Kuuskajaskarin linnakesaaren maisemaselvitys ja ... - Rauma
Kuuskajaskarin linnakesaaren maisemaselvitys ja ... - Rauma
Kuuskajaskarin linnakesaaren maisemaselvitys ja ... - Rauma
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
vauhtia havuilla merkityn ylityspaikan kohdalla, jotta jääsilta olisi yltänyt avatun väylän<br />
ylitse.<br />
1960-luvulla saaren kuljetusolot paranivat <strong>ja</strong> avovesikautena linnakkeen omat veneet<br />
kuljettivat matkustajia <strong>ja</strong> materiaalia linnakkeen <strong>ja</strong> mantereen välillä useita kerto<strong>ja</strong> päivässä.<br />
Vain muutamalla perheellä oli käytettävissä oma vene. Talvella linnakkeen huolto<br />
<strong>ja</strong> kuljetukset hoidettiin raskaalla yhteysalus- <strong>ja</strong> venekalustolla. Nopeita yhteys- <strong>ja</strong><br />
evakuointikuljetuksia varten linnakkeella oli käytettävissä myös hydrokopteri. Kovina<br />
pakkastalvina mantereen <strong>ja</strong> <strong>Kuuska<strong>ja</strong>skarin</strong> välille tehtiin jäätie, jota pitkin kuljettiin<br />
myös autoilla. 60- <strong>ja</strong> 80 -luvulla oli lähes poikkeuksetta niin kovia pakkastalvia, että<br />
jäätie voitiin avata saareen. Talvi olikin linnakkeen asukkaille suurta juhlaa, he kun pääsivät<br />
vapaasti liikkumaan mantereelle <strong>ja</strong> takaisin. 116<br />
Vieraan tuominen saarelle oli ilmoitettava viranomaisille eikä virkapukuinen kantahenkilökunta<br />
saanut poistua linnakkeelta ilman päällikön lupaa. Lisäksi Kuuska<strong>ja</strong>skarilla<br />
oli säädökset siitä, ettei siviileillä <strong>ja</strong> alokkailla ollut asiaa saaren ampumarata-alueille<br />
pururataa lukuun ottamatta 117 . Puolustusvoimilla oli myös oikeus kieltää liikkuminen<br />
sadan metrin etäisyydellä rannasta vuoden 1958 laaditun pakkolunastuspöytäkir<strong>ja</strong>n mukaan<br />
118 .<br />
1950-luvulle asti vesi saarelle saatiin kaivoista, joihin tuotiin kaupungista tarvittaessa<br />
vesiproomulla vettä. Vuonna 1956 saarelle saatiin porakaivo, josta vesi kuljetettiin hevosella<br />
asuntoihin. Kylmä vesijohto vedettiin kaivosta ruokalaan, kasarmille <strong>ja</strong> saunaan.<br />
Kaikki ruokalan tarvitsema lämmin vesi piti ensin lämmittää padassa <strong>ja</strong> saunalla vesi<br />
lämmitettiin lämminvesiboilerilla. Vuonna 1968 Kuuska<strong>ja</strong>skari yhdistettiin kovamuoviputkella<br />
mantereen vesijohtoverkkoon. Vettä käytettiin 60-luvun puoliväliin saakka<br />
juomisen lisäksi muun muassa saaren keskiosassa si<strong>ja</strong>inneen palstaviljelypellon kasteluun.<br />
Saarella viljeltiin muun muassa perunoita, porkkanoita sekä muita vihanneksia.<br />
Tuoreet vihannekset toivat lisää ravintoa <strong>ja</strong> vitamiine<strong>ja</strong>. Saaren keskiosassa ollut peltoaukea<br />
täytettiin <strong>ja</strong> tasattiin kasarmityömaan poh<strong>ja</strong>sta tulleella louheella <strong>ja</strong> täyttömaalla<br />
1960-luvun taitteessa. Tuolloin entisestä palstaviljelypellosta tuli harjoituskenttä, jota<br />
käytettiin erilaisiin sotilaallisiin harjoituksiin <strong>ja</strong> sotilasvalatilaisuuksiin.<br />
116 Veriö et al. 1995, 98 & Risto Sipposen muistelmat 2004.<br />
117 Hilkka Sundin & Jouko Keinäsen haastattelu 4.1.2005.<br />
118 Kopiot pakkolunastuspöytäkir<strong>ja</strong>sta <strong>ja</strong> kartasta ovat tekijän hallussa.<br />
47
Change language