tampereenraitiotieyleissuunnitelma
tampereenraitiotieyleissuunnitelma
tampereenraitiotieyleissuunnitelma
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
TAMPEREEN RAITIOTIE, yleissuunnitelma 15 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET<br />
3.5. Maankäyttö ja kaavoitus<br />
Liikenne ja maankäyttö muodostavat erottamattoman kokonaisuuden,<br />
jota ohjataan kaavoituksen eri tasoilla (kuva 7.). Tampereen kaupunkiseudun<br />
kehitystä ohjaavat Pirkanmaan maakuntakaava 2040 ja Kaupunkiseudun<br />
rakennesuunnitelma 2030. Tampereen kaupungin maankäytön<br />
strategiset tavoitteet on määritelty kaupunginvaltuuston hyväksymissä<br />
kaupunkistrategiassa ja yleiskaavoitusohjelmassa. Yleispiirteinen maankäytön<br />
suunnittelu on huomioinut läpäisyperiaatteella tehokkaat joukkoliikenteen<br />
käytävät varauksena ja strategisena välineenä yhdyskuntarakenteen<br />
tiivistämistä tavoiteltaessa.<br />
Asemakaavoitus ja kantakaupungin yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen<br />
tähtäävä EHYT-yleissuunnittelu on ohjelmoitu vuosille 2014 – 2016.<br />
Kaavoitusohjelmista ilmenevät raitiotien reitin varren suunnittelutilanteen<br />
antamat lähtökohdat. Kaupungin voimassaoleva kaavoitusohjelma löytyy<br />
kaupungin nettisivuilta osoitteesta: http://www.tampere.fi/kaavatjakiinteistot/kaavoitus/kaavoitusohjelma.html.<br />
Kaavoitusohjelma sisältää kolmen seuraavan vuoden merkittävimmät<br />
yleis- ja asemakaavoituskohteet sekä niiden toteuttamisen aikataulut.<br />
Kuva 7.<br />
Kaavoituksen eri tasot.<br />
3.5.1. Maakuntakaavoitus<br />
Pirkanmaalla ovat voimassa valtioneuvoston 29.3.2007 vahvistama Pirkanmaan<br />
1. maakuntakaava ja ympäristöministeriön 25.11.2013 vahvistama<br />
Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava (liikenne ja logistiikka). Pirkanmaalla<br />
on vireillä uuden maakuntakaavan laatiminen, jonka tavoitevuosi<br />
on 2040. Tämän kaavan kasvulukuja on käytetty raitiotien yleissuunnitelman<br />
laadinnassa lähtökohtana. Suuret kasvuluvut heijastuvat myös<br />
nykyiselle liikenneverkolle ruuhkia lisäten, jos ei tehdä toimenpiteitä.<br />
Maakuntakaavaa varten on valmistumassa selvitys joukkoliikenteen vaihtopaikoista<br />
ja liityntäpysäköinnistä.<br />
Tampereen raitiotie linkittyy laajempaan maakunnan liikenneverkolliseen<br />
kokonaisuuteen, sillä sen vaikutukset ulottuvat liityntä- ja vaihtoyhteyksien<br />
kautta laajasti kaupungin rajojen ulkopuolelle. Tehokkaat joukkoliikenteen<br />
käytävät ovat mahdollisia tiiviillä maankäytöllä. Kasvavalla seudulla<br />
onkin tärkeää ohjata kokonaisuutta siten, että uusi maankäyttö voi tukeutua<br />
tehokkaaseen liikennejärjestelmään, ja että nykyisten yhteyksien<br />
edellytyksiä voidaan entisestään parantaa.<br />
Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa<br />
ja se sisältää kartalla esitettävän kuvauksen alueiden käytöstä<br />
ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen periaatteista. Nyt valmisteilla olevalle<br />
maakuntakaavalle on asetettu kolme päätavoitetta, joiden mukaan<br />
maakuntakaavan tulee:<br />
• vahvistaa maakunnan kilpailukykyä<br />
• kehittää sosiaalisesti ja ympäristön kannalta vastuullista yhdyskuntarakennetta<br />
sekä<br />
• tukea luonnonvarojen kestävää käyttöä ja yhdyskuntarakenteen<br />
energiatehokkuutta.<br />
Maakuntakaavan luonnos tullaan laatimaan vielä vuoden 2014 aikana<br />
ja maakuntavaltuuston on tarkoitus hyväksyä varsinainen kaavaehdotus<br />
vuonna 2016.<br />
Vaikka suunniteltu raitiotie kulkeekin vain Tampereen kaupungin alueella,<br />
on sillä kaupungin rajat ylittäviä vaikutuksia. Pirkanmaan maakunta ja<br />
erityisesti Tampereen kaupunkiseutu on kasvavaa aluetta, jonka houkuttelevuuteen<br />
uskotaan myös jatkossa. Pirkanmaan väestösuunnite maakuntakaavan<br />
tavoitevuodelle 2040 on yhteensä 620 000 asukasta. Valtaosa<br />
kasvusta keskittyy Tampereen ydinkaupunkiseudulle. Väestönkasvu<br />
edellyttää tehokkaita joukkoliikenneratkaisuja, joita voidaan tukea laadukkaalla<br />
liityntäpysäköinnillä ja kattavilla vaihtoyhteyksillä.<br />
Maakuntakaavan pohjaksi on laadittu maankäyttövaihtoehtotarkastelu.<br />
Nyt esitetty yleissuunnitelman mukainen raitiotien linjaus on otettu mukaan<br />
kaikkiin maakuntakaavan alustaviin maankäyttövaihtoehtoihin, joissa<br />
etsitään kasvun suuntia alueella. Vaihtoehdoissa on myös tarkasteltu<br />
mahdollisia raitiotien jatkolinjauksia voimakkaan maankäytön kasvun tukena<br />
muun muassa Tampereen alueella Vuorekseen ja Linnainmaalle,<br />
kehittyvän Ojala – Lamminrahkan alueelle sekä lähikuntien keskustaajamiin<br />
Pirkkalaan ja Ylöjärvelle.<br />
Kun nykyistä maankäyttöä tiivistetään valtakunnallisesti sovittujen alueidenkäyttötavoitteiden<br />
mukaisesti, ovat kapasiteetiltaan tehokkaat joukkoliikennevälineet<br />
tarpeellisia. Maakuntakaavan maankäyttövaihtoehdot<br />
käsitellään huhtikuussa 2014 maakuntavaltuustossa, joka myös tekee<br />
päätöksen kaavan pohjaksi otettavista kasvun periaatteista. Raitiotie<br />
nähdään tehokkaan kaupunkiliikenteen suonena, joka mahdollistaa tiiviin<br />
maankäytön ja edistää yhdyskuntarakenteen energiatehokkuutta.<br />
3.5.2. Rakennesuunnitelma<br />
Tampereen kaupunkiseudun kuntien yhteistyössä laatiman rakennesuunnitelman<br />
2030 tavoitteiden mukaan kunnat varautuvat kaupunkiseudun<br />
kasvuun yhdyskuntarakennetta täydentäen ja liikkumisen tapoja uudistaen.<br />
Parhaillaan uudistettava rakennesuunnitelma linjaa kaupunkiseudun<br />
taajamarakenteen kehitystä, maankäytön painopisteitä, palveluverkkoa<br />
sekä liikennejärjestelmää vuodelle 2040. Helmikuussa 2014<br />
rakennesuunnitelmasta valmistui kaksi vaihtoehtoa. Molemmissa on esitetty<br />
vahva joukkoliikennejärjestelmä, jossa raitiotien, lähijunan ja bussien<br />
kokonaisuus muodostuu hieman eri tavoin.<br />
Rakennesuunnitelmaan sisällytetään raideliikenteen kokonaisratkaisu<br />
ja sen edellyttämät toteutuksen päävaiheet. Suunnittelu etenee asetelmalla,<br />
jossa lähijunaliikenne ulottuu Nokian ja Lempäälän suunnille<br />
ensivaiheessa nykyiseen raideverkkoon ja kaukoliikenteen tarjontaan<br />
tukeutuen. Raitiotie nähdään ratkaisuna Pirkkalan, Ylöjärven ja Kangasalan<br />
suuntiin. Osa ratkaisuista voi toteutua vuoden 2040 jälkeen,<br />
mutta maankäytön suunnittelussa niihin on varauduttava ennakkoon,<br />
määrätietoisesti vuosikymmeniä etukäteen.<br />
Väestön kasvu ja maankäytön keskittyminen sekä liikenteen kysynnän lisääntyminen<br />
vaativat liikennepalveluiden kehittämistä. Raitiotie muodostaa<br />
rakennesuunnitelmassa keskeisen elementin yhdyskuntarakenteen ja<br />
seudun elinvoiman kehittämisessä. Nyt suunniteltavana oleva raitiotielinja<br />
on itsessään toimiva ja kaupungin talouden kannalta kannattava kokonaisuus.<br />
Sen tarve on perusteltu jo nykyisen maankäytön ja liikkumistarpeiden<br />
perusteella. Rakennesuunnitelma tukee Tampereen kaupungin<br />
tarkasteluja ja suunnitelmia väestönkasvun, työpaikkojen ja palveluiden<br />
kehittämisestä suunnitellun raitiotielinjan vyöhykkeellä.<br />
Pitkän aikavälin suunnittelua varten rakennesuunnitelmassa tutkitaan<br />
myös raitiotien laajentamismahdollisuuksia. Seudullisen liikkumisen, palveluiden<br />
saavutettavuuden ja yhdyskuntarakenteen kannalta TAYS-Koilliskeskus<br />
on tärkeä yhteysväli. Yhteys vahvistaa Koilliskeskusta monipuolisena<br />
aluekeskuksena sekä liikkumisen solmukohtana liityntäliikenteen<br />
palveluiden ja vaihtomahdollisuuksien myötä. Tämä helpottaa merkittävästi<br />
idän ja koillisen liikenteen kasvupaineita. Yhteys mahdollistaa Teiskontien<br />
varrelle merkittävää uutta maankäyttöä.<br />
Rakennesuunnitelmassa varaudutaan raitiotien ulottumiseen Pirkkalaan.<br />
Yhteys palvelee muun muassa Hatanpään työpaikkakeskittymää. Jätevedenpuhdistamon<br />
siirto vahvistaa suunnan asuntokantaa, ja Härmälässä<br />
sekä Naistenmatkantien varrella asutus on tiivistä tai tiivistyy merkittävästi<br />
vuoteen 2040 mennessä. Pirkkalan suunnalla joukkoliikenteen matkustajamäärän<br />
on ennustettu ylittävän runkobussijärjestelmän kapasiteetin<br />
vuoteen 2030 mennessä. Haaran kokonaispituus n. 10 km on toiminnallisesti<br />
sopiva etäisyys, jolla matka-aika pysyy joukkoliikenteen houkutte-