Vuores - Kuntatekniikka.Fi
02.11.2014 • Views
Share Embed Flag

Vuores - Kuntatekniikka.Fi

Vuores - Kuntatekniikka.Fi

Vuores - Kuntatekniikka.Fi

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
lehti.kuntatekniikka.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

ALANSA YKKÖNEN<br />

4/2009<br />

Vesistölämpö<br />

on Järvenpäähän urheiluopistolle<br />

nollaenergiakerrostalo,<br />

Marko<br />

hyvä<br />

ratkaisu,<br />

Ruti Veikko sanoo. Simunaniemi<br />

lupaa. sivu 40<br />

sivulla 36<br />

Tammerkosken tehdasmiljöö<br />

maailmanperintökohteeksi?<br />

sivu 12<br />

Uusi Raasepori<br />

vaihtaa katukylttejä<br />

urakalla sivu 26<br />

Salo ja Hämeenlinna<br />

ovat monen kunnantalon<br />

loukussa sivu 44<br />

Oy tuottaa kuntatekniikan<br />

palvelut<br />

Lahden seudulla sivu 54<br />

Kaisu Hurme<br />

rakentaa infraa<br />

Tampereen ja<br />

Lempäälän<br />

pikkukaupungissa<br />

KUNTA-<br />

TEKNIIKKA<br />

TAMPEREELLA<br />

27.–29.5.<br />

Tästä kasvaa<br />

sivu 6<br />

VUORES

AxFlow – täyden<br />

palvelun pumpputalo<br />

palveluksessasi<br />

AxFlow edustaa maailman johtavia syrjäytys-, keskipakoja<br />

tyhjöpumppuja. Tarjoamme toimivat, tehokkaat ja<br />

edulli set ratkaisut vesihuollon, jäteveden käsittelyn,<br />

kaukolämmön ja voimalaitosten tarpeisiin.<br />

Mono – Epäkeskoruuvipumput<br />

nash_elmo – Nesterengaspumput ja koneikot<br />

Flowserve – Pleuger-uppopumput Flowserve – Vesipumput Flowserve – Prosessipumput<br />

fl uidity.nonstop on AxFlow Groupin rekisteröity tavaramerkki.<br />

Oma konepajamme ja huoltohenkilöstömme varmistaa<br />

räätälöityjen ratkaisujen sopivuuden kaikkiin tarpeisiisi<br />

sekä täydet huolto- ja varaosapalvelut. Ota yhteyttä, niin<br />

pumpataan lisää tehoa prosesseihisi!<br />

HELSINKI: Jokisuunkuja 3<br />

00560 Helsinki<br />

Puh. 010 836 9900<br />

Fax 010 836 9950<br />

TAMPERE: Verstaankatu 3E<br />

LH5, 33100 Tampere<br />

Puh. 010 836 9911<br />

Fax 010 836 9960<br />

OULU: Puh. 010 836 9933<br />

tai 0400 362 012

SISÄLTÖ<br />

4/ 2009<br />

19. toukokuuta<br />

29 Koko maan ulkovalaisimista joudutaan<br />

uusimaan yli puolet vuoteen 2015<br />

mennessä kiristyneiden EU:n energiatehokkuusvaatimusten<br />

takia. Kunnille se<br />

merkitsee 200–300 miljoonan euron<br />

investointeja.<br />

22 Muunneltava ENSI-omakotitalo valmistuu<br />

Valkeakosken asuntomessuille, joiden<br />

ykkösteemana on energiatehokkuus.<br />

26 Uuden Raaseporin käytöstä poistettuja<br />

katukylttejä ei myydä yksityisille, vakuuttavat<br />

Johnny Jonsson ja Rune Lindholm.<br />

48 Tampereen seudulla muhii vesihuollon<br />

suurhankkeita: 40 milj. euron tekopohjavesilaitos<br />

ja 360 milj. euron keskuspuhdistamo.<br />

YHDYSKUNTA<br />

<strong>Vuores</strong> on 13 000 asukkaan<br />

pikkukaupunki vuonna 2020 6<br />

Tampereen vanha tehdasmiljöö<br />

on elävää kaupunkikeskustaa 12<br />

Liikenne ja maankäyttö saivat<br />

vision Tampereen seudulla 17<br />

Valkeakoski esittelee kylämäisiä<br />

kortteleita kesän asuntomessuilla 22<br />

KUNNOSSAPITO<br />

Vuoden alussa syntynyt Raasepori<br />

vaihtoi 500 katukylttiä 26<br />

EU:n ulkovalaistusvaatimukset<br />

ajavat kunnat ahtaalle 29<br />

YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME<br />

Suomen kuntatekniikan yhdistys 33<br />

Kuntien Putkimestarit 37<br />

UKTY 38<br />

KIINTEISTÖT<br />

Järvenpää rakentaa kuusikerroksisen<br />

nollaenergiatalon vanhuksille 40<br />

Liitoskunnat etsivät uusiokäyttöä<br />

ylimääräisille kunnantaloille 44<br />

Euroopan rakennusperintöpäivät<br />

nostavat kunnantalot kunniaan 47<br />

VESIHUOLTO<br />

Tampereen seudulla on useita<br />

vesihuollon suurhankkeita 48<br />

TEKNISET PALVELUT<br />

Osakeyhtiö hoitaa Lahden<br />

seudun kuntatekniikan 54<br />

Tilaaja-tuottaja -mallin alkutaival<br />

Tampereella 58<br />

PALSTAT / KOLUMNIT<br />

Pääkirjoitus 5<br />

Rytilät/Pekka Rytilä:<br />

Yliopisto kaupungissa 25<br />

Kolumni/Mette Granberg:<br />

Hyvä tyyppi 53<br />

Uutisia 60<br />

Kirjallisuutta 61<br />

Henkilöuutisia 65<br />

Tapahtumia 66<br />

Palveluja 66<br />

lehti.kuntatekniikka.fi<br />

KUNTA-<br />

TEKNIIKKA<br />

TAMPEREELLA<br />

27.–29.5.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2009 3

SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi<br />

ratkaisun. Kun esität tarpeesi, annamme<br />

osaamisemme ja kokemuksemme<br />

käyttöösi ja autamme sinua löytämään<br />

parhaimmat tekniset ratkaisut.<br />

Ratkaisujemme taustana ovat<br />

tunnetut merkkituotteet, joiden<br />

tuotekehitys on jatkuvaa<br />

ja systemaattista.<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Gorman-Rupp tuo potkua pumppaukseen!<br />

Ultra V tuo itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman<br />

suorituskykyinen Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja pumppaa<br />

jäteveden, lietteen sekä maksimissaan Ø 76 mm kiintoainepartikkelit. Ultra V:n<br />

asennus ja huolto tapahtuvat huomattavasti uppopumppua helpommin<br />

ja pystyt ennakoimaan pumpun käyttökustannukset tarkasti.<br />

Maahantuoja:<br />

Kysy lisää!<br />

S.G. Nieminen Oy<br />

SGN-tekniikka<br />

Juurakkokuja 4, 01510 Vantaa<br />

Puh. 030 650 50<br />

www.sgnieminen.fi

KUNTA-<br />

TEKNIIKKA<br />

TAMPEREELLA<br />

27.–29.5.<br />

lehti.kuntatekniikka.fi<br />

KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI<br />

■ Energia<br />

■ Hankinnat<br />

■ Ilmastonmuutos<br />

■ Infra-IT<br />

■ Jätehuolto<br />

■ Kiinteistöt<br />

■ Kunnossapito<br />

■ Liikenne ja väylät<br />

■ Liikuntapaikat<br />

■ Maankäytön suunnittelu<br />

■ Maarakennus<br />

■ Rakentaminen<br />

■ Turvallisuus<br />

■ Uimahallit ja kylpylät<br />

■ Vesihuolto<br />

■ Viheralueet<br />

■ Ympäristö<br />

ALANSA YKKÖNEN<br />

Kaisu Hurme<br />

rakentaa infraa<br />

Tampereen ja<br />

Lempäälän<br />

pikkukaupungissa<br />

sivu 6<br />

4/2009<br />

Tammerkosken tehdasmiljöö<br />

maailmanperintökohteeksi?<br />

sivu 12<br />

Uusi Raasepori<br />

vaihtaa katukylttejä<br />

urakalla sivu 26<br />

Tästä kasvaa<br />

Vesistölämpö<br />

on Järvenpäähän urheiluopistolle<br />

nollaenergiakerrostalo,<br />

Marko<br />

hyvä<br />

ratkaisu,<br />

Ruti Veikko sanoo. Simunaniemi<br />

lupaa. sivulla 40 36<br />

Salo ja Hämeenlinna<br />

ovat monen kunnantalon<br />

loukussa sivu 44<br />

Oy tuottaa kuntatekniikan<br />

palvelut<br />

Lahden seudulla sivu 54<br />

VUORES<br />

Kannen kuva: Merja Ojala<br />

TOIMITUS<br />

Toinen linja 14, 00530 Helsinki<br />

Internet: lehti.kuntatekniikka.fi<br />

S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi<br />

Päätoimittaja DI Paavo Taipale<br />

Puh. (09) 771 2557, 050 380 8368<br />

Toimitussihteeri Pirjo Valtakari<br />

Puh. 050 352 3155<br />

TOIMITUSNEUVOSTO<br />

Heikki Lonka<br />

Reijo Rosengrén<br />

Juhani Sandström<br />

Paavo Taipale<br />

TILAUKSET<br />

KL-Kustannus Oy<br />

Puh. (09) 771 2442<br />

asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi<br />

Vuodessa 8 numeroa<br />

Kestotilaus 69 €<br />

Vuosikerta 78 €<br />

Irtonumero 8,50 €<br />

ILMOITUKSET<br />

Suomen Business Viestintä Oy<br />

Marianne Lohilahti<br />

PL 356, 00101 Helsinki<br />

Puh. 040 708 6640<br />

marianne.lohilahti@netti.fi<br />

TYÖPAIKKAILMOITUKSET<br />

S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi<br />

Hinta 3,65 €/palstamm<br />

SIVUNVALMISTUS<br />

Aste Helsinki Oy<br />

PAINOPAIKKA<br />

Forssan Kirjapaino Oy<br />

ISSN 1238-125X<br />

64. vuosikerta<br />

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti<br />

KUSTANTAJA/JULKAISIJAT<br />

KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry<br />

Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2008<br />

Kesän valoa<br />

PÄÄKIRJOITUS<br />

Paavo Taipale<br />

paavo.taipale@kuntaliitto.fi<br />

”<br />

Kesä tuo mukanaan luonnon valon ja lämmön. Vihreää ja vehreää on muuallakin<br />

kuin kasvitieteellisissä puutarhoissa. Puistojen istutukset tarjoavat värikylläistä silmäniloa.<br />

Valoisat illat tuovat kaupunkien iltaelämään aivan uuden ulottuvuuden.<br />

Vaaleat kesäyöt tarjoavat myös talousahdingossa painiville kunnille yhden, joskin<br />

kohtuullisen vähäisen, mahdollisuuden säästöihin. Katuvaloja on jo ainakin<br />

1990-luvun laman ajoista lähtien sammuteltu useissa kunnissa kesäaikana energian<br />

säästämiseksi. Sama meno jatkuu. Säästöpaineita lisää myös EU:n direktiivi<br />

energiaa käyttävien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten<br />

puitteista ja sen nojalla annettu komission asetus, joka edellyttää mittavaa<br />

ulkovalaistuksen uudistamista lähivuosina.<br />

Tarvitaan vielä runsaasti tuotekehitystä – ja mieluiten nopeasti – ennen kuin<br />

katujen ja muun kaupunkitilan valaistukseen on käytettävissä hyviä uusia tuotteita.<br />

Kun ulkovalaistus joudutaan joka tapauksessa uusimaan, olisi hyvä tarkastella<br />

valaistustarpeita laajemminkin. Valaistuskeskustelun avauksemme kannustaa<br />

kuntia perusteelliseen pohdintaan ulkovalaistuksen uudistamisperiaatteista.<br />

Tämän lehden varsinainen painopiste on kuitenkin Yhdyskuntatekniikka 09<br />

-näyttelyn ja asuntomessujen kotimaakunnassa Pirkanmaalla. Tampereen seutu<br />

on valtakunnan merkittävimpiä kasvukeskuksia, ja haasteet yhdyskuntasuunnittelulle<br />

ja kuntatekniikan ratkaisuille ovat mittavia. Luettavaa riittää monelta kuntatekniikan<br />

lohkolta. Kantavana teemana ovat kuntien rajat ylittävät ratkaisut.<br />

Niitä suunnitellaan ja toteutetaan niin maankäytössä, liikennejärjestelmissä kuin<br />

vesihuollossakin. Tavoitteena lienee ”kaikemparee” Tampere.<br />

YT:tä pukkaa kesän alkajaisiksi<br />

YT09-näyttely monine oheistapahtumineen avaa ovensa toukokuun lopulla<br />

Tampereella. Kuntatekniikan päivät kokoaa näyttelyviikolla suuren osan teistä<br />

lukijoista tutustumaan alan uutuuksiin sekä viisastumaan ja virkistymään yhdessä<br />

kollegojen kanssa.<br />

Valitettavasti kuntakentältä kantautuu myös viestejä siitä toisesta YT:stä ja<br />

henkilöstösäästöjen yleistymisestä. Kuntatekniikan maksurahoitteisten palvelujen<br />

tarve ja palveluista saatavat tulot eivät ole mihinkään kadonneet. Palvelut<br />

tuottavaan henkilöstöön kohdistuvia säästövaatimuksia onkin vaikea perustella<br />

ainakaan rahapulalla. Palvelutuotannon tehokkuutta tulee toki jatkuvasti seurata,<br />

vertailla ja parantaa. Taloustaivaan ukkospilvistä huolimatta toivotan kaikille<br />

lukijoille virkistävää kesää!<br />

SEURAAVAT NUMEROT TOIM. AINEISTO ILMOITUSAINEISTO ILMESTYY AJANKOHTAISTA<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5 / 2009 7.8. 11.8. 1.9. Kuntamarkkinat 9.–10.9.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 6 / 2009 4.9. 8.9. 29.9. Lautakuntapäivät 1.–3.10.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 7 / 2009 9.10. 13.10. 3.11. Paikkatietomarkkinat 3.–4.11.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8 / 2009 13.11. 17.11. 8.12. Talvitiepäivät 27.–28.1.2010<br />

5

Uuden pikkukaupungin rakentamiseen sovelletaan<br />

VUORES – lu<br />

ja korkeaa te<br />

Merja Ojala<br />

Vuoreksen ensimmäisen asuntoalueen, Mäyränmäen<br />

kunnallistekniikan rakennustyöt ovat käynnissä ja valmistuvat<br />

syksyyn mennessä.<br />

Viime vuonna järjestetyn meluseiniä ja melukaiteita koskevan<br />

taidekilpailun voitti Paavo Räbinän ja Jarkko Reimanin<br />

ehdotus ”Suojelusenkeli”, jossa valaistustekniikalla<br />

on tärkeä rooli (iso havainnekuva). Taideteos toteutetaan<br />

<strong>Vuores</strong>keskuksen kupeeseen rakennettavalla sillalla.<br />

Mäyränmäen alueen ensimmäisten omakotitalojen rakentaminen<br />

alkaa heinäkuussa. Havainnekuvassa Skanskan<br />

tiivis-matalakortteli, joka on yksi Mäyränmäen korttelikilpailun<br />

ehdotuksista.<br />

<strong>Vuores</strong> sijaitsee Tampereen Hervannan länsipuolella siten,<br />

että osa kaupunginosasta sijoittuu Lempäälän puolelle.<br />

Vuoreksesta rakennetaan 2020 mennessä yli<br />

13 000 asukkaan pikkukaupunki viheriöiden ja<br />

vesistöjen kainaloon Tampereelle ja Lempäälään.<br />

Ihmisen kokoinen mittakaava, taiteen mukanaolo<br />

infrassa ja elämyksellinen keskuspuisto houkuttavat<br />

viihtymään. Hulevedet ohjataan hallitusti, alueellinen<br />

tietoverkko hyödyttää asukkaita ja yrityksiä.<br />

Kumppanuuskaavoituksella kaupunki ja yritykset luovat<br />

alueen ympäristöstä entistä parempaa. Vuoden<br />

2012 asuntomessut tuovat Vuorekseen aimo annoksen<br />

kansainvälisyyttä.<br />

6 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2009

YHDYSKUNTA<br />

kumppanuuskaavoitusta<br />

ontoa, luovuutta<br />

knologiaa<br />

KUNTA-<br />

TEKNIIKKA<br />

TAMPEREELLA<br />

27.–29.5.<br />

● Pertti Tamminen<br />

projektijohtaja<br />

Tampereen kaupunki<br />

Konsernihallinto<br />

<strong>Vuores</strong>-projekti<br />

pertti.tamminen@tampere.fi<br />

Tampereen kaupunkiseutu on<br />

maamme toiseksi nopeimmin kehittyvä<br />

kasvukeskus pääkaupunkiseudun<br />

jälkeen, ja alueen ennustetaan<br />

kasvavan jopa 60 000 asukkaalla<br />

tulevien 30 vuoden aikana.<br />

Tämä väestönkasvu yhdessä asumisväljyyden<br />

kasvun kanssa merkitsee,<br />

että kaupunkiseudulla joudutaan<br />

varautumaan 2 000–4 000<br />

asunnon rakentamiseen vuosittain.<br />

<strong>Vuores</strong>-projekti on osaltaan vastaamassa<br />

kasvun<br />

synnyttämään haasteeseen.<br />

Vuoteen 2020<br />

mennessä Vuorekseen rakennetaan<br />

asunnot yli 13 000<br />

asukkaalle ja toimitilat 3 000–5 000<br />

työpaikalle.<br />

<strong>Vuores</strong> sijaitsee Hervannan länsipuolella<br />

siten, että osa kaupunginosasta<br />

ulottuu Lempäälän puolelle.<br />

Vuoreksen visio ”Pikkukaupunki<br />

luonnon kainalossa” kuvaa uudelle<br />

kaupunginosalle asetettuja keskeisiä<br />

tavoitteita, joita ovat asumisen<br />

ja palveluiden sekä työpaikkatoimintojen<br />

sekoittuminen, monipuolinen<br />

asuntotuotanto, inhimillinen<br />

mittakaava<br />

ja luonnonläheisyys.<br />

Vuoreksen sijainti<br />

Hervannan korkean<br />

teknologian keskittymän<br />

kupeessa antaa erinomaiset<br />

edel-<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2009<br />

7

VUORES<br />

■ Tampereen ja Lempäälän<br />

yhteinen kaupunginosa<br />

■ 13 500 asukasta, 3 000–<br />

5 000 työpaikkaa<br />

■ Hervannan länsipuolella, 9 km<br />

Tampereen keskustorilta<br />

■ Asuntomessut vuonna 2012<br />

– Virolaisen alue, 650 asukasta<br />

– teemana kansainvälisyys<br />

– mukana Europan 10<br />

-kilpailussa<br />

■ Vuoreksen palveluyhtiö vastaa<br />

asunto-osakeyhtiöiden kiinteistöjen<br />

ylläpidosta<br />

■ Huippulaatuinen ICT-alueverkko<br />

”open access” -periaatteella<br />

■ Hulevesien hallinta rakentajien<br />

tontinluovutuksen ehtona<br />

Ilmakuva Vuoreksen alueesta, etualalla Ruskontie, taustalla Tampereen keskusta. Alueen läpi kulkevan<br />

Vuoreksen puistokadun työmaa erottuu kuvan keskellä. Keskuspuisto sijoittuu peltoalueelle.<br />

lytykset huipputeknologian hyödyntämiseen<br />

niin asumisessa<br />

kuin yritystoiminnassa.<br />

Kunnallistekniikan<br />

rakentaminen käynnissä<br />

Vuoreksen rakentaminen on<br />

käynnissä. Ensimmäiseksi toteutettavan<br />

Mäyränmäen pientalovaltaisen<br />

asuntoalueen kunnallistekniikka<br />

valmistuu syksyyn<br />

mennessä. Ensimmäisten<br />

30 omakotitalon rakentaminen<br />

alkaa jo heinäkuussa.<br />

Koko kaupunginosan läpi kulkevan<br />

Vuoreksen puistokadun rakentaminen<br />

on edennyt vauhdilla,<br />

ja tämän vuoden lopulla käynnistyy<br />

Särkijärven sillan rakentaminen.<br />

Silta valmistuu 2010, jonka<br />

jälkeen alkuvuodesta 2011 yhteys<br />

Vuoreksesta Tampereen keskustan<br />

suuntaan voidaan ottaa<br />

käyttöön. Samalla luodaan edellytykset<br />

bussiliikenteelle Vuoreksesta<br />

suoraan keskustaan.<br />

loasuntoja, muualla toteutetaan<br />

omakoti- ja rivitaloasuntoja tai<br />

kaupunkivilloja.<br />

Vuoreksen monimuotoinen<br />

ja luonnonläheinen yleisilme perustuu<br />

rakentamisen sopeuttamiseen<br />

vaihteleviin maastonmuotoihin<br />

ja maisemaan sekä luonnon<br />

kannalta arvokkaiden alueiden<br />

ja kohteiden suojeluun.<br />

Suurin osa Vuoreksesta on<br />

viheralueita ja vesistöjä. Järvien<br />

rannoille on lyhyt ja esteetön reitti<br />

kaikilta asuntoalueilta.<br />

Keskusta on kaupunginosan<br />

sydän<br />

Vuoreksen keskusta on pikkukaupungin<br />

sydän, jossa on sekoittuneena<br />

asumista, työpaikkoja<br />

ja palveluja. Monipuoliset<br />

julkiset, yksityiset ja kaupalliset<br />

palvelut ja kaupunkimainen<br />

keskusta toreineen ja aukioineen<br />

muodostavat vetovoimaisen kokonaisuuden.<br />

Vuoreksen torin ympärille sijoittuvat<br />

liikekeskus, sosiaali- ja<br />

terveysasema sekä kirkko ja seurakuntatilat.<br />

Koulukeskukseen<br />

sijoittuu koulutoimintojen lisäksi<br />

päiväkoti, neuvola sekä liikuntasali<br />

ja muita harrastus- ja kokoontumistiloja.<br />

Keskustan elinvoimaisuutta<br />

ja viihtyisyyttä tukevat<br />

osaltaan keskustan tuntu-<br />

Monimuotoisuutta ja<br />

luonnonläheisyyttä<br />

Vuoreksen rakentamisen lähtökohtana<br />

on monipuolinen asuntotuotanto,<br />

laadukkaat ja viihtyisät<br />

työpaikka-alueet sekä inhimillinen,<br />

”ihmisen kokoinen”<br />

mittakaava. Keskustassa ja alakeskuksissa<br />

on tarjolla kerrosta-<br />

Vuoreksen eteläosan<br />

kaavoitus- ja suunnittelutilanne<br />

8 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2009

YHDYSKUNTA<br />

Tämän sivun havannekuvat esittävät <strong>Vuores</strong>keskuksen aloituskortteleiden kumppanuuskaavoituksen tuloksia.<br />

Kumppanuuskaavoitus-toimintamallin periaate<br />

Kunta<br />

Yleiskaava<br />

Asemakaavoitus<br />

Tonttien myynti tai vuokraus<br />

Yritykset<br />

Hankesuunnittelu<br />

Rakentaminen<br />

maan sijoittuvat keskuspuisto<br />

ja liikuntapuisto. Keskustan rakentaminen<br />

käynnistyy vuonna<br />

2010.<br />

Tontinluovutuskilpailun perusteella<br />

Vuoreksen liikekeskuksen<br />

toteuttajaksi on valittu Pirkanmaan<br />

Osuuskauppa kumppaninaan<br />

NCC Rakennus Oy. Liikekeskus<br />

päivittäistavarakauppoineen<br />

valmistuu 2011–12.<br />

Kumppanuuskaavoitus luo<br />

parempaa ympäristöä<br />

<strong>Vuores</strong> on yksi Tampereen kaupungin<br />

strategisista projekteista.<br />

Projektissa on kehitetty kaupunkisuunnittelun<br />

ja -rakentamisen<br />

pohjaksi uusia kumppanuusmalleja,<br />

joissa yhteistyö rakennuttajien<br />

ja rakennusliikkeiden kanssa<br />

käynnistyy mahdollisimman<br />

aikaisessa vaiheessa, ennen kuin<br />

alueen asemakaavat ovat edenneet<br />

luonnosvaihetta pidemmälle.<br />

Kaupunki säilyttää itsellään<br />

luonnollisesti kaavoitusmonopolin,<br />

jonka avulla kaupungin<br />

asettamien laadullisten, ympäristöllisten<br />

ja muiden tavoitteiden<br />

toteutuminen voidaan varmistaa.<br />

Toimintamallien kehitystyö<br />

aloitettiin Tekes-rahoitteisen<br />

Beyond <strong>Vuores</strong> -hankkeen avulla.<br />

Tämän työn lopputuloksena<br />

on kehitetty Kumppanuuskaavoitus-toimintamalli,<br />

jota Vuoreksessa<br />

on sovellettu ensimmäisenä<br />

Mäyränmäen pientalovaltaisella<br />

asuntoalueella ja tämän jälkeen<br />

<strong>Vuores</strong>keskuksen kerrostalovaltaisissa<br />

aloituskortteleissa sekä<br />

keskustan liikekeskuskorttelissa.<br />

Kaksi uutta kumppanuuskaavoitus-hanketta<br />

on valmisteilla.<br />

Asuntomessujen teemana<br />

kansainvälisyys<br />

Tampereen kaupunki ja Osuuskunta<br />

Suomen Asuntomessut<br />

ovat asettaneet 2012 järjestettävien<br />

asuntomessujen teemaksi<br />

kansainvälisyyden. Tavoitteena<br />

on löytää eurooppalaisen asumisen,<br />

asumiskulttuurin ja asuntoarkkitehtuurin<br />

mallien sovelluksia,<br />

jotka sopivat Suomen olohin.<br />

Teemaa pyritään edistämään tuomalla<br />

kohteiden suunnittelijoiksi<br />

ja mahdollisesti myös toteuttajiksi<br />

ulkomaisia toimijoita.<br />

Virolaisen asuntomessualueella<br />

on käynnissä tontinluovutuskilpailu,<br />

joka ratkeaa syksyllä<br />

2009. Kilpailulla pyritään löytämään<br />

mielenkiintoisia ja innovatiivisia<br />

asuinrakennus- ja asuntotyyppejä<br />

sekä yhteisöllisyyttä tukevia<br />

kortteliratkaisuja.<br />

Kilpailuun ilmoittautuvassa<br />

työryhmässä tulee olla mukana<br />

rakennuttaja sekä arkkitehti /<br />

arkkitehteja, joilla on sekä kokemusta<br />

arkkitehtisuunnittelusta<br />

jossain muussa Euroopan maassa<br />

kuin Suomessa että hyvää perehtyneisyyttä<br />

Suomen asuntorakentamiseen<br />

ja sitä ohjaaviin säädöksiin.<br />

Työryhmän kokoonpanolla<br />

pyritään varmistamaan vakiintuneista<br />

suomalaisista asumisratkaisuista<br />

poikkeavien ehdotusten<br />

esilletulo.<br />

Virolaisen alueen yksi kortteli<br />

on mukana Europan 10 -arkkitehtikilpailussa,<br />

joka on tarkoitettu<br />

nuorille, alle 40-vuotiaille ark-<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2009<br />

9

MEILLÄ JA MUUALLA<br />

KUVAT STOCK.XCHNG<br />

VÄÄNTÖÄ<br />

SUNNUNTAIAUKIOLOSTA<br />

KEVÄTILOA ORVOKEISTA<br />

Kaupan sunnuntaiaukiolosta päättäminen siirtynee syksyyn 2009, arvelee<br />

Suomen Kaupan Liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkala.<br />

Eduskunnassa vihreät ja keskusta ovat olleet erimielisiä keskenään sekä<br />

ryhmiensä sisällä aukioloajoista. Yksimielisiä ollaan siitä, että alle 400 neliön<br />

myymälöille voidaan sallia vapaat aukioloajat. Työmarkkinaosapuolten esityksen<br />

mukaan tätä suurempien myymälöiden sunnuntaiaukioloajan tulisi olla<br />

kello12–18, kun vihreät ja keskusta esittävät ajaksi kello 12–16.<br />

Nykyisen lain mukainen kesäkauppakausi alkaa 3.5. Se sallii yli 400-neliöisten<br />

kauppojen pitävän ovet auki elokuun loppuun asti sunnuntaisin kello 12–21.<br />

KIERRÄTYS<br />

KUNNIA-ASIA<br />

Suomen panttijärjestelmiin kuuluvista<br />

pulloista ja tölkeistä palautui takaisin<br />

kauppoihin 94 % vuonna 2008, käy ilmi<br />

Pirkanmaan ympäristökeskuksen kokoamista valtakunnallisista tilastoista.<br />

Parhaiten kiersivät uudelleentäytettävät lasipullot, joista 96 % palautettiin.<br />

Kertatäytteisistä lasipulloista kauppoihin palautui 94 %. Alin palautumisaste,<br />

75 %, oli kertatäytteisillä muovipulloilla. Kaikki palautuneet<br />

pullot ja tölkit päätyivät uudelleentäyttöön tai kierrätykseen.<br />

Kevään tärkeimmän ryhmäkasvin, orvokin, sesonki on vuosi vuodelta<br />

aikaistunut. Pikkuruukuissa tai amppeleissa kasvavat orvokit tulevat eteläisimmässä<br />

Suomessa markkinoille jo huhtikuun alussa. Menekki hiipuu vasta<br />

kesäkuun puolella. Orvokkeja on reilu neljännes, noin 12 miljoonaa, kaikista<br />

ryhmäkasveista. Orvokkiamppeleita myytiin viime vuonna arviolta hieman<br />

alle 700 000 kappaletta. Orvokit kestävät jopa viiden asteen yöpakkaset.<br />

Suomalaiset<br />

juovat edelleen<br />

eniten kahvia<br />

maailmassa:<br />

9,9 kiloa<br />

per kansalainen.<br />

ENSI-<br />

REKISTERÖINNIT<br />

LASKUSSA<br />

KESKO KAMPPAILEE<br />

Keskon toiminnassa vain Ruokakesko tekee<br />

tulosta, sillä kaikki muut liiketoiminnat<br />

ovat pakkasella. Keskon pääjohtaja Matti<br />

Halmesmäki toteaa Kauppalehdessä, että<br />

ruokakauppa on parantanut suhteellista<br />

hintakilpailukykyään ja tehostanut toimintoja<br />

mm. pienentämällä hävikkiä.<br />

Tammi–maaliskuussa K-ruokakauppojen<br />

pt-myynti kasvoi 5,3 %. S-ryhmän ptkauppa<br />

kasvoi samana aikana 6,2 %.<br />

JUOMAMYYNTI TAKKUILEE<br />

Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä tammi–maaliskuussa suomalaiset<br />

joivat panimojuomia yhteensä 168,5 miljoonaa litraa. Kokonaismyynti<br />

laski lähes neljä prosenttia. Olutmyynti laski 2,7 %, mutta myös<br />

alkoholittomien juomien, virvoitusjuomien ja kivennäisvesien myynnit<br />

laskivat. Vain long drink -juomien myynti jatkoi kasvuaan 8,8 %.<br />

Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan<br />

huhtikuussa 2009 rekisteröitiin 7 435 uutta<br />

henkilöautoa, eli 52 % vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin.<br />

Ensirekisteröinnit vähenivät 40 prosenttia<br />

tammi–huhtikuussa 2009, jolloin rekisteröitiin<br />

vajaat 37 000 uutta henkilöautoa.<br />

Käytettyjen autojen kauppa on sujunut<br />

hyvin.<br />

LISÄÄ<br />

ROBINHOODEJA<br />

Tokmanni-konserni avasi huhtikuun<br />

lopulla uuden Robinhoodmyymälän<br />

Nastolaan. Kevään<br />

aikana Tokmanni-konserni avaa<br />

vielä kolme uutta myymälää:<br />

Lietoon, Inkeroisiin ja Kouvolaan.<br />

10 | ÄSSÄ<br />

YOSA-SMOOTHIESTA<br />

VUODEN TÄHTITUOTE<br />

Elintarviketeollisuusliiton Vuoden Tähtituote 2009 -kilpailun voittajiksi valittiin<br />

vähittäiskauppasarjassa Biofermen Yosa-smoothiet ja suurkeittiösarjassa Kasvis<br />

Gallerian Punajuurilasagne. Kunniamaininnan<br />

suurkeittiösarjassa sai Liha-Saarioisen Porsaan<br />

sisäfilee.<br />

Kilpailuun osallistuneet tuotteet olivat<br />

raadin mukaan korkeatasoisia. Herkullisuuden<br />

ohella raati arvioi tuotteiden innovatiivisuutta<br />

ja kaupallistettavuutta. Painoarvoa<br />

annettiin myös ravitsemuksellisuudelle.<br />

OSTOSKORIN<br />

HIILIJALANJÄLKI?<br />

Keskolla on Joensuussa käynnissä<br />

pilottiprojekti, jossa selvitetään<br />

hiilidioksiditietoja ostoskoritasolla.<br />

Tiedot hiilijalanjäljestä kerätään<br />

samalla tavalla kuin<br />

ravintokoodipalvelussa<br />

eli Plussakortin<br />

avulla.<br />

JARMO TEINILÄ

Esimerkkejä hulevesien hallintamenetelmistä (Atelier Dreiseitl)<br />

118.50<br />

IL 116.70<br />

Street and roof run-off<br />

kitehdeille. Kaupunki ja Rakennustoimisto<br />

Palmberg osallistuvat<br />

kilpailuun yhteistyössä. Tarkoitus<br />

on, että kortteliin toteutettavat<br />

asunnot voivat olla myös<br />

asuntomessuilla messukohteina.<br />

Kilpailun teemana on asuminen<br />

ja kaupunkisuunnittelun uudet<br />

tavoitteet muuttuvassa Euroopassa.<br />

Kilpailuaika päättyy kesäkuussa<br />

2009, ja lopputulos julkistetaan<br />

tammikuussa 2010. Kilpailuun<br />

odotetaan 20–30 ehdotusta.<br />

ca. 6.00 m ca. 10.00 m 3.50 m ca. 30 m<br />

117.00<br />

+115.80<br />

Retention<br />

max.WL115.60<br />

IL 115.60<br />

WL 115.00<br />

+115.30<br />

DN 600 WL 114.80<br />

Stormwater<br />

sewer system<br />

Hulevesien hallintasuunnitelma<br />

Settling tank with<br />

downflow buffle<br />

Cleansing swale<br />

valittiin kilpailuttamalla kaksivaiheisena<br />

EU-hankintana.<br />

Puiston maisemaniittyä korostavat<br />

erilaiset toimintapisteet<br />

ja taideaiheet. Kiinnekohtana<br />

on iso vesiallas, joka houkuttelee<br />

oleskelemaan ympärilleen.<br />

Drainage<br />

passage<br />

Retention<br />

lake<br />

Kävelyreittien varrelle luodut taideaukiot<br />

tuovat vaihtelua ympäristöön.<br />

Sadepuutarhaksi nimetyllä<br />

aukiolla on istutuksia ja vesialtaita,<br />

joissa hyödynnetään hulevesiä.<br />

Vuoreksen keskuspuisto on<br />

laaja, noin 15 hehtaarin viheralue,<br />

minkä vuoksi suunnittelussa on<br />

otettu huomioon toteutuskelpoisuus<br />

ja realistiset rakentamis- ja<br />

ylläpitokustannukset. Suurin osa<br />

alueesta on suunniteltu helppohoitoiseksi<br />

maisemaniityksi. Vaativimpia<br />

rakenteita ovat vesialtaat<br />

ja aukiot, joiden laadukas toteuttaminen<br />

on perusteltua kohteen<br />

keskeisen sijainnin vuoksi.<br />

Hulevedet hallintaan<br />

Vuoreksen keskuspuiston ja viereisten<br />

asuinkortteleiden hulevedet<br />

on tarkoitus hoitaa luonnonmukaisilla<br />

hallintamenetelmillä<br />

ja johtaa ne keskeiseen vesiaiheeseen.<br />

Vesiaihe käsittää keskuslammikon,<br />

patorakennelmin jaksotetun<br />

puron sekä tulvaniityt.<br />

Hulevesijärjestelmän tekniset<br />

rakenteet on muotoiltu osaksi<br />

puiston kokonaistaideteosta.<br />

Suunnittelun lähtökohta on, että<br />

valuma-alueen vesistöjen vesitase<br />

ei muutu eikä vesiuoma aiheuta<br />

hallitsemattomia tulvia. Hulevesijärjestelmä<br />

on mitoitettu yleisen<br />

Euroopassa käytetyn standardin<br />

mukaan sateille, joiden on arvioitu<br />

toistuvan noin viiden vuoden<br />

välein. Myös kerran 10 vuodessa<br />

toistuvat tulvahuiput on otettu<br />

huomioon.<br />

Hulevesijärjestelmä rakenne-<br />

Keskuspuistosta<br />

elämyksellinen nähtävyys<br />

Keskuspuisto on Vuoreksen tärkein<br />

viheralue, josta luodaan kaupunginosansa<br />

ainutlaatuinen ja<br />

elämyksellinen nähtävyys. Keskuspuiston<br />

yleissuunnitelma valmistui<br />

2008. Sen keskeisinä piirteinä<br />

ovat veistoksellinen maaston<br />

muotoilu ja monipuolinen<br />

vesiaihe, johon liittyy allasrakenteita,<br />

luonnonmukaisia vesiuomia<br />

ja tulvaniittyjä. Suunnitelman on<br />

laatinut kansainvälisesti tunnettu<br />

saksalainen konsulttitoimisto<br />

Atelier Dreiseitl, joka on erikoistunut<br />

hulevesien hallintaan ympäristötaiteen<br />

keinoin. Konsultti<br />

Keskuspuiston yleissuunnitelma (Atelier Dreiseitl)<br />

10 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2009

YHDYSKUNTA<br />

Tilatakomo/Taina Jordan<br />

taan siten, että yläpuolisilta valuma-alueilta<br />

tuleva ns. perusvirtaama<br />

kulkee lammikon ja puron<br />

läpi nostamatta vedenpintaa,<br />

mutta sateiden aiheuttamia hulevesiä<br />

viivytetään lammikossa sekä<br />

tulvaniityillä. Tulva-alueiden<br />

laajuus ja veden syvyys riippuvat<br />

sateen rankkuudesta. Vedenkorkeuden<br />

vaihtelu on suurimmillaan<br />

20–30 cm, ja tulvaniittyjen<br />

tyhjeneminen tapahtuu enintään<br />

vuorokauden kuluessa sateen jälkeen.<br />

Kuivina aikoina tulva-alueet<br />

ovat maisemaniittyä.<br />

Puiston hulevesijärjestelmän<br />

Virolaisen asuntomessualue, <br />

katunäkymä<br />

omakotialueelta/Arkkiteh-<br />

<br />

<br />

<br />

titoimisto Jukka Turtiainen Oy<br />

lisäksi <strong>Vuores</strong>keskuksen tonteilla<br />

viivytetään hulevesiä esimerkiksi<br />

maanalaisilla, karkealla kiviaineksella<br />

täytetyillä kaivannoilla.<br />

Kiinteistöjen hulevedet johdetaan<br />

hulevesiviemäreillä asutuksen<br />

ja puiston väliseen istutuspainanteeseen,<br />

jossa ne suotautuvat<br />

puhdistavien maakerrosten lävitse<br />

puiston vesiaiheisiin.<br />

Taide mukana<br />

infrahankkeissa<br />

Vuoreksen houkuttelevuutta tulevaisuuden<br />

asunto- ja työpaikkaalueena<br />

lisätään kytkemällä taide<br />

saumattomasti kaupunkirakenteeseen.<br />

Taideteos voi olla irrallinen,<br />

ympäristöön sijoitettu teos tai se<br />

voi olla osa rakennettua ympäristöä,<br />

seiniä, silta- tai katurakenteita.<br />

Taiteen mukanaolo rakennusprojekteissa<br />

lisää oleellisesti rakennetun<br />

ympäristön omaleimaisuutta<br />

ja parantaa sen monipuolisia käyttötapoja.<br />

Taide on mukana kaikissa<br />

merkittävissä Vuoreksen infrahankkeissa<br />

suunnitteluvaiheesta<br />

lähtien.<br />

<strong>Vuores</strong>-projekti järjesti viime<br />

vuonna meluesteitä ja melukaiteita<br />

koskevan suunnittelukilpailun.<br />

Sen tarkoituksena oli<br />

hankkia taiteellisesti korkeatasoisia,<br />

ympäristötaiteen tunnusmerkit<br />

täyttäviä ehdotuksia Särkijärven<br />

sillalle ja sillan ympäristöön.<br />

Kilpailun voittajaksi valittiin<br />

ehdotus ”Suojelusenkeli” tekijöinään<br />

Paavo Räbinä ja Jarkko<br />

Reiman. ”Suojelusenkeli” antaa<br />

tilaa maisemalle päiväaikaan,<br />

jolloin näkyvillä on meluseinien<br />

graafinen pintakuvio. Pimeän aikaan<br />

teoksesta on näkyvillä ohikulkijoiden<br />

liikkumiseen aktivoituva<br />

valoteos.<br />

Kiinteistöt ja tietoverkko<br />

palveluyhtiön vastuulla<br />

<strong>Vuores</strong>-projektin yhteydessä on<br />

uudelle kaupunginosalle kehitetty<br />

palveluyhtiö-toimintamalli. Alueen<br />

asukkaille ja yrityksille taataan<br />

korkealuokkainen asuin- ja<br />

työympäristö järjestämällä edullisesti<br />

laadukkaat kiinteistöjen ylläpitopalvelut<br />

ja toteuttamalla alueellinen<br />

tietoverkko. <strong>Vuores</strong> Palvelu<br />

Oy:n liiketoiminta jakautuu<br />

kiinteistöjen ylläpitopalveluihin<br />

ja ICT-liiketoimintaan.<br />

Vuoreksen ICT-toteutuksen<br />

pohjaratkaisu on optiseen kuituun<br />

pohjautuva verkko, jonka<br />

toteuttamisesta ja ylläpitämisestä<br />

vastaa <strong>Vuores</strong> Palvelu Oy. Sen<br />

päälle rakennetaan Vuoreksen<br />

alueverkko, jonka avulla toteutetaan<br />

edelleen asukkaille ja yrityksille<br />

tietoliikenneliittymät.<br />

ICT-ratkaisu mahdollistaa<br />

uudenlaisten palvelujen syntymisen<br />

alueen asukkaiden ja yritysten<br />

tarpeisiin ja osittain myös<br />

heidän itsensä toteuttamina. Korkeatasoinen<br />

tietoliikennejärjestelmä<br />

houkuttelee alueelle ICT-palveluita<br />

hyödyntäviä asukkaita ja<br />

yrityksiä sekä kyseisiä palveluita<br />

tarjoavia yrittäjiä.<br />

Pitkällä tähtäimellä <strong>Vuores</strong><br />

Palvelu Oy:n toiminnassa on kyse<br />

palvelu- ja tietoyhteiskunnan<br />

edistämisestä ja innovatiivisuuden<br />

ja kilpailukyvyn kasvattamisesta<br />

Vuoreksessa ja samalla koko<br />

kaupungissa. <br />

Liikekeskuksen tontinluovutuskilpailun voittivat Pirkanmaan Osuuskauppa ja NCC.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2009<br />

11

Tampereen vanha tehdasmiljöö on kansallismaisemaa<br />

TAMMERKOSKESTA maail<br />

12 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2009

ja elävää kaupunkikeskustaa<br />

manperintökohde?<br />

Lentokuva Vallas Oy<br />

YHDYSKUNTA<br />

Mikko Järvi<br />

Tammerkosken teollisuusalueet<br />

En tiedä toista kaupunkia,<br />

jossa samassa<br />

määrin olisi suojeltu ja<br />

uudessa käytössä vanhoja<br />

teollisuusrakennuksia<br />

keskellä elävää<br />

kaupunkikeskustaa,<br />

komean kosken rannalla,<br />

kahden järven välissä.<br />

Tampereen kaupunki<br />

selvittää mahdollisuudet<br />

saada Tammerkoski<br />

ympäristöineen<br />

maailmanperintökohteeksi.<br />

KUNTA-<br />

TEKNIIKKA<br />

TAMPEREELLA<br />

27.–29.5.<br />

● Mikko Järvi, arkkitehti<br />

Tampereen kaupunkikehitysryhmä<br />

Kirjoittaja on aikaisemmin toiminut<br />

Tampereen asemakaava-arkkitehtina<br />

(1990–2004), koulutuspäällikkönä<br />

Kaupunkiopistolla (1988–<br />

90), Vantaan yleiskaavapäällikkönä<br />

(1984–88), kaupunkisuunnittelijana<br />

Saudi-Arabiassa (1982–84), Helsingin<br />

kaupunkisuunnitteluvirastossa<br />

ja seutukaavaliitossa sekä opiskeluaikana<br />

Olli Kivisen ja Alvar Aallon<br />

arkkitehtitoimistoissa.<br />

Ruotsin kuningas Kustaa III<br />

perusti Tampereen kaupungin<br />

vuonna 1779. Kaupungilla on komea<br />

sijainti kahden suuren järven<br />

välissä. Näsijärven vedet virtaavat<br />

Tammerkoskea pitkin kaupungin<br />

keskustan halki 18 metriä<br />

alemmaksi Pyhäjärveen. 1800-luvulla<br />

kosken rannalle perustettiin<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2009<br />

13

paperi-, tekstiili- ja konepajateollisuutta.<br />

Elinkeinoelämän rakennemuutos<br />

alkoi Tampereella 1960-<br />

luvulla. Vuonna 1970 teollisuudessa<br />

oli 36 700 työpaikkaa –<br />

vuonna 1994 enää 18 196 eli alle<br />

puolet. Menetystä ovat korvanneet<br />

hallinto- ja palvelutyöpaikat.<br />

1960-luvulla kaupunkiin perustettiin<br />

yliopisto ja teknillinen korkeakoulu.<br />

Tampereen teollisuus<br />

on edelleen kehityksen kärjessä<br />

mm. kallioporauslaitteissa, teollisuusautomaatiossa<br />

sekä poltto- ja<br />

lämmitystekniikassa. Myös Nokia-yhtiöllä<br />

on merkittävät kehitysyksiköt<br />

Tampereella.<br />

Tehdasrakennukset<br />

halutaan säilyttää<br />

Kaupunki on kasvanut Tammerkosken<br />

ympärille. Koski sekä sen<br />

rantojen punatiiliset tehdasrakennukset,<br />

vesivoimalat ja vihreät<br />

puistot leimaavat kaupungin<br />

keskustaa. Kosken alajuoksulta<br />

purettiin Verkatehdas 1970-luvulla.<br />

Purkaminen herätti voimakasta<br />

keskustelua, ja sen jälkeen kaupungissa<br />

on vallinnut laaja yksimielisyys<br />

jäljellä olevien kaupunkikuvassa<br />

keskeisten teollisuusrakennusten<br />

säilyttämisestä. Myös<br />

merkittävimmät savupiiput on<br />

suojeltu asemakaavassa muistona<br />

teollisesta perinteestä.<br />

Museovirasto on luokitellut<br />

1993 Tammerkosken teollisen<br />

kulttuurimaiseman valtakunnallisesti<br />

arvokkaaksi rakennetuksi<br />

ympäristöksi. Ympäristöministeriö<br />

määritteli 1995 Tammerkosken<br />

teollisuusmiljöön kansallismaisemaksi<br />

– yhtenä harvoista<br />

kaupunkimaisemista Suomessa.<br />

Teollisuusrakennusten<br />

uudiskäyttö onnistunutta<br />

Tammerkosken ranta-alueiden<br />

voimassa olevat asemakaavat<br />

ovat yli sadan vuoden ajalta,<br />

vanhin vuodelta 1897. Asemakaavaa<br />

on muutettu tarpeen mukaan<br />

suunniteltaessa maankäytön<br />

muutoksia. Merkittävimmät<br />

uudet asemakaavat laadittiin yläputouksen<br />

kummallekin rannalle<br />

<strong>Fi</strong>nlaysonin ja Tampellan alueille.<br />

<strong>Fi</strong>nlaysonin suunnittelu alkoi<br />

1987 ja Tampellan 1989.<br />

Molemmat asemakaavat hyväksyttiin<br />

yksimielisesti valtuustossa<br />

17.5.1995, eikä niistä kummastakaan<br />

jätetty yhtään valitusta.<br />

Prosessista vastasi kaupungin<br />

silloinen kaavoituspäällikkö<br />

Markku Teräsmaa, ja kaavat laati<br />

apulaisasemakaava-arkkitehti<br />

Kristiina Jääskeläinen.<br />

Teollisuusrakennusten muuttaminen<br />

Tampereen keskustassa<br />

on ollut monipuolista ja onnistunutta.<br />

Tampereen kaupunki sai<br />

Suomen Arkkitehtiliiton SAFApalkinnon<br />

1996 erityisesti Keskustorin,<br />

<strong>Fi</strong>nlaysonin ja Tampellan<br />

alueiden suunnittelusta.<br />

Tammerkosken valaistus voitti<br />

Vuoden valaistuskohde palkinnon<br />

1999 ja oli finalisti kansainvälisessä<br />

European Light Trophy<br />

-kilpailussa historiallisesti arvokkaiden<br />

kohteiden sarjassa. <strong>Fi</strong>nlaysonin<br />

alueen uudelleenkäyttö<br />

sai 2004 kansainvälisen DIFA<br />

Award -palkinnon.<br />

Tampereen keskustassa tonttimaan<br />

arvo on aina ollut positiivinen<br />

huolimatta mahdollisesta<br />

teollisuustoiminnan aiheuttamasta<br />

pilaantumisesta. Myös uusien<br />

liike- ja toimistotilojen kysyntä<br />

keskustassa on ollut jatkuvaa.<br />

Tämä on antanut taloudelliset<br />

edellytykset joskus uudisrakentamista<br />

kalliimpiinkin suojeluratkaisuihin.<br />

Keskustan teollisuusalueet<br />

ovat nyt uudessa käytössä lukuun<br />

ottamatta Takon kartonkitehdasta.<br />

Keskustan ulkopuolisilla suurilla<br />

teollisuusalueilla vanhojen<br />

rakennusten suojelu voi olla taloudellisesti<br />

hankalampaa.<br />

Vanhat teollisuusrakennukset<br />

on suhteellisen yksinkertaista<br />

muuttaa liike-, museo- tai toimistotiloiksi.<br />

Sen sijaan asuntojen<br />

rakentaminen edellyttää<br />

yleensä huomattavasti väliseinien<br />

sekä vesi- ja viemäripisteiden<br />

lisäämistä ja vaativampia ilmastointiratkaisuja.<br />

Lisäksi teollisuusrakennusten<br />

runkosyvyys<br />

ja kerroskorkeus soveltuvat harvoin<br />

asuntorakentamiseen.<br />

<strong>Fi</strong>nlayson on “Tampereen<br />

vanha kaupunki”<br />

Noin seitsemän hehtaarin laajuinen<br />

<strong>Fi</strong>nlaysonin teollisuusalue sijaitsee<br />

yläputouksen länsirannalla.<br />

<strong>Fi</strong>nlaysonin puuvillatehtaan<br />

FINLAYSON<br />

<strong>Fi</strong>nlaysonin tehtaat 1877<br />

<strong>Fi</strong>nlaysonin ”katuvapriikki”<br />

Vapriikin kuva-arkisto/Marika Tamminen<br />

Vapriikin kuva-arkisto/Svante Lagergrén<br />

Keskustorin päätteenä oleva “Siperia” valmistui 1899 (C. Sequin-Bronner).<br />

Rakennuksessa on nyt Aamulehden toimitus (arkkitehti Petri Pussinen).<br />

Vanhin säilynyt tehdas, Viipurin kaupunginarkkitehti<br />

Carl Leszigin suunnittelema “kuusvooninkinen”<br />

vuodelta 1837 on suojeltu rakennussuojelulailla ja<br />

muutettu museo-, näyttely- ja toimistokäyttöön.<br />

Petri Pussinen<br />

Aula <strong>Fi</strong>nlaysonin alueella (arkkitehti<br />

Petri Pussinen)<br />

Vapriikin kuva-arkisto/Marika Tamminen Tampereen kuva-arkisto/Jari Mäkinen<br />

14 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2009

YHDYSKUNTA<br />

TAMPELLA<br />

Tammerkosken rannan kaupunkikuvassa keskeiset<br />

punatiiliset rakennukset on säilytetty. Entinen<br />

pääkonttori säilyy toimistokäytössä.<br />

Uusia asuintaloja vanhalla teollisuusalueella<br />

(arkkitehti Keijo Heiskanen)<br />

Vapriikin kuva-arkisto/Martti Tammisto Keijo Heiskanen<br />

Syvärunkoisen entisen<br />

teollisuusrakennuksen halkaisee<br />

oikeustalon valoisa<br />

aula.<br />

Vapriikin kuva-arkisto/Marika Tamminen Vapriikin kuva-arkisto/Marika Tamminen<br />

Satakunnansilta ja taustalla Vapriikki. Entinen konepaja<br />

on kunnostettu kaupungin museokeskukseksi<br />

(noin 10 000 m 2 , arkkitehti Mauri Niemi). Rakennuksessa<br />

pidettiin mm. EU:n huippukokous 1999.<br />

Vapriikin keskushalli (kuva vas.)<br />

Vapriikin kuva-arkisto/Marika Tamminen<br />

toiminta käynnistyi 1820. Tekstiilituotanto<br />

alueella lopetettiin<br />

1990-luvun alkuvuosina. Alueen<br />

uudelleenkäytön suunnittelusta<br />

järjestettiin kutsukilpailu<br />

1988. Sen voitti arkkitehtitoimisto<br />

8 Studio Oy.<br />

Alueen uusi asemakaava perustui<br />

monivuotisiin maanomistajan,<br />

kaupungin, ympäristöministeriön<br />

ja museoviraston välisiin<br />

selvityksiin ja neuvotteluihin.<br />

Runsaasta 100 000 kerrosneliöstä<br />

on säilytetty noin 70 000 neliötä.<br />

Lisäksi alueelle on rakennettu<br />

uudisrakennuksia noin<br />

30 000 neliötä, pääosin asuntoja<br />

noin 800 asukkaalle.<br />

Useita vuosia myöhemmin<br />

käytiin kiista Tammerkosken<br />

niskan yli suunnitellusta autoliikenteen<br />

sillasta. Siitä päätettiin<br />

luopua ja rakentaa vain kevyen<br />

liikenteen silta hieman alemmaksi.<br />

Toinen kiista oli vuosina<br />

1844–58 rakennetun ns. värjäämön<br />

purkamisesta. Vuodesta<br />

1861 rakennus oli ollut varastona<br />

värjäämön siirryttyä ”katuvapriikkiin”.<br />

Paikalle rakennettiin<br />

asemakaavan mukainen kerrostalo<br />

ja vain vanhin osa vuodelta<br />

1844 säilytettiin.<br />

Säilytetyissä rakennuksissa<br />

toimii museoita, oppilaitoksia,<br />

toimisto ja ravintoloita. Eriikäiset<br />

rakennukset, kapeat kujat,<br />

ahtaat porttikäytävät ja erilaiset<br />

aukiot tekevät alueesta poikkeuksellisen<br />

vaihtelevan ja mielenkiintoisen<br />

”Tampereen vanhan<br />

kaupungin”. Alueella on nyt yhtä<br />

paljon työpaikkoja kuin tehtaan<br />

suuruuden aikaan. Erityisesti<br />

informaatiotekniikan yritykset<br />

ovat kotiutuneet alueelle. <strong>Fi</strong>nlayson<br />

on elävä kaikkina vuorokauden-<br />

ja vuodenaikoina (www.finlaysoninalue.fi).<br />

Ranta-Tampellan alue<br />

odottaa tietunnelia<br />

Tampellan noin 25 hehtaarin<br />

teollisuusalue sijaitsee yläputouksen<br />

itärannalla. Ensimmäinen<br />

masuuni rakennettiin alueelle<br />

1844. Teollinen toiminta<br />

loppui vuonna 2000.<br />

Tampella ja kaupunki järjestivät<br />

1990–91 kilpailun alueen<br />

suunnittelusta. Sen voitti arkkitehtitoimisto<br />

Helamaa-Heiskanen<br />

Oy. Rautatien eteläpuoleisen<br />

alueen asemakaava säilytti<br />

noin 60 000 neliötä vanhaa rakennuskantaa.<br />

Uudisrakentamista, pääosin<br />

asuntoja, on alueella noin 140 000<br />

neliömetriä. Radan pohjoispuolisen<br />

Näsijärven rantaan ulottuvan<br />

alueen rakentaminen odottaa alueen<br />

halkaisevan Kekkosentien siirtämistä<br />

tunneliin. Alueen suunnittelusta<br />

järjestetyn kutsukilpailun<br />

tulokset julkistettiin 29.4. Kilpailun<br />

voitti arkkitehtitoimisto B&M<br />

Oy.<br />

Frenckellin paperitehdas<br />

ja keskiputous<br />

Frenckellin paperitehdas aloitti<br />

1783 keskiputouksen länsirannalla.<br />

Rakennuksen julkisivut<br />

ovat 1900-luvun alusta (arkkitehti<br />

Birger Federley). Tehdas<br />

suljettiin 1928, ja samana vuonna<br />

kaupunki osti alueen rakennuksineen.<br />

Vuonna 1936 järjestettiin<br />

arkkitehtikilpailu Keskustorin<br />

ja Frenckellin alueen suunnittelusta.<br />

Kilpailuohjelman lähtökohtana<br />

oli Frenckellin rakennusten<br />

purkaminen. Vain Vanha<br />

Kirkko, Tampereen teatteri ja 11<br />

vuotta aikaisemmin valmistunut<br />

Kirjastotalo piti säilyttää.<br />

Lunastuksen saaneessa ehdotuksessa<br />

Raatihuone ja torin<br />

varren jugend-rakennukset olikin<br />

purettu ja korvattu uusilla<br />

funkkistaloilla. Kilpailun tuloksena<br />

1938 vahvistettiin uusi asemakaava,<br />

jossa Frenckellin paikalla<br />

Keskustorin päätteenä oli<br />

11-kerroksinen kaupungintalo<br />

ja sen takana uusia kerrostaloja.<br />

Koskenranta varattiin puistoksi.<br />

Sotien johdosta suunnitelma jäi<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2009<br />

15

FRENCKELLIN PAPERITEHDAS<br />

Tammerkoski ja Frenckellin paperitehdas 1876<br />

Frenckellin valaistus voitti kansainvälisen LUCI-palkinnon<br />

2005 ja sai kunniamaininnan valtakunnallisessa<br />

valaistuskilpailussa 2004 (Valoa Design Oy,<br />

Roope Siiroinen).<br />

VERKATEHDAS<br />

Verkatehdas vuonna 1920, vasemmalla värjäämö ja<br />

sen takana pääkonttori.<br />

Verkatehtaan alue nykyisin.<br />

Vapriikin kuva-arkisto/Svante Lagergrén<br />

Valoa Design/Roope Siiroinen<br />

Vapriikin kuva-arkisto/Niels Rasmussen Mikko Järvi<br />

kuitenkin toteuttamatta.<br />

Frenckellin tehdasrakennukset<br />

suojeltiin asemakaavalla 2001.<br />

Viimeisten kymmenen vuoden aikana<br />

ne on kunnostettu (arkkitehti<br />

Mauri Niemi, Tilakeskus, noin<br />

12 000 m 2 ). Alun perin kaksikerroksisessa<br />

tehdasrakennuksessa on torin<br />

puolella nyt viisi toimistokerrosta. Rakennuksessa<br />

on kaupungin teknisen<br />

toimen toimistot ja teatteri.<br />

Verkatehtaasta pitkä kiista<br />

Verkatehtaan ensimmäiset rakennukset<br />

rakennettiin alaputouksen itärannalle<br />

1856. Vuonna 1967 toiminta siirrettiin<br />

keskustasta kahdeksan kilometriä<br />

itään Hankkioon uusiin ajanmukaisiin<br />

tiloihin, joissa Tamfeltin toiminta<br />

jatkuu edelleen.<br />

Verkatehtaan purkamisesta tai suojelemisesta<br />

käynnistyi yli 10 vuotta jatkunut<br />

kiista. Pääosa tehtaasta purettiin<br />

1976–82 ja tilalle rakennettiin kauppakeskus,<br />

hotelli ja kolme asuinkerrostaloa.<br />

Tehtaan pääkonttori ja värjäämö<br />

säilytettiin. Pääkonttorissa on toiminut<br />

kaupungin matkailutoimisto. Värjäämö<br />

on käsi- ja taideteollisuuden<br />

näyttelytilana.<br />

Tako toimii edelleen<br />

Alaputouksen länsirannalla käynnistettiin<br />

1866 puuhiomo, josta kehittyi monien<br />

laajennusten ja muutosten jälkeen<br />

nykyinen M-Realin kartonkitehdas Tako.<br />

Rakennukset ja tehtaan ulkoasu ovat<br />

pääosin 1930- ja 1960-luvuilta.<br />

Tehdas toimii edelleen keskellä kaupunkia.<br />

Rakennusten kaupunkikuvassa<br />

merkittävät osat on ehdottomasti syytä<br />

säilyttää, vaikka toiminta rakennusten<br />

sisällä tulevaisuudessa muuttuisi.<br />

Kehräsaaressa kehrättiin<br />

Alaputouksen varrella nykyisen Kehräsaaren<br />

alueella oli 1800-luvun<br />

puolivälissä neulaverstas.<br />

Henrik Liljeroos osti<br />

1871 saaren, perusti sinne<br />

värjäämön ja myöhemmin<br />

villakehruutehtaan. Nykyiset<br />

rakennukset on rakennettu<br />

monessa vaiheessa.<br />

Vanhimmat osat ovat vuodelta<br />

1897 ja uusimmat<br />

1970-luvulta.<br />

Tehdastoiminta alueella<br />

lopetettiin 1983. Rakennukset<br />

ovat nykyisin toimistoina,<br />

kauppoina, ravintoloina. Alueella on<br />

myös elokuvateatteri ja kokoustiloja<br />

(www.hliljeroos.fi).<br />

Tammerkoskesta<br />

maailmanperintökohde?<br />

UNESCO:n maailmanperintökohteiden<br />

ajatellaan yleensä olevan vanhoja<br />

temppeleitä, palatseja tai kaupunkeja.<br />

Itämeren alueella Tallinnan, Riian, Vilnan,<br />

Visbyn, Stralsundin, Wismarin ja<br />

Lyypekin vanhat kaupungit ovatkin listalla<br />

– samoin uudemmalta ajalta Pietarin<br />

keskusta. Suomestakin Vanha Rauma<br />

on maailmanperintökohde.<br />

Kaikki perintökohteet eivät ole vanhoja.<br />

Listalla on Tel-Avivin 1930–50-<br />

luvuilla rakennetut funkkisalueet, Le<br />

Havren toisen maailmansodan jälkeen<br />

rakennettu keskusta ja Brasilian uusi<br />

pääkaupunki Brasilia. Suomi on esittänyt<br />

maailmanperintölistalle Alvar Aallon<br />

suunnittelemaa, 1929–33 rakennettua<br />

Paimion parantolaa.<br />

Maailmanperintölistalla on monia<br />

kaivoksia ja kaivoskaupunkeja. Teollisuutta<br />

listalla on Englannista Derwentjoen<br />

puuvillatehtaat (1700-ja 1800-luvut)<br />

ja Saltairen tekstiilitehdasyhdyskunta<br />

1800-luvulta, Saksasta Völklingen<br />

terästehdas ja Zollverein XII hiilikaivos<br />

Essenissä. Viimeksi mainittu<br />

on rakennettu 1928–32 ja suljettu<br />

1986. Suomesta listalla on Verlan museoitu<br />

puuhiomo ja pahvitehdas (1872–<br />

1964). Yleisesti ottaen listalla on varsin<br />

vähän teollisuutta ja työtä edustavia<br />

kohteita.<br />

Tampereen kaupunki on esittänyt<br />

selvitettäväksi mahdollisuudet saada<br />

Tammerkoski ympäristöineen maailmanperintölistalle.<br />

Tammerkosken alue<br />

on ”erinomainen esimerkki merkittävää<br />

historiallista aikakautta edustavasta rakennustyypistä,<br />

arkkitehtonisesta kokonaisuudesta<br />

ja maisemasta” (maailmanperintökriteeri<br />

4). <br />

Kehräsaari, Tako ja Alakoski Oy:n<br />

voimalaitos.<br />

Mikko Järvi<br />

16 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2009

Rakennemallityö tähtää vuoteen 2030<br />

YHDYSKUNTA<br />

LIIKENTEELLE JA MAANKÄYTÖLLE<br />

yhteinen visio Tampereen seudulla<br />

Ylöjärvi<br />

Tampere<br />

Orivesi<br />

KUNTA-<br />

TEKNIIKKA<br />

TAMPEREELLA<br />

27.–29.5.<br />

Nokia<br />

Pirkkala<br />

Lempäälä<br />

Vesilahti<br />

Kangasala<br />

Tampereen<br />

kaupunkiseutu,<br />

345 334 asukasta<br />

Tampereen kaupunkiseudun<br />

kahdeksan kuntaa ovat parisen<br />

vuotta työstäneet vuoteen 2030<br />

tähtäävää rakennemallia seudun<br />

liikenteelle ja maankäytölle.<br />

Neljän rakennemallivaihtoehdon<br />

suunnittelussa on hyödynnetty<br />

myös konsulttitiimejä.<br />

● Auli Heinävä<br />

seutuarkkitehti ma.<br />

Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä<br />

www.tampereenseutu.fi<br />

Tampereen kaupunkiseudun kunnat<br />

olivat laatineet seutustrategian ja perustaneet<br />

kuntayhtymän kaupunkiseudun yhteistyöelimeksi<br />

vuonna 2005. Jo seutustrategiassa<br />

kunnat sopivat laativansa yhteisen maankäytön<br />

rakennemallin, liikennejärjestelmäsuunnitelman<br />

ja asuntopoliittisen ohjelman.<br />

Vauhtia seutuyhteistyölle syntyi Paras-lainsäädännön<br />

kautta.<br />

Vuoden 2006 lopussa seutuhallitus nimesi<br />

kuntien johtavista viranhaltijoista pysyvät<br />

seudulliset asiantuntijatyöryhmät, joiden ensimmäisenä<br />

tehtävänä oli ohjelmoida Parasyhteistyösuunnitelma.<br />

Vuoden 2007 alussa<br />

työryhmien esitykset käsiteltiin kuntajohtajakokouksessa,<br />

joka vei yhteistyösuunnitelman<br />

Paras-ohjausryhmään (Tampereen kaupunkiseudun<br />

seutuhallitus ja Oriveden edustaja).<br />

Seutuhallitus vei yhteistyösuunnitelman<br />

seitsemään jäsenkuntaan sekä Oriveden kaupungille<br />

hyväksyttäväksi, ja yhteistyösuunnitelma<br />

hyväksyttiin yhtenevästi kaikissa kahdeksassa<br />

kunnassa. Orivesi liittyi kuntayhtymään<br />

2009 alussa.<br />

Hankekokonaisuus ja haasteet<br />

Tiivis työrupeama teki hyvää keskuskaupungin<br />

ja kehyskuntien keskinäiselle luottamukselle.<br />

Kaupunkiseutusuunnitelman keskeinen<br />

näkemys oli, että yhteistyössä tulee laatia<br />

kokonaisvaltainen yhdyskuntasuunnitelma,<br />

jossa irrottaudutaan sektorikohtaisesta<br />

kehittämisestä.<br />

Liikennettä ei suunnitella ilman vahvaa sidosta<br />

maankäytön ja yhdyskuntarakenteen<br />

suunnitteluun, ja julkisten palveluiden suunnittelu<br />

tulee tehdä kiinteästi maankäytön ja<br />

liikenteen suunnittelun kanssa samanaikaisesti.<br />

Tämä oli Tampereen kaupunkiseudulla<br />

melko uusi oivallus, oltiinhan täälläkin tehty<br />

perinteisesti liikenteen seudullista suunnittelua<br />

pystymättä kyseenalaistamaan maankäytön<br />

vallitsevia näkemyksiä.<br />

Nyt ensimmäistä kertaa selvitettiin julkisten<br />

palvelujen verkko ja sen käyttö sekä<br />

arvioitiin, paljonko uusia kouluja, päiväkoteja<br />

ja terveysasemia kuntiin tarvitaan 2030<br />

mennessä ja missä ovat ne raja-alueet, joiden<br />

palveluiden suunnittelua tulee viedä yhdessä<br />

eteenpäin.<br />

Kaupunkiseudulle oli 2000-luvun alkupuolella<br />

laadittu asuntopoliittinen esiselvitys.<br />

Nyt koettiin jo olevan kiire tehdä yhteistä<br />

asuntopoliittista suunnittelua, koska tarvittiin<br />

erityyppisten asuntojen tuotannon ohjelmointia<br />

vastaamaan kovaan kysyntään ja toisaalta<br />

myös sosiaalisen asumisen ja sen tukipalveluiden<br />

tasapainoista kehittämistä.<br />

Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen<br />

sopeutuminen haluttiin ottaa omaksi<br />

hankkeekseen. Alusta asti kuitenkin nähtiin,<br />

että ilmastostrategiahanke on osa yhdyskuntasuunnittelun<br />

kokonaisuutta ja merkittävästi<br />

rakennemallin suunnittelua ohjaava<br />

kriteeri.<br />

Vaikka elinkeinostrategiatyö oli käynnissä<br />

samaan aikaan rakennemallityön kanssa ja<br />

töitä pyrittiin linkittämään vahvasti yhteen,<br />

rakennemallin elinkeinoalueiden sijoitustrategia<br />

ei vielä ole kirkas. Työtä jatketaan vuoden<br />

alussa perustetun seudullisen elinkeinoyhtiö<br />

Tredean kanssa.<br />

Tampereen kaupunkiseudulla kauppaa<br />

on rakentunut merkittävästi keskustojen ja<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2009<br />

17

RAKENNEMALLI-<br />

VAIHTOEHDOT<br />

Tiivistyvä kaupunkiseutu<br />

Joukkoliikennekäytäviin<br />

tukeutuva kaupunkirakenne<br />

Monikeskusmalli<br />

Vertailupohja: hajautuva<br />

kaupunkirakenne<br />

asuinalueiden ulkopuolelle. Monessa<br />

kunnassa uudet, tiedossa<br />

olevat merkittävänkokoiset kaupan<br />

hankkeet ovat lähes kaikki<br />

sijoittumassa keskustojen ulkopuolelle.<br />

Rakennemallityön tavoitteena<br />

on sijoittaa kauppa<br />

keskustoihin. Kaupan volyymien<br />

ja sijoituksen vaikutukset<br />

asukkaiden arkielämään ja liikkumistarpeeseen<br />

ovat merkittävät.<br />

Kuntien pääkeskustoista ja<br />

niiden elävyydestä kannetaan<br />

huolta. Rakennemalliluonnoksen<br />

suunnittelun aikana asiaan<br />

paneudutaan lisää.<br />

Vaihtoehtoja yli<br />

kuntarajojen<br />

Rakennemallivaihtoehdot on<br />

tarkoituksella suunniteltu ilman<br />

kuntarajojen huomioimista.<br />

Kun vaihtoehdon Tiivistyvä<br />

kaupunkiseutu lähtökohtana on<br />

rakentaa mahdollisimman tiiviisti<br />

olevaan Tampereen kantakaupunkiin<br />

ja rajoille, ei mallissa<br />

oteta käyttöön isoja uudisalueita<br />

kehyskunnista eikä Tampereen<br />

Nurmi-Sorilan uutta kaupunginosaa.<br />

Sen sijaan joukkoliikennevaihtoehdot<br />

2a ja 2b osoittavat<br />

maankäyttöä runsaasti joukkoliikennekäytäviin<br />

ja myös kehyskuntiin.<br />

Monikeskus-vaihtoehto<br />

kehittää malleista voimakkaimmin<br />

kehyskuntien kuntakeskustoja.<br />

2000-luvulla kasvu<br />

on ohjautunut voimistuvasti kehyskuntiin<br />

ja nyt kunnat pohtivat<br />

yhdessä vastuunkantoa kasvusta.<br />

Uutta asutusta<br />

150 000 asukkaalle<br />

Liikennejärjestelmävaihtoehtovaiheessa<br />

uudet tiehankkeet<br />

on mallinnettu kaikkiin vaihtoehtoihin<br />

samalla tavalla. Mukana<br />

on Paasikiven-Kekkosentien<br />

Tampellan tunneli ja valtateiden<br />

9 ja 12 moottoriliikennetiet.<br />

Kaikkiaan kaupunkiseudulla<br />

ei ennusteta ruuhkautumista<br />

merkittäväksi ”kitkaksi”.<br />

Uudelle väestölle sekä väljyyskasvusta<br />

aiheutuen seudulle<br />

mallinnetaan uutta asumista<br />

150 000 asukkaalle. Maankäyttöä<br />

on sijoitettu vaihtoehdoissa<br />

kuntien täydennysrakentamisarvioiden<br />

mukaisesti reilun<br />

40 000 asukkaan verran. Hajarakentaminen<br />

on 2000-luvulla ollut<br />

erittäin runsasta Kangasalla,<br />

Ylöjärvellä ja Lempäälässä. Rakennemallin<br />

mitoituksessa on<br />

lähdetty siitä, että hajarakentamista<br />

toteutuu huomattavasti<br />

vähemmän.<br />

Liikenteen ja maankäytön<br />

yhteissuunnittelu<br />

Vuoden vaihteesta 2008–09 alkaen<br />

rakennemallin ja liikennejärjestelmätyön<br />

suunnitteluryhmän<br />

kokoukset on yhdistetty.<br />

Näin on saatu turvattua liikenteen<br />

ja maankäytön suunnittelijoiden<br />

yhteinen ymmärrys ja tiedonkulku.<br />

Rakennemallivaihtoehtojen<br />

maankäytön ja liikennejärjes-<br />

Rakennemallityön hankkeiden suunnitteluprosessi<br />

■ Tampereen kaupunkiseudun<br />

yhdyskuntasuunnittelun keskiössä<br />

on rakennemallityö, johon<br />

muut strategia- ja suunnitteluhankkeet<br />

kytketään tiiviisti ja samoin<br />

aikatauluin. Kaikkiin hankkeisiin<br />

otettiin mukaan toteuttamisohjelmat<br />

ja aiesopimukset.<br />

Hankkeet rakennettiin erillisiksi<br />

konsulttitoimeksiannoiksi, koska<br />

nähtiin, että näin saadaan kilpailutettua<br />

alojensa parhaat voimat.<br />

Tässä tavoitteessa myös onnistuttiin.<br />

Perinteitä näin laaja-alaiselle<br />

suunnittelulle on Suomessa<br />

vähän. Konsulttitiimien työt<br />

kytketään suunnittelupalavereilla<br />

yhteen. Myös seutuarkkitehti<br />

koordinoi tiiviisti suunnittelua<br />

ja osallistuu kaikkien työryhmien<br />

kokouksiin.<br />

Erityisesti rakennemalli- ja liikennejärjestelmäkonsultit<br />

työskentelevät<br />

taajaan saman pöydän<br />

ääressä. Rakennemallivaihtoehtojen<br />

vaikutusten arviointi tehtiin<br />

kaikkien konsulttien yhteistyönä<br />

18 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2009<br />

niin, että esimerkiksi ilmastostrategiakonsultti<br />

arvioi rakennemallivaihtoehtojen<br />

ja niiden liikennejärjestelmäsuunnitelmien<br />

ilmastovaikutukset.<br />

Liikenteen energiakulutus-<br />

ja kulkumuotojakauma- yms.<br />

tiedot arvioiden pohjaksi puolestaan<br />

tuotti TTY:n liikennetekniikan<br />

laitos TALLI-mallillaan.<br />

Kunnat ja seutuhallitus<br />

suunnittelussa mukana<br />

Kuntien johtavista viranhaltijoista<br />

koostuvat työryhmät osallistuvat<br />

tiiviisti kokonaisvaltaisen yhdyskuntasuunnitelman<br />

laatimiseen.<br />

Rakennemallityön tavoitteita sekä<br />

vaihtoehtoja joukkoliikennejärjestelmävaihtoehtoineen<br />

käsiteltiin<br />

kaikissa seudullisissa työryhmissä:<br />

maankäyttö- ja rakennetyöryhmä,<br />

elinkeinot ja osaaminen<br />

työryhmä sekä liikennejärjestelmätyön,<br />

ilmastostrategian,<br />

hyvinvointipalveluiden ja asuntopoliittisen<br />

ohjelman työryhmät.<br />

Lisäksi työryhmien edustus on<br />

koottu yhteisiin työpäiviin työstä-<br />

Seudullinen<br />

palveluverkko<br />

Seudullinen<br />

liikennejärjestelmä<br />

Kokonaisvaltainen<br />

yhdyskuntasuunnittelu<br />

Kaupunkiseudun<br />

maankäytön<br />

rakennemalli 2030<br />

Seudullinen<br />

ilmastostrategia<br />

Seudullinen<br />

asuntopolitiikka<br />

Seudullinen<br />

elinkeinopolitiikka<br />

mään konsulttien alustusten kautta<br />

suunnittelua eteenpäin. Työryhmien<br />

eri alojen edustajat sekoitettiin<br />

niin, että esimerkiksi toisen<br />

kunnan hyvinvointipuolen viranhaltija<br />

keskustelikin ryhmässä, jossa<br />

oli eri kunnan kaavoittaja. Työryhmien<br />

työskentely auttoi hallintokuntia<br />

ymmärtämään toistensa<br />

kunta- ja seututason haasteita.<br />

Seuraavaksi työvaiheet vietiin<br />

kuntajohtajien ja seutuhallituksen<br />

yhteisiin työseminaareihin ja<br />

jälleen kaikkien konsulttien alustamina.<br />

Työseminaarien ryhmät<br />

koottiin niin, että niissä oli sekoitettuna<br />

eri kuntien ja poliittisten<br />

ryhmien edustus. Ryhmätöihin<br />

osallistuivat myös kaikkien hankkeiden<br />

konsultit sekä seututoimiston<br />

asiantuntijoita. Työseminaaripäivät<br />

ovat olleet erittäin keskustelevia,<br />

analyyttisia, tuottavia ja<br />

vahvasti sitouttavia.<br />

Sidosryhmien osallistuminen<br />

ja tiedottaminen<br />

Sidosryhmien edustajilta pyydettiin<br />

kommentteja jo rakennemal-

YHDYSKUNTA<br />

Esimerkki rakennemallivaihtoehdosta<br />

Ve 2b, katuraitiotiekäytäviin<br />

tukeutuva<br />

rakenne<br />

■ Joukkoliikennekäytävistä<br />

tärkeimmiksi nousevat<br />

Hervannan,<br />

Lielahden ja Siivikkalan,<br />

Hatanpään<br />

valtatien ja Teiskontien<br />

suunnat.<br />

■ 38,1 milj. joukkoliikennematkaa/v.,<br />

lipputulot<br />

56 milj. euroa<br />

■ Raideliikenneinvestoinnit<br />

yhteensä 884 milj. euroa<br />

– Katuraitiotie 524 milj. <br />

– Lähijunaliikenne 357 milj. <br />

Ve 2b/uudet asukkaat<br />

6 000<br />

3 000<br />

600<br />

telmien suunnittelussa on tavoiteltu<br />

joukkoliikenne- ja kevyen<br />

liikenteen vyöhykkeiden maksimaalista<br />

maankäytön ja palveluidenkin<br />

kehittämistä. Vaihtoehtojen<br />

liikenteellisten vaikutusten<br />

arviointien valmistuttua jouduttiin<br />

kuitenkin toteamaan, että<br />

näillä ”pehmeillä liikenteen ja<br />

maankäytön suunnittelun keinoilla”<br />

ei saavuteta haluttuja vaikutuksia.<br />

Laaditut rakennemallit<br />

eivät liikenteen näkökulmasta<br />

ole riittävän tehokkaita, sillä<br />

käytännössä eri tavalla sijoittuva<br />

maankäyttö rakennemalleissa on<br />

suurimmillaan noin 12 prosentin<br />

luokkaa.<br />

Sekä liikennejärjestelmätyön<br />

pohjaksi laadituissa liikennepoliittisissa<br />

tavoitteissa että rakennemallityön<br />

tavoitteissa on vahvat<br />

tavoitteet kulkumuotojen prosenttiosuuksien<br />

muuttamiseksi<br />

niin, että joukkoliikenteen ja kevyen<br />

liikenteen osuudet saadaan<br />

kasvamaan ja henkilöautomatkojen<br />

osuuden kasvu taitettua.<br />

Vaihtoehdot lausunnoille<br />

Eri vaihtoehtojen kulkumuotojakaumien<br />

TALLI-malliennusteiden<br />

mukaan joukkoliikenteen<br />

kulkutapaosuus saadaan suurimmillaankin<br />

ennustettua 16 prosentiksi<br />

(nykytilanteessa kaupunkiseudulla<br />

13,5 % ja trendivertailuennusteessa<br />

12,9 %), kevyen liikenteen<br />

kulkumuodon kasvu ei<br />

toteutuisi juurikaan ja henkilöautoliikenteen<br />

matkojen osuuden<br />

kasvua ei saada taitettua.<br />

Liikennejärjestelmäluonnoksen<br />

suunnittelun vaiheessa<br />

maankäyttöä sijoitetaan yhteisesti<br />

sovittavien periaatteiden mukaisesti,<br />

jolloin periaatteesta riippuen<br />

voidaan vielä pyrkiä puhtaammin<br />

haluttujen kulkutapojen<br />

käyttöä suosivaan suuntaan.<br />

Lisäksi mukaan otetaan muita<br />

suunnittelun muuttujia, esimerkiksi<br />

taksapolitiikkaa.<br />

Kuntien lausuttua mielipiteensä<br />

vaihtoehdoista on mielenkiintoista<br />

nähdä, löytyykö yhteinen<br />

näkemys kehitettävästä liikennejärjestelmästä,<br />

johon myös maankäytön<br />

ja yhdyskuntarakenteen ja<br />

palveluiden kehittämisellä vahvasti<br />

sitoudutaan. Tavoitteena on<br />

ohjata kulkutapoja joukkoliikennettä<br />

ja kevyttä liikennettä suosien,<br />

vähentää liikkumistarvetta ja<br />

liikenteen energiankulutusta. Jos<br />

tässä onnistutaan, seutu on matkalla<br />

vastaamaan Suomen EU-ilmastositoumuksiin.<br />

Tampereen kaupunkiseutusuunnitelman<br />

toteutumista<br />

seurataan ympäristöministeriön<br />

käynnistämässä ns. STRASIhankkeessa<br />

(strategisen suunnittelun<br />

sisältö ja muodot alueidenkäytössä).<br />

Myös liikenne- ja viestintäministeriö<br />

ja Kuntaliitto seuraavat<br />

työtä. <br />

lityön tavoitteista. Kuitenkin vahvemmin<br />

sidosryhmät kytkettiin<br />

mukaan rakennemallivaihtoehtoehtojen<br />

vaikutusten arvioinnin<br />

valmistuttua. Maalis-huhtikuussa<br />

2009 järjestettiin elinkeinokehittämisen,<br />

rakentamisen ja asumisen,<br />

poliittisten ryhmien ja liikenteen ja<br />

infran edustajille työpajat Tampereen<br />

yliopiston alueellisen kehittämisen<br />

tutkimusyksikkö Senten<br />

vetäminä. Sidosryhmätyöpajat järjestetään<br />

seuraavan kerran syksyllä<br />

arvioimaan rakennemalliluonnosta<br />

ja sen toteuttamisohjelmaa.<br />

Kaikille seudun valtuutetuille<br />

on järjestetty puolivuosittain seutufoorumeita,<br />

joista kevään 2009<br />

foorumi paneutui rakennemallin<br />

ja liikennejärjestelmän vaihtoehtoihin<br />

ja niiden vaikutuksiin.<br />

Medialle on järjestetty mediatilaisuuksia<br />

ja -tiedotteita. Kehyskuntien<br />

paikallislehdissä aihe on<br />

saanut tilaa, mutta maakunnan<br />

päälehdessä vähänlaisesti.<br />

Ilmastostrategiahankkeen rinnalla<br />

on käynnissä internet-foorumina<br />

Ilmankos-kampanja www.ilmankos.fi.<br />

Sinne sekä kuntayhtymän<br />

sivuille www.tampereenseutu.fi<br />

on tulossa toukokuun ajaksi<br />

ilmastostrategian kansalaiskysely.<br />

Aikataulu ja päätöksenteko<br />

Rakennemalliväliraportti on parhaillaan<br />

lausunnoilla kunnissa ja<br />

viranomaistahoilla. Maaliskuussa<br />

valtuustoissa sekä osassa kunnanhallituksia<br />

ja ympäristölautakuntia<br />

järjestettiin tiedotus- ja<br />

keskustelutilaisuuksia. Lausuntojen<br />

pohjalta linjataan rakennemalli-<br />

ja liikennejärjestelmäluonnosten<br />

päälinjaukset. Käsittelyt etenevät<br />

maankäyttö- ja rakennetyöryhmän<br />

ja liikennejärjestelmän<br />

suunnitteluryhmän kautta kuntajohtajakokoukseen.<br />

Päälinjaukset<br />

ovat seutuhallituksessa päätettävinä<br />

24.6.<br />

Loppusyksystä seutuhallitus saa<br />

hyväksyttäväkseen rakennemallin<br />

toteuttamisohjelmineen. Sitovuus<br />

muodostuu kuntien hyväksymispäätösten<br />

kautta tämän vuoden<br />

lopulla. Tällöin yhteistä suunnittelurupeamaa<br />

on takana kaksi<br />

vuotta.<br />

Sekä keskuskaupunki Tampere<br />

että kehyskunnat pohtivat parhaillaan,<br />

mitkä asiat ne näkevät<br />

oman kuntansa ja seudun kokonaisuuden<br />

kannalta keskeisiksi.<br />

Seurantaa ja arviointia<br />

Samanaikaisesti seudun yhdyskuntasuunnitteluhankkeiden<br />

hyväksymisen<br />

kanssa viedään hyväksymiskäsittelyyn<br />

myös seudun<br />

kuntien yhteiset maapoliittiset<br />

periaatteet. Kuntien raakamaan<br />

hankinta on erityisen tärkeä toteuttamissuunnitelmien<br />

varmistamiseksi,<br />

ja sille aletaan luoda seurantajärjestelmää.<br />

Julkisten palveluiden ja asumisen<br />

yhteissuunnittelulle luodaan<br />

seudullinen ohjelmointimenetelmä<br />

ja kuntien yhteissuunnitteluvelvoite.<br />

Tämän vuoden aikana luodaan<br />

seudun yhdyskuntasuunnitteluhankkeille<br />

ja niiden toteuttamisohjelmille<br />

seurantamenetelmä.<br />

Hankkeiden suunnitteluun<br />

kuuluu kustannusten arviointia.<br />

Tavoitteena on käynnistää<br />

loppuvuodesta väestönkasvusta<br />

seudun kunnille aiheutuvien<br />

kustannusten tarkempi arviointi<br />

ja saada kasvu toteutumaan<br />

huomattavasti nykyistä taloudellisemmin.<br />

KONSULTIT JA<br />

PROJEKTIPÄÄLLIKÖT<br />

HANKKEISSA<br />

■ Rakennemallityö, Pöyry<br />

Environment Oy, Pasi Rajala<br />

■ Liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />

TASE 2025, Strafica Oy,<br />

Markku Kivari, alikonsulttina<br />

TTY, Hanna Kalenoja<br />

■ Asuntopoliittinen ohjelma,<br />

Net Effect Oy, Sampo Ruoppila<br />

■ Ilmastostrategia, Sito Oy, Raisa<br />

Valli ja VTT , Irmeli Wahllgren<br />

ja Motiva Oy<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2009<br />

19

Puheenaiheita:<br />

Ilmastonmuutos, tietoyhteiskunta,<br />

kuntatalous ja uudet päättäjät

Kaupunki investoinut messualueen<br />

Asuntomessujen toisen passiivienergiatalon<br />

rakentamista voi seurata MTV3:lla.<br />

VALKEAKOSKI esitte<br />

kylämäisiä kortteleita<br />

Maisemakorttelin talojen ikkunoista<br />

avautuu näkymät niitylle.<br />

Virolaisen talotehtaan Seve<br />

Ehitusen 120-neliön Ilves-talo on<br />

asuntomessujen pienimpiä (keltainen<br />

talo keskellä kuvaa).<br />

Ensi kesän asuntomessutaloissa<br />

energiatehokkuus<br />

on ykkössijalla.<br />

Messutalojen<br />

joukossa on aiempaa<br />

enemmän pieniä ja<br />

edullisia omakotitaloja.<br />

Valkeakosken kaupunki<br />

on investonut Lintulan<br />

messualueen kunnallistekniikkaan<br />

noin 3 miljoonaa<br />

euroa.<br />

TEKSTI JA KUVAT:<br />

Reetta Hynynen, tiedottaja<br />

Valkeakosken kaupunki<br />

asuntomessutoimisto<br />

Valkeakosken asuntomessujen<br />

pääteema, energiatehokkuus,<br />

on enemmän kuin ajankohtainen.<br />

Ympäristöministeriö antoi<br />

viime vuoden lopulla 2010 voimaan<br />

tulevat energiatehokkuutta<br />

parantavat rakentamismääräykset,<br />

joiden tiukentava vaikutus on<br />

noin 30 prosenttia nykytasosta.<br />

– Osittain kiristyvien määräysten<br />

vuoksi moni ensi kesän<br />

asuntomessuilla mukana oleva<br />

pientalovalmistaja on panostanut<br />

entistä enemmän hyvään<br />

eristykseen, ilmatiiveyteen ja ilmanvaihdon<br />

lämmön talteenottoon,<br />

projektipäällikkö Arto<br />

Vuorijärvi Valkeakosken kaupungilta<br />

kertoo.<br />

Energiatehokkuudesta on tullut<br />

talovalmistajille myös myyntivaltti.<br />

Ensi kesän messutaloista<br />

yli puolet sijoittuu energialuokituksessa<br />

parhaaseen A-luokkaan,<br />

eli ne kuluttavat alle 150<br />

kWh/m 2 vuodessa. Seuraavaksi<br />

yleisin energialuokka on B, ja<br />

C-luokkaan kuuluvia taloja on<br />

vain pari. Talojen energiatehokkuudesta<br />

kertova luokitus kuuluu<br />

energiatodistukseen, joka on vaadittu<br />

uusilta rakennuksilta 2008<br />

alusta.<br />

Malliesimerkkeinä<br />

passiivienergiatalot<br />

Energiatehokkaimpia ovat Suomessa<br />

vielä harvinaiset passiivienergiatalot,<br />

joita Valkeakosken<br />

messualueelle rakentuu kaksi: Joka<br />

Kodin Asuntomarkkinat -ohjelmasarjassa<br />

seurattava Wienerberger<br />

Oy:n TV-talo sekä Paroc<br />

Oy:n Lupaus. Tiiviit, erittäin hyvin<br />

eristetyt ja ihmisten, kodinkoneiden<br />

ja valaistuksen tuottamaa<br />

hukkalämpöä hyödyntävät<br />

passiivienergiatalot tarvitsevat<br />

lämmitykseen vain 20–25 prosenttia<br />

normitalon kulutuksesta.<br />

– On tärkeää, että suuri yleisö<br />

pääsee tutustumaan messuilla<br />

passiivienergiataloihin ja energiatehokkaan<br />

rakentamisen uutuuksiin.<br />

Lämmityksen osuus<br />

on noin puolet kodeissa käytettävästä<br />

energiasta ja noin viidennes<br />

Suomen kokonaisenergiankulutuksesta,<br />

joten rakentamisen<br />

energiatehokkuudella on suuri<br />

merkitys ilmastonmuutoksen<br />

hillitsemisessä, Suomen Asuntomessujen<br />

toimitusjohtaja Pasi<br />

Heiskanen sanoo.<br />

Messuilla esiteltävien passiivitalojen<br />

lämmitys- ja jäähdytysenergian<br />

tarve on VTT:n<br />

määritelmän mukaisesti noin 20<br />

kWh/m 2 vuodessa; Paroc Lupauksessa<br />

laskennallinen tarve on<br />

23,8 kWh/m 2 ja TV-talossa 17,2<br />

kWh/m 2 vuodessa. TV-talon po-<br />

22 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2009

YHDYSKUNTA<br />

kunnallistekniikkaan 3 miljoonaa euroa<br />

lee energiatehokkuutta ja<br />

kesän asuntomessuilla<br />

Ratamoottoripyöräilyssä<br />

kunnostautuneen<br />

Mika Kallion<br />

kartanomainen<br />

talo lienee kesän<br />

messujen suosituimpia<br />

kohteita.<br />

ENSI-omakotitaloa<br />

voi muunnella elämäntilanteen<br />

mukaan.<br />

lyuretaanilevyillä toteutetun eristekerroksen<br />

paksuus on 240–340<br />

mm, Lupauksessa mineraalivillaeristettä<br />

on 480– 600 milliä. Molemmissa<br />

passiivitaloissa on panostettu<br />

hyvän sisäilman takaavaan<br />

hallittuun ilmanvaihtoon,<br />

jonka poistoilman lämpö otetaan<br />

tehokkaasti talteen.<br />

Messutaloissa useita<br />

lämmitysmuotoja<br />

Ensi kesän messutalojen lämmitysratkaisuissa<br />

korostuvat kestävät<br />

energiamuodot. Taloista 13 lämpiää<br />

maalämmöllä. Lisäksi 14 messutaloa<br />

lämpenee kokonaan tai<br />

osittain ilma-, poistoilma- tai ilmavesilämpöpumpun<br />

avulla. Taloissa<br />

on myös aurinkokeräimiä sekä<br />

runsaasti varaavia tulisijoja.<br />

– Öljyllä lämpiäviä taloja messuilla<br />

ei ole lainkaan, Arto Vuorijärvi<br />

sanoo.<br />

Monen messutalon lämmitysratkaisu<br />

sisältää useamman toisiaan<br />

tukevan energialähteen. Esimerkiksi<br />

TV-talossa päälämmönlähteenä<br />

on tulisija, jonka savukaasujen<br />

lämpö otetaan talteen siirtämällä<br />

se hormia ympäröivään suureen<br />

lämminvesivaraajaan. Kesällä<br />

varaajaa lämmittävät katolla olevat<br />

aurinkokeräimet.<br />

Elämäntilanteiden mukaan<br />

muunneltava A-energialuokan<br />

ENSI-omakotitalo saa puolestaan<br />

lämpöenergiansa poistoilmasta<br />

sekä kiertoilmatakasta.<br />

Pakkashuippujen aikana puuttuva<br />

energia tuotetaan sähkövastuksella.<br />

Myös pieniä ja<br />

kohtuuhintaisia taloja<br />

Valkeakosken asuntomessut järjestetään<br />

uudella Lintulan asuinalueella.<br />

Luonnonläheiselle ja kylämäiselle<br />

asuntomessualueelle<br />

rakentuu 36 omakotitaloa sekä<br />

kahdesta talosta koostuva rivitaloyhtiö.<br />

Kaikkiaan kohteita<br />

on 40, joista yhdessä esitellään<br />

energiatehokkaita peruskorjausratkaisuja.<br />

Messujen talovalikoimassa on<br />

perinteisiä ja moderneja kivi- ja<br />

puutaloja, joista osa on rakennettu<br />

paikalla ja osa elementtitoteutuksena.<br />

Valkeakosken kaupungin<br />

messuille asettamien tavoitteiden<br />

mukaisesti joukossa on<br />

viime vuosien asuntomessuja<br />

enemmän myös pieniä ja kohtuuhintaisia<br />

vaihtoehtoja: omakotitaloista<br />

yhdeksän jää huoneistoalaltaan<br />

80 ja 130 neliön välille.<br />

Kesän asuntomessuilla esitellään<br />

myös huomattavasti viime<br />

vuosia enemmän yksitasoisia<br />

omakotitaloja: yli puolet taloista<br />

on yksikerroksia.<br />

– Moni lapsiperhe haluaa asua<br />

esteettömästi yhdessä tasossa,<br />

mutta usein pienet tontit pakottavat<br />

rakentamaan kahteen kerrokseen.<br />

Valkeakosken messualueella<br />

tätä ongelmaa ei ole, sillä<br />

alueen tontit ovat reilun kokoisia,<br />

keskimäärin noin 1 300 neliötä.<br />

Suuret tontit antavat myös hyvät<br />

puitteet monipuoliselle pihaja<br />

puutarharakentamiselle, Vuorijärvi<br />

sanoo.<br />

Vaikka kohtuukokoisia ja yksitasoisia<br />

omakotitaloja on messuilla<br />

tavanomaista enemmän,<br />

joukkoon mahtuu runsaasti<br />

myös 150–200-neliöisiä puolitoista-<br />

tai kaksikerroksisia taloja<br />

sekä muutamia noin 300 neliön<br />

edustustaloja.<br />

Kylämäinen asuinalue<br />

Noin 25 hehtaarin asuntomessualue<br />

on osa Lintulan 60-heh-<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2009<br />

23

VALKEAKOSKEN<br />

ASUNTOMESSUT<br />

■ 10.7.–9.8.2009<br />

■ Järjestäjinä Valkeakosken kaupunki<br />

ja Suomen Asuntomessut<br />

■ 40. asuntomessut Suomessa<br />

■ Esitteillä 40 näyttelykohdetta<br />

■ Omakotitalojen huoneistoalat<br />

88–390 m 2<br />

■ Omakotitontit keskimäärin<br />

1 300 neliötä, hinnat 11 tai 15<br />

euroa tonttineliöltä<br />

■ Messualueelle rakentuu vain<br />

omistusasuntoja<br />

■ Messurakentajista yli puolet<br />

on yksityisiä rakennuttajia, loput<br />

talotehtaita tai rakennusliikkeitä.<br />

Yksityisistä rakennuttajista<br />

miltei kaikilla on yhteistyökumppaninaan<br />

talotehdas tai rakennusliike.<br />

■ Oheiskohteena Visavuori, kuvanveistäjä<br />

Emil Wikströmin taiteilijakoti<br />

ja ateljee<br />

■ http://asuntomessut.valkeakoski.fi<br />

taarista asuinaluetta. Lintula sijaitsee<br />

Valkeakosken kaupungin<br />

suositussa pohjoisosassa, noin<br />

3,5 kilometriä keskustasta. Uuden<br />

asuinalueen lähiympäristöä<br />

kehitetään nopeasti: alueen viereen<br />

on rakentumassa mm. koulutus-,<br />

tutkimus- ja yrityskeskittymä<br />

Valkeakoski Campus. Lintula<br />

sijaitsee alle puolen tunnin<br />

ajomatkan päässä Tampereelta.<br />

Alueen suunnittelun lähtökohtana<br />

on ollut kylämäisyys.<br />

Messutalot sijoittuvat rakennusryhmiin,<br />

jotka liittyvät toisiinsa<br />

kokoojakadun Linnunradan sekä<br />

kevyen liikenteen reittien ja virkistysalueiden<br />

välityksellä.<br />

– Erikoista messualueen talojen<br />

sijoituksessa on se, että niiden<br />

ei tarvitse olla linjassa eikä edes<br />

samanvärisiä naapurin rakennusten<br />

kanssa. Laadituissa rakennustapaohjeissa<br />

suorastaan toivotaan<br />

vaihtelua alueen kylämäisen ilmeen<br />

aikaan saamiseksi. Riittävän<br />

yhtenäisyyden säilymiseksi<br />

on sen sijaan määrätty alueittain<br />

yhteisestä kattomuodosta ja -väristä,<br />

Vuorijärvi kertoo.<br />

Kunnallistekniikkaan<br />

noin kolme miljoonaa<br />

Messualueen kunnallistekniikan<br />

investoinnit ovat kaupungilta<br />

noin kolme miljoonaa euroa<br />

valaistuksineen ja vihertöineen.<br />

Alueen maarakennus- ja<br />

kunnallistekniset työt on ajoitettu<br />

niin, että ne haittaavat mahdollisimman<br />

vähän talojen rakentamista.<br />

Monilla ratkaisuilla on helpotettu<br />

messurakentajien urakkaa.<br />

Esimerkiksi katujen asvaltointi<br />

tehdään kahdessa vaiheessa:<br />

ensimmäinen kerros levitettiin<br />

jo hyvissä ajoin helpottamaan<br />

rakennusvaiheen kiivasta liikennettä,<br />

toinen kerros lisätään ennen<br />

asuntomessujen alkua.<br />

– Tavoitteena on ollut viihtyisä,<br />

laadukkaasti toteutettu ja kiinnostava<br />

uusi pientaloalue. Messualueella<br />

on panostettu viher- ja<br />

virkistysalueisiin sekä lähiliikuntapaikkoihin.<br />

Alueen keskelle sijoittuu<br />

monipuolinen toimintapuisto,<br />

joka pitää sisällään perinteisten<br />

leikkivälineiden lisäksi<br />

kuntoiluvälineitä, palloilukentän<br />

sekä rauhallisia istuskelupaikkoja<br />

luonnonkivipenkkeineen, Arto<br />

Vuorijärvi kertoo.<br />

Viherrakentamisessa korostetaan<br />

luonnonvaraisuutta ja kylämäisyyttä.<br />

Mielenkiintoinen kohde<br />

on alueen halkaiseva maisemakosteikko,<br />

joka on rakennettu vanhaa<br />

ojauomaa muokkaamalla.<br />

– Ojamaisuutta on hävitetty<br />

levennyksillä ja kaivetuilla suvannoilla.<br />

Kosteikon reunoille on<br />

laitettu kivetyksiä ja istutettu yli<br />

15 000 kosteikko- ja rantakasvia,<br />

kuten saroja, keltakurjenmiekkaa<br />

ja puna-ailakkia. Kosteikko<br />

on maisemallisesti merkittävä ja<br />

tuo alueelle näyttävyyttä ja värikkyyttä,<br />

kaupunginpuutarhuri Kari<br />

Järventausta sanoo. <br />

> 24/7 lupa rakentaa<br />

> Tekla Xcityn rakennusvalvonnan sähköinen asiointi pitää toimiston avoinna 24/7.<br />

> Tekla on mukana YT09-näyttelyssä Tampereella 27.–29.5. Tervetuloa osastollemme M9!<br />

24 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2009

Yliopisto kaupungissa<br />

liopisto ei ole paikka vaan<br />

”Ymielentila”, sanoo Robert<br />

Pirsig kirjassaan Zen ja moottoripyörän<br />

kunnossapito. Antiikin<br />

Kreikassa käyskenneltiin Platonin<br />

kanssa Ateenassa Akademeian<br />

puistossa. Keskiajalla kokoonnuttiin<br />

Bolognan kadunkulmiin. Sitten<br />

tuli kaikenlaista kokeellista tiedettä<br />

ja muutenkin sisätilojen kaipuu,<br />

joten yliopistotoiminta muutti kiinteisiin<br />

rakennuksiin. Ne saivat arvopaikkoja<br />

isäntäkaupungeissaan.<br />

Myöhemmin tuli sitten yliopiston<br />

suuri kehitysmerkitys virkailijoiden<br />

ja bisnesosaajien kasvattajina.<br />

Baijerissa sanotaan, että kunnon<br />

kaupunki tarvitsee yliopiston ja yhteyden<br />

moottoritieverkkoon. Urho<br />

Kekkonen perusti Suomeen tusinoittain<br />

yliopistoja. Ikävä kyllä, hän<br />

ei ehtinyt laittaa moottoritieverkkoa,<br />

ja seuraajilla on ollut muka<br />

tärkeämpää tekemistä.<br />

Yliopiston olemus<br />

Yliopisto toimii monivuorovaikutteisena<br />

systeeminä, jollainen kaupunkikeskusta<br />

luonnostaan on.<br />

Siksi yliopiston paikka on siellä,<br />

minne kasteenraikkaat ylioppilaat<br />

ovat aina tulleet maalta junalla vanerimatkalaukkujaan<br />

raahaten.<br />

Nykyisin kaupunkikeskustat ovat jo<br />

aika mukavasti kaikkien yhteisiksi<br />

olohuoneiksi kalustettuja monitoimitiloja.<br />

Yliopiston pitää olla myös<br />

miellyttävässä, jopa harmonisessa<br />

ympäristössä.<br />

Marko Tapio kertoo kirjassaan<br />

Kolmetoista mehiläistä (s. 39), että<br />

”suurten tilojen omistajat suorittavat<br />

jonkin yliopistollisen loppututkinnon…<br />

elääkseen muutamia<br />

nuoruutensa raisuja vuosia jos niin<br />

voi sanoa kaltaistensa joukossa”.<br />

Pääasia ei ole luennoilla istuminen.<br />

Kahvilat ja opiskelijaelämä, puhumattakaan<br />

yleisistä kirjastoista,<br />

ovat paljon tärkeämpiä. Niinpä ylioppilaan<br />

kuuluu asua ja elää siellä<br />

missä muutkin, mahdollisimman<br />

keskellä kaupunkia. Ennen tämä oivallettiinkin,<br />

minkä huomaa hyvin<br />

vanhimmista yliopistokaupungeistamme<br />

Turusta ja Helsingistä.<br />

Sitten tulivat isommat ikäluokat<br />

ja tilantarpeet. Yliopistot alkoivat<br />

kasvaa. Ehkä yhdessä vaiheessa<br />

liioiteltiinkin, ja akateeminen elämä<br />

ajautui suurille kampuksille, joista<br />

erikoisesti Hervanta ja Kuivasjärvi<br />

saivat turhankin huonon maineen.<br />

Varsinkin arkkitehtiylioppilaat itkivät<br />

aluksi katkerasti, mutta kaiketi sopeutuivat<br />

metsään, kun eivät päässeet<br />

takaisin aseman liepeille. Tuloksena<br />

syntyi metsäläisarkkitehtuuria.<br />

Laajentumismahdollisuuksia<br />

Teimme Kari Rahialan kanssa 1966<br />

vaiheilla tutkielman siitä, miten yliopiston<br />

olisi hyvä kasvaa. Tulokset<br />

julkaistiin Yhdyskuntasuunnittelulehdessä.<br />

Löytyi neljä perusvaihtoehtoa:<br />

1. Keskustasta viereiselle kantakaupunkialueelle<br />

(Helsingissä<br />

Kruununhaka)<br />

2. Keskustasta kantakaupungin rajalle<br />

(Meilahti)<br />

3. Kaupungin rajalle (Viikki)<br />

4. Uudelle kampusalueelle<br />

(Otaniemi).<br />

Parhaaksi malliksi osoittautui laajentaminen<br />

keskustasta viereiseen<br />

kantakaupunkiin. Helsingin yliopisto<br />

on onnistunut melko hyvin jättämällä<br />

perusosat eli teologian ja<br />

oikeustieteen keskustaan ja heittämällä<br />

lääkärit Meilahteen sekä<br />

luonnon- ja metsätieteet Kumpulan-Viikin<br />

suuntaan. Otaniemi onnistui<br />

myös hyvin, joskin metro ja<br />

yhteys Tapiolaan ovat vasta tekeillä<br />

eikä asuntoalueita ole mitenkään<br />

riittävästi.<br />

Aalto-yliopistolla on kiintoisa<br />

haaste löytää jotenkin toimiva fyysinen<br />

ratkaisu. Taideteollisten on<br />

pakko tulla Arabiasta ihmisten ilmoille,<br />

vaikka koko idean isä Yrjö<br />

Sotamaa puhuikin 2005 kolmen<br />

kampuksen innovaatioyliopistosta.<br />

Otaniemi pitää kyllä pintansa. Mutta<br />

voi veikata, että terävin pää sijoittuisi<br />

mielellään Kauppiksen kulmille,<br />

jotka sentään pistävät jotenkin kuononsa<br />

Helsingin ydinkeskustaan.<br />

Kun Neste muutti pääkonttorinsa<br />

1970-luvulla Kaivokadulta Otaniemeen,<br />

Osmo A. Wiio kommentoi:<br />

”Petrokemia on aika yksinkertaista.<br />

Ei se mitään yhteyksiä keskustaan<br />

tarvitsekaan.”<br />

Pekka Rytilä on<br />

70-vuotias tekniikan<br />

lisensiaatti, joka toimii<br />

Liikennesuunnittelun<br />

Seuran puheenjohtajana<br />

ja Pöyry Infran<br />

erityisasiantuntijana.<br />

Aalto-yliopiston ydin sopisi hyvin Kauppakorkeakoulun päärakennukseen, jonka otsikkofriisi<br />

kuvaa tiimityön piirileikkiä.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2009<br />

25

Katukylttejä vaihdetaan urakalla<br />

KUNTALIITOKSISSA syntyy<br />

tuhansia uusia osoitteita<br />

Vuodenvaihteen kuntaliitoksissa<br />

monet tiet ja<br />

kadut saivat uuden nimen<br />

päällekkäisyyksien<br />

takia. Länsi-Uudellamaalla<br />

Tammisaari,<br />

Karjaa ja Pohja yhdistyivät<br />

Raaseporin kaupungiksi.<br />

Uudessa kunnassa<br />

on 28 800 asukasta<br />

ja 180 uutta kadunnimeä.<br />

Tämä tarkoitti<br />

noin 500 katukyltin<br />

vaihtamista.<br />

TEKSTI: Virpi Adamsson<br />

KUVAT: Jaakko Jaskari<br />

– Vuodenvaihteessa luulimme,<br />

että nyt se on tehty, huokaisee<br />

kaupungingeodeetti Tom<br />

Granström Raaseporista. Granström<br />

on juuri saanut puhelun<br />

Karjaalta.<br />

– Siellä Liiviläisentie muutettiin<br />

vain osittain Bäljarsintieksi ja<br />

oli syntynyt epäselvyyttä, mistä<br />

uusi tie alkaa.<br />

Epäselvyyksiä paljastuu varmasti<br />

lisää, kun kesäasukkaat<br />

saapuvat. Nimiä on saatettu kirjoittaa<br />

väärin, ja käännösvirheitäkin<br />

kylttiurakan kanssa sattui.<br />

– Ruotsinkielinen Sångsvansgränden<br />

eli Laulujoutsenenkuja<br />

oli käännetty Kyhmyjoutsenenkujaksi.<br />

Sitten hankittiin uusi<br />

kilpi, ei siinä sen kummempaa,<br />

Granström kertoo.<br />

Kyltti 100 euroa<br />

Yhden uuden kyltin kustannuksiksi<br />

tuli Tom Granströmin mukaan<br />

pystytyksineen 100 euroa.<br />

Hän arvelee, että koko nimenmuutosruljanssi<br />

maksoi Raaseporissa<br />

noin 100 000 euroa.<br />

Tom Granström kuului kolmen<br />

hengen virkamiesryhmään,<br />

jonka tehtävänä oli tarkistaa katujen<br />

ja teiden nimien päällekkäisyydet<br />

ja tehdä ehdotuksia<br />

mahdollisista nimenmuutoksista.<br />

Muutospäätösten piti saada<br />

lain voima ennen kuntien yhdistymistä.<br />

Töitä riitti, sillä esimerkiksi<br />

Hakalehdontie löytyi kaikista<br />

yhdistyvistä kunnista.<br />

– Uusien nimien keksimisessä<br />

piti käyttää mielikuvitusta, Granström<br />

muistelee.<br />

Joillain tiennimillä oli niin<br />

suuri paikallinen arvo, että päädyttiin<br />

kaksiosaisiin nimiin vanhan<br />

säilyttämiseksi. Esimerkiksi<br />

tammisaarelaisesta Metsätiestä<br />

tuli Knipnäsin Metsätie.<br />

Nimien muutosta junaillut<br />

Raaseporissa käytöstä<br />

poistettuja<br />

nimikylttejä ei<br />

myydä yksityisille,<br />

koska ne saattaisivat<br />

mennä väärään<br />

tarkoitukseen,<br />

vastaavat<br />

katupäälliköt Rune<br />

Lindholm (oik.)<br />

ja Johnny Jonsson<br />

toteavat.<br />

työryhmä vertasi ensin kolmen<br />

yhdistyvän kunnan tiennimiluetteloita<br />

ja etsi niistä päällekkäiset.<br />

Sen jälkeen ryhmä päätti,<br />

missä nimi tulee vaihtumaan.<br />

Perusteena työryhmä käytti tien<br />

merkittävyyttä: kuinka moni joutuisi<br />

vaihtamaan osoitetta, oliko<br />

tiellä paljon yrityksiä ja millainen<br />

kulttuurihistoriallinen painoarvo<br />

sillä oli.<br />

– Tämän jälkeen pyysimme<br />

asukkailta nimiehdotuksia. Niitä<br />

tuli useita satoja ja pyrimme<br />

ottamaan ne huomioon mahdollisuuksien<br />

mukaan.<br />

Kyltit vaihtuivat<br />

alkuvuodesta<br />

Vastaava katupäällikkö Rune<br />

Lindholm on huolehtinut kylttien<br />

vaihtamisesta Tammisaaressa<br />

eli Raaseporin läntisessä<br />

kaupunginosassa ja vastaava<br />

katupäällikkö Johnny Jons-<br />

26 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2009

KUNNOSSAPITO<br />

Asukkaat olivat aktiivisia<br />

katujen nimiä<br />

muutettaessa,<br />

kiittelee kaupungingeodeetti<br />

Tom Granström.<br />

Karjaalla piti Borgmästarsinkadun<br />

nimen<br />

vaihtua, mutta<br />

asukkaiden adressin<br />

ansiosta se jäi entiselleen.<br />

son Pohjassa ja Karjaalla eli itäisessä<br />

kaupunginosassa. Kyltit vaihdettiin<br />

muun työn ohessa maaliskuun<br />

alkuun mennessä.<br />

Lindholmin mukaan puheluja ei<br />

ole juurikaan tullut kylttien vaihtamisen<br />

jälkeen.<br />

– Lähinnä on ilmoitettu, jos kyltti<br />

on unohtunut vaihtaa, hän sanoo.<br />

Töitä ja hienosäätöä riittää vielä.<br />

Kun on hankittu tietty määrä kylttejä,<br />

tuleekin yllättäen lisätarvetta ja<br />

yksittäisten kylttien tilaamista.<br />

Vanhat valurautaiset, käytöstä<br />

poistetut kyltit ovat kauniita. Niitä<br />

ei kuitenkaan myydä, vaikka ostokyselyjä<br />

on tullut. Länsi-Uudenmaan<br />

maakuntamuseo on käynyt valitsemassa<br />

kokoelmiinsa muutamia kulttuurihistoriallisesti<br />

arvokkaita katukylttejä.<br />

Lopuista tulee romurautaa.<br />

Uudet kyltit ovat moderneja, niihin<br />

nimet on teipattu kiinni.<br />

Katukyltit ruotsiksi ja<br />

suomeksi<br />

Oman lisänsä Raaseporin teiden<br />

ja katujen nimien uusimiseen tuo<br />

kaksikielisyys. Kylteissä on ennenkin<br />

kerrottu nimet sekä suomeksi<br />

että ruotsiksi. Suurin muutos katukuvaan<br />

tulee Pohjassa, jossa oli suomenkielinen<br />

enemmistö ja kylteissä<br />

ylimmäisenä suomenkielinen kadunnimi.<br />

Raaseporin kaupungissa<br />

on ruotsinkielinen enemmistö, joten<br />

Pohjassakin kyltteihin tulee nyt<br />

ruotsin kieli ensin.<br />

Yleisönosastokirjoituksissa on<br />

ehditty jo irvailla, että kuntaliitoksesta<br />

odotettavat säästöt hupenevat<br />

moiseen. Johnny Jonsson vakuuttaa,<br />

ettei kaksikielisyydestä tule lisäkuluja.<br />

– Kyltit vaihdetaan vasta, kun on<br />

luonnollinen tarve uusia ne. Siihen<br />

asti tilanne on sekava, sillä kylteistä<br />

löytyy sekä sellaisia, joissa suomen<br />

kieli on yläpuolella, että sellaisia,<br />

joissa ruotsin kieli on ensin.<br />

Kartoissa töitä koko<br />

vuodeksi<br />

Tom Granström vastaa Raaseporin<br />

kaupungin kartoista. Hänen työnsä<br />

ei kylttien vaihtamiseen pääty.<br />

– Meillä on edelleen työn alla uusi<br />

opaskartta. Se löytyy jo internetistä<br />

Raaseporin kaupungin sivuilta<br />

huomautuksella, että mahdollisista<br />

virheistä ja parannusehdotuksista<br />

pyydetään kertomaan.<br />

Uudet katujen ja teiden nimet täytyi<br />

ilmoittaa moneen paikkaan: asukkaille,<br />

väestörekisteriin, postille, pelastusviranomaisille<br />

ja gps-signaalia<br />

käyttävien karttapalvelimien ylläpitäjille.<br />

– Tässä on niin paljon yksityiskohtia<br />

ja mahdollisuuksia, että aina<br />

jokin menee pieleen. Koko ajan saa<br />

täydentää tietoja.<br />

Hätäkeskus selviytyi<br />

siirtymävaiheesta<br />

Johtaja Jarmo Laurila Länsi-Uudenmaan<br />

hätäkeskuksesta vakuuttaa<br />

uusiin tiennimiin siirtymisen käyneen<br />

suhteellisen kivuttomasti. Päivitetyn<br />

karttajärjestelmän saaminen<br />

vei toukokuulle, mutta siirtymävaiheen<br />

ajaksi luotiin tietojärjestelmä,<br />

jossa on ollut näkyvissä sekä vanhat<br />

että uudet osoitteet.<br />

Kaksi yhdellä iskulla<br />

– eristys ja patolevy yhdellä asennuksella<br />

<strong>Fi</strong>nnfoamin uudella kellarin seinän eristeratkaisulla CW-300<br />

/100mm saadaan aikaiseksi vesitiivis lämmöneristys,<br />

joka toimii myös kellarin seinän vedeneristeenä.<br />

Rakenna viisaasti ja<br />

eristä <strong>Fi</strong>nnfoamilla!<br />

FINNFOAM OY | Satamakatu 5 | 24100 Salo | puh. (02)777 300 | fax (02)777 3020 | www.finnfoam.fi<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2009<br />

27

Paloesimies Jukka-Pekka<br />

Leppänen Raaseporin Tammisaaren<br />

yksiköstä sanoo, että uusien<br />

tiennimien kanssa on tultu<br />

toimeen. Alueella on ennestäänkin<br />

totuttu tarkastamaan osoitteet<br />

kerran jos toisenkin kaksikielisyyden<br />

takia.<br />

– Aluehälytyskeskuksissa ei<br />

ole tarpeeksi kaksikielisiä työntekijöitä.<br />

Joskus osoitteen saa vain<br />

suomen kielellä, ja siinä on sitten<br />

pientä miettimistä ennen kuin oikea<br />

kohde on selvillä.<br />

Jätehuolto toimii uudessa<br />

Raaseporin kaupungissa jo hyvin<br />

alun takeltelun jälkeen. Kuljetuspäällikkö<br />

Kaj Karlstedt<br />

jätehuoltoyhtiö Rosk´n Roll<br />

Oy:stä kertoo, että uudet osoitteet<br />

on pystytty tietokoneohjelmassa<br />

kirjaamaan rinnakkain<br />

vanhan kanssa.<br />

– Tämä on helpottanut työtä,<br />

jos asiakas on käyttänyt vielä vanhaa<br />

nimeä.<br />

Autot saavat joka päivä uuden<br />

reittilistan. Suurin ongelma<br />

on ollut se, että kartta-aineistoa<br />

ylläpitävä yritys ei ole saanut päivitettyä<br />

karttaa.<br />

– Tämäkään ei ole ollut ylitsepääsemätön<br />

ongelma, sillä seuraava<br />

kohde näkyy aina nuolella<br />

kartalla, Karlstedt sanoo. <br />

Entä Jyväskylässä ja<br />

Salossa?<br />

Jyväskylässä pysyvästi pois<br />

päällekkäisyyksistä<br />

Kun vuoden alusta yhdistyneiden<br />

Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän<br />

maalaiskunnan ja Korpilahden<br />

päällekkäisiä teiden ja<br />

katujen nimiä poistettiin, myös<br />

Toivakan ja Muuramen kunnat<br />

olivat mukana työssä. Yhteensä<br />

viidessä kunnassa oli 3 473 tiennimeä,<br />

joista päällekkäisyyksiä<br />

oli 544 kappaletta. Täysin uusia<br />

nimiä tarvittiin noin 300.<br />

Kuntien yhdistyminen antoi<br />

sysäyksen luoda järjestelmä, jolla<br />

teiden ja katujen nimien päällekkäisyydet<br />

pystytään jatkossa<br />

estämään. Seitsemän yhteistoimintakunnan<br />

alueelle on nyt<br />

otettu käyttöön tietokoneohjelma,<br />

jolla varmistetaan, ettei<br />

samoja nimiä pääse enää käyttöön.<br />

– Päällekkäisyyksiä kartoittanut<br />

työryhmä mietti työtä tehdessään<br />

koko ajan, että jotain<br />

pitää keksiä. Muuten samoja nimiä<br />

on hetken kuluttua jälleen<br />

käytössä, kuvailee paikkatietoteknikko<br />

Juha Parviainen Jyväskylän<br />

kaupunkirakennepalveluista.<br />

– Kunnista löytyi esimerkiksi<br />

kuusi Kirkkotietä ja tämä hankaloitti<br />

eritoten hätäkeskuksen<br />

toimintaa. Hätäkeskuksilla on<br />

ollut vaikeuksia hälyttää apua<br />

oikeaan osoitteeseen, koska samassa<br />

kunnassa on saattanut<br />

olla useita samannimisiä katuja<br />

ja teitä, Juha Parviainen kertoo.<br />

Salo urakoi tiekyltit uusiksi<br />

hyvissä ajoin<br />

Salon seudulla reilut 300 tien ja<br />

kadun nimeä vaihtui kymmenen<br />

kunnan liittyessä yhteen.<br />

Uuden Salon päällekkäisiä kadunnimiä<br />

selvittänyt kaupungin<br />

maa- ja mittaustoimisto sai<br />

selvitystyönsä valmiiksi jo viime<br />

vuoden alussa, jonka jälkeen<br />

asukkailla oli mahdollisuus kommentoida<br />

nimiehdotuksia.<br />

– Osaa nimistä ei kommentoitu<br />

lainkaan, osasta tuli useita<br />

vastaehdotuksia, ja joistain<br />

nimistä asukkaiden kanssa taitettiin<br />

peistä pitkään, kun haettiin<br />

yhdessä nimeä, joka miellyttää<br />

ja joka ei ole jo käytössä jossain<br />

kuntaliitoskunnassa, muistelee<br />

kiinteistöinsinööri Hanna<br />

Heikkilä.<br />

– Salossa lähes kaikki kuntaliitoksen<br />

aiheuttamista tiennimivaihdoksista<br />

tehtiin jo ennen<br />

viime marraskuuta. Muutama<br />

tiennimi vaihdettiin tämän vuoden<br />

puolella. Tällä hetkellä kaikki<br />

päällekkäisyydet on muutettu<br />

maastoon ja omistajille on kerrottu,<br />

Heikkilä sanoo.<br />

28 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2009

KUNNOSSAPITO<br />

Puistoihin toivotaan yleensä<br />

melko valkoista valoa ja<br />

hyvää värintoistoa.<br />

Kuva Helsingin Seurasaaresta/Helsingin Energia<br />

EU:n vaatimukset ajavat kunnat ahtaalle<br />

ULKOVALAISTUS energiatehokkaaksi<br />

2015 mennessä<br />

EU:n vaatimukset ulkovalaistuksen<br />

energiatehokkuudelle<br />

kiristyvät<br />

keväästä 2010 lähtien.<br />

Katu- ja puistovalaistuksen<br />

kannalta keskeisin<br />

vaatimus johtaa<br />

siihen, että yleisimmin<br />

käytetyt elohopealamput<br />

poistuvat markkinoilta<br />

2015.<br />

● Juhani Sandström<br />

valaistuspäällikkö<br />

Helsingin kaupunki<br />

Rakennusvirasto<br />

Euroopan unionin halu parantaa<br />

sähkölaitteiden energiatehokkuutta<br />

vaikuttaa lähivuosina<br />

merkittävästi myös ulkovalaistukseen.<br />

Lampuille ja valaisimille<br />

asetetut vaatimukset tarkoittavat<br />

sitä, että lähes kaikkien kuntien<br />

on uusittava suurin osa ulkovalaistuksestaan.<br />

Aikaa työlle on<br />

noin kuusi vuotta.<br />

Uusittavan valaistuksen osuus<br />

on kunnasta riippuen 50–90 prosenttia.<br />

Tämä tarkoittaa monille<br />

kunnille suurta menoerää. Alustavasti<br />

on arvioitu, että koko<br />

maassa joudutaan noin 200–300<br />

miljoonan euron investointeihin.<br />

Kireä aikataulu asettaa lisäksi<br />

urakoitsijoiden ja laitevalmistajien<br />

toimituskyvyn koetukselle.<br />

Mikä on tämän vaikutus hintoihin,<br />

jää nähtäväksi. Kaiken lisäksi<br />

syntyy vielä laatuongelma, kun<br />

kohtuuhintaisia korvaavia vaihtoehtoja<br />

ei ole tarjolla.<br />

Elohopealamput<br />

poistuvat 2015<br />

Pohjana vaatimuksille on ns. EuPdirektiivi<br />

vuodelta 2005 (direktiivi<br />

energiaa käyttävien tuotteiden<br />

ekologiselle suunnittelulle asetettavien<br />

vaatimusten puitteista,<br />

2005/32/EY). Ulkovalaistustuotteiden<br />

osalta direktiivi on pantu<br />

täytäntöön komission asetuksella<br />

18.3.2009 (nro 245/2009).<br />

Asetuksessa määritellään ulkovalaistuksessa<br />

käytettäville<br />

lampuille ja muille valaisinlaitteille<br />

niiden ekologisuuteen ja energiatehokkuuteen<br />

liittyviä vaatimuksia.<br />

Vaatimusten voimaanastumiset<br />

on ryhmitelty eri vaiheisiin<br />

siten, että ensimmäiset rajoitukset<br />

astuvat voimaan keväällä<br />

2010. Toinen vaihe on keväällä<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2009<br />

29

LAMPPUJEN OMINAISUUKSIA<br />

■ Suurpainenatriumlampun<br />

heikkoutena on sen keltainen väri ja<br />

huono värintoistokyky. Lamppu sopii<br />

hyvin liikenneväylien valaisuun, mutta<br />

huonosti kaupunkikeskustoihin, puistoihin<br />

ja pientaloalueille. Tulee väkisinkin<br />

mieleen vanha ohje: ”Älä syö keltaista<br />

lunta”. Muut lampun ominaisuudet<br />

ovat hyvät: hyvä energiatehokkuus, pieni<br />

valovirran alenema, pitkä kestoikä<br />

(4 vuotta) ja halpa hinta.<br />

■ Monimetallilampun<br />

heikkoutena ovat lyhyt kestoikä<br />

(2 vuotta), voimakas valovirran alenema<br />

ja kallis hinta. Sen valo on kuitenkin<br />

erittäin laadukasta, miellyttävä valkoinen<br />

väri ja hyvä värintoisto. Lamppu soveltuneekin<br />

parhaiten kaupunkikeskustojen<br />

arvoalueille, missä kustannukset<br />

eivät ole ratkaiseva tekijä.<br />

■ Induktiolampun<br />

suurimpana puutteena on suuri möhkälemäinen<br />

koko, mistä syystä se sopii<br />

vain harvoihin valaisimiin. Muuten<br />

lampun ominaisuudet ovat kohdallaan:<br />

miellyttävä valon väri, hyvä värintoistokyky,<br />

melko hyvä energiatehokkuus ja<br />

erittäin pitkä kestoikä (15 vuotta). Hinta<br />

on kallis, mutta pitkästä kestoiästä johtuen<br />

kilpailijoitaan edullisempi. Lampun<br />

koosta johtuen valon optinen käsittely<br />

on vaikeaa, eikä se sovellukaan väylävalaistukseen.<br />

Puisto- ja aluevalaistukseen<br />

sen sijaan odottaisi valaisinvalmistajilta<br />

suurempaa panostusta.<br />

■ LED<br />

tekee tuloaan, mutta kehitys kilpailukykyisiksi<br />

tuotteiksi vie vielä aikaa. Ensimmäisen<br />

sukupolven ulkovalaisinversioita<br />

on nähty, mutta tuotekehityksessä on<br />

vielä tehtävää. LED-valaisinten energiatehokkuus<br />

on melko huono, parhaimmillaankin<br />

vain elohopealampun luokkaa.<br />

Valovirran alenema on suuri ja valonjaossa<br />

sekä häikäisyssä on ongelmia.<br />

Lisäksi kestoiästä liikkuu toinen toistaan<br />

villimpiä lupauksia. LEDien perustekniikka<br />

on kuitenkin loistavaa ja se johtaa<br />

varmuudella huipputuotteisiin. Tarvitaan<br />

vain ponnisteluja. Tämän päivän<br />

LED-ulkovalaisimia voisi verrata 1980-<br />

luvun kännyköihin, malli ”Gorbatshov”<br />

tai se salkun kokoinen Mobira. Kaikki<br />

tiedämme, mihin niistä on tultu.<br />

2012, kolmen vuoden kuluttua<br />

asetuksen voimaantulosta.<br />

Vaatimukset tiukkenevat<br />

edelleen keväällä<br />

2015, kuuden vuoden kuluttua<br />

voimaantulosta.<br />

Katu- ja puistovalaistuksen<br />

kannalta keskeisin<br />

vaatimus johtaa siihen, että<br />

yleisimmin käytetyt elohopealamput<br />

poistuvat markkinoilta<br />

2015. Direktiivi ja<br />

komission asetus löytyvät<br />

kokonaisuudessaan ainakin<br />

Suomen Valoteknisen<br />

seuran kotisivuilta www.<br />

valosto.com.<br />

Vaatimukset ovat sinänsä<br />

hyviä ja kannatettavia,<br />

mutta ongelman muodostavat<br />

kireä siirtymäaika ja<br />

toteutuksen ajankohta. On<br />

totta, että käytössä on vielä<br />

paljon vanhentunutta teknologiaa.<br />

1970-, 80- ja 90-<br />

lukujen valaisimet ovat valaistusteknisesti<br />

huonoja ja<br />

perustuvat energiatehottomiin<br />

valonlähteisiin. Valaisinten<br />

tekninen käyttöikä<br />

on kuitenkin 30–40 vuotta.<br />

Niinpä niiden uusiminen<br />

ennenaikaisesti ”yhdellä<br />

kertaa” tuntuu kohtuuttomalta.<br />

LEDeistä ei vielä ole<br />

ulkovalaistukseen<br />

Valaistusteknologia on<br />

kehittynyt voimakkaasti<br />

2000-luvun alusta alkaen,<br />

eikä näissä uusimmissa<br />

asennuksissa onneksi ole<br />

paljoakaan uusimistarvetta.<br />

Tekninen kehitys jatkuu<br />

kuitenkin voimakkaana,<br />

ja esimerkiksi LED-valaisimiin<br />

on asetettu suuria<br />

odotuksia. Näyttäisi kuitenkin<br />

siltä, että kunnollisten<br />

ulkovalaistukseen<br />

soveltuvien LED-tuottei-<br />

30 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2009

den markkinoille tuloon menisi<br />

vielä viitisen vuotta. Ne tulisivat<br />

siis juuri silloin, kun koko<br />

valaisinkanta on ehditty uusia 40<br />

vuodeksi.<br />

Miten tästä eteenpäin? Kunnilla<br />

on käsissään kolme ongelmaa:<br />

● Rahoitusongelma<br />

● Resurssi- ja kapasiteettiongelma<br />

● Laatuongelma<br />

Seuraavassa on joitain pohdintoja<br />

ja kysymyksiä, jotka kuntien<br />

on ratkaistava uusimistyöhön<br />

ryhtyessään.<br />

Rahoitusongelma<br />

Esitin alussa, että uusimistyön<br />

kustannukset koko maassa olisivat<br />

200–300 milj. euroa. Tämä<br />

perustuu olettamukseen, että<br />

vaihdetaan vanhaan pylvääseen<br />

uusi valaisin ja lamppu. Se<br />

ei tietenkään aina ole mahdollista.<br />

Usein joudutaan uusimaan<br />

myös pylväitä, kaapelointia ja<br />

muuta tekniikkaa, mikä luonnollisesti<br />

kasvattaa kustannuksia<br />

tuntuvasti. Tosin joissain harvoissa<br />

tapauksissa voidaan uusi<br />

lamppu sijoittaa myös vanhaan<br />

valaisimeen melko pienin muutostöin.<br />

Helsinki on arvioinut omiksi<br />

uusimiskustannuksikseen runsaat<br />

20 milj. euroa. Uusittavia valaisimia<br />

on noin 48 000, mikä on<br />

60 prosenttia koko ulkovalaisinkannasta.<br />

Muut kunnat voivat<br />

verrata omaa tilannettaan tähän<br />

ja tehdä suunnitelmia valaistuksen<br />

uusimiselle. Aikaa työlle on<br />

noin kuusi vuotta. Pelkään, että<br />

rahoitus tulee nykyisessä taloustilanteessa<br />

muodostumaan monelle<br />

melko suureksi ongelmaksi.<br />

Resurssi- ja<br />

kapasiteettiongelma<br />

Koko maan ulkovalaisimista ollaan<br />

seuraavan kuuden vuoden<br />

aikana uusimassa yli puolet. Mikä<br />

on alan urakoitsijoiden toimituskyky?<br />

Jos asiaa kysyy nyt laman<br />

kourissa kärvisteleviltä urakoitsijoilta,<br />

saa varman vastauksen,<br />

että kapasiteetti riittää. Talouden<br />

alamäki ei toivottavasti<br />

kuitenkaan kestä kuutta vuotta,<br />

joten tilanne voi ylikuumentua<br />

kauden loppupuolella. Tilannetta<br />

vielä pahentaa, jos nyt odotellaan<br />

pari vuotta. Siinä ajassa alalta<br />

ehtii varmasti poistua vielä jokunen<br />

toimija.<br />

Aivan sama pätee valaisin- ja<br />

laitetoimittajiin. Lyhyessä ajassa<br />

tarvitaan pelkästään Suomessa<br />

noin puoli miljoonaa katuvalaisinta.<br />

Koko EU:n alueella tarve<br />

on yli 20 miljoonaa kappaletta.<br />

Riittääkö toimituskyky, ja mikä<br />

mahtaa olla kysyntäpiikin vaikutus<br />

hintoihin?<br />

Laatuongelma<br />

Elohopealampun ”suosio” on<br />

perustunut hyvään hinta-laatu<br />

-suhteeseen. Elohopealamppu<br />

ei ole erityisen energiatehokas,<br />

mutta ei aivan surkeakaan. Sen<br />

valonväri on melko valkoinen ja<br />

värintoistokyky moniin tarpeisiin<br />

riittävän hyvä. Sen kestoikä<br />

(3 vuotta) on hyvää keskimääräistä<br />

tasoa ja hankintahinta on<br />

halpa. Kaikilla muilla ulkokäyttöön<br />

soveltuvilla valonlähteillä<br />

jokin ominaisuus on selvästi näitä<br />

huonompi. Yleisimpien lamppujen<br />

ominaisuuksia on koottu<br />

viereisen sivun tietolaatikkoon.<br />

Valaisemmeko<br />

katuja oikein?<br />

Onko vallitseva tapamme valaista<br />

kaupunkitilaa ja katuja paras?<br />

Olemme omaksuneet valaistustavan,<br />

jossa valaisimet viedään<br />

8–12 metriä korkealle ja niitä sijoitellaan<br />

kadulle 30–40 metrin<br />

välein. Valaisimissa käytetään<br />

lamppuja, joiden valontuotto on<br />

tavoiteltavasta valaistusluokasta<br />

riippuen tyypillisesti 6 000–<br />

12 000 lumenta. Tähän valaistustapaan<br />

yritämme nyt istuttaa<br />

väkisin täysin uudenlaista tekniikkaa.<br />

Soveltuisivatko uudet valonlähteet<br />

paremmin toisenlaiseen<br />

valaistustapaan? Voisiko niitä<br />

esimerkiksi viedä selvästi korkeammalle<br />

tai tuoda merkittävästi<br />

matalammalle? Valaisemmeko<br />

ylipäätään oikeita kohteita?<br />

Mielestäni kaupunkivalaistus<br />

tarvitsee uutta ajattelua. <br />

Putki- ja kaivovalmistaja<br />

Varmasti putkessa mukana<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Mestariksi<br />

liikuntapaikalle<br />

LIIKUNTAPAIKKAMESTARIN<br />

ERIKOISAMMATTITUTKINTO, 30 ov<br />

Oletko kiinnostunut toimimaan esimiehenä liikuntapaikoilla?<br />

Opiskelemalla liikuntapaikkamestariksi saat tiedolliset<br />

ja taidolliset valmiudet vastata liikuntapaikkojen<br />

kunnossapidosta ja niiden huolto- sekä valvontatehtävistä.<br />

Koulutus toteutetaan monimuotoisena aikuiskoulutuksena<br />

alkaen 24.8.2009 ja päättyen 7.5.2010.<br />

Hae koulutukseen hakulomakkeella, jonka voit tulostaa<br />

netistä www.vierumaki.fi koulutusosion alta. Voit myös<br />

tilata sen Suomen Urheiluopistolta, Jaana Hallalta,<br />

puh. (03) 8424 1302 tai jaana.halla@vierumaki.fi.<br />

HAKUAIKA PÄÄTTYY 31.7.2009.<br />

www.vierumaki.fi<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2009<br />

31

ALANSA YKKÖNEN<br />

Marthashof on<br />

kaupunkikylä<br />

Berliinissä sivu 18<br />

1/2009<br />

Vesistölämpö<br />

on Arkkitehti urheiluopistolle<br />

Marjatta Hara- hyvä<br />

ratkaisu, Pietilän uusin Marko<br />

Ruti uimahalli sanoo. nousee<br />

Kangasalle. sivu 40<br />

sivulla 36<br />

Koillismaalla<br />

tienpito hoituu nyt<br />

halvemmalla sivu 26<br />

Turun sataman<br />

lieju jalostuu maarakennukseen<br />

sivu 52<br />

hyötyvoimalaaKOTKASSA<br />

Kalle Patomeri<br />

luotsaa uusinta<br />

PALAA JÄTE<br />

sivu 6<br />

Lehtien kustantaja KL-Kustannus Oy, Kuntaliiton tytäryhtiö

Suomen kuntatekniikan<br />

yhdistys<br />

PL 51,<br />

00131 Helsinki,<br />

puh. (09) 693 3384<br />

www.kuntatekniikka.fi<br />

Ensimmäinen toimintakausi 2008–09<br />

ARKKITEHTIKLUBI VIERAILI<br />

SALOSSA JA JYVÄSKYLÄSSÄ<br />

<strong>Fi</strong>nlands kommuntekniska<br />

förening<br />

Box 51,<br />

00131 Helsingfors,<br />

tel. (09) 693 3384<br />

www.kuntatekniikka.fi<br />

TOIMIHENKILÖT<br />

Toiminnanjohtaja/<br />

Verksamhetsledare<br />

Jyrki Meronen<br />

Järvenpään kaupunki, tekninen toimi<br />

PL 41, 04401 Järvenpää<br />

puh. 050 550 2146<br />

jyrki.meronen@kuntatekniikka.fi<br />

Talouspäällikkö/Ekonomichef<br />

Kyösti Oasmaa<br />

Helsingin kaupunki, TasKe,<br />

PL 20, 00099 Helsingin kaupunki<br />

puh. 050 376 7414<br />

kyosti.oasmaa@hel.fi<br />

Yhteyspäällikkö/Relationschef<br />

Dan-Henrik ”Danne” Långström<br />

Alalinnake 1 C 26<br />

02160 Espoo<br />

puh. 050 462 8352<br />

dan.langstrom@kolumbus.fi<br />

Kokousmestari/Konferensmästare<br />

Jyrki Vättö<br />

HKR, Katu- ja puisto-osasto<br />

PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki<br />

puh. 050 559 1435<br />

jyrki.vatto@hel.fi<br />

SKTY:n julkaisujen myynti<br />

Yliopistokirjakaupan<br />

Otaniemen myymälä<br />

Otakaari 1 F, 02150 Espoo<br />

(TKK:n päärakennuksen aula)<br />

puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321<br />

Tiedekirja<br />

Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki<br />

(Säätytalon vieressä)<br />

puh. (09) 635 177<br />

SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaa<br />

Kari Haapaniemi<br />

puh. 050 380 1022<br />

kari.haapaniemi@hel.fi<br />

Arkkitehtiklubin perustamiskokous<br />

pidettiin Helsingin<br />

kaupungin rakennusvirastossa<br />

27.11.2007. Perustetun<br />

kerhon virallinen nimi on Suomen<br />

kuntatekniikan yhdistyksen<br />

arkkitehtiklubi. Yhdistyksen<br />

sisäisessä viestinnässä käytämme<br />

lyhyempää nimeä Arkkitehtiklubi.<br />

Kaikki kokouksessa<br />

läsnä olleet kirjattiin kerhon<br />

perustajajäseniksi.<br />

Arkkitehtiklubin toiminta-ajatuksen<br />

mukaan Suomen<br />

kuntatekniikan yhdistyksen<br />

kaupunkisuunnittelun ja<br />

-rakentamisen alalla työskentelevät<br />

yhdistyksen jäsenet muodostavat<br />

arkkitehtiklubin, jonka<br />

tarkoituksena on edistää<br />

Tampereella Tapahtuu!<br />

Kevät on parhaimmillaan tätä kirjoittaessa<br />

(juuri ennen vappua)... Toivottavasti ilmat suosivat<br />

samalla tavalla kuukauden päästä, kun tavataan<br />

Kuntatekniikan päivillä ja YT09-näyttelyssä.<br />

Viikko sitten pidettiin toimihenkilöiden kanssa<br />

palaveri Tampere-päivien tiimoilta. Kokouksen<br />

perusteella vaikuttaa siltä, että Vätön Jyrkin<br />

ja Tietäväisen Milkon johdolla olemme<br />

(taas) saamassa hyvät ja mielenkiintoiset päivät.<br />

Tässä vaiheessa ei tietenkään sovi unohtaa Merosen<br />

Jyrkiä, joka ansiokkaasti on jälleen kerännyt<br />

maamme parhaimpiin kuuluvat asiantuntijat<br />

luennoimaan meille – ja olemmehan me<br />

Kyöstinkin kanssa “jotain” tehneet.<br />

Päivät näyttävät tämänhetkisten tietojen perusteella<br />

siis onnistuvan hyvin, ja sama on tilanne<br />

näyttelynkin osalta. YT09-näyttelytoimikunta<br />

piti kokouksen huhtikuun puolen välin tienoilla,<br />

Lutakon satama-alueen rakennustyömaa huhtikuussa<br />

(kuva ylh.). Satama-alue AlttoPaloRossin ja<br />

Siton suunnittelemana (kuva vas.).<br />

ammattialansa kehitystä.<br />

Kerhon asioita hoitaa johtokunta,<br />

johon kuuluu puheenjohtaja<br />

ja neljä jäsentä. Johtokunta<br />

valitsee keskuudestaan<br />

varapuheenjohtajan ja keskuudestaan<br />

tai sen ulkopuolelta<br />

sihteerin sekä muut toimihenkilöt.<br />

Johtokunnan toimikausi<br />

on kalenterivuosi. Kerhon vuo-<br />

ja kokouksen perusteella tuntuu, että sekin osio<br />

tulee Tampereella onnistumaan kiitettävällä tavalla.<br />

Näytteilleasettajia ei ole aivan yhtä paljon<br />

kuin kaksi vuotta sitten Turussa, mutta niitä on<br />

tulossa taloudellisen tilanteen huomioon ottaen<br />

vähintäänkin hyvin.<br />

Tampereella kokoontuu myös NKS (Nordisk<br />

Samarbets Kommitté), ja paikalle on tulossa<br />

delegaatiot Norjasta, Ruotsista, Tanskasta sekä<br />

Virosta, joten Mansessa tapahtuu kaikenlaista<br />

– päivien, näyttelyn ja NKS-kokouksen lisäksi<br />

myös golfkisaa, lauantain laivaretkeä sekä tietenkin<br />

mukavia juhlanpoikasia, niin kuin Get Together,<br />

juhlaillallinen yms. Paljon sekä hyvää että<br />

kivaa on siis tiedossa – siellä nähdään!<br />

Kivaa kevään jatkoa ja lämmintä alkukesää!<br />

● Danne Långström<br />

yhteyspäällikkö<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2009 33

Palveluasiantuntija Päivi Korhonen opastaa Matti Karhulaa.<br />

Opintomatkaajat Jyväskylän rakentajatalolla.<br />

sikokous pidetään huhti-syyskuun<br />

aikana johtokunnan määräämänä<br />

päivänä.<br />

Arkkitehtiklubin puheenjohtajana<br />

toimii asemakaavapäällikkö<br />

Matti Karhula Oulusta. Johtokunnan<br />

muut jäsenet ovat Eevaliisa<br />

Härö, Kirsti Junttila, Eija<br />

Muttonen-Mattila ja Jan Olin.<br />

Opintomatkaaminen on arkkitehtiklubin<br />

keskeinen toiminnan<br />

muoto. Kuluvana toimikautena on<br />

tehty kaksi kotimaan opintomatkaa.<br />

Ensimmäinen suuntautui Saloon<br />

ja toinen Jyväskylään. Opintomatkojen<br />

teemana olivat kuntaliitokset<br />

maankäytön ja teknisen toimen<br />

näkökulmasta.<br />

Salo esitteli<br />

aluetoimikuntiaan<br />

Opintomatka Saloon tehtiin syyskuussa<br />

2008. Salon kuntaliitoksessa<br />

yhdistyi 10 kuntaa tämän vuoden<br />

alussa. Liitoskuntien lukumäärällä<br />

mitattuna Salon yhdistyminen<br />

34 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2009<br />

Salon aluetoimikunnat<br />

on Suomen ennätys. Yhteenliittyneet<br />

kunnat poikkesivat toisistaan<br />

niin fyysiseltä kuin toiminnalliselta<br />

rakenteeltaan. Entinen Salon kaupunki<br />

oli tunnettu korkean teknologian<br />

yritystoiminnasta, kun taas<br />

Särkisalo oli kaksikielinen saaristokunta.<br />

Muut liitoksessa mukana olleet<br />

kunnat olivat jotain tältä väliltä.<br />

Uudessa Salossa on käytössä<br />

aluetoimikuntamalli, jonka tarkoituksena<br />

on edistää liitoskuntien<br />

kuntalaisten osallistumis- ja vuorovaikutusmahdollisuuksia<br />

yhdistymistä<br />

toimeenpantaessa.<br />

Jyväskylän Lutakon alue<br />

sävähdytti<br />

Huhtikuussa 2009 vierailimme Jyväskylässä,<br />

jossa jo kuulimme ensi<br />

tunnelmia kuntaliitoksen arjesta.<br />

Saimme tietoa ajankohtaisista<br />

kaupunkisuunnitteluhaasteista.<br />

Kiertoajelulla tutustuimme uusimpiin<br />

rakennushankkeisiin. Erityisesti<br />

mieleemme jäi Lutakon alue, jota<br />

on kehitetty suunnitelmallises-<br />

ti ja pitkäjänteisesti. Tuloksena on<br />

kaupunkikuvallisesti komea kokonaisuus.<br />

Jyväskylän kaupunkirakennepalvelut<br />

on sijoitettu rakentajatalolle.<br />

Rakentajatalon 1. kerroksessa sijaitsee<br />

palvelupiste, josta kuntalainen<br />

saa rakennusvalvonnan, tonttipalveluiden,<br />

kaavoituksen, ympäristötoimen<br />

ja yhdyskuntatekniikan<br />

asiantuntijapalvelut.<br />

Jyväskylän yleiskaavoituksen<br />

haasteet ja mahdollisuudet liittyvät<br />

kunnan monimuotoisuuteen: miten<br />

kunta toimii johdonmukaisesti<br />

kaupunkimaisessa rakenteessa ja<br />

miten toimitaan kaupunkina maaseudulla.<br />

Vanhoja kyläkeskuksiakin<br />

tulee tukea.<br />

Kuntaliitoksista kuultua<br />

Kunnat ovat 2000-luvulla pyrkineet<br />

profiloitumaan ja erilaistumaan<br />

naapureistaan. Tämä on näkynyt<br />

erityisesti kunnan toiminnassa<br />

mutta usein myös yhdyskuntarakenteessa.<br />

Toistensa kaltaisten<br />

kuntien yhdistäminen on helppoa,<br />

mutta voimakkaasti erilaistuneiden<br />

kuntien yhdistäminen tuottaa varmasti<br />

ongelmia.<br />

Kuntien yhteenliittyminen on<br />

vakava asia, koska paluuta vanhaan<br />

rakenteeseen ei ole. Liitoksen perustat<br />

ja yhdistymisen syvyys täytyy<br />

olla tarkkaan mietityt. On ratkaistava,<br />

tehdäänkö suuri kertamuutos<br />

vai tyydytäänkö pieneen toimintatapojen<br />

muutokseen, jotta muutos<br />

pystytään hallitsemaan. Kuntalaisille<br />

yhdistymisestä tulisi olla mahdollisimman<br />

vähän vaivaa.<br />

Kunnan työntekijät joutuvat<br />

omaksumaan uusia toimintamalleja,<br />

ja pettymyksiä koetaan aivan<br />

varmasti. Salon ja Jyväskylän vierailujen<br />

yhteydessä ei tullut puheeksi,<br />

miten kuntien työntekijöitä oli valmennettu<br />

liitokseen. Kuntaliitoksen<br />

vaikutuksia henkilöstöön ennakoitaessa<br />

on syytä tiedostaa, että ennalta-arvaamattomia<br />

seikkoja ilmenee<br />

aivan varmasti. Viestejä kuntaliitosten<br />

onnistumisesta kuntaorganisaation<br />

sisältä emme kuulleet.<br />

Tuleva toiminta<br />

Arkkitehtiklubi jatkaa opintomatkojen<br />

järjestämistä jäsenilleen. Klubin<br />

johtokunta linjaa, minkä teeman alla<br />

matkoja tehdään. Tarkoituksemme<br />

on kehittää ja monipuolistaa<br />

matkojen sisältöä. Yksi tutkittavana<br />

oleva vaihtoehto on workshoptyyppisen<br />

opintomatkan järjestäminen<br />

johonkin Pohjoismaahan.<br />

Toivomme, että useampi kerhon<br />

jäsen löytää KunFon, kuntatekniikan<br />

nettifoorumin. Arkkitehtiklubilla<br />

on siellä oma sektorifoorumi<br />

ARK, jonka käyttöä keskustelufoorumina<br />

haluamme edistää.<br />

Kaikki kerhon arkkitehdit, rekisteröitykää!<br />

Arkkitehtiklubi kutsuu uudet ja<br />

vanhat jäsenet kerhon vuosikokoukseen,<br />

joka pidetään Kuntatekniikan<br />

päivien yhteydessä Tampereella.<br />

Kokouksen ajankohta on torstai<br />

28.5.2009 klo 17.30. Kokouspaikka<br />

on hotelli Ilves. Kokoustila ilmoitetaan<br />

myöhemmin kutsun yhteydessä.<br />

Tervetuloa toimintaan!<br />

Oulussa 26.4.2009<br />

● Mikko Törmänen<br />

Arkkitehtiklubin sihteeri

<strong>Kuntatekniikka</strong><br />

ei<br />

saa kadottaa<br />

nuorisoa<br />

Tulevia ammattilaisia<br />

houkutellakseen kuntatekniikan<br />

alan tulee pitää<br />

itseään esillä. Yksi parhaita<br />

keinoja on tarjota kesätyöpaikkoja.<br />

Kunnissa on avautumassa lähivuosina<br />

140 000 uutta työpaikkaa,<br />

kun kolmannes kuntien henkilöstöstä<br />

jää eläkkeelle. Kuntatekniikan<br />

alalla vapaita paikkoja aukeaa<br />

samassa tahdissa muun kunta-alan<br />

kanssa. Erityisesti pienissä kunnissa<br />

suuri määrä kuntateknistä asiantuntemusta<br />

ja käytännön tietoa uhkaa<br />

kadota eläkkeelle jäävän ammattilaisen<br />

mukana.<br />

Hyvä esimerkki on Helsingin kaupungin<br />

rakennusviraston katu- ja<br />

puisto-osasto. Osastolla on kokeneita<br />

eri alojen ammattilaisia ja asiantuntijoita.<br />

Henkilöstön keski-ikä on<br />

48 vuotta.<br />

– Olemme rekrytoineet nuorta<br />

ja ammattitaitoista henkilöstöä tulevaisuuden<br />

osaamistarpeiden edistämiseksi.<br />

Tavoitteena on myös käyttää<br />

aktiivisesti alan harjoittelijoita ja<br />

opinnäytetyön tekijöitä, jotta henkilöstön<br />

saatavuus paranee. Keskeistä<br />

on erilaisen ammattiaosaamisen<br />

yhdistäminen sekä pitkän työuran<br />

tehneiden kokemuksen siirtäminen<br />

nuorille ammattilaisille, toimistopäällikkö<br />

Silja Hyvärinen kertoo.<br />

Marli Masalin, HKR<br />

Käytännöt vaihtelevat<br />

Kesätyöpaikkoja on ollut tänäkin<br />

vuonna tarjolla, vaikka ei aivan menneiden<br />

vuosien tapaan. Valitettavan<br />

monissa kunnissa on jouduttu säästämään<br />

myös nuorten kesätyöpaikoissa.<br />

Lomittajia ei hankita, ja vähät<br />

kesätyöpaikat pätkitään muutamiksi<br />

viikoiksi, jotta niistä riittäisi jaettavaa<br />

mahdollisimman monelle.<br />

Akaan kaupungilla oli 14 työpaikkaa<br />

teknisessä toimessa, mm.<br />

puistoissa ja kiinteistöissä. Työllistymisjaksot<br />

vaihtelevat neljästä viikosta<br />

kolmeen kuukauteen.<br />

Myös Aura palkkaa etupäässä piha-<br />

ja puistotöihin 15 vuotta täyttäneitä<br />

nuoria 1–2 viikoksi. Työpaikat<br />

arvotaan. Näin tehdään myös Haapavedellä,<br />

jossa on kahdeksan kesätyöpaikkaa<br />

teknisessä toimessa niin<br />

kesäkuuksi kuin heinäkuuksikin. Vähintään<br />

puolelta työhön päässeistä<br />

vaaditaan kuitenkin ajokortti.<br />

Iin kunta työllistää 1990–93 syntyneitä<br />

iiläisiä nuoria. Kesätyön yhtäjaksoinen<br />

pituus on 2 viikkoa ja työaika<br />

6 tuntia/päivä. Palkka on 260<br />

euroa/ 2 vkoa.<br />

Helsingin kaupungin eri hallintokunnat<br />

tarjoavat sadoille nuorille kesätöitä<br />

infra-alalla. Valtaosa niistä on<br />

Rakentamispalvelujen tuotantotöissä,<br />

eniten puistojen hoitotöissä.<br />

Kuntien kesätyöpaikkoja on<br />

haettu kiivaasti. Järvenpään kaupungille<br />

haki yhteensä 989 nuorta,<br />

joista työpaikan saanee 120.<br />

Haastetta myös kesätyöhön<br />

Kuntatekniikan alalta kaivataan eritasoisia<br />

kesätyöpaikkoja, sillä alaa jo<br />

opiskeleville tarvitaan harjoittelu- ja<br />

opinnäytetyöpaikkoja. Jos riittävän<br />

haastavia kesätyöpaikkoja ei löydy,<br />

opiskelijat saattavat suuntautua yksityisille<br />

työmarkkinoille.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> kaipaa nuoria, innostuneita ammattilaisia. Parhaiten<br />

heitä saadaan kesätyö- ja harjoittelupaikkoja takaamalla.<br />

IFME World Congress on Municipal Engineering ● IPWEA International Public Work Conference<br />

Osallistu syksyn kongressiin Melbournessa<br />

Kuinka ilmastonmuutokseen varaudutaan<br />

maapallon toisella puolella?<br />

Miten tulvia torjutaan kaupunkiympäristössä?<br />

Toimiiko vesihuolto<br />

samoin kuin pohjoisella pallonpuoliskolla?<br />

Haetko virikkeitä kaupunkisuunnitteluun?<br />

Löytyykö vaihtoehtoja<br />

kestävämmän liikenneympäristön<br />

aikaansaamiseksi? Uusia keinoja<br />

liikenteen rauhoittamiseksi? Entä<br />

puistot ja virkistysalueet? Millainen<br />

on päällysteiden kunto? Kuinka<br />

infrastruktuuria ylläpidetään kenguruiden<br />

maassa? Miten palvelut organisoidaan<br />

tehokkaammin? Etsitkö<br />

ratkaisuja työvoimapulaan? Lähde<br />

tutustumaan kuntatekniikan ratkaisuihin<br />

ja käytäntöihin Australiassa<br />

ja muualla maailmassa.<br />

IFME eli International Federation<br />

of Municipal Engineering järjestää<br />

kolmen vuoden välein kansainvälisen<br />

kongressin, jonka tehtävänä<br />

on koota kuntien ja muiden julkisten<br />

laitosten, tutkimuslaitosten ja<br />

elinkeinoelämän palveluksessa olevia<br />

kuntatekniikan alan ammattilaisia<br />

maailmanlaajuisesti yhteen.<br />

Tänä vuonna kongressi järjestetään<br />

6.–10. syyskuuta Melbournessa<br />

Australiassa yhteistyössä Institute<br />

of Public Works Engineering Australian<br />

(IPWEA) kanssa. Teemana on<br />

Global Challenges, Local Solutions<br />

– Delivering for the Next Generation.<br />

Kokouspaikkana on Melbourne<br />

Convention and Exhibition Centre<br />

Yarra-joen rannalla. SKTY järjestää<br />

kongressiin foorumimatkan.<br />

Kongressin kolmen päivän ohjelmassa<br />

on jokaiselle päivälle kuusi<br />

erilaista linjavaihtoehtoa. Valita voi<br />

135 esityksestä, joista 45 on kansainvälisiä.<br />

Luennoitsijoita on kaikista<br />

maanosista. Pääaiheita ovat<br />

● Climate Change – Emission<br />

Reduction – Coastal Strategies –<br />

Adaptation<br />

● Water Management – Water<br />

Sustainability<br />

● Storm Water Management –<br />

Flood Management<br />

● Managing Safer Roads – Road<br />

Pavement Management<br />

● Alternative Transport – Transport<br />

Planning<br />

● Parks & Recreation<br />

● Service Delivery Options – Good<br />

Stuff<br />

● Skills Shortage<br />

● Asset Management – Tools –<br />

Strategy – Service Levels – Funding<br />

Neljäntenä päivänä on mahdollisuus<br />

osallistua kiertoajeluille Melbournen<br />

lähiympäristössä. Retkivaihtoehtoja<br />

on neljä. Voit tutustua<br />

Ballaratin kaupunkiin 1800-luvun<br />

Victorian kultakentillä tai kiertää<br />

Port Phillip Bayn rantakohteita Melbournesta<br />

Geelongiin, josta palataan<br />

Queenscliff-lautalla Morningtonin<br />

niemen kautta. Voit myös tutustua<br />

risteilyllä Melbournen satama-alueen<br />

kehittämiseen, Cricket<br />

Ground -museoon, urheilupaikkoihin<br />

ja Federation-aukioon tai Point<br />

Cookin uuteen kuntakeskukseen,<br />

Werribee Parkin ruusutarhoihin ja<br />

viinitilaan, ratsastuskeskukseen ja<br />

Polo Academyyn.<br />

Melbournen kongressissa IFME:n<br />

puheenjohtajuus siirtyy Suomeen<br />

SKTY:lle. Jorma Vaskelaisesta tulee<br />

kansainvälisen liiton puheenjohtaja<br />

seuraavan kolmen vuoden<br />

ajaksi aina Suomessa 2012 järjestettävään<br />

kongressiin saakka.<br />

Kongressin ohjelma ja ilmoittautumislomake<br />

löytyvät sekä Kuntatekniikan<br />

Foorumin sivuston kautta<br />

että suoraan sivulta www.alloccasionsgroup.com/IPWEA.<br />

Kongressin<br />

lisäksi ilmoittaudu ryhmämatkalle.<br />

Foorumimatkalla 28.8.–12.9. tutustutaan<br />

myös Sydneyhin ja käydään<br />

Uudessa-Seelannissa ja Hongkongissa.<br />

Ilmoittaudu matkalle KunFon sivustolla<br />

www.kuntatekniikka.fi, mistä löydät<br />

lisätietoja matkaohjelmasta.<br />

● Tarja Tolvanen-Valkeapää<br />

Lahden kaupunki<br />

Kunnallistekniikka<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2009 35

– Ala tarjoaa kyllä varsin monipuolisia<br />

tehtäviä, mutta eri tehtävien<br />

houkuttelevuudessa on eroa. Mm.<br />

projektinjohtotehtävien ja esimiesten<br />

rekrytoinneissa hakijoita on ollut<br />

yllättävän vähän. Yleisesti ottaen<br />

kuntasektorin palkka ei ole kilpailukykyinen,<br />

tosin tilannetta tasaa yksityissektoriin<br />

verrattuna mm. työsuhteen<br />

varmuus ja pidemmät lomat,<br />

Silja Hyvärinen huomauttaa.<br />

Helsingissä Katu- ja puisto-osastolla<br />

on kesätyöpaikkoja joka vuosi<br />

alan opiskelijoille, ja määrä on viime<br />

vuosina lisääntynyt. Harjoittelijoita<br />

ja opinnäytetyön tekijöitä on tänä<br />

vuonna kymmenkunta.<br />

– Alan opiskelijat ottavat aktiivisesti<br />

meihin yhteyttä, joten kesätyöpaikat<br />

ovat harvoin olleet avoimessa<br />

haussa, Silja Hyvärinen paljastaa.<br />

– Opinnäytetöistä meillä on hyviä<br />

kokemuksia, viimeisimmät maisema-arkkitehtuurin<br />

alalta.<br />

Tietoa kaikilla kanavilla<br />

Kunnat ilmoittavat työpaikoista paitsi<br />

lehdissä myös verkkosivuillaan. Kesätyöpaikkoja<br />

katsotaan myös työja<br />

elinkeinotoimiston sivuilta www.<br />

mol.fi, www.kesatyopaikat.fi ja Kuntaliiton<br />

sivuilta www.kuntatyo.fi. Jatkossa<br />

kuntatekniikan kesä-, harjoittelu-<br />

ja opinnäytetyöpaikoista kerrotaan<br />

myös KunFon Rekry-sivuilla<br />

www.kuntatekniikka.fi.<br />

– Nuorten innostaminen alalle<br />

onnistuu vain nuorten omia viestintäkanavia<br />

ja huumoria käyttäen, Silja<br />

Hyvärinen sanoo.<br />

Hänen mukaansa yhteistyötä oppilaitosten<br />

kanssa tulisi lisätä, samoin<br />

vuoropuhelua tutkintojen sisällöstä<br />

ja työelämän osaamistarpeista. Strategisen<br />

johtamisen, hankintojen johtamisen<br />

ja ylläpidon tilaamisen ammattilaisia<br />

tarvitaan kuntasektorille.<br />

● Dakota Lavento<br />

Ilmastonmuutosta ja<br />

henkilöstöpulaa globaalisti<br />

IFME:n hallitus promenadilla.<br />

Olimme Dannen kanssa kansainvälisen<br />

järjestön (IFME) hallituksen<br />

kokouksessa Tel Avivissa<br />

huhtikuussa. Kyseinen kokous<br />

oli ensimmäinen, jossa olin osanottajana<br />

ja saman tien järjestön<br />

varapuheenjohtajana. Onneksi<br />

paikalla oli myös nykyinen puheenjohtaja<br />

Chris Champion,<br />

ja pääsin sivusta opettelemaaan<br />

ja katselemaan puheenjohtajan<br />

toimintaa.<br />

Tämä oli hyvää oppia, koska<br />

puheenjohtajuus alkaa sitten<br />

seuraavan kokouksen jälkeen.<br />

Sihteerimme onneksi lupautui<br />

jatkamaan, joten jatkuvuus on<br />

turvattu sitä kautta.<br />

Paikalla oli hyvä edustus lähes<br />

kaikista jäsenmaista, ja edustajat<br />

olivat hämmästyttävän (siis minusta<br />

hämmästyttävän) aktiivisia<br />

ja ongelmat hämmentävän samantyyppisiä<br />

ympäri maailmaa.<br />

Nämä kunnallisteknikkojen ajatukset<br />

ovat melkoisen samankaltaisia.<br />

Meillä Suomessa ja Pohjoismaissa<br />

nyt vain on tuo talvi- ja<br />

routaongelma, mutta muuten…<br />

Totesimme, että meillä kaikilla<br />

paikalla olleilla on vaikeuksia<br />

saada pätevää työvoimaa ja<br />

Danne ja hattu.<br />

ilmastonmuutos koskettaa voimakkaasti<br />

kaikkia (erityisesti hollantilaisia,<br />

joista suuri osa asuu<br />

merenpinnan alapuolella tulvapatojen<br />

suojassa). Myös paineet<br />

lisätä resursseja kunnossapitoon<br />

tuntuivat olevan yhteisiä huolia.<br />

Yritin kertoa israelilaiselle isännälle,<br />

että helppoahan teillä on,<br />

kun ei teillä ole näitä routaongelmia.<br />

Vastaus oli, että helppoahan<br />

teillä on, kun teillä ei asfaltti<br />

sula alle kesäisin.<br />

Ongelmia on monennäköisiä,<br />

maailma avartaa. Maailmantalouden<br />

huono tilanne oli myös<br />

kautta linjan koskettanut jäsenmaiden<br />

kunnallisteknisten töiden<br />

rahoitusta, mutta optimismi<br />

oli kovasti pinnalla ja tulevaisuuteen<br />

katsottiin. Korjausvelkaa<br />

pitää saada kurottua kiinni<br />

ja infran kunnossapidon tasoa<br />

nousemaan.<br />

Oli mukavaa tutustua näihin<br />

ammattitovereihin, ja odotan innolla<br />

seuraavaa tapaamista ja aktiivista<br />

tiedonvaihtoa sähköpostin<br />

välityksellä.<br />

● Jorma Vaskelainen<br />

puheenjohtaja<br />

SKTY:N HALLITUS<br />

Puheenjohtaja/Ordförande<br />

Jorma Vaskelainen<br />

Lahden kaupunki, kunnallistekniikka<br />

PL 202, 15101 Lahti<br />

puh. (03) 814 2425, 050 63892<br />

jorma.vaskelainen@lahti.fi<br />

1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande<br />

Anu Näätänen<br />

Joensuun kaupunki, Tekninen virasto<br />

Muuntamotie 5, 80100 Joensuu<br />

puh. (013) 267 3500, 050 5505490<br />

anu.naatanen@jns.fi<br />

2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande<br />

Jouko Vehkakoski<br />

Espoon kaupungin tekninen keskus<br />

PL 41, 02070 Espoo<br />

puh. (09) 8162 5222, 050 5666030<br />

jouko.vehkakoski@espoo.fi<br />

Muut jäsenet<br />

Jouko Lehtonen, Riihimäen kaupunki,<br />

Tekninen virasto<br />

Eteläinen Asemakatu 2, 11130 Riihimäki<br />

puh. (019) 758 4800, 050 381 5824<br />

jouko.lehtonen@riihimaki.fi<br />

Mikko Leppänen, Ramboll <strong>Fi</strong>nland Oy<br />

Piispanmäentie 5, 02241 Espoo<br />

puh. (020) 755 6300, 0400 425 914<br />

mikko.leppanen@ramboll.fi<br />

Tero Pyssysalo, Skanska Infra Oy,<br />

Insinöörirakentaminen<br />

PL 114, 00101 Helsinki<br />

puh. 020 719 2898, 040 842 4804<br />

tero.pyssysalo@skanska.fi<br />

Jussi Salo, Lappeenrannan kaupunki,<br />

tekninen toimiala<br />

PL 38, 53100 Lappeenranta<br />

puh. (05) 616 2433, 040 5215503<br />

jussi.salo@lappeenranta.fi<br />

Leila Strömberg, Jyväskylän kaupunki,<br />

kaupunkisuunnitteluosasto<br />

PL 233, 40101 Jyväskylä<br />

puh. (014) 625 089, 040 7718867<br />

leila.stromberg@jkl.fi<br />

Milko Tietäväinen, Tampereen kaupunki<br />

PL 487, 33101 Tampere<br />

puh. (03) 5656 6250, 040 5068600<br />

milko.tietavainen@tampere.fi<br />

IFME hade årets första möte i mars<br />

i Tel Aviv. Jorma Vaskelainen var för<br />

första gången med på mötet, och jag,<br />

som gammal i gemet kunde man (jag)<br />

vara stolt över att vara från <strong>Fi</strong>nland och<br />

FKTF – Jorma var som gjord för uppgiften,<br />

och kom väldigt snabbt in i både<br />

andan och arbetet. Själv representerade<br />

jag förutom FKTF också den estniska föreningen<br />

EKÜ.<br />

NKS kommer att ha sitt nästa möte<br />

i Tammerfors i samband med våra egna<br />

årsdagar, och representanter från Norge,<br />

Sverige, Estland och Danmark kommer<br />

att ta del i mötet.<br />

Årsdagarna i Tammerfors är nära till<br />

hands när den här tidningen kommer<br />

ut, och redan nu (en månad innan, när<br />

jag skriver det här) verkar allt vara i ordning.<br />

Vår konferansmästare Jyrki Vättö<br />

har tillsammans med arbetsgruppen från<br />

Tammerfors fixat ihop ett gott program.<br />

Deltagarantalet kan bli aningen mindre<br />

än vad det var i fjol i Esbo, men än så<br />

är det långt kvar till dagarna, och traditionellt<br />

så anmäler sig folk i sista ögonblicket,<br />

så vi får se...<br />

Gruppen som sköter om mässan<br />

(YT09) hade också sitt möte för några<br />

veckor sedan. Det kommer att bli litet<br />

mindre utställare än vad det var för 2 år<br />

sedan i Åbo, men om man tar i beaktningen<br />

den svåra finansiella situation vi är i,<br />

så är siffran ändå berömligt god. Mässan<br />

är, precis som årsdagarna, på god väg,<br />

och ser alltså ut att bli en succé.<br />

Med varma vårhälsningar,<br />

● Danne Långström<br />

kommunikationschef<br />

36 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2009

SYKSYN koulutus- ja<br />

neuvottelupäivät ovat Turussa<br />

Perinteinen Kuntien Putkimestarien syksyinen<br />

päätapahtuma on tänä vuonna 14.–16. lokakuuta<br />

Turussa Sokos Hotelli Caribiassa.<br />

Koulutus- ja neuvottelupäivien järjestelyistä vastaaville<br />

on yleensä tapahtuman toteuttamisen suurimmaksi<br />

haasteeksi noussut päiville ilmoittautumiseen<br />

liittyvät ongelmat.<br />

Aivan viime hetkeen ajoittunut ilmoittautuminen<br />

tai sen kokonaan laiminlyöminen vaikeuttavat<br />

asioitten hoitoa ennen kaikkea tilaisuuden<br />

järjestämispaikan ravintolatoimintojen osalta.<br />

Veljesiltaan osallistuvien määrä kun tulee ilmoittaa<br />

jo viimeistään neljä viikkoa ennen tilaisuuden<br />

ajankohtaa.<br />

Siksi toivomme, että arvoisat jäsenet noudattaisivat<br />

seuraavaa menettelyä ilmoittautumisessa:<br />

Ilmoittautumismenettely<br />

Viimeinen ilmoittautumispäivä on<br />

tällä kertaa 4.9.2009.<br />

Ilmoittautuminen tulee tehdä sähköpostitse<br />

osoitteeseen sihteeri@kuntienputkimestarit.fi<br />

Viestistä tulee käydä ilmi ilmoittautujan nimi<br />

ja organisaatio.<br />

Valtakunnalliset Kuntien Putkimestarien<br />

KOULUTUS- JA NEUVOTTELUPÄIVÄT Turussa 14.–16.10.2009<br />

Sokos Hotelli Caribiassa<br />

PÄIVIEN<br />

OHJELMA<br />

PÄÄPIIRTEISSÄÄN<br />

Ilmastonmuutoksesta aiheutuvat<br />

mahdolliset uhkakuvat<br />

vesihuolto-organisaatioille<br />

Ilmoittautumisen jälkeen yhdistys antaa hotellivarauksessa<br />

tarvittavat tiedot, jonka jälkeen osallistujan<br />

pitää tehdä huonevarauksensa itse.<br />

Muuta<br />

Ilmoittautuneille jäsenille tutustumiskäynti,<br />

luennot, kahvit ja illallinen ovat ilmaisia.<br />

Lounas toisena päivänä on omakustanteinen,<br />

ja se tulee varata huonevarauksen yhteydessä.<br />

Ohjelma tarkentuu kaiken aikaa, ja lopullinen<br />

versio on nähtävissä nettisivuillamme<br />

www.kuntienputkimestarit.fi elokuun puolenvälin<br />

aikoihin. Lisäksi ohjelma julkaistaan tämän lehden<br />

sivuilla syyskuun numerossa 5, joka ilmestyy<br />

1.9.2009.<br />

Kannattajajäseniä lähestymme tapahtumasta<br />

erillisellä tiedotteella heinä-elokuun aikana.<br />

Toivomme runsasta osanottoa yhdistyksemme<br />

koulutus- ja neuvottelupäiville Turkuun.<br />

Tervetuloa!<br />

● Reijo Rosengrén<br />

yhdistyksen puheenjohtaja<br />

Futuristisia ajatelmia vesihuoltoverkostojen<br />

toimintoihin<br />

ja tekniikkaan<br />

Kuntien Putkimestarit<br />

■ Kuntien Putkimestarit ry (KPM)<br />

on perustettu 1975 suomalaisten<br />

vesihuoltolaitosten vesi- ja<br />

viemäriverkostojen suunnittelu-,<br />

rakentamis-, rakennuttamis-,<br />

ylläpito- ja hankintatoiminnoista<br />

vastaavien henkilöiden yhteistoiminnan<br />

ja ammattitaidon<br />

kehittämiseksi. Tarkoitusta<br />

toteutetaan tutkimalla uusia<br />

työmenetelmiä, tiedottamalla<br />

niistä jäsenistölle, järjestämällä<br />

alan kursseja ja työnäytöksiä<br />

sekä muita ammattitaitoa<br />

lisääviä tilaisuuksia ja tapahtumia.<br />

Varsinaisia jäseniä on noin<br />

300, ja he ovat kunnallisissa ja<br />

osakeyhtiömuotoisissa vesihuoltolaitoksissa<br />

tai vesiosuuskunnissa<br />

työskentelevät työnjohtajat,<br />

teknikot, rakennusmestarit,<br />

insinöörit sekä hankintoja<br />

tekevät henkilöt. Kannattajajäsenistö<br />

koostuu alan laitetoimittajayrityksistä,<br />

joita on noin<br />

80. Jäsenmaksu on 30 euroa.<br />

Yhteystiedot:<br />

Puheenjohtaja Reijo Rosengrén,<br />

s-posti: reijo.rosengren@turku.fi<br />

puh. 050 522 7371<br />

Sihteeri, s-posti:<br />

anders.ostrom@turku.fi<br />

Internet: www.kuntienputkimestarit.fi<br />

Vierailukäynti uudessa Turun<br />

Seudun Puhdistamo Oy:n<br />

Kakolan kallioperään louhitussa<br />

jätevedenpuhdistamossa<br />

Turun kaupungin tervehdys<br />

Visioita Turun seudullisen<br />

vesihuoltoyhtiön perustamiseksi<br />

Sprinkler-palosammutusjärjestelmien<br />

asettamat vaatimukset<br />

vesilähteelle ja laitekoestusten<br />

vaihtoehtoja<br />

Vaakaporaustekniikan<br />

käyttösovellutukset verkostojen<br />

rakentamisessa<br />

Vesihuolto-organisaatioiden<br />

muotoutuminen tulevaisuudessa<br />

Seminaarikeskustelu erilaisista<br />

verkostojen rakentamisen<br />

ja ylläpidon virheratkaisuista ja<br />

niiden aiheuttamista mahdollisista<br />

ongelmista tulevaisuudessa<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2009<br />

37

LIIKUNTARAKENTAMISEN<br />

KEHITYSYKSIKKÖ<br />

palvelisi kuntia<br />

Uimahalli- ja kylpylätekninen<br />

yhdistys Ukty<br />

■ Yhdistyksen tarkoituksena on<br />

kehittää ja ylläpitää Suomen<br />

uimaloiden, uimahallien ja<br />

kylpylöiden toiminnallista ja<br />

teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina.<br />

Yhdistyksen<br />

tärkeimpiä toimintamuotoja<br />

ovat vuosittaisen koulutus- ja<br />

keskustelutilaisuuden (Uimahalli-<br />

ja kylpyläpäivät) järjestäminen,<br />

jäsenistölle tarkoitetut keskustelu-<br />

ja koulutustilaisuudet<br />

sekä hallituksen työskentely.<br />

Yhdistyksessä on jäseniä noin<br />

100. Uktyn jäseneksi voi liittyä<br />

uimahalli- ja kylpylätekniikkaan<br />

työnsä tai harrastuksensa perusteella<br />

perehtynyt henkilö.<br />

Alalla toimivat oikeuskelpoiset<br />

yhteisöt voivat liittyä<br />

yhdistyksen kannatusjäseniksi.<br />

Yhteystiedot<br />

Internet: www.ukty.net<br />

s-posti: info@ukty.net<br />

Yhdistyksen puheenjohtaja<br />

Pertti Kärpänen<br />

s-posti: pertti.karpanen@vierumaki.fi<br />

puh. 0400 205 296<br />

Yhdistyksen varapuheenjohtaja<br />

Kalle Kallio<br />

s-posti: kalle.kallio@pp.inet.fi<br />

puh. 0400 577 569<br />

Suomalainen urheiluelämä elää taas muutoksen<br />

hetkiä lähinnä valtion hallinnon osalta. Valtion<br />

hallintoa ollaan kehittämässä voimakkaasti,<br />

mutta liikunta näyttää olevan täysin heittopussin<br />

osassa, jos on uskominen niihin huhuihin, joita<br />

valtakunnassa liikkuu ja joista olen kuullut kerrottavan.<br />

Aikaisemmin olen kertonut, kuinka liikuntarakentamisen<br />

tutkimus ja kehitys ollaan viemässä<br />

pois ministeriöstä. Viimeisin tieto kertoo,<br />

kuinka läänien organisaatiot ovat tällä hetkellä<br />

muutoksen kourissa.<br />

Liikuntalaitosrakentaminen, suunnittelun ja<br />

rakentamisen ohjaus sekä tutkimus- ja kehitystoiminta<br />

näyttävät olevan valtion hallinnon huutolaispoikia.<br />

On ikävää nähdä, kuinka monien<br />

miljardien eurojen omaisuuden hoito ja uusien<br />

hankkeiden ohjaaminen ei tunnu kiinnostavan<br />

valtion hallinnon kehittäjiä eikä poliitikkoja. Kuitenkin<br />

on kysymyksessä erikoisrakentaminen ja<br />

siihen vaadittava erikoisosaaminen. Tulee mieleen,<br />

että kukaan ei ota kantaakseen vastuuta<br />

siitä, miten maatamme kehitetään ainakaan liikuntarakentamisen<br />

osalta – eikä myöskään sitä,<br />

miten pitkäjänteisesti loisimme valtakuntaan paremmat<br />

ja toimivammat ratkaisut liikunnalle. Tätä<br />

ei keskitetysti ja koordinoidusti voi mielestäni<br />

hoitaa mikään muu kuin valtio.<br />

Liikuntarakentamisen erikoiskysymykset<br />

selvitettävä<br />

Jotenkin tuntuu niin pahalta näin urheiluihmisenä,<br />

kun kukaan ei tunnu välittävän siitä, missä urheillaan.<br />

Yhteiskunnan rahaa kuitenkin syydetään satoja<br />

miljoonia vuodessa liikuntarakentamiseen, mutta<br />

rahankäytön tehokkuutta ja hankkeiden laatua ei<br />

haluttaisi valvoa. Tänä päivänä puhutaan jatkuvasti<br />

tehokkuudesta, mutta tällä alueella tuntuu kuin sitä<br />

sanaa ei olisi koskaan kuultukaan.<br />

Toivotaan kuitenkin, että tutkimukset ja selvitykset,<br />

joita vuosien varrella on tehty huomattava<br />

määrä ja parhaillaankin on valmistunut, auttaisivat<br />

rakentamisen laadun kehittämisessä. Maahamme<br />

olisi kiireesti saatava jonkinlainen liikuntarakentamisen<br />

kehitysyksikkö, joka voisi paneutua<br />

liikuntarakentamisen erikoiskysymysten selvittämiseen.<br />

Siinä ei raha menisi hukkaan.<br />

Yksikkö voisi sitten teettää selvityksiä eri tutkimuslaitoksilla<br />

ja laajasti koordinoida koko liikuntarakentamisen<br />

kenttää. Näin palveltaisiin etenkin<br />

kuntia, jotka melkein poikkeuksetta rakentavat<br />

aina ainutkertaista kohdetta ja hyvin usein tekevät<br />

samoja virheitä kuin muillakin paikkakunnilla<br />

on samanlaisissa tilanteissa tehty.<br />

Lattioiden liukkauden syitä selvitetty<br />

Uimahallien lattioiden liukkaus on puhuttanut ja<br />

puhuttaa jatkuvasti edelleen. Tampereen teknillinen<br />

yliopisto on opetusministeriön rahoituksella<br />

selvittänyt ongelmaa, ja työ on tällä hetkellä loppusuoralla.<br />

Tutkimuksessa on mm. todettu, että uimahallin<br />

lattioiden liukkauteen vaikuttavat seuraavat<br />

tekijät:<br />

Laattatyyppi ja sen kitkaominaisuudet sekä<br />

saumauksen laatu (sauma-aineen jäämät<br />

laatoissa)<br />

Laattapintojen puhtaus<br />

Veden määrä lattialla:<br />

✓ Kävijämäärät<br />

✓ Lattiakaivojen kallistukset (suositus<br />

pulpettikallistus)<br />

✓ Painanteet lattialla (työvirheet)<br />

✓ Lattialämmitys, kuivattaa laattoja<br />

Edellä mainitut ovat asioita, jotka ovat erittäin<br />

tärkeitä. Niitä ei saa ohittaa suunnittelussa ja rakentamisessa<br />

olan kohautuksella. Näitä asioita<br />

tullaan varmasti tarkastelemaan usein rakentamistilanteissa<br />

ja myös yhdistyksemme palstoilla.<br />

Onhan asia erittäin tärkeä laadukkaan palvelun<br />

ylläpitämiseksi halleissamme.<br />

Yhdistyksemme hallitus toivoo jäseniltään<br />

aloitteellisuutta uusien asioiden keskusteluun<br />

saamiseksi. Ottakaa yhteys hallituksemme jäseniin<br />

informoidaksenne asioista, joista haluaisitte<br />

saada keskustelua syntymään. Yhdistyksemme<br />

hallituksen kokoonpano löytyy kotisivuiltamme<br />

www.ukty.net, joten ei muuta kuin yhteydenottoja.<br />

Kauniita kevätpäiviä kaikille!<br />

Terveisin,<br />

● Pertti Kärpänen<br />

puheenjohtaja<br />

38<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2009

LIIKUNTARAKENTAMISEN<br />

KEHITYSYKSIKKÖ<br />

palvelisi kuntia<br />

Uimahalli- ja kylpylätekninen<br />

yhdistys Ukty<br />

■ Yhdistyksen tarkoituksena on<br />

kehittää ja ylläpitää Suomen<br />

uimaloiden, uimahallien ja<br />

kylpylöiden toiminnallista ja<br />

teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina.<br />

Yhdistyksen<br />

tärkeimpiä toimintamuotoja<br />

ovat vuosittaisen koulutus- ja<br />

keskustelutilaisuuden (Uimahalli-<br />

ja kylpyläpäivät) järjestäminen,<br />

jäsenistölle tarkoitetut keskustelu-<br />

ja koulutustilaisuudet<br />

sekä hallituksen työskentely.<br />

Yhdistyksessä on jäseniä noin<br />

100. Uktyn jäseneksi voi liittyä<br />

uimahalli- ja kylpylätekniikkaan<br />

työnsä tai harrastuksensa perusteella<br />

perehtynyt henkilö.<br />

Alalla toimivat oikeuskelpoiset<br />

yhteisöt voivat liittyä<br />

yhdistyksen kannatusjäseniksi.<br />

Yhteystiedot<br />

Internet: www.ukty.net<br />

s-posti: info@ukty.net<br />

Yhdistyksen puheenjohtaja<br />

Pertti Kärpänen<br />

s-posti: pertti.karpanen@vierumaki.fi<br />

puh. 0400 205 296<br />

Yhdistyksen varapuheenjohtaja<br />

Kalle Kallio<br />

s-posti: kalle.kallio@pp.inet.fi<br />

puh. 0400 577 569<br />

Suomalainen urheiluelämä elää taas muutoksen<br />

hetkiä lähinnä valtion hallinnon osalta. Valtion<br />

hallintoa ollaan kehittämässä voimakkaasti,<br />

mutta liikunta näyttää olevan täysin heittopussin<br />

osassa, jos on uskominen niihin huhuihin, joita<br />

valtakunnassa liikkuu ja joista olen kuullut kerrottavan.<br />

Aikaisemmin olen kertonut, kuinka liikuntarakentamisen<br />

tutkimus ja kehitys ollaan viemässä<br />

pois ministeriöstä. Viimeisin tieto kertoo,<br />

kuinka läänien organisaatiot ovat tällä hetkellä<br />

muutoksen kourissa.<br />

Liikuntalaitosrakentaminen, suunnittelun ja<br />

rakentamisen ohjaus sekä tutkimus- ja kehitystoiminta<br />

näyttävät olevan valtion hallinnon huutolaispoikia.<br />

On ikävää nähdä, kuinka monien<br />

miljardien eurojen omaisuuden hoito ja uusien<br />

hankkeiden ohjaaminen ei tunnu kiinnostavan<br />

valtion hallinnon kehittäjiä eikä poliitikkoja. Kuitenkin<br />

on kysymyksessä erikoisrakentaminen ja<br />

siihen vaadittava erikoisosaaminen. Tulee mieleen,<br />

että kukaan ei ota kantaakseen vastuuta<br />

siitä, miten maatamme kehitetään ainakaan liikuntarakentamisen<br />

osalta – eikä myöskään sitä,<br />

miten pitkäjänteisesti loisimme valtakuntaan paremmat<br />

ja toimivammat ratkaisut liikunnalle. Tätä<br />

ei keskitetysti ja koordinoidusti voi mielestäni<br />

hoitaa mikään muu kuin valtio.<br />

Liikuntarakentamisen erikoiskysymykset<br />

selvitettävä<br />

Jotenkin tuntuu niin pahalta näin urheiluihmisenä,<br />

kun kukaan ei tunnu välittävän siitä, missä urheillaan.<br />

Yhteiskunnan rahaa kuitenkin syydetään satoja<br />

miljoonia vuodessa liikuntarakentamiseen, mutta<br />

rahankäytön tehokkuutta ja hankkeiden laatua ei<br />

haluttaisi valvoa. Tänä päivänä puhutaan jatkuvasti<br />

tehokkuudesta, mutta tällä alueella tuntuu kuin sitä<br />

sanaa ei olisi koskaan kuultukaan.<br />

Toivotaan kuitenkin, että tutkimukset ja selvitykset,<br />

joita vuosien varrella on tehty huomattava<br />

määrä ja parhaillaankin on valmistunut, auttaisivat<br />

rakentamisen laadun kehittämisessä. Maahamme<br />

olisi kiireesti saatava jonkinlainen liikuntarakentamisen<br />

kehitysyksikkö, joka voisi paneutua<br />

liikuntarakentamisen erikoiskysymysten selvittämiseen.<br />

Siinä ei raha menisi hukkaan.<br />

Yksikkö voisi sitten teettää selvityksiä eri tutkimuslaitoksilla<br />

ja laajasti koordinoida koko liikuntarakentamisen<br />

kenttää. Näin palveltaisiin etenkin<br />

kuntia, jotka melkein poikkeuksetta rakentavat<br />

aina ainutkertaista kohdetta ja hyvin usein tekevät<br />

samoja virheitä kuin muillakin paikkakunnilla<br />

on samanlaisissa tilanteissa tehty.<br />

Lattioiden liukkauden syitä selvitetty<br />

Uimahallien lattioiden liukkaus on puhuttanut ja<br />

puhuttaa jatkuvasti edelleen. Tampereen teknillinen<br />

yliopisto on opetusministeriön rahoituksella<br />

selvittänyt ongelmaa, ja työ on tällä hetkellä loppusuoralla.<br />

Tutkimuksessa on mm. todettu, että uimahallin<br />

lattioiden liukkauteen vaikuttavat seuraavat<br />

tekijät:<br />

Laattatyyppi ja sen kitkaominaisuudet sekä<br />

saumauksen laatu (sauma-aineen jäämät<br />

laatoissa)<br />

Laattapintojen puhtaus<br />

Veden määrä lattialla:<br />

✓ Kävijämäärät<br />

✓ Lattiakaivojen kallistukset (suositus<br />

pulpettikallistus)<br />

✓ Painanteet lattialla (työvirheet)<br />

✓ Lattialämmitys, kuivattaa laattoja<br />

Edellä mainitut ovat asioita, jotka ovat erittäin<br />

tärkeitä. Niitä ei saa ohittaa suunnittelussa ja rakentamisessa<br />

olan kohautuksella. Näitä asioita<br />

tullaan varmasti tarkastelemaan usein rakentamistilanteissa<br />

ja myös yhdistyksemme palstoilla.<br />

Onhan asia erittäin tärkeä laadukkaan palvelun<br />

ylläpitämiseksi halleissamme.<br />

Yhdistyksemme hallitus toivoo jäseniltään<br />

aloitteellisuutta uusien asioiden keskusteluun<br />

saamiseksi. Ottakaa yhteys hallituksemme jäseniin<br />

informoidaksenne asioista, joista haluaisitte<br />

saada keskustelua syntymään. Yhdistyksemme<br />

hallituksen kokoonpano löytyy kotisivuiltamme<br />

www.ukty.net, joten ei muuta kuin yhteydenottoja.<br />

Kauniita kevätpäiviä kaikille!<br />

Terveisin,<br />

● Pertti Kärpänen<br />

puheenjohtaja<br />

38<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2009

Järvenpää purkaa vanhan aravavuokratalon ja<br />

rakentaa paikalle vanhustentalon<br />

Toimitusjohtaja Veikko Simunaniemi<br />

(oik.) ja rakennuttajainsinööri<br />

Hannu Kanto hyvästelevät purettavan<br />

Jampankaari kuuden.<br />

40 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2009

KIINTEISTÖT<br />

TILALLE NOLLAENERGIAA<br />

Järvenpäässä 1980 rakennettu<br />

nelikerroksinen vuokratalo<br />

saa väistyä. Tilalle<br />

tulee kuusikerroksinen nollaenergiatalo<br />

vanhuksille.<br />

Lämmityksessä hyödynnetään<br />

ilmanvaihtoon kytkettävää<br />

lämpöpumppua ja<br />

aurinkopaneeleita. Rakennuskustannukset<br />

ovat noin<br />

15 prosenttia normaalitaloa<br />

kalliimmat. Hankkeeseen<br />

saadaan ARA:n korkotukea<br />

ja erityisryhmien<br />

avustusta.<br />

TEKSTI: Eero Hiltunen<br />

KUVAT: Seppo Haavisto<br />

Järvenpään kaupungin vuokrataloyhtiö<br />

Järvenpään Mestariasunnot<br />

Oy ja Kuopion Opiskelija-asunnot<br />

Oy käynnistävät kumpikin tahollaan<br />

yhteisen projektin nollaenergiakerrostalon<br />

toteuttamiseksi. Projektissa<br />

ovat mukana myös Asumisen rahoitus-<br />

ja kehittämiskeskus ARA, Sitra<br />

ja Tekes.<br />

Tavoitteita kerrakseen<br />

Passiivitaloja on rakennettu muualla<br />

Euroopassa 10 000 asunnon verran.<br />

Asia on aina vain ajankohtaisempi<br />

myös Suomessa. Energian hinta nousee<br />

jatkuvasti. Ilmastotavoitteet edellyttävät<br />

rakennuskannalta parempaa<br />

energiatehokkuutta. Pari-kolmekymmentä<br />

vuotta sitten rakennettu aravavuokratalokanta<br />

on nykymittapuun<br />

mukaan energiasyöppöä ja muutenkin<br />

perusparannusten tarpeessa.<br />

– Järvenpään ja Kuopion hankkeella<br />

yritetään löytää teknisesti, taloudellisesti<br />

ja toiminnallisesti optimaalinen<br />

konsepti toteuttaa nollaenergiarakennuksia<br />

kunnallisessa aravavuokratalotuotannossa.<br />

Samalla parannetaan<br />

kunnallisten vuokratalojen imagoa,<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2009<br />

41

KIINTEISTÖT<br />

JÄRVENPÄÄN<br />

MESTARIASUNNOT<br />

■ Järvenpään kaupungin omistama<br />

osakeyhtiö.<br />

■ Perustettu vuonna 1995.<br />

■ Omistaa noin 50 kiinteistöä ja<br />

noin 1 500 asuntoa.<br />

■ Harjoittaa rakennuttamistoimintaa.<br />

■ Liikevaihto vuonna 2007<br />

8,9 miljoonaa euroa.<br />

■ Toimitusjohtaja Veikko<br />

Simunaniemi<br />

■ Yhtiön visio: Suomen paras<br />

vuokrataloyhtiö<br />

KÄSITTEITÄ<br />

■ Normitalo:<br />

Energiantarve 60–90 kWh/m 2 /a<br />

■ Matalaenergiatalo:<br />

Energiantarve 30–45 kWh/m 2 /a<br />

■ Passiivitalo:<br />

Energiantarve 20–30 kWh/m 2 /a<br />

■ Nollaenergiatalo:<br />

Nettoenergiankulutus 0<br />

Mestariasuntojen toimitusjohtaja<br />

Veikko Simunaniemi luettelee<br />

projektin tavoitteita.<br />

Korjaaminen liian kallista<br />

Järvenpäässä hanke etenee niin,<br />

että Jampan kaupunginosassa<br />

Jampankaari kuudessa sijaitseva<br />

vuonna 1980 rakennettu 25-<br />

asuntoinen kerrostalo puretaan.<br />

Sen tilalle nousee uusi nollaenergiatalo.<br />

Purkamista varten jäljellä oleva<br />

aravalaina on maksettu pois,<br />

ja ARA:lta sekä rakennusvalvonnalta<br />

on haettu purkulupaa. Purkamiseen<br />

on haettu myös valtion<br />

purkuavustusta. Kaavamuutos on<br />

myös vireillä, uuteen taloon halutaan<br />

kaksi lisäkerrosta.<br />

Aluksi harkittiin vanhan talon<br />

korjaamista, mutta urakkahinnaksi<br />

saatu 3 000 euroa neliötä<br />

kohti oli aivan liian kallis.<br />

Korjauksessa olisi jouduttu uusimaan<br />

lähes koko ulkovaippa, ikkunat,<br />

ovet kalusteet ja yläpohja.<br />

Lisäksi vanhan talon tasoero olisi<br />

Toimitusjohtaja Veikko Simunaniemen mukaan purettavan vuokratalon<br />

vieressä oleva perusparannettu vanhustentalo ansaitsee arvoisensa<br />

naapurin.<br />

haitannut tulevaa vanhustentalokäyttöä,<br />

Simunaniemi perustelee<br />

purkuvaihtoehtoa.<br />

Purkumateriaali kiertoon<br />

Purettavan talon materiaalit kierrätetään<br />

viimeisen päälle. Kodinkoneet<br />

on jo kierrätetty, kiertoon<br />

menevät myös ikkunat. Purkutyössä<br />

betoni erotetaan teräksestä<br />

ja kumpikin materiaali uusiokäytetään.<br />

Talo on jo ollut myös ”toiminnallisessa<br />

kierrätyksessä”. Rakennusta<br />

ovat nimittäin käyttäneet<br />

harjoituksissaan poliisi, palokun-<br />

.<br />

UUTUUS!<br />

Älykäs kansisto<br />

Ulefos NV - Niemisen Valimon uutuustuote älykansisto tarjoaa<br />

helppokäyttöisen ja kompaktin tavan valvoa verkoston toimintaa.<br />

Se on suunniteltu erityisesti pinnan tasojen etävalvontaan missä<br />

tahansa verkostoa sijaitsevan kaivon yhteyteen. Tieto saadaan<br />

vaivatta käyttöön GPRS-verkon kautta, ja samaan järjestelmään<br />

voi kuulua useita valvonta- ja mittauskohteita.<br />

Loistava tapa hankkia tietoa verkostoanalyysin pohjaksi. Tilaa<br />

yksityiskohtaisempi esittely myyjiltämme!<br />

Ulefos NV Oy – Niemisen Valimo,<br />

myynti@ulefosnv.com, Puh. 010 403 4600<br />

42 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2009

ta ja puolustusvoimat.<br />

Purkutöihin on tarkoitus<br />

päästä tänä kesänä. Sitra on<br />

mukana purkuhankkeessa, josta<br />

on tarkoitus kerätä hyödynnettävää<br />

tietoa ja kokemuksia.<br />

Tilalle vanhustentalo<br />

Jampankaari kuuden talovanhuksen<br />

tilalle rakennetaan uusi<br />

talo ihmisvanhuksille. Uuteen<br />

taloon tulee kuusi kerrosta. Talon<br />

ensimmäinen kerros varataan<br />

dementikoille, yläkerroksiin<br />

tulevat asunnot ovat tavallisia<br />

asuntoja. Asuntojen koot<br />

vaihtelevat 36 neliöstä 46 neliöön.<br />

Tarvittaessa asuntoja<br />

voidaan yhdistellä.<br />

– Hankkeessa edistetään yhteisöllisyyttä.<br />

Taloon tulee ryhmäkeittiö.<br />

Asunnoissa ei ole<br />

omaa parveketta, mutta joka<br />

kerroksessa on talon eteläpäädyssä<br />

yhteisparveke. Asuntojen<br />

yhteyteen tulee myös muuten<br />

runsaasti yhteistiloja. Asukkaiden<br />

turvallisuuden takaamiseksi<br />

tulee ympärivuorokautinen<br />

päivystys, toimitusjohtaja<br />

Simunaniemi hahmottelee.<br />

Energiaomavaraisuus<br />

tähtäimessä<br />

Nollaenergiatalolla tarkoitetaan<br />

rakennusta, joka tuottaa<br />

itse tarvitsemansa energian.<br />

Tavoite on kunnianhimoinen<br />

Suomen olosuhteissa, mutta<br />

Järvenpäässä uskotaan hankkeeseen.<br />

Taloon ei tule perinteistä<br />

lämmitysjärjestelmää. Lämmityksessä<br />

hyödynnetään ilmanvaihtoon<br />

kytkettävää lämpöpumppua,<br />

jonka talteen ottama<br />

lämpö jaetaan huonetiloihin ilmalämmityksenä.<br />

Järjestelmän<br />

tehokkuutta voidaan kuvata siten,<br />

että yksi kw tuottaa seitsemän<br />

kw:a.<br />

– Lämmintä käyttövettä<br />

kuumennetaan myös ilmalämpöpumpun<br />

ja katolle sijoitettavien<br />

aurinkopaneelien avulla.<br />

Aurinkopaneeleilla on lisäksi<br />

tarkoitus tuottaa sähköä. Uudella<br />

tekniikalla hissikoneiston<br />

teho on pudotettu seitsemästä<br />

kilowatista kolmeen, ja<br />

tästäkin saadaan otettua 70<br />

prosenttia talteen, Simunaniemi<br />

kertoo.<br />

Rakennuskustannukset<br />

kalliimmat<br />

Nollaenergiatalon rakennuskustannukset<br />

ovat noin15 prosenttia<br />

kalliimmat kuin normaalitalossa.<br />

Rakennukseen<br />

tulee sprinklaus. Lämmityksen<br />

ohella suunnitelmissa on kiinnitetty<br />

huomiota kesäkuumalla<br />

tarvittavaan viilennykseen.<br />

Viilennystä ei aiota hoitaa koneellisesti,<br />

vaan käytetään passiivisia<br />

menetelmiä.<br />

Parvekkeet suunnitellaan<br />

siten, että ne varjostavat ja viilentävät.<br />

Ulkoseinille rakennetaan<br />

myös varjostavia säleikköjä.<br />

Pakkashuippuja varten varaudutaan<br />

käyttämään sähkölämmitystä.<br />

Energiansäästö on usean tekijän<br />

summa. Simunaniemen<br />

mukaan noin yksi kolmasosa<br />

saavutetaan rakenteellisilla<br />

ratkaisuilla muun muassa lisälämmönerityksellä.<br />

Toinen<br />

kolmannes tulee muusta tekniikasta,<br />

esimerkiksi lämpöpumppu-<br />

ja aurinkokennotekniikasta.<br />

Viimeinen kolmannes<br />

riippuu asukkaista ja heidän<br />

asumistottumuksistaan.<br />

– Onkin tärkeätä motivoida<br />

ja kouluttaa asukkaat nollaenergiatalon<br />

tavoille, Veikko<br />

Simunaniemi korostaa.<br />

Asukkaat eivät joudu<br />

maksumiehiksi<br />

Järvenpään nollaenergiatalo on<br />

kokeiluprojekti, jonka edut tulevat<br />

asukkaiden hyväksi, mutta<br />

asukkaat eivät joudu kokeilun<br />

maksajiksi. Rakennustyöhön<br />

saadaan ARA:n korkotukea<br />

ja erityisryhmien avustusta.<br />

Sitra rahoittaa purkuhanketta<br />

ja Tekes itse nollaenergiaprojektia.<br />

Dementiakerroksen suhteen<br />

aiotaan hyödyntää arvonlisäverovapautta.<br />

Tulevan<br />

vuokran suuruudeksi arvioidaan<br />

noin 13 euroa/m 2 /kk.<br />

Talon pitäisi valmistua vuoden<br />

2011 alkupuolella. <br />

www.nollaenergia.fi<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2009<br />

43

Kiskon kunnantalo toimi entisessä<br />

meijerissä, joka on rakennettu<br />

1920-luvulla. Kunnantalo<br />

siitä tuli 1970-luvulla. 1 700 neliötä<br />

odottaa nyt uusiokäyttöä.<br />

Muutosjohtaja Seppo Koskinen<br />

on siirtynyt Kiikalan kunnanjohtajan<br />

tehtävistä Salon kaupungin<br />

hektisempiin kuvioihin.<br />

Salo ja Hämeenlinna etsivät rakennuksille uusiokäyttöä<br />

LIITOSKUNNAT ovat monen<br />

kunnantalon loukussa<br />

Vuodenvaihteen kuntaliitokset<br />

asettivat Salon<br />

ja Hämeenlinnan kaupungit<br />

kinkkisen ongelman<br />

eteen: mitä tehdä<br />

ylimääräisillä kunnantaloilla?<br />

TEKSTIT ja KUVAT:<br />

Marjukka Kulmanen<br />

Kokonaisia kunnantaloryppäitä<br />

vapautuu palveluksesta<br />

kuntaliitosten myötä. Esimerkiksi<br />

Salossa kyse on 10 000 neliöstä.<br />

Salo sai kuntaliitoksen myötä<br />

yhdeksän kunnantaloa, joista<br />

vain yhdelle se on sinetöinyt jatkokäytön.<br />

Aikaisemmin Salolla<br />

ei ole ollut yhtäkään varsinaista<br />

kaupungintaloa: oli suojellut rahatoimiston<br />

ja kouluviraston talot,<br />

jotka ovat palvelleet jo Salon<br />

kauppalaa.<br />

Uudessa Salossa syntynyttä<br />

monen kunnantalon loukkua<br />

ratkoo entinen Kiikalan kunnanjohtaja,<br />

nykyinen Salon muutosjohtaja<br />

Seppo Koskinen.<br />

– Muurlassa parakki, Perniössä<br />

tyypillinen 1950-luvun virastotalo,<br />

Kiikalassa hieno hirsirakennus,<br />

Kuusjoella sekasikiö, Perttelissä<br />

entinen pankki, Kiskossa<br />

vanha meijeri, Halikossa vanha<br />

viehättävä asuntola, Suomusjärvellä...<br />

Hmmmm, tästä voisi vaikka<br />

luopua, Särkisalosta ei raaskisi<br />

luopua, se on tosin niin hieno, et-<br />

Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy<br />

Salo sai kuntaliitoksen myötä yllin kyllin kunnantaloja. Lisää tulee, kun kaupunki rakentaa suojeltujen kouluviraston (kuva vas.) ja rahatoimiston<br />

(kuva oik.) väliin uuden kaupungintalon (havainnekuva kesk.).<br />

44 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2009

KIINTEISTÖT<br />

tä menisi varmasti kaupaksi, Koskinen<br />

pohdiskelee.<br />

Kokonaan autioina tilat eivät<br />

vielä ole yhdessäkään Salon uudessa<br />

kaupunginosassa. Kunnantaloja<br />

käytetään yhä palvelupisteinä<br />

ja kokoustiloina.<br />

Halikossa kuulemma ”on ja<br />

pysyy” koko Salon kaupungin<br />

teknisen toimen tukikohta. Perttelissä<br />

jatkavat kunnan muutamat<br />

toimipisteet sovitut kaksi vuotta.<br />

Muissa entisissä kunnantaloissa<br />

hyörii porukkaa pakkaamassa.<br />

Arkistoille ja tavaroille etsitään<br />

kuumeisesti uusia turvapaikkoja<br />

ja uusiokäyttöä. Esimerkiksi<br />

Kiikalan valtuustopöydät<br />

palvelevat jo koulun käsityöluokan<br />

työpöytinä.<br />

Useilla kunnantaloilla<br />

monikäyttötausta<br />

Maalaiskunnissa kunnan palvelut<br />

on aloitettu yleensä ”kunnan<br />

huoneissa”, jotka ovat sijainneet<br />

sulassa sovussa postin, pankin,<br />

asuntojen tai muun käytön<br />

kanssa. Montaakaan vanhimmista<br />

kunnantaloista ei ole alun<br />

perin rakennettu hallintotarkoituksiin.<br />

Salon kauppalallekin, samoin<br />

kuin sittemmin kaupungille<br />

riitti kaksi hallintorakennusta,<br />

joista toinen oli entinen koulu.<br />

– Kiikalan kartanomainen rakennus<br />

on ollut kunnan lääkärin<br />

asunto sekä pankki, Seppo Koskinen<br />

kertoo.<br />

Kunnantalojen rakennushistorialliset<br />

arvot ja asema kansalaisten<br />

mielessä on otettava huomioon<br />

jatkokäyttöä pohdittaessa.<br />

– Kunnantalot tarvitsevat<br />

Kalvolan kunta osti 1921 Iittalan lasitehtaan isännöitsijältä Lars<br />

Sonckin piirtämän yksityisasunnoksi suunnitellun kivilinnan.<br />

Kalvolan palvelupisteessä työskentelevät edelleen toimistosihteerit<br />

Leena Vilonen ja Tuula Sinkkonen. Antero Aho pistäytyy usein järjestämässä<br />

arkistoja ja suunnittelemassa serverille uutta paikkaa.<br />

saattohoitoa, jotta ne pysyvät<br />

asukkaiden mentaalisella kartalla.<br />

Ajellessani Someroon yhdistyneen<br />

Somerniemen läpi tajusin,<br />

että kunnantalon hävittyä<br />

kylän raitilta on kylän ilmeestä<br />

kadonnut olennainen osa, Koskinen<br />

sanoo.<br />

Tällaisista esimerkeistä muutosjohtaja<br />

kertoo oppineensa, että<br />

taloihin tarvitaan oikeaa toimintaa<br />

myös jatkossa. Pelkästä taloudellisesta<br />

järkeistämisestä ei<br />

voi olla kysymys.<br />

– Jos toiminta loppuu, muuttuu<br />

jopa kaupunginosan imago.<br />

Ratkaisut ennen seuraavaa<br />

lämmityskautta<br />

Muutosjohtaja Koskinen johtaa<br />

”pitkällistä neuvonpitoa” kunnantalojen<br />

käyttöstrategioista.<br />

Aikaa ei silti ole haaskattavaksi.<br />

Liitoskysymystä ratkaistaessa on<br />

sovittu, että talojen käyttötarkoitus<br />

pyritään ratkaisemaan ”ennen<br />

seuraavaa lämmityskautta”.<br />

– Keskustelemme asiat kaikkien<br />

osallisten kanssa ennen päätöksentekoa.<br />

Olisi tärkeää säilyttää<br />

joitain kunnallisia palveluja,<br />

mutta ne tarvitsevat rinnalleen<br />

muita tilojen käyttäjiä eli siis uusia<br />

maksajia.<br />

Ylläpito on kallista, mutta se<br />

on säilymisen elinehto. Kiskossa<br />

ja Perniössä on osittain kylmää<br />

tilaa, joka säilyy kyllä. Kaikissa<br />

muissa tiloissa on pidettävä<br />

päällä ainakin peruslämpö, jotta<br />

rakennus ei mene pilalle.<br />

Luontevia käyttäjiä voisivat olla<br />

kirjastot, musiikkikoulut, päiväkodit<br />

ja kansalaisopistot.<br />

– Käyttäjät pitävät tilat lämpiminä<br />

ja kunnossa. Valtuusto linjaa,<br />

pidetäänkö tiloja yllä kunnan<br />

palvelujen ja kenties järjestöjen<br />

tukikohtina. Muistoja ja elävää<br />

käyttökulttuuria ei saa myydä<br />

mihin tahansa hintaan, Seppo<br />

Koskinen korostaa.<br />

Uusi kaupungintalo<br />

suunnitteilla<br />

Salon nykyiset kaksi suojeltua<br />

kaupungin tukikohtaa saavat todennäköisesti<br />

pihapiiriinsä uuden<br />

kaupungintalon. Uudisrakennus<br />

noudattaa samaa mittakaavaa<br />

kuin vanhat: siitä tulee<br />

kaksikerroksinen. Myös paikka<br />

on keskeinen: talo noussee jokivarteen<br />

torin ja kirkon väliselle<br />

akselille.<br />

– Kaupungintalosta tulee kutsuva<br />

ja helposti lähestyttävä, Salon<br />

kaupunkisuunnittelujohtaja<br />

Jarmo Heimo luonnehtii suunnitelmaa.<br />

Kaupunki järjesti suunnittelukilpailun,<br />

jonka voitti helsinki-<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2009<br />

45

KIINTEISTÖT<br />

läinen arkkitehtitoimisto Hannu<br />

Jaakkola Oy. Tilojen suunnittelu<br />

tuotti monitilaratkaisun, jollaisia<br />

ei vielä ole kaupunkien virastokäytössä.<br />

Salon yhdistymissopimuksessa<br />

on sovittu uuden kaupungintalon<br />

rakentamisesta. Hankesuunnitelma<br />

on hyväksytty.<br />

– Meillä on mahdollisuus<br />

aloittaa työt tämän vuoden aikana,<br />

jolloin rakennus olisi valmis<br />

vuonna 2011. Toivon että aikataulu<br />

pitää nykyisessä taloustilanteessa,<br />

Jarmo Heimo sanoo.<br />

Kalvolan jugendlinnaa<br />

ei pureta<br />

Hämeenlinnan kaupunki omistaa<br />

Kalvolan entisen kansallisromanttisen<br />

kunnantalon. Kaupungin<br />

liikelaitos Linnan tilapalvelut<br />

Oy on tehnyt alustavan<br />

myyntiluettelon kuuden kunnan<br />

(Hauho, Kalvola, Lammi, Renko,<br />

Tuulos ja Hämeenlinna) yhdistymisen<br />

seurauksena vapautuneista,<br />

mahdollisesti purettavista,<br />

myytäviksi aiotuista ja myynnissä<br />

olevista rakennuksista.<br />

– Kalvolan kansallisromanttisen<br />

kunnantalon kohtalo on vielä<br />

avoin, mutta ainakaan taloa ei<br />

pureta, Hämeenlinnan kiinteistökehityspäällikkö<br />

Antero Aho<br />

lupaa.<br />

– Vaihtoehtomme ovat pitää<br />

joko tässä tai viereisessä lääkärin<br />

asuntona olleessa rakennuksessa<br />

kaupungin palvelupiste.<br />

Kalvolan kunnantalolla toimii<br />

nykyisellään palvelupiste. Maanmittarin<br />

jakokokouksia ja tiekokouksia<br />

järjestetään kokoushuoneessa.<br />

Lääkärin talossa on tätä<br />

nykyä sosiaalitoimisto.<br />

Kivilinna lämpiää<br />

maakaasulla<br />

Ennen siirtymistään Hämeenlinnan<br />

kaupungin palvelukseen<br />

Antero Aho työskenteli yhdeksän<br />

vuotta Kalvolan teknisenä<br />

johtajana. Hän kertoo, että<br />

kunnantalo on Lars Sonckin<br />

alun perin Iittalan lasitehtaan<br />

johtajalle 1910 suunnittelema<br />

rakennus.<br />

Kunnan käyttöön kivilinna<br />

siirtyi 1920-luvulla. Silloin yläkertaan<br />

jäi asuntoja. Rakennuksessa<br />

on eri vaiheissa toiminut<br />

myös pankki, poliisiputka ja jopa<br />

punakaartin päämaja.<br />

Jugendlinna on hyvin säilynyt.<br />

Jäljellä ovat kakluunit, takorautakaiteet<br />

ja lyhdyt, kattojen<br />

muodot, seinäpinnat ja lamppujen<br />

kakut. Portaikossa on kivettyneitä<br />

oravia, jotka kertovat talon<br />

menneisyydestä pankkina.<br />

Talo käyttää lämmitykseen<br />

lasitehtaan peesissä maakaasua.<br />

Se olisi tulevaisuudessakin talon<br />

lämmitysmuoto. Iittalassa vedetään<br />

paraikaa uutta putkea myös<br />

koulukeskukseen.<br />

– Jos talo siirtyy uudelle käyttäjälle,<br />

meidän on päivitettävä<br />

lämmön- ja sähkönjakelulinjojen<br />

tilanne. Kävi talon kuinka tahansa,<br />

iso serveri vaatii uuden kodin,<br />

Antero Aho sanoo. <br />

KAUNEIN KUNNAN-<br />

TALO -ÄÄNESTYS<br />

■ Arkkitehti Markku Axelsson<br />

kertoo, että keräämällä ehdotuksia<br />

ja järjestämällä nettiäänestyksen<br />

”Kaunein kunnantalo”<br />

Kuntaliitto osaltaan kiinnittää<br />

kuntien huomiota rakennusperintöön<br />

ja paikallisiin ominaispiirteisiin.<br />

■ Liittoon on tähän mennessä<br />

tullut yli 70 kandidaattia kauneimman<br />

kunnantalon äänestyskilpailuun.<br />

Kuntaliitto on joutunut<br />

suorittamaan itse äänestykseen<br />

tulevista esikarsintaa.<br />

■ Nettiäänestys on käynnissä<br />

osoitteessa www.kunnat.net.<br />

■ Tulokset julkistetaan Euroopan<br />

rakennusperintöpäivien päätapahtumaviikolla<br />

11.–13.9.<br />

■ Lisätietoja:<br />

Markku Axelsson<br />

markku.axelsson@kuntaliitto.fi<br />

HUOMINEN<br />

RAKENNETAAN<br />

TÄNÄÄN<br />

Vähemmän<br />

materiaalia<br />

Osasto Q1<br />

Pitkäikäiset<br />

tuotteet<br />

Kierrätettävät materiaalit<br />

Saint-Gobain Pipe Systems Oy<br />

Nuijamiestentie 3 A, 00400 HELSINKI<br />

Merstolantie 16, 29200 HARJAVALTA<br />

Puh. 0207 424 600, fax 0207 424 604<br />

E-mail: sgps.finland@saint-gobain.com<br />

www.sgps.fi<br />

46 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2009

e-<br />

ts<br />

ma<br />

Päätöksen paikka | Rum för beslut<br />

2009<br />

Kunnantalot kunniaan<br />

■ Tämän vuoden Euroopan rakennusperintöpäivien<br />

tarkoituksena<br />

on kohottaa kuntien itsetuntoa<br />

ja saada ne arvostamaan<br />

myös entisiä kunnantupiaan<br />

ja kauppalantalojaan.<br />

– Kaupungit eivät ole kovinkaan<br />

ylpeitä maalaismenneisyydestään,tutkija<br />

Lauri Putkonen<br />

selittää. Putkonen on toimittanut<br />

Euroopan rakennusperintöpäivien<br />

teemajulkaisun ”Päätöksen<br />

paikka, Kunnantalot ja<br />

kaupungintalot”.<br />

– Kuntakentän myllerryksessä<br />

viimeisinkin arvostuksen häivä<br />

jää helposti uuden kulttuurin<br />

alle, Putkonen sanoo.<br />

Kuitenkin eurooppalaisessa<br />

perinteessä kunnan-, kauppalan-<br />

ja kaupungintalot ovat jo<br />

keskiajalta antaneet yhdyskunnille<br />

kasvot.<br />

– Lappeenrantaan aikoinaan<br />

Päätöksen paikka<br />

Kunnantalot ja kaupungintalot<br />

Rum för beslut<br />

Kommun- och stadshusen<br />

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT<br />

DAGARNA FÖR EUROPAS BYGGNADSARV<br />

2009<br />

Päätöksen paikka, Kunnantalot<br />

ja kaupungintalot -julkaisussa<br />

esitellään tie pitäjäntuvista<br />

kunnantupiin ja kunnantaloihin.<br />

Julkaisua<br />

voi tilata osoitteesta<br />

erp@kotiseutuliitto.fi.<br />

liittyneessä Lauritsalassa on<br />

Erkki Huttusen suunnittelema<br />

kunnantalo, jota ei enää siinä<br />

käytössä tarvita, Lauri Putkonen<br />

mainitsee yhden paikallisen esimerkin.<br />

– Hyvinkäällä on väkivaltaisesti<br />

korjattu kauppalantalo.<br />

Valkeakoskella entinen kauppalantalo<br />

on nykyinen kaupungintalo.<br />

Espoossa on vielä olemassa<br />

kolmen sukupolven talot:<br />

pitäjäntalo, vanha maalaiskunnan<br />

talo ja kaupungintalo.<br />

Jälkimmäisen korjaamisesta tai<br />

korvaamisesta kokonaan uudella<br />

rakennuksella keskustellaan<br />

parhaillaan, Putkonen kertoo.<br />

Kunnantalojen<br />

vaihtelevat kohtalot<br />

Suomen Kuntaliitto on yksi Euroopan<br />

rakennusperintöpäivien<br />

järjestäjistä. Kuntaliiton arkkitehti<br />

Markku Axelsson näkee<br />

kunnantaloille hyvin erilaisia tulevaisuuden<br />

kohtaloita.<br />

– Kuntien yhdistyessä kuntien<br />

keskushallintotilojen tarve<br />

vähenee. Kunnantalo saatetaan<br />

myydä pois, kuten Lohjalla<br />

Sammatin kunnantalo. Se voi<br />

joutua kokonaan toiseen tarkoitukseen<br />

tai talo palautuu takaisin<br />

elävään käyttöön, kuten<br />

Helsingin Leijonakortteleissa.<br />

– Voihan käydä jopa niin, että<br />

kunnantaloja ei nykyisessä<br />

määrin tulevaisuudessa enää<br />

ole, koska yhteydenpito hoidetaan<br />

internetin kautta ja kokoukset<br />

hoituvat videoneuvotteluina,<br />

kuten jo menetellään Turun<br />

saaristossa, Axelsson visioi.<br />

– Kunnan- ja kaupungintalojen<br />

helmet toivottavasti säilyvät<br />

käytössä vuosisatoja ja ovat<br />

kertomassa rakennuskulttuuristamme,<br />

arkkitehti lisää.<br />

■ ■ <br />

<br />

<br />

<br />

Vesi on elämää ylläpitävä elementti ja siksi sen<br />

kierrättäminen ja siirtäminen on yksi tuotteidemme<br />

merkittävimpiä sovelluskohteita. Laajassa<br />

tuotevalikoimassamme on mm. jätevesi- ja<br />

puhdasvesipumput, venttiilit ja säätöventtiilit<br />

sekä sekoittimet. Tarjoamme myös koko Suomen<br />

kattavan huoltoverkoston. Tutustu tuotevalikoimaamme<br />

ja toimintaamme: www.ksb.fi.<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

TERVETULOA JÄRJESTÄMÄÄN EUROOPAN<br />

RAKENNUSPERINTÖPÄIVIÄ!<br />

■ Perinteisiä rakennusperintöpäivien<br />

tapahtumia ovat olleet tutustumiskäynnit,<br />

kiertoajelut, seminaarit<br />

ja näyttelyt. Kunnan- ja<br />

kaupungintalot -teema haastaa<br />

luomaan myös uusia tapahtumamuotoja:<br />

rakennusperintöpaneeleja, kaupunginjohtajan<br />

kulttuuriympäristökahveja,<br />

lasten ja nuorten<br />

ideakilpailuja, vetävin valtuustosali<br />

-vaaleja jne. Vain kaupungintalon<br />

katto on rajana!<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2009<br />

47

VESIHUOLTO<br />

Keskuspuhdistamo ehkä 2020, tekopohjavesilaitos<br />

Tampereen seudulla vesihuollon<br />

KUNTA-<br />

TEKNIIKKA<br />

TAMPEREELLA<br />

27.–29.5.<br />

Tampereen Vesi on<br />

liikevaihdoltaan 38 miljoonan<br />

euron kunnallinen<br />

liikelaitos, joka tekee<br />

tiivistä yhteistyötä<br />

seudun muiden kuntien<br />

kanssa. Ajankohtaisia<br />

suurhankkeita ovat<br />

Tavase Oy:n tekopohjavesihanke<br />

ja Pirkanmaan<br />

keskuspuhdistamo.<br />

● Pekka Pesonen,toimitusjohtaja<br />

Tampereen Vesi<br />

Kirjoittaja on tekniikan lisensiaatti<br />

ja toiminut Tampereen Veden toimitusjohtajana<br />

1.3.2008 alkaen, sitä<br />

ennen mm. Oulun Veden johtajana,<br />

Seinäjoen vesihuoltopäällikkönä<br />

ja Kyrönjokilaakson Vesi Oy:n<br />

toimitusjohtajana.<br />

■■ Kulkutautien torjunta puhtaammalla<br />

juomavedellä ja sammutusveden<br />

tarve puukaupungissa<br />

olivat Tampereellakin alkusysäys<br />

vesilaitostoiminnalle.<br />

Veden pumppaus Tammerkosken<br />

yläjuoksulta torille puuputkessa<br />

käynnistyi jo 1835. Toinen<br />

vesilaitosvaihe alkoi 1884, kun<br />

vettä ruvettiin johtamaan Koskenniskasta<br />

kaupunkiin omalla<br />

paineellaan takorautaista putkea<br />

pitkin. Tässä vesilaitoksen matalapaineverkossa<br />

oli laajimmillaan<br />

yli sata liittymää ja useita vesiposteja.<br />

Tuolloin rakennettiin myös<br />

ensimmäiset viemärit.<br />

Kolmas, korkeapaineinen vesilaitos<br />

perustettiin matalapaineverkon<br />

rinnalle 1898. Vesilaitos<br />

koostui pumppaamosta, vieläkin<br />

käytössä olevasta Pyynikinharjun<br />

900 m 3 yläsäiliöstä ja 18 kilometristä<br />

vesijohtoja. Veden käsittelyä<br />

ei alkuaikoina tarvittu Tampereellakaan:<br />

klooraus aloitettiin<br />

1917, hiekkasuodatus 1928 ja kemiallinen<br />

puhdistus 1934. Tampereen<br />

Pispalassa toimi 1907–62<br />

Suomen ensimmäinen vesiosuuskunta.<br />

Vesihuoltoyhteistyötä<br />

seudullisesti<br />

Pääosa Tampereen vedestä otettiin<br />

Näsijärvestä 1972 saakka,<br />

jolloin Roineesta vetensä ottava<br />

Ruskon vedenpuhdistuslaitos<br />

valmistui. Vanha päävedenottamo<br />

Kaupinoja siirtyi kokonaan<br />

varalaitokseksi 1990. Nykyisin<br />

vesijohtovedestä 1/3 on pohjavettä,<br />

jota otetaan kuudesta vedenottamosta<br />

Tampereen ja Ylöjärven<br />

alueilta. Vedenkulutus on<br />

yli 50 000 m 3 päivässä. Vesijohto-<br />

48 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2009

aikaisintaan 2015<br />

suurhankkeita<br />

Nyt Suomessa taas!<br />

Ketjulaahaimia selkeytysaltaisiin.<br />

VA Teknik laahaimet ovat erittäin helppohoitoisia.<br />

Tuotteemme soveltuvat käyttäjille, jotka arvostavat<br />

hyvää laatua, erinomaista luotettavuutta sekä<br />

pitkää käyttöikää.<br />

Viimeisten 30 vuoden aikana olemme<br />

toimittaneet yli 2500 laahainta ympäri maailmaa,<br />

73 kpl Suomeen.<br />

Viinikanlahden jätevedenpuhdistamo<br />

verkostoa on 717 km.<br />

Ensimmäinen jätevedenpuhdistamo<br />

valmistui Raholaan Pyhäjärven<br />

pohjoisrannalle 1962.<br />

Nykyinen pääpuhdistamo puolestaan<br />

otettiin käyttöön Viinikanlahdessa<br />

kymmenen vuotta<br />

myöhemmin. Puhdistamot ovat<br />

mädättämöillä ja biokaasun talteenotolla<br />

varustettuja aktiivilietelaitoksia,<br />

jotka käsittelevät jätevettä<br />

yhteensä noin 80 000 m 3<br />

vuodessa. Jätevesiviemäreitä kaupungissa<br />

on 713 km ja sadevesiviemäreitä<br />

511 km.<br />

Tampereella puhdistetaan<br />

myös Kangasalan, Pirkkalan ja<br />

Ylöjärven jätevedet sekä vuodesta<br />

2010 alkaen myös Sahalahden<br />

taajaman ja Saarioisten tehtaiden<br />

jätevedet.<br />

Vesihuoltoyhteistyö on ollut<br />

viime vuosina tiivistä erityisesti<br />

Pirkkalan kunnan kanssa, jonka<br />

vesihuollosta Tampere vastaa<br />

operointisopimuksen perusteella.<br />

Meneillään on tämän vuoden<br />

ajan ns. sopeutumisjakso, jonka<br />

aikana pari vuotta käytössä<br />

olleen sopimuksen toimivuutta<br />

vielä hiotaan.<br />

Lopputilanteessa Pirkkalan<br />

kunta omistaa edelleen verkoston<br />

ja huolehtii siihen liittyvistä<br />

investoinneista. Tampereen Vesi<br />

puolestaan maksaa kunnalle<br />

Tutustu messuilla tuotteisiimme!<br />

Osasto C11<br />

Nähdään<br />

Tampereella!<br />

<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2009<br />

49

Parhaat pumput<br />

Pisimmät takuut<br />

vuokraa verkosta ja saa Pirkkalan<br />

liittyjät loppuasiakkaikseen.<br />

Tampereen Vesi on kunnan<br />

liikelaitos. Liikevaihto on 38 milj.<br />

euroa, vuotuiset investoinnit 10<br />

milj. euroa ja tuloutus omistajalle<br />

10,5 milj. euroa. Henkilöstön<br />

määrä on 153. Liitettyjä kiinteistöjä<br />

on 18 011 kpl ja asukkaita<br />

toiminta-alueella 210 000.<br />

Uudet kaava-alueet<br />

haasteellisia<br />

Tampereella rakennetaan kasvukeskusten<br />

tapaan vilkkaasti vesihuoltoverkostoja<br />

uusille kaavaalueille,<br />

jotka usein sijoittuvat<br />

aiempaa haasteellisempiin kohteisiin<br />

kasvavien etäisyyksien tai<br />

huonompien rakentamisolosuhteiden<br />

vuoksi. Erityisesti hulevesien<br />

hallinnan hyvä suunnittelu<br />

on tarpeen. Tampereen Vesi onkin<br />

tiiviisti mukana alueiden käytön<br />

suunnittelussa.<br />

Samaan aikaan nykyisten verkostojen<br />

ja laitosten saneeraustarpeet<br />

lisääntyvät ja myydyt vesikuutiot<br />

vähenevät. Omaa toimintaa<br />

onkin pystyttävä jatkuvasti<br />

parantamaan, jotta palvelutaso<br />

voidaan turvata ja taksataso<br />

pitää kohtuullisena. Toimintaprosesseja<br />

käydään Tampereen<br />

Vedessä parhaillaan läpi laatujärjestelmätyön<br />

yhteydessä.<br />

Haja-asutusalueiden vesihuoltoa<br />

Tampereen pohjoisosissa entisen<br />

Teiskon pitäjän alueella on<br />

viime aikoina myös tarmokkaasti<br />

selvitetty. Vesihuollon seudullisia<br />

toimintavarmuusselvityksiä on<br />

laadittu. Tekeillä on myös selvitys<br />

vesihuollon seudullisesta järjestämisestä,<br />

jossa etsitään parhaat yhteistyön<br />

lisäämismahdollisuudet<br />

sopimuspohjaisesta yhteistyöstä<br />

tukkuyhtiömalliin ja yhteiseen<br />

vesihuoltolaitokseen saakka.<br />

Roineesta<br />

tekopohjavettä<br />

Toinen Tampereen seudun meneillään<br />

olevista vesihuollon<br />

suurhankkeista on Tavase Oy:n<br />

tekopohjavesihanke. Sen tarkoituksena<br />

on valmistaa Roineen vedestä<br />

tekopohjavettä mm. Tampereen,<br />

Valkeakosken, Akaan<br />

ja Kangasalan tarpeisiin. Hankkeen<br />

kustannusarvio on noin 40<br />

miljoonaa euroa. Tekopohjavesilaitoksen<br />

käynnistyessä Tampereella<br />

ja Valkeakoskella luovutaan<br />

kokonaan nykyisistä pintavesilaitoksista.<br />

Näillä näkymin hanke<br />

toteutuu aikaisintaan 2015.<br />

Vesioikeudellinen lupahakemus<br />

jätettiin Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon<br />

jo 2003,<br />

Pumput kaikkiin kunnallisen<br />

vesihuollon tarpeisiin.<br />

Wilo <strong>Fi</strong>nland Oy<br />

www.wilo.fi<br />

wilo@wilo.fi,<br />

p. 0207 401540<br />

Tavase Oy:n suunniteltu tekopohjavesilaitos Vehoniemen-Isokankaan<br />

harjualueella<br />

50 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2009

VESIHUOLTO<br />

Pinsiö<br />

Julkujärvi<br />

Nokia<br />

Ylöjärvi<br />

Mustalampi<br />

Vedenpuhdistuslaitos<br />

Pohjavedenottamo<br />

Jätevedenpuhdistamo<br />

Rahola<br />

Pirkkala<br />

Hyhky<br />

Tampereen Veden vedenpuhdistuslaitokset, pohjavedenottamot ja<br />

jätevedenpuhdistamot sekä yhteistyö naapurikuntien kanssa<br />

Lempäälä<br />

Polso<br />

Kauppi<br />

Messukylä<br />

Viinikanlahti<br />

Rusko<br />

Kämmenniemi<br />

Tampere<br />

Kangasala<br />

Pintavettä<br />

Roineelta<br />

Veden myyntiä naapurikuntiin<br />

Jäteveden vastaanottoa käsiteltäväksi<br />

naapurikunnista<br />

mutta hanke ei ole sen jälkeen<br />

juurikaan edennyt. Pääsyynä<br />

hämäläisittäinkin tuskastuttavaan<br />

hitauteen on ollut hankkeen<br />

herättämä ankara vastustus<br />

erityisesti Pälkäneellä, joka ei ole<br />

hankkeessa mukana, mutta jonka<br />

alueella noin kolmasosa tarvittavasta<br />

tekopohjavedestä on tarkoitus<br />

imeyttää.<br />

Vastustuksen vuoksi mm. yhteysviranomaisen<br />

YVA-prosessissa<br />

edellyttämille lisätutkimuksille<br />

saatiin tutkimusluvat vasta<br />

KHO:n 2008 antamalla päätöksellä.<br />

Lupahakemuksen käsittely<br />

jatkuu sen jälkeen, kun imeytymismallia<br />

täydentävät lisätutkimukset,<br />

mm. merkkiainekokeet,<br />

valmistuvat.<br />

Kärhämiä on käyty myös oikeudesta<br />

pitää tutkimusaikaiset<br />

havaintoputket paikoillaan toisen<br />

maalla tutkimusten päätyttyä<br />

ja vastatakauksista, joita Tavase<br />

Oy pyysi osakkailtaan siltä<br />

varalta, että konkurssi yllättää ja<br />

omat varat eivät riitä mahdollisten<br />

vahinkojen korvaamiseen.<br />

Pirkanmaan keskuspuhdistamo<br />

Pirkkalaan<br />

Neljätoista kuntaa päätti 2007 selvittää<br />

Pirkanmaan jätevesien keskitetyn<br />

käsittelyn yhteisessä kalliopuhdistamossa.<br />

Keskuspuhdistamon<br />

yleissuunnitelma valmistui<br />

lähes kaksivuotisen suunnittelutyön<br />

jälkeen maaliskuussa<br />

2009. Työhön sisältyi kalliopuhdistamon<br />

sekä siirto- ja purkulinjojen<br />

suunnittelun lisäksi YVAprosessin<br />

läpivienti.<br />

Keskuspuhdistamon mitoitusvuosi<br />

on 2040, jolloin jätevesiä<br />

syntyy alueella keskimäärin<br />

129 000 m 3 päivässä. Asukkaita<br />

suunnittelualueella on tuolloin<br />

460 000. Suunnittelun lopputuloksena<br />

päädyttiin vaihtoehtoon<br />

VE 1, jossa puhdistamo sijaitsee<br />

Pirkkalassa lentokentän pohjoispuolella.<br />

Puhdistusprosessiksi valikoitui<br />

perinteinen aktiivilietelaitos,<br />

jota seuraa hiekkasuodatus ja<br />

jätevesien UV-desinfiointi. Lietteen<br />

käsittelyprosessina on terminen<br />

kuivaus ja poltto. Ehdotettu<br />

jätevesien purkupaikka on Pyhäjärvi<br />

Nokianvirran luusuassa.<br />

Hankkeen investointikustannus<br />

on laajimmassa vaihtoehdossa<br />

noin 360 milj. euroa, josta itse<br />

puhdistamo maksaa 244 miljoo-<br />

-laatua<br />

FlowTech maahantuo Suomeen saksalaiset<br />

HOMA-uppo- ja tyhjennyspumput, sekoittimet<br />

sekä talotekniikan tuotteet. Homan pumppuja<br />

on valmistettu jo vuodesta 1946 alkaen ja kokemuksen<br />

tuoma tietotaito näkyy tuotteissa korkeana<br />

laatuna sekä toimintavarmuutena.<br />

FlowTech tarjoaa myös Gorman-Ruppin pumput,<br />

varaosat ja huoltopalvelut asiantuntevasti.<br />

Tervetuloa osastollemme A1<br />

YT-messuille Tampereelle 27.-29.5.<br />

Gorman-Ruppin<br />

jätepumppujen laatu,<br />

huollettavuus ja varaosien<br />

saatavuus hakevat<br />

vertaansa pumppumarkkinoilla.<br />

FlowTech Oy, Kerkkolankatu 30, 05800 Hyvinkää<br />

Simo Rantanen 050 431 7599, Pentti Järvinen 050 5651 488<br />

<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2009<br />

51

naa ja jätevesien johtaminen puhdistamolle<br />

116 milj. euroa. Yhteinen<br />

puhdistamo on siirtolinjojen<br />

suurista kustannuksista johtuen<br />

kalliimpi kuin kuntien nykyisten<br />

puhdistamoiden saneeraus (ns. 0+<br />

-vaihtoehto), joka myös tutkittiin<br />

suunnittelutyön aikana.<br />

Keskuspuhdistamon käyttökustannukset<br />

ovat kuitenkin erillistä<br />

jätevesien käsittelyä halvemmat.<br />

Jäteveden hinnalla mitattuna<br />

kokonaiskustannukset ovat<br />

yhteishankkeessa kolmenkymmenen<br />

ensimmäisen vuoden aikana<br />

keskimäärin 0,25 euroa/m 3<br />

suuremmat kuin erillisessä käsittelyssä.<br />

Vertailussa ei ole otettu<br />

huomioon puhdistamokäytöstä<br />

vapautuvien alueiden arvoja,<br />

mahdollisia siirtoviemäreiden<br />

investointitukia, kalliopuhdistamon<br />

jäännösarvoja eikä mahdollisen<br />

yhteisorganisaation mukanaan<br />

tuomia tehostamishyötyjä.<br />

Hankkeen laajuus ratkeaa tämän<br />

vuoden aikana sen jälkeen,<br />

kun mukana olevat kunnat ovat<br />

ratkaisseet, lähtevätkö ne mukaan<br />

toteutusvaiheeseen. Hanke on tarkoitus<br />

toteuttaa 2020 mennessä.<br />

Typenpoistoratkaisu<br />

vaikuttaa aikatauluun<br />

Oman mausteensa hankkeeseen ja<br />

sen aikatauluun tuo se, joudutaanko<br />

Tampereen nykyisillä puhdistamoilla<br />

toteuttamaan kokonaistypen<br />

poisto jo ennen keskuspuhdistamon<br />

rakentamista vai vasta<br />

sen yhteydessä. Asia on parhaillaan<br />

KHO:n ratkaistavana Tampereen<br />

Veden maaliskuussa 2009<br />

tekemän valituksen vuoksi.<br />

Nykyisiin Tampereen puhdistamoihin<br />

jouduttaisiin tekemään<br />

typenpoistoa varten jopa 80 milj.<br />

euron laajennus alle kymmenen<br />

vuoden käyttöä varten, mikäli<br />

keskuspuhdistamo etenisi alkuperäisen<br />

aikataulun mukaan. Nähtäväksi<br />

jää, miten EU-tuomioistuimen<br />

tuleva typenpoistoratkaisu<br />

komission Suomea ja Ruotsia<br />

vastaan nostamassa kanteessa vaikuttaa<br />

lopputulokseen. ■<br />

www.tampereenvesi.fi<br />

Kotimaiset laadukkaat ja eko-tehokkaat<br />

AIRIT-ilmastimet<br />

• selvää sähkönsäästöä<br />

• portaaton säätö ja suora takaisinkytkentä<br />

happimittariin<br />

• automaattinen potkurin puhdistussykli<br />

• aina 7 metrin altaisiin soveltuva ilmastimen<br />

imuputki estää lietteen laskeutumisen<br />

• asennus ja huolto allasta tyhjentämättä<br />

MIXIT-sekoittimet<br />

• vakiona portaaton säätö<br />

• automaattinen potkurinpuhdistussykli<br />

• yksinkertainen ja luotettava rakenne<br />

• asennus ja huolto allasta tyhjentämättä<br />

Meiltä myös ilmastimien ja sekoittimien<br />

pitkä-ja lyhytaikainen vuokraus.<br />

WWW.WATERIX.COM<br />

WATERIX OY Luoteisrinne 5, 02270 Espoo • Puh. 020-7981 230 • Fax 020-7981 239<br />

52 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2009

Hyvä tyyppi<br />

Tiimipalaveri alkaa klo 10.00.<br />

Kello 9.58 olet valmiina kokoushuoneessa<br />

aiemmin lähetetyn<br />

materiaalin kanssa. Kello<br />

10.05 olet edelleen valmiina kokoushuoneessa,<br />

mutta seitsemästä<br />

kutsutusta puuttuu kaksi. Kello<br />

10.08 ensimmäinen puuttuneista<br />

pelmahtaa sisään kahvikupin<br />

kanssa. Toista puuttujaa yritetään<br />

tavoittaa puhelimitse, mutta hän<br />

ei vastaa. Kello 10.12 jälkimmäinenkin<br />

matti myöhäinen pyyhältää<br />

kokoushuoneeseen ja pummii<br />

sinulta kokousmateriaalin, sillä<br />

hän ei ”ehtinyt ottaa sitä mukaan”.<br />

Kuulostaako tutulta? Olet<br />

selvästi joutunut tekemisiin P-ihmisen<br />

kanssa.<br />

■ ■ ■<br />

Vaikka joku saattaa mielessään<br />

kirota myöhästelijöitä, tässä yhteydessä<br />

ei ole kyse rumasta sanasta<br />

vaan psykologiasta. Tarkemmin<br />

sanottua Myers-Briggs<br />

-tyyppi-indikaattorista eli<br />

MBTI:stä. MBTI on psykologinen<br />

käsite, joka kuvaa ihmisten luonteenpiirteitä.<br />

Katherine Briggs<br />

alkoi kehittää MBTI:tä tyttärensä<br />

Isabel Myersin kanssa toisen<br />

maailmansodan aikana. Taustalla<br />

oli ajatus siitä, että tieto erilaisten<br />

luonteiden mieltymyksistä auttaisi<br />

työelämään siirtyviä naisia löytämään<br />

itselleen sopivimman sotaajan<br />

pestin.<br />

MBTI-testin perusteella voidaan<br />

selvittää henkilön taipumus käyttää<br />

luontevimmin neljällä ulottuvuudella<br />

jompaakumpaa kahdesta<br />

preferenssistä. Asennetta ympäristöön<br />

kuvaa ulottuvuus I-E,<br />

jossa I on sisäänpäin kääntynyt ja<br />

E ulospäin suuntautunut. Tapaa<br />

hankkia tietoa kuvataan S-N-ulottuvuudella,<br />

jossa S on tunnettujen<br />

tosiasioiden parissa pysyttelevä,<br />

N intuitiivinen yhteyksien etsijä.<br />

Päätöksenteon perustetta kuvaavat<br />

T ja F, jossa T edustaa vahvasti<br />

logiikkaan suuntautunutta<br />

analysoijaa, F tuntevaa, henkilökohtaisiin<br />

arvioihin vetoajaa. Ulottuvuus<br />

J-P taas kuvaa elämäntyyliä:<br />

J on täsmällinen ja järjestelmällinen,<br />

P joustava ja spontaani.<br />

Nämä neljä ulottuvuutta ja<br />

kahdeksan preferenssiä muodostavat<br />

16 persoonallisuustyyppiä.<br />

Persoonallisuustyyppeihin liittyy<br />

yhteisiä piirteitä ja käyttäytymistapoja,<br />

vaikka samankin tyypin sisällä<br />

olevat henkilöt ovat toki kukin<br />

omia erilaisia yksilöitään. Persoonallisuustyyppi<br />

voidaan selvittää<br />

testillä, joka sisältää esimerkiksi<br />

seuraavanlaisia väittämiä ”Et<br />

myöhästy juuri koskaan tapaamisista”<br />

tai ”Pohdit usein ihmiskuntaa<br />

ja sen tulevaisuutta”. 1<br />

■ ■ ■<br />

Itse olen MBTI:ltäni ENFJ eli<br />

’mielikuvituksellinen yhteensovittaja’.<br />

Kanssani samaa MBTI:tä<br />

edustavat esimerkiksi Bill Clinton<br />

ja Tony Blair. Olen myös se henkilö,<br />

joka on yleensä ajoissa kokouksissa<br />

ja jonka aineisto on altis<br />

pumminnalle.<br />

Eräs ystäväni on ISFP-tyyppi.<br />

Tällä ’tarkkaavaisella ja uskollisella<br />

auttajalla’ ja minulla on suuria<br />

vaikeuksia tavata. Minä kun haluaisin<br />

sopia tapaamisen kalenterin<br />

kanssa, ja hänelle se on vaikeaa.<br />

Tai kyllä hänkin pystyy sopimaan<br />

tapaamisen ennakkoon.<br />

Noin joka toisella kerralla hän ei<br />

kuitenkaan saavu paikalle. Syy<br />

saapuu yleensä tekstiviestitse keskimäärin<br />

viisi minuuttia sovitun<br />

tapaamisajan jälkeen.<br />

Viestit ovat sisällöltään tämän<br />

kaltaisia: ”Apua, orava tuli sisään<br />

ikkunasta, en pääse tulemaan”,<br />

”Voi ei, nukahdin, en voi tulla”,<br />

”Ajantaju hävisi, nähdäänkö toiste?”<br />

Tällaisen viestin saatuani kiristelen<br />

hampaitani ja lasken vähintään<br />

sataan ennen kuin vastaan.<br />

Oravan sisääntulo on ehdottoman<br />

hyvä syy, nukkuminen<br />

on toki tärkeää ja itse suuntavaistottomana<br />

voin jossain määrin<br />

ymmärtää, että joku on vailla<br />

ajantajua. Silti moinen organisoimattomuus<br />

on minulle yhtä hankalaa<br />

sisäistää kuin hänelle varmaan<br />

minun lähes pakkomielteinen<br />

tarpeeni suunnitella tapaamiset<br />

kalenterin kanssa viikkoa etukäteen.<br />

■ ■ ■<br />

Briggs ja Myers eivät toki olleet<br />

ainoita, jotka ovat pyrkineet<br />

määrittelemään ihmisen persoonallisuutta.<br />

Vastaavaan tarkoitukseen<br />

löytyy esimerkiksi DISC-toimintatyylitesti,<br />

Eysenckin persoonallisuustesti,<br />

Kolbyn oppimistyylitesti<br />

ja niin edelleen. Testit voivat<br />

olla hauskoja ja parhaimmillaan<br />

syventää käsitystä itsestä tai toisesta.<br />

Mutta oharitilanteessa ärsytystäni<br />

ei juuri helpota tieto siitä,<br />

että toinen on eri MBTI-tyyppiä<br />

kuin minä. ”Ahaa, kyseessä olikin<br />

ISFP-tyyppi, eipä sitten mitään, että<br />

odottelin häntä turhaan kymmenen<br />

asteen pakkasessa vartin.”<br />

Ei itselläni oikein toimi.<br />

Yleisesti ottaen jokainen tulisi<br />

kuitenkin hyväksyä sellaisena kuin<br />

hän on. Ja niin klisee kuin onkin,<br />

onneksi olemme kaikki erilaisia.<br />

Hienoa, että on olemassa ystäväni<br />

kaltaisia tuleen tuijottavia oravansisäänpäästäjiä!<br />

Ja onnistummehan<br />

me sentään tapaamaan aina<br />

silloin tällöin. Se on mukavaa senkin<br />

vuoksi, että ystäväni on todella<br />

hyvä tyyppi.<br />

1<br />

MBTI-tyyppinsä voi käydä selvittämässä<br />

esimerkiksi täällä:<br />

www.humanmetrics.com/cgi-win/<br />

JTypes2.asp (sivusto on englanninkielinen).<br />

● Mette Granberg<br />

on 32-vuotias liikennetekniikan<br />

DI, joka<br />

työskentelee Pääkaupunkiseudun<br />

yhteistyövaltuuskunnan<br />

(YTV)<br />

liikennesuunnittelijana.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2009<br />

53

Tilaaja-tuottaja-yhteistyö alkoi jo 2005<br />

LAHDEN SEUDUN kuntatekniikan<br />

Kariston Kivipuron kosteikkoa rakennettiin<br />

Lahdessa 2007–08. Kivipuron<br />

kosteikko on osa Kariston alueen hulevesijärjestelmää.<br />

Kosteikon tarkoituksena<br />

on toimia sadevesien laskeutusaltaana<br />

ennen kuin vedet purkaantuvat<br />

Kymijärveen.<br />

Kun eräät kaupungit ulkoistavat<br />

kuntatekniikan<br />

palvelutuotannon<br />

ja toiset perustavat yhteisyrityksen,<br />

Lahti naapurikuntineen<br />

on valinnut<br />

toisen tien. Asikkalan,<br />

Hollolan, Lahden,<br />

Nastolan ja Orimattilan<br />

infran rakentamista<br />

ja ylläpitoa on hoidettu<br />

kuntien yhteisen tuotantoyksikön<br />

avulla.<br />

● Ari Simonen, toimitusjohtaja<br />

Lahden Seudun <strong>Kuntatekniikka</strong> Oy<br />

ari.simonen@lskt.fi<br />

Lahden kaupunkiseudun<br />

seutuhallinnon alaisena neljä<br />

vuotta toiminut liikelaitos yhtiöitettiin,<br />

ja Lahden Seudun<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> Oy aloitti toimintansa<br />

tämän vuoden alussa.<br />

Yhtiöön siirtyivät liikelaitoksen<br />

kaikki 180 työntekijää. Kuluvan<br />

vuoden liikevaihdon arvioidaan<br />

olevan noin 25 miljoonaa euroa.<br />

Lahden seudulla toteutettiin<br />

ensimmäisenä Suomessa seudullinen<br />

kuntatekniikan tilaaja-tuottaja-malli<br />

viiden kunnan<br />

yhteisenä tuottajaliikelaitoksena.<br />

Se poikkesi selkeästi muun<br />

maan ajattelun valtavirrasta, jossa<br />

on nähty tuotannon yksityistäminen<br />

kokonaan tai siirtäminen<br />

yksityisen yrityksen pääomistukseen<br />

helppona ratkaisuna.<br />

Lahden seudulla ei ole haluttu<br />

antaa alan markkinoita ja<br />

hintojen sekä palvelujen saatavuuden<br />

hallintaa pelkästään jollekin<br />

isolle yksityiselle yritykselle.<br />

Seudulla toimivien alan pienempien<br />

ja keskisuurten yritysten<br />

osaaminen ja paikallistuntemus<br />

sekä niihin perustuva kilpailukyky<br />

on kuitenkin Lahden alueella<br />

saatu kuntien käyttöön tehokkaasti.<br />

Liikelaitoksen yhtiöittäminen<br />

vuoden alusta vahvistaa<br />

edelleen em. toimintamallia.<br />

Muutoksia toimintaympäristössä<br />

Liikelaitoksen perustamisen jälkeen<br />

yhteiskunnassa elettiin nopeiden<br />

muutosten aikaa 2006–08:<br />

Hankintalaki uudistettiin<br />

syksyllä 2006, sidosyksikkö<br />

määritettiin aiempaa selvemmin<br />

ja seutukokeilulaki päätettiin<br />

kumota.<br />

Julkinen omistajapolitiikka<br />

eri tasoilla keskusteluttaa,<br />

markkinaehtoisuutta peräänkuulutetaan.<br />

Omistaja-tilaajatarpeet<br />

muuttuvat, Lahdessa halutaan<br />

lisää markkinaehtoista palvelutuotantoa.<br />

Kuntalakiin tulee uusi 10a<br />

luku, joka säätelee liikelaitoksia<br />

ensimmäistä kertaa laissa. Sen<br />

mukaan liikelaitos on perustettava<br />

uudelleen 2008 loppuun<br />

mennessä.<br />

54 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2009

TEKNISET PALVELUT<br />

tuotanto osakeyhtiöön<br />

Hallituksen ja EU:n kannanotot<br />

liikelaitosten asemaan<br />

osoittavat, että liikelaitokset eivät<br />

näytä nauttivan yhteiskunnallista<br />

arvostusta.<br />

Kuntatekniikan tuotanto ja<br />

toiminta oli ollut liikelaitoksena<br />

selkeästi hyvinvointivastuista<br />

palvelutuotantoa, jossa ei ole<br />

ollut kunnilla sidottua pääomaa,<br />

vaikka toiminta on luonteeltaan<br />

yritysmäistä tuotantoa. Tällaisessa<br />

toiminnassa osakeyhtiön toimintamahdollisuudet<br />

ovat lainsäädännöllisesti<br />

liikelaitosta paremmat.<br />

Liiketoimintamuodon<br />

muutoksen valmistelu<br />

Talvella 2007–08 liikelaitos selvitti<br />

omistajiensa kantoja liiketoimintamuotoon.<br />

Omistajien edustajina olivat<br />

kunnanjohtajat (seutuhallinnon<br />

asioiden valmistelijana toiminut<br />

kunnanjohtajista muodostuva<br />

työvaliokunta) sekä valtuustojen<br />

ja hallitusten puheenjohtajisto.<br />

Seutuhallinnon työvaliokunnalle<br />

tehtiin selvitys päätöksentekotarpeesta<br />

helmikuussa 2008. Liikelaitoksen<br />

toimitusjohtajan henkilökohtainen<br />

kanta oli osakeyhtiömallille<br />

myönteinen.<br />

Seutuhallitukselle tehtiin maaliskuussa<br />

2008 vastaava esitys. Lisäksi<br />

käytiin Lahden kaupunginvaltuuston<br />

ryhmäpuheenjohtajien<br />

kanssa keskustelu, jossa syntyi<br />

konsensus osakeyhtiön perustamisesta.<br />

Lahden kaupunginhallituksen<br />

ja seutuhallituksen kannanotot<br />

osakeyhtiömallin puolesta<br />

keväällä 2008 ohjeistivat liikelaitoksen<br />

toimitusjohtajaa asian<br />

pikaiseen valmisteluun. Yleinen<br />

käsitys syntyi siitä, että Kuntatekniikasta<br />

muodostetaan osakeyhtiö<br />

viimeistään 1.1.2009.<br />

Yhtiöittämisen valmistelua<br />

varten perustettiin kolme työryhmää.<br />

Ohjausryhmä vastasi<br />

kokonaisuudesta ja osakassopimuksesta,<br />

yhtiöjärjestyksestä ja<br />

lopuksi perustamiskokouksesta<br />

kuntien valtuuttamana. Henkilöstöryhmä<br />

vastasi henkilöstösopimuksesta.<br />

Tuotantoryhmä tarkisti<br />

tekniset/tuotannolliset sopimukset.<br />

Kaikissa työryhmissä oli<br />

henkilöstön edustus. Valmistelutyön<br />

aikana konsultoitiin Kuntien<br />

eläkevakuutusta eläkevastuista ja<br />

Kuntaliittoa hankintalain soveltamisesta<br />

hankittaessa palveluja sidosyksiköltä.<br />

Yhtiön perustaminen<br />

Yhtiön perustamisesta päättivät<br />

omistajakuntien valtuustot yksimielisissä<br />

valtuustojen kokouksissaan<br />

marraskuussa 2008.<br />

Samalla päätettiin, että liikelaitoksen<br />

toiminta siirtyy liikkeenluovutuksesta<br />

annettujen määräysten<br />

mukaisesti osakeyhtiölle.<br />

Kuntien omistusosuudet yhtiössä<br />

sovittiin perustuviksi liikelaitoksen<br />

kolmen ensimmäisen toimintavuoden<br />

(2005–07) kuntakohtaisiin<br />

liikevaihtoihin. Omistusosuuksissa<br />

verrattuna lakkautettuun<br />

liikelaitokseen ei siten<br />

tullut merkittäviä muutoksia (su-<br />

ALTRO SAFETY SUOJAA SINUA LIUKASTUMISELTA –<br />

NYT MYÖS KUIVISSA TILOISSA<br />

ALTRO TIMBERSAFE<br />

- Kodinomainen<br />

- Turvallinen<br />

- Kestävä<br />

- Helppohoitoinen<br />

ALTRO SAFETY<br />

- Turvallinen<br />

- Kestävä<br />

- Helppohoitoinen<br />

Likaa hylkivät Altro-turvalattiat kuiviin tiloihin:<br />

- Maxis<br />

- Suprema<br />

- Timbersafe<br />

- Mirica info@rtv.fi , puh. (019) 7421<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2009<br />

55

TEKNISET PALVELUT<br />

LAHDEN SEUDUN<br />

KUNTATEKNIIKKA OY<br />

■ Liikelaitoksen kokonaisliikevaihto<br />

2005–08 oli 104,9 milj. euroa, yhtiön<br />

liikevaihtoennuste 2009 on 25 miljoonaa<br />

euroa.<br />

■ 93 % liikevaihdosta syntyy omistajien<br />

tilauksina, 5 % muista tilauksista ja<br />

2 % muusta toiminasta.<br />

■ Liikevaihdosta 65 % syntyy palvelujen,<br />

materiaalien ja tarvikkeiden hankinnasta<br />

markkinoilta.<br />

■ Liikelaitokselle kuntien ulkoistamasta tuotannosta<br />

valtaosa hankitaan siten vapailta<br />

markkinoilta tuottajan kilpailuttamana.<br />

■ Rakentaminen ja rakennuttaminen<br />

edustavat noin 60 % liikevaihdosta ja<br />

noin 35 % omasta työstä. Ylläpito, kadunhoito<br />

ja viherpalvelut edustavat vastaavasti<br />

40 % liikevaihdosta ja 60 %<br />

omasta työstä.<br />

■ Omaa henkilöstöä yhtiöllä on noin 180.<br />

■ Tilat ja liikkuva kalusto on vuokrattua.<br />

■ Yhtiö voi investoida mm. kalustoon,<br />

liikelaitokselle eivät investoinnit olleet<br />

sallittuja perustamissopimusten vuoksi.<br />

luissa liikelaitoksen omistus):<br />

Asikkala 3,49 % (3,25 %), Hollola<br />

19,12 % (15,95 %), Lahti<br />

66,25 % (69,97%), Nastola 6,43<br />

% (7,34 %), Orimattila 4,71 %<br />

(3,49 %). Osakepääomaksi sovittiin<br />

300 000 euroa. Samalla<br />

sovittiin osakaslainan myöntämisestä<br />

toiminnan aloituksen<br />

rahoittamiseksi.<br />

Lahden Seudun <strong>Kuntatekniikka</strong><br />

Oy:llä on poliittisesti<br />

valittu, kuusijäseninen hallitus,<br />

jossa on puhe- ja läsnäolooikeus<br />

henkilöstön edustajalla<br />

ja enemmistöosakkaan asiantuntijalla.<br />

Kaksi hallituksen<br />

jäsentä, joista toinen on puheenjohtaja,<br />

on Lahdesta.<br />

Toiminnan tavoitteet<br />

Yhtiön toiminnan tarkoituksena<br />

on varmistaa yhtiöjärjestyksessä<br />

mainittujen seudullisten<br />

kuntatekniikan palveluiden<br />

saatavuus tuottamalla<br />

niitä omistaja-tilaajille ja<br />

markkinoille kilpailukykyiseen<br />

hintaan.<br />

Yhtiön perusperiaatteita<br />

ovat toiminnan kilpailukykyisyys<br />

ja kannattavuus sekä<br />

pyrkimys vastata markkinoiden<br />

asettamiin kehittämisvaatimuksiin<br />

niin, että yhtiön<br />

arvo säilyy ja kasvaa. Lisäksi<br />

yhtiö tavoittelee vahvaa markkina-asemaa<br />

toimialallaan ja<br />

toimialueellaan kuitenkin siten,<br />

että sen sidosyksikköasema<br />

säilyy omistajiin nähden.<br />

Hankintalain mukaan sidosyksikkönä<br />

oleva tuottaja ei voi<br />

tuottaa palveluja muille kuin<br />

omistajilleen vähäistä määrää<br />

enempää.<br />

Yhtiö tuottaa sidosyksikkönä<br />

palvelut omistajilleen<br />

kannattavasti. Yhtiö tavoittelee<br />

voittoa muille kuin osakkailleen<br />

tuottamistaan palveluista<br />

ja niistä osakkailleen<br />

tuottamistaan palveluista,<br />

joiden hankinnat osakkaat<br />

hankkivat yhtiöltä kilpailuttamisen<br />

perusteella. Kuntatekniikan<br />

on säilytettävä sidosyksikköasemansa<br />

omistajiinsa<br />

toistaiseksi.<br />

Organisaatio ja<br />

tuotantomalli<br />

Kuntatekniikan organisaatio<br />

muutettiin vuoden alusta<br />

siten, että Kadunhoito ja Viherpalvelut<br />

yhdistettiin Ylläpito-liiketoiminta-alueeksi.<br />

Rakentamisen liiketoimintaalue<br />

vastaa sekä oman tuotannon<br />

rakentamisesta että ylläpidon<br />

ja rakentamisen rakennuttamisesta.<br />

Tuotantomallina on kuntien<br />

omistaman tuotannon ja yksityisten<br />

palvelujen rinnakkaiskäyttö.<br />

Kuntatekniikassa sovelletaan<br />

yleisesti rakennusalalla<br />

käytössä olevaa yritysten toimintatapaa:<br />

Omaa tuotantoa omalla<br />

henkilöstöllä<br />

Omaa tuotantoa omalla<br />

työnjohdolla ja yksityisten<br />

aliurakoitsijoiden kalustolla<br />

56 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2009

ja henkilöstöllä<br />

Rakennuttamispalvelujen<br />

kautta hankittua yksityistä valvottua<br />

tuotantoa tilaajille<br />

Yksi iso tuottaja tehokkain<br />

Tehokkain tuotantomalli kuntatilaajalle<br />

on, että yksi iso tuottaja<br />

hallinnoi ja järjestää työt tapauskohtaisesti<br />

järkevimmällä tavalla<br />

(oma työ/yhteistyö/urakointi).<br />

Koska yksityinen yritys ei katso<br />

kunnan etua, on ko. tuottajan oltava<br />

kunnan hallinnassa. Yhteistyö<br />

on nähtävä tuotantoketjuverkostona<br />

(tilaaja – päätoteuttaja –<br />

yhteistyökumppanit).<br />

Sopimuspohjaisessa kumppanuudessa<br />

sitoudutaan kehittämiseen<br />

molemmin puolin. Omassa<br />

omistuksessa oleva sidosyksikkö<br />

luo mahdollisuudet jakaa tilaajan<br />

ja tuottajan välillä kehitysvastuita.<br />

Luottamus päätoteuttajaan ja<br />

sen erikoistuminen sekä joustavuus<br />

ovat asioita, joiden vuoksi<br />

tilaaja voi luopua vastuusta tai jakaa<br />

vastuita.<br />

Kuntien teknisen sektorin<br />

vahvasti toimialakohtainen tilaajan<br />

hallintojärjestelmä ei kannusta<br />

tilaajan organisaatioiden<br />

yhteistyön lisäämiseen. Vahva, sitoutunut<br />

kuntaomistuksessa oleva<br />

tuottaja voi olla yhteistyöfoorumi,<br />

joka koordinoi eri tilaajille<br />

tuotantoa ja jopa hoitaa käytännön<br />

tuotantoyhteistyön. Alueellinen<br />

tuottaja ei kaipaa erillistä alueellista<br />

hallintoa, vaan se hoitaa<br />

asiat ja yhteydet suoraan kuntien<br />

organisaatioiden kanssa.<br />

Tuottajan on määriteltävä tarkasti<br />

ydintuotantotehtävät, jotka<br />

se haluaa hoitaa itse. Loput hankitaan<br />

ulkopuolelta ja siis markkinoilta.<br />

Toisaalta kunnan omassa<br />

hallinnassa oleva tuotanto tuo<br />

hinta- ja saatavuusvakautta. Ulkopuolisiin<br />

kumppaneihin nähden<br />

päätuottajalle avainasioita<br />

ovat sen luotettavuus ja tasapuolisuus<br />

sekä pitkäjänteisyys.<br />

Yhteiskäyttö ja tehtävien<br />

määrittely avainasemassa<br />

Ylläpidossa perinteiset kaluston<br />

ja henkilöstön ympärivuotinen<br />

yhteiskäyttö ja tehtävien määrittely<br />

ovat tehokkuuden ja markkinoiden<br />

luomisen perusedellytyksiä.<br />

Pienet tilaajakunnat saavat<br />

asiantuntemusta liittymällä<br />

suureen tuotantoyksikköön.<br />

Samoin tilattujen töiden toimitusvarmuus<br />

on paljon parempi<br />

kuin hankittaessa erillisiltä pieniltä<br />

tuottajilta.<br />

Ison tuottajan on myös helpompi<br />

rekrytoida ammattihenkilöstöä<br />

kuin pienen kunnan pieneen<br />

omaan yksikköön Se pystyy<br />

tuottamaan teknistaloudellista<br />

mittaus- ja seurantatietoa tilaajien<br />

käyttöön (esim. aurausalueiden/viheralueiden<br />

inventoinnit,<br />

hoitoalueiden laajuus/pinta-alat,<br />

toteutuneet yksikköhinnat, esitykset<br />

ylläpito- ja korvausinvestoinneista),<br />

koska omistaja voi sitä<br />

edellyttää omassa omistuksessa<br />

olevalta tuottajalta ja hankinta<br />

tehdään omalta sidosyksiköltä<br />

neuvottelumenettelyllä.<br />

Tilaaja-tuottaja-yhteistyötä<br />

voidaan tehokkaasti heti sen<br />

alussa estää tai haitata, jos<br />

jompikumpi jää heikommalle<br />

asiantuntemus- tai johtamisosaamisen<br />

suhteen,<br />

tuottajalle siirretään henkilöstö-<br />

tai työsuhdeongelmat,<br />

tehtäväjako määritetään<br />

löysästi ja tuotteistaminen jätetään<br />

tekemättä,<br />

tuottajan asema säädetään<br />

siten, ettei sille jää vapautta ”yrittää”<br />

ja esimerkiksi nostaa tilauskantaa<br />

tai tehdä samalla rahalla<br />

enemmän tehokkuuden kasvaessa<br />

tai<br />

tilaajalla ei ole kykyä tai/<br />

ja halua arvioida tasapuolisesti<br />

”oman” tuottajan laatua/hintaa<br />

yksityisen kilpailutetun tuottajan<br />

vastaaviin.<br />

Kunnan omassa omistuksessa<br />

olevan tuotannon heikkoudeksi<br />

on pyritty todistamaan sen tehottomuutta.<br />

Kun tuotanto organisoidaan<br />

yritystoiminnaksi, jonka<br />

toiminta ja tehokkuus ovat mitattavissa<br />

ja jonka henkilöstön ammattitaito<br />

ja halu oman osaamisen<br />

käyttöön tehdään mahdolliseksi<br />

ja arvostetuksi, ei kunnan<br />

omistus yksin tee tuotantoa tehottomaksi.<br />

<br />

Ympäristön kunnostaminen<br />

alkaa parhaiten<br />

kaivamalla ensin tietoa.<br />

Ekokem-Palvelu on pilaantuneiden maiden<br />

ja vesien asiantuntija. Vastaamme<br />

työn onnistumisesta alusta loppuun. Tiesitkö,<br />

että kunnostus on usein mahdollista<br />

hoitaa itse kohteessa? Ota meihin<br />

yhteyttä, niin kaivamme sinulle lisätietoa<br />

palveluistamme.<br />

www.ekokem-palvelu.fi<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2009<br />

57

Yhdyskuntapalvelujen tuottavuusvaatimukset vauh<br />

TAMPEREEN tilaaja-tuottaja-malli<br />

KUNTA-<br />

TEKNIIKKA<br />

TAMPEREELLA<br />

27.–29.5.<br />

Susanna Lyly<br />

Tampereen keskustan historiallisia puistoja kunnostetaan.<br />

Kirjastonpuiston saneerauksessa arvokasta ympäristöä kohennetaan<br />

kahden vuoden aikana. Rakennustyöt tekee kaupungin oman<br />

Infratuotannon katu- ja vihertuotanto.<br />

Tampereen kaupungin organisaatio siirtyi uuteen<br />

toimintamalliin 2007 alussa. Monitahoisen<br />

muutoksen kulmakiviä ovat tilaaja-tuottaja-malli<br />

sekä poliittista päätöksentekoa vahvistava<br />

pormestarimalli ja prosessiajattelu, jossa<br />

asiakokonaisuudet on teemoitettu kuntalaisten<br />

näkökulmasta ikäryhmien tai palveluaiheiden<br />

mukaan.<br />

● Anna-Leea Hyry, viestintäsuunnittelija<br />

Tampereen kaupunki/Viestintäyksikkö<br />

(kaupunkiympäristön kehittäminen)<br />

Pilottikohteena toiminut ympäristö-<br />

ja tekninen toimi lähti tilaaja-tuottaja-malliin<br />

etunojassa<br />

jo 2005, jolloin mallia kokeiltiin<br />

ja harjoiteltiin erityisesti teknisellä<br />

sektorilla. Vuoden 2007 alussa<br />

muodostettiin kaupunkiympäristön<br />

kehittämisen tilaajayksikkö,<br />

joka liitettiin osaksi koko<br />

kaupungin tilaajaryhmää. Teknisen<br />

toimen kaupungininsinööri<br />

Risto Laaksonen siirtyi yksikön<br />

johtoon tilaajapäällikön nimikkeellä.<br />

Kaupunkiympäristön kehittämisen<br />

tilaajayksikköön tulivat<br />

maankäytön suunnittelu, yleisten<br />

alueen suunnittelu, rakennuttaminen<br />

ja kunnossapito sekä<br />

joukkoliikenne. Prosessiin eli<br />

samaan talousarviokokonaisuuteen<br />

tuli myös maaomaisuuden<br />

hankinnasta, hallinnasta ja luovutuksesta<br />

vastaava kiinteistötoimi<br />

sekä kaupunkiympäristöä kehittävät<br />

strategiset projektit Ratina<br />

ja <strong>Vuores</strong>. Tilaajayksikkö huolehtii<br />

palvelujen järjestämisestä ja<br />

tilaamisesta. Palveluista päättää<br />

yhdyskuntalautakunta.<br />

Tuotantoyksiköiksi muodostettiin<br />

katu- ja vihertuotanto sekä<br />

suunnittelupalvelut tekemään<br />

suunnittelua, rakentamista ja<br />

kunnossapitoa. Tampereen kaupungin<br />

liikennelaitoksesta muodostettiin<br />

tuottajayksikkö. Mm.<br />

rakennusvalvonnan ja ympäristövalvonnan<br />

sekä asiakaspalvelun<br />

kokonaisuudesta muodostettiin<br />

viranomaispalvelut. Tuotantoa<br />

ohjaamaan perustettiin<br />

johtokunta.<br />

Yhdyskuntapalveluille<br />

apulaispormestari<br />

Muutos toteutettiin kaupungin<br />

olemassa olevalla henkilökunnalla.<br />

Lopputuloksena syntyi kattava<br />

kokonaisuus kaupunkiympäristön<br />

kehittämiseen uudella tavalla.<br />

Tilaajalla eli kaupunkiympäristön<br />

kehittämisellä on suomalaisessa<br />

kuntakentässä poikkeuksellisen<br />

laaja toimialue maankäytön<br />

suunnitteluttamisesta aina joukkoliikenteen<br />

hankintaan.<br />

Vuoden 2007 alussa käyttöön<br />

tullut pormestarimalli toi mukanaan<br />

myös neljä apulaispormestaria,<br />

joista yksi sai tehtäväkseen<br />

kaupunkiympäristön kehittämisen<br />

tilaajalautakunnan vastuulla<br />

olevat toiminnot. Ensimmäinen<br />

yhdyskuntapalvelujen apulaispormestari<br />

oli Tarja Jokinen,<br />

jonka kaksivuotiskauden jälkeen<br />

tehtävään tuli tämän vuoden<br />

alussa Timo Hanhilahti.<br />

Yhdyskuntalautakunnan puheenjohtajana<br />

toimivan apulaispormestarin<br />

tehtäväkenttään<br />

kuuluu mm. valmistelun ohjaaminen.<br />

Apulaispormestari osallistuu<br />

kaupunkiympäristön kehittämisen<br />

johtoryhmään, jota<br />

Risto Laaksonen vetää.<br />

– Apulaispormestarin mukana<br />

olo jo valmisteluvaiheissa on<br />

tuonut uutta jäntevyyttä ja tiedonkulun<br />

väylän poliittisen päätöksenteon<br />

ja valmistelun välille,<br />

Laaksonen toteaa.<br />

Korjausliikkeitä matkan<br />

varrella<br />

Tampereen toimintamalli on oma<br />

kokonaisuutensa, jonka käytännön<br />

toteutuksiin ei ole ollut valmiita<br />

sapluunoita. Ympäristö- ja<br />

tekninen toimiala lähti mukaan<br />

kehittämään omia ratkaisujaan<br />

sillä periaatteella, että on parempi<br />

tarttua peräsimeen kuin antaa<br />

virran viedä. Korjausliikkeisiin<br />

varauduttiin, niitä on tehty matkan<br />

varrella ja lisääkin tarvitaan,<br />

mutta suunta on selvillä.<br />

Uutta organisaatiota muodostettaessa<br />

oli vaatimuksena pitää<br />

tilaajaorganisaatio pienenä. Tähän<br />

liittyen viranomaispalvelut<br />

ohjattiin tuottajatoiminnoksi.<br />

Ratkaisu ei kuitenkaan ollut<br />

58 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2009

TEKNISET PALVELUT<br />

dittavat muutosta<br />

jalostuu kokemusten kautta<br />

luonteva, ja tämän vuoden alusta<br />

tämän vaiheen järjestelyksi tuli<br />

toimintojen siirtäminen osaksi<br />

tilaajayksikköä.<br />

Rakentamisessa ja kunnossapidossa<br />

sekä joukkoliikenteessä<br />

hankintaa on avattu markkinoille,<br />

vaikka kaupungin oma tuotanto<br />

tekeekin edelleen pääosan tehtävistä.<br />

Tilaukset tehdään oman<br />

tuotannon kanssa neuvottelumenettelyllä.<br />

Suunnittelussa on toimittu<br />

pääosin kumppanuusmallilla.<br />

Ulkopuolisen tilauskannan<br />

osuus oli ennen uutta malliakin<br />

iso esimerkiksi katusuunnittelussa,<br />

kun taas vaikkapa kaavoja on<br />

laadittu edelleen pitkälti oman<br />

tuotannon voimin.<br />

Tämän vuoden alussa muodostettiin<br />

Infratuotanto, joka<br />

kokosi yhteen katu- ja vihertuotannon<br />

sekä suunnittelupalvelut,<br />

mukaan tuli myös auto- ja konekeskus.<br />

Samalla yksiköstä muodostettiin<br />

liikelaitos. Kehitys on<br />

johtamassa entistä selvempään<br />

erotteluun tilaajan ja tuottajan<br />

tehtävien kesken.<br />

Tilaajaorganisaation<br />

resursseja lisättäneen<br />

Toistaiseksi myös omat tuottajaorganisaatiot<br />

ovat tehneet paljon<br />

sellaista työtä, jota ulkopuoliselta<br />

tuottajalta ei edellytettäisi.<br />

Kehitys johtaa tarpeeseen arvioida<br />

taas uudelleen toimintaa<br />

ja resurssien kohdentamista, eli<br />

käytännössä tilaajaorganisaation<br />

resursseja lisättäneen. Tätä muutosta<br />

valmistellaan parhaillaan.<br />

Muutos uuteen toimintamalliin<br />

on vielä kesken, ja kehityksessä<br />

eteenpäin pääseminen vaatii<br />

aktiivista johtamista ja kehittämistä<br />

sekä tilaajalta että tuottajalta.<br />

– Malliin sisältyy vaatimus<br />

tuottavuuden lisäämiseen. Nyt<br />

ei vielä olla saavutettu kaikkea.<br />

Muutos on edellyttänyt omalta<br />

tuotannolta oman kustannusrakenteen<br />

selvittämistä ja konsulttimaisen<br />

toimintatavan kehittämistä,<br />

ja vasta nyt olemme tilaajana<br />

laatimassa ensimmäistä vertailua<br />

katusuunnitteluhankkeiden<br />

kustannuksista yksityisen ja<br />

kunnan tuotannon välillä, yleisten<br />

alueiden suunnittelusta vastaava<br />

suunnittelupäällikkö Reijo<br />

Väliharju kertoo.<br />

– Muutos on varmaankin lisännyt<br />

väliaikaisesti kustannuksia,<br />

mutta nyt pitäisi päästä käsiksi<br />

tuottavuuden parantamiseen<br />

sekä tilaajan että tuottajan<br />

toiminnoissa, Väliharju lisää.<br />

– Tulevaisuudessa keskeinen<br />

kysymys on, mitä kaupunki päättää<br />

tehdä tuotannollaan, pysyykö<br />

se jatkossakin sisäisillä markkinoilla<br />

vai suuntaako myös ulkoisille.<br />

Muutos vaatii myös sekä tilaajaorganisaation<br />

vahvistamista<br />

että sen osaamisen kehittymistä,<br />

jos markkinat avataan kokonaisuudessaan,<br />

toteaa tilaajapäällikkö<br />

Risto Laaksonen. <br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2009<br />

59

Horisontti-ehdotuksessa rannan asunnoista avautuisi järvinäkymä, ja alueen sisäosassa<br />

houkuttelevuutta toisi koskelta järven rantaan saakka ulottuva kanava.<br />

RANTA-TAMPELLAN<br />

aatekilpailu ratkaistu<br />

● Ranta-Tampellan maankäytön aatekilpailun<br />

on voittanut ehdotus Horisontti, jonka tekijä<br />

on Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy.<br />

Ranta-Tampella sijaitsee Tampereen keskustan<br />

pohjoisreunalla, Tammerkosken koskenniskan<br />

itäpuolella. Sitä rajaavat Näsijärvi, Armonkallion<br />

asuinalue sekä rautatie. Alueen läpi kulkeva<br />

Kekkosentie on suunniteltu korvattavaksi<br />

maanalaisella liikennetunnelilla.<br />

Tuomariston mukaan voittanut Horisontti on<br />

voimakkaiden ideoiden ehdotus, joka luo Näsijärvelle<br />

näkyvän ja väkevän, teollisuusrakentamiseen<br />

rinnastuvan uuden kaupunkirintaman.<br />

Ehdotuksen mukaan Ranta-Tampellaan tulisi<br />

asuintilaa 147 000 k-m 2 sekä liike- ja julkista<br />

tilaa 6 000 kerrosneliömetriä. Rakennusten<br />

kerrosluku olisi matalimmillaan kaksi kerrosta,<br />

korkeimmillaan kuusitoista kerrosta.<br />

www.tampere.fi/kaavatjakiinteistot/kaavoitus/asemakaavoitus/rantatampella<br />

Espoo korjaa<br />

kouluja elinkaarimallilla<br />

● Kolmen koulun peruskorjaus<br />

ja laajennus elinkaarimallilla<br />

käynnistyy Espoossa. Kaupungin<br />

järjestämän tarjouskilpailun voitti<br />

NCC Rakennus Oy. Kokonaishinta<br />

on 53 miljoonaa euroa, josta<br />

investointien osuus on hieman<br />

alle 30 miljoonaa euroa.<br />

Sopimuskumppani vastaa<br />

koulujen peruskorjaamisen ja lisärakentamisen<br />

lisäksi myös niiden<br />

ylläpidosta, kiinteistöpalveluista<br />

ja tarvittavasta peruskorjaamisesta<br />

20 vuoden ajan.<br />

Kaupunki vastaa peruskorjausja<br />

laajennushankkeiden rahoituksesta.<br />

Kiinteistön ylläpidosta kaupunki<br />

maksaa sopimuksen mukaisesti<br />

vuosittain. Mikäli hoidossa<br />

ilmenee puutteita, vuosimaksua<br />

alennetaan.<br />

Ensimmäiset kolme koulua<br />

ovat vasta noin kolmasosa elinkaarimallilla<br />

kaikkiaan peruskorjattavista<br />

kouluista. Espoo valmistelee<br />

kilpailutusten jatkamista.<br />

MÄNTYHARJUSSA<br />

ekotehokkaat<br />

lomamessut 2011<br />

● Mäntyharjun kunta ja Osuuskunta<br />

Suomen Asuntomessut<br />

allekirjoittivat 22.4. sopimuksen<br />

loma-asuntomessujen järjestämisestä<br />

Mäntyharjussa 27.6.–<br />

10.7.2011.<br />

Messualue Pyhäkosken Pähkinälehto<br />

sijaitsee 10 kilometriä<br />

Mäntyharjun keskustasta. Messualue<br />

on kooltaan n. 29 ha, ja<br />

sinne on kaavoitettu 13 omarantaista<br />

ja 12 kuivanmaan tonttia.<br />

Tonttien myynti alkaa 10.6.<br />

Ekotehokkuus on vahvasti<br />

esillä Mäntyharjun lomamessuilla.<br />

Messut on mukana syyskuussa<br />

2008 käynnistyneessä EkoLAtuhankkeessa,<br />

jossa tutkitaan lomaasumisen<br />

ekotehokkuutta. Hanketta<br />

koordinoi Mäntyharjun Seudun<br />

Elinkeinojen Kehitys Oy.<br />

asko.patjas@mantyharju.fi<br />

www.masek.fi/projektit.htm<br />

Kerrostalon aurinko- ja pellettilämmitys<br />

on vuoden taloyhtiöteko<br />

● Kiinteistöliitto palkitsi huhtikuussa<br />

keuruulaisen taloyhtiön lämmitysratkaisun<br />

Vuoden 2008 taloyhtiötekona.<br />

Neljänkymmenen huoneiston<br />

kerrostalon öljylämmitys on vaihdettu<br />

ekologisempaan pellettilämmitykseen.<br />

Lämmitysjärjestelmän vaihdon<br />

yhteydessä otettiin käyttöön<br />

myös aurinkokeräimet, joilla tehdään<br />

mahdolliseksi edullinen käyttöveden<br />

lämmitys päivisin.<br />

Lämmitysjärjestelmän remontin<br />

takia Asunto Oy Keuruun Ylä-Kivelässä<br />

verrattiin vuosi sitten eri vaihtoehtoja<br />

tuottaa huoneistolämpö ja<br />

lämmin käyttövesi. Laskelmien mukaan<br />

öljyn korvaaminen aurinko- ja<br />

pellettienergialla kattaa jo viidessä<br />

vuodessa koko uuden järjestelmän<br />

investoinnin.<br />

Remontin ansiosta 1970-luvulla<br />

rakennetun taloyhtiön osakkaiden<br />

energialasku on selvästi pienentynyt<br />

ja ilmastomyönteisen uusioenergian<br />

ansiosta asuntojen arvo<br />

kasvanut.<br />

Aurinko- ja pellettienergiajärjestelmä<br />

maksoi taloyhtiölle noin<br />

70 000 €. Energiajärjestelmän kokonaistoimituksesta<br />

on vastannut<br />

energiayhtiö St1.<br />

Kalle Heiska<br />

Keuruulaisen kerrostalon katolla on 22 neliötä aurinkokeräimiä.<br />

Ne tuottavat isännöitsijä Jussi Särkän mukaan<br />

noin 15 MWh energiaa vuodessa. Tämä riittää lähes yksinään<br />

taloyhtiön käyttöveden lämmittämiseen.<br />

60 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2009

Ilmastonmuutos<br />

on vakava haaste<br />

● Karttakeskuksen kirja ”Muutamme<br />

ilmastoa” sai tiedonjulkistamisen<br />

valtionpalkinnon viime<br />

vuonna. Ilmastonmuutoksesta<br />

kirjoitetaan paljon, ja ristiriitaista<br />

tietoa riittää. Todistellaan<br />

ilmaston lämpenevän ihmisen<br />

toimenpiteiden johdosta tai<br />

sitten ei. ”Muutamme ilmastoa”<br />

näyttää kallistuvan ihmisen vaikutuksen<br />

todistamisen puolelle.<br />

Palkintolautakunta toteaaa muu<br />

muassa:”Kysymyksessä on poikkeuksellisen<br />

huolellisesti ja asiantuntevasti<br />

mutta samalla ymmärrettävällä<br />

tavalla kirjoitettu teos,<br />

joka toimii niin tietokirjana kuin<br />

käsikirjanakin. Teoksen luettuaan<br />

ilmaston monimutkaisuus<br />

selviää lukijalle, samoin keskustelussa<br />

yleisesti viljelty erikoisterminologia.”<br />

Kirjan tiedollisesta sisällöstä<br />

vastaavat päätoimittaja Heikki<br />

Nevanlinna ja 11 tiedemiestä<br />

Ilmatieteen laitokselta. Teknistä<br />

apua on saatu myös Karttakeskuksen<br />

asiantuntijoilta runsaan<br />

karttamateriaalin ja grafiikan toimittamisessa.<br />

Teoksen toimittajien<br />

vahvasta tieteellisestä taustasta<br />

huolimatta teos on perusinsinöörillekin<br />

sopivaa luettavaa,<br />

jos on kiinnostunut tulevien vuosikymmenien<br />

ilmaston kehityksestä<br />

maapallollamme. Muistan,<br />

kun noin kolme vuosikymmentä<br />

sitten pidettiin ihmiskunnan<br />

tulevaisuuden suurina uhkina<br />

väestön hallitsematonta<br />

kasvua ja öljyvarojen loppumista.<br />

Nyt koetaan suurimpana<br />

uhkana kasvihuoneilmiön<br />

aiheuttama ilmastonmuutos.<br />

Osaltaan tähän on vaikuttanut<br />

kehittyneiden tietojärjestelmien<br />

mahdollistamat malliskenaariot,<br />

joiden laadintaan<br />

osallistuvat kymmenettuhannet<br />

asiantuntijat.<br />

Teoksen laajasta sisällöstä<br />

voisi esimerkkeinä poimia<br />

luvut 4, 10 ja 12. Luvussa<br />

4 käsitellään Suomen ilmastoa,<br />

joka todetaan ”aika turvalliseksi”.<br />

Luvussa 10 ilmastonmuutosta<br />

on havainnollistettu<br />

antamalla Suomi-kohtaista<br />

vertaustietoa ja tietoa<br />

muutoksen vaikutuksista kasveihin,<br />

eläimistöön ja ihmisyhteisöihin.<br />

Luvussa 12 verrataan<br />

ilmaston muuttumista<br />

sairauteen, jossa potilaana on<br />

koko maapallo. Jälleen todetaan<br />

Suomesta, että selviämme<br />

muutoksesta useita muita<br />

maita paremmin.<br />

Kirja antaa ajattelemisen<br />

aihetta erityisesti niille, joilla<br />

on suurin mahdollisuus vaikuttaa<br />

tulevaisuuteen ulottuviin<br />

ratkaisuihin. Myös kuntateknikoiden<br />

ratkaisut tulevaisuuden<br />

infrastruktuurin<br />

suunnittelussa ja toteutuksessa<br />

ovat vaikeutuneet. Kuntateknikolle<br />

tavanomaisiin rutiinitöihin<br />

ei kirjasta ole käytännön<br />

apua. Sen sijaan kaavoituksessa<br />

ja muussa ympäristönsuunnittelussa<br />

työskentelevät<br />

voivat saada apua ajatteluunsa.<br />

Huippuluokan tietokirjana<br />

teos on meille jokaiselle<br />

suositeltavaa lukemista.<br />

● Arto Nuora<br />

Muutamme ilmastoa. Päätoimittaja<br />

Heikki Nevanlinna. Ilmatieteen<br />

laitos ja Affecto <strong>Fi</strong>nland Oy/<br />

Karttakeskus,2008. WS Bookwell<br />

Oy, Porvoo 2008. 237 s.<br />

Antti-matonpesualtaat<br />

ja -mattomankelit<br />

Puhdasta mukavuutta<br />

matonpesuun.<br />

- moduulimitoitus, altaiden määrää<br />

helppo lisätä<br />

- liitetään suoraan viemärijärjestelmään<br />

- oikea ergonomia<br />

Kysy lisätietoja<br />

ja pyydä tarjous!<br />

Koskentie 89, 25340 KANUNKI<br />

puh. (02) 774 4700, fax (02) 774 4777<br />

project@antti-teollisuus.fi<br />

www.antti-teollisuus.fi<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2009<br />

61

Väitteet kuntatekniikan liikelaitosten häiriköinnistä<br />

markkinoilla vailla pohjaa<br />

● Kunnalliset liikelaitokset<br />

toimivat energialaitoksia ja<br />

satamia lukuun ottamatta<br />

pääasiallisesti kuntien sisäisinä<br />

liikelaitoksina tai toteuttavat<br />

kunnan lakisääteisiä tehtäviä.<br />

Ne eivät siten kilpaile<br />

samoilla markkinoilla yritysten<br />

kanssa. Tiedot selviävät Kuntaliiton<br />

helmikuisesta kyselystä,<br />

joka lähetetttiin 25 suurimmalle<br />

kaupungille. Vastausprosentti<br />

oli 84.<br />

Kunnallistekniikan ja rakentamisen<br />

toimialalla vain<br />

kymmenen prosenttia liikevaihdosta<br />

syntyy myynnistä<br />

omistajakunnan ulkopuolelle.<br />

Osuutta voidaan pitää vähäisenä.<br />

– Vesihuollossa ei voi puhua<br />

kunnan sisäisestä liikelaitoksesta,<br />

koska palvelun<br />

loppukäyttäjiä ovat kunnan<br />

asukkaat ja elinkeinoelämä.<br />

Luonnollisesta monopoliasemasta<br />

johtuen varsinaista kilpailutilannetta<br />

vesihuollossa<br />

ei käytännössä synny, toteaa<br />

Kuntaliiton lakimies Pirkka-<br />

Petri Lebedeff.<br />

Liikelaitosten asema on<br />

noussut keskusteluun Euroopan<br />

komission Tieliikelaitoksen<br />

valtiontukea koskevan<br />

päätöksen myötä. Kunnallinen<br />

liikelaitos voidaan perustaa<br />

liiketoimintaa tai liiketaloudellisten<br />

periaatteiden mukaan<br />

hoidettavaa ja mahdollisesti<br />

lakisääteistä tehtävää<br />

varten. Valtion liikelaitokset<br />

perustetaan ainoastaan liiketoimintaa<br />

varten.<br />

– Kuntien liikelaitostoiminta<br />

on kilpailuneutraliteetin näkökulmasta<br />

pääosin kunnossa,<br />

koska kysymys on kuntien<br />

sisäisestä toiminnasta, kunnan<br />

lakisääteisten tehtävien<br />

toteuttamisesta tai luonnollisesta<br />

monopolista, Lebedeff<br />

korostaa.<br />

Mahdolliset kilpailuneutraliteettiongelmat<br />

kunnallisten<br />

liikelaitosten toiminnassa<br />

ovat pääosin poistettavissa<br />

neuvonnan, suositusten ja<br />

kuntien oman omistajaohjauksen<br />

avulla. Lainsäädäntöä<br />

voi silti olla syytä tarkentaa.<br />

Lähes kaikki kunnat ovat<br />

arvioineet tai arvioimassa liikelaitostensa<br />

toimintaa kilpailuoikeudellisesta<br />

näkökulmasta.<br />

Jotkut kunnat valmistelevat<br />

myös eräiden isojen liikelaitosten<br />

yhtiöittämismahdollisuutta.<br />

YHTEISTYÖ EI<br />

VÄÄRISTÄ KILPAILUA<br />

● Korkein hallinto-oikeus on antanut<br />

kaksi päätöstä kuntien yhteistoiminnan<br />

arvonlisäverollisuudesta. Molemmissa<br />

tapauksissa ratkaisu on kunnille<br />

ja kuntayhtymille myönteinen.<br />

KHO katsoi, että palvelut on tuotettu<br />

kuntien yhteistyön tavoitteiden mukaisesti,<br />

eikä siitä syntynyt huomattavaa<br />

kilpailun vääristymää, etteivät kunnat<br />

maksaneet arvonlisäveroa. Kunnat<br />

eivät KHO:n mukaan ole harjoittaneet<br />

toimintaansa liiketoimintana, eikä niiden<br />

siksi tarvitse maksaa arvonlisäveroa<br />

myöskään yhteistoiminnastaan sellaisista<br />

palveluista, joita yksityiset yritykset<br />

harjoittavat samoilla edellytyksillä.<br />

KHO:n päätös laajentaa kuntien<br />

mahdollisuuksia verottomaan yhteistoimintaan.<br />

Peruspalvelujen lisäksi yhteistoimintasopimus<br />

voi kattaa myös<br />

erilaiset tukitoiminnot verottomina.<br />

Olennaista on, että yhteistoimintasopimus<br />

on pääasiallisesti solmittu peruspalveluista<br />

ja tukipalvelut ovat osa<br />

suurempaa kokonaisuutta.<br />

62 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2009

Ehdotus Kannas/havainneilmakuva<br />

Tieto- ja näyttelykeskus Tali-Ihantalasta halutaan tehdä Lappeenrantaan<br />

kansainvälinen elämyskeskus, joka esittelee sota- ja rajaseudun<br />

historiaa interaktiivisesti sekä moniäänisesti.<br />

Tali-Ihantala-keskus<br />

LAPPEENRANTAAN<br />

● Lappeenrannan historiallisen<br />

Linnoituksen yhteyteen rakennettavan<br />

tieto- ja näyttelykeskus Tali-<br />

Ihantalan arkkitehtuurikilpailu on<br />

ratkennut. Sen voittivat arkkitehdit<br />

Väinö Nikkilä, Jussi Palva, Riina<br />

Palva ja Ilkka Salminen sekä<br />

avustaja, arkkitehtiylioppilas Aapo<br />

Airas Verstas Arkkitehdit Oy:stä<br />

Kannas-nimisellä ehdotuksellaan.<br />

Keskuksesta tulee ratsuväkiperinteen<br />

sekä viime sotien torjuntataistelujen<br />

tieto-, elämys- ja mediakeskus,<br />

joka tukee Linnoituksen<br />

matkailu- ja kulttuuripalveluja.<br />

Hankkeen kokonaiskustannukset<br />

ovat kuusi miljoonaa euroa.<br />

Valtio ja Lappeenrannan kaupunki<br />

rahoittavat hanketta kahdella miljoonalla<br />

eurolla molemmat, loput<br />

kustannuksista on tarkoitus kattaa<br />

varojenkeräyskampanjalla.<br />

Tieto- ja näyttelykeskus avattaneen<br />

aikaisintaan 2012.<br />

Jyrki Myllyvirta<br />

ICLEI:n hallitukseen<br />

● Lahden kaupunginjohtaja Jyrki<br />

Myllyvirta on valittu kuntien<br />

kansainvälisen ympäristöjärjestön<br />

ICLEI:n hallitukseen 2009–12. Myllyvirta<br />

on yksi hallituksen kolmesta<br />

eurooppalaisesta jäsenestä.<br />

ICLEI (Local Governments for<br />

Sustainability) on 1990 perustettu<br />

kansainvälinen järjestö, jonka tarkoituksena<br />

on paikallisen toiminnan<br />

kautta ehkäistä ja ratkaista paikallisia,<br />

alueellisia ja globaaleja ympäristöongelmia<br />

ja edistää kestävää<br />

kehitystä.<br />

ICLEI:n jäseninä on 1 075 kaupunkia,<br />

kuntaa ja maakuntaa sekä<br />

niiden järjestöä eri puolilla maailmaa.<br />

Suomesta jäseniä ovat Kuntaliitto,<br />

Espoo, Helsinki, Jyväskylä,<br />

Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pietarsaari,<br />

Pori, Riihimäki, Tampere,<br />

Turku ja Vantaa.<br />

● Jorma Ylönen<br />

RAKENNUSTYÖN<br />

turvallisuutta<br />

koskevia asetuksia<br />

yhdistetään<br />

● Rakennustyön turvallisuutta ja<br />

elementtirakentamisen työturvallisuutta<br />

koskevat asetukset yhdistetään<br />

kesäkuun alusta voimaan<br />

tulevalla asetuksella. Uuteen asetukseen<br />

yhdistetään myös määräykset<br />

työtelineiden ja putoamisen<br />

estävien suojarakenteiden käytöstä<br />

rakennustyössä.<br />

Uutena velvoitteena on, että<br />

rakennuttajan on nimettävä jokaiseen<br />

rakennushankkeeseen turvallisuuskoordinaattori.<br />

Rakennuttajan<br />

on huolehdittava, että turvallisuuskoordinaattorilla<br />

on riittävä pätevyys,<br />

asianmukaiset toimivaltuudet<br />

ja muut edellytykset huolehtia rakennushankkeen<br />

työturvallisuudesta.<br />

Asetuksessa on myös yksilöity<br />

nykyistä tarkemmin rakennuttajan<br />

asiakirjojen sisältövaatimuksia.<br />

Työkalut kaikkiin tienhoidon mittauksiin<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2009 63

Sorin silta ja areena on suunniteltu liitettäviksi toisiinsa kannella.<br />

Uusi kansi muodostaisi torimaisen aukean ja pääsisäänkäynnin<br />

areenaan.<br />

MONITOIMIHALLI RAUTATIEN PÄÄLLE<br />

● Tampereen monitoimihallille on suunniteltu paikkaa, joka sijaitsee<br />

Sorin sillasta etelään junaratojen päällä. Ehdotuksen kaupungille<br />

on tehnyt Tampereen Keskusareena Oy, puuhamiehinä Rikard<br />

Bjurström ja Harry Harkimo. Tavoitteena on areenan valmistuminen<br />

vuoden 2012 jääkiekon MM-kisoihin.<br />

Hallihankkeen toteuttaminen edellyttää rautatien kattamista<br />

kannella. Areena on tarkoitus toteuttaa yksityisenä hankkeena.<br />

Kaupungin roolina on tukea valtionosuuden saamista ja olla mukana<br />

liikenne- ym. järjestelyissä. Hankkeen kokonaiskustannukseksi<br />

on arvioitu 70 miljoonaa euroa.<br />

www.tampereenkeskusareena.fi<br />

Kuntaliitto:<br />

Jäteverotyöryhmän<br />

esitys<br />

on pettymys<br />

● Kuntaliitto arvostelee valtiovarainministeriön<br />

jäteverotyöryhmän<br />

esitystä jättää yksityiset<br />

kaatopaikat jäteverolain ulkopuolelle.<br />

– Jäteverolakia täytyisi muuttaa<br />

niin, että kunnallisten ja yksityisten<br />

kaatopaikkojen pitäjät saavat samanlaisen<br />

verokohtelun, korostaa<br />

ympäristöinsinööri Seija Paajanen<br />

Kuntaliitosta.<br />

Nykylain mukaan veroa peritään<br />

vain kunnallisille kaatopaikoille<br />

sijoitettavista jätteistä. Yksityisten<br />

kaatopaikkojen pitäjät eivät<br />

jäteveroa joudu maksamaan.<br />

Kuntaliiton mielestä jäteverolain<br />

tulisi koskea kaikkia verollisiksi<br />

luokiteltavia jätteitä riippumatta<br />

siitä, sijoitetaanko ne kunnalliselle<br />

tai yksityiselle kaatopaikalle.<br />

Myös Kilpailuvirasto on pitänyt<br />

nykyistä verokohtelua epäoikeudenmukaisena.<br />

Jäteverolakia täytyy Kuntaliiton<br />

mielestä muuttaa myös jätteiden<br />

siirron osalta. Kun lupaviranomainen<br />

vaatii siirtämään jätteet<br />

vanhalta kaatopaikalta uudelle,<br />

siirron tulee olla verosta vapaa.<br />

Kuntaliitto muistuttaa, että<br />

vuoteen 2016 ulottuvassa valtakunnallisessa<br />

jätesuunnitelmassa<br />

esitetään jäteverolakia korjattavaksi<br />

niin, että kuntien ja yksityisten<br />

omistamille kaatopaikoille<br />

sijoitettua jätettä kohdellaan<br />

samalla tavalla.<br />

Kuntaliitto pitää hyvänä valtiovarainministeriön<br />

jäteverotyöryhmän<br />

esitystä jättää jätteenpoltto<br />

verotuksen ulkopuolelle.<br />

Jätteiden hyödyntäminen energiana<br />

on välttämätöntä, jotta<br />

valtioneuvoston jätehuollolle<br />

asettamat tavoitteet saavutetaan.<br />

– Kuntaliitto vaatii myös jäteveron<br />

tuoton siirtämistä kunnille,<br />

Seija Paajanen korostaa.<br />

64 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2009

Suomen Kuntaliitto<br />

<br />

Hanna Ruotsalainen<br />

<br />

<br />

Hanne Huovinen<br />

<br />

<br />

Kirsi<br />

Rontu<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Powernet Oy<br />

Timo Kärkinen<br />

<br />

<br />

<br />

Sami Niemelä <br />

<br />

<br />

Olli Haveri <br />

<br />

<br />

<br />

Jyrki Paavilainen<br />

<br />

<br />

<br />

Ekokem Oy Ab<br />

<br />

Petri Onikki.<br />

<br />

<br />

Matti Vattulaista<br />

<br />

Atte Leppänen<br />

<br />

<br />

<br />

Sanna Supponen<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Kauko Suhonen<br />

<br />

<br />

<br />

WSP <strong>Fi</strong>nland Oy<br />

Vesa Pekka<br />

Erikkilä<br />

<br />

<br />

Saara Salmela<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Hiroko Kivirinta<br />

<br />

<br />

<br />

<strong>Fi</strong>nnmap Infra Oy<br />

<br />

<br />

<br />

Markku<br />

Pienimäki<br />

<br />

<br />

Pekka Saarinen<br />

<br />

Minna Järvenpää<br />

<br />

<br />

Mikko Erjo<br />

<br />

Paula Salminen<br />

<br />

Sini<br />

Autio<br />

<br />

Timo Pispa<br />

<br />

Auli Hovi <br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Ramboll<br />

<strong>Fi</strong>nland Oy<br />

Aimo Mustamäki <br />

<br />

<br />

<br />

Anne Leivo <br />

<br />

<br />

Harri Perkkiö<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Terttu<br />

Kurttila<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2009<br />

65

Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä<br />

lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia<br />

vuonna 2009 ja 2010 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.<br />

tapahtumakalenteri<br />

2009<br />

Yhdyskuntatekniikka YT 09<br />

27.–29.5.2009 Tampere<br />

www.yhdyskuntatekniikka.fi<br />

Kommunaltekniska dagar<br />

27.–28.5.2009 Tammerfors<br />

www.kommunerna.net/kurser<br />

Kuntatekniikan päivät<br />

28.–29.5.2009 Tampere<br />

www.kuntatekniikka.fi<br />

Maankäyttö- ja rakennuslaki<br />

4.–5.6.2009 Helsinki<br />

www.efeko.fi<br />

Pohjoismaisen tie- ja liikennefoorumin<br />

seminaari<br />

10.–11.6.2009 Kirkkonummi<br />

Lisätiedot: asa.enberg@tkk.fi<br />

Liikelaitoskonferenssi<br />

Osakeyhtiökonferenssi<br />

10.–12.6.2009 Helsinki-Tukholma-Helsinki<br />

www.efeko.fi<br />

Asuntomessut<br />

10.7.–9.8.2009 Valkeakoski<br />

www.asuntomessut.fi<br />

DT 2009, 3rd International<br />

Dry Toilet Conference<br />

12.–15.8.2009 Tampere<br />

www.drytoilet.org/dt2009<br />

Julkiset hankinnat<br />

rakennuttamisessa<br />

3.–4.9.2009 Helsinki<br />

www.kiinko.fi<br />

16th IFME World Congress<br />

on Municipal Engineering<br />

6.–10.9.2009 Melbourne<br />

www.ipwea.org.au/melb2009<br />

Kuntamarkkinat<br />

9.–10.9.2009 Helsinki<br />

www.kuntamarkkinat.fi<br />

Teknisten palvelujen<br />

tulevaisuuspäivät<br />

16.–18.9.2009 Helsinki-Tallinna-Helsinki<br />

www.efeko.fi<br />

Lautakuntapäivät<br />

1.–3.10.2009 Helsinki-Tukholma-Helsinki<br />

www.efeko.fi<br />

ALANSA YKKÖNEN<br />

Kaisu Hurme<br />

rakentaa infraa<br />

Tampereen ja<br />

Lempäälän<br />

pikkukaupungissa<br />

sivu 6<br />

Liikenne ja maankäyttö<br />

7.–8.10.2009 Helsinki<br />

www.efeko.fi<br />

Teknisen toimialan<br />

hankintafoorumi<br />

15.–16.10.2009 Helsinki<br />

www.efeko.fi<br />

Entsorga-Enteco 2009<br />

27.–30.10.2009 Köln<br />

www.entsorga-enteco.de<br />

Teolliset palvelut 09<br />

Kunnossapitokongressi<br />

28.–29.10.2009 Tampere<br />

www.expomark.fi/teollisetpalvelut<br />

Paikkatietomarkkinat<br />

3.–4.11.2009 Helsinki<br />

www.maanmittauslaitos.fi/paikkatiedot<br />

Pohjoismainen jätevesikonferenssi<br />

10.–12.11.2009 Odense, Tanska<br />

www.vvy.fi<br />

Teknisen hallinnon päivät<br />

11.–13.11.2009 Tampere<br />

www.efeko.fi<br />

2010<br />

Talvitiepäivät<br />

27.–28.1.2010 Lahti<br />

www.tieyhdistys.fi<br />

<strong>Fi</strong>nnBuild-messut<br />

6. – 9.10.2010 Helsinki<br />

www.finnbuild.fi<br />

4/2009<br />

Vesistölämpö<br />

Järvenpäähän<br />

on urheiluopistolle<br />

nollaenergiakerrostalo,<br />

Marko<br />

hyvä<br />

ratkaisu,<br />

Veikko Ruti sanoo. Simunaniemi<br />

lupaa. sivu 40<br />

Tammerkosken tehdasmiljöö<br />

maailmanperintökohteeksi?<br />

sivu 12<br />

Uusi Raasepori<br />

vaihtaa katukylttejä<br />

urakalla sivu 26<br />

Tästä kasvaa<br />

sivulla 36<br />

Salo ja Hämeenlinna<br />

ovat monen kunnantalon<br />

loukussa sivu 44<br />

Oy tuottaa kuntatekniikan<br />

palvelut<br />

Lahden seudulla sivu 54<br />

VUORES<br />

KUNTA-<br />

TEKNIIKKA<br />

TAMPEREELLA<br />

27.–29.5.<br />

2009<br />

Messuosastomme on B6<br />

Honkapuistontie 95, 28430 Pori<br />

Räätälöityjä hajunpoistoratkaisuja.<br />

Hajunpoistoratkaisut absorptioreaktorilla<br />

tai aktiivihiilellä.<br />

Suunnittelu ja konsultointi.<br />

Odoroff- hajunpoistoratkaisut jätevesipumppaamoille,<br />

jätepuristin kuiluihin,<br />

biojätetiloihin ym.<br />

Jousitie 2 C<br />

20760 Piispanristi<br />

Puh. 0207 412 140<br />

<br />

Tilaa <strong>Kuntatekniikka</strong>!<br />

Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta<br />

jatkuvana kestotilauksena<br />

69 euroa. Saat kaupan päälle<br />

toukokuussa 2009 ilmestyvän<br />

Vesihuollon osto-oppaan.<br />

Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus<br />

(8 numeroa) maksaa<br />

78 euroa, irtonumero 8,50 euroa.<br />

Tilauksen ja osoitteenmuutoksen<br />

voi hoitaa kätevimmin os.<br />

http://lehti.kuntatekniikka.fi<br />

asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi<br />

tai puh. (09) 771 2442.<br />

66 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2009

Tarkat<br />

laitos ja kunta<br />

sääasemat,<br />

ukkostutkaimet,<br />

tuulimittarit.<br />

www.sito.fi<br />

SITO on liikenteen, ympäristön ja<br />

infran suunnittelu- ja asiantuntijapalveluja<br />

tuottava moniosaaja.<br />

Palvelutarjontamme kattaa<br />

konsultoinnin, suunnittelun,<br />

rakennuttamisen ja tietotekniikan.<br />

Espoo • Kouvola • Kuopio • Lappeenranta • Rovaniemi • Tampere<br />

LIIKENNEJÄRJESTELMÄ • LIIKENTEEN HAL-<br />

LINTA • LIIKENNETURVALLISUUS • JOUKKO-<br />

LIIKENNE • LOGISTIIKKA • PROJEKTINJOHTO<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Alueidenkäyttö ja arkkitehtuuri<br />

Geotekniikka ja kenttätutkimukset<br />

Geotieteellinen konsultointi<br />

Kalliorakennus-, rakenne- ja<br />

tunnelisuunnittelu<br />

Kaukokartoitus ja GIS-konsultointi<br />

Liikenteen konsultointi<br />

Maisema- ja vihersuunnittelu<br />

Paikkatietopalvelut<br />

Siltasuunnittelu<br />

Tie-, katu- ja ratasuunnittelu<br />

Vesi- ja ympäristötekniikka<br />

Ympäristökonsultointi<br />

Pöyry Environment Oy<br />

Pöyry Infra Oy<br />

Jaakonkatu 3, 01620 Vantaa<br />

Puh. 010 33 11<br />

www.environment.poyry.fi<br />

www.infra.poyry.fi<br />

I N S I NÖÖR I T O I M I S T O<br />

LIIDEA OY<br />

www.liidea.fi<br />

08-8810300<br />

LAADUKASTA OSAAMISTA<br />

YHTEISTYÖKYKYISESTI<br />

YHDYSKUNTATEKNIIKAN<br />

ASIANTUNTIJA<br />

Ratapihantie 11, PL 114, 00521 HELSINKI<br />

Puh. (09) 8565 3800,faksi (09) 8565 3850<br />

Lohjan toimisto, Nummentie 71 A,<br />

faksi (019) 31274<br />

www.finnmap-infra.fi<br />

YMPÄRISTÖTEKNIIKAN ASIANTUNTIJA<br />

Golder Associates Oy<br />

Helsinki · Oulu · Tampere · Turku<br />

puh. (09) 5617 210 www.golder.fi<br />

• Pilaantuneen maaperän ja pohjaveden<br />

tutkiminen ja kunnostus<br />

• Jäteluokitukset<br />

• Kaatopaikkakelpoisuusarvioinnit<br />

• Hyötykäyttöarvioinnit<br />

maanrakentamisessa<br />

• Vesistöjen ja ranta-alueiden<br />

sedimenttitutkimukset ja kunnostus<br />

• Ympäristöriskien arvioinnit<br />

• Vanhojen kaatopaikkojen<br />

kunnostussuunnittelu<br />

Kotimaiset, energiaa säästävät<br />

AIRIT-ilmastimet<br />

MIXIT-sekoittimet<br />

<br />

<br />

Waterixilta kokonaispalveluna järjestelmien<br />

suunnittelu, asennus, huolto, etävalvonta ja<br />

tarvittaessa vuokraus.<br />

WWW.WATERIX.COM<br />

• rakennuttamispalvelut<br />

• vesihuollon projektinhoito<br />

• palveluhankintojen kilpailutus<br />

• lietteen jatkokäsittelyhankkeet<br />

• valmiussuunnittelu<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2009<br />

67

Vahvasta sitoutumisesta viestii:<br />

• yli 30 vuoden kokemus<br />

• yli 300 asiantuntevaa ammattilaista<br />

• loputon innostus<br />

• hitunen luovaa hulluutta<br />

Sito on suomalainen infran, liikenteen ja ympäristön moniosaajayritys,<br />

jonka palvelut kattavat konsultoinnin, suunnittelun, rakennuttamisen,<br />

kunnossapidon ja tietotekniikan.<br />

Tule tutustumaan: www.sito.fi<br />

Puhelin 020 747 6000 Espoo • Kouvola • Kuopio<br />

Lappeenranta • Rovaniemi • Tampere

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!