Kuuskajaskarin linnakesaaren maisemaselvitys ja ... - Rauma
Kuuskajaskarin linnakesaaren maisemaselvitys ja ... - Rauma
Kuuskajaskarin linnakesaaren maisemaselvitys ja ... - Rauma
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
3. maat, seudut, tienoot. On parasta lähteä turvallisimmille maisemille. Ette taida<br />
olla kotoisin näiltä maisemilta.<br />
Näin Nykysuomen sanakir<strong>ja</strong> määrittää sanan maisema. 8 Maisemalla on kuitenkin useita<br />
erilaisia merkityksiä <strong>ja</strong> määritelmiä. Yleensä puhuttaessa maisemasta, erotetaan se<br />
luonnonmaisemaan <strong>ja</strong> kulttuurimaisemaan. Kulttuurimaisemalla tarkoitan tässä tutkimuksessa<br />
sellaista maisemaa, jossa on nähtävissä ihmisen toiminnan jäljet. Luonnonmaisemilla<br />
taas tarkoitan alueita, joiden kehitykseen ovat vaikuttaneet pääasiassa vain<br />
luonnon prosessit. Mitään selvää ra<strong>ja</strong>a ei luonnon- <strong>ja</strong> kulttuurimaiseman välille voi kuitenkaan<br />
tehdä.<br />
Perinteinen, objektiivinen <strong>ja</strong> realismiläheinen tapa lähestyä maisemaa on käsitteellistää<br />
se maantieteelliseksi alueeksi, jossa pyritään erottamaan tietty maisematyyppi <strong>ja</strong> -<br />
rakenne ympäröivistä muista alueista. Realistinen maisemakäsitys perustuu a<strong>ja</strong>tukseen,<br />
että on olemassa ulkoinen todellisuus, joka toimii pysyvien luonnonlakien mukaan. Tällöin<br />
maisema on olemassa erillään ihmisten sitä koskevista käsityksistä <strong>ja</strong> uskomuksista.<br />
Erilaiset lähestymistavat oh<strong>ja</strong>avat maisemantutkimuksen tutkimusmenetelmien valinto<strong>ja</strong>.<br />
Keskeinen ero lähestymistavoilla on suhde tiedon olemukseen, eli onko havaittava<br />
todellisuus sama kuin olemassa oleva todellisuus <strong>ja</strong> onko siitä saatava tieto subjektiivista<br />
vai objektiivista. Realistisessa lähestymistavassa tarkastellaan maisemaa objektiivisesta<br />
näkökulmasta, jossa maisema on yksiselitteinen, totuudellinen <strong>ja</strong> kiistaton fakta<br />
ilman ihmisen suhtautumista. Objektiivisella maisemalla on olemassa objektiivinen<br />
olomuoto, jolloin maisemaa voidaan siis tieteellisesti tutkia. Iso osa matkailua <strong>ja</strong> maisemaa<br />
käsittelevistä tutkimuksista on tehty juuri tästä näkökulmasta. Objektiivisessa<br />
maisemassa keskeisiä ovat maiseman konkreettiset, käsinkosketeltavat muodot eli objektivoitu<br />
luonnon todellisuus. 9<br />
Saksassa jo 1910-luvulla syntyneessä Landschaft-maantieteessä maisemalla tarkoitettiin<br />
kartalta ra<strong>ja</strong>ttavissa olevaa määrättyä yhtenäistä aluekokonaisuutta, joka ominaisuuksiltaan<br />
poikkesi sitä ympäröivistä alueista. 10 Suomessa Johannes Gabriel Granö oli yksi<br />
merkittävimmistä suomalaisen maisemamaantieteen kehittäjistä. Granö kehitti jo 1930-<br />
luvulla Suomen maisemamaantieteellisen alue<strong>ja</strong>on, jossa hän <strong>ja</strong>koi Suomen 65 maisemaseutuun<br />
<strong>ja</strong> 16 maisemalliseen maakuntaan. Tämä alue<strong>ja</strong>ko perustuu vakiintuneiden<br />
muodostomerkkien eli maankamaran, veden, kasvillisuuden sekä tekoaineksien karto-<br />
8 Nykysuomen sanakir<strong>ja</strong> 1966, 368.<br />
9 Kar<strong>ja</strong>lainen 1996, 9–10.<br />
10 Raivo 1999b, 2.<br />
8
Change language