Kuuskajaskarin linnakesaaren maisemaselvitys ja ... - Rauma
Kuuskajaskarin linnakesaaren maisemaselvitys ja ... - Rauma
Kuuskajaskarin linnakesaaren maisemaselvitys ja ... - Rauma
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Selkämeren maankohoamisrannikko onkin kansainvälisesti ainutlaatuinen elinympäristö.<br />
Kuvat 1 <strong>ja</strong> 2. <strong>Kuuska<strong>ja</strong>skarin</strong> maankohoamisrannikkoa, jossa kasvaa muun muassa tervaleppää,<br />
tyrniä, pihla<strong>ja</strong>a <strong>ja</strong> koivua. Rannalla on kesäisin laidunnettu lampaita. Kuvat: Elina Mustalampi<br />
2007.<br />
Parhaiten maankohoaminen näkyy <strong>Rauma</strong>n saaristossa rantakasvillisuuden muutoksina.<br />
Kasvillisuuden muuttumista voidaan tarkastella parhaiten matalilla <strong>ja</strong> tasaisilla rannoilla,<br />
jonne syntyy niittyalueita. Aluksi rannoille hakeutuu pioneerikasve<strong>ja</strong>, yksittäisiä pihlajia<br />
sekä Selkämerelle tyypillistä tyrniä. Rehevillä rannoilla kasvaa myöhemmin tervaleppiä<br />
<strong>ja</strong> muita lehtipuita sekä myöhemmin kuusia. A<strong>ja</strong>n kuluessa saattaa myös muodostua<br />
vanhaa metsää. 63<br />
Matalat lahdet kuroutuvat irti merestä <strong>ja</strong> muuttuvat pieniksi avovesialueiksi eli fladoiksi,<br />
joilla on yhteys mereen korkeintaan parin kapean <strong>ja</strong> matalan aukon kautta. Uusia<br />
saaria ilmestyy matalikoille <strong>ja</strong> laivaväylät madaltuvat. Kuroutuessaan irti merestä fladan<br />
kasvillisuus käy läpi tietyn kasvillisuuden muuttumisen eli sukkession. Flada on hyvin<br />
ravinteikas kasvuympäristö, joka toimii myös vesilintujen <strong>ja</strong> kahlaajien pesimä- <strong>ja</strong> ruokailupaikkoina.<br />
Meriyhteyden katkettua niistä syntyy kluuvijärviä, <strong>ja</strong> lopulta useimmat<br />
muuttuvat kuivaksi maaksi. Ruovikko antaa tilaa rantaniitylle <strong>ja</strong> lopulta metsälle. 64<br />
Kuuska<strong>ja</strong>skari on noussut merestä noin 2000 vuotta sitten maankohoamisen seurauksena.<br />
Maannousu alkoi viimeisimmän jääkauden päätyttyä noin 10 000 vuotta sitten.<br />
<strong>Kuuska<strong>ja</strong>skarin</strong> mantereenpuoleinen ranta on mataloitunut <strong>ja</strong> karikoitunut maankohoamisen<br />
vaikutuksesta. Saaren maisemassa maankohoaminen näkyy parhaiten rantakasvillisuuden<br />
muutoksina. Esimerkiksi saaren kaakkoisrannan merenrantapensaikossa kasvaa<br />
63 Laine & Korpinen 2006, 21.<br />
64 Manninen 2005, 109 & Laine & Korpinen 2006, 21.<br />
28