Kuuskajaskarin linnakesaaren maisemaselvitys ja ... - Rauma
Kuuskajaskarin linnakesaaren maisemaselvitys ja ... - Rauma
Kuuskajaskarin linnakesaaren maisemaselvitys ja ... - Rauma
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
virtaukset ovat määrittäneet niin laivaväylien, saarten kuin kalastuspaikkojenkin si<strong>ja</strong>innin.<br />
<strong>Kuuska<strong>ja</strong>skarin</strong> kohdalla meri on noin kymmenen metriä syvää. Saaren mantereenpuoleinen<br />
ranta on loivahko <strong>ja</strong> matala. Merenpuoleinen ranta on jyrkempi <strong>ja</strong> vaikeakulkuisempi.<br />
Saaren länsiranta onkin kivikkoista, ulkosaaristomaista <strong>ja</strong> luonnontilaista.<br />
Meri syvenee nopeasti avomerelle päin mentäessä <strong>ja</strong> <strong>Kuuska<strong>ja</strong>skarin</strong> länsiranta onkin<br />
syvempää kuin muut rannat 58 . Korkokuvaltaan Kuuska<strong>ja</strong>skari on melko tasaista, kuten<br />
koko Selkämeren rannikkokin. Kuuska<strong>ja</strong>skari on keskimäärin noin 10 metriä merenpinnan<br />
yläpuolella. Saaren korkein kohta luoteisella kalliomännikköalueella nousee noin<br />
15 metriin merenpinnasta.<br />
<strong>Rauma</strong>n edustalla saaristo ulottuu mannerrannasta noin kymmenen kilometrin päähän.<br />
Jääkauden etenemissuunta näkyy Selkämeren rannikolla luoteeseen <strong>ja</strong> länsi-luoteeseen<br />
suuntautuneina nieminä <strong>ja</strong> saariketjuina. Valtaosa Satakunnan kallioperän murroslinjoista<br />
on tämän suuntaisia. Mannerjää on kuluttanut murroslinjoihin laakso<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> kasannut<br />
niihin pitkittäisharju<strong>ja</strong>kso<strong>ja</strong>. 59 Satakunnassa on muutamia jäätikköjokien kerrostamia<br />
harju<strong>ja</strong>kso<strong>ja</strong>. <strong>Rauma</strong>n saaristossa maisemaan vaikuttavat Säikän-Hevoskartan harju,<br />
joka ulottuu Nurmesluotoon muodostaen selkeän ra<strong>ja</strong>n eteläisen <strong>ja</strong> pohjoisen saariston<br />
välille. Harjun liepeillä on harjusaaria <strong>ja</strong> harjualueen metsät ovat kuivia mäntykankaita.<br />
Harjuilla on merkitystä paitsi topografisena runkona myös maisemakuvassa <strong>ja</strong> maankäytössä.<br />
Esimerkiksi asutus <strong>ja</strong> tiestö sijoittuvat usein harjun tai hajumaisen selänteen<br />
tuntumaan.<br />
Maaperä antaa maastolle kallioalueita lukuun ottamatta sen pinnanmuodot <strong>ja</strong> vaikuttaa<br />
alueen rakennettavuuteen, käyttöön, kasvillisuuteen <strong>ja</strong> vil<strong>ja</strong>vuuteen. Maalajien <strong>ja</strong>kautuminen<br />
taas on vaikuttanut historialliseen maankäyttöön. <strong>Rauma</strong>n edustalla maaperä on<br />
rikkonainen; kallio- <strong>ja</strong> moreenimäkiä <strong>ja</strong>kavat kapeat savilaaksot, harjuselänteet ovat<br />
karu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> laaksot kapeita. Saaret ovat pääosin kallioranto<strong>ja</strong>, tosin Olkiluodosta pohjoiseen<br />
<strong>ja</strong> Rihtniemestä etelään saaret ovat pääsääntöisesti moreenirantaisia <strong>ja</strong> kivikkoisia.<br />
60<br />
Maaperän tuottavuus on sidoksissa kallioperän laatuun. Satakunnan rannikolla peruskalliota<br />
peittävä maaperä on pääasiassa moreenia. Moreeni on jäätikön kallioperästä irrottamaa,<br />
kuljettamaa <strong>ja</strong> kerrostamaa mineraalimaa-ainesta. Moreenipeite on yksi tär-<br />
58 Vuotila 2003, 12.<br />
59 Kukkonen et al. 1983, 55.<br />
60 Lehtinen 1995, 29.<br />
26
Change language