa<br />

koskeviin valintoihin ja myös tuotantokustannuksiin.<br />

Mitä pienempi lohkokoko on<br />

sitä enemmän se rajoittaa ja haittaa tiluksen<br />

käyttöä tai käyttäjän valintamahdollisuuksia<br />

ja päinvastoin. Lohkokoon vaikutuksia<br />

koskevissa tutkimuksissa vallitsee<br />

käsitys, että tuotantolohkojen kriittinen koko<br />

on noin 3 ha. Kun raja alitetaan, alenee<br />

lohkon käyttökelpoisuus kiihtyvästi, mutta<br />

rajan yläpuolella lohkojen koolla, muodolla<br />

ja sijainnilla arvioidaan olevan vain vähäinen<br />

merkitys.<br />

Valtakunnallisissa aluekehitysohjelmissa<br />

maaseudun ja alkutuotannon vetovoimaisuuden<br />

ja kilpailukyvyn säilyttäminen<br />

ja lisääminen ovat keskeisiä tavoitteita.<br />

Tavoitteisiin pyrittäessä keinopuolella käsitellään<br />

yksikkökoon kasvattamista, osaamista,<br />

yhteistoimintaa ja jaksamista sekä<br />

tuotannon laatua ja tuotannollisia investointeja,<br />

mutta ei alueiden ja maatilojen sisäisiä<br />

rakenteita.<br />

Maanmittaustoimistolla<br />

toteuttajan rooli<br />

Tilusrakenteen ja tilusjärjestelyjen suunnittelu<br />

ja niiden kuntoon saattaminen koetaan<br />

maakuntatasolla tärkeäksi tehtäväksi.<br />

Viljelijät ja tuottajajärjestöt ovat nyt ottaneet<br />

asian omakseen ja saaneet mukaan<br />

myös aluekehitys- ja aluehallintoviranomaiset.<br />

Alue- ja tilusrakenteet ovat osa<br />

aluekehitystoimintaa ja tilusjärjestely alueellisen<br />

yhteistoiminnan väline.<br />

"Tilusrakenteen selvittämiseksi, järjestelytarpeen<br />

määrittelemiseksi sekä ratkaisumallien<br />

löytämiseksi, maanmittaustoimisto<br />

kutsui koolle uusmaalaiset maataloustuottaja-<br />

ja -neuvontajärjestöjen, maakuntaliiton<br />

ja TE -keskuksen edustajat neuvottelukokoukseen<br />

vuonna 2003", Uudenmaan<br />

Maanmittaustoimiston maanmittausjohtaja<br />

Erkki Räsänen kertoo. "Ensimmäisen kokoontumisen<br />

tavoitteena oli lähinnä tilusjärjestelyn<br />

tarvetilan määrittely."<br />

Toisessa tapaamisessaan neuvottelukokouksen<br />

asiakäsittelypohjana olikin jo yliinsinööri<br />

Väinö Ylikankaan tekemä raportti,<br />

"Peltotilusjärjestelyjen tarve ja mahdollisuudet<br />

Suomessa". "Kokouksessa todettiin,<br />

että Uudellamaalla tarve varsinaisiin<br />

tilusjärjestelyihin on vähäinen, johtuen<br />

alueen muun muassa pienestä aktiivitilojen<br />

määrästä, osa-aikatilojen runsaudesta,<br />

mutta selvää tarvetta hankekohtaisiin tilusjärjestelyihin<br />

on kuitenkin olemassa", Räsänen<br />

sanoo. "Hankekohtaiset tilusjärjestelyt<br />

tulevat esiin tie- ja rautatieverkoston rakentamisessa<br />

sekä suojelualueiden toteutuksen<br />

yhteydessä."<br />

"Meillä on ollut vireillä Uudellamaalla<br />

jo kolme pienehköä suojelualuehankkeen<br />

tilusjärjestelyä, joista kaksi on jo saatettu<br />

päätökseen". Erkki Räsänen toteaa. "Näissä<br />

tapauksissa tilusjärjestelyissä on mukana<br />

ollut myös valtion omistamaa maata, jota<br />

on voitu tarjota vastineeksi menetetylle<br />

maa-alueelle".<br />

Suojeluhankkeiden lisäksi Uudellamaalla<br />

on parhaillaan kaksi muuta suurhanketta,<br />

moottoritien rakentaminen Lohjanharjulta<br />

Muurlaan ja Helsinki-Lahti rautatien<br />

oikorata. "Näissä maakuntien rajat ylittävissä<br />

hankkeissa pidetään kunkin maakunnan<br />

alueella oma tie- ja lunastustoimitus,<br />

mutta kiireellisissä tapauksissa, esimerkiksi<br />

silloin, kun joku rakennus on purettava<br />

töiden alta tai muista tarkoitusmukaisuussyistä,<br />

voidaan hanke jakaa useammaksikin<br />

toimitukseksi", Räsänen selvittää.<br />

Näissä suurissa hankkeissa ei yleensä<br />

suoriteta laajoja tilusjärjestelyjä, vaan<br />

maanomistajat haluavat mieluimmin rahallisen<br />

korvauksen menetyksistään ja heille<br />

aiheutuvista haitoista. Vain joissakin yksittäisissä<br />

tapauksissa ratkaisuna on tilojen<br />

välinen tilusjärjestely. "Yleensä maanomistaja<br />

on vaatimassa tien tai radan väärälle<br />

puolelle jääneen alueen lunastamista.<br />

Suurimmat lunastukseen vaadittavat alueet<br />

saattavat olla jopa 10 - 20 hehtaaria", Räsänenkin<br />

sitä ihmettelee.<br />

"Tie- ja rautatiehankkeissa on maanmittaustoimiston<br />

päästävä mukaan jo hankkeen<br />

suunnitteluvaiheessa. Silloin toimistolla<br />

on parhaat mahdollisuudet vaikuttaa<br />

tilusten ja maankäytön kannalta tärkeisiin<br />

tilusjärjestelyihin", Räsänen täsmentää.<br />

Teksti: Matti Värri

uusmaalainen 11<br />

www.familytimber.com<br />

MYYNNISSÄ NYT:<br />

TULOSSA:<br />

Heinola, Lusi, 10,84 ha<br />

Sammatti, metsää 34 ha<br />

puusto 2219 m3, 63 te/tarj. Tiedustelut puh. 0400 481 103<br />

Tiedustelut 040 8400 731<br />

Iitti, Koskennista 36,2 ha<br />

Esitteitä www.familytimber.com<br />

puusto 3200 m3, 85 te/tarj. tai ark. klo 9-15 puh 0204133720<br />

Tiedustelut puh. 040 8411 381<br />

Family Timber Finland Oy (LKV)<br />

Mariankatu 8 A 10, 15110 Lahti<br />

Hyvinkää, Ridasjärvi,<br />

yhtenäistä peltoa 30 ha.<br />

Käsittää kaksi kokonaista tilaa ja yhden määräalan.<br />

Myydään tarjousten perusteella kokonaisena tai osa-alueina.<br />

Lisätietoa www.familytimber.com ja puh. 0400 481 103<br />

Oletko ostamassa tai myymässä metsää tai peltoa?<br />

Family Timber Finland Oy On maa- ja metsäkiinteistöjen välitykseen<br />

erikoistunut yritys. Metsä- ja maatalouden osaajina tarjoamme käyttöösi<br />

yhdessä alueemme metsänhoitoyhdistysten kanssa ammattitaitoisen ja<br />

luotettavan välityspalvelun.<br />

Vuosittain välitämme noin 1500 ha metsää. Ajankohtaiset tiedot myytävistä<br />

kohteista karttoineen, valokuvineen ja taustatietoineen löydät verkkosivuiltamme<br />

www.familytimber.com<br />

Mikäli olet myymässä maa- tai metsäkiinteistöä, on asiakasrekisterissämme<br />

suuri joukko kiinnostuneita ostajia.<br />

Etelä-Suomen metsänomistajien liiton sekä Uudenmaan ja Etelä-Hämeen Maataloustuottajain<br />

Liittojen omistama Family Timber Finland Oy tarjoaa turvallisen tavan ostaa ja<br />

myydä metsää tai peltoa. Toimimme myös puun välittäjinä kotimaahan ja ulkomaille.<br />

Mariankatu 8 A 10, 15110 Lahti<br />

www.familytimber.com

12<br />

uusmaalainen<br />

Elämysmatkailulla lisäansioita Länsi-Uudellamaalla<br />

Sinapinkeltainen Range Rover jurnuttaa hitaasti ykkösellä<br />

liejuisessa urassa eteenpäin. Oikeanpuoleinen<br />

sivupeili viistää koivunkylkeä. "Ja autoa ei sitten<br />

kaadeta. Kun minä sanon seis, nostat jalan pois kaasulta<br />

ja pysäytät auton siihen paikkaan" käskee Hillebrandt.<br />

MAASTURILLA TIELTÄ<br />

POIS JA METSÄÄN<br />

Minulla ei ollut aikomustakaan ajaa. Tulin<br />

tekemään vain haastattelua monialayrittäjistä<br />

Karjalohjalla. "En aja", sanoin jo<br />

etukäteen, "ei tullut ajokenkiä mukaan".<br />

Vaan Hillebrandt olikin ovela. Vei katselemaan<br />

järvihuvilaa, laavua ja maastoa. Ja<br />

miten lie käynyt, kun sattui tämä ajoura saman<br />

reitin varrelle. "Kas kas, kun tulee<br />

puolukoita" ihastelevat kyydissä olijat. Minä<br />

en näe puolukan puolukkaa, ainoastaan<br />

syvän liejukuopan ja jumalattoman ison<br />

juurakon - eikö tämä ikinä lopu? "Hyvinhän<br />

se menee" kehaisee Hillebrandt. "Nyt<br />

tulee sitten vähän vaikeampi kohta..." Haluan<br />

vaihtaa kuskia, mutta Hillebrandt ei<br />

suostu. Ajon lopussa pulssi on hävinnyt.<br />

Silmissä on tyhjä katse. Jalat eivät tottele.<br />

Että sellaisia elämyksiä. Ja tämä oli vasta<br />

harjoituslenkki.<br />

Karjalohjalainen Juha Hillebrandt ja lohjalainen<br />

Paavo Hyrkkö ovat maanviljelijöitä<br />

ja monialayrittäjiä, ja pyörittävät nyt<br />

kuudetta vuotta maastoajosafareihin erikoistunutta<br />

yritystään nimeltä Pois Tieltä !<br />

Safarit. Ideaa kypsyteltiin pikku hiljaa ja<br />

vauhtia haettiin mm. saksalaisilta ruokamessuilta.<br />

Vuoden 1999 keväällä valmistuivat<br />

ensimmäiset ajourat ja ensimmäiset<br />

maasturit pyörähtivät käyntiin. Aluksi ajettiin<br />

3 maasturilla. Tänä päivänä pihalla seisoo<br />

9 sinapinkeltaista Range Roveria, 2<br />

Land Roveria ja 10 mönkijää. Niillä on<br />

kaikilla omat nimetkin: Musta aukko, Projekti,<br />

Lommo, Rohjo ja Helmi.<br />

Elämyksellinen<br />

maastoajosafari<br />

Pois Tieltä tekee yhteistyötä monien paikallisten<br />

yrittäjien kanssa. Halutessaan<br />

asiakas saa räätälöidyn kokonaispaketin,<br />

joka voi sisältää kokouksen esim Mustion<br />

linnassa, Fiskarsissa tai Päiväkummussa,<br />

ruokailun, maastoajosafarin, savikiekkoammuntaa,<br />

saunan ja iltapalan. Asiakas<br />

saa tilaisuudesta yhden laskun. Suurin osa<br />

asiakkaista on yritysasiakkaita, mutta<br />

myös yksityiset ihmiset kuten polttariporukat<br />

käyvät ajamassa. Ja monesti heistä poikii<br />

sitten yritysasiakkaita.<br />

Tyypilliseen peruspakettiin kuuluu parin<br />

tunnin ajo maastossa, matkaa kertyy 6-7<br />

kilometriä. Edetään siis kävelyvauhtia.<br />

"Aluksi oli hieman vaikeaa vakuuttaa<br />

asiakkaille, ettei ajon lomaan tarvitse sisällyttää<br />

muita lisärasteja" Paavo Hyrkkö kertoo.<br />

"Ajatukset on pidettävä tiukasti itse<br />

ajamisessa ja kädet ratissa. Ei siinä ennätä<br />

työasioita juuri miettiä. Kiperän kohdan<br />

selvittäminen antaa onnistumisen iloa."<br />

Ajoalueita yrityksellä on 4 eri paikassa<br />

Karjalohjalla, Lohjalla ja Vihdissä 600-<br />

700 ha:n alueella sekä omilla että yhteistyökumppaneitten<br />

mailla. Mm. Karjaan<br />

kaupunki on antanut luvan käyttää kaupungin<br />

omia metsäteitä.<br />

Suomessa on 5-10 maastoajosafariyrittäjää,<br />

joista Pois Tieltä sijaitsee lähinnä pääkaupunkiseutua.<br />

"Pystymme toimimaan<br />

joustavasti ja lyhyellä aikavälillä, joka on<br />

nähdäkseni myös yksi kilpailuvalteistamme"<br />

listaa Paavo Hyrkkö. Kysyntää on tasaisesti,<br />

viikossa ajetaan pari keikkaa keskimäärin.<br />

"Pikkujouluaika on sesonkiaikaa,<br />

toinen selkeästi vilkkaampi kausi on<br />

aika huhtikuusta juhannukseen."<br />

Pojat on poikia<br />

- entä tytöt<br />

Ajoreittejä riittää helpoista haastaviin<br />

lenkkeihin sekä miehille että naisille.<br />

Järvihuvilaa vuokrataan mm. maastoajosafareiden asiakkaille ja yksityisille<br />

perheille. Hulppean huvilan suunnittelussa näkyy vahvasti emännän käden<br />

jälki. Kuvassa Taina (vasemmalla) ja Juha Hillebrandt. Kuva Leena Taskinen<br />

Tyytyväisiä miehiä työnsä äärellä, Paavo Hyrkkö (vasemmalla) ja Juha Hillebrandt.<br />

Kuva Leena Taskinen<br />

Asiakkaista 2/3 on miehiä ja 1/3 naisia.<br />

Ajajina naiset ovat kuulema lainkuuliaisia<br />

ja noudattavat tarkoin annettuja ohjeita.<br />

Miehet saattavat innostua joskus enemmän.<br />

Kaahailu on pyritty kuitenkin estämään<br />

siten, että joko Hyrkkö tai Hillebrandt<br />

kävelee autoletkan edessä. Turvallisuus<br />

otetaan kaikessa huomioon.<br />

Ihanteellinen ryhmän koko on 15-20<br />

henkilöä, mutta 60 henkilön ryhmiäkin on<br />

ajeletettu. Asiakkaita on käynyt Australiaa,<br />

Japania ja Etelä-Afrikkaa myöten,<br />

yleensä yritysten vieraina. Ulkolaisilla on<br />

ollut aikaa ihastella maastoajon lisäksi<br />

myös Suomen luontoa ja raikasta ilmaa.<br />

Eräs englantilainen asiakas vei mukanaan<br />

ajon keskeyttäneen kannon tyngän omistuskirjoituksella<br />

varustettuna.<br />

Maanviljelijöitä vai<br />

monialayrittäjiä<br />

Yritystä perustettaessa ei ole lähdetty<br />

soitellen sotaan. Molemmilla miehillä on<br />

viljelijän ammatin lisäksi taustalla vahvaa<br />

kaupallista osaamista. Juha Hillebrandt on<br />

työskennellyt pitkään ProAgria Uusimaan<br />

taloussuunnittelijana. Paavo Hyrköllä on<br />

merkonomin ja kansainvälisen markkinoinnin<br />

lisäksi myös kansainvälinen alppihiihdonopettajantutkinto<br />

taskussaan ja sitä<br />

kautta myös runsaasti kokemusta erilaisten<br />

asiakastilaisuuksien järjestämisestä.<br />

Hillebrandtin 66 peltoha:n luomutilalla<br />

viljellään mm. spelttiä. "Heinällä on reippaasti<br />

yli puolet, joka myydään pystyyn"<br />

kertoo Juha Hillebrandt. Paavo Hyrkön tilasta<br />

on 40 % kesannolla, mallasohran<br />

osuus on noin 10 % ja loput on heinää, joka<br />

myydään lähes kokonaan hevostalleille.<br />

"Tilan peltoala oli maastoajobisnestä aloitettaessa<br />

80 ha, nyt se on 60 ja tulee siitä<br />

vieläkin pienemään" mietiskelee Paavo<br />

Hyrkkö. Ihan kaikkeen eivät aika ja rahkeet<br />

riitä. Vaarana vaanii muuten helposti<br />

loppuunpalaminen.<br />

"Moni maanviljelijä miettii varmasti oikeutetusti<br />

onko oikein, ettei pelkkä maanviljely<br />

enää riitä" jatkaa Hillebrandt. "Ei se<br />

olekaan. Perusviljelijän työtä pitäisi arvostaa<br />

enemmän ja siitä pitäisi saada elanto.<br />

Mutta tällä hetkellä vain on niin, ettei tilan<br />

tulos aina riitä. Joko maataloutta pitää laajentaa<br />

tai kehittää, tai hakea uutta toimintaa<br />

maatalouden rinnalle. Laajentamisessakin<br />

on oltava tarkkana. Pellon hinta on<br />

mielestäni jo kipurajalla, samoin pellon<br />

vuokrat ovat nousseet korkeiksi. Usealla<br />

tilalla on tilanne ratkaistu siten, että toinen<br />

puoliso käy tilan ulkopuolella töissä. Viljelijät<br />

ovat erittäin haluttuja työmarkkinoilla.<br />

He ovat tottuneet työskentelemään itsenäisesti<br />

ja ovat luotettavia ja joustavia moniosaajia.<br />

Väkisin ei kannata lähteä hakemaan<br />

yrittäjyyttä, ellei aidosti ole asiaan<br />

kiinnostusta tai edellytyksiä. Silti sanoisin,<br />

ettei EU ole pelkästään pahasta. Oikein<br />

hyödynnettynä se antaa meille myös mahdollisuuksia.<br />

Jos yrittäjyys kiinnostaa,<br />

kannattaa hakea pienin askelin uusia mahdollisuuksia."<br />

Pois Tieltä ! safarit palkittiin tänä vuonna<br />

<strong>MTK</strong>:n, SAK:n ja Osuuspankkien Uudenmaan<br />

Pro Maaseutu -tunnustuksella.<br />

"Palkinto oli meille todellinen yllätys. Kiitos<br />

siitä kuuluu hyville yhteistyökumppaneillemme.<br />

Ilman heitä ei tätä työtä tehtäisi.<br />

Verkostoituminen on päivän a ja o" kiittelevät<br />

Juha Hillebrandt ja Paavo Hyrkkö.<br />

Kaiken takana<br />

on nainen<br />

11 maastoauton kuskaaminen asiakkaan<br />

toivomaan paikkaan saattaa äkkinäiselle<br />

aiheuttaa logistiikkaongelmia. Jos ajattelee,<br />

että yrityksen palkkalistoilla on Juha<br />

Hillebrandt, Paavo Hyrkkö ja kolmas osaaikainen<br />

työntekijä. Mutta menestyvien<br />

miesten takaa löytyy yleensä nainen. Taina<br />

Hillebrandt ajaa autoja, huolehtii tarjoiluista<br />

ja kokoustiloista sekä majoituksesta<br />

normaalien päivärutiinien lisäksi. Tarpeen<br />

vaatiessa mukana toiminnassa ovat myös<br />

Hillebrandtien lapset, 14-vuotias tytär ja<br />

21-vuotias poika, Paavo Hyrkön avovaimo<br />

sekä Hyrkön vanha isäntä. "Kiirettä pitää<br />

välillä, mutta on tämä silti antoisaa. Eipä<br />

käy aika pitkäksi" Taina Hillebrandt naurahtaa.<br />

www.poistielta.com,<br />

Kuusiantie 31, 10360 Mustio<br />

Leena Taskinen

uusmaalainen 13<br />

Menossa mukana<br />

Uudenmaan liittokokousedustajat yhteispotretissa Oulussa. Liiton lippua<br />

kannattelemassa liiton puheenjohtaja Matti Kalsola, liiton varapuheenjohtaja<br />

Pirjo Lehmusvaara ja johtokunnan jäsen Pekka Viljanen. Kuva:Jaakko Holsti<br />

Tasavallan Presidentin myöntämät itsenäisyyspäivän kunniamerkit luovutettiin<br />

johtokunnan kokouksessa Palojärven maatilalla Vihdissä. Kuvassa<br />

merkin saajat vasemmalta liiton järjestöagrologi Martti Mäkelä Mäntsälästä,<br />

Hannu Peltola Mäntsälästä, Pauli Salonen Porvoosta ja Tuomo Hasu Lapinjärveltä.<br />

Kuva:Jaakko Holsti<br />

Maanviljelijöiden Tupoa vauhditettiin Esplanadilla maaliskuun alussa. Mielenosoitukseen<br />

osallistui viljelijöitä ympäri Suomenmaan. Edessä vasemmalla<br />

Toni Forsman-Viita, Helena Sjölund ja Markku Fabritius Myrskylästä.<br />

Kuva:Pentti Urhonen<br />

Liiton johtokunta, säätiön hallitus sekä yhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit<br />

tutustuivat Turun saaristoon 14.-15.7. Päivien aikana vierailtiin mm.<br />

<strong>MTK</strong>:n tutkimuspäällikön Johan Åbergin kotitilalla Nauvossa, jossa tuotetaan<br />

viljan lisäksi varhaisperunaa ja kasvatetaan kirjolohta. Kuvassa retkeilijät<br />

perehtyvät Johan Åbergin johdolla (toinen oikealla) kalan kasvatuksen<br />

saloihin. Liiton puheenjohtaja Matti Kalsola tähyää mietteliäänä merelle.<br />

Kuva:Jaakko Holsti<br />

Uudenmaan Pro Maaseutu palkinnot jaettiin liiton kevätkokouksessa Hyvinkäällä.<br />

Palkinnon saivat Pois tieltä yritys, Pro Agria Uusimaan maaseutuhautomo<br />

ja Tukkilan maatilamatkailutila. Palkinnot vastaanottivat Juha<br />

Hillebrandt Karjalohjalta, Pois tieltä yrityksestä (kuvassa vasemmalla), Auli<br />

Teppinen Mäntsälästä, Pro Agrian yrityshautomosta ja yrittäjäpariskunta<br />

Outi ja Heikki Tukkila Porvoosta. Pois tieltä yritys valittiin jatkoon valtakunnalliseen<br />

kilpailuun.<br />

Kuva:Pentti Urhonen<br />

Nuoret Pärnun-reissulla 19-21.7. Matkalla tutustuttiin mm. virolaiseen maitotilaan,<br />

kartanoon ja tietysti paikalliseen iltaelämään. Ja kaikilla oli niin<br />

mukavaa, voi jospa oisi voinut olla mukana...<br />

Kuva:Jaakko Holsti<br />

Kuva 5 Pukkilan Kanteleella kylänäyttelyn yleisöä hauskuutti heinäkuun<br />

alussa tuottajien porukka taiteilijanimeltään Matilaisen veljekset.<br />

Kuva: Anna Hakama<br />

Reima Huuhtanen vasemmalla, Ari Tihtonen ja Marko Hasu kummastelemassa<br />

"Idän ihmettä" nuorten Viron matkalla.<br />

Kuva:Jaakko Holsti

14<br />

uusmaalainen<br />

Haja-asutusalueiden jätevesikäsittelyn<br />

Jäteveden laatu ja määrä vaikuttavat<br />

laitteiston valintaan<br />

Vuoden 2004 alusta voimaan tullut haja-asutuksen<br />

jätevesien käsittelyä koskeva asetus tiukensi oleellisesti<br />

kiinteistökohtaisen jätevesien käsittelyn vaatimuksia.<br />

Vesihuoltolaitoksen verkostoon liittyminen<br />

on usein paras ja huollon kannalta vaivattomin tapa<br />

ratkaista kiinteistön jätevesihuolto. Tarjolla on myös<br />

erilaisia kiinteistökohtaisia laitteistoja.<br />

Jätevesien käsittelyn kiinteistökohtaista<br />

tehokkuutta ei ole ennen uutta asetusta<br />

juurikaan valvottu, ja käytössä on ollut<br />

yleisesti pelkästään kahteen tai kolmeen<br />

saostuskaivoon perustuvia järjestelmiä. Jätevedet<br />

on johdettu lähimpään avo-ojaan<br />

tai suoraan maastoon. Tämän seurauksena<br />

esimerkiksi talousvesikaivojen pilaantuminen<br />

on ollut yleistä.<br />

Markkinoille on tullut lukuisia erilaisia<br />

jätevesien käsittelymenetelmiä ja -laitteistoja,<br />

joista kiinteistön omistajalla ei ole<br />

minkäänlaista kokemusta tai tietoa. Yhteistä<br />

menetelmille on, että laitteen valmistaja<br />

ja markkinoija ilmoittavat tuotteen<br />

täyttävän kaikki asetuksessa esitetyt vaatimukset.<br />

Usein laitteen ostaja ei tutustu<br />

tuotteeseen hintaa enempää, ja ostopäätöksen<br />

tehtyään hän ajattelee jätevesiasioidensa<br />

olevan kunnossa.<br />

L A A T U<br />

J Y V Ä ®<br />

Käyttötarkoitukseen sopivan laitteen valinta<br />

riippuu monista seikoista, ja kiinteistön<br />

omistajan tuleekin miettiä, millainen<br />

puhdistusmenetelmä tai -laite kiinteistöllä<br />

tarvitaan. Laitteen valintaan vaikuttavat<br />

muun muassa syntyvän jäteveden määrä ja<br />

laatu. Myös rakennuspaikan olosuhteet eli<br />

maaperän laatu, kallioisuus, maaperän korkeussuhteet,<br />

pohjaveden pinnan korkeus ja<br />

vesistön läheisyys vaikuttavat. Merkitystä<br />

on myös sillä, syntyykö jätevesiä päivittäin<br />

vai silloin tällöin jaksottaisesti. Mikäli näitä<br />

tekijöitä ei oteta huomioon, lopputuloksena<br />

voi olla olosuhteisiin nähden täysin<br />

soveltumaton laitteisto. Laitteen kalliista<br />

hinnasta ja hienosta tekniikasta riippumatta<br />

puhdistustulos voi olla täysin riittämätön.<br />

Jäteveden käsittelylaitteisto voi olla<br />

myös reilusti ylimitoitettu jätevesien määrään<br />

ja laatuun verrattuna.<br />

MITÄ KEVÄÄLLÄ KYLVÄT,<br />

SITÄ SYKSYLLÄ MYYT<br />

Laitteistoa täytyy<br />

huoltaa säännöllisesti<br />

Kiinteistön omistajan on jätevesien käsittelymenetelmää<br />

harkitessaan hyvä tiedustella<br />

kiinteistön sijaintikunnasta, onko<br />

kunnan vesihuoltolaitoksella tai paikallisella<br />

vesihuolto-osuuskunnalla suunnitelmia<br />

yleisen vesihuoltoverkoston rakentamiseksi<br />

alueelle. Vesihuoltolaitoksen verkostoon<br />

liittyminen on lähes poikkeuksetta<br />

parempi vaihtoehto kuin oman puhdistuslaitteiston<br />

rakentaminen. Verkostoon liittymisen<br />

jälkeen kiinteistön omistajan ei<br />

juurikaan tarvitse kiinnittää jätevesiinsä<br />

huomiota, vaan hän voi jättää kaiken vesihuoltolaitoksen<br />

huoleksi.<br />

Kiinteistökohtaisen järjestelmän ollessa<br />

kyseessä tilanne on päinvastainen. Laitteiston<br />

myyjältä jää usein selvittämättä, että<br />

säännöllinen ja hyvä huolto on useimpien<br />

laitteiden osalta ehdottomasti tärkein<br />

asia. Huoltoa tarvitaan, jotta laite toimii ja<br />

saavutetaan hyvä puhdistustulos. Useimmat<br />

kiinteistön omistajat eivät asennuksen<br />

jälkeen käytä aikaa laitteen huoltoon.<br />

Huoltotoimenpiteet jäävät esimerkiksi siitä<br />

syystä, että huolto ei ole kovinkaan miellyttävä<br />

tehtävä.<br />

Asetuksen mukaan jätevesien käsittelyn<br />

pitää olla vanhoilla kiinteistöillä pääsääntöisesti<br />

kunnossa vuoteen 2014 mennessä.<br />

Uudisrakennuksilla ja peruskunnostettavilla<br />

rakennuksilla määräykset tulevat voimaan<br />

heti. Varsinkin vanhojen kiinteistöjen<br />

omistajien on hyvä vertailla vaihtoehtoja<br />

ennen hankintojen tekemistä.<br />

Apua vertailuun tarjoaa esimerkiksi<br />

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ylläpitämä<br />

puolueeton tiedosto jätevesien<br />

käsittelylaitteista ja niiden toimivuudesta.<br />

Tietoihin voi tutustua esimerkiksi SYKE:n<br />

verkkopalvelussa osoitteessa www.ymparisto.fi/syke.<br />

Tarkoituksena ei ole, että kaikki vanhat<br />

kiinteistöt siirtävät järjestelmänsä uusimisen<br />

siirtymäajan loppupuolelle, mutta varovaisuus<br />

ja huolellinen harkinta on kuitenkin<br />

paikallaan. Suunnittelun tärkeyttä ei<br />

myöskään voi korostaa tarpeeksi.<br />

Kari Vaitomaa<br />

Uudenmaan ympäristökeskus<br />

Työeläkeuudistus tukee<br />

viljelijän eläketurvaa<br />

•Eläke karttuu jo 18-vuotiaasta.<br />

Raisio on varma vaihtoehto aina, kun etsit asiantuntevaa<br />

kumppania viljakauppaan. Sopimusviljelijänä<br />

saat kilpailukykyisen hinnan, luotettavat<br />

analyysit ja viimeisimmät tutkimustulokset.<br />

Satosi parhaaksi kylvöstä myyntiin<br />

– myös huomenna.<br />

•Varttuneille vankempaa eläkekarttumaa.<br />

•Eläkkeelläkin voi ansaita lisää eläkettä.<br />

•Oikea työtulo yhä MYELin perusta.<br />

PL 101, 21201 Raisio<br />

Puh. (02) 443 2111, fax (02) 443 2943<br />

www.raisiogroup.com/maatalousryhma

uusmaalainen 15<br />

määräykset tiukkenevat<br />

Vesiosuuskunta vaihtoehtona<br />

Jätevesijärjestelmien suunnittelu ja toteutus<br />

onnistuu parhaiten alueellisella yhteistyöllä.<br />

Oman jätevesijärjestelmän rakentaminen<br />

erikseen jokaiseen talouteen on kallista<br />

eikä kunnan vesilaitoksen resurssit yksin riitä<br />

viemäriverkoston rakentamiseen jokaisen talouden<br />

ulottuville. Monesti kunnilla, joskus<br />

myös valtiolla, on kuitenkin ollut mahdollisuus<br />

tukea taloudellisesti järkevää alueellista<br />

yhteisviemäröintihanketta, erityisesti taajamien<br />

lievealueilla ja haja-asutuksen tihentymissä.<br />

Vesiosuuskunta<br />

Mustijoki näyttää tietä<br />

Pornaisissa ei jätevesien kanssa jääty jahkailemaan,<br />

vaan jo asetuksen valmistelun aikaan<br />

perustettiin Vesiosuuskunta Mustijoki,<br />

suunnittelemaan ja toteuttamaan uuden talous-<br />

ja jätevesiverkoston rakentamista.<br />

Osuuskunta toimii yhteistyössä kahden pienen<br />

vesiosuuskunnan kanssa. Samaan aikaan<br />

alueelle perustettiin myös Osuuskunta Kajo,<br />

tehtävänään valokaapeliyhteyksien rakentaminen.<br />

Vesiosuuskunta Mustijoen toimialueena<br />

on Pornaisten kunnan pohjoisosa sekä eteläosa<br />

Mäntsälää. Osuuskunnan jäseneksi liittyi<br />

600 taloutta, puoliksi molempien kuntien<br />

alueelta. Toimialueen talouksista se edustaa<br />

¾:a. Osuuskunnan nimi Mustijoki juontuu<br />

samannimisestä joesta, joka virtaa osuuskunnan<br />

toimialueen halki ja jota haja-asutuksen<br />

jätevedet nyt kuormittavat.<br />

"Kun olimme jo ennen osuuskunnan perustamista<br />

tiedustelleet kuntien valmiutta<br />

viemäriverkon rakentamiseen, saimme<br />

Mäntsälästä selkeän vastauksen, kunnallisen<br />

verkoston rakentamisen tulevan mahdolliseksi<br />

aikaisintaan siirtymäkauden lopulla.<br />

Pornaisten kunnassa se olisi ollut ehkä vähän<br />

nopeampaa", maanviljelijä Tenho Vilander<br />

kertoo. "Siten meille ainoaksi mahdollisuudeksi<br />

jäi osuustoiminnallinen yhteistyö."<br />

Osuuskunnan asioita hoitamaan valittu<br />

hallitus koostuu kuudesta jäsenestä: Tenho<br />

Vilander (pj), Esko Kippilä (vpj.), Jouni Peltoniemi<br />

(siht.), Kari Salento, Kalervo Sipinen<br />

ja Sakari Tähkänen. Tähkänen on Mäntsälästä,<br />

toiset Pornaisista. Hallitus ja projektijohtaja<br />

Matti Peisa sekä työmaanvalvoja/<br />

sopimusten tekijä Topi Lindroos muodostavat<br />

toiminnan kannalta kantavan ydinjoukon.<br />

Toiminnalliset ja tekniset<br />

suunnitelmat valmiina.<br />

Vesiosuuskunta Mustijoen hallituksen puheenjohtaja Tenho Vilander ja<br />

osuuskunnan sihteeri Jouni Peltoniemi ovat tyytyväisiä rakennustöiden<br />

nopeaan etenemiseen. Koko hankkeen he arvioivat valmistuvan vuoden<br />

2008 aikana. Nummisten kyläkoulu oli yksi niiden ensimmäisten joukossa,<br />

joiden talousveden saanti liitettiin osuuskunnan verkkoon.<br />

Toimintaperusteiden määrittelyn ja peruslinjausten<br />

jälkeen tekniset suunnitelmat annettiin<br />

alan suunnittelutoimistojen tehtäväksi.<br />

Verkoston suunnittelun, veden saantimahdollisuuksien<br />

selvittelyn ja kustannusarvion<br />

laadinnasta vastaavaksi tahoksi valittiin<br />

Suunnittelukeskus Oy:n Jyväskylän toimisto.<br />

Rakennussuunnitelma on kymmenosainen<br />

ja se käsittää rakennettavaksi runkolinjaa yhteensä<br />

noin 100 km. Kustannusarvion loppusumma<br />

päätyy 7,8 miljoonaan , josta Pornaisten<br />

ja Mäntsälän kunnat ovat lupautuneet<br />

maksamaan tietyn prosenttiosuuden. Hankkeen<br />

rahoittamiseen osallistuvat myös Uudenmaan<br />

TE-keskus ja Uudenmaan ympäristökeskus.<br />

Pääosa kustannuksista jää kuitenkin<br />

kiinteistöille.<br />

Rakennussuunnitteen mukaisesta ohjelmasta<br />

ovat nyt valmiina osat 1 ja 2, pituudeltaan<br />

13 km. Tältä osin kiinteistöt ovat talousveden<br />

osalta liitetty jo verkkoon. Mukana on<br />

muun muassa kyläkoulu, kauppa ja muutamia<br />

kotitalouksia. Rakennustyö on edellyttänyt<br />

2 m syvyisen kaivannon talous- ja jätevesiputkistojen<br />

sekä valokaapelin asentamiseen.<br />

Talousvesi otetaan aluksi Mäntsälä Veden<br />

vesitornista, mutta rakentamistöiden edistyessä<br />

mukaan tulevat myös Tuusulan seudun<br />

Veden ja Pornaisten kunnan vesilaitokset.<br />

Alkuvaiheen sopimus Mäntsälän Veden<br />

kanssa oikeuttaa 50 m3/vrk -kulutusta.<br />

Jätevesien siirtoviemäriyhteys rakennetaan<br />

Pornaisten kunnan viemäriyhteyden ja edelleen<br />

Järvenpään ja Keravan kautta Viikin jätevesipuhdistamoon.<br />

Siirtoviemäriyhteys on<br />

mahdollista liittää aikaisintaan kahden vuoden<br />

kuluttua.<br />

Matti Värri<br />

Laurea<br />

Maaseudun kehittäjä<br />

Uudellamaalla<br />

Mäntsälästä mestariksi!<br />

Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä<br />

• peltokasvit, kotieläimet, metsä, maatalouskoneet, ympäristö<br />

Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto, luontoyrittäjä<br />

• luonto-opastus, luontomatkailu, ulkoilureitistöjen rakentaminen ja huolto<br />

Puutarhatalouden perustutkinto, puutarhuri<br />

• kukkakaupan, puutarhatuotannon tai viheralan koulutusohjelma<br />

Aikuiskoulutuksessa (monimuotokoulutusta) haku suoraan oppilaitokseen<br />

31.5.2006 mennessä.<br />

Kysy myös muita koulutuksia:<br />

Maaseutuyrittäjä (maatalouskaupallinen<br />

Maatalouskoneasentaja<br />

suuntautumisvaihtoehto)<br />

Seminologi<br />

EU-viljelijä<br />

Floristi<br />

Maaseuturakentaja<br />

Puistopuutarhuri<br />

Huoltoyrittäjä<br />

Floristimestari<br />

Kotieläinhoitaja<br />

Puistomestari<br />

Nuoriso- ja aikuiskoulutusta, monimuoto- ja oppisopimuskoulutusta.<br />

Joustavat opetusjärjestelyt. Soita ja kysy lisää!<br />

Mäntsälän ammattiopisto Saaren kartano<br />

Pohjoinen pikatie 800, 04920 Saarentaus<br />

p.(019)529500, f.(019)5295210<br />

www.keuda.fi/mao, maoinfo@keuda.fi<br />

Meneillään on useita projekteja, kuten Kehittyvät Maatilat<br />

– Gårdar i Utveckling. Hanke on tarkoitettu uusmaalaisille<br />

viljelijöille, jotka ovat kiinnostuneita alansa koulutuksesta ja<br />

kehittämisestä. Tutustu internetiin www.tukiviidakko.fi.<br />

Hyvinkään Laurea on Uudenmaan ainoa suomenkielinen<br />

ammattikorkeakoulu, jossa on luonnon- ja ympäristöalan<br />

koulutusta. Kevään yhteishaussa 20.3. – 7.4.2006 on<br />

tarjolla agrologin (AMK) ja ympäristosuunnittelijan (AMK)<br />

koulutukset.<br />

Kysy lisää<br />

Laurea Hyvinkää<br />

Uudenmaankatu 22, 05800 Hyvinkää, puh 0205 787 701<br />

hyvinkaa.laurea.fi, hyvinkaa.info@laurea.fi, www.laurea.fi

16<br />

uusmaalainen<br />

MAATALOUSTUOTTAJAIN YHDISTYSTEN<br />

PUHEENJOHTAJAT JA SIHTEERIT 2005<br />

<strong>MTK</strong>-UUSIMAAN<br />

JOHTOKUNTA 2005<br />

puheenjohtaja<br />

mv. Matti Kalsola (019) 664 8011<br />

040 568 7405<br />

varapuheenjohtaja<br />

mv. Pirjo Lehmusvaara (019) 366 658<br />

0500 617 785<br />

mv. Markus Eerola (019) 467 668<br />

0400 489 350<br />

(tai 0400 150 008)<br />

mv. Kimmo Hovi (03) 778 4160<br />

0400 492 316<br />

mv.Hannu Jääskeläinen (019) 663 1917<br />

0400 496 994<br />

mv. Marja-Leena Mäkipää (019) 688 3112<br />

040 584 1687<br />

mv. Jarmo Nurmi (019) 645 288<br />

040 550 6798<br />

mv. Jouko Riola (09) 275 1576<br />

0400 451 341<br />

mv. Mikko Taka-Sihvola (09) 226 3331<br />

0400 210 313<br />

mv. Kallepekka Toivonen (09) 250 3658<br />

050 564 7799<br />

mv. Pekka Viljanen (09) 224 4630<br />

0500 490 049<br />

mv. Hannu Vähätalo (03) 760 1525<br />

050 330 5665<br />

YHDISTYS<br />

PUHEENJOHTAJA SIHTEERI<br />

Artjärvi Tapio Malmiharju Hannu Vähätalo<br />

puh. (03) 760 591 puh. (03) 760 1525<br />

0500 211 337 050 330 5665<br />

Askola Helena Holm Hannu Jääskeläinen<br />

puh. (019) 643 188 puh. (019) 663 1917<br />

040 523 0488 0400 496 994<br />

Helsingin Veikko Lankinen Olli Uusi-Eskola<br />

seutu puh. (09) 897 789 puh. (09) 897 712<br />

040 596 5902 040 505 2732<br />

Helsinki Hanna-Leena Asunta Birgitta Heiniö<br />

puh. (02) 738 1761 puh. 020 413 2381<br />

050 517 0905 040 505 8708<br />

Hyvinkää Markus Eerola Eija Koski-Sipilä<br />

puh. (019) 467 668 (019) 470 023<br />

0400 489 350 0400 680 536<br />

Karjalohja- Kalle Harjuranta Päivi Seger<br />

Sammatti puh. (019) 356 174 puh. (019) 355 962<br />

0400 862 586 040 515 8867<br />

Karkkila Raino Velin Hilkka Sorvari<br />

09-2254 009 puh. (09) 225 4189<br />

040 717 4817 040 591 3048<br />

Lapinjärvi Tuomo Hasu Raimo Hyppönen<br />

puh. (019) 613 574 puh. (019) 610 225<br />

0500 621 573 0400 436 348<br />

Lohja Pirjo Lehmusvaara Eeva Uronen<br />

Puh.(019) 366 658 Puh. (019) 335 135<br />

0500 617 785 050 3760 347<br />

Myrskylä Markku Fabritius Pentti Urhonen<br />

puh. (019) 677 2237 puh. (019) 614 815<br />

0400 201 719<br />

Mäntsälä Pekka Nummela Arja Seppälä<br />

puh. (019) 872 366 puh.(019) 685 5229<br />

0400 715 231 0400 180 718<br />

Nummi-Pusula Jorma Vuorela Liisa Marimo<br />

puh. (09) 226 1532 puh. (019) 3737 13<br />

050 321 4154 0400 746 613<br />

Nurmijärvi Kallepekka Toivonen Pirjo Myyrinmaa<br />

Puh. (09) 250 3658 puh. 290 57850<br />

050 564 7799 040 727 6138<br />

Orimattila Kimmo Hovi Juhani Saharinen<br />

puh. (03) 778 4160 (työ) (03) 777 1009<br />

0400 492 316 0400 357 103<br />

Pornainen Esko Peltola Terhi Niinikoski<br />

puh. (019) 664 7605 puh. (019)664 9024<br />

0400 808 695 0400 773 832<br />

Porvoo Mauri Leiramo Kupsu Jari<br />

puh. (019) 651 825 0400 207968<br />

040 836 6051<br />

Pukkila Päivi Rusila-Haakana Jussi Nurminen<br />

puh. (019) 626 234 puh. (019) 625 075<br />

0500 936 274 040 527 0758<br />

Siuntio-<br />

Kirkkonummi Antero Amnell Harri Taberman<br />

puh. (09) 256 7711 puh. (09) 256 6230<br />

050 514 0068 040 537 2354<br />

Tuusulan seutu Antti Jukkala Jyri Seuna<br />

puh. (09) 4171 465 040 511 7271<br />

0400 4464 362<br />

Vihti Pekka Viljanen Marja Niemi<br />

puh. (09) 224 4630 puh. (09) 224 9168<br />

0500 490 049 040 835 7852<br />

Maataloustuottajain yhdistysten<br />

syyskokoukset v. 2005<br />

Maataloustuottajain yhdistysten syyskokoukset pidetään oheisen<br />

aikataulun mukaisesti.<br />

Kaikki jäsenet ovat tervetulleita keskustelemaan ja päättämään<br />

yhteisistä asioista oman yhdistyksen kokoukseen.<br />

Yhdistys Aika klo Paikka<br />

Porvoo 3.11. 19.00 Porvoon Osuuspankki, kahvi 18.30<br />

Siuntio-Kirkkonummi 7.11. 19.00 Siuntion kunnantalo<br />

Lapinjärvi 8.11. 19.00 Seurakuntakoti<br />

Askola 8.11. 19.00 Yläaste<br />

Artjärvi 8.11. 10.00 Osuuspankki<br />

Lohja 9.11. 18.00 Metsähoitoyhdistyksen ja<br />

Lähivakuutuksen talossa,<br />

Laurinkatu 52, Lohja<br />

Nummi-Pusula 9.11. 19.00 Länsi-Uudenmaan Säästöpankki, Pusula<br />

Karkkila 10.11. 19.00 ABC Masuuni<br />

Myrskylä 10.11. 10.00 Säästöpankki<br />

Mäntsälä 10.11. 19.00 Ravintola Amizza, kahvi klo 18.30<br />

Hyvinkää 14.11. 18.30 Uudenmaan maaseutuopisto, Hyvinkää<br />

Tuusula 15.11. 18.00 Talmukka, Talma<br />

Karjalohja-Sammatti 15.11. 19.00 Karjalohjan Säästöpankin kerhohuone<br />

Helsingin seutu 16.11. 18.00 Ent.Königstedtin koulu, Seutula<br />

Solbackantie 2<br />

Orimattila 16.11. 19.00 Osuuspankki, kahvi 18.30<br />

Pukkila 16.11. 19.00 Osuuspankki<br />

Vihti 17.11. 19.00 Hopeaniemen kuntoutumiskeskus<br />

Nurmijärvi 21.11. 19.00 Keski-Uudenmaan Osuuspankki<br />

Nurmijärven konttori<br />

Pornainen 22.11. 10.00 Laukkosken seurantalo<br />

Helsinki 13.12. 17.00 SOK, Fleminginkatu 34 B, Helsinki<br />

Tukineuvontaa Uudellamaalla<br />

www.tukiviidakko.fi<br />

<strong>MTK</strong>-Uusimaan<br />

koulutus- ja<br />

tapahtumakalenteri<br />

syksy 2005<br />

Vilja-alan tulevaisuusseminaari 6.10. Espoo, Pellervo-Instituutti<br />

Viljavaliokuntien yhteiskokous 7.10. Espoo, Pellervo-Instituutti<br />

Kehittyvä maatilahankkeen, liiton ja Tapiolan teemapäivät:<br />

Turvallisesti tilalla-päivä klo 10-15 11.10. Lohja, Meriturvan auditorio<br />

Turvallisesti tilalla-ilta klo 18-21 11.10. Vihti, Nummela paloasema<br />

Turvallisesti tilalla-päivä klo 10-15 13.10. Mäntsälä, W-golf<br />

Turvallisesti tilalla-ilta klo 18-21 13.10. Porvoo, pelastuslaitos<br />

Yrittävä Maaseutu 2020-seminaari 13.10. Hämeenlinna, Aulanko<br />

Maaseudun naistenpäivä 14.10. Salo, Hilkansali<br />

Maaseutuyrittäjä työnantajana<br />

-peruskurssi 19.10. Hyvinkää, Maaseutuopisto<br />

Yhdistysten puheenjohtajien ja<br />

sihteerien neuvottelupäivä 21.10. Helsinki, <strong>MTK</strong><br />

Maaseutunuorten risteily Tallinnaan 21.-22.10. Laiva<br />

Etelä-Hämeen, Kymenlaakson ja Uudenmaan liittojen<br />

johtokuntien viestintäkoulutus 25. -26.10. Espoo, Pellervo-Instituutti<br />

K-Supermarketketjun Suomiherkkuja<br />

-kuluttaja-työkampanja 28.10. Uusimaa<br />

Tukikoulutus-risteily Tukholmaan 31.10.-2.11. Laiva<br />

Liha-alan tulevaisuusseminaari 3.11. Espoo, Pellervo-Instituutti<br />

Maaseutunuorten syysparlamentti 10.-11.11. Oulu, Eden<br />

Ympäristö- ja maapoliittisten<br />

valiokuntien koulutus 16.11. Helsinki, <strong>MTK</strong><br />

Kuntoremonttikurssi 14.-18.11. Imatran kylpylä<br />

Maitoalan tulevaisuusseminaari 24.11. Espoo, Pellervo-Instituutti<br />

Liiton syyskokous 25.11. Helsinki, Valio<br />

Elma-messut 25.-27.11. Helsinki, Messukeskus<br />

Lisätietoa koulutuksesta ja tapahtumista saa liiton toimistosta<br />

puh. 020 413 3560 tai uusimaa@mtk.fi

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!