Vuosikertomus 2010 [pdf, 1,5 mt] - MTK

CAP:n että maaseudun kehittämispolitiikan.
Johtokunta oli antanut toimistolle tehtäväksi
laatia MTK:lle ympäristö-, kuluttaja- ja viestintäohjelmat.
Näiden laatiminen saatiin päätökseen
johtokunnan hyväksyttyä ohjelmat.
Johtokunta teki kesäkuussa perinteisen maakuntamatkan
MTK-Kaakkois-Suomen alueelle.
Tutustumiskohteina oli mm. Elimäellä Mustialan
viinitila sekä vierailu maitotilalla, Harjun oppimiskeskus
Virolahdella, tutustuminen Biosampikoulutusohjelmaan
Anjalassa sekä sähkön ja
lämmön yhteistuotanto biopolttoaineilla -hanke
Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Johtokunta
tapasi myös liiton johtokunnan edustajia.
Johtokunnan johdolla järjestettiin lokakuussa
Helsingin Kisahallissa Vihreää kasvua maalta
-tapahtuma, johon osallistui runsas joukko maataloustuottajien,
metsänomistajien ja maaseutuyrittäjien
edustajia sekä keskusliiton luottamusja
toimihenkilöitä ympäri maata. Tilaisuudessa
puheenvuorot oli kaikilla hallituspuolueiden puheenjohtajilla
sekä opposition edustajilla. Tilaisuudessa
keskusteltiin hallitusohjelman toteutumisesta
ja siitä miten maaseudun ihmisten
asioita tulisi jatkossa hoitaa.
Kokoonpano: Johtokunta
1. puheenjohtaja MMT mv. Juha Marttila Simosta
(2009–, johtok. jäsen 2005–), 2. puheenjohtaja
agronomi mv. Mauno Ylinen Alahärmästä (2009–,
johtok. jäsen 2006–), 3. puheenjohtaja agrologi
mv. Esko Suomala Kiukaisista (2008–), mv.
Jaakko Halkilahti Salosta (2009–), talousneuvos
mv. Kyösti Harju Lappeenrannasta (1992–), mv.
Eero Isomaa Nivalasta (2004–), mv. Timo Kankaanpää
Ilmajoelta (2010–), mv. Markku Länninki
Forssasta (1996–), emäntä Irma Sirviö Iisalmesta
(2005–). Johtokunnan kokouksiin läsnäolo- ja
puheoikeutettuina osallistuivat valtuuskunnan
puheenjohtaja mv. Aarno Puttonen sekä metsävaltuuskunnan
puheenjohtaja mv. Mikko Tiirola.
Johtokunnan sihteerinä toimi toimistopäällikkö
Raija Unkila.
Johtoryhmä
Johtoryhmä kokoontui 17 kertaa. Keskusliiton
operatiivisena elimenä toimii johtoryhmä. Johtoryhmä
käsittelee johtokunnan sille antamia tehtäviä
ja valmistelee johtokunnalle päätettäväksi
esitettäviä asioita. Johtoryhmä myös käsittelee
ja tekee päätöksiä koskien keskusliiton talous- ja
henkilöstöasioita. Johtoryhmä tapasi toimintavuonna
eri sidosryhmien edustajia sekä vieraili
yrityksissä ja yhteisöissä. Kiireellisiä asioita käsiteltiin
varsinaisten kokousten lisäksi myös puhelinkokouksissa.
Kokoonpano: Johtoryhmä
Puheenjohtaja: 1. puheenjohtaja Juha Marttila,
Jäsenet: 2. puheenjohtaja Mauno Ylinen, 3. puheenjohtaja
Esko Suomala ja toiminnanjohtaja
Antti Sahi. Asiantuntijajäsen: johtokunnan jäsen
Markku Länninki. Läsnäolo-oikeutetut: valtuuskunnan
puheenjohtaja Aarno Puttonen ja metsävaltuuskunnan
puheenjohtaja Mikko Tiirola.
Keskusliiton toimihenkilöt ovat osallistuneet johtoryhmän
kokouksiin omien vastuualueidensa
asioiden esittelijöinä.
Metsävaltuuskunta
Metsävaltuuskunta kokoontui kaksi kertaa. Metsävaltuuskuntaan
kuului 43 varsinaista jäsentä
sekä kolme asiantuntijajäsentä. Lisäksi MTK:n
valtuuskunnan puheenjohtaja osallistui metsävaltuuskunnan
kokouksiin.
Metsävaltuuskunnan ylimääräinen
kokous
Metsävaltuuskunta käsitteli 14.4. kokouksessaan
ajankohtaisia metsäpoliittisia asioita, erityisesti
Metsäalan strategisen ohjelman toimintaa,
metsätilarakenteen kehittämistä, metsälain uudistusta,
verotusta sekä yksityismetsätalouden
organisaatioiden kehittämishanketta. Metsävaltuuskunta
keskusteli ajankohtaisesta puumarkkinatilanteesta,
sekä evästi valtuuskuntaa järjestön
kehittämis- ja rakennetyössä. Metsävaltuuskunta
hyväksyi metsänomistajaorganisaation vuoden
2009 toimintakertomuksen ja esityksen avaintehtäviksi
vuodelle 2011. Lisäksi metsävaltuuskunta
huomioi MTK:n ja metsänhoitoyhdistysten
aloittaneen kehitysyhteistyöprojektit Vietnamissa
ja Etiopiassa, sekä jatkavan projektia Meksikossa.
Metsävaltuuskunnan kultainen ansiomerkki
myönnettiin Juha Hakkaraiselle, Pauli Natuselle
ja Eero Nevalalle. Metsänhoitoyhdistys Kanta-
Häme palkittiin vuoden 2009 metsänhoitoyhdistyksenä.
Metsävaltuuskunnan kannanotto
Metsätilan sukupolvenvaihdoksen verohuojennus
edistäisi tasaista puuntarjontaa. Metsäelinkeinon
kannattavuuden, puumarkkinoiden toimivuuden
sekä metsäteollisuuden puuhuollon
kannalta metsätilakoon kasvattaminen ja erityisesti
sukupolvenvaihdosten nopeuttaminen on
erittäin tärkeää.
Vuosikertomus 2010
44