Kuuskajaskarin linnakesaaren maisemaselvitys ja ... - Rauma
Kuuskajaskarin linnakesaaren maisemaselvitys ja ... - Rauma
Kuuskajaskarin linnakesaaren maisemaselvitys ja ... - Rauma
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
ettiin vanho<strong>ja</strong> kor<strong>ja</strong>uskelvottomia rakennuksia <strong>ja</strong> kunnostettiin kor<strong>ja</strong>uskelpoisia. 1960-<br />
luvun puolivälissä saarelle perustettiin puolustusministeriön työmaa henkilökunnan<br />
asuntojen, kasarmin <strong>ja</strong> ampumaradan rakentamista <strong>ja</strong> tykkiasemien linnoittamista varten.<br />
Tuolloin saaren suurimmat tiet asfaltoitiin, kun saarelle tuotiin ensimmäiset autot <strong>ja</strong><br />
traktorit 113 . Sitä ennen saarella kuljettiin hevosilla. Kolme rivitaloa <strong>ja</strong> linnakekerho<br />
valmistuvat vuonna 1966. Monitoimikasarmi valmistui vuonna 1968. Se käsittää majoituksen<br />
200 miehelle, luokkatilo<strong>ja</strong>, elokuvateatterin, sotilaskodin, sairaalaosaston sekä<br />
varasto<strong>ja</strong>. 114 <strong>Kuuska<strong>ja</strong>skarin</strong> saaren omistusoikeus siirtyi virallisesti valtiolle kauppakir<strong>ja</strong>lla<br />
vuonna 1956 115 . Puolustusvoimat ovat muuttaneet saaren maisemaa huomattavasti<br />
<strong>ja</strong> ihmistoiminnan vaikutukset näkyvät saarella lähes kaikkialla.<br />
Kuuska<strong>ja</strong>skarilla <strong>ja</strong> sen ympäristössä on myös sattunut erilaisia onnettomuuksia. Saaren<br />
keskiosassa si<strong>ja</strong>itsevan parakin tulipalossa syksyllä 1960 oli todellinen onni mukana,<br />
sillä se si<strong>ja</strong>itsi lähellä ammusvarastoa. Tuuli puhalsi kuitenkin ammusvarastosta poispäin<br />
<strong>ja</strong> näin ollen suuronnettomuudelta vältyttiin. <strong>Kuuska<strong>ja</strong>skarin</strong> linnakkeen suurin<br />
merionnettomuus tapahtui 4.12.1964, jossa kuljetusvene K-8 <strong>ja</strong> <strong>Rauma</strong> Repolan hinaa<strong>ja</strong><br />
törmäsivät <strong>Rauma</strong>n satama-altaassa. Onnettomuus vaati kaikkiaan Kuuska<strong>ja</strong>skarille<br />
tansseihin matkalla olleiden 28 nuoren hengen, mukanaan myös veneen päällikön <strong>ja</strong><br />
kaksi varusmiestä. Muistomerkki onnettomuudessa kuolleiden muistoksi on pystytetty<br />
<strong>Kuuska<strong>ja</strong>skarin</strong> puulaiturin lähettyville. Heti seuraavana vuonna kevättalvella 1965 sattui<br />
onnettomuus, jossa sai surmansa kaksi varusmiestä. Linnakkeen vene oli tavan mukaan<br />
tuotu talvehtimaan <strong>Rauma</strong>n puolelle Hollmingin telakan laituriin, <strong>ja</strong> jotta vene<br />
olisi saatu ison väylän puolelle, piti väylä räjäyttää auki jäämiinojen avulla. Kantahenkilökuntaa<br />
avustamassa olleista varusmiehistä kaksi kantoi jäämiinalaatikkoa sylissään,<br />
kun miinat jostakin syystä räjähtivät <strong>ja</strong> molemmat varusmiehet saivat surmansa.<br />
Ympäröivä meri rajoitti <strong>ja</strong>skarilaisten liikkumista mantereelle <strong>ja</strong> takaisin. 1940- <strong>ja</strong> 1950-<br />
luvuilla linnakkeen huolto <strong>ja</strong> kuljetukset hoidettiin talvisin jäätietä pitkin hevosella. Kelirikkoaikaan<br />
saaren <strong>ja</strong> mantereen väliä kuljettiin niin sanotulla jääveneellä, joka oli<br />
kananmunan puolikkaan muotoinen puuvene, jonka poh<strong>ja</strong>ssa olivat <strong>ja</strong>lakset. Laivaväylien<br />
ylitykseen oli rakennettu pitkä jääsilta, joka työnnettiin hevosten avulla väylän<br />
yli jäälohkareiden päällä. Päivystävän upseerin tehtävänä oli mennä hevosmiehen mukana<br />
väylänylityspaikalle. Luotsien kanssa oli sovittu niin, että jäänmurta<strong>ja</strong> hiljensi<br />
113 Risto Sipposen haastattelu 23.10.2007.<br />
114 Museoviraston rakennusinventointi 2001.<br />
115 Kopiot kauppakir<strong>ja</strong>sta tekijän hallussa.<br />
46