Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

2011Vesihuollon osto-oppaan 2011 paikat ovat nyt jaossa.Aineistopäivä on 10.6.2011.Nettioppaan suosio jatkuu.Osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fiyrityksesi tiedot ovat aina ajan tasalla.VESIHUOLLON OSTO-OPPAASTA LÖYTYVÄT✘ alan tuotteet ja palvelut aiheittain ryhmiteltyinä✘ kutakin tuotetta/palvelua ja tuotemerkkiätarjoavat yritykset yhteystietoineenversio lehti.kuntatekniikka.fiNETTIVERSIOSSA ON LISÄKSI✘ linkki yrityksen kotisivuille✘ tietojen päivitysmahdollisuus ympäri vuodenOTA YHTEYTTÄ:Marianne LohilahtiSuomen Business Viestintä Oypuh. 040 708 6640marianne.lohilahti@netti.fiPainettu opas ilmestyy syyskuussa. Se jaetaan kaikilleKuntatekniikka-lehden tilaajille sekä vesihuoltoalanpäättäjille. Lisäksi opasta jaetaan alan tilaisuuksissa syksylläsekä muun muassa Kuntamarkkinoilla 14.–15.9.2011.Vesihuollon osto-opas on hankintapäätösten tekijöidentärkeä työkalu.Tule mukaan yrityksesi perustiedoilla ja/tai mainoksella!Julkaisija: KL-Kustannus Oy / KuntatekniikkaToinen linja 14, 00530 Helsinki

SISÄLTÖ3/ 2011 10. toukokuuta44 Espoon Suurpellossa asuva Meri Lainevie talousjätteensä syöttöpisteeseen, jostaalipaineella toimiva putkisto kuljettaa nejäteasemalle. Lokakuussa käyttöönotettuimujätejärjestelmä saa kiitosta asukkailta.13 Kuntien ilmastotyö on vauhdittunut kymmenessävuodessa. Yksi vauhdittajista on YTK:nilmastodemokratiaan kannustava hanke.20 Raideliikenne kiinnostaa kaupunkeja.Turku tahtoo ratikat takaisin, ja Tampere piirtäävaihtoehtoisia raitiotiereittejä keskustaan.57 Espoon Katu- ja vihertuotanto on nyt liikelaitos.Mauri Suuperkon mukaan tämä lisäätoiminnan läpinäkyvyyttä ja tehokkuutta.YHDYSKUNTAHistoria ja kulttuuri tekivät TurustaEuroopan puiden pääkaupungin 6Turku selvittää historiallistenpuistojensa arvoja 10Lukuisat hankkeet ovat antaneetvauhtia kuntien ilmastotyölle 13VÄYLÄT JA LIIKENNEUusi Myllyn teräs vie Aurajoenyli ensi syksynä 16Tampere suunnittelee raitiotieliikenteenaloittamista 2018 20Ratikkabuumi myös Helsingissä,Oulussa ja Turussa 22Helsinki selvisi ankarastalumitalvesta erityisjärjestelyin 24Tie- ja katuverkko on kattavastiDigiroad-tietojärjestelmässä 27YHTEISTYÖJÄRJESTÖMMESuomen kuntatekniikan yhdistys 29UKTY 34VESIHUOLTOTallinna tehostaa jätevesientypenpoistoa 36AS Tallinna Vesi tekee hyväävettä ja tulosta 40Turun seudun tekopohjavesijärjestelmäon valmistumassa 42JÄTEHUOLTOEspoon Suurpellossa imetäänjätteet terminaaliin 44Uusi laki voimaan 2012, kuntienjätehuolto lähes ennallaan 48Jätehuollon on toimittavakriisioloissakin 52TEKNISET PALVELUTTurku yhtiöittää teknisiäpalvelujaan 2012 alussa 55Espoon Katu- ja vihertuotantoliikelaitokseen 57PALSTAT / KOLUMNITPääkirjoitus 5Rytilät/Pekka Rytilä:Festina lente 15Pakina/Eero Hiltunen:Lämpimästi maasta 51Uutisia 60Tuoteuutisia 63Henkilöuutisia 64Palveluja 66lehti.kuntatekniikka.fiKuntatekniikka 3/2011 3

Tämä kansi kestää lähemmän tarkastelunValmistettu Suomessa• laadukkaista raaka-aineista• standardien mukaisesti• työntekijöitä kunnioittaen

KUNTA-TEKNIIKKATURUSSA18.–20.5.lehti.kuntatekniikka.fiKUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI■ Energia■ Hankinnat■ Ilmastonmuutos■ Infra-IT■ Jätehuolto■ Kiinteistöt■ Kunnossapito■ Liikenne ja väylät■ Liikuntapaikat■ Maankäytön suunnittelu■ Maarakennus■ Rakentaminen■ Turvallisuus■ Uimahallit ja kylpylät■ Vesihuolto■ Viheralueet■ YmpäristöALANSA YKKÖNENKaupunginhallituksen pj.Minna Arve vanhantammen syleilyssäsivu 63/2011AS Tallinna Vesitehostaa jätevesientypenpoistoaEllen Mihkleppinjohdolla. sivu sivulla 36 36Kuntien ilmastotyöhönon tullutpotkua sivu 13Myllyn teräskohoaa Aurajoenylle sivu 16Miten Helsinkipärjäsi Lumisodassa?sivu 24Jätteet imuunEspoonSuurpellossa sivu 44Turku yhtiöittää2012 teknisiäpalvelujaan sivu 55TURKU ON EUROOPANPUUPÄÄKAUPUNKIKannen kuva: Robert SegerTOIMITUSTUSToinen linja 14, 00530 HelsinkiInternet: lehti.kuntatekniikka.fiS-posti: toimitus@kuntatekniikka.fiPäätoimittaja DI Paavo TaipalePuh. 09 771 2557, 050 380 8368Toimitussihteeri Pirjo ValtakariPuh. 050 352 3155Media-assistentti Sirpa LokkinenPuh. 09 771 2319, 050 312 0204TOIMITUSNEUVOSTOHeikki LonkaKirsi RontuJuhani SandströmSami SillsténPaavo TaipaleTILAUKSETPuh. 09 771 2442asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fiVuodessa 8 numeroaKestotilaus 71 €, vuosikerta 80 €Irtonumero 10 €ILMOITUKSETSuomen Business Viestintä OyMarianne LohilahtiPL 356, 00101 HelsinkiPuh. 040 708 6640marianne.lohilahti@netti.fiTYÖPAIKKAILMOITUKSETS-posti: toimitus@kuntatekniikka.fiHinta 3,65 €/palstammSIVUNVALMISTUSAste Helsinki OyPAINOPAIKKAForssa PrintISSN 1238-125X66. vuosikertaAikakauslehtien Liiton jäsenlehtiKUSTANTAJA/JULKAISIJATKL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto rySuomen Kuntatekniikka kuntatekniikan yhdistys 1/2008ry SKTYPÄÄKIRJOITUSPaavo Taipalepaavo.taipale@kuntatekniikka.fiYhteishyvää yhtiöillä?”Kuntien palvelujen organisointikeskustelu lämpenee kesän myötä. Eräänä syynäon syksyllä eduskuntakäsittelyyn tuleva kuntalain muutos, joka edellyttää kunnallistenliikelaitosten yhtiöittämistä. Velvoite kohdistuu markkinoilla toimiviin liikelaitoksiineli niihin, jotka myyvät palveluja emokuntansa ulkopuolisille asiakkaille.Aika ajoin keskustelu liikelaitosten asemasta on ylikuumentunut. Yksityissektorinedustajat ovat pitäneet liikelaitosta epäkelpona mutanttina, josta olisi hyväpäästä nopeasti kokonaan eroon. On puhuttu kilpailuvääristymistä, vaikka valtaosakuntien liikelaitoksista ei toimi markkinoilla lainkaan.On selvää, että avoimilla markkinoilla toimittaessa osakeyhtiö on hyvä organisaatiomuotomyös kuntaomisteisessa liiketoiminnassa. Kunnilla on ollut vapausvalita omia ja asukkaidensa tarpeita palvelevien tuotantoyksikköjensä organisaatiomuoto.Näin tulee ollakin. Kun lisäksi otetaan huomioon yksityissektorin palvelujenusein huono saatavuus maan syrjäisemmissä osissa, ei yltiöpuhdasoppinenlaintulkinta kuntien liiketoiminnan rajauksista ole kenenkään etu jatkossakaan.Osakeyhtiöitä perustetaan tasaiseen tahtiin myös teknisten palvelujen tuotantoon.On syytä korostaa, että tätä ei jatkossakaan joitakin poikkeuksia lukuun ottamattatehdä lain velvoittamana tai sen vuoksi, että tämän alan kunnalliset liikelaitoksetolisivat vääristäneet kilpailua. Yhtiöittäminen on muista syistä nähty aiheelliseksi.Tässä lehdessä kerromme Turun teknisten palvelujen yhtiöittämisratkaisuista.Samalla kun liikelaitoksia yhtiöitetään, syntyy toisaalla uusia. Kerrommemyös kuulumiset Espoon uuden katu- ja viherliikelaitoksen alkuvaiheista.Kesä on keskellämme tuossa tuokiossa. Sitä ennen on hyvä vaihtaa kuulumisetkuntatekniikan kollegojen kanssa YT-näyttelyssä ja Kuntatekniikan päivillä18.–20.5. Tavataan Turuus – jommal kummal pual jokke!Keskustakehittämisestä perusväylänpitoonHuhtikuun vaaleissa eduskunnan paikkajakoon tuli suuria muutoksia. Muillapuolueilla tuskin on yhteiskunnassamme niin paljon nimikkotoimintaa kuin nykyeduskunnankolmanneksi suurimmalla ryhmällä, perussuomalaisilla. Meillä onperusoikeudet, peruskoulu, perusterveydenhuolto ja perusväylänpito. Vuosikymmeneton puhuttu myös perusvoimasta, joka on laajasti ymmärretty ydinvoimaksi.Jokunen vuosi sitten puhuttiin vielä peruspäivärahastakin.Edellisen pääministeripuolueen oli tyytyminen lähinnä keskustakehittämiseen,ja sekin kompastui kehittyvien maakuntien tukeen. Muilla puolueilla ei tässä mielessäole juuri mitään omaa ollutkaan ehkä vihreiden viherrakentamista ja kokoomuksenkokoontumisvapautta lukuun ottamatta. Perusväylänpidosta soisi nimikkopuolueenedustajien osaltaan pitävän uudessa eduskunnassa hyvää huolta.Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT4/2011 20.5. 14.6. Rakentaminen ■ Maankäytön suunnittelu5/2011 5.8. 30.8. Vesihuolto ■ Hankinnat ■ Ilmasto ■ Kuntamarkkinat 14.–15.9.6/2011 9.9. 4.10. Turvallisuus ■ Liikenne ja väylät7/2011 7.10. 1.11. ICT kuntatekniikassa ■ Vesihuolto8/2011 16.11. 13.12. Energia ■ Valaistus

Turku tarjoaa talkoita, tapahtumia ja muisteluitaKulttuurin oksat versoivatpuiden pääkaupungiksiHistoria ja kulttuuri siivittivät Turun Euroopan puiden pääkaupungiksi,mutta siihen tarvittiin myös hyvin hoidettuja viheralueita, nykyaikaistatekniikkaa ja kaupunkilaisten istuttamia kirsikkapuita. Uutta kantavaakansitekniikkaa sovelletaan Suomessa ensimmäisenä Turussa.TEKSTI Sari Järvinen Turkulaisille 1800-luvun alkupuolioli synkkää aikaa. Vuonna1812 venäläiset siirsivät autonomisenSuomen pääkaupunginTurusta noin 4 000 asukkaanHelsinkiin. 15 vuotta myöhemminTurku paloi. Tuomiokirkonmukana roihusivat Suomen vanhimmatkirjat – paitsi osa niistä,jotka olivat lainassa.Uuden asemakaavan suunnittelijaCarl Ludvig Engel halusivarmistaa, ettei vastaavaakokkoa enää synny. Hän päättisijoittaa kaupunkiin puita, jotkaehkäisevät palon leviämistä.Tiiviin rakentamisen sijaantonttien pinta-alasta noin kolmannesmäärättiin puutarhoiksija katujen varsille istutettiinpalokujannepuita.Turun kaupungin puuasiantuntijan Aki Männistöntyönä on säilyttää takana näkyvän Pehr Kalminmuistoksi istutetun tammen kaltaiset puutkaupunkiympäristössä.6 Kuntatekniikka 3/2011

YHDYSKUNTAKuva Robert SegerKUNTA-TEKNIIKKATURUSSA18.–20.5.Kuntatekniikka 3/20117

YHDYSKUNTAKuvat Anna-Kaisa KaukolaKaupunki sai lahjoituksena 222 kirsikkapuuta Lääkäriasema Pulssilta ja Hartelalta.Aki Männistö toteaa rusokirsikanselvinneen ensimmäisestätalvestaan kirjaston edessähyvin.Robert SegerTurun kaupunginarkkitehtiPer Johan Gylich piirsi Brahenpuiston,Porthaninpuistonja Tuomiokirkkopuiston, kolmehistoriallista puistoa. Syntyi Suomensuurin vihreä ruutukaavaalue.Niin vihreä, että sen arvostuson ehkä nyt korkeammallakuin koskaan historian aikana.Puiden osalta Turku on saanuttänä vuonna pääkaupunkinsatakaisin. Euroopan puidenhoitojärjestö(European ArboriculturalCouncil) nimesi sen Euroopanpuiden kaupungiksi (EuropeanCity of the Trees, turkulaisenasuomennoksena Puupääkaupunki)samaan aikaan, kun kaupungissajuhlitaan kulttuuripääkaupunkivuotta.Puisto uusitaan vaiheittainTurun kaupungin puuasiantuntijaAki Männistö kommentoivoittoa varsinaissuomalaisittainturhia leveilemättä.– Suomessa ei viheralallatunneta Puupääkaupungin titteliäkovin hyvin. Me vain olimmeaikaisin liikkeellä hakemuksenkanssa, Männistö toteaa.Kanssakilpailijoista toiseksijäi erittäin kovatasoisena vihermaanatunnettu Alankomaat sekäPuola. Hollantilaisten Männistöveikkaa olevan vahvoilla ensivuoden voittajaksi.Turkulaisille nimitykseen vaikuttivatuseat kaupunkipuidenkehittämiseen tähtäävät projektit.Yksi niistä on Tuomiokirkontorinja Vanhan Suurtorin välisenhistoriallisen alueen puiden uusiminen.– Jalavat kärsivät sienitaudista,josta on tullut ongelma PoristaBaltian maiden rannikolle asti.Tauti tuhoaa puuta ylhäältä alaspäin,Männistö kertoo.Sen sijaan, että kaikki puutolisi kaadettu kerralla, päädyttiinsäilyttämään hyväkuntoisimmatmahdollisimman pitkään.Samaan aikaan istutettiinuusia, palautettiin puiston vanhakaarimuoto ja laajennettiin puulajivalikoimaaekologisen kestävyydenvuoksi.Kaupunkilaiset tarinoivatja lapioivat– Turun vanhoissa puissa on arvokasomaisuus. Ihmisillä on niihinsuhde ja tunteita, Kiinteistöliikelaitoksenvastaava rakennuttajaAnna-Kaisa Kaukolakertoo.Se kävi viimeistään ilmi, kunkaupunkilaisia pyydettiin kirjoittamaanmuistoja puista. YksiPuupääkaupungin tavoitteistaon herättää ihmisiä ajattelemaanvaikka tammia, joiden auringonlämmittämään kaarnaan on nojaillutmoni rakastunut pari, taiAurajokirannan lehmuksia ja jalavia,jotka apteekkarin rouva istutti1830-luvun puolivälissä.Muutakin toimintaa riittää.Puuretkillä tutustutaan kaupunkipuidenhistoriaan ja lajistoon.Puistoguru Schwartzin ympäristötaidepuisto jokirantaan■ Keväällä 2012 turkulaiset lapsetsaattavat temmeltää aivanuudenlaisella leikkialueella Aurajoenrannalla. Se on osa yhdysvaltalaisenmaisema-arkkitehdinMartha Schwartzin koko Barkerinpuiston käsittävää kunnostussuunnitelmaa.– Hän tulee luennoitsijaksi UrbanNature -seminaariin Turkuunsyyskuussa. Siitä lähti ajatus pyytäähäneltä myös puistosuunnitelma.Sen toteutuessa sellaisenaanTurun kaupunki saa merkittävänuuden ja toiminnallisenkaupunkitilan, Kiinteistölaitoksenvastaavaa rakennuttaja SatuAlajärvi kertoo.Rohkea lopputulosMartha Schwartz on suunnitellutkaupunkimaiseen miljööseen sijoittuviaympäristökohteita IrlanninDublinista Qatarin DohaanBarkerin puiston yleissuunnitelma/Martha Schwartz Partners Ltd8 Kuntatekniikka 3/2011

Historialliset puistot tarjoavat maalauksellisia leikkipaikkoja.Puissa kiipeilyn SM-kisat ovatpuunhoidon ammattilaistenmittelö. Juhlavuosi huipentuusyksyllä järjestettävään puidenjuhlaan.Kaupunkilaiset innostuivat.Lääkäriasema Pulssi ja rakennusyhtiöHartela lahjoittivatkaupungille 222 kirsikkapuuta.Turun kaupunki päättiistuttaa osan niistä talkoovoiminAurajoen rantaan toukokuussa2010.Turku 2011 -säätiö laittoi sanantalkoista liikkeelle. Väkeätarvittaisiin huikeat 200 henkeä.– Heitä tuli hieman enemmän.Kulttuuripääkaupunki tiedottiasiasta mukavasti. Teimmeetukäteen koneellisen kaivuun.Kaupunkilaiset saivat opastustapuiden istutuksesta ja heidätjaettiin ryhmiin, Männistökertoo.Lapiot upposivat multaan.Juuret käsiteltiin, kuorikate levitettiinmaahan ja tukisidoksetnousivat taimien suojaksi.– Jälkeenpäin ihmiset ovatkyselleet, ”kuinka se minun kirsikkapuunivoi”.Istutustekniikan pilottiVuonna 2008 Männistölle esitettiinhaastava tehtävä. Turunkaupungin yli satavuotiaan hollantilaistamyöhäisrenessanssiaedustavan kirjaston edusta aiottiinuusia. Autoliikenne ohjattaisiinpois. Tilasta tulisi vanhojenarvopuiden ja kauniiden rakennustenympäröimä plaza.Sinne Männistön piti istuttaapuita. Hänen tilansa oli kadunvarrella, noin metrin päässäautoliikenteestä. Katukivetyksenalle piti mahtua puunjuurienohella roima määrä kunnallistekniikkaaja miehen kokoinenputki.– Tila oli niin rajattu, etteistandardi kantava kasvualustaolisi käynyt istutukseen. Lisäk-asti. Lukuisia palkintoja saanutarkkitehti on tunnettu satumaisistaleikkipuistoista, tilan yllättävästäkäytöstä ja ennakkoluulottomastamuotokielestä.– Schwartzin ryhmä teki hyvintarkan esivalmistelun. Hehaastattelivat kaupungin työntekijöitäja ottivat kuvia. Heilläei ollut kytköstä Suomeen, jotensuunnittelu lähti puhtaaltapöydältä.Lopputulosta vastaava rakennuttajakuvailee rohkeaksi.– Ei Martha Schwartzia oleturhaan nostettu guruksi. Puistoitsessään on taideteos.Alajärvi ei halua vielä arvioidapuiston kustannuksia, sillärakennesuunnittelu on kesken.Kulttuuripääkaupunki maksoiyleissuunnitelman.Kuntatekniikka 3/20119

Watershell Atlantiksen kasvualusta rakentuu holvimaisista, jalallisistaosista. Rakennuttaja Turun Kiinteistölaitos tilasi kaivurin täyttämäänonton osan mullalla 2009.Aki Männistösi haluttiin joku tavallista prameampipuu, sillä kirjasto on sen takana,Männistö sanoo.Juhlalliseen tehtävään valittiinpunakukkainen kirsikkapuu.Kauneus vaatii veronsa, sillärusokirsikka on lehmusta vaativampi.– Riskinä oli, ettei kirsikanjuurten energia riitä kantavaankasvualustaan. Paikka oli sellainen,ettei puun kasvua voi riskeerata.Kirjaston rakennustyylin tapaanapu löytyi nytkin Alankomaista.Turusta tuli ensimmäinenulkomainen kohde, jossa sovelletaanWaterblock B.V.:n kehittämääWatershell Atlantis -kasvutekniikkaa.– Juurien tarvitsema alue peitettiinnoin 80 senttimetriä korkeillaja noin 50 senttimetriä halkaisijaltaanolevilla nelijalkaisillaholvikaarilla. Niiden alle tuli 90prosenttia tiivistyvää multaa. Loput10 prosenttia jätettiin tyhjäksihapen kulkua varten, jota juurettarvitsevat.Ontot pvc-muovit eli holvikaarienjalat valettiin täyteen betonia.Rakenteesta tuli niin vahva,että kirsikkapuun taimen vierestävoisi ajaa 40 tonnia painavallataistelupanssarivaunullapuun kärsimättä.– Tavallisessa kantavassa kannessakivet vievät tilaa, mutta tässäsitä ei vie kuin pvc-muovi. Puuistutettiin vuosi sitten, joten vastausean vuoden päästä näkee,miten kasvu onnistuu, Männistösanoo.Puuasiantuntijatoivoo kollegojaAki Männistö toivoo saavansaSuomeen lisää puuasiantuntijoita,sillä hänen lisäkseen varsinainenkollega löytyy vain Helsingistä.– Tarvetta on kaikissa suurissakaupungeissa. Puuasiat jakautuvatmoneen hallintokuntaan:kunnallistekniikkaan, katurakentamiseen,kaupunkisuunnit-Turku selvittää historiallisten puistojensa arvoja, tavoitteenaTurun kaupunki käynnistivuoden alussa hankkeen,jossa selvitetään monialaisestiTurun merkittävimpienhistoriallistenpuistojen arvoja. Tavoitteenaon rakentaa kokonaiskuvakaupunginvanhimmasta, olemassaolevastapuistokerrostumastasekä luoda malli,jonka avulla yksittäistenpuistokohteiden arvotvoidaan määrittää.Arvottamisselvityksentuloksia on tarkoitushyödyntää puistojen tulevaisuudensuunnittelussaja ylläpidossa. Selvitysvalmistuu syksyllä.● Essi Lindberg, FMKirjoittaja tekee selvitystä Turunhistoriallisten puistojen arvoistaTurun kaupungin Kiinteistöliikelaitoksenkatu- ja viherosastollasekä toimii projektitutkijanaTurun yliopiston Kulttuurituotannonja maisemantutkimuksenkoulutusohjelmassa.■ Historialliset puutarhat ja puistotovat osa rakennusperintöämme,ja ne kuuluvat rakennussuojelunpiiriin. Kaikilla puutarhakohteillaon historiansa,mutta jotkut niistä vaativat erityistäsuojelua. Historiallisiin rakennuksiinverrattuna puistojenarvotekijät voivat hävitä nopeimmillaanmuutamassa vuodessailman hoitoa. Toisin kuinrakennukset puutarhat perustuvatosaksi luonnollisiin prosesseihin,ja muutos kuuluu niidenluonteeseen. Siksi niiden suojelunkinpitää perustua pitkänaikavälin suunnitelmiin, joillamuutosta ohjataan.Historiallisten puutarhojen japuistojen arvottaminen on viimevuosina ollut kansainvälisestikinesillä. Turun kanssa samaanaikaan viheralueitaan arvottaa jatyypittelee muun muassa Tukholma.Suomen kaupungeista historiallisiapuistoja ja puukujanteitakinsisältäneen arvoympäristöselvityksenon teettänyt Helsinki.Arvottamisen malli tekeilläHaasteellisen historiallisten puistojenja puutarhojen arvottamistyöstätekee selkeiden standardienpuuttuminen, selvitysten ja niissäkäytettävien kriteerien yhteismitattomuussekä arvottamisprosessinmonialaisuus. Puuttuu ohjeisto,joka avaisi laajemmin sitä, mistäeri tekijöistä historiallisen puutarhanja puiston arvot rakentuvatja miten näitä arvoja voidaan tul-10 Kuntatekniikka 3/2011

YHDYSKUNTAteluun ja viherpuolelle.Kulttuuripääkaupunkivuodenkunniaksi paitsi puitamyös muita viheralueita onlaitettu Turussa paraatikuntoonlisäämällä mm. kesäkukkia,penkkejä ja roskiksia. Aiemminpelättiin, että keskustansiistiminen tapahtuisi lähiöidenkustannuksella.– Niin ei käynyt. Saimmeylläpitoon ylimääräistä rahaa.Kulttuuripääkaupunkivuodentakia keskustaan ei rakennetakuin aivan välttämättömimmät,joten investointikohteitapystytään toteuttamaan paremminkinlähiöissä, Anna-Kaisa Kaukola kertoo.Lisäksi krookuksia istutettiinasukastalkoilla ja Kulttuuripääkaupunkisai omanoranssina leiskuvan Turkutulppaanilajikkeen.– Kulttuuripääkaupunki ontuonut positiivisuutta työntekoon,Kaukola sanoo. PUUPÄÄKAUPUNKI■ Euroopan puidenhoitojärjestöEAC (European ArboriculturalCouncil) on valinnut Turun tämänvuoden Euroopan puiden pääkaupungiksi.■ Valintaperusteluja olivatuusiminen,suunnitelma,kehittäminen,puuistutukset,hittäminensekäkivuosi.■ Puupääkaupunkivuoden tapahtumia:SM-puukiipeilykilpailut 27.–28.5., Kaupunkipuiden historia japuut kaupunkitilassa 15.6., Kaupunkipuidenlajisto ja hoito 16.8.,Ruissalon luonnonhoito 13.9. jaPuunpäivän juhla 27.9.■ www.turku.fi/puupaakaupunkiMinna Arven suhde puihinTurun kaupunginhallituksenpuheenjohtaja Minna Arve■ Puupääkaupunkitittelin innoittamanakaupunki kerää elokuunloppuun asti turkulaisten/turkulaisiapuumuistoja. Kaikki osallistujatsaavat kutsun 27.9. järjestettäväänPuunpäivän juhlaan.Kaupunginhallituksen puheenjohtajaMinna Arve on jokirjoittanut oman muistonsa:”Vanhemmillani on mökkiRobert SegerHiittisten saaristossa ja siellä olenviettänyt paljon aikaa lapsena.Rakastin kiipeillä puihin! Vieläkinhuomaan välillä arvioivani puitasen perusteella, olisiko se hyväkiipeilypuu. Ruissalossa niitä onerityisen paljon, mutta enää eitule toteutettua tuota mukavaakiipeilyharrastusta.Olin ehkä noin 10-vuotias,kun kiipesin jälleen kerran mökkimmeedustalla olevaan mäntyyn.Pääsin aivan latvaan asti,se oli todella hyvä kiipeilypuu.Alaspäin tuleminen oli joskus kiipeämistähaasteellisempaa, jatuolloin sitten kävikin niin, ettäalimman oksan kohdalla jokoote lipesi tai askel harhautui jatipahdin. Pudotus ei ollut kovinkorkea, mutta alimmassa oksassaoli oksantynkä, josta sain mahaaniaika pitkän haavan. Senjälkeen kutsuin puuta herra haavanoksanpuuksi.Enkä lopettanutkiipeilyä siihen.”kokonaiskuva kohteista1920-luvun tunnelmaa Porthaninpuistossa(kuva vasemmalla/Turun kaupunki YKV kuva-arkisto)ja Porthaninpuistoa 2000-luvulla(kuva yllä/Anna-Kaisa Kaukola).kita, koota ja soveltaa käytännönsuunnittelu- ja ylläpitotyössä. Turunkaupungin pilotissa luodaanyhdenlainen arvottamisen malli.Arvotekijöiden selvittäminen,arvotus ja suojelu vaativat monenalan asiantuntemusta: muun muassahistorian, puutarha- ja maisemasuunnittelun,lajiston ja hoidon,usein ympäristöalankin. Hoitotavoitteetpitäisi asettaa monialaisenkeskustelun pohjalta,ettei joitakin arvotekijöitä suojellamuiden kustannuksella. Myösasukkaiden ja käyttäjien puutarhoilleja puistoille antamilla merkityksilläon väliä.Puistojenarvottamisen vaiheetTurun arvottamisselvityksen perustaksihahmoteltiinhistoriallisten puistojenarvottamismalli ja-kriteeristö, jota vartentutustuttiin kansainvälisiinesimerkkeihinmuun muassaBritanniasta, USA:sta,Kanadasta, Ranskastaja Ruotsista. Selvitykseenvalittiin 49puistokohdetta jakoottiin niistä monialainentausta-aineisto.Sen pohjalta tuotettiinkohteiden tiiviithistoriakuvauksetja kartoitettiin perustiedotniiden nykytilanteesta.Selvitysprojekti jatkuu kohteidenmaastokatselmoinnilla, jossaarvioidaan ja dokumentoidaankohteiden nykytilanne sekäluonnehditaan kunkin historiallisenkohteen maisemalliset erityispiirteet.Tausta-aineiston jakatselmoinnin perusteella tehdäänpuistojen lopullinen arvottaminen.Ylläpidolle uusiahaasteitaVaikka kunnianhimoisena tavoitteenaolisikin historiallisten puistoympäristöjenhoito tasapuolisestikaikki arvonäkökohdat huomioidenja kestävän kehityksenperiaatteiden mukaisesti, kompromissejajoudutaan tekemään.Olennaista on valintojen perusteidenja niiden vaikutustentiedostaminen ja hallinta, mihinarvottaminen ensi sijassa tähtää.Se myös asettaa ylläpidon suunnittelullepositiivisen haasteen.Miten arvoja voidaan vaalia niin,että kohteet kestävät myös nykypäivänkäytön ja kulutuksen? Mitenlöytää nykytekniikoin ja -resursseintaloudellisesti ja hoidollisestikestävät käytännöt ja tavathistoriallisten puistojen ylläpitoon?Jotta kysymyksiin voitaisiinvastata, tarvitaan poikkihallinnollistakeskustelua, halua kehittääylläpitojärjestelmiä, aitoa yhteistyötäsekä tietysti rahaa ja resursseja.Koska jokainen puutarha japuisto on yksilö ja jokaisella kaupunginosallasekä kaupungillaomat erityispiirteensä, mitäänlaadullista arvottamismallia, -kriteeristöätai tyypittelyä ei voidasuoraan monistaa kaupungistatoiseen. Arvottamismenetelmänsoveltaminen ja käyttöönottolaajemmin olisi puolestaanenemmän kuin suositeltavaa.Toivottavasti mahdollisimmanmonissa kaupungeissa tiedostetaanhistoriallisten puutarhojenja puistojen merkitys ja lähdetäänrohkeasti selvittämään niidenarvoja.Kuntatekniikka 3/201111

YHDYSKUNTAUusia työkaluja kehitteillä, lisää tietoa luvassaKUNTIEN ILMASTOTYÖvauhdittunut kymmenessä vuodessaKuntien ilmastotyö onvauhdittunut kymmenessävuodessa. Tukeasille antavat useateri toimijoiden ilmastohankkeet.Hankkeissapohditaan, miten ilmastotietoparhaitenhyödyttäisi kuntia. Niissäkehitetään kunnillemyös ohjeistuksia jatyökaluja ilmastotavoitteidentoteuttamiseksi.● Anu Kerkkänen, projektipäällikköSuomen Kuntaliitto 2000-luvun alkuvuosina useatSuomen kunnat aloittelivat ilmastotyötään.Vuoteen 2004 mennessälähes 30 kuntaa oli kartoittanutkasvihuonekaasupäästönsä jamonissa kunnissa oli valmisteillamyös ilmastostrategia. Tukenaankunnilla oli Suomen Kuntaliiton1997 käynnistämä kuntien ilmastokampanja.Valtiotason ilmastopolitiikassakuntien merkitys ei vielä 2000-luvunalkuvuosina juuri näkynyt.Esimerkiksi 2001 laaditussa Suomenensimmäisessä kansallisessailmastostrategiassa pääpaino olikansallisen tason energiantuotantoratkaisuilla.Kuntia ei vielämielletty merkittäviksi ilmastopolitiikantoimijoiksi.Ilmastokysymys oli pitkäänympäristötoimen vastuullaVaikka monet kunnat olivat2000-luvun alussa ryhtyneet ilmastotyöhön,ilmastokysymys eivielä herättänyt laajempaa kiinnostustakunnissa. Vastuu ilmastokysymyksestäoli pitkälti ympäristöhallinnonvirkamiehillä, ei-kä ilmastoasiasta juuri innostuttumuissa hallintokunnissa. Ympäristöhallinnonvirkamiehet kokivattilanteen hankalana, koskamerkittävä osa kasvihuonekaasupäästöjävähentävistä toimistakuuluu muiden hallinnonalojentoimivaltaan. Kaikkien hallintokuntienmukaantulo ilmastotyöhönnähtiin siten edellytyksenä ilmastotavoitteidentoteutumiselle.2000-luvun alkuvuosina ilmastokysymysei vielä ollut saanutvahvaa jalansijaa kuntien poliittisessapäätöksenteossa. Kasvihuonekaasupäästötnousivatkinkunnissa esille lähinnä satunnaisesti.Eräässä kunnassa seutulippuoli hyväksytty ilmastokysymykseenvedoten, muutamassakunnassa kasvihuonekaasupäästöistäoli puhuttu myös energiantuotannonpolttoainevalintojenyhteydessä.Jos ilmastotavoitteet tukivatmuita tärkeiksi koettuja tavoitteita,niillä oli mahdollisuus toteutua.Omaa painoarvoa ilmastoasiallaei kuitenkaan päätöksentekotilanteissavielä ollut.Energiansäästö toikonkretiaaValtiotasolla ilmastokysymysmiellettiin 2000-luvun alussa pitkältisuuren mittakaavan energiantuotantoratkaisujakoskevaksikysymykseksi. Myös kunnis-Syyskuussa avautuva Ilmasto-opas.fi -sivusto tuottaa ilmastotietoayhdestä osoitteesta kuntien käyttöön. Sivusto on syntynytIlmatieteen laitoksen, SYKEn ja Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus-ja koulutuskeskuksen yhteisenä LIFE+-hankkeena.Ilmastoallianssi tukemaan kuntia■ Kuntien ilmastotyö saa potkua, kun Kuntaliitto, Suomen ympäristökeskusSYKE, Motiva Oy, Ilmatieteen laitos ja Itämeren kaupunkienliitto UBC muodostavat kuntien ilmastotyötä tukevan ilmastoallianssin.Kuntien ilmastotyötä tuetaan muun muassa tiedottamalla, koulutuksilla,seminaareilla ja tapaamisilla, kuntien ilmastokonferensseillasekä aloitteiden ja esitysten avulla. Allianssin tavoitteena on kehittääkuntien ilmastotyötä hyödyttäviä menetelmiä ja edistää niiden jalkauttamistakuntiin.Ilmastoallianssi toivoo valtiolta vahvaa panosta kuntien ilmastotyöhön.Kuntien päästövähennyksiä voidaan tukea esimerkiksi budjettirahoituksellatai ilmasto- ja energiarahastolla. Myös EU:n huutokauppaamienpäästöoikeuksien tuottoja voidaan osoittaa paikallisiin päästövähennystoimiin.sa energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöjenvähentäminennähtiin tärkeimpänä ilmastotavoitteidentoteuttamisen keinona.Valtiotasoa vahvemmin kunnissakorostettiin muiden ratkaisujenmerkitystä ilmastotavoitteidentoteutuksessa. Esille nousivatetenkin maankäytön ratkaisut,joita pidettiin tärkeimpänä kuntienomissa käsissä olevana ja pitkälläaikavälillä erittäin vaikuttavanapäästövähennyskeinona.Kunnissa korostui myös energiansäästönmerkitys. Monessakunnassa ilmastokysymys olikinnostettu esille ensisijaisesti energiansäästönkautta ja myös markkinoituenergiansäästökysymyksenäkunnan eri toimijoille. Tälläkoettiin saatavan ilmastokysymyksellelisää hyväksyttävyyttä,koska energiansäästö tuo kunnallemyös kustannussäästöjä.Jo 2000-luvun alussa kunnissaoli törmätty moniin ristiriitatilanteisiinilmastotavoitteidenedistämisessä. Ilmastonäkökulmastatärkeä yhdyskuntarakenteeneheyttämistavoite törmäsikuntapoliitikkojen laajalti kannattamaanhajauttavaan maankäyttöpolitiikkaan.Tuulivoimahankkeitavastustettiin maisema-ja melutekijöihin vedoten.Eräässä kunnassa energiansäästösuunnitelmiavastustettiin kunnankiinteistöjen homeongelmiinvedoten.Olennaista tietoa puuttuiVuosituhannen alussa kuntien ilmastotyönkiusana oli myös kasvihuonekaasupäästöjenvähentämiseenliittyvän tiedon puute.Kyse ei ollut niinkään yleisen ilmastotiedonpuutteesta, vaan ongelmanaoli nimenomaan paikallisiinolosuhteisiin sidoksissa olevan,ilmastotavoitteiden käytännöntoteutusta tukevan tiedonpuute. Kunnissa kaivattiin esi-Kuntatekniikka 3/201113

YHDYSKUNTAmerkiksi tietoa toimenpiteidentodellisesta vaikutuksesta kasvihuonekaasupäästöihin.Kuntien ilmastotyön käynnistymisenja etenemisen kannaltatärkeitä olivatkin toimijat, jotkamuokkasivat ilmastotietoa käyttökelpoiseenmuotoon. Esimerkiksienergiatoimistojen ja erilaistenpaikallistasolle kohdentuneidenhankkeiden tuki kuntienilmastotyölle oli tärkeä.2000-luvun alussa kunnathakivat oppia ilmastotyöhönsämyös 1990-luvun lopulla käynnissäolleista paikallisagendaprosesseista.Monessa kunnassa paikallisagendamuodostikin pohjanilmastostrategian laatimiselle.“Ilmastomyönteisten päätöstentekeminen voi myös tuottaataloudellisia hyötyjä nopeastikin.”Kymmenessä vuodessasuuri muutos2000-luvun alkuvuosien jälkeenilmastokysymyksen painoarvoon kasvanut voimakkaasti. Esimerkiksiyhdyskuntarakenteenvaikutus kasvihuonekaasupäästöihinon noussut tärkeäksi keskustelunaiheeksimyös valtiotasolla,samoin 2000-luvun alussavielä lähes näkymättömiksi jääneetkysymykset ilmastonmuutokseensopeutumisesta. Lisäksikuntien tärkeä rooli ilmastotavoitteidentoteutuksessa ymmärretäännykyisin laajalti.Viime vuosina myös kuntienoma ilmastotyö on aktivoitunut.Kunnat ovat ryhtyneet kilvanlaatimaan omia ilmastostrategioitaan,ja monet ovat asettaneetitselleen varsin kunnianhimoisiakasvihuonekaasupäästöjenvähennystavoitteita. Ilmastokysymyson myös alettu ymmärtääympäristöhallintoa laajempana,kunnan eri toimialoja koskevanakysymyksenä. Muutamissakunnissa kunnan johdolla onkinjo näkyvä rooli ilmastotyössä.Ilmastotyö vaatiiaktiivisuuttaIlmastokysymyksen poliittisenpainoarvon noususta huolimattailmastotavoitteiden toteutuminenei edelleenkään ole itsestäänselvää.Niin valtion kuin kuntienkinpäätöksenteossa joudutaanhuomioimaan ilmastotavoitteidenlisäksi monia muita tavoitteita,jotka voivat olla ilmastotavoitteidenkanssa ristiriidassa. Ilmastomyönteisenpuheen siirtäminenkonkreettisiksi teoiksi eiole helppoa.Ilmastotavoitteiden edistämistätukee kuitenkin se, että etenkinpitkän tähtäimen tarkasteluissa ilmastotavoitteetovat useimmitenyhdenmukaisia muiden hyvinvointitavoitteidenkanssa. Ilmastomyönteistenpäätösten tekeminenvoi myös tuottaa taloudellisiahyötyjä nopeastikin. Ilmastotyöntuomista uusista mahdollisuuksistalöytyy hyviä esimerkkejäniin Suomesta kuin maailmaltakin.Artikkeli perustuu kirjoittajan marraskuussa2010 Tampereen yliopistossahyväksyttyyn väitöskirjaan ”Ilmastonmuutoksenhallinnan politiikka – kansainvälisenilmastokysymyksen haltuunottoSuomessa”, joka on ladattavissaos. http://acta.uta.fi/pdf/978-951-44-8207-6.pdf tai sanahaullahttp://acta.uta.fi.YTK:n hanke kannustaa paikalliseen ilmastodemokratiaan● Lasse Peltonenvs. tutkimuspäällikköAalto-yliopisto YTK■ Aalto-yliopiston Yhdyskuntasuunnitteluntutkimus- ja koulutuskeskuksen(YTK) hanke Ilmastonmuutosja kansalaisosallistuminenon kartoittanut ilmastonmuutoksenja kansalaisosallistumisenulottuvuuksia kunta- jaseutukuntatasolla. Hankkeessatarkasteltiin sekä Tampereen seudunilmastostrategian luomistaettä tamperelaisille suunnattuaILMANKOS-kampanjaa.Lisäksi hankkeessa kehitettiinkansalaislähtöisen arviointiosallisuudenmenetelmiä omana osallistumisenmuotonaan ja kartoitettiinhaasteita, joita taloyhtiöidenja arkielämän tasolla kohdataanilmastonmuutoksen hillintätyössä.Sitran ja Tampereen kaupunginrahoittama hanke toteutettiin2008–10.Hanke tunnisti tarpeen kehittääpaikallista ilmastodemokratiaa.Se määriteltiin ”toimiksi,jotka lisäävät paikallista vastuunottoaglobaalin ilmastonmuutoksenratkaisemisesta ja parantavatkuntalaisten mahdollisuuksiaosallistua ilmastonmuutoksen hillintäänniin osana poliittista päätöksentekoprosessiakuin omassatoiminnassaankin”.Tampere suunnannäyttäjänäTampereen seudun ilmastostrategiaja ILMANKOS-kampanja tarjosivattärkeitä kokemuksia paikallisenilmastodemokratian käytännönkehittämisestä. Kampanjatuki kuntalaisten ilmastotietoisuuttaja kehitti uudenlaisia osallistumisenmuotoja.Innostaviksi toimintamuodoiksiosoittautuivat mm. ilmastoperheet,jotka esittelivät julkisuudessaomia arjen ilmastotekojaansekä Tampereen ilmastorahasto,josta tuettiin paikallisten yhdistystenja taloyhtiöiden hankkeitamm. lähiruokaan, työmatkapyöräilyynja energiansäästöön liittyen.ILMANKOS saa Tampereellajatkoa uuden ECO 2-hankkeenyhteydessä.Kuntalaisten osallistuminenTampereen seudulliseen ilmastostrategiaanosoittautui vaikeammaksikuin kuntatason aktivointikampanja.Haasteena olivatasiantuntijavetoisen strategianmoniulotteisuus ja se, ettei seudullistenprosessien toimivia osallisuudenkanavia ole.Kunnan neljä rooliaHankkeessa nimettiin kunnanneljä roolia paikallisen ilmastodemokratiantukemisessa:● Kunta toimii esimerkkinä,kun se sitoutuu omassa toiminnassaanvastuulliseen ilmastopolitiikkaan.● Kunta toimii tiedon jakajana,kun se jakaa tietoa ilmastonmuutoksenperusteista, hillinnästä jailmastonmuutoksen hillitsemiseksitehdyistä poliittisista sitoumuksista.● Kunta toimii mahdollisuuksientarjoajana ja varmistaa palvelutuotannossaan,että kuntalaisillaon mahdollisuus elää ilmastoystävällisestija osallistua ilmastotyöhön.Kunta voi myös osoittaakuntalaisten ilmastonmuutoksenhillintätyöhön varoja esimerkiksiilmastorahaston kautta.● Kunta toimii päättäjänä, jokavoi osallistaa kuntalaisia ilmastonmuutokseenvaikuttavienpäätösten valmisteluun ja arviointiin.Hanke suosittaa, että ilmastodemokratiankehittäminen nostetaannäkyväksi osaksi kansallistaja paikallista ilmastopolitiikkaaja että kansalaisten osallistuminensisällytetään kaikkiin paikallisiinja alueellisiin ilmastostrategiaprosesseihin.Raportissa onmyös vinkkejä osallistumisen järjestämisestäpaikallisessa ilmastotyössä.www.sitra.fi/fi/ohjelmat/energia/hankkeet/ilmankos/ilmankos.htmEsite ”Kuntalaiset mukaan – Kohtipaikallista ilmastotyötä” kokoaa keskeisimmätlöydökset verkkojulkaisunailmestyneestä selvityksestäIlmastonmuutos ja kansalaisosallistuminen.Esite ja selvitys ovat vapaastiladattavissa pdf-tiedostonaos. www.sitra.fi > Julkaisut. Esitejaetaan kaikkiin Suomen kuntiin.14 Kuntatekniikka 3/2011

Festina lenteEero Paloheimon ikivihreisiinajatuksiin kuuluu toteamus,että jos suunta on aivan väärä,vauhti on vain pahasta. Ihmiskuntatuntuu olevan samaa mieltä,koska hidas elämä eri muodoissaanvaltaa alaa.Tässä esittelemme muutamanpääajatuksen 4.3. Tieteiden talossapidetystä Etäisyyksien hallinta-seminaarista, jonka järjestivätTulevaisuuden tutkimuksen seuraja LSS. Lue lisää tutun kotisivultawww.futurasociety.fi.Hidas elämäHitaan elämän liike alkoi Roomanespanjalaisilla portailla 1980-luvunpuolivälissä, kertoi Sirkka Heinonen.Joukko pikaruokaan kyllästyneitäkääntyi hitaalle kurssille.Siihen kuuluvat ruoka-aineiden itsehankintamieluummin läheltä,ruuan valmistus yhdessä ja verkkainennauttiminen. Kuinkahankauan ateria kestää tällä konseptilla?Mahtaako 4 tuntia riittää?Muutospolulla seuraava askelon hidas asuminen. Runoilija HeliLaaksonen kertoi jokunen vuosisitten joulunviettotavoistaan, joidenydin on loikoilu lattialle levitetylläsuurella patjalla pyhien yli. Liekösopiva kokeiluaika TuomaastaNuuttiin vai riittäisikö lyhyempikin?Hidas muotoilu eli slow designon seuraava askel polulla. Tälläpalstalla on kehuttu Citroen 2 CV-autoa, ja samantyyppisiä hybridejäon jo alkanut ilmaantua. Kahdeksanhevosvoimaa riittää antamaanmyötätuulessa 70 km/h:najonopeuden. Paras liikennemuotoon kuumailmapallolento. Siinäpelkästään startti vie kymmeniäminuutteja. Arvostettua on myöspäämäärätön samoilu kaupunkirakenteessatai luonnossa.Hidas kaupunki on kehityksenylväin tavoite. Siinä on Sirkan mukaankysymys ajallisten ja maantieteellistenetäisyyksien tarkoituksenmukaisestayhteenkuromisesta.Tunnuslauluksi sopii vaikka ”Kolmattalinjaa takaisin”. Mikään ei taatustiedisty. Hitailla kaupungeilla on1999 perustettu Cittaslow-verkosto,johon Suomesta pääsi ensimmäisenäKristiinankaupunki, purjelaivakaudenmahtisatama.Hidas liikenneJorma Mäntynen kertoi megatrenditliikkuvuudesta ja logistiikasta.Keskiajalla toimintasäde oli 5 km, nykyäänmaapallon jokainen kolkka tavoitetaanreaaliajassa tai ainakin 24tunnissa. Etäisyysporrastus on 5–50–500–5 000 km, ja kuhunkin käytetäänomaa tekniikkaansa. Liikkuvuudenperustarpeita on vähän, mutta lisätarpeitaloputtomasti.Vesiliikenne on ikivanhaa ja hallitseemaailmankauppaa. Muissa liikennemuodoissaovat vastakkain nopeuskontra energiankulutus ja ympäristönkuormittuminen. Jorma ei ehdota paluutakivikauteen, vaikka osa tarpeistavoidaankin tyydyttää pienemmällätoimintasäteellä. Pitkä matka-aikavoidaan taltuttaa antamalla siihen sisältöäopiskelulla, käsitöillä tai lepäämisellä.Seminaarin puheenjohtajaMatti Leskinen ilahduttitiedeuutisella, jonka mukaanMärsk-varustamon jättialukset,jotka vievät EuroopastaKiinan Guangdongiin kerrallajopa 13 000 konttia, ovatpudottaneet matkanopeuden24–25 solmusta puoleeneli 12 solmuun. Matka-aikaAfrikan ympäri venyi viikollarunsaaseen kuukauteen, muttapolttoainekulut laskivat 30prosenttia ja purjehdus muuttuileppoisammaksi. Hyvä tiedonhallintaauttaa lieventämäänkonttien odottajien kärsimättömyyttä.Merenkulussaon tullut yleisemminkin käyttöönkolme rahtilaivojen nopeustasoa:standard 25, slow20 ja super slow steaming 12solmua.Kiinan malliOsmo Kuusi valaisi globaaleja kuvioita,joihin kuuluu Kiinan mahdikasnousu maailman ykkösmaaksiainakin taloudellisessa mielessä.Kasvu jatkuu 10 prosentin vuosivauhdilla,kun talouskasvu on Intiassavajaat 8, Brasiliassa 5, Venäjällä3,5, Japanissa 1,5 ja EU-maissanoin 1. Osmo esitti myös taulukonsuurista työnantajista. Kolmekärjessä ovat Wal-Mart Retailing2,1, China Electricity 1,5 ja Siemens0,48 miljoonaa työtekijää.Nokia on sijalla 61 (0,06).Vuonna 2050 ihmiskuntaa (9miljardia henkeä) odottaa Kuusenmukaan neljä eri maailmaa:I Vauraat teollisuusmaat 1 mrd.II Voimakkaasti kehittyvätalueet 3 mrd.III Vähitellen kehittyvätalueet 3 mrd.IV Epätoivon alueet 2 mrd.Suomi varmaan pysyttelee ykkösluokassa,johon riittää hitaampikin,se yhden prosentin kasvuvauhti. Pekka Rytilä on72-vuotias tekniikanlisensiaatti, joka toimiiLiikennesuunnittelunSeuran puheenjohtajanaja Pöyry CM Oy:nerityisasiantuntijana.Buddy Bears -näyttely sopii hitaan elämän symboliksi. Se oliHelsingin Senaatintorilla syys-lokakuun 2010. Suomen valokuvauskilpailunvoitti Piia Kyntäjä. Karhuja seisoo piirissä 142.Ne ovat kiertäneet maailmaa UNICEFin hyväksi vuodesta 2002.Eva ja Klaus Herlitzin idea on lähtenyt matkaan Berliinistä.Schenker hoitaa logistiikan.Kuntatekniikka 3/201115

Myllyn teräs on ruostumattomallateräksellä verhoiltu modernikaupunkisilta, joka on3-aukkoinen, liittorakenteinenjatkuva palkkisilta. Sen jännevälitovat 27+36+27 metriä.Uusi Myllyn teräs valmistuu liikenteelle ensi syksynäMYLLYSILLAN NOTKAHDUS,Turun Aurajoen yli 1975 valmistunut Myllysiltanotkahti maaliskuussa 2010. Valtuusto päätti19.4. purkaa sillan. Purkutyö oli tehty 30.7.Uuden rakentaminen alkoi 26.10. Uusi silta ”Myllynteräs” avautuu liikenteelle ensi syksynä. Uudensillan urakkahinta on 5,4 miljoonaa euroa.Myllysilta on myös viestinällinen haaste. Medianja turkulaisten tiedonjano on edelleen ehtymätön.tiin liikenteeltä saman tien. Painumasillan keskellä klo 13 olikaupungin mittausten perusteella912 mm. Painumanopeustasaantui sittemmin 4 millimetriinvuorokaudessa. Klo 12.30 pidettiinensimmäinen kriisikokous,jossa olivat mukana kaupunginedustajat, poliisi ja pelastusviranomaiset.Sillan sulkemisen jälkeen alkoivattutkimukset sillan vaurioitumisensyyn selvittämiseksi sekäpäivittäiset seurantamittaukset.Uuden sillan alustavan yleispiirustuksenlaatiminen aloitettiinympäristöluvan hakemiseksija kustannusten arvioimiseksi.Samalla laadittiin alustavaa kor-TEKSTI Anri Niskala, tiedottajaTurun KiinteistöliikelaitosKUVAT Turun Kiinteistöliikelaitosja Pohjolan Purkutyö PPT Oy,havainnekuvat WSP Finland Oy Turun Aurajoen ylittävän,1975 valmistuneen Myllysillanhuomattiin notkahtaneen6.3.2010 ohikulkijan ilmoitettuahavainnostaan hätäkeskukseenklo 5.45. Myllysilta suljet-Aurajoen ylittävän Myllysillan huomattiin notkahtaneen 6.3.2010ohikulkijan ilmoitettua havainnostaan hätäkeskukseen klo 5.45.16 Kuntatekniikka 3/2011

VÄYLÄT JA LIIKENNEKUNTA-TEKNIIKKATURUSSA18.–20.5.PURKU JA UUSI NOUSUjaussuunnitelmaa sekä tukemisjapurkusuunnitelmia. Myös halukkaitapurku-urakoitsijoita kartoitettiin.Eri tahoille – kaupungille,lehdistölle ja asiaan liittymättömillesiltasuunnittelijoille – virtasilukemattomia korjausehdotuksia.Niistä esimerkkeinä voisimainita ”silta nousee, kun jääpoistetaan”, ”silta voidaan asettaaponttonille ja kuljettaa pois paikalta”,”silta voidaan nostaa paikoiltaannosturikalustolla”, ”keskiaukkovoidaan nostaa asettamallakannen päähän lisäpainoSillan sulkemisen jälkeen alkoivat tutkimukset sillan vaurioitumisensyyn selvittämiseksi sekä päivittäiset seurantamittaukset.Kuntatekniikka 3/201117

Painuma sillan keskellä 6.3.2010 klo 13 oli kaupungin mittaustenperusteella 912 mm.Tiedonjano on Myllysillan suhteen ehtymätön. Sillan palasia onsaanut ostaa muistoksi ja niitä on viety ”lahjoina” kuntavierailuille.ja asettamalla etupaalut takaisinomille paikoilleen” ja ”silta voidaanmuuttaa yksipyloniseksiriippusillaksi”…Nopeita päätöksiäIkävää asiaa ei jääty murehtimaan,vaan kaupungissa alettiinsaman tien miettiä, miten tästäeteenpäin. Tärkeällä paikalla,vilkkaassa liikenteen solmukohdassasijaitseva silta haluttiinsaada käyttöön mahdollisimmanpian.Myllysillan tilanteesta laadittiin31.3. raportti, jossa todettiinsekä vanhan sillan korjaamisenettä uuden sillan rakentamisenmaksavan 6–8 miljoonaa euroa.Kiinteistöliikelaitoksen johtokuntapäätti 7.4. esittää siltaa purettavaksija tilalle rakennettavaksiuusi silta. Alustava yleispiirustuslaadittiin 3-aukkoisesta sillastavesioikeuden lupaa varten.Kaupunginhallitus päätti 12.4.esittää kaupunginvaltuustolle, ettävanha silta puretaan ja tilallerakennetaan uusi silta. Kaupunginvaltuustopäätti 19.4., että vaurioitunutsilta puretaan.Purku-urakka päätettiinhankkia suorahankintamenettelyllä.Uuden sillan suunnittelu jarakentaminen päätettiin kilpailuttaa.KireäpurkuaikatauluPurku-urakka toteutettiin suorahankintanaeli julkaisematta hankintailmoitusta.Kiinteistöliikelaitosvalitsi menettelyyn toimijoita,joille tarjouspyynnöt lähetettiin.Määräaikaan 19.4.2010 mennessäsaatiin kahdeksan osallistumishakemusta,joista kuudellelähetettiin tarjouspyynnöt. PohjolanPurkutyö Oy valittiin 92,70metriä pitkän ja 20 metriä leveänsillan purkutyön tekijäksi.Purkuaikataulu oli kireä:● Urakan osallistumishakemuksetlähetettiin 15.4.● Osallistumishakemuksetsisään 19.4.● Päätös tiedotustilaisuuteenkutsuttavista ehdokkaista 22.4.● Tiedotustilaisuus 28.4.● Urakkatarjouspyyntöaineisto30.4.● Urakkatarjoukset sisään 17.5.● Esitys valittavasta urakoitsijasta19.5.● Urakan sopimuskatselmus jaurakkasopimuksen allekirjoitus20.–21.5.● Urakka-aika 26.5.–4.8.● Urakka valmistui 30.7.Vanha silta saiarvoisensa muistojuhlanVanha Myllysilta sai arvoisensamuistojuhlan, kun se ”räjäytettiin”valo- ja tuliefekteillä19.6.2010. Yleisötapahtuman toteuttiHype Productions. Sittemminsillan palasia sai ostaa muistoksi,ja niitä on myös viety ”lahjoina”kuntavierailuille.Aikataulu kertoo kyvystä innovatiivisiinratkaisuihin. Siltanotkahti 6. maaliskuuta. 30. heinäkuutasilta oli purettu ja uudensuunnittelu täydessä käynnissä.Siltapaikan pohjatutkittiin tarkoinSiltapaikan pohjatutkimuksinaon tehty porakone-, paino- jasiipikairauksia. Lisäksi on otettunäytteitä sillan molemmista tulopenkereistä.Savikerroksen paksuusvaihtelee 8,3:sta 48 metriin.Paksuimmillaan savipehmeikköon joen uoman keskivaiheilla.Peruskallion pinta on sillan alueella31 ja 56 metrin syvyydessä.Uusi siltaalkaa hahmottuaTurun ympäristö- ja kaavoitusvirastojärjesti uuden sillan rakentamiseksisuunnittelukilpailun,johon saatiin 16 ehdotusta.Ehdotuksia arvioitiin siten, ettäulkomuodon ja teknistaloudellisentoteutettavuuden painoar-Purettavan Myllysillan tukitelineiden ylävirran puoleisetvesistöpaalut saatiin lyötyä 14.6.2010 mennessä.Tukitelineiden palkkitarvikkeiden esityöstöt ovat hyvässävauhdissa.18 Kuntatekniikka 3/2011

VÄYLÄT JA LIIKENNEUuden sillan pelkistetty muotokieli sopii kaupunkikuvaan. Sillan kannen muotoa on pelkistetty verhoilulla, joka muistuttaa lentokoneensiipeä. Virtapilarien muotoilu toistaa kannen kaarevia muotoja.vo oli 80 prosenttia ja rakennussuunnittelutyön20 prosenttia.Kilpailun voitti WSP Finland Oynimimerkillä ”Myllyn teräs”.Uuden sillan rakentamisurakanvoitti insinööritoimisto SeppoRantala Oy 5,4 miljoonaneuron urakkahinnalla. Sillan rakennustyötaloitettiin lokakuussa2010 työsillan rakentamisella.Sillan tukien paaluperustuksienrakentaminen on tehty talvella2011. Varsinaista sillan teräsrakennettapäästään asentamaanalkukesästä 2011.Sillan haasteelliset perustamisolosuhteetvanhoine rakenteineen,siltapaikan sijainti kaupunginkeskustassa, katuverkonliikennejärjestelyt sekä siltatyömaanlähinaapureiden huoliomaisuutensa kunnosta edellyttävätsaumatonta yhteistyötä rakennuttajan,suunnittelijoiden,urakoitsijan ja rakennustyön valvojienvälillä.”Myllyn teräs” onmoderni kaupunkisiltaRuostumattomalla teräksellä verhoiltumoderni kaupunkisilta on3-aukkoinen, liittorakenteinenjatkuva palkkisilta, jonka jännevälitovat 27+36+27 metriä. Se onsuunniteltu nimenomaan ajoneuvoliikenteelle,joten sillan kuormaakantavien rakenteiden ratkaisutovat toiminnoiltaan varmojaja koeteltuja. ”Myllyn teräksen”tuet on perustettu teräsputkipaaluillekallion varaan. Kannenhyötyleveys on 20 metriä.Uuden sillan pelkistetty muotokielisopii kaupunkikuvaan. Sillankannen muotoa on pelkistettyverhoilulla, joka muistuttaa lentokoneensiipeä. Virtapilarienmuotoilu toistaa kannen kaareviamuotoja.Rakennussuunnitteluun sisältyylisäksi siltapaikan rakenteiden,rantalaiturien ja portaidensekä katu- ja puistoalueidensuunnittelua.Valmisteilla on dokumenttiuuden Myllysillan rakennusvaiheistasillan paalutuksesta valmistumiseenasti. Sen tuottaa Turunammattikorkeakoulun taideakatemia.Tekijöinä on kaksi Diakinviestinnän koulutusohjelmanopiskelijaa.ViestinnällinenhaasteMyllysilta oli ja on myös valtavaviestinnällinen haaste ja oppimisprosessi.Lähtökohtana oliheti alusta alkaen, että viestintäon avointa ja jatkuvaa. Median jaturkulaisten tiedonjano on Myllysillansuhteen ehtymätön.Median ja yleisön mielenkiintoaruokitaan säännöllisesti jajopa ennakoivasti. Näin huhuilleja negatiivisuudelle jää häviävänvähän tilaa niin lehtien palstoillakuin internetin keskustelupalstoilla.Myllysillasta on tekeillä Turunyliopiston mediatutkimuksen lai-toksen lopputyö, jossa analysoidaansiltaa koskevaa uutisointia6.3.–31.10.2010 väliseltä ajalta.Uusi Myllysilta avautuu liikenteellesyksyllä 2011. MYLLYSILTA■ Suljettiin 6.3.2010 yleiseltä liikenteeltä.■ Vanha silta purettiin 26.5.–30.7.2010, purkukustannukset680 000 € (alv 0).■ Rakennuttaja on Turun Kiinteistöliikelaitos.Työssä ovat mukanaRamboll Finland Oy, LaatukonsultitOy, Turun Vesiliikelaitos,Turku Energia ja WSP FinlandOy.■ Myllyn teräs -suunnitelmavoitti suunnittelukilpailun.■ Rakentaminen alkoi26.10.2010, urakoitsija on insinööritoimistoSeppo Rantala Oy.■ Uuden sillan urakkahinta5,4 milj. €.■ Uuden sillan liikenteelle avaamisentavoite on syksy 2011.■ Sillan poissaolo on aiheuttanutmittavat työnaikaiset liikennejärjestelyt,joiden suunnittelustaon vastannut Turun ympäristö-ja kaavoitusviraston suunnittelutoimistoja toteutuksestaTurun Kunnallistekniikkaliikelaitos.Paalutustyöt ovat valmiit, ja koneajetaan pois lautalta.Purkutyö on käynnissä. Purettava materiaali kerättiin suoraanlautalle.Uuden Myllysillanmassamääriä:■ betoni 1 700 m³■ betoniteräs 255 000 kg■ säänkestävä teräs 354 000 kg■ teräsputkiporapaalut 1 300 m■ ruostumaton teräsverhous2 400 m 2Kuntatekniikka 3/201119

Alustava yleissuunnitelma, vertailu bussiliikenteeseenMODERNI KAUPUNKIRAITRaitiovaunut saattavatvielä tämän vuosikymmenenaikana kolistellapitkin Tampereen ydinkeskustanvaltaväylää,Hämeenkatua. Kaupunkion käynnistänyt alustavansuunnittelun, jokatähtää raitiotieliikenteenaloittamiseenehkä jo 2018.TEKSTI Esa Tuominen Suunnittelijoiden pöydälläon nyt raitiotie Hervannastakeskustaan ja edelleen Lielahteen.Myöhemmin raitiotiehenon tarkoitus liittää laaja Vuoreksenasuntoalue, jota on äskettäinalettu rakentaa.– Poliitikot ovat olleet melkoyksimielisiä siitä, että raitiotienrakentaminen kannattaa ainakinselvittää. Lopullisten päätöstenteko tapahtuu vasta sitten,kun kaikki suunnitelmat ovat valmiina,sanoo hankkeessa tiiviistimukana oleva suunnittelupäällikköAri Vandell Tampereen kaupunkiympäristönkehittämisentilaajayksiköstä.Ei ensimmäistä kertaa…Tampereen kaduilla eivät koskaanole liikkuneet raitiovaunut,mutta sellaisia on kaupunkiinkyllä suunniteltu. Jo 1907 kaupunkiinpuuhattiin raitiotietä.Suunnitelmasta luovuttiin kuitenkin1920-luvulla, kunnes siihenon nyt jälleen palattu.– Ilmastonmuutoksen ehkäiseminenon tässä taustalla yhtenätekijänä. Haluamme myösluoda tehokkaan ja vetovoimaisenjoukkoliikennevälineen, jollainenraitiovaunusta voi hyvinkinmuodostua, Vandell kertoo.Jo muutama vuosi sitten Tampereellaoli esillä ajatus ”pikaratikasta”.Se ei vielä tuolloin saavuttanutpoliittisten päättäjien kannatusta,koska hanketta pidettiinliian kalliina.Nyt esillä on vaihtoehto, jotaVandell kutsuu ”moderniksikaupunkiraitiotieksi”. Se sijoittuujonnekin pikaratikan ja tavallisenraitiotieliikenteen välille.– Pikaratikka on nopeampikuin tavallinen ratikka. Se kul-– Ilmastonmuutoksen ehkäiseminenon tässä taustallayhtenä tekijänä. suunnittelupäällikköAri Vandell sanoo.kee yleensä omia väyliään, ei siismuun liikenteen seassa, ja siinäon vähemmän pysäkkejä kuin tavallisessa,Vandell määrittelee.Tampereella lähdetään siitä,että raitiotie kulkisi pääosin ka-Esa Tuominen20 Kuntatekniikka 3/2011

VÄYLÄT JA LIIKENNEja kustannusarvio valmistuvat syksylläIOTIE TAMPEREELLE 2018?Tampereen kaupunki 29.3.2011Tampereen kaupunkiRaitiovaunut kulkevat Hämeensiltaapitkin jo 2018, jos Tampereenkaupungin kaavailut toteutuvat.tutasossa. Jos valitaan Pispalanharjuapitkin kulkeva vaihtoehto,pitäisi ainakin valtatie 12 ylittääsiltaratkaisun avulla.Monta asiaa selvitettäväKun otetaan käyttöön aivan uusiliikennemuoto ja kun se vieläkulkee kaupungin ydinkeskustanhalki, pitää selvittää monta asiaa.Niiden joukossa ovat reittivaihtoehtojenlisäksi mm. pysäkkien sijaintija tiheys sekä infrastruktuurinrakentamisen ja itse operoinninkustannukset. Sitäkin on tutkittava,miten raitiotieliikenteeseensiirtyminen vaikuttaa bussiliikenteeseen.Kaavoituskysymyksiäkinon pohdittava.– Valmista suunnitelmaa verrataansiihen vaihtoehtoon, ettätyydytään kehittämään nykyistäKaupunkiraitiotien alustava yleissuunnitelmaHervanta-Keskusta-Lentävänniemi jatkoon valittu vaihtoehtoSuunnittelualueen päissä valittiin yksi raitiotielinjaus suunnittelun perustaksi.Lentävänniemen päässä reitti kulkee Enqvistinkatu-Lielahdenkatu-Pyhällönpolku-reittiä ja Hervannan päässä Hallila-Insinöörinkatu -reittiä.Vaihtoehtoisia linjauksia ovat Pispalassa Paasikiventie-Hämeenpuisto ja Pispalanvaltatie, itäisessä keskustassa Itsenäisyydenkatu ja Hatanpään valtatie-Kalevantiesekä Kalevassa Sammonkatu-Rieväkatu ja TAYS:n kautta kulkeva linjausTeiskontien, Kissanmaankadun ja Rieväkadun kautta.Nokian moottoritien ja Epilän voimalaitoksen välisellä alueella sekä kehätien(VT 9) ylityskohdassa Hervannan valtaväylällä tarvitaan teknistä suunnitteluatarkempaa linjausta varten.KAUPUNKIRAITIOTIEN VAIHTOEHTOJA■ Tampereen kaupunki laatii alustavaa yleissuunnitelmaa modernillekaupunkiraitiotielle linjalle Hervanta-Keskusta-Lentävänniemi. Alustavienreittivaihtoehtojen pohjalta on muodostettu raitiotievaihtoehtojatarkempaa vertailua varten. Vaihtoehdoista laaditaan kustannusarviotsekä niitä verrataan bussivaihtoehtoon kevään ja kesän aikana.■ Alueiden ja palveluiden saavutettavuutta on arvioitu kuvaamalla karttojenavulla alustavien vaihtoehtojen raitiotiepysäkeistä 300 metrin säteelleulottuva alue sekä alueelle sijoittuvat palvelut.■ Merkittävien vaikutusten osalta arvioitiin joukkoliikenteen matka-aikoja,ajoneuvoliikenteen toimivuutta liikennekäytävässä, asukas- ja työpaikkamääriänykyisin ja tulevaisuudessa, muiden maankäyttökohteidensaavutettavuutta, maankäytön lisäkehittämismahdollisuuksia, sopivuuttakaupunkikuvaan, ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia, vaiheittain toteuttamistaja laajennettavuutta sekä linjapituutta ja pysäkkien määrää.■ Vaihtoehtojen toteutettavuutta arvioitiin karkeasti maakaasun, vesihuollon,hulevesien, kaukolämmön, siltojen, liittymäalueiden, työnaikaistenliikennejärjestelyjen, pohjavesialueiden ja suurjännitelinjojennäkökulmista.■ Alustava yleissuunnitelma, vertailu bussiliikenteeseen sekä kustannusarviovalmistuvat syksyllä, jolloin jatkosuunnittelusta voidaan päättää.bussiliikennettä, Vandell sanoo.Yksi mahdollisuus on, ettäTampereen uusi raitiotie kulkisikaupungin pääkatua eli Hämeenkatuapitkin. Ratkaisua puoltaisise, että näin ratikka tavoittaisimahdollisimman suuret matkustajavirrat.Se tosin edellyttäisi varsinradikaaleja ratkaisuja: samallekadulle tuskin sopivat niin henkilöautot,bussit kuin ratikatkin.Siksi harkitaan sitäkin, pitäisiköHämeenkadulla sallia vain kevytliikenne ja raitiovaunut.Vielä ei raitiotieliikenteenteknisiä yksityiskohtia ole ehdittypohtia. Esimerkiksi se onvielä miettimättä, ottaisiko raitiovaunutarvitsemansa sähkönvanhaan malliin ylhäällä kulkevistajohdoista, vai johdettaisiinkosähkö kenties raitiovaunuihinKuntatekniikka 3/201121

”alakautta”.– Toistaiseksi kaikissa suunnittelukuvissakyllä näkyvät yläpuolisetsähköjohtimet, Vandellkuittaa.Raitiotieliikenteen suunnittelussaluvataan Tampereellanoudattaa demokratianpelisääntöjä. Kaupunkilaisiapyydettiin tammi-helmikuunvaihteessa nettikyselyssä kertomaan,mitkä olisivat parhaatreittivaihtoehdot ja mihin olisiluontevinta sijoittaa pysäkit.Vastauksia tuli 2 590. Suunnittelijatvakuuttavat antavansaniille huomattavan painoarvonlopullista reittiä valittaessa.Poliitikoilla on kiireTamperelaisten kunnallispoliitikkojenmielestä ratikka-asiaon syytä saada vauhdikkaastikäsittelyyn. Tällä hetkellä aikataulunäyttää sellaiselta, ettäalustava suunnitelma valmistuukesäkuun loppuun mennessä,minkä jälkeen päätetään yksityiskohtaisemmansuunnittelunaloittamisesta. Kun se onvalmis, tehdään päätöksiä jarakentamisen alku tähdätäänvuoteen 2015.Jos raitiovaunuliikenne alkaa,sen pitää hankkeen suunnittelijoidenmielestä olla vetovoimainen.Muun muassaHervannasta keskustaan pitääpäästä nopeammin kuin nykyäänbussilla.Osa valtuutetuista pitää raitiotietäliian suurellisena Tampereenkokoiselle kaupungille.Hankkeella näyttäisi kuitenkinolevan suurempi kannatus kuinNäsijärven rantaan sijoittuvallarantaväylän tunnelilla. Ratikkavaihtoehdonselvittäminen onmyös pormestarin ohjelmassa.Tamperelaiset toivovat valtionosallistuvan raitiotien rakentamiskustannuksiin.– Tämä on Helsingin metroonverrattavissa oleva joukkoliikenneratkaisu.Jos valtioon muualla tukenut infran rakentamista,miksei se voisi tukeameidänkin hankettamme,Ari Vandell kysyy. Turun museokeskus/C.J. GardbergRaitiovaunuja Turun kauppatorin pysäkillä ennen vuotta 1972, jolloin Turku lopetti raitiovaunuliikenteen.Raideliikenne kiinnostaa kaupunkejaHelsinki uusii kalustoa, Turkutahtoo raitiovaunut takaisinTEKSTIT Esa Tuominen – Hauska yhteensattuma,mutta neljässä suuressa kaupungissaruvettiin aktiivisiksi raideliikenneasioissasamaan aikaan,kolmisen vuotta sitten. Helsingissäsyntyi Raide-Jokeri -suunnitelma,Tampereella, Turussaja Oulussa on ryhdytty selvittämäänraitiotieliikenteen mahdollisuuksia,kommentoi kaupunkiensuunnitelmia neuvottelevavirkamies Katariina Myllärniemiliikenne- ja viestintäministeriöstä.Hänen mielestään raideliikenteensuunnittelu suomalaisiinsuurkaupunkeihin on kannatettavaa,vaikka nopeisiin ratkaisuihinei ole mahdollisuuksia.– Kun aikaperspektiiviksi otetaan15–20 vuotta, niin raideliikenneon varmasti varteenotettavavaihtoehto suurkaupungeissa.Kaupunkien halu saada raideliikenneinvestointeihinsavaltiontukea kirvoittaa varovaisia kommentteja.– Periaatteessa valtio on tietystihalukas ja kykeneväkin tukemaanrahallisesti kaupunkienraideliikenteen infrainvestointeja.Toinen asia on, millä osuudellaja millaisia investointeja, Myllärniemipohtii.– Eduskuntavaalien jälkeenkäynnistetään hallituksen liikennepoliittisenselonteon laatiminen.Se toimii ohjenuorana seuraavienneljän vuoden liikennepolitiikalle.Myös valtion ns. kehysneuvotteluissakatsotaan, millaisialiikenneinvestointeja voidaantukea, Myllärniemi sanoo.Helsingille uusia vaunujaHelsingin kantakaupungissa raitiotieliikenneelää ja voi hyvin.Kaupungissa sähkökäyttöisetraitiovaunut ovat liikkuneet jovuodesta 1900 lähtien, sitä ennenvaunuja vetivät hevoset.– Matkustajamäärät ovat kasvussa.Viime vuonna Helsinginraitiovaunut kuljettivat 55 miljoonaamatkustajaa, raitiotieliikennejohtajaPekka Sirviö iloitsee.Helsingin raitiotieverkon yhteispituuson noin 100 km, ja selaajenee yhä. Seuraavaksi verkkoajatketaan Jätkäsaareen ja Kalasatamaan.Kun yksikönjohtaja Sirviölleheittää väitteen, että kantakaupunginraitiovaunut haittaavatkatujen autoliikennettä, vastaustulee heti:– Entä jos autot haittaavatkinraitiovaunujen liikkumista!Helsinki on hiljattain tilannutTranstechilta 40 uutta, moderniaraitiovaunua. Niissä on kääntyvättelit ja matala lattia. Lisämukavuuttaantavat ilmastointi jalattialämmitys.Turussa periaatepäätösTurku lopetti vuonna 1972 raitiovaunuliikenteen,jota oli kaupungissaharrastettu yli 60 vuotta.– Se oli surullinen päätös näinjälkikäteen ajatellen, kommentoiTurun joukkoliikennejohtaja SirpaKorte.– Silloiset päättäjät ajattelivat,että Turku pärjää henkilöautoillaja busseilla.Nyt Aurajoen partailla on tultuuusiin ajatuksiin. Kaupunginvaltuustoteki 2009 joulukuussaperiaatepäätöksen raitiovaunuliikenteenuudelleen avaamisesta.Samalla tosin päätettiin myösrunkobussijärjestelmän kehittämisestä,mikä saattaa viivästyttääraitiovaunuliikenteen käyttöönottoa.Ensi vaiheessa on tarkoitus ottaakäyttöön 20 km:n mittainenosuus Varissuolle, Hirvensaloonja Runosmäkeen. Myöhemminraideyhteyksiä laajennetaan toiset20 km.– Meillä on jo nyt kaavaillunraitiotien varrella sen verranasukkaita kuin esimerkiksi Saksassavaltionavun normit edellyttävät.Silti kaavoituksella aiotaantukea raitiotien vetovoimaisuuttaentisestään, Korte sanoo. 22 Kuntatekniikka 3/2011

VÄYLÄT JA LIIKENNEVisualiointikuva/Transtech■ Kaupunkien raideliikenteeseentyönsä puolesta perehtynyterikoistutkija Mika RistimäkiSYKE:stä kannattaa Suomenkinkaupunkeihin Tukholman tyylistäpoikittaista raideliikennettä,”tvärbanaa”. Siitä on osa jo käytössä,mutta laajennustyöt jatkuvatkaiken aikaa.– Tukholmassa on onnistuneestiyhdistetty kaupungin ns. alakeskuksiapikaraitiotiellä, jolloinkaikki asiointiliikenne ei suuntaudukaupungin keskustaan.Asiakaskyselyssä pikaraitiotienkäyttäjät ovat antaneet kulkuvälineelleenparhaat arvosanat. Erityisestimiehet pitävät pikaratikoistaenemmän kuin busseista.Tukholman poikittaisliikennettäpalvelevat pikaraitiotievaunutsaavuttavat parhaimmillaan 80km/h nopeuden ja ruuhka-aikoinavaunut liikennöivät 7,5 minuutinvälein. Pysäkkejä on suhteellisenharvassa, mikä nopeuttaaHelsinki on tilannut Transtechilta 40 raitiovaunua. Niissä onkääntyvät telit, matala lattia, ilmastointi ja lattialämmitys.SYKE:n tutkija: Alakeskukset yhteen pikaratikallamatkantekoa entisestään.– Helsingillä on edessään suuriainvestointeja. Silti suosittelisinnostamaan alakeskuksia yhdistävänraideliikenteen prioriteeteissakorkealle, Ristimäki sanoo.– Raide-Jokeri on aivan oikearatkaisu, jolla esikaupunkialueenalakeskukset yhdistetään toisiinsa.Sillä pystytään tehokkaasti vähentämäänautoliikennettä.– Lentokentän kautta kulkevakehärata on ensimmäinen poikittaistyyppinenlinja Helsingissä jasellaisena mitä kannatettavin.Poikittaisen raideliikenteen vaatimiininvestointeihin Ristimäkiesittää ratkaisuksi mm. kiinteistöjenarvon nousun leikkaamista.– Pikaraitiotie nostaa väistämättävaikutusalueellaan olevienkiinteistöjen arvoa. Tästä arvonnousustavoitaisiin ainakin osa leikataja käyttää infran rakentamiseen,jolloin kaikkea ei tarvitsisikerätä verovaroista.Yksi kone, monta työtä Avant 700-sarjaIsotkin lastit kulkevat - kuorma jopa 1400 kg.Erinomainen nostopuomi - Nostokorkeus teleskoopilla 3010 mm.Avantilla ehtii - ajonopeus max 25 km/h.700-sarja alkaen 28.120 € alv 0%.Avantin laaja ja monipuolinen mallivaikoima kiinteistönhoitoon - kuusimallisarjaa ja yli 100 työlaitetta. Avant 700-sarja haastaa tasavertaisestiperinteiset kiinteistönhoitokoneet tehollaan ja suorituskyvyllään, muttahuomattavasti edullisempaan hintaan. Pienemmät 200- ja 400-sarjankoneet ovat oivia talonmiehen apulaisia. Avantilla on kiinteistönhoidossatöitä ympärivuoden.Ylötie 133470 YLÖJÄRVIPuh. (03) 347 8800Hinnat alkaen 12.165 € sis. alvwww.avanttecno.comKuntatekniikka 3/201123

Ongelmia tiiviistä kaupunkirakenteesta, pysäköinnHELSINKI TAISTELI TALVEA VAJyrki VättöKadunvarsipysäköinti hidasti aurausta. Ongelmaa helpotettiin perustamalla toreille väliaikaisiapysäköintipaikkoja lähiasukkaille.Helsinki ei olisi selvinnytviime talvesta ilmanerityisjärjestelyjä.Niin kenttäväki kuinkalustokin työskentelivätäärirajoilla. OperaatioLumisota käynnistyi13.12.2010. Normaalitalvihoito maksaa Helsingissä21 miljoonaa.Lisälasku viime talvestaoli 12–14 milj. euroa.● Ville Alatyppöprojektinjohtaja, M.Sc.Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto,Katu- ja puisto-osasto Etelä-Suomi sai viime vuonnakaksi lumista talvea riesakseen.Ensimmäinen talvi pahenitammikuussa ja toinen alkoi marraskuussa2010. Ensimmäisenätalvena Helsinkiin satoi lunta yhteensä140 senttiä. Toinen luminenaika alkoikin noin kuukauttanormaalia aiemmin ja kolmenviikon aikana lunta satoi noin 60senttiä. Toisena talvena lunta tulikinalinomaan, kunnes lumentulohelmikuussa yhtäkkiä loppuikovaan pakkaskauteen. Erityistämolemmille talville oli, että ensimmäisetlumisateet olivat toistakymmentäsenttiä ja lumipatjakasvoi nopeasti puolimetriseksi.Tämä aiheutti selvästi suurimmathankaluudet Helsingissä.Suuresta lumimäärästä aiheutuimerkittävästi ongelmia yhteiskunnantoimivuudelle (mm. pelastustoimelleja julkiselle liikenteelle).Koska lumi tuli nopeaantahtiin, edellisiä lumia ei ehdittyauraamaan alimmalta katuverkoltaennen kuin piti lähteäauraamaan pääreittejä. Niinpäalimman luokan perusteellisetauraukset saattoivat viivästyä jopakuukauden. Kun helmikuussapolanteet pehmenivät eikä kaikkiaehditty poistamaan, jäätyivätne mahdottomaksi teräsjääksi.Asiakaspalautteiden määräkasvoi eksponentiaalisesti, vaikkaongelmallinen tilanne oli tiedossasekä töiden tilaajilla että tekijöillä.Itse asiassa runsas asiakaspalautteidenkäsittely hidastituottavan työn tekemistä. Palautteitakirjattiin noin 200 päivääkohden. Lisäksi kaikki asianosaisetsaivat kymmeniä yhteydenottojapäivittäin.Operaatio Lumisotaja muita erityisjärjestelyjäKun lunta oli joulukuun alkupuolellatullut keskustassa yli 60 senttiä,tilanne oli kestämätön. Ongelmistakertoo mm. raitiovaunuliikenteen150 keskeytymistäväärinpysäköinnin seurauksena.ApulaiskaupunginjohtajaPekka Sauri käynnisti viikonlopunaikana tehtyjen valmisteluidenjälkeen 13.12.2010 OperaatioLumisodan, missä kadunvarteenpysäköidyt ajoneuvot siirrettiinoperaation alussa varoittamattaja kaupunki tyhjensi koko katualueenkertaalleen lumesta, vaikkalumen poiskuljetus olisi kuulunuttontinomistajille.Yksi suuri hidastava haitta olikadunvarsipysäköinti. Tätä helpotettiinperustamalla toreilleväliaikaisia pysäköintipaikkojalähiasukkaille. Muistavatkohankaupungin vanhimmat, milloinesimerkiksi Senaatintori viimeksitoimi pysäköintipaikkana? Apuapysäköintiin tarjosi myös EuroparkOy, jonka halleihin sai asukastunnuksellapysäköidä yön yliMarkus Simonenilmaiseksi. Tätä yhteistyötä täytyykehittää tulevinakin talvina.Erityisjärjestelyistä tiedotettiinhuomattavasti enemmän kuin tavanomaisinatalvina. Rakennusvirastonnettisivuille perustettiinerillinen sivu, johon päivitettiinseuraavina päivänä siivottavia katuosuuksiaja käytössä olevia pysäköintipaikkoja.Lisäksi mediaseurasi erityistoimien etenemistälähes päivittäin.Lumisotaa johdettiin tilaajanja tuottajan yhteistyönä varsinmallikkaasti, ja välillä roolitsaattoivat mennä ristiinkin. Pääasiaoli, että hyökkäys eteni yhtenärintamana.Kaikki tekivätpitkää päivääPelkästään kaupungille kuuluvan”ylimääräisen” lumen hoitaminenaiheutti kenttäväelle runsaastiylitöitä. Kun tähän lisättiin vielätontinomistajien velvoitteidenhoitaminen Lumisodan muodossa,jouduttiin valjastamaan lisääresursseja ja ylittämään ylityörajoja.Ongelmana oli, että lähelläolevat lisäresurssit olivat jo käytössä.Koneyksiköitä oli parhaimmillaankäytössä yli 500 ja kuor-24 Kuntatekniikka 3/2011

VÄYLÄT JA LIIKENNEistä, kiskoliikenteestä...STAAN LUMISODASSAArto MartiskinKuopiosta saatiin tammikuussa kokeiltavaksikuormaava linko.ma-autojakin lähes 1 000.Lisäresurssit eivät toimi tehokkaastiilman alueensa tuntevaatyönjohtoa, jolle talvi olikinlähes unetonta aikaa. Asianosaisetovat kuitenkin esimerkiksi isiäja äitejä, joille pitää turvata jaksamistaelämän muillakin osilla.Onneksi koko kentän väki taipuitekemään pitkää päivää yhteiskunnaneteen, ja suurilta sisäisiltänarinoilta vältyttiin. Yleisönjatkuva paine ei vaikuttanuttoimintaan. Vaikka asiakaspalveluunkuuluvaa hymyä ei varmastiaina väsymykseltä irronnutkaan,selkeiltä ylilyönneiltä vältyttiin.Katutila ei ole suunniteltulumen varastointiinKapeat kadut, kadunvarsipysäköintija lisäksi jäykkä kiskoliikennenäyttävät olevan äärimmäisenhankala yhdistelmä talviaikana.Yleisesti ottaen katutilaei ole suunniteltu runsaan lumenvarastoimiseen, vaikka Helsingissäon keskimäärin yli 100 lumistapäivää vuodessa. Jo noin 30 sentinlumentulon jälkeen lumitilattäyttyvät ja kulkuleveydet alkavatkaventua.Koska kaikki lumi ei mahdukatualueelle, joudutaan sitä kuljettamaanpois. TasapuolisintaOperaatio Lumisodassa kaupunki tyhjensi katualueita lumesta,vaikka lumen poiskuljetus olisi kuulunut tontinomistajille.Ville AlatyppöHelsingissä on kahdeksan virallista lumenvastaanottopaikkaa, yksi niistä Maununneva,jonka laki kohosi viime talvena ennätyskorkeuksiin.olisi, että kaupunginosaan satanutlumi voitaisiin varastoida sensisällä eikä ”yhden lunta kuljetettaisitoisen harmiksi”. Helsingissäon käytössä kahdeksan virallistalumenvastaanottopaikkaa, joidenkapasiteetti toimii hyvin noin60 000 lumikuormaan asti.Parikymmentä vuotta sittenpaikkoja oli tuplasti ja aurattavaapinta-alaa vähemmän. Viimevuosina yhteiskunnan toimintavaatimuksiaja ääri-ilmiöitäei ole enää kunnolla otettu huomioon,vaan lumen varastoinnistaon otettu tilaa muuhun ”tärkeämpäänkäyttöön”.Melkoinen lumenkuljetusrumbaLunta kuljetettiin kuluneena talvenanoin 300 000 kuormaa (4,5miljoonaa kuutiota). Rumbastaaiheutui kaiken muun haitan lisäksinoin 3 miljoonaa kiloa hiilidioksidia.Selvää on, ettei virallistenpaikkojen kapasiteetti riittänytalkuunkaan. Tästä syystä kaupunkiinavattiin jo joulukuussaympäristökeskuksen puollon jälkeenparikymmentä varapaikkaapelloille, tyhjille tonteille, rantaanjne. Paikat olivat melko hyvin tiedossaedellisen talven jälkeen.Katualueiden ahtaudesta kertoose, että yli 40 prosenttia aurattavallealueelle sataneesta lumestajouduttiin kuljettamaanpois. Helsingin uusilla kaduillaon tingitty lumitiloista, mikä eisuinkaan helpota runsaslumisinatalvina kadunpitäjän työtä.Ongelmia tiivistyvästäkaupunkirakenteestaKaupunkirakenteen tiivistyessälunta ei voida aurata katujenvarsille varastoon liikenteen sujumisenhäiriintymättä. Toinenhankaluus on se, ettei uusilta alueiltaenää löydy lumelle kasaustaikasapaikkoja. Talot on rakennettuvierekkäin kiinni katuun,ja kaikki satanut lumi joudutaantyöntämään jopa 200 metriä kasauspaikalle.Tässä on pohdittavaaalueen suunnittelijalle ja hoitourakoitsijalle.Kuopion kaupungilta ja ArcticMachine Oy:ltä saatiin tammikuussakokeiltavaksi kuormaavalinko, jonka käyttöä aletaan opetellauudelleen myös Helsingissä.Yhteistyö kuntien välillä toimierinomaisesti, ja vielä kerran kumarrusmolemmille tahoille sekäKuntatekniikka 3/201125

kokeilun käynnistäjälle. Kohta onHelsingissäkin yhtä suuret vehkeetkuin kuopiolaisilla.Suunnittelijatauran kyytiinMietittävää jää myös suunnittelijoille,sillä paksua lumipatjaa eipienillä ja keveillä koneilla voidahoitaa. Tänä talvena tuli paljonpalautetta myös bussiliikenteeltä,mm. sellaista, että reunakivenpäällä oleva aurausvalli esti bussinkääntyessä keulan ylityksen.Tehokasta auraustoimintaa ja-vaatimuksia ei opuksista opita.Kuinka moni suunnittelija onkaanollut auran kyydissä lumipeitteisenäaamuna? Pitäisiköhuoltotoimintojen käytännönymmärtäminen sisällyttää katujensuunnittelijan ja kaavoittajanpätevyysvaatimuksiin?Aurat töihinvuorokauden ympäriErityisen hankalaa on se, ettäkatujen pitäisi olla aurattuina joVille AlatyppöUusilta alueilta ei enää löydy lumelle kasauspaikkoja. Talot on rakennettuvierekkäin kiinni katuun, ja lumi joudutaan työntämäänjopa 200 metriä metsään.aamuseitsemältä ja aiemminkin,mutta kukaan ei halua herätä auranmeteliin. Lisäksi meluvaatimuksetestävät yötyön. Tässä onsuuri ristiriita, joka pitäisi saadaväännettyä kadunpitäjän eduksi.Yöllä auraaminen kun on paljonnopeampaa, auraus ei häiritse liikennettäja päästöjäkin aiheutuuvähemmän. Ei melua kuitenkaanaiheudu kuin reiluna kymmenenäyönä talvessa.Tällä hetkellä yötyö maksaapäivätyötä enemmän, mutta kadunpitotyöpitää ajatella tukityönä,jolla yhteiskunnan toiminnotvoidaan turvata. Kaikki koneresurssitpitäisi saada vuorokaudenympäri käyttöön, jotta toimintaolisi tehokasta eikä koneita tarvittaisiniin montaa.Lisälasku kaupungille12–14 miljoonaaHelsingissä talvihoito maksaa normaalistinoin 21 miljoonaa euroa.Edellistalvena lisälasku oli noinkahdeksan, kuluneena talvenanoin 12–14 miljoonaa euroa. Pitkässäjuoksussa kalliiden lisäresurssienkäyttö ei ole järkevää eikäkustannustehokasta. Talvihoitoonpumpatut lisärahat olivat edellisvuonnapois muusta ylläpidosta,mikä kasvatti korjausvelkaa.Epäselvää on, kuinka suuriavälillisiä kustannuksia ja päästöjäpuutteellisesta talvihoidosta aiheutuiyhteiskunnalle ja liike-elämällemm. raitioliikenteen keskeytysten,pidentyneiden matka-aikojen,hinausten jne. takia. Jos näitä”harmikustannuksia” voitaisiintarkemmin arvioida, voitaisiin perustellustivarata talvihoitoon valmiusresursseja.Nyt resursseja onsupistettu lumettomien talvien jälkeenrankasti, ja tuloksen kokivatkaikki vuodenvaihteessa.Nurinkurista kuitenkin on,että ruuhkassa polttoaineen kulutusja sen myötä verotulot lisääntyvät– miksi siis tehostaisimmetoimintaa? Tällä ajattelutavallamaailma ei kuitenkaan pelastueikä välttämättä auraamattomankadun päässä kiireellistähoitoa tarvitseva asukaskaan. Yhteiskunnanpitää toimia moitteettamyös talvella. Vai tehdäänkökuten rapakon takana: laitetaanputiikit pariksi päiväksi kiinni jaavataan, kun taas pääsee liikkumaan?KIINKO ja RAKLI tarjoavat yhteistyössäpätevöittävää täydennyskoulutustainfran kunnossapidon ja rakennuttamisen alueiltaInfran kunnossapidon johtaminen (KUP)-koulutusohjelma käynnistyy marraskuussa!KUP-koulutus tähtää uuteen kansallisen tason pätevyyteen.Koulutuksen tavoitteena on antaa valmiudetinfran kunnossapitopalveluiden tilaamisen ja tuottamisenjohtamis- ja suunnittelutehtäviin.Koulutusohjelma on suunnattu kaikille infran kunnossapitoatarjoaville palveluiden tilaajien ja tuottajien toimihenkilöille,joilla on muutaman vuoden kokemus alanjohto-, suunnittelu-, toteutus- tai hankintatehtävistä.Koulutukseen on saatavilla edullisia valtiontukipaikkoja.Koulutusohjelman ensimmäinen lähiopetusjaksoon 14.–15.11.2011 Helsingissä.Infran rakennuttamisen pätevöittävätkoulutusohjelmat käynnistyvät jälleen syksylläInfrastruktuurin tuottamisen johtaminen (RAPS)Infra-Rakennuttaja (RAP)Lisäksi tarjoamme ajankohtaisia seminaarejaTilaajan vastuut ja työturvallisuus infrahankkeessa 16.5.11Käännetty ALV rakennuttamisessa 23.5.11Julkiset hankinnat rakennuttamisessa 15.9.11Turvallisuuskoordinaattorin rooli ja vastuut uudis-, korjausjainfrarakennuttamisessa (jokaiselle oma osionsa) 27.9.11Rakennuttamisen johtaminen: Juridiikkapäivät10.–11.11.11Tutustu koulutusten sisältöihin ja aikatauluihin osoitteesta:www.kiinko.fi > rakennuttaminen ja suunnitteluKiinteistöalan KoulutuskeskusKiinteistöalan KoulutussäätiöLisätietojaKoulutusjohtaja Pirjo Honkaniemipuh. (09) 3509 2956 / 0500 703 884pirjo.honkaniemi@kiinko.fiwww.kiinko.fiMalmin asematie 6, 00700 Helsinki, puhelin 3509 290, faksi (09) 3511 380, www.kiinko.fi26 Kuntatekniikka 3/2011

VÄYLÄT JA LIIKENNETietojärjestelmä helpottaa kuntien suunnittelutyötäTie- ja katuverkko kattavasti DigiroadissaDigiroad-tietojärjestelmäänon koottu kokoSuomen tie- ja katuverkontarkat sijainnit sekätärkeimmät ominaisuudet.Kunnat voivathyödyntää Digiroadialiikenteen ja kuljetustensuunnittelussa.● Meri VihavainenDigiroad-operaattoriLiikennevirasto Liikenneviraston vastuullaolevassa kansallisessa Digiroadissayhdistetään tietoja, jotkaylläpitoon vastuutetut organisaatiottoimittavat säännöllisestioperaattorille. Tärkeimpiä ylläpito-organisaatioitaovat Maanmittauslaitos,Liikennevirasto jakunnat.Operaattori vastaanottaamuutostietoja, tallentaa ne tietokantaanja koostaa sovittua prosessianoudattaen eri lähteistä tulevistatiedoista Digiroad-aineiston.Digiroad-tietopalvelun kauttatietojen jatkojalostajat, sovellustenja palvelujen tuottajat sekäviranomaiset saavat kattavaaja ajantasaista tietoa palvelujenja suunnittelun tueksi. Digiroadistailmestyy ajantasaistettujulkaisu neljä kertaa vuodessa.Aineiston laatuunerityistä huomiotaDigiroad-aineistoa on julkaistuvuodesta 2005. Aineiston laatuunon kiinnitetty erityistä huomiotaparin viime vuoden aikana. Digiroadinlaatutason seuraamiseenja arviointiin on laadittu laatumalli,jossa mm. kuvataan Digiroadintuotantoprosessi ja määritellääntietolajikohtaiset laatuvaatimukset.Laatua arvioidaan ja raportoidaanlaatumallin ohjeistuksenmukaan jokaisen aineistojulkaisunyhteydessä.Janne Hartman ja Risto MäkeläJyväskylästä tutkivat Digiroadaineistoa.Kuntien panos Digiroadin ylläpidossaon tärkeä, sillä kunnatylläpitävät Digiroadissa katuverkonominaisuustietoja. Tällä hetkellälakiin ja asetuksiin perustuvanylläpitosopimuksen on solminutreilut 260 kuntaa. Ylläpitosopimuksensolmineet ja ylläpitotietoaDigiroadiin toimittavatkunnat saavat Digiroad-aineistonmaksutta käyttöönsä.Kunta voi hyödyntää aineistoamonilla eri toimialoilla. Digiroadinavulla on tehostettu koulukuljetuksiatai suunniteltu kotihoito-ja ateriapalveluja. Digiroadtarjoaa hyvät lähtökohdat myösjulkisen liikenteen ja jätekuljetustenkehittämiseen kunnissa.Kuntien lisäksi noin 130 organisaatiotakäyttävät Digiroadiaerilaisissa paikkatietoaineistojahyödyntävissä kaupallisissaja julkisissa sovelluksissa ja palveluissa,esimerkiksi kuljetustensuunnittelun ja navigoinnin sovelluksissa.Ylläpitopäivillä katuverkontiedot ajan tasalleLiikennevirasto järjestää pari kertaavuodessa kunnille Digiroadylläpitopäivän,tänä keväänä 13.ja 14.4. Jyväskylässä. Päivät olisuunnattu erityisesti Keski-Suomenkunnille, mutta oppia olilähdetty hakemaan kauempaakinyhteensä 19 kunnan voimin. Pai-kalla olivat myösLiikennevirastonedustajat ja Keski-Suomen maanmittaustoimistontiestövastaava.Päivän aikanakuultiin Digiroad-tietojärjestelmästä,kuntienylläpitotehtävästäsekä geometrianja osoitetietojenylläpidosta.Kunnat evästettiinmyös tekemään yhteistyötänaapurikuntien kanssa Digiroadinylläpidossa.Vesilahden kunnasta ylläpitopäivilleosallistuneiden Sari Hietalanja Satu Uusi-Erkkilän mukaanMaanmittauslaitokselle onilmoitettu aiemminkin tietoa uusistakaduista ja osoitenumeroista.Käytännön ylläpitotyön helppousoli heille kuitenkin positiivinenyllätys.Vastaisuudessa voidaan esimerkiksijo rakennusvaiheessatoimittaa kaavoitettujen alueidenominaisuustiedot Digiroadiin jahyödyntää Digiroadia seutukunnallisissayhteistyöhankkeissa.Jyväskyläläisten Janne Hartmaninja Risto Mäkisen pyrkimyksenäon saada Digiroadin ylläpitotietokerättyä ja toimitettuakeskitetysti, esimerkiksi kuntienpaikkatietopalvelurajapinnankautta. Kokoavan tietopalvelunkautta tieto olisi eri tahojen hyödynnettävissä.www.digiroad.fiKuntatekniikka 3/201127

Jyrki VättöSuomen kuntatekniikanyhdistysPL 51,00131 Helsinki,puh. (09) 693 3384www.kuntatekniikka.fiFinlands kommuntekniskaföreningBox 51,00131 Helsingfors,tel. (09) 693 3384www.kuntatekniikka.fiTOIMIHENKILÖTToiminnanjohtaja/VerksamhetsledareDanne LångströmPL 51, 00131 Helsinkipuh. 040 1251570dan-henrik.langstrom@kuntatekniikka.fiTalouspäällikkö/EkonomichefKyösti OasmaaHelsingin kaupunki, TasKe,PL 20, 00099 Helsingin kaupunkipuh. 09 3102 5957, 050 3767414kyosti.oasmaa@hel.fiKokousmestari/KonferensmästareToimittaja/RedaktörJyrki VättöHKR, Katu- ja puisto-osastoPL 1515, 00099 Helsingin kaupunkipuh. 09 3103 8631, 050 5591435jyrki.vatto@hel.fijyrki.vatto@kolumbus.fiSKTY:n julkaisujen myyntiYliopistokirjakaupanOtaniemen myymäläOtakaari 1 F, 02150 Espoo(TKK:n päärakennuksen aula)puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321TiedekirjaKirkkokatu 14, 00170 Helsinki(Säätytalon vieressä)puh. (09) 635 177SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaaKari Haapaniemi, Helsingin kaupunki,rakentamispalvelu STARAPL 1580, 00099 Helsingin kaupunkipuh. 09 3103 39630, 050 3801022kari.haapaniemi@hel.fiSKTY:n hallituksen kokous pidettiin maaliskuun lopulla Järvenpää-talon Aino-salissa.Yhdistyksen tilinpäätös hallituksen kokouslistallaSKTY on vakavarainen ja elinvoimainen Seminaarivalmistelujen keskeltäkantautui suru-uutinen, kunSKTY:n hallitus sai maaliskuun alussatiedon hallitusjäsenensä, turkulaisenKimmo Laulan poismenosta.Kimmon nopea ja ennalta-arvaamatonkuolema oli osoitus elämännurjasta puolesta eli ystävienja läheisten menettämisestä. Kimmojätti aktiivisilla toimillaan jäljetniin yhdistyksen hallituksen kuinTurun Kiinteistöliikelaitoksen riveihin.Kimmosta on laadittu lyhytmuistokirjoitus tähän lehteen.Turun Kuntatekniikan päivienvalmistelut ovat jatkuneet suruviestistähuolimatta. Turkulaiset ovatyhdessä kokousmestarin kanssajärjestelleet päivien toteutusta, jalopputulos on kohta nähtävillä.RuotsalaisetIFME-kokouksessaKansainvälisen tuulahduksen toivatRuotsin kuntatekniikan yhdistyksen(Svenska Kommunal-TekniskaFöreningen, KT) edustajat, GöranGahm ja Åke Persson, jotkaosallistuivat maaliskuussa Helsingissäpidettyyn IFME2012-valmistelukokoukseen.Heillä oli Suomen RakennusinsinöörienLiiton (RIL) tiloissa järjestetyssäkokouksessa valmiit ohjelma-aihiotensi vuonna pidettävän,kansainvälisen seminaarin Tukholma-päivälle.Perjantai-iltana alkavalla Helsinki-Tukholma-laivamatkalla tullaanpitämään joitain yhteisiä hetkiä, jalauantaina Tukholmassa odottaainfrahenkinen kiertoajelu kaupunginkeskustassa. Päivän päätteeksion vielä luvassa joko vapaa-aikaatai muuta pienimuotoista ohjelmaaVanhassa kaupungissa. Tukholmastapalataan sunnuntaiaamuksilaivalla takaisin Helsinkiin.Kansainvälisessä seminaarissavieraillaan Tukholman lisäksi myösTallinnassa. Tallinna järjestää omanohjelmaosuutensa seminaariviikontorstaina.Helsingissä maaliskuussa pidettyyn IFME2012-valmistelukokoukseenosallistui edustajia Ruotsin kuntatekniikan yhdistyksestä.Jyrki VättöHallitus kokoontuiJärvenpäässäTämän vuoden toinen SKTY:n hallituksenkokous pidettiin maaliskuunlopulla Järvenpäässä Järvenpää-talossa.Kokouksessa keskityttiin yhdistyksentilinpäätökseen, joka kertoiyhdistyksemme olevan suhteellisenvakavarainen ja elinvoimainenyhdistys, joka tuottaa näyttelyvuosinavoittoa ja välivuosina hiukan tappiota,mutta taloudelliset taustat sekävakaa toiminta turvaavat toiminnanselustan.Kokouksen päätteeksi Järvenpäänkaupunginjohtaja Erkki Kukkonenja tekninen johtaja JyrkiMeronen esittelivät muutamillakuvasarjoilla kaupunkiaan sekä senteknistä toimea.Kaupunkiesittelyn jälkeen Projektiyhdistyksen(PRY) toiminnanjohtajaJyry Louhisto esitteli vielä omanyhdistyksensä toimintaa. Yhdistyskäynnintarkoituksena oli vertaillamolempien yhdistyksien toimintaatoisiinsa. Benchmarkingista toivottiinolevan molemmille yhdistyksillehyötyä tulevaisuuden visioita ja toimintojasuunniteltaessa.Jäsenmäärämme kasvussaYhdistyksessämme on tällä hetkellä838 henkilöjäsentä ja 15 yhteisöjäsentä.Jäsenmäärä on viime vuosinaollut kasvussa, vaikka yhdistyksestäluonnollisesti myös eroaa vuosittainjoitain jäseniä.Maaliskuussa jäsenyyttä haki kaksitoistauutta henkilöä ja kaksi yhteisöä.Hallitus hyväksyi uusiksi henkilöjäseniksisille lähetettyjen hake-Kuntatekniikka 3/201129

KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT 2011 TURUSSATEEMA: “KUNTATEKNIIKKA – SIJOITUS HUOMISEEN”Torstai 19.5.2011Kokouspaikka: Turku,Messu- ja Kongressikeskus,Auditorio 108.30 Ilmoittautuminen10.00 Juhlapäivien avausSKTY:n puheenjohtajaJorma Vaskelainen10.10 Turun kaupungintervehdysKaupunginjohtaja AleksiRandell, Turun kaupunki10.30 Turun ajankohtaisethankkeetAsemakaavapäällikköTimo Hintsanen, Turunkaupunki11.00 TulevaisuudennäkymiäkuntatekniikassaTutkimusprofessori MiimuAiraksinen, VTT11.30 Tauko ja tutustuminenYT2011-näyttelyyn11.45 Vuoden kuntatekniikansaavutus12.10 SKTY:n vuosikokous jajulkilausuma (noinklo 12.40 tiedotustilaisuuslehdistölle)12.50 Ryhmäkuva13.00 Turun kaupunginlounas, LOGOMO (bussikuljetusheti ryhmäkuvanjälkeen Messukeskukselta)14.30 Turun kuntatekniikankiertoajelut(päättyvät Messukeskukseen)TutustuminenYT2011-näyttelyyn19.00-22.00 Illanvietto – gettogether – Turun VPK,Eskelisenkatu 5Perjantai 20.5.2011Kokouspaikka: Turku,Messu- ja Kongressikeskus,Auditorio 109.00 Suurpelto – paljon uusiaratkaisujaProjektinjohtaja PekkaVikkula, Espoon kaupunki09.30 Haja-asutusalueidenvesihuollonjärjestäminenJohtaja Risto Mansikkamäki,Keski-Uudenmaanympäristökeskus10.00 Katuympäristönsuunnitteluopas 2011Teollinen muotoilijaUlla-Kirsti Junttila, Sito Oy10.30 Tauko ja tutustuminenYT2011-näyttelyyn10.45 Alueurakat LahdessaRakennuttajapäällikköMika Lastikka,Lahden kaupunki11.15 Myllysilta – kuntatekniikkakiinnostaa!Liikelaitosjohtaja JoukoTurto, Turun kaupunki11.45 Lounastauko (paikkailmoitetaan Turussa) jatutustuminenYT2011-näyttelyyn13.00 Kuntatekniikan foorumiuudistuiPäätoimittaja Paavo Taipale,Kuntatekniikka-lehti/KL-Kustannus Oy13.30 Kuntatekniikan palveluthaltuun järkevällätuotteistamisellaTuotepäälllikkö VilleNiukko, Kuntamaisema Oy14.00 Tauko ja tutustuminenYT2011-näyttelyyn14.15 Kuopion kuntatekniikanprosessitSuunnittelujohtaja TapioRäsänen, Kuopion kaupunki14.45 Varkaus ulkoistikuntatekniikan– kokemuksiaTekninen johtaja ArtoLehtonen, Varkaudenkaupunki15.15 Marja-Vantaan kestäväkaupunkisuunnitteluAsemakaavasuunnittelijaRitva Kotilainen,Vantaan kaupunki15.45 Keskustelu ja luentojenpäättäminen16.30-18.30 AlkulämmittelytPaikka ja osoiteilmoitetaan Turussa19.00-22.00 JuhlapäivällinenRadisson Blu MarinaPalacessaLauantai 21.5.201109.00-n. 13.00 PerinteinenlauantaipäivänlaivaretkiLähtö Läntinen rantakatu 37m/s Sundbyholmilla Aurajoeltasaaristoon ja takaisin. Retkelläkevyt lounas.Keskiviikko 18.5.201109.00 YT2011-näyttely14.30 SKTY Golf18.00 YT-näyttelyn avajaiset19.00 YT-näyttelyn asiakasiltamusten perusteella seuraavat henkilöt:insinööri Sauli HakkarainenEspoosta, diplomi-insinööri PerttuHyöty FCG:stä, insinööri Jari KaijaKeravalta, hortonomi Ritva Kekoja insinööri Tero Koppinen Helsingistä,insinööri Martti Kokoi SitoOy:stä, insinöörit Antti Ojanenja Anna-Kaisa Pulkkinen Lahdesta,opiskelija Pasi Pentti Tampereelta,diplomi-insinööri KyöstiPiipponen Sipoosta, Jukka SorsaMaanrakennusliike Starbull Oy:stäja rakennusarkkitehti Ulla-KirsikkaVainio Lempäälästä. Yhteisöjäseniksihyväksyttiin Jyväskylän kaupunginAluetekniikka Altek Oy ja InsinööritoimistoOlof Granlund Oy.Uusia jäsenyyksiä ennen TurunKuntatekniikan päiviä kerkeää vieläanoa, sillä hallitus kokoontuu seuraavankerran päivien aattona, keskiviikkona18.5. Jokunen nettihakemus onviime kokouksen jälkeen tehtykin.SKTY ja RTY pohjustivatyhteistyötä NaantalissaToimihenkilöitämme vieraili maaliskuussamyös Rakennustarkastusyhdistyksen(RTY) vuosipäivillä Naantalissa.Kylpylän tiloissa pidetyn seminaarinaikana pohjustettiin yhdistystenvälille herätettyä yhteistyötä.SKTY:n toiminnanjohtaja Dan-Henrik Långström luovutti esittelypuheenvuoronsapäätteeksiRTY:lle SKTY:n perinteisen ”kunniamerkin”,graniittisen noppakiven.RTY:n, vielä silloin puheenjohtajanatoiminut, Lauri Jääskeläinen ottikiven vastaan ja luovutti DannelleRTY:n pinssin yhteistyön merkiksi.Molemminpuolista verkostoitumistaja yhdistystoimintojen esittelyäjatkettiin sen jälkeen vielä kylpyläntiloissa sekä juhlaillallisella. Rakennustarkastuspäivienlisäksi toiminnanjohtajammevieraili huhtikuunalussa Norjan Tromssassa pidetyssäpohjoismaisessa (NordiskKommunalteknisk Samarbetskommitté– NKS ) kokouksessa.Turun kevättä odotellessa,● Jyrki VättökokousmestariIFME 2012Helsinki, FinlandJUNE 4–10IFME:n kuntateknillinenmaailmankongressi 20122012 IFME World Congressof Municipal EngineeringHelsinki, Finlandia-talo 4.–10.6.ALUSTAVA AIKATALULU4.6. SKTY:n vuosikokous, avajaiset,seminaari, Helsinki-vastaanotto5.6. Seminaari-luentoja, Get together6.6. Seminaari-luentoja, gaalaillallinen7.6. Tallinna8.– Laivamatka Helsinki-10.6. Tukholma-Helsinki● www.ifme2012.com30 Kuntatekniikka 3/2011

Danne LångströmTromssassa kaksi kokousta peräkkäin huhtikuussaPOHJOISMAISTA JA KANSAINVÄLISTÄyhteistyötä vahvistettiin Norjassa Pohjoismaiden kuntatekninenyhteistyökomitea ja IFME:n hallituspitivät vuoden ensimmäisen kokouksensaperäkkäisinä päivinä NorjanTromssassa huhtikuun alkupuolella.Ehdotuksestani toimittiin tällä lailla,koska siten säästyi aikaa ja matkakustannuksia.Samoin toimitaanensi vuonna, kun Helsingissä onIFME2012-maailmankongressi 4.–10.6. Silloin pidetään IFME-kokousviikonloppuna ennen kongressin alkamistaja Pohjoismaiden kokouskongressin aikana, ja taas säästyy”sekä rahaa että tupakkaa”.NKS kehittämäänkaupunkisuunnitteluaTanskan yhdistys (KTC) toimii toistaja toistaiseksi viimeistä vuotta NKS:n(Nordisk Kommunalteknisk Samarbetskommitté)puheenjohtajana.Vuodenvaihteesta 2012 kaksi seuraavaavuotta jatkaa Norja/NKS, sittenViro/EKÜ ja sen jälkeen (2016–17) SKTY. Puheenjohtajuuden sivutuotteenaseuraa mukana aina myössihteerin tehtävät. Pohjoismaisessakokouksessa olemme päättäneet,että vuoden ensimmäisessä kokouksessapäätetään jostain/joistainasiasta, jota kehitellään ennen seuraavaakokousta, ja sen jälkeen aletaanpistää toimeksi.Tromssan kokouksessa päätettiinkeskustelujen jälkeen ryhtyä kehittämäänyhteispohjoismaista kaupunki-ja kyläsuunnittelua ja lähinnärakennustarkastusta ja mahdollisestiyhteistoimin olla mukana CEBC:ssa(Consortium of European BuildingControl). SKTY lupautui toimimaanainakin alussa välikätenä RTY:nsuuntaan Suomessa. Ajatuksena oli,että saisimme kaikkien Pohjoismaidenedustajat kokoontumaan asiantiimoilta Helsinkiin IFME2012-kongressinaikana kesäkuussa 2012. Norjanyhdistys on lupautunut ottamaanvetovastuun projektissa. LisätietoaCEBC:sta löydät osoitteestawww.cebc.eu.Toinen mahdollinen yhteisprojekti– tanskalaisten vetämä – liittyisimyrskytuhoihin ja niiden ennaltaehkäisyyn.Siitä tanskalaiset laativattoimintasuunnitelman myöhemmin,joten siihen voidaan palata viimeistäänseuraavan, Linköpingissä syyskuussapidettävän NKS-kokouksenjälkeen.IFME-kokous sai aikaanuuden “peruslain”IFME:ssä SKTY toimii puheenjohtajamaanaja -yhdistyksenä. KoskaJorma Vaskelainen ei voinut osallistuakokoukseen, puheenjohtajanatoimi IFME:n (International Federationof Municipal Engineering) varapuheenjohtajaRoss Vincent Uudesta-Seelannista.Lyhyesti marssijärjestyksestä:Suomen puheenjohtajuus loppuuHelsingin IFME2012-kongressiin,jonka jälkeen Uusi-Seelanti ottaaohjat käsiinsä. Tämä puheenjohtajuusjatkuu vuoteen 2015 ja Christchurchissäpidettävään IFME:n seuraavaanmaailmankonferenssiin.Kolmen vuoden sykleissä siismennään. Helsingin kongressin jälkeenSKTY:n puheenjohtajuus (President)loppuu ja siirrymme seuraavaanvaiheeseen eli kolmen seuraavanvuoden President Past -pestiin.Uusi Vice President tullaan valitsemaanniin pian kuin mahdollista, javalittu yhdistys/henkilö jatkaa sittenpresidenttinä Rossin ja Uuden-Seelanninjälkeen 2015–18. Puheenjohtajuuson siis yhdistyksillä, jotkaomasta keskuudestaan valitsevatedustajan IFME:n puheenjohtajaksi,varapuheenjohtajaksi tai toiseksi varapuheenjohtajaksi(Vice President).Yhdistyksessä on lisäksi toiminnanjohtaja/sihteeri,joka tällä hetkelläon Neil Buchan Skotlannistasekä rahastonhoitaja Piet PaatiensHollannista. Tilintarkastajina toimivatPieter Wiekeraad Hollannistasekä allekirjoittanut.Kokouksessa keskityttiin lähinnäkotisivujen ja yhdistyksen tai yhteenliittymänsääntöjen muuttamiseen.Uusi ”peruslaki” saatiin aikaan.Seantaa toimivaltaa muuttaa kotisivujaja aloittaa muunkinlaista yhteistyötä.Varsin onnistunut kokoussiis, vaikka leijonanosa kokouksestamenikin edellä mainittujen asioidenhoitamiseen ja järjestämiseen.Paikan päällä esittelin uusimmatIFME:n hallitus Tromssassa7.4.2011.tiedot ja käänteet IFME2012-kongressista(ks. www.ifme2012.com),ja vastaanotto oli taas fantastinen.Konseptia pidetään hyvänä ja houkuttelevana.Vaikuttaa siltä, että ainakinIFME-veljesjärjestöistä tulisivarsin mukava määrä osallistujiakongressiin. SKTY keräsi kiitostasiitä, että olemme onnistuneet solmimaanyhteistyötä ITACUS:in (InternationalTunneling AssociationCommittee on Underground Spaces– Suomessa MTR) kanssa.Seuraava IFME:n hallituksen kokousonkin sitten Johannesburgissa.Kokous pidetään Etelä-Afrikanyhdistyksen INASA:n 75-vuotiskonferenssinyhteydessä, ja SKTY onjärjestämässä sinne opintomatkaa.Juhlakonferenssin lisäksi siellä onmyös suuri kuntatekninen näyttely.Lisätietoa ohjelmasta sekä mahdollisestaosallistumisesta löydät sivuiltammewww.kuntatekniikka.fi.Tervetuloa siis mukaan!Keväisin terveisin● Danne LångströmtoiminnanjohtajaYlläpidon ekskursiolokakuussa Bilbaoon,Espanjaan SKTY järjestää ylläpidon ekskursion10.–14.10.2011 Pohjois-Espanjan Bilbaoon puhtaanpidonja viheralueiden ylläpidon fokuksella.Matkalla tutustutaan myösSan Sebastianin kaupunkiin, jokatapas-kulttuurin kehtona tarjoaamahdollisuuden toisenlaiseen ylläpitoon.Bilbao on panostanut yleistenalueiden ylläpitoon niin palveluidenjärjestämisen kuin teknisen toteutuksennäkökulmasta tarjotensiten uusia näkökulmia suomalai-Jyrki VättöGuggenheim-museo on Bilbaonykkösnähtävyys.sille kuntateknikoille ja muille ylläpidonammattilaisille.Matka alkaa maanantaina Helsingistä.Tiistaista alkaen tutustummeBilbaon kaupungin vieraanakaupunkiympäristön ja teknisentoimen toimintaan,ylläpidon järjestämiseen sekäkiertoajeluilla muun muassavirkistysalueiden ylläpitoon.Torstaina siirrymmeSan Sebastianiin ja palaammeperjantaina takaisin Bilbaoonja kohti Helsinkiä.Ilmoittautumislinkki tuleeKuntatekniikan fooruminsivuille www.kuntatekniikka.fi,kun saamme lopullisetvarmistukset Espanjan päästä.Matka on herättänyt mukavastimielenkiintoa, ja alustavia varauksiaon jo muutamia. Matkalle mahtuumukaan noin 15 henkeä.Matkan alustava hinta on 950euroa sisältäen ohjelman, majoituksenBilbaossa ja San Sebastianissa(2hh), maakuljetukset kohteessaja lennot veroineen (Helsinki-Frankfurt-Bilbao-Frankfurt-Helsinki).SKTY:n ylläpitoekskursiosta ontarkoitus tehdä jatkumo. Alkuvuodesta2013 fokus tullee olemaantalvikunnossapidossa, ja kohteeksion jo kaavailtu Kanadan Montrealia.Lisätietoja ekskursiosta saaJyrki Paavilaiselta, puh.0400 719 017 tai sähköpostijyrki.paavilainen@ramboll.fi.Kuntatekniikka 3/201131

MENNYTTALVIKOETTELIMAALLA JAMERELLÄ Kulkiessani kevätjäillä HelsinginTervasaaresta Katajanokalle päinmerenranta näytti kummalliselta.Katajanokan ranta oli tyhjänoloinen,ja ministeriön keltaiset rakennuksetnäkyivät ihmeen selvästi. Näkymäoli hiukan outo – aivan kuin metsääolisi raivattu tai rakennuksia purettu.Oivalsin kuitenkin melko nopeasti,että ”ikuisesti” rannalla seisseetjäänmurtajat olivat poissa. Talvioli pakottanut laivat liikkeelle, ja meri-infrantalvihoitokausi oli todenteollaalkanut.Mennyt talvi koetteli niin maallakuin merellä. Helsingissä lunta jouduttiinkuljettamaan kaupungin kaduiltatalven aikana reilut 300 000autokuormallista ja liikenteen turvaamiseksikäynnistettiin ”OperaatioLumisota”. Merellä puolestaanodoteltiin ensin sen jäätymistä, jottarannikon rankat lumisateet hiukanhellittäisivät. Kun meri viimeinKatajanokan rannassa ei viime talvena jäänmurtajia näkynyt.jähmettyi, se jäätyi Perämeren pohjukkaamyöten niin, että moista jäätilannettaei ollut nähty kuulemma34 vuoteen.Helmi-maaliskuun vaihteen jäätilanteessaMerenkurkun ylitys autolautallaVaasasta Uumajaan kesti pahimmillaan14 tuntia normaalin 4,5tunnin sijaan. Outokummun Torniontehtaalla pelättiin raaka-aineidenloppuvan, kun Tornion satama jouduttiinhetkellisesti sulkemaan. Selkämerenpohjoisosassa ja Merenkurkussaoli maaliskuun alkupuolellajopa viisikymmentä alusta jumissa.Maaliskuun lopulla Hangonedustalla oli jo avovettä, mutta murtajilleriitti töitä. Jään paksuus oli merialueillapuolisen metriä ja Perämerelläjopa 70 senttiä. Radiossa varoitettiinliikennettä haittaavasta, kiinteästiahtautuneesta ajojäästä. Huhtikuunalussa Perämerellä Ruotsinitärannikko oli jo auki, mutta Suomenpuoli oli vielä jäässä. Murtajillaoli tuolloin jo hiukan helpompaa,mutta edelleen työntäyteisiä päiviä.Kaikki kahdeksan jäänmurtajaatäydessä työssäLiikennevirasto ja Arctia ShippingOy:n tytäryhtiö Arctia Icebreaking Oytekivät viime vuonna viiden vuodensopimuksen jäänmurron hoitamisesta.Suomen vesille tarvittiinkin tänätalvena kaikki omat (Arctia ShippingOy:n) kahdeksan murtajaa.Perämerellä uurastivat jäänmurtajatSisu, Kontio, Otso ja monitoimimurtajaNordica, Selkämerellä jäitäpuskivat monitoimimurtajat Botnicaja Fennica sekä Suomenlahdellajäänmurtajat Voima ja Urho. Näidenlisäksi Merenkurkussa työskenteliruotsalaisia murtajia ja Suomenlahdellauseita venäläisiä murtajia.Piipahtipa Suomenlahdella yksi venäläinenydinmurtajakin, Vaygach,Jyrki Vättöjoka oli matkalla Murmanskista Pietariin.Suomalaisten murtajien talvikausienkustannuksiksi on alustavastiarvioitu 22–26 miljoonaa euroa.Lopulliset kustannukset riippuvatlopputalven ankaruudesta.Lisää murtajia tarvitaisiinMerenkulkua haittaa näin rankkoinatalvina se, että murtajakalustonmäärä on ollut sama 1980-luvultalähtien, mutta Suomen aluevesilläon rahti- ja matkustusliikenne vilkastunuthuomattavasti. Erään selvityksenmukaan nykyistä laivaliikennettävarten tulisi olla käytössä 11 murtajaa.Toisen selvityksen mukaan Suomenlahdellaei ilmastonmuutoksentakia ehkä tarvittaisi vuosisadan puolivälissäenää jäänmurtopalveluita.Jäänmurtotarpeista huolimattakevätjäillä kohtaamani autio näkymäsaattaa uusiutua, sillä ArctiaShipping Oy on pyytänyt viime syksynätarjouksia jäänmurtajiensa uusiksisatamapaikoiksi. Neuvottelujakäydään enää Kotkan kahden satamansekä Porvoon ja Helsingin satamienkanssa. Lopullinen satamapaikanvalinta pyritään tekemään loppukesästä2011. Näkyykö tämän jälkeenTervasaaresta teräksiset jäänmurtajatvai keltainen ulkoministeriö,se jää nähtäväksi.● Jyrki VättöREDUST etsii parhaita talvikunnossapidon keinoja katupölyn vähentämiseksi REDUST-hankkeen (Best wintermaintenance practices to reducerespirable street dust in urban areas– demonstration of best practices,strategy development andimplementation) tavoitteena onlöytää parhaat talvikunnossapidonkeinot, joilla katupölyä voidaanvähentää, sekä edesauttaanäiden keinojen käyttöönottoa.Hanke alkoi 2011 alussa ja päättyy2014 lopussa. Hanketta koordinoiHelsingin ympäristökeskus, mukanaovat myös Espoo, Vantaa, Metropolia,HSY ja Nordic Envicon Oy.Projektiin on saatu EU Life+ -rahoitustukea.Hankkeen kokonaisbudjettion noin miljoona euroa.Hankkeessa demonstroidaantalvikunnossapidon eri toimenpiteiden,materiaalien ja tekniikoidenvaikutusta katupölyyn. Mittauksettoteutetaan testiteillä Helsingissäja Vantaalla sekä Espoon,Helsingin ja Vantaan kaupunkireiteillä.Testitiet jaetaan kolmeenRedust-hanke mittaa mm. katupölyä pääkaupunkiseudun testiteillä.osaan, joille tehdään eri käsittelyt.Liukkauden torjunnan osalta verrataaneri hiekoitusmateriaaleja jasuolausta. Hiekoitustestissä selvitetäänhiekoituksessa muodostuvanpölyn maksimimäärää olosuhteissa,joissa ei ole aikaisemmin muodostunuttapölyä kadun pinnalla.Pölynsidontakokeissa täsmälevittimentehoa verrataan koko tien kasteluunsekä suolaliuosta pelkkäänveteen. CaCl 2:n lisäksi voidaan testatamuita pölynsidonta-aineita. Kadunpuhdistuksenosalta testataan eripuhdistustekniikoiden ja niiden yhdistelmientehokkuutta katupölyn vähentämiseen.Tänä vuonna testataanmekaanista harjausta, pesevää imusuulakettasekä perinteistä imulakaisukonettaja säistä riippuen mahdollisestimyös kahta eri painepesua.Mittausautoina käytetään MetropolianNuuskijaa sekä Nordic EnviconinOpel Vectraa. Lisäksi toisen testitienmolemmin puolin sijoitetaanhiukkasmittauslaitteet. IlmanlaatuaJyrki Vättökaupunkialueilla seuraa HSY.Kevään aikana kerätyn tiedonperusteella lasketaan kvantitatiivinenkatupölyn päästökerroin ajoneuvoilleja talvikunnossapitotoimenpiteidentehokkuus päästöjenvähentämiseksi. Lisäksi tehdäänarviot katupölypäästöstä nykytilanteessaja siitä, millainen vähenemäsaavutettaisiin parhailla talvikunnossapidonkäytännöillä. Myöskustannuksista lasketaan arvio.Tuloksia hyödyntäen kehitetäänstrategia katupölyä vähentävistätalvikunnossapidon toimista. Strategiaatestataan vähintään yhdelläkunnossapitoalueella. Hankkeentuloksista tiedotetaan vuosittaisissakatupölyseminaareissa ja messuilla,www-sivuilla ja raporteissa.● Taiju VirtanenprojektikoordinaattoriHelsingin kaupungin ympäristökeskus,puh.(09) 310 32 051taiju.virtanen@hel.fi32 Kuntatekniikka 3/2011

In memoriamKimmo Laula2.3.1964–26.2.2011 Turun KiinteistöliikelaitoksenKatu- javiheralueet -yksikössärakennuttamispäällikkönätyöskennellytKimmo Laula menehtyihelmikuun lopullayllättäen vaka-...och på det andra, inte såhemska som man iblandkunde tro – så här införvalet, inhemska… I slutet av februari kom detett sorgebudskap från Åbo,då vi inom FKTF fick höra, attvår styrelse medlem KimmoLaula hade gått bort. Personligenvar det en chock för mej,för jag hade på torsdagen pratatmed honom i telefon, ochpå lördag dog han – åtminstoneför mej helt oväntat. Kimmovar till utbildningen ingenjör,och höll just på att få färdigtsina studier till att bli DiplomIngenjör och han jobbadeför Åbo stad. I FKTF:s styrelsehade han varit med litet påett år, och han var den ledandegestalten till att ordna åretsKommuntekniska dagar i Åbo– och likaså var han med i teametdå vi senast ordnade Dagarnaoch utställningen i Åbo,för 4 år sedan.Men, life goes on, heterdet. Förberedelserna för Dagarnai Åbo är nu på slutrakan,och (hoppeligen) färdigadå tidningen 9 dagar före Dagarnakommer ut – inte för attjag tvivlar på det. Teamet förförberedelserna är bra, medEila Kesti och Outi Kapanenfrån Åbo, och vår konferensmästareJyrki Vättö ivaan sairauteen. Kimmooli kuollessaan 46-vuotias.Ammatilliselta koulutukseltaanhän oli yhdyskuntatekniikaninsinöörija oli jatko-opinnoiltaanjuuri valmistumassa diplomi-insinööriksiTampereenteknillisestä yliopistosta.Laula työskentelialuksi insinööriksi valmistumisensajälkeen muutamanvuoden InsinööritoimistoY-Suunnittelussaja hakeutui sitten Turunkaupungille töihin. Täällähänen noin 20-vuotiseentyöuraansa kuuluivatmm. tehtävät suunnittelupäällikkönäja vuodesta2001 lähtien rakennuttamispäällikkönä.Työtehtäviensä ohellaenerginen Laula osallistuilaajasti erilaisiin rakennusalanja yhdistystentilaisuuksiin, milloin luennoitsijanamilloin kuuntelijana.Hyvänä esiintyjänämonet muistavat hänettelevisiohaastatteluistaja lehtiartikkeleista, jotkakäsittelivät viime vuonnatapahtunutta Myllysillannotkahtamista.Suomen kuntatekniikanyhdistyksessä Kimmooli myös tuttu näkyja vaikuttaja usean vuoden.Yhdistyksen jäseneksihän liittyi vuonna1995 ja hallitukseen hänetvalittiin vuonna 2010.spetsen, så det finns nog ingenanledning till oro.IFME2012-kongressen hållerockså på att få kött runtbenen. Förberedelserna ochtakten har bara ökat, och ävenhär ser det ljust ut. RIL, medsina proffs har ett bra greppom allt, och inom FKTF sparrarvi upp dem till ännu bättreprestationer. Mottagandetav konceptet har varit mycketgott inom IFME, och det ser utsom om vi skulle få en angenämskara av utländska deltagaretill Helsingfors (och Tallinnsamt Stockholm) i juni nästaår. Relativt stora grupper frånNederländerna samt Nya Zealandhar redan visat sitt intresseför evenemanget. De harplanerat studieturer till Helsingforsregionenföre kongressensamt post tours till bl.a.St. Petersburg efter kongressen,och dessutom inbjuditfolk från andra organisationeratt ta del i deras resor ochutflykter.FKTF och RTY (Byggnadsinspektionsföreningen i Finland)har inlett samarbete, ochmeningen är, att utforska möjligheternatill ett mer intensivtutbyte. Det började med en visittill ett styrelsemöte i RTY,och fortsatte, med en gemensamträff i vintras, till att vi nuDanne LångströmHallituskausi jäi häneltäkesken.Laulan lempiharrastuksetolivat golf ja ravitsekä ulkomaan matkailu.LuonteenpiirteeltäänLaula oli välitön, mukavaja positiivinen ihminen.Kimmo oli pidetty henkilöniin esimiehenä, työkaverinakuin tuttavana.Hänen vilpitön seuransatyö- ja vapaa-aikoina sekäinnostunut asenteensakaikkeen rakentamisenympärillä tapahtuvaanoli silmiinpistävää.SKTY jää kaipaamaanKimmon aktiivista ja positiivistapersoonaa myöshallitustyöskentelyssä.SKTY:n hallitushar varit inbjudna till byggnadsinspektionsdagarnai Nådendal,och inbjudit personer frånRTY till våra årsdagar i Åbo –och om fortsättningen kommervi överens an efter. InomRTY finns det många som äraktiva även i FKTF, med derasordförande Pekka Virkamäkioch styrelsemedlem Eija Muttonen-Mattilai spetsen.Inom FKTF har vi också settefter möjligheter för mera samarbetemed Projektiyhdistys(PRY). Deras verksamhetsledareJyry Louhisto besökte vårtsenaste styrelsemöte i Järvenpää,och nu ser vi efter om detfinns nåt att hämta där – förbägge partnerna.Med vårhälsningar,● Danne LångströmverksamhetsledareLyngsefjord,ytterom TromsöSKTY:N HALLITUSPuheenjohtaja/OrdförandeJorma VaskelainenLahden kaupunki, kunnallistekniikkaPL 126, 15141 Lahtipuh. 03 814 2425, 050 63892jorma.vaskelainen@lahti.fi1. varapuheenjohtaja/1. viceordförandeHannu VirtasaloHelsingin kaupunki, rakentamispalvelu STARAPL 1570, 00099 Helsingin kaupunkipuh. 09 310 38806, 050 5591419hannu.virtasalo@hel.fi2. varapuheenjohtaja/2. viceordförandeHeikki LonkaInsinööritoimisto Olof Granlund OyMalminkaari 21, 00700 Helsinkipuh. 050 3504297heikki.lonka@granlund.fiMuut jäsenetLeila Strömberg, Jyväskylän kaupunki,kaavoitusPL 233, 40101 Jyväskyläpuh. 014 625 5055, 040 7718867leila.stromberg@jkl.fiMilko Tietäväinen, Tampereen kaupunkiPL 487, 33101 Tamperepuh. 040 5068600milko.tietavainen@tampere.fiTuula Smolander, Jyväskylän kaupunki,yhdyskuntatekniikkaPL 233, 40101 Jyväskyläpuh. 014 266 5137, 050 5901032tuula.smolander@jkl.fiPekka Virkamäki, Vantaan kaupunki,rakennusvalvontaKielotie 20 C, 01300 Vantaapuh. 09 8392 4438, 050 5592082pekka.virkamaki@vantaa.fiJyrki Mattila, Hyvinkään kaupunki,Tekniikka ja ympäristöPL 21, 05801 Hyvinkääpuh. 019 459 4601, 040 5419576jyrki.mattila@hyvinkaa.fiKuntatekniikka 3/201133

www.ukty.fiHYVÄ RAKENNUSTYÖNVALVONTA ON MYÖSLAADUN TAEUimahalli- ja kylpylätekninenyhdistys Ukty■ Yhdistyksen tarkoituksena onkehittää ja ylläpitää Suomenuimaloiden, uimahallien jakylpylöiden toiminnallista jateknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina.Yhdistyksentärkeimpiä toimintamuotojaovat vuosittaisen koulutus- jakeskustelutilaisuuden (Uimahalli-ja kylpyläpäivät) järjestäminen,jäsenistölle tarkoitetut keskustelu-ja koulutustilaisuudetsekä hallituksen työskentely.Yhdistyksessä on jäseniä noin100. Uktyn jäseneksi voi liittyäuimahalli- ja kylpylätekniikkaantyönsä tai harrastuksensa perusteellaperehtynyt henkilö.Alalla toimivat oikeuskelpoisetyhteisöt voivat liittyäyhdistyksen kannatusjäseniksi.YhteystiedotInternet: www.ukty.fis-posti: ukty@ukty.fiYhdistyksen puheenjohtajaPertti Kärpänens-posti: pertti.karpanen@ukty.fipuh. 0400 205 296Yhdistyksen varapuheenjohtajaTapio Ala-Peijaris-posti:tapio.ala-peijari@kolumbus.fipuh. 040 829 0068 Opetus- ja kulttuuriministeriö on jakanut vuoden2011 avustukset liikuntapaikkojen perustamishankkeisiin.Uimahallit ovat olleet hyvin mukana. Seitsemänuimahallien hanketta sai yhteensä 5 100 000euroa. Hankkeista yksi oli uudisrakennus ja muutperusparannuksia.Opetus- ja kulttuuriministeriö on näin taas ilmaissut,että uimahallit ovat sille erittäin tärkeä painopistealue.Hankkeiden laadukas toteuttaminenon näiltä osin jokaisen hankkeen vetäjän vastuulla.On erittäin tärkeää, että rakennuttamistehtävätovat käsissä, jotka ottavat tehtävät riittävällä vakavuudella.Valvontaan satsattava riittävästiYksi rakennuttamisen osa-alueista, joka on hyvänlopputuloksen osatekijä, on rakennustyön valvonta.Usein rakennuttajat vähättelevät tehtävän vaativuutta,eikä valvontaan haluta satsata riittävästi. Kysymyson kuitenkin kalliista erikoisrakentamisesta.Hyvä valvonta on myös hyvän laadun tae.Valvojalle asetetaan paljon vaatimuksia. Hänenpitää olla kokenut ammattimies, joka pystyy ohjaamaantyömaan toimintaa. Valvojan tulee puuttuatyömaan ongelmiin ennaltaehkäisevästi eikä vastasen jälkeen, kun työ on tehty. Ei ole kenenkään etu,jos valmista työtä joudutaan purkamaan.Esimerkiksi uimahalli- ja kylpylätyön valvojaltaedellytetään, että ko. henkilö on kouluttautunutkyseiseen tehtävään. Uimahallien ja kylpylöiden rakentamisenlopputuloksen laatu on juuri niin hyväkuin on koko toteutusketjun heikoin lenkki. Ketjuunkuuluvat rakennuttajat, suunnittelijat, valvojat ja erialueiden toteuttajat.Tavoitteena on saada rekisterityötehdyksi syksyn aikanaUimahalli- ja kylpylärekisterityö on hyvällä mallilla.Tavoitteena on saada työ tehtyä syksyn aikana. Ontaas kerran todettava, miten huonosti hallien hallintoahoidetaan. Selkeitä vastuuhenkilöitä on vainmuutamassa hallissa. Etenkin energiankulutuksenseuranta on monessa paikassa retuperällä. Luulisiomistajia kiinnostavan tehokas energiankäyttö,mutta näin ei vain ole.Yhdistyksen kevätkokouspidettiin RiihimäelläYhdistyksen sääntöjen määräämä vuosikokous pidettiinRiihimäen uimahallilla 18.3.2011. Kokouksenaluksi uimahallin esimies Tarmo Vallin esitteliosanottajille hallin historiaa ja toimintaa. Jäseniä olipaikalla 15.Kokous valitsi hallituksen, jonka tehtävänä onluotsata yhdistystä eteenpäin. Puheenjohtajana jatkaaPertti Kärpänen. Jäseniksi tulivat Tapio Ala-Peijari, Tapani Lahti, Tapio Jauhiainen, MarttiMatsinen ja Jukka Vienonen (uusi). Tilintarkastajaksivalittiin Keijo Alastalo.Yhdistys järjestää lokakuussa opinto-, koulutusjamessumatkan Berliiniin, Hannoveriin ja Kölniin.Matkalle on jo ilmoittautunut runsaasti osanottajia,mutta muutamia paikkoja on vielä vapaana. Otayhteys Perttiin, jos koulutus kiinnostaa.Hyvää ja rakentavaakevättä kaikille● Pertti Kärpänenpuheenjohtaja34 Kuntatekniikka 3/2011

Paljassaaren jätevedenpuhdistamon saneeraustyötTallinna tehostaa jätevesTallinnan kaupungin vesihuollostavastaava AS Tallinna Vesitaistelee kaupunkilaisten elintasonnousun myötä lisääntynyttäyhdyskuntajätevesien typpikuormaavastaan. Typenpoistoa tehostetaantäydentämällä jätevedenpuhdistustabiologisella suodattimella.Samassa yhteydessäparannetaan puhdistamon esiselkeytysprosesseja.TEKSTI JA KUVAT Paavo Taipale Ensimmäisessä vaiheessa tehostettuunpuhdistukseen ohjataan noin 60 prosenttialaitoksessa käsiteltävästä jätevedestä. Rakenteillaon kahdeksan suodatusallasta. Kaikkiaanvaraudutaan 14 altaan rakentamiseen, jolloinkaikki laitoksen jätevesi kulkisi suodatuksenkautta.Nyt tehtävillä toimenpiteillä uskotaan saa-Paljassaaren puhdistamon saneeraushankkeenprojektipäällikkö Ellen Mihklepp ontyytyväinen, että typenpoistoon saadaan lisätehoaloppukesällä. Laitosalueella on varauduttubiologisen suodatinlaitoksen laajentamiseenkuudella yksiköllä.36 Kuntatekniikka 3/2011

VESIHUOLTOvalmistuvat kesälläien typenpoistoaPaljassaaren jätevedenpuhdistamoon rakentunut vaiheittainyli kolmen vuosikymmenenaikana. Etualalla on rakenteillaoleva biologinen suodatin,sen takana selkeytysaltaatja vasemmalla ilmastusaltaat.Kuntatekniikka 3/201137

VESIHUOLTOPaljassaareen rakennetaan biologinen suodatinlaitos■ Paljassaaren jätevedenpuhdistamolla onmeneillään esiselkeytyksen tehostaminen jabiologisen suodatinlaitoksen rakentaminen.Rakentamiskustannukset ovat 13,5 miljoonaaeuroa. Rakennuttaja on AS Tallinna Vesi,rakennustekniset työt tekee Nordecon AS,biologisen suodattimen prosessitekniikan toimittaaAquaflow Oy ja automaatiojärjestelmätABB Oy.Yllä olevassa kuvassa näkyy keskilinjanmolemmin puolin neljä suodatinallasta. Typenpoistotapahtuu altaiden suutinpohjienalle asennettavan polystyreenirakeista koostuvanmassan pinnalle kasvavassa biofilmissä.Vastaava menetelmä on ollut Suomessakäytössä muun muassa Helsingin Viikinmäenpuhdistamolla vuodesta 2004.Keskilinjalla suodatintasolla on suodattimienvälissä yhteinen poistokanava joka toimiisamalla suodattimien pesuvesien varastoaltaana.Poistokanavan päällä on käynnissätulovesikanavan pohjan raudoitustyö. Tulovesikanavastamenee kaksi tuloputkea kullekinsuodattimelle poistokanavan läpi.Äärimmäisenä oikealla oleva matalampiosa on tulopumppaamon allas. Tulopumputon sijoitettu altaasta suodattimiin päinkorkeamman osan puolelle alakertaan. Rakennuksenpitkän matalamman takaosanalakerrassa on pesuvesiallas ja yläkerrassa ilmastointikonehuone,sähköhuone, valvomo,kompressorihuone ja varastotilaa.Aquaflow Oy:n toimitusjohtaja Seppo Wallinmaaselostaa biologisen suodattimen toimintaarakenteilla olevan suodatusaltaanreunalla. Taustalla AS Tallinna Veden viestintäpäällikköPriit Koff.tavan kokonaistyppipitoisuusreippaasti alle lupaehtojenedellyttämän 10 mg/l. Biologisensuodatuslaitoksen valmistuttuaPaljassaaren puhdistamonkokonaistyppipäästötvähenevät noin neljänneksennykyisestä.Puhdistamo rakentuivaiheittainPaljassaaren puhdistamohuolehtii koko kaupunginjätevesien puhdistuksesta.Neuvostoaikana rakennettupuhdistamo on täydentynytvuosikymmenten kuluessauusilla yksiköillä. Aktiivilietelaitosvalmistui 1990-luvunalkupuolella ja lietteen mädättämö1998. Suomen ympäristöministeriötuki puhdistamohanketta90-luvulla,ja laitoksen prosessisuunnittelustaon pääosin vastannutnykyinen FCG Oy.– Vuosituhannen vaihteessapohdimme suunnittelijoidenkanssa, miten toimimme,jos typpikuormitusnousee. Ensimmäiset ajatuksetbiologisesta suodattimestaheräsivät tuolloin, kertooPaljassaaren puhdistamohankkeenprojektipäällikköEllen Mihklepp.Puhdistamon keskimääräinentulovirtaama on nykyäännoin 120 000 m 3 vuorokaudessa.Elintason nousunmyötä jäteveden ravinnepitoisuudetnousivat ja erityisestitypenpoiston osalta lupaehtojensaavuttaminentuotti vaikeuksia.– Vuonna 2004 typenpoistoapyrittiin tehostamaan rakentamallailmastusaltaisiindenitrifioivat lohkot ja käyttämällämetanolia lisähiililähteenä.Se auttoi, mutta uusienasuinalueiden liittäminenviemäriverkostoon lisäsiedelleen typpikuormitusta.Koska puhdistamotontti olikäynyt ahtaaksi, päädyttiinkompaktin biologisen suodattimenrakentamiseen,Mihklepp kertoo.KokonaistaloudellisuustärkeääBiologisella suodattimella onmahdollisuus alentaa kokonaistyppipitoisuusjopa selvästialle viiden milligrammanlitrassa. Se kuitenkinedellyttää suurempaa metanoliannostustaprosessiin,mikä taas aiheuttaa lisäkustannuksia.AS Tallinna Vesipyrkiikin ensisijaisesti alittamaanlupaehdoissa määrätynrajan 10 mg/l.Biosuodatuksen kokonaiskustannuksetosoittautuivatesimerkiksi ilmastusallastilanlisärakentamistaedullisemmiksi. Perusparannushankkeenkokonaiskustannukset,joihin sisältyymyös esiselkeytyksen tehostaminen,ovat yhteensä 13,5miljoonaa euroa.38 Kuntatekniikka 3/2011

Suodatinaltaan pohjaanasennetaan suuttimia yli 50kappaletta neliömetriä kohti.Niiden läpi puhdistunut vesivirtaa alhaalta ylöspäin.– Talouden taantuma helpottirakennustyön hintapaineita,mutta nyt hinnat ovattaas nousseet nopeasti, Mihkleppharmittelee.Jatkossa saattaa tulla tarvettaalentaa myös fosforipäästöjä.Päästöraja Virossa on nyt1 mg/l, mutta lupaviranomaisellaon halua kiristää fosforinraja-arvoa tasolle 0,5 mg/lvuonna 2014.Mädätetty puhdistamolietejälkikompostoidaan aumoissaja myydään viherrakentamiseen.Mädättämössä syntyväbiokaasu hyödynnetään puhdistamollalämmön ja sähköntuotannossa. Laitoksen prosessisähköstäyli 60 prosenttiamenee ilmastukseen. Tästärunsaat puolet saadaan biokaasulaitoksesta.AS Tallinna VesirakennuttajanaVesiyhtiö hoitaa itse hankkeenrakennuttajatehtävät. Rakennusteknistentöiden osaltaon solmittu urakka NordeconAS:n kanssa. Heidän tai heidänhankkimiensa aliurakoitsijoidenvastuulla ovat myöskone- ja laiteasennukset. Puhdistusprosessiurakkaon solmittuAquaflow Oy:n kanssaja automaatiojärjestelmätoimitusABB Oy:n kanssa. Erillisiärakennuttajan laitehankintasopimuksiaon näiden lisäksiyhteensä 12.– Rakennusteknisten töidenaikataulun osalta on ollut hiukanongelmia. Talven pakkasetja kovat tuulet hidastivat rakennustöitä.Nyt näyttää siltä, ettäviivästykset kyetään kuromaankiinni. ABB:n ja Aquaflownosalta työt ovat koko ajan edenneetsuunnitellussa aikataulussa.Elokuun alussa suodatinlaitoksenpitäisi olla jo toiminnassa,Ellen Mihklepp uskoo. PALJASSAARENJÄTEVEDEN-PUHDISTAMO■ Mekaaninen käsittelylaitosrakennettiin Moskovan olympialaistenmyötä 1980.■ Prosessia tehostettiin kemiallisellakäsittelyllä 1984.■ Biologisen aktiivilietelaitoksenrakentaminen aloitettiin1988, mutta hanke viivästyi jakeskeytyi Neuvostoliiton hajoamisenyhteydessä.■ Suomen ympäristöministeriötuki biologisen puhdistamonrakentamista ja laitos valmistui1994.Tällöin myös saneerattiinvanhemman mekaanisenlaitoksen koneistojakorvaamalla niitä muun muassaHelsingistä puhdistamojensulkemisten myötä vapautuneillalaitteilla.■ Lietteen mädättämö ja aktiivilietelaitoksenlaajennus valmistuivat1998. Sen suunnittelussa,rakentamisessa ja valvonnassasuomalaisilla oli vahvarooli.■ Puhdistamon mitoitusvirtaama350 000 m 3 /vrk, tämänhetkinentoteutuma 120 000m 3 /vrk.■ Kuusilinjainen aktiivilietelaitos,johon ilmastusaltaidenperään rakennetaan nyt kahdeksansuodatusyksikön biologinensuodatin denitrifikaationtehostamiseksi.■ Tulevan veden typpipitoisuuson kaksinkertaistunut1990-luvulta lähinnä elintasonnousun myötä.TÄYSIN UUSITAPA KÄSITELLÄJÄTEVETTÄTehokkaana työmyyränä tunnettuSEG-pumppu on nyt entistäkinluotettavampi. Pumpunkäyttövarmuutta on tehostettulisäämällä sen ominaisuuksiinAUTOADAPT-toiminto, jonka johdostapumppaamossa ei tarvita enää lainkaanhäiriöalttiita pintakytkimiä.Tule tutustumaanTurun YT-messuille18.-20.5.2011Osastolle CEKuntatekniikka 3/201139

VESIHUOLTOKaupungin yksityistetty vesilaitos ylpeä tuotteensaAS Tallinna Vedellä onliki 3 000 omistajaa.Suurimmat ovat UnitedUtilities ja Tallinnan kaupunki.Hankalat sääolotovat nakertaneet vesiyhtiöntulosta, muttaveden laadussa ei olevikaa. Se on arvioituBaltian parhaaksi.TEKSTI JA KUVA Paavo Taipale Tallinnan pörssissä listattu ASTallinna Vesi palvelee kaupunginlisäksi ympäryskuntien raja-alueita.Yhtiön nykyhistoria alkaa vuodesta2001, kun Tallinnan kaupunkipäätti yksityistää vesihuoltonsa.Brittiyhtiö United Utilities osti tuolloinranskalaisen International Waterinkanssa yhtiön osake-enemmistönja Tallinnan kaupunki säilyttivähemmistöosakkuuden.– Kaupassa ympyrä tavallaansulkeutui, sillä kaupungin ensimmäisenvesilaitoksen rakensivatbrittiläiset insinöörit Ylemistejärvelle1927, naurahtaa AS TallinnaVeden viestintäpäällikköPriit Koff.United Utilities omistaa vajaankolmanneksen yhtiöstä, Tallinnankaupunki hieman vähemmän,ja loput osakkeet ovat vapaastikaupan pörssissä. Yhteensäosakkaita on lähes 3 000. Useathenkilöstöön kuuluvat omistavatpieniä määriä osakkeita.Veden laatu erinomainenAS Tallinna Veden vesi- ja jätevesiliiketoiminnantulos viime vuodeltaoli runsaat 24 miljoonaa euroa,mikä on kymmenisen prosenttiaedellisvuotta vähemmän.Yhtiön ja kaupungin välille solmittupalvelusopimus on voimassa2020 saakka. Siinä on 97 teknistä,taloudellista ja palvelutasoonliittyvää vaatimusta, jotkayhtiön on täytettävä.– Hankalat sääolot ovat viimetalvina aiheuttaneet putkirikkojaja vedentoimituskatkoksia, muttamuuten olemme saavuttaneet vaatimuksethyvin. Talousveden laatuon erinomainen. Itse asiassa se onkoko Baltian paras, Koff kehaisee.Uutta jätevesiverkostoa on viimeistenkahdeksan vuoden aikanarakennettu runsaat 300 km, ja uusiakiinteistöjä on liittynyt siihennoin 6 800. Tänä vuonna kaikkiTallinnan vanhat asuinalueet onTallinna juo Baltian parasta– Olen nähnyt raportteja, joissatuotteemme on arvioitu Baltianparhaaksi, AS Tallinna Vedenviestintäpäällikkö Priit Koffkertoo.tarkoitus liittää verkostoon.– Jäte- ja hulevesien keräilyssäpyrimme kohti erillisviemäröintiä,mutta kaupungin katusaneerauksetvaikuttavat rakentamisaika-Parhaat kestävätWeholite-säiliöissä on ainutlaatuinen, kestävä ja joustava kaksikerrosputkirakenne.Säiliöiden materiaali on PE-muovi, joka ei syövy, murru tairuostu vuosien mittaan. Weholite-säiliöt valmistetaan mittatilaustyönäkunnallistekniikkaan, teollisuuteen sekä maatalouteen ja ne sopivat niinsisä- kuin ulkokäyttöön. Yksilöllisyys alkaa jo ulkovärin valinnasta. Weholite-rakennettasovelletaan myös kiinteistö- ja kyläkohtaisissa WehoPutsjätevedenpuhdistamoissa.Valitse Weholite – aito ja alkuperäinen.EsimerkkisovelluksiaOy KWH Pipe Ab Puhelin 06 326 5511 www.kwhpipe.fiPL 21, 65101 Vaasa Telefax 06 315 3088Member of the KWH Group40 Kuntatekniikka 3/2011

laadustavettätauluihin ja teknisiin ratkaisuihin.Vanhoilla tulvimisherkilläkin alueillajoudutaan selviytymään sekaviemäreillä,kunnes väylärakentaminenedistyy, Koff sanoo.VertailukehittäminenhaasteellistaPalvelujen kehittämisen haasteenaVirossa on vertailumahdollisuuksienpuute. Kansallisia vaatimuksiaei ole veden ja jäteveden laatuvaatimuksialukuun ottamatta.– Palvelusopimuksen mukaanmeidän pitää tehdä vähän paremminkuin laki vaatii. Seuraammevuosittaisilla kyselyillä asiakkaidemmekokemaa palvelun laatua.Tulokset ovat parantuneet jatkuvasti.Kun olemme pörssiyhtiö,joudumme julkistamaan kvartaalitulokset.Hyvä taloudellinen tulosvoi herättää kuluttajissa epäilyjäliikevoiton kohtuullisuudesta.Vesi- ja jätevesimaksu tyypilliselläkuluttajalla on veroineennoin kaksi euroa kuutiometriltä.Tästä vesimaksun osuus onnoin 60 ja jätevesimaksun noin40 prosenttia. Tallinna on Narvanohella Viron ainoa kaupunki,jonka talousvesi valmistetaanpintavedestä.Vuotovedet riesana,vesimaksut nousussaVuotovedet vaivaavat myös Tallinnanverkostoa. Verkostosaneerauksilleon palvelusopimuksessamääritelty vuotuinen minimi javuotovesiprosentille yläraja.– Vuonna 2002 verkostoonpumpatusta vedestä 35 prosenttiaoli laskuttamatonta. Näkemyksemmemukaan optimitaso laskuttamattomanveden osuudelleon 18 prosenttia. Kaksi vuotta sittenolimme 16 prosentin tasolla.Viime vuoden hankalat sääolotlisäsivät johtovaurioita, ja vedestänoin 21 prosenttia jäi laskuttamatta,Koff toteaa.Vesihuoltomaksut ovat nousseetsäännöllisesti, mutta maltillisesti.Viime vuonna maksut jopaalenivat 0,9 prosenttia. Kaupunginkanssa on sovittu kustannustasonnousua ja lainsäädännönmuutoksia vastaavista hinnankorotuksista.– Korotukset ovat yleensä olleetparin prosentin luokkaa, muttanousukauden aikana hinnat nousivatjopa 12 prosenttia vuodessa.Vesiyhtiön on uuden lain myötähyväksytettävä maksunsa Vironkilpailuvirastolla. Aiemmin niistäpäätti kaupunginhallitus. Yhtiöon esittänyt kuluvalle vuodelle vesimaksuihin3,5 prosentin ja seuraavilleneljälle vuodelle kullekinnoin 2,5 prosentin korotusta.Poliittisessa keskustelussa onkäsitelty myös vesiyhtiön tulevaisuutta,mutta virallisia esityksiä eiole tehty. Nykyinen palvelusopimuspäättyy 2020.– Virossa on viimeiset kaksivuotta ollut tilanne, jossa on ollutjoko vaalit tulossa, vaalit käynnissätai vaalit juuri pidetty. Se onkirvoittanut poliittista keskusteluayhtiön tulevaisuudesta. Kaikkiriippuu kaupungin ja valtionpoliittisen johdon linjauksista,Priit Koff sanoo. AS TALLINNA VESI■ Tallinnan pörssiin listattu osakeyhtiö,joka vastaa kaupunginvesihuollosta.■ Kaupungin ensimmäinen laitosmaisenvesihuollon yksikköoli Ylemiste-järven pintavesilaitos,joka valmistui 1927.■ United Utilities osti enemmistönkaupungin vesihuoltolaitoksesta2001. Yhtiö listattiin Tallinnanpörssiin 2005.■ 2011 lähes kaikki asemakaava-alueillasijaitsevat vanhat rakennuksetliitetty verkostoon.■ 430 000 kuluttajaa, henkilöstöänoin 300.■ Lähes 1 000 km vesijohtoja janoin 1 200 km viemäreitä (joistaosa sekaviemäreitä).■ Palvelusopimus kaupunginkanssa voimassa 2020 saakka.Kuntatekniikka 3/201141

Talousveden laatu paranee huomattavastiTurun seudun tekopohjavesijärjestelmäKUNTA-TEKNIIKKATURUSSA18.–20.5.Turun Seudun Vesi Oy:nvuosien urakka on lähesvalmis. Kokemäenjoestapumpattavanveden valmistus tekopohjavedeksikäynnistyisyyskuussa 2010, javiimeisiä asennustöitätehdään parhaillaan.● Jyrki ValtonentoimitusjohtajaTurun Seudun Vesi Oy Syyskuussa 2010 alkaneenvuoden kestävän koeajon jälkeentoiminta käynnistyy täydellä tehollasyksyllä 2011. Silloin tuotetaannoin 68 000 kuutiota vettävuorokaudessa 300 000:lle Turunseudun asukkaalle.Tekopohjavesijärjestelmäntuottaman veden laatu ja makuparanevat nykyiseen talousveteenverrattuna huomattavasti.Veden laatu paranee selvästi,vedenjakelun varmuus on omaaluokkaansa ja veden hinta on verrattainedullinen.Kuluttajalle vesi maksaa noin0,3 senttiä litralta. Hintaan sisältyysekä jätevesi- että hulevesimaksu.Vesi on kesät talvet tasalaatuistaja raikasta, ja sen lämpötilaon noin 6 astetta. Vesi onpehmeää, joten pesuaineen tar-ve vähenee. Jakeluverkontai omanasunnon vesijohtoverkonkunto ei vaikutaveden makuuneikä lämpötilaan, elleivesi seiso putkissakuukausia.Sadan vuodenratkaisuTekopohjavesijärjestelmäratkaiseeTurun seudun vesihuollonvähintäänsadaksi vuodeksieteenpäin. Aikajaksoon yhtä pitkäkuin alueen vesihuollontähänastinenhistoria.Tekopohjavesijärjestelmäon kestäväratkaisu. Se ontietoinen valinta javaatimus kaikessatekemisessä. Käytettytekniikka onmahdollisimman yksinkertaista,mutta kuitenkin parasta mitä onsaatavilla. Tekopohjaveden valmistuksessaei käytetä juuri lainkaankemikaaleja, vaan kyseessäon luonnonmukainen prosessi,jossa jokivedessä oleva humushajoaa maaperässä.Hankkeen toteuttaminen onedellyttänyt laajojen tutkimustentekemistä ja monipuolista ympäristöntilan seurantaa. Tekopohjavesilaitoksenalueella on tehtypohjavesiselvityksiä usean vuosikymmenenajan, ja tekopohjavedenimeyttämisen vaikutuksiaon selvitetty monin tavoin pitkänajanjakson aikana. Tutkimustenperusteella tekopohjavesilaitoksenalue soveltuu hyvin tekopohjavedentuotantoon.Virttaankankaan tekopohjavesihankkeessaovat osakkainaLieto, Paimio, Kaarina,Länsi-Turunmaa, Naantali,Raisio ja Turku.Pitkä ja mittava urakkaTurun seudun vesihuollon suunnittelualoitettiin 1960-luvunalussa. Erinäisten vaiheiden jälkeenhanke sai vauhtia, kun Raisiostaja Naantalista loppui vesikesällä 1999 ja hätäratkaisunapumpattiin vettä maanpäällistäputkea pitkin Turusta.Lounais-Suomen ympäristökeskusteetti vielä samana vuonnaseudullisen vesihuollon kehittämissuunnitelman,jossa toteutettavaksivaihtoehdoksi ehdotettiintekopohjaveden muodostamista.Turku, Lieto, Länsi-Turunmaa,Kaarina, Naantali, Paimio jaRaisio allekirjoittivat sopimuksentekopohjavesihankkeen toteuttamisesta2001.Elokuussa 2001 lupahakemusjätettiin Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon,joka myönsi luvathakemusten mukaisesti 2005lopussa. Vaasan hallinto-oikeus42 Kuntatekniikka 3/2011

valmistumassamyönsi luvat hakemusten mukaisestimaaliskuussa 2007. Korkeinhallinto-oikeus antoi päätöksensäelokuussa 2008. Se muutti hiemanlupaehtoja. Pääosin valitukset jakorvausvaatimukset hylättiin.Rakentamaan päästiin vasta2007, koska veden siirtolinjanputkien hankintaa käsiteltiinmarkkinaoikeudessa kolmevuotta eikä putkimateriaalia voituhankkia toimeenpanokiellonvuoksi.Raakavedenottamotoimii jo HuittisissaViivästysten jälkeen rakentaminenon edennyt ripeästi ja aikataulussaan.Raakavedenottamotoimii jo Huittisissa KokemäenjoenKarhiniemen sillan vieressäja esikäsittelylaitos HuittistenTakkulassa. Myös tekopohjavesilaitosVirttaankankaalla on toiminnassa.Turussa Saramäen kalliosäiliöon valmiina veden vastaanottoon.Vedensiirtolinjaa on rakennettunoin 100 kilometriä. Semuodostuu 13 000 yksittäisestäsg-valurautaputkesta. Yhden putkenpaino on 4 500 kiloa, pituus8 metriä ja halkaisija 1 200 mm.Hankkeen arvo on noin 165 miljoonaaeuroa. Valurautaputkienosuus kustannuksista on 64 prosenttia.Kuntatekniikka-lehdessä 6/2010s. 6–11 oli laaja artikkeli Turun seuduntekopohjavesihankkeesta. Lehdenpdf:n voi ladata osoitteestahttp://lehti.kuntatekniikka.fi >lehtiarkisto.Johanna CastrénSuuri putkirikko, talousvesijärjestelmän saastuminen tai pitkäsähkön toimitushäiriö voivat johtaa tilanteisiin, joissa puhtaantalousveden jakelu on järjestettävä tilapäisratkaisuin, yleensäjakelupisteissä säiliöistä. Kuva on varavedenjakeluoppaasta.Opas varavedenjakelun järjestämisestä■ Vesihuoltopooli on laatinut vesihuoltolaitoksilleoppaan vaihtoehtoisenvedenjakelun järjestämisestä.Oppaaseen on koottuvaravedenjakelun järjestämisessähuomioitavia asioita erityisestisäiliöistä tapahtuvassa vedenjakelussa.Kattava, tiivis ja käytännönläheinenopas on laadittu ennenkaikkea laajoja, suuren väestömääränpalvelemista edellyttäviätilanteita ajatellen. Opas sisältäähyödyllisiä neuvoja myös pieniinmuutaman kiinteistön jakelukatkoihin.Varavedenjakelua edellyttävässätilanteessa toimimisentueksi oppaassa on tiivis muistilistahuomioitavista asioista.Vaihtoehtoinen vedenjakeluvoi perustua laitosten omaan,yhdessä naapurilaitosten kanssahankittuun tai sopimusperusteisestikäyttöön saatavaan kalustoon.Kalustoa ja apuvoimia voidaanpyytää myös virka-apunaPuolustusvoimilta.Opas julkaistaan kevään aikanasuomeksi painettuna ja sähköisestiruotsiksi.Opas varavedenjakelun järjestämisestäon ladattavissa Vesi- javiemärilaitosyhdistyksen sivuiltawww.vvy.fi > Vesihuoltopooli >Varavesiopas. As2Kuntatekniikka 3/201143

Uuden espoolaisalueen asukkaathyvillään toimivasta järjestelmästäSUURPELLOSSAIMETÄÄN JÄTTEETTERMINAALIINEspoon Suurpellossaasukkaat eivät vie jätteitäänkiinteistön roskakatokseenvaan syöttöpisteisiin.Niistä jätteetkulkeutuvat putkissasuoraan alueellisellejäteasemalle. Uusi järjestelmäedistää jätteidenlajittelua ja vähentääjäteautojen liikennettäasuinalueilla.TEKSTI Merja Kihl ja Ari MononenKUVAT Ari Mononen Suurpellon automaattinenjätteenkäsittelyjärjestelmä toimiipneumaattisesti, siis alipainetekniikalla.Niinpä sitä kutsutaanmyös imujätejärjestelmäksi.Suurpellossa jätteiden syöttökuiluton sijoitettu VVO:n ja Asuntosäätiönasuinkerrostalojen piha-alueille.Järjestelmä otettiinkäyttöön lokakuussa 2010.Automaattinen järjestelmä tukeejätteiden kierrätystä. Erilaisillejätteille on omat syöttöaukkonsa,jotka voidaan selkeästi merkitäkäytön helpottamiseksi. Suurpellossasekajätteelle, biojätteelleja keräyspaperille on omat aukkonsa.Kartonkia kerätään vieläperinteiseen tapaan laatikoihin.Lajitellut jätteet kuljetetaanalipaineen avulla maanalaisiaputkia pitkin terminaaliin, jossaeri jätelajeille on erilliset keräyskontit.Sieltä kontit siirretäänajoneuvoilla jätteenkäsittelylaitoksiintai kierrätyskeskuksiin.Järjestelmän avulla päästääneroon tyhjennettävistä tai vaihdettavistaroskasäiliöistä. Lisäksijätteenkuljetusliikenteen määrävähenee huomattavasti.Järjestelmä rakennetaanhyvässä yhteistyössäEspoon kaupungin projektijohtajaPekka Vikkula kertoo, ettäimujätejärjestelmän rakentaminenei ollut kaavamääräyksenämukana Suurpellon ykkös- jakakkoskaava-alueilla. Se ei ollutliioin mukana maankäytön kehittämis-ja yhteistyösopimuksessa,joka tehtiin maanomistajien jaEspoon kaupungin välillä.– Hanke lähti liikkeellemaanomistajien tahdosta, Vikkulakertoo.Alueen suurimmat maanomistajat– Espoon kaupunki,Asuntosäätiö ja VVO – olivatsiis hankkeen takana ja sitoutuivatautomaattisen jätteenkeräyksentoteuttamiseen omistamillaantonteilla.Kun järjestelmän rakentamisestatehtiin päätös, katurakennustyötolivat osittain jo alkaneetSuurpellon alueella. Myösjoidenkin alueelle johtavien teidenkunnallistekniikkaurakoistaoli ehditty sopia. Niissä imujätejärjestelmäei ollut mukana.– Suunnitelmia muutettiinnopeasti ja käytiin läpi, mitenAlueellinen jäteasema on sijoitettu keskelle rakenteilla olevaa Lukusolmun liittymää.Suurpellon Markkinointi Oy44 Kuntatekniikka 3/2011

JÄTEHUOLTOSuurpeltolainen Meri Laine vie talousjätteitä piha-alueella sijaitsevaan syöttöpisteeseen.YIT KiinteistötekniikkaEnvacin jätteenkäsittelyjärjestelmässä esilajitellut jätteet voidaan syöttää koko kaupunginosan kattavaan alipaineella toimivaan putkijärjestelmään,joka kuljettaa ne jäteasemalle. Järjestelmän toimintaa valvotaan tietokoneella.Kuntatekniikka 3/201145

SUURPELTO■ Sijaitsee Espoossa Kehä II:n jaTurunväylän välissä.■ Pinta-ala 325 ha, josta 89 havarattu viheralueille. Seitsemänkaava-aluetta, kaava-alueilla Ija II vahvistettu asemakaava.■ Rakennusoikeutta koko Suurpellonalueella on 1 000 000krsm 2 . Kaava-alueilla I ja II yhteensänoin 500 000 krsm 2 .■ Asukkaita kaava-alueilla I ja II300, loppuvuodesta 2012 noin2 000. Koko alue valmis 10–15vuoden kuluttua, jolloin asukkaitaon arviolta 10 000.putket pitää ja voidaan sijoittaa.Myöhemmissä urakoissa jätejärjestelmänputkien sijoittelu olikinjo urakkakilpailussa mukana,Vikkula selostaa.Uusia suunnitelmiaSuurpellon Jätehuolto Oy on rakentanutimujätejärjestelmänputkiston katujen alle, alueellisenterminaalin ja sekä liitynnättonteille.– Jokainen taloyhtiö voi itsepäättää, millä tavalla ja mihin sesijoittaa syöttöpisteet. Se voi sijoittaakeräilypisteet sisätiloihintai kiinteistön ulkopuolelle tai ulkoseinääntai käytävien seiniin tairappukäytävään. Emme ole sito-Projektinjohtaja Pekka Vikkulanmukaan Suurpellon maanomistajatolivat yhtä mieltä siitä, ettäalueella tarvitaan automaattistajätteenkäsittelyä.– Asuntosäätiön uusiinkin rakennuskohteisiinSuurpellossaasennetaan imujätejärjestelmä,toimitusjohtaja Esa Kankainenvakuuttaa.neet sitä millään tavalla, Vikkulakorostaa.– Taloyhtiö voi päättää myöskeräilypisteiden määrän. Yhteisestion kuitenkin sovittu, ettäniitä olisi vähintään yhtä paljonkuin jos alueella olisi jätehuoneet.Tietysti hinta nousee merkittävästisen mukaan, kuinka monialiityntäpisteitä tehdään.Järjestelmä on muutenkintavanomaista jätehuoltoa hintavampi.Järjestelmän veloitustasoksitulee Vikkulan mukaannoin 22 euroa kerrosneliöltä.– Tuo summa on SuurpellonJätehuolto Oy:n osuus. Lisäksitulevat kulut siitä, mitä kaikkeaasunto-osakeyhtiöiden rakennuttajatjoutuvat omilla tonteillaantekemään.Kokonaisinvestointi riippuukuitenkin siitä, kuinka suuri määräkerrosalaa ja toimintoja pystytäänliittämään järjestelmään.Suurpellossa katuja jouduttiinsavimaan vuoksi paaluttamaan.Savipohja vaikutti jonkin verranmyös imujätejärjestelmän rakentamiseen.– Ne reitit, joita pitkin putketmenevät, jouduttiin vahvistamaan.Reitit tosin ovat katualueilla,missä pohjat vahvistetaanmuutenkin. Järjestelmän500 millimetrin putkien on oltavasellaisilla alueilla, joilla ne eivätpainumien vuoksi ajan myötävaurioidu. Ne onkin sijoitettukaikki vahvistetuille alueille, Vikkulatäsmentää.Jäteterminaalihyvässä paikassaAlueellinen jäteterminaali sijoitettiinSuurpellossa Lukusolmun keskelle,liikenteen solmukohtaan.– Terminaalin sijainti on pyrittyoptimoimaan liikkumisenkannalta, Vikkula mainitsee.– Alamme rakentaa Lukusolmuunuutta Kehä II:n eritasoliittymääSuurpeltoon kesäkuussa2011. Terminaali on sijoitettukeskelle, jolloin jäteautot ajavatterminaaliin yhtä reittiä ja poistuvattoiseen suuntaan. Näin saadaanminimoitua jäteautojen ajelutälläkin alueella.Imujätejärjestelmän haasteenaon Vikkulan mukaan vielä se, ettäon muitakin jätejakeita kuin paperi,bio- ja sekajäte. Kaikki laaduteivät voi kulkea putkia pitkin.– On kartonkia, pahvia jaenergiajaetta. Olemme tähänmennessä toteuttaneet alueen 300ensimmäiselle asukkaalle sellaisenratkaisun, että jäteterminaalinpihalla on keräys kaikille jätejakeille.Siellä on myös UFF-vaatekeräyslaatikot.Pyrimme Suurpellossamuutoinkin suosimaankierrätystä.Vikkulan mukaan EspoonUusia liittymiä, sähköbusseja ja palvelueteisiä■ Suurpellossa on seitsemänkaava-aluetta, joista kahdella onvahvistettu kaava.– Tässä vaiheessa on sovittu,että kaava-alueet I ja II liittyvätimujätejärjestelmään, projektijohtajaPekka Vikkula sanoo.– Kaava-alue III sijaitsee Henttaankainalossa ja se on pienempialue. Lisäksi on varauduttusiihen, että terminaaliin voidaanliittää myös Kehä II:n itäpuoleltakaava-alueet VI ja VII.Tämä tarkoittaa sitä, että kehätienali joudutaan rakentamaanputki. Joka tapauksessa Kehä IIjoudutaan alittamaan putkillasadevesien ja Lukupuron vesienkäsittelynvuoksi.– Ajatuksena on, että kokoMyös Suurpellon kaava-alue IV Turunväylän lähellä liitetään imujätejärjestelmään.Alueen asemakaava on työn alla ja tulossa voimaantämän vuoden aikana.Suurpelto liittyisi imujätejärjestelmään.Pohjoisempana ovat valmistumassakaava-alueet IV ja V.Sieltä etäisyydet tähän nykyiseenterminaaliin ovat liian pitkät. Nytselvitetään, rakennetaanko pohjoiseenlähelle Turunväylää toinenjäteterminaali. Siihen voitaisiin liittäätulevaakin rakentamista Turunväylänpohjoispuolelta.Eriksson Arkkitehdit OySuurpellon ohi kulkeva Kehä IIon ajoittain hyvin ruuhkainen tieetenkin Turunväylälle suuntautuvanläpikulkuliikenteen takia.Suunnitelmissa on uusia liittymiäSuurpeltoon sekä joukkoliikennekatuOlarin suuntaan.Alueelle kaavaillaan myös akkukäyttöisiäsähköbusseja. Lisäksiyksityisautoliikenteen tarvettapyritään vähentämään aivan uudellakeksinnöllä.– Olemme yhdessä maanomistajienkanssa tuottaneet uudentyyppisenratkaisun: kaikkiinrakennuksiin on rakennettu palvelueteiset.Niihin tulee asukkaillekaapit, joihin voidaan toimittaatavaraa, esimerkiksi päivittäistavaroita,Vikkula selittää.46 Kuntatekniikka 3/2011

JÄTEHUOLTOSuurpellon ensimmäisissä taloissa imujätejärjestelmän syöttöpisteitäon asennettu talojen edustalle.kaupunki on toiminut hyvässäyhteistyössä HSY Jätehuollonkanssa.– Järjestelmän sijoittaminenolemassa olevalle alueelle on hyvinhaasteellista, koska putkistotpitää asentaa katujen alle. Joskadut pitää avata sitä varten, ettäsinne jälkikäteen sijoitetaan500-milliset putket, niin kustannustasovarmasti nousee.Järjestelmä liitettyYIT:n valvomoonImujätejärjestelmän toimittaneenYIT:n mukaan Suurpeltoon asennettuEnvac on alunperin Ruotsissakehitetty konsepti. Järjestelmäsoveltuu erityisesti asuinalueilleja kaupunkikeskuksiin, muttamyös sairaalaympäristöihin,lentokentille ja liikekeskuksiin.YIT:n järjestelmäasiantuntijaPetri Pouttu toteaa, että suurinosa Suurpellon imujätejärjestelmänrunkoputkistoista onjo asennettu.– Kun lopullinen kaavoitusselviää, alueella katsotaan, mihinkohtiin liitäntäputket tulevat.Jäteputket asennettiin Suurpellossakaturakenteeseen kadunrakentamisenyhteydessänoin metrin syvyyteen.– Putkistojen asentaminenaloitettiin loppuvuodesta 2007,ja asennukset ovat edenneet kadunrakennusurakoidenaikataulujenmukaisesti. Koonta-asemaneli keskusterminaalin rakennustyötaloitettiin 2009 lopulla ja järjestelmäasennuksetkevään 2010aikana, Pouttu selostaa.Järjestelmä otettiin käyttöönlokakuun lopussa. Runkoputkistonasennukset jatkuvat edelleenkadunrakennusurakoiden yhteydessä.– Järjestelmällä on tarkoituskerätä noin 10 tonnia jätettä päivässä.Putkiston kokonaispituustuleeolemaan 8–10 kilometriä.Vähintään kaikki kaava-alueidenI ja II kiinteistöt liittyvät järjestelmään,joten jätteen syöttöpisteitätulee noin 400.Jo asennetussa runkoputkessaon Poutun mukaan valmiiksi rakennettuhaara jokaista tonttiliittymäävarten. Suurpellossa suurinjätteiden siirtoetäisyys putkistossaon noin 1,5 kilometriä. Siirtonopeuson suunnitellun mukainen,jätejakeesta riippuen 70–80km/h.Järjestelmä on miehittämätön.Se on liitetty YIT:n keskusvalvomoon,jonne tulevat automaattisestimyös mahdolliset hälytyksetvioista ja jätekonttien täyttymisistä.Valvomo voi myös etäkäyttääjärjestelmää laajakaistajärjestelmänavulla. Ylläpidostavastaa YIT.Suomessa imujätejärjestelmiäon lähiaikoina tulossa myös TampereenVuoreksen alueelle sekäHelsingin Jätkäsaaren ja Kalasatamanuusille asuinalueille.– Imujätejärjestelmät ovatmaailmanlaajuisesti kasvavatrendi, Pouttu sanoo.Asukkaat välttyvätmelu- ja hajuhaitoiltaAsuntosäätiön toimitusjohtajanEsa Kankaisen mukaan imujätejärjestelmähaluttiin Suurpeltoonnimenomaan siksi, että jäteautoteivät liikkuisi seudullaturhan päiten.– Se on tietysti turvallisuusasia,mutta samalla merkittäväämyös päästöjen ja viihtyvyydenkannalta, Kankainen vakuuttaa.– Tänä vuonna Suurpellossaon lähtenyt liikkeelle useita rakennuttajahankkeita.Tällä hetkelläkintaitaa olla rakenteilla800–900 asuntoa. Ne valmistuvatensi vuoden loppuun mennessä,ja silloin asukasmäärä onnoin 2 000. Kaikki taloyhtiöt liittyvätimujätejärjestelmään.Myös Asuntosäätiöllä onSuurpellossa uusia omia kohteitasekä rakenteilla että suunnitteilla.Kankaisen mukaan kaikissaAsuntosäätiön taloissa jätteidensyöttöpisteet ovat ulkotiloissa.– Se on kustannuskysymys.Periaatteessa jopa joka kerrokseenvoidaan asentaa omat syöttöpisteet,mutta imujätejärjestelmänputkittaminen talon sisälläon kallista, Kankainen muistuttaa.Tien toisella puolella VVO:ntalossa asuva Anna Hallikainensuhtautuu uuteen järjestelmäänKESTÄVÄÄLISÄARVOAMONIALAISELLASUUNNITTELULLAWSP tarjoaa parasta paikallista jakansainvälistä konsultointiosaamistamyönteisesti.– Järjestelmä on toiminut ensimmäistenkuukausien aikanasuhteellisen hyvin, vaikka se onollut varsin kovassa käytössä, hänarvioi.– Joskus syöttöpisteisiin onviety rakennusjätettäkin läheisiltätyömailta. Tästä on aiheutunutpari tukosta putkiin. Käyttökatkotovat jääneet kuitenkin vainmuutaman päivän pituisiksi. Jäteyhtiöjärjesti jätteille erilliskeräyksenkatkojen ajaksi.Myös VVO:n asuinkiinteistössäon kolme imujätejärjestelmänsyöttöpistettä talojen pihaalueella.– Asukkaat ovat oppineet lajittelemaanroskat hyvin. Jätekatokseenverrattuna syöttöpisteidenkäyttö on ihan yhtä helppoa.Kierrätyspahville on erillisetlaatikot.– Järjestelmästä on varsinkinse etu, että siitä ei aiheudu hajuhaittojaniin kuin roskapöntöistä,Hallikainen painottaa. WSP Finland OyHeikkiläntie 700210 HelsinkiP. 0207 864 11www.wspgroup.fiKuntatekniikka 3/201147

Kiireellisintä yhteislautakunnan perustaminen jäteUusi laki voimaan 2012 – kuntiUusi jätelaki tulee voimaan2012 keväällä.Lakiin liittyy useita siirtymäkausia– mm. pakkausjätteentuottajavastuuseenja jätteenkuljetusjärjestelmäntarkistuspäätöksiin.Kunnallinen jätehuoltojatkaa muutenkin lähesennallaan. Kiireellisinmuutos on jäteyhtiökunnissajätehuoltoviranomaisenatoimivanyhteislautakunnan perustaminensiellä, missäsellaista ei vielä ole.● Leena EränköympäristölakimiesSuomen Kuntaliitto Uudessa jätelaissa mainitaannimenomaisesti, että kunnassajätehuollon viranomaistehtävistähuolehtii kunnan nimeämäjätehuoltoviranomainen. Tämämuutos tulee voimaan heti lainvoimaantullessa keväällä 2012.Säännöksestä ei aiheudu lisätehtäviä,eikä se edellytä yleensä suuriamuutoksia johtosääntöihin.Asianomaiseen johtosääntöönon tarpeen lisätä maininta kunnanjätehuoltoviranomaisesta jasiitä, että sen toimivaltaan kuuluvatkunnalle jätelaissa säädetyt viranomaispäätökset.Viranomaispäätöksiäei ole tarpeen yksilöidäjohtosäännössä, kun ne tulevatsuoraan jätelaista. Johtosäännössäon syytä edelleenkin antaakunnan jätehuoltoviranomaiselleoikeus siirtää päätösvaltaa alaiselleenviranhaltijalle.Jätehuollon yhteistyöstä, kutenjäteyhtiön perustamisesta, päättä-Pakkausjätteen tuottajavastuuseen aluekeräyksen järjestämisperiaatteellasiirrytään 2014. Aluekeräyksen kattavuudesta säädetäänasetuksella. Käsitykset aluekeräyspisteiden määrästä ovat vaihdelleet800:sta 2 000:een.KUNNAN JÄTEHUOLTOVIRANOMAISEN KESKEISIÄ TEHTÄVIÄ■ Jätehuoltomääräysten hyväksyminen■ Jätehuoltomääräyksistä poikkeamisesta päättäminen■ Jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen■ Jätetaksan hyväksyminen■ Jätemaksujen maksuunpano■ Jätemaksumuistutusten käsittely■ Jätemaksujen kohtuullistamispäätöksetEDELLYTYKSET KIINTEISTÖNHALTIJAN JÄTTEENKULJETUKSELLE■ Tarjolla on oltava jätteen kuljetuspalveluja luotettavasti sekäkohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin.■ Jätteenkuljetuksessa noudatetaan kunnan jätehuoltomääräyksiä.■ Jäte toimitetaan kunnan määräämään vastaanotto- taikäsittelypaikkaan.■ Jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa,tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa taihaittaa terveydelle tai ympäristölle.■ Päätöksen vaikutukset on arvioitava kokonaisuutena myönteisiksiottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekäyritysten ja viranomaisten toimintaan.Leena Eränköminen ja siihen liittyvä omistajaohjauseivät kuulu kunnan jätehuoltoviranomaisellevaan valtuustolleja kunnanhallitukselle.YhteislautakuntajäteyhtiökuntiinKunnissa, joissa jätehuollon palvelutehtäväthoidetaan kuntienyhteisessä jäteyhtiössä, kunnanjätehuoltoviranomaisena toimiikuntien yhteislautakunta. Yhteislautakuntatarkoittaa sitä, että yhdenkunnan lautakunta hoitaamyös muiden kuntien jätehuollonviranomaistehtävät toistenpuolesta (ns. isäntäkuntamalli).Muut kunnat voivat valita lautakuntaanedustajansa. Otto-oikeuttakäyttää isäntäkunnan kunnanhallitus.Yhteistyökunnalla jasen jäsenellä on valitusoikeus yhteislautakunnanpäätöksistä.Yhteistä jätelautakuntaa koskevansopimuksen valmisteluunon syytä ryhtyä heti, jotta lautakuntavoi aloittaa toimintansa jätelainvoimaantulon jälkeen keväällä2012. Kuntien valtuustothyväksyvät jätelautakuntaa koskevansopimuksen yhtäpitävilläpäätöksillään. Sopimuksessa sovitaanmm. jäsenmäärästä, kuntienedustuksesta, puheenjohtajistosta,asioiden valmistelusta jaesittelystä, kustannusten käytännönjakamisesta (kustannuksetkatetaan jätemaksuilla) ja mahdollisestapäätösten otto-oikeudenrajauksesta. Isäntäkunnanvaltuusto hyväksyy lautakuntaakoskevan johtosäännön.Kuntien yhteisiä jätelautakuntiaon jo olemassa useita. Niidenosalta tarkistetaan, vastaavatkojärjestelyt jätelain säännöksiä, jatehdään tarvittaessa tarkistukset.Yhteislautakuntia ovat mm.Alajärven, Kuopion, Lakeuden(Ilmajoki), Länsi-Uudenmaan(Raasepori), Perämeren (Tornio),Pohjanmaan (Pietarsaari), Saarijärvenseudun (Saarijärvi) ja Teuvanjätelautakunta.48 Kuntatekniikka 3/2011

JÄTEHUOLTOyhtiökuntiinen jätehuolto lähes ennallaanKunnallisestajäteyhtiöstä uusi pykäläJätelakiin on otettu kuntien jäteyhtiöstänimenomainen pykälä.Kunnassa ei ole tarpeen tehdäuusia päätöksiä pykälän johdosta.Vanhat päätökset yhtiöiden perustamisestaja siihen liittyviensopimusten (yhtiöjärjestys, osakassopimus,yhteistyösopimus)ovat edelleen voimassa.Yhtiöiden tehtävät eivät pidäsisällään julkisen vallan käyttöä.Jätelain valmistelun yhteydessäon ollut näkemyksiä siitä, ettätehtäviin sisältyisi julkisia hallintotehtäviämuun muassa jäteneuvonnanosalta. Tämä on tulkinnanvaraista,mutta kanta onsyytä ottaa huomioon, kun silläsaattaa olla vaikutusta eräidenmuiden lakien soveltamiseen yh-tiön toimintaan.Yhtiön osakaskunnille jää nykyiseentapaan vastuu siitä, ettäjätehuollon palvelutehtävät hoituvatlain mukaisesti. Tätä vastuutakunnat valvovat osallistuessaanyhteisen jätehuoltoviranomaisenpäätöksentekoon sekäyhtiöön kohdistuvassa omistajaohjauksessaan.Kunnan toissijainen jätehuoltovastuu,ns. perälautaKunnalla on velvollisuus järjestääelinkeinotoiminnan jätehuolto,jos markkinoilta ei löydy palveluaja jäte sopii kunnan jätehuoltoon.Tällaisen jätehuollonkustannukset katetaan palveluntarvitsijalta perittävällä julkisoikeudellisellajätemaksulla.Jätetaksassa tulee olla tätävarten omat maksuperusteensauuden jätelain voimaantullessa2012 keväällä. Taksan määräysja maksuunpano on käytännössäsyytä päättää niin, ettei tätäjätehuoltopalvelua subventoidaasukkaiden jätemaksuilla. Käytännössäsaattaa olla tarpeen kehittäätätä palvelua varten taksaanesim. riittävän joustavahintahaarukka.Kyse on yleensä operatiivisestatoiminnasta, jossa ei oletarpeen tehdä yksittäisiä viranomaispäätöksiäkunnan jätehuoltoviranomaisessajätemaksunmaksuunpanoa lukuun ottamatta.Jos kyse on jatkuvaluonteisestapalvelusta, kunnan jätelaitosvoi tehdä sopimuksen palvelunantamisesta korkeintaankolmeksi vuodeksi kerrallaan.Pakkausjätteentuottajavastuuseen 2014Pakkausjätteen osalta siirrytääntäyteen tuottajavastuuseen aluekeräyksenjärjestämisperiaatteella2014 päättyvän siirtymäkaudenjälkeen. Kunnan vastuulla olevanayhdyskuntajätteenä syntyväpakkausjäte hoidetaan siihen astikunnallisessa jätehuollossa lukuunottamatta niitä pakkausjätteitä,jotka jätteen haltija itse toimittaalajiteltuna tuottajan järjestämäänaluekeräykseen.Tämän jälkeen pakkauksenviimeisellä haltijalla tulee ollakohtuullinen mahdollisuus toimittaapakkausjäte tuottajan järjestämäänalueelliseen keräykseen.Aluekeräyksen taajuudestaja kattavuudesta tullaan säätämäänasetuksella. Luonnokset jaLisää lähiliikunta-alueiden turvallisuutta standardien avullaSuunnitteletko skeittialueita, uimahalleja tai muita lähiliikuntapaikkoja,vastaatko niiden ylläpidosta tai valvotko niiden turvallisuutta?Työkalupakkisi on täydentynyt uusilla ja uudistetuilla standardeilla, joidenvaatimuksia noudattamalla parannetaan liikuntapaikkojen turvallisuutta.Ollie, Kickflip, Caveman ja muut temput turvallisesti:SFS-EN 14974 + A1 Rullalautailualueet.Turvallisuusvaatimukset ja testimenetelmät2. painos, 2010. 54 sivua (fi/en). Hinta 62,50 €Pallo ja kiekko turvallisesti maaliin tai koriin:SFS-EN 15312 + A1 Julkisten liikuntapaikkojen liikuntavälineet.Yleiset vaatimukset, turvallisuusvaatimukset ja testausmenetelmät2. painos, 2010. 96 sivua (fi/en). Hinta 74,00 €Jotta yksikään ei huku:SFS-EN 15288-1 + A1 Uima-altaat.Osa 1: Suunnitteluun liittyvät turvallisuusvaatimukset2. painos, 2010. 38 sivua (fi/en). Hinta 51,30 €Hintoihin lisätään arvonlisävero 23 % ja toimituskulut hinnastomme mukaisesti.SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RYMalminkatu 34, PL 130, 00101 HelsinkiPuh. 09 1499 3353 (myynti), faksi 09 146 4914Internet www.sfs.fi, sähköposti sales@sfs.fiKuntatekniikka 3/201149

käsitykset keräyspisteiden lukumäärästäovat vaihdelleet 800:sta2 000:een.Pakkausalalla ei ole velvollisuuttajärjestää kiinteistökohtaisestierilliskerätyn pakkausjätteenkuljetusta kiinteistöiltäkierrätykseen. Kunnilla on jätelainnimenomaisen säännöksennojalla mahdollisuus huolehtiakiinteistökohtaisesti erilliskerätynpakkausjätteen kuljetuksestakiinteistöiltä kierrätykseen. Kunnatvoivat järjestää myös täydentävääaluekeräystä.Pakkausjätteen täydentävä keräystulee edellyttämään tarkistuksiakuntien jätehuoltomääräyksiin.Jätehuoltomääräyksillälienee yleensä tarpeen määrätäsyntypaikkalajittelun ja täydentävänkunnallisen erilliskeräyksenlaajuudesta ja kohteista.Nämä määräykset voivat tullavoimaan vasta 2014 keväällä siirtymäkaudenpäätyttyä. Määräystenvalmisteluun ja jätelaitoksenalueelle tarpeellisen täydentävänkeräyksen suunnitteluun on syytäryhtyä ajoissa. Tämä edellyttäämm. yhteydenpitoa pakkausalanja kaupan kanssa.SopimusperusteinenkuljetusjärjestelmäUudessa jätelaissa on edelleenkinmahdollisuus kahteen jätteenkuljetusjärjestelmään.Pääsääntö onkunnan järjestämä ja kilpailuttamajätteenkuljetus. Kunta voikuitenkin laissa säädetyin edellytyksinpäättää kiinteistönhaltijanjärjestämästä jätteenkuljetuksesta,joka siis vastaa aikaisempaa sopimusperusteistajätteenkuljetusta.Edellytyksenä kiinteistönhaltijanjärjestämälle jätteenkuljetukselleon, että● tarjolla on jätteen kuljetuspalvelujaluotettavasti sekä kohtuullisinja syrjimättömin ehdoin,● jätteenkuljetuksessa noudatetaankunnan jätehuoltomääräyksiä,● jäte toimitetaan kunnan määräämäänvastaanotto- tai käsittelypaikkaan,● jätteenkuljetus edistää jätehuollonyleistä toimivuutta kunnassa,tukee jätehuollon alueellista kehittämistäeikä aiheuta vaaraa taihaittaa terveydelle tai ympäristölle,ja että● päätöksen vaikutukset arvioidaankokonaisuutena myönteisiksiottaen erityisesti huomioonvaikutukset kotitalouksienasemaan sekä yritysten ja viranomaistentoimintaan.Kunta voi päättää, että kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetuskoskee lajiltaan tailaadultaan tietyntyyppistä jätettä.Kunnan on seurattava ja valvottavakiinteistönhaltijan järjestämääjätteenkuljetusta koskevanpäätöksen täytäntöönpanoa jasen edellytysten täyttymistä sekätarvittaessa käsiteltävä jätteenkuljetustakoskeva asia uudelleen.Vanhat sopimusperusteisetkuljetukset harkintaanVanhan jätelain mukaisesti päätetytsopimusperusteiset jätteenkuljetukseton siirtymäsäännöksenmukaan otettava harkintaanviimeistään vuoden kuluessa lainvoimaantulosta eli viimeistäänkeväällä 2013.Jos kunnassa päädytään siirtymäänkunnan järjestämäänjätteenkuljetukseen, tämä voitapahtua aikaisintaan 3–5 vuodenkuluttua päätöksen tekemisestä.Tämä tarkoittaa sitä, ettäkunnan haluama kuljetusjärjestelmänmuutos kestää vähintäänvuoteen 2015 ja pisimmilläänvuoteen 2018.Voimassaolevan jätelain perusteellakunta voi siirtyä sopimusperusteisestajätteenkuljetusjärjestelmästäkunnan järjestämäänjätteenkuljetukseenilman siirtymäkausia. Jos kunnassaon suunniteltu kuljetusjärjestelmänmuutosta jätteenkuljetuksentoimivuuteen johtuvistasyistä, kunnan on syytä päättääkuljetusjärjestelmän muuttamisestajo vanhan jätelain nojallaennen uuden jätelain voimaantuloa.Näin voidaan estääsiirtymäkaudesta johtuva viivästys,joka voi olla toimimattomassatilanteessa kuntalaisille kohtuuttomanpitkä. 50 Kuntatekniikka 3/2011

pakinaLämpimästi maastaTiukentuvat energiamääräyksetpainavat päälle rakentamisessaja rakennuskannanylläpidossa. Painetta tulee myösra aurinkoenergia ja maaperään javesistöihin sitoutunut aurinkoenergia.Varmaan näitä jatkuvasti kehitetäänkin,mutta kehitetäänkö riit-uusiutumattomia luonnonvaroja.Entä sitten, kun nämä loppuvat tainiiden käytölle määrätään nykyistätuntuvammat veroseuraamuk- Eero HiltunenKirjoittaja on 63-vuotiaserityisasiantuntija.toiselta suunnalta. Selvää nimit-tävästi. Nyt tulee tämän jutun var-set tai niiden käyttö kielletään ym-täin on, että energianhinnan kehi-sinainen pommi: epäilen nimittäin,päristösyistä? Uusiutuvien energia-tyksellä on jatkossa vain yksi suun-että nykyiset energialaitokset, joslähteiden, lähinnä puun, käytössä-ta. Uudisrakentamisen energiaky-eivät suorastaan jarruta, niin eivätkin on omat ongelmansa. Sähkönsymykset hoituvat uusilla määräyk-ainakaan täyspainoisesti panostatuottamiseen nykyisen kaltaisillasillä, mutta myös olemassa oleval-näiden energiamuotojen hyödyn-atomivoimaloilla liittyy monenlai-le kannalle on tehtävä jotain. Olentämiseen tähtäävään kehitystyö-sia poliittisia ja aatteellisia intohi-hiljaa mielessäni ajatellut näitä asi-hön. Energialaitoksilla olisi tähänmoja. Pitää kehittää menetelmiä,oita. Minun onkin helppo ajatella,hyvät valmiudet, mutta tilanne onjoilla myös sähköä voidaan tuottaakun yhteiskuntatieteilijänä liika tek-niiden kannalta ristiriitainen. Pitäisinykyistä suuremmassa mittakaa-ninen koulutus ei rasita eikä rajoi-kehittää jotain sellaista, joka tekisivassa aurinkoenergialla, geotermi-ta ajatteluani. Että suhtautukaa täl-niiden nykyisen bisneksen kannat-sellä energialla ja maalämmöllä se-tä pohjalta ehdo-tuksiini. Toisaal-tamattomaksi.kä vesistöihin sitoutuneella lämpö-ta ymmärtämätön lapsihan se sa- energialla.dussakin sanoi, ettei keisarilla oleMaalämpöä on saatavilla kaik-Tämä ei kuulemma nykyisin vie-vaatteita.kialla. Miksei kehitetä menetelmiä,lä onnistu, mutta tulevaisuudesta- joilla hyödynnettäisiin syvemmäl-han tässä puhutaankin. AsetelmaRakennusten energiatehokkuu-tä maaperästä saatavaa geotermis-on sama kuin, jos 1800-luvun alus-den parantaminen on kustannus-tä lämpöä? Suomessa lähes jokai-sa joku olisi ehdottanut, että pan-ja ympäristökysymys. Nämä kak-nen vähänkin merkittävämpi taaja-naan putkia maahan ja lämmite-si asiaa kulkevat käsi kädessä. Ole-ma sijaitsee jonkin vesistön rannal-tään taloa jäisestä maasta otetta-massa olevan asunto- ja muunla. Vesistöihin sitoutuneen lämpö-valla lämmöllä. Hullujenhuoneelle-rakennuskannan energiatehok-energian käyttö on meillä silti mel-han sellainen olisi viety. Niin vaankuutta voidaan parantaa kolmellako vähäistä.huushollit lämpenevät tänä päivä-konstilla: kohentamalla rakennuksenlämmöneristävyyttä, muutta- Insinöörit ovat valistaneet mi-nä maalämmöllä. malla asukkaiden tai rakennuksennua, että nykyinen sähkön ja kau-Näkemykseni on, että tulevai-muiden käyttäjien tottumuksia jakolämmön yhteistuotanto on edul-suudessa suurin osa rakennustenottamalla käyttöön edullisia ym-lista, kun lämpö tulee siinä ikäänlämmittämiseen tarvittavasta ener-päristöystävällisiä lämmönlähtei-kuin sivutuotteena. Jos kiinteis-giasta tuotetaan erilaisilla lämpö-tä. Usein myös lämmitys- ja ilman-töjen tarvitsema lämmitysenergiapumppusovellutuksilla ja geoter-vaihtojärjestelmän säädöllä ja oi-otettaisiin maalämpönä tai vesis-misellä lämmöllä ja näiden laitteis-kealla käytöllä päästään säästöihin,töistä, tarvittaisiin kuitenkin sähköätojen tarvitsema sähkö ja huomat-mutta se ei ole lopullinen ratkai-pyörittämään lämmitysjärjestel-tava osa myös muuhun tarkoituk-su. Myös rakennuksen sisälämpöti-miin liittyviä laitteita ja tietysti myösseen käytettävästä sähköstä tuote-lan alentamisella säästetään, mut-muuhun käyttöön. Kokonaisyhtälötaan edellä mainittujen energialäh-ta määrättömästi lämpötilaa ei voi-– kun sähkön tuotannon sivutuot-teiden ja suoran aurinkoenergianda alentaa.teena syntyvän lämmön hyödyn-avulla. Nykyiset fossiilisia polttoai- täminen jäisi pois – olisi kuulem-neita käyttävät sähköä, ja lämpöäAtomivoiman hyödyntäminenma nykykäytäntöä epäedullisempi,tuottavat energialaitokset jäävätfuusioprosessin muodossa antaneevielä odottaa itseään. Mielestänivarteenotettavimmat lämmön- jaojentavat insinöörit. Näin varmaanon, jos katsotaan vain tätä päivää. vähitellen pois käytöstä. Hyvät energialaitosmiehet, pro-energianlähteet, joiden käyttöä pi-Huomattava osa energialaitok-vosoitukaa nyt sen verran, että vas-täisi kehittää ja tehostaa, ovat suo-sista käyttää energianlähteenääntaatte väitteisiini.Kuntatekniikka 3/201151

Uusi opas kunnille varautumissuunnitteluunJÄTEHUOLLON TOIMITTAVA KRIISISSÄKINJätehuolto on kriittinenosa infrastruktuuria jakansalaisten terveyteenja elinympäristöön vaikuttavaperuspalvelu.Sen tulee toimia kaikissaolosuhteissa ja kokomaassa. Uusi jätehuollonvarautumis- ja jatkuvuussuunnitteluohjekertoo miten.● Esa Nummela, kehityspäällikköJLY – Jätelaitosyhdistys ry Jätehuollossa varautumisentavoitteena on kriisinkestokyvynparantaminen sekä terveyden- jaympäristönsuojelun kannalta riit-tävän palvelutason turvaaminenkaikissa häiriötilanteissa.Jätehuoltoon vaikuttavia häiriötilanteitavoivat olla● sähkön ja polttoaineen saanninvaikeudet,● ympäristövahingot ja -onnettomuudet(esim. öljyalusonnettomuus),● säiden ääriolot (esim. myrskyt,tulvat, kova pakkanen),● pandemia ja muu laaja-alainenvakava tartuntatautitilanne,eläintautiepidemiat,● räjähdys, tulipalo tai vakavaonnettomuus.Jätealaa ei voida pitää erityisenhäiriöalttiina, mutta alalla syntyvillähäiriöillä on nopeasti laajojaseurannaisvaikutuksia. Varautumis-ja jatkuvuussuunnittelunhaasteita korostaa jätehuollonalueellinen verkottuminenja tähän liittyvä laaja sopimusperusteinentoiminta. Jätehuollossans. huoltovarmuuskriittisiksi toimijoiksion luokiteltu muun muassaeräitä suurempia kuljetusyrityksiäja jätteenkäsittelijöitä.Kunnilla varautumisvastuuHäiriötilanteisiin varautuminenon kunnille valmiuslain säädöksiinperustuva velvollisuus. Tämä toteutetaanvarautumissuunnitelminja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnanetukäteisvalmisteluin. Joskunta antaa jätehuollon lakisääteisiäjärjestämistehtäviä joko omistamansajätelaitoksen tai kilpailuttamallamuun toimijan hoidettaviksi,sopimuksessa olisi suositeltavaaedellyttää sopimuskumppaniltasuunnitelmaa häiriöiden ja niistätoipumisen varalle.Jätehuollon varautumissuunnitelmattulee sovittaa yhteen kunnalliseenvalmius- tai varautumissuunnitelmaan.Suunnittelussa ontärkeää eri osapuolien (kunnat, jätelaitokset,ympäristöyritykset, viranomaiset)tiivis yhteistyö niin,että kokonaisuus hallitaan ja varmistetaanjätehuollon toimivuusmyös haja-asutusalueilla.Varautumissuunnitteluuudelle tasolleUudelle varautumis- ja jatkuvuussuunnitteluohjeelleon ollutselkeä tarve, sillä edellinen ohjeistus,puolustustaloudellisensuunnittelukunnan laatima jätehuollonvalmiussuunnitteluohjeon vuodelta 1995. Nykyisinvarautumissuunnittelun painopisteon normaaliolojen häiriötilanteidenhallinnassa. Tällä parannetaankykyä selviytyä myösRakennaturvallisesti ja eristäFinnfoamilla!Routaeriste, johon voit luottaaRoutaeristeen tulee toimia luotettavasti vuosikymmeniä. Jo varsin pieni määrä kosteuttaroutaeristeessä puolittaa sen eristyskyvyn. Vaadi routaeristeeltä luotettavuutta!PitkäaikainenupotusjajäädytyskoePitkäaikainen upotuskoe,jossa näyte myösaika ajoin jäädytetään,paljastaa todelliset erotroutaeristeiden vesitiiviydessä.Finnfoamin kosteusteknisetominaisuudeteivät muutu pitkänkäänajan kuluessa. Finnfoamon routaeriste, johon voitluottaa.Kosteuspitoisuus (t%)6,50 %6,00 %5,50 %5,00 %4,50 %4,00 %3,50 %3,00 %2,50 %2,00 %1,50 %1,00 %0,50 %Tyypillinen routaeriste120 / 22 kg/m 3(28 vrk

JÄTEHUOLTOvalmiuslain määrittämistä äärimmäisistäuhkatilanteista. Varautumis-ja jatkuvuussuunnitteluon valmiussuunnittelua laajempiprosessi, jossa tunnistetaan kriittisettoiminnot ja turvataan toiminnanjatkuminen merkittävän riskintoteuduttua. Jätehuoltotoimijanmahdolliset ympäristö-, laatujaturvallisuusjärjestelmät tukevatvarautumista ja sen suunnittelua.Ohjeen tavoitteena on kannustaajätehuoltotoimijoita varautumisenaiempaa kokonaisvaltaisempaantarkasteluun ja kehittämiseen.Siinä kuvataan lähtökohdatvarautumissuunnitteluun,ja se sisältää mallin varautumissuunnitelmasta.Jätehuollossa on varauduttavasekä äkillisiin tilanteisiin ja onnettomuuksiinettä hitaasti eteneviinprosesseihin, kuten ilmastonmuutokseen.Häiriötilanne voi tuottaarunsaasti määrältään tai laadultaanpoikkeavaa jätettä ja vaikuttaakuljetus-, varastointi- jakäsittelykapasiteetin tarpeeseen.Tärkeimmille häiriötilanteille onNormaaliHäiriöihin varautuminen ja toiminnan jatkuvuudenhallintaRiskienhallintaTapahtumanhallintaKriisin hallintasuositeltavaa laatia tilannekohtaisiatoimintaohjeita.Viestintä on oleellinen osa kriisitilanteenjohtamista. Hyvin hoidetunkriisiviestinnän perustana ovatnormaaliaikana luodut viestinnänhyvät käytännöt ja välineet.Normaaliajan häiriö voi kehittyävakavaksi, jos häiriöt pitkittyvätajallisesti tai ovat alueellisesti laajoja.Vakava normaaliajan häiriöon rinnastettavissa poikkeusolojenuhkiin, ja varautumisen on oltavasen mukaista. Poikkeusoloissavoidaan tarvita voimakkaasti yksinkertaistettuatoimintaa.JatkuvuussuunnitelmankeinojenkäyttöönottoToipuminenKaavio on Huoltovarmuuskeskuksen asettaman jätealan huoltovarmuustoimikunnanlaatimasta jätehuollon varautumis- ja jatkuvuussuunnitteluohjeesta.AikaHaasteina sopimuksetja ympäristöluvatVarautumisessa sopimusteknisetasiat ovat nousseet tärkeään rooliin,kun suuri osa jätehuoltotoiminnoistaon kilpailutettu ja tapahtuuurakointina. Kun jätehuoltotehtäviäulkoistetaan, häiriötilanteidenhallinta edellyttääasioiden varmistamista palvelusopimuksilla.Uusi ohje kannustaakäyttämään SOPIVA (sopimuksiinperustuva varautuminen) -hankkeensuosituksia ja mallilauseitasopimusten laadinnassa.Jätteiden käsittelykapasiteettion mitoitettu käsittelemäännormaalissa toiminnassa syntyviäjätteitä. Varakapasiteettia taiympäristölupia häiriötilanteissasyntyvien jätteiden käsittelyyn eijuuri ole. Jatkossa tulisi tunnistaakapasiteetti, joka tarvitaan häiriötilanteissasyntyvien jätteiden käsittelyynja jota markkinoidennormaali toiminta ei pysty turvaamaan.Lisäksi tulisi selvittäälainsäädäntöön mahdollisestitarvittavat muutokset varastoinninja käsittelyn lupakäytäntöihinhäiriötilanteiden varalle. Jätehuollon varautumis- ja jatkuvuussuunnitteluohjeon tehty yhteistyönäjätealan huoltovarmuustoimikunnassa,jossa ovat mukana Huoltovarmuuskeskus,Jätelaitosyhdistys, SuomenKuntaliitto, Suomen ympäristökeskus,Kaakkois-Suomen ELY-keskus, ElintarviketurvallisuusvirastoEvira, Päijät-HämeenJätehuolto Oy, HSY Jätehuolto,Ekokem Oy Ab, SITA Finland Oy Ab jaYmpäristöyritysten Liitto. Ohje on ladattavissaos. www.jly.fi/Jatehuollon_VJS_ohje.pdfMULTICAL ® 21Etäluettava ultraäänivesimittari asuntokohtaiseen mittaukseen tarkka langaton etäluenta vuotovahti 16 vuoden paristo hermeettisesti suljettu – voidaan asentaa mihin asentoontahansa – myös kylpyhuoneeseen tai mittarikaivoon tyylikäs muotoilu ympäristöystävälliset materiaalitTarkempia tietoja saat myyntiorganisaatioltamme:Olli Torikka, Espoo, puh. 040 900 2108Seppo Hakkarainen, Jyskä, puh. 040 900 2115Raimo Liukkonen, Mikkeli, puh. 040 900 2114tai suomenkielisiltä nettisivuiltamme www.kamstrup.fi.YT11-näyttelyosastomme on Am2. Tervetuloa tutustumaan!Kamstrup A/S Suomen toimisto · Puh. 09-2511 220 · info@kamstrup.fi · www.kamstrup.fiKuntatekniikka 3/201153

Kuka määrää tahdin ja mitenkuntien omistamissa osakeyhtiöissä?OMISTA OIKEIN, JOHDA OIKEIN!Kuntien yhtiöiden määrä on lisääntynyt ja niidenmerkitys on jatkuvasti kasvanut. Kehitysaskarruttaa kuntien johtoa ja poliittisia päättäjiä.Suositusta Kuntayhtiöt-kirjasta on otettu kolmasja täydennetty painos. Kirja on oiva työvälinekuntajohdolle ja luottamushenkilöillesekä kuntien osakeyhtiöidenjohdolle ja hallitusten jäsenille.● Millainen strategia valitaan omistamiseen?● Mitkä ovat vallan ja vastuun rajat yhtiöissä?● Kuka lopulta johtaa: toimitusjohtaja, hallitusvai kenties kunnanhallitus tai kunnanjohtaja?● Miten yhtiötä valvotaan?● Millaisilla pelisäännöillä hallitus toimii?● Tilintarkastuksen rooli?KIPERIIN KYSYMYKSIIN VASTAUKSETANTAA NELJÄN ASIANTUNTIJANLAATIMA HELPPOLUKUINEN PERUS-TEOS KUNTAPÄÄTTÄJILLE!Kirjoittajat:Pentti Hakulinenkokenut kuntajohtaja jaAudiatorin entinen toimitusjohtajaHeikki NiskakangasAalto-yliopiston Helsinginkauppakorkeakoulun professoriPasi Pönkäyhtiöoikeuden tuntija,lakimies KuntaliittoVille PönkätutkijatohtoriHelsingin yliopistoKolmaspainosKustantaja:KL-Kustannus Oy112 sivuaHinta: 42 euroa (sis. alv.)Ryhmätilaushinta: Yli 5 kpl -10 %.Myynti ja tilaukset:Suomen Kuntaliiton julkaisumyyntijulkaisumyynti@kuntaliitto.fipuh. 09 771 2199HEIKKI NISKAKANGAS PASI PÖNKÄKL-KUSTANNUS OYPENTTI HAKULINEN VILLE PÖNKÄKuntayhtiöto akeyhtiön hallintoOmistajan ja päättäjän käsikirjasKunnan omistamanKolmas täydennetty painosONKO OMAN KUNTASI YHTIÖIDEN OHJAUS KUNNOSSA?

Kaupunki kilpailuttaa töitään 2015 alkaenTurun teknisellä sektorillaon muutoksiaedessä. Turun KiinteistöpalvelutOy, TurunTalotoimi Oy ja TurunKuntatekniikka Oyaloittavat 1.1.2012kaupungin täysin omistaminayhtiöinä. Samallanykyiset Kunnallistekniikka-ja Viherliikelaitoksetfuusioidaan.● Esko Pohjanen, DIteknisten palvelujen johtajaTurun kaupunki 1980-luvun alussa Turussaoli kaksi vahvaa teknistä hallintokuntaa:kiinteistö- ja rakennustoimenlautakunta sekä teknistenlaitosten lautakunta. Näidenlisäksi satama on aina ollutoma hallintokuntansa. Kiinteistöjarakennustoimeen kuuluivat katurakennusosasto,talorakennusosasto,mittausosasto, kiinteistöosasto,asemakaavaosasto sekä tiliosasto.Teknisiä laitoksia olivat puhelinlaitos,sähkölaitos, sähkönjakeluosasto,liikennelaitos, vesilaitosja vedenjakeluosasto, sekä näidentiliosasto. Kaasulaitos oli lopetettujo 70-luvun alussa. 70-luvullaperustettiin myös yhdessä naapurikuntienkanssa Turun SeudunVesi Oy, jonka tehtävänä oliensin hankkia vettä Pyhäjärvestäja nyttemmin Kokemäenjoesta.Seudulliseksi kaukolämmöntoimittajaksi perustettiin TurunSeudun Kaukolämpö Oy.1990-luku oli liikelaitostenvuosikymmen1990-luvulla merkittävimpiäTurun KiinteistöliikelaitosLinja-autoaseman liikennejärjestelyjen uudistamistyö käynnissä Turussa kesällä 2010.muutoksia olivat puhelinlaitoksenmyyminen sekä sähkölaitoksenja sähkönjakeluosaston yhdistäminenensin liikelaitokseksi jasitten yhtiöittäminen kaupungintäysin omistamaksi yhtiöksi. Vesilaitos,vedenjakeluosasto sekäkaturakennusosaston osana ollutviemäriyksikkö yhdistettiinvesilaitosliikelaitokseksi. Myösliikennelaitoksesta tehtiin liikelaitos,samoin kuin satamasta jakaturakennusosastosta irrotetustajätelaitoksesta.Kiinteistö- ja rakennustoimenpuolella siirryttiin tilaaja-tuottaja-järjestelmään perustamalla tilaajiksikiinteistölaitos ja tilalaitos sekätuottajiksi kunnallistekniikka, viherlaitos,talotoimi ja kiinteistöjenhoito. Nämä ovat liikelaitoksia.Kiinteistölaitos muodostuiyhdistetyistä mittausosastostaja kiinteistöosastosta ja tilalaitoserotettiin talorakennusosastosta.Ainoa virastomainen organisaatioon ympäristö- ja kaavoitusvirasto,johon kuuluu myös liikennelaitoksestatilaajayksiköksi erotettujoukkoliikennetoimisto.Paras-hanke lisännytyhteistyötä 2000-luvulla2000-luvulla kaupungin ja sairaanhoitopiirinpesulat yhdistettiintekstiilihuoltoliikelaitokseksi,joka myöhemmin yhtiöitettiin.Turun Seudun PuhdistamoOy perustettiin huolehtimaanseudun jätevesien käsittelystä jatoteuttamaan sitä varten Kakolankalliopuhdistamo. Jätelaitosyhtiöitettiin seudulliseksi yhdessänaapurikuntien kanssa siten, ettäjätteenpolttolaitos jäi kaupunginliikelaitokseksi.Myös joukkoliikenteen kilpailutustenmyötä supistunut liikennelaitosyhtiöitettiin. Jätteenpolttolaitosmyytiin 2010 TurkuEnergia Oy:lle.Paras-hankkeen myötä onselvitelty hyvässä hengessä Turunseudun teknisten toimintojenyhteistyön edelleen lisäämistä.Parhaillaan on lausuntokierroksellamm. seudullinen infrapalvelujentilaajatoimintojen organisaatioselvitys.Tuotantotoimintojenseudullisten yhtiöidenperustamisesta on keskusteltumyönteisessä hengessä.Myös muun muassa vesihuolto-,satama-, toimitila-, joukkoliikenne-,rakennusvalvonta- jaympäristönsuojeluasioissa onvireillä yhteistyötä.TEKNISET PALVELUTTURKU YHTIÖITTÄÄ TEKNISIÄPALVELUJAAN 2012 ALUSSAYhtiöittäminen eteneeTuotantoliikelaitosten yhtiöittäminenon periaatetasolla hyväksyttykaupunginvaltuustossasiten, että perustamisasiakirjattuodaan vielä valtuuston hyväksyttäväksi.Tarkoitus on, että TurunKiinteistöpalvelut Oy, TurunTalotoimi Oy ja Turun KuntatekniikkaOy aloittavat toimintansa1.1.2012 kaupungin täysin omistaminayhtiöinä. Tässä yhteydessänykyiset Kunnallistekniikka- jaViherliikelaitokset fuusioidaan.Tuotantotoimintojen yhtiöittäminenoli tavoitteena jo silloin,kun lähdettiin toteuttamaan tilaaja-tuottaja-mallia. Lisäpontta antoivatEU-komission ns. Destiapäätös,sekä kuntalakiin tekeilläoleva muutos, jossa säädelläänkunnan liikelaitostoimintaa.Yhtiöt tehokkaampiaYhtiöittämisen yleisperustelunavoidaan todeta, että yhtiöt pystyvätliikelaitoksia paremminvastaamaan Turun kaupungin jauusien asiakkaiden palvelukysyntäänmuodostamalla kilpailukykyisiäja joustavia tuote- ja palvelukokonaisuuksia.Alustavienliiketoimintasuunnitelmien perusteellaon arvioitu, että perustettavienyhtiöiden on mahdollistasaada kaupungin ulkopuolisiaasiakkaita ja tulovirtaa siten, ettäniiden toiminta muodostuu kannattavaksi.Lisäksi osakeyhtiömallin kauttaon saavutettavissa nykyistä hallinnollis-byrokraattistajohtamisjärjestelmäätehokkaampi johta-KUNTA-TEKNIIKKATURUSSA18.–20.5.Kuntatekniikka 3/201155

akennetaantänäänVähemmänvarastojaKestävät japitkäikäisettuotteetTervetuloa osastolle AR1VähemmänänmateriaaliaSaint-Gobain Pipe Systems OyNuijamiestentie 3 A, 00400 HELSINKIMerstolantie 16, 29200 HARJAVALTAPuh. 0207 424 600, fax 0207 424 601E-mail: sgps.finland@saint-gobain.comwww.sgps.fimis- ja tuotantorakenne, jokamuodostaa omistajalle aidostivertailukelpoisen mallin suhteessamuihin vastaavia palveluitatuottaviin yrityksiin.Uusi liikevaihto tarpeenIlman uutta liikevaihtoa nykyisellätoimintamallilla jatkaminenjohtaa talousmallinnuksenmukaan negatiiviseen liikevoittoontai kasvattaisi vastaavasti tilaajahallintokuntienkustannuksia,mikä ei vastaisi kaupungintalouden yleistä tasapainotusvaatimusta.Tuottavuuden kasvattaminenyksinomaan Turun kaupunginsisäisiä palveluja tuottavinaliikelaitoksina enemmänkuin yleisen inflaation ja etenkintoimialojen kustannusindeksienkompensointi edellyttäisi, on hyvinepätodennäköistä nykyiselläkustannusrakenteella.Tuottavuuden kasvun edellytyksenäon liikevaihdon kasvattaminenja asiakkuuksien lisääminenmarkkinaehtoisesti seudullisenatoimijana. Tällöin tuotantorakenteetvoitaisiin joustavamminsopeuttaa kasvavaanliikevaihtoon ja muodostaa kannattavastitoimivia osakeyhtiöitä.Mikäli liikelaitosten toimintaja rakenne säilyisivät ennallaan,tulisi kaupungin suunnata liikelaitoksiinlisäpanostusta.Muualta Suomesta saatujenkokemusten perusteella markkinatsaattavat merkittävästi tehostuauuden toimijan tullessamarkkinoille. Tämä alentaa vastaavastitarjoushintoja ja emokaupunginkustannuksia. Emokaupunginkustannukset laskevatluonnollisesti myös tuotantoyhtiöidenoman toiminnan tehostuessaja hyötyjen siirtyessä tarjoushintoihin.Osakeyhtiö sopiiseutuyhteistyöhönOsakeyhtiömalli soveltuu etenkinteknisen sektorin toiminnoissakuntien väliseen seudulliseenyhteistyöhön, sillä osakeyhtiölakiturvaa osakkeenomistajantasapuolisen kohtelun yhtiönpäätöksenteossa ja johtamisessa.Mikäli talousalueen kunnat eivättule osakkaiksi yhtiöihin, ne tarjoavatpalveluitaan kunnille täysinkaupallisilla perusteilla. Kaupungillaei ole julkisen edun mukaistapalvelutehtävää tuottajaliikelaitostentuottamien palveluidenosalta, sillä vastaavia palveluitatuotetaan muiden tuotantoyritystentoimesta ja toimialoillaon pääsääntöisesti kilpaillut seudullisetmarkkinat.Teknisellä sektorilla on rakennemuutosratkaisustariippumattaedessään merkittävä muutosprosessisiitä syystä, että osaavan työvoimansaatavuus sektorin toimialallaon vaikeutumassa merkittävästitulevan vuosikymmenenaikana. Kunnat joutuvat lähitulevaisuudessatoimialalla voimakkaaseentyövoimakilpailuun.Riittävän suuri osakeyhtiömuotoinentoimintarakenne tarjoaaemokaupunkia joustavammatmahdollisuudet toimia kilpailukykyisenäja houkuttelevanatyönantajana. Lisäksi aidostimarkkinoilla kannattavasti jakustannustehokkaasti toimivatyhtiöt ovat kuntatalouden kiristyessätyösuhdeturvan kannaltavarmempia kuin vastaavat tuottavuudeltaanheikosti mitattavissaolevat sisäiset liikelaitokset.Kilpailutus alkaa 2015Tilaajien ja nykyisten tuotantoliikelaitostenvälillä on voimassauseita eripituisia tuotantosopimuksia.Nämä sopimukset siirtyvätliikkeenluovutusperiaatteidenmukaisesti uusille yhtiöille.Yhtiöt saavat heti ryhtyä kilpailemaanmarkkinoilla, mutta kaupunkikilpailuttaa töitään vastavuodesta 2015 alkaen. Kaikkikaupungin tarjoamat työt on kilpailutettuvuoteen 2019 mennessä,jolloin yhtiöt siis toimivat täysinkilpailluilla markkinoilla.Toistaiseksi ei ole ratkaistu,tuleeko yhtiöihin myöhemminomistajiksi naapurikuntia. Ainakinaluksi ne omistaa kokonaanTurku. Myös yksityistentahojen mukaan tulo yhtiöihinon noussut keskusteluissa esiin,mutta virallisesti ei asiaan oleotettu kantaa. 56Kuntatekniikka 3/2011

TEKNISET PALVELUTLisää läpinäkyvyyttä ja tehoa toimintaanESPOON KATU- JA VIHER-TUOTANTO LIIKELAITOKSEEN– Palvelun ja kumppanuusajattelun merkitys korostuu yhä enemmänkaupungin liikelaitoksissa, Espoon kaupungin liiketoimintajohtajaMauri Suuperko arvioi.Vuoden alussa Espooseenperustettiin palveluliiketoimentoimiala.Samalla Katu- ja vihertuotantosiirtyi sen alaiseksiliikelaitokseksi.Palveluliiketoimea johtavanMauri Suuperkonmukaan keskeisiä tavoitteitaolivat kustannustenoikea kohdistaminenja toiminnan läpinäkyvyydenlisääminen.Kaupungin yksiköistähaluttiin myöstaloudellisesti tehokkaitatuottajia.TEKSTI Merja Kihl ja Ari MononenKUVAT Ari Mononen Aiemmin Katu- ja vihertuotantotoimi osana Espoon teknistäkeskusta teknisen ja ympäristötoimentoimialalla. Nyt yksiköstätehtiin liikelaitos.– Hyvät kokemukset kaupunginliikelaitoksista ovat varmaankinvieneet kehitystä tähänsuuntaan. Esimerkiksi EspoonVarikko on ollut liikelaitoksenajo 1990-luvulta lähtien,liiketoimintajohtaja Mauri Suuperkosanoo.Katu- ja vihertuotannon sekäVarikon lisäksi Suuperko vastaanyt kolmesta muustakin liikelaitoksesta.Ne ovat Kiinteistönhoito-liikelaitos,Länsi-Uudenmaanpelastuslaitos ja EspooCatering.Palvelu korostuuKatu- ja vihertuotanto rakentaaja ylläpitää Espoossa katu- ja viheralueitasekä kiinteistöjen pihoja.Se myös hoitaa kaupunginmetsäomaisuutta, lumenvastaanottopaikkoja,ylijäämämaidenloppusijoitusta sekä romuautojenvarastointia.Uusi liikelaitos syntyi poliittisellapäätöksellä. Suuperko itsealoitti toimialajohtajana vasta29. maaliskuuta, joten asia onhänellekin uusi.– Vielä ei ole päätetty, onkoaihetta muuttaa Katu- ja vihertuotanto-liikelaitoksen organisaatiotatai tuleeko toimenkuviinmuutoksia. Liikelaitoksissaylipäätään korostetaan jatkossapalvelun ja kumppanuusajattelunmerkitystä yhä enemmän.Aika näyttää, mitä on tehtävä.Ainakaan muutosta kaupunginliikelaitoksesta osakeyhtiöksiei ole näköpiirissä.– Ei Espoolla ole mitään pakkoayhtiöittää liikelaitoksiaan.Seuraava askel riippuu monestaRILin uudet julkaisut:RIL 237-1-2010Vesihuoltoverkkojen suunnitteluPerusteet ja toiminnallisuus> 177 sivua. 75 euroa.RIL 237-2-2010Vesihuoltoverkkojen suunnitteluMitoitus ja suunnittelu> 158 sivua. 72 euroa.RIL 256-2010Julkisten hankintojen kehittämismalli- tuottavuuden parantaminenTUKEFIN-menetelmällä> 75 sivua. 48 euroa.Tilaukset ja lisätietoja:Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILwww.ril.fi > Kirjakauppatai sähköpostilla pirkko.snellman@ril.fitekijästä: ulkoisista markkinoista,kaupungin kehityksestä ja ennenkaikkea poliittisesta tahdosta,Mauri Suuperko arvioi.Ostopalvelujen osuusnoin puoletKatu- ja vihertuotanto -liikelaitoksenhenkilöstömäärä on noin370. Vuosittainen liikevaihto onnoin 50 miljoonaa euroa.– Ostopalvelujen osuus Katujavihertuotannon liikevaihdostaon noin puolet, uuden liikelaitoksenvs. toimitusjohtaja PenttiHakkarainen laskeskelee.– Teemme omana työnä etenkinpieniä kohteita, joita lukumääräisestion paljon.Tekninen keskus tilaa suu-Kuntatekniikka 3/201157

••• • Espoossa riittää työmaata turvamaan Katu- ja vihertuotanto-liikelaitoksen henkilöstön työllisyys ja säilyttämään oman tuotannonvolyymi nykytasolla.Antti-matonpesualtaatja -mattomankelitPuhdasta mukavuuttamatonpesuun.- moduulimitoitus, altaiden määräähelppo lisätä- liitetään suoraan viemärijärjestelmään- oikea ergonomiaKysy lisätietojaja pyydä tarjous!Koskentie 89, 25340 KANUNKIpuh. (02) 774 4700, fax (02) 774 4777project@antti-teollisuus.fiwww.antti-teollisuus.firimmat kunnallistekniikan rakentamiskohteetyksityisiltäurakoitsijoilta kilpailutuksenperusteella. Kaupungin liikelaitosei osallistu näihin tarjouskilpailuihin.– Meillä on teknisen keskuksenkanssa kumppanuussopimus,jota täydennetään rakentamisenja ylläpidon vuosisopimuksillaja yksittäisillä tilauksilla.Tekninen keskus määritteleetarjouspyynnössään,mitä se tilaa. Me annammetarjouksen ja tarvittaessa neuvottelemmehinnasta, Hakkarainenkertoo.– Kumppanuusperiaatteenmukaisesti neuvottelemmemyös siitä, mitkä kohteet ovatkaupungin omalle liikelaitoksellesopivia ja mitkä soveltuvatparemmin yksityisille markkinoille.Monet kohteethankalia kilpailuttaaSopimuksen mukaan liikelaitoksenhenkilöstön työllisyysturvataan ja oman tuotannonvolyymi säilytetään nykyisellätasolla.– Usein kohteemme ovatsellaisia, joiden kilpailuttaminenon hieman hankalaa muunmuassa puutteellisten lähtötietojenja suunnitelmien vuoksi.Pyrimme olemaan joustavia jakumppanuusperiaatteen mukaisestihaemme tilaajan kanssayhdessä ratkaisuja, jotka ovatkaupungin kannalta kokonaistaloudellisia,Hakkarainen selostaarajanvetoa.– Olemme jo vuodesta2005 harjoitelleet tilaaja-tuottaja-mallia teknisen keskuksensisäisenä tuotantoyksikkönä,jolloin meillä oli oma budjetti.Liikelaitostamisen jälkeenolemme riippuvaisia tilauksistaja sopimuksista.Henkilöstön asema ja muuthenkilöstöpolitiikan periaatteetsäilyivät Hakkaraisen mukaanliikelaitostamisen yhteydessäennallaan.– Toimiminen kunnallisenaliikelaitoksena antaa meillepaljon mahdollisuuksia, jososaamme kehittää sitä oikeaansuuntaan, Pentti Hakkarainenarvelee. 58Kuntatekniikka 3/2011

SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasiratkaisun. Kun esität tarpeesi, annammeosaamisemme ja kokemuksemmekäyttöösi ja autamme sinua löytämäänparhaimmat tekniset ratkaisut.Taustallamme ovat tunnetutmerkkituotteet, joidentuotekehitys on jatkuvaaja systemaattista.Gorman-Rupp tuo potkua pumppaukseen!Ultra V tuo itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattomansuorituskykyinen Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja pumppaajäteveden, lietteen sekä maksimissaan Ø 76 mm kiintoainepartikkelit. Ultra V:nasennus ja huolto tapahtuvat huomattavasti uppopumppua helpomminja pystyt ennakoimaan pumpun käyttökustannukset tarkasti.Maahantuoja:Kysy lisää!SGN Tekniikka OyJuurakkokuja 4, 01510 VantaaPuh. 030 650 50www.sgntekniikka.fi

Luonnoskuvat Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto/Sanaksenaho Arkkitehdit OyMusiikkitalon eteen suunnitellaan luiskamaista kävelykatua,jonka varrelle rakennettaisiin monitoimitalo.Töölönlahdelle suunnitellaan maanalaista monitoimitilaa● Helsingissä Töölönlahden eteläosanpuisto- ja aukioalueelle onvalmisteltu asemakaavan muutosta,joka mahdollistaa maanalaistenmonitoimitilojen rakentamisen.Rakennukseen voidaansijoittaa kulttuuriin, opetukseen,näyttelyihin, kokouksiin tai ravintola-ja kahvilatoimintaan liittyviätiloja. Palaneen makasiinin tilallerakennettaviin paviljonkeihin voidaansijoittaa maanalaisten tilojenyhteyksiä ja niiden toimintaatukevia yleisötiloja.Tavoitteena on lisätä toimintamahdollisuuksiaja elävyyttäkeskustassa. Samalla halutaanmuodostaa Eduskuntatalonedustalle arkkitehtonisesti omaleimainenja korkeatasoinen kokonaisuus.Puistoalueelle ja Kansalaistorinjatkeelle muodostetaanluiskamainen kävelykatu, jokaon melulta ja tuulelta suojassaolevaa julkista tilaa. Kaupunkisuunnitteluvirastoon teettänytSISÄNÄKYMÄ / ITÄPUOLINelikerroksista monitoimitaloa varten pitäisi tehdä 30 metriä pitkä,20 metriä leveä ja yli 10 metriä syvä viilto maaperään.luonnostarkastelun SanaksenahoArkkitehdit Oy:llä yliopistotoimintojensijoittamiseksi alueelle.Kerrosalaa asemakaavaluonnoksessaon noin 50 000 kerrosneliötä,josta maanalaisen tilanrakennusoikeus on 35 000 kerrosneliötä.Svingin puiset säleet kaiteita peittävinä osina muistuttavatvanhasta saha-alueesta. Matalarakenteinen siltasopeutuu ympäristöönsä ja jättää tilaa maisemaa hallitsevilleyksityiskohdille joen molemmilla rannoilla.Svingi yhdistää PenttilänrannanJoensuun keskustaan● Joensuun Penttilänrannankevyen liikenteen sillan suunnittelukipailunon voittanut WSPFinland Oy:n suunnittelemaSvingi ansioinaan hillitty veistoksellisuusja puun käyttö.Penttilänrannan alueenruutukaavakeskustaan yhdistäväsilta on 125 metriä pitkä,viisi metriä leveä ja avattava,kaukokäyttöinen kevyen liikenteensilta. Sillan vesiliikenneaukonminimileveys on 20metriä ja sen alikulkukorkeustulee olla avaamattomana vähintään3,9 metriä purjehduskaudenyläveden tasosta.Matkaa PenttilänrannastaJoensuun kauppatorille ontulevaa siltaa pitkin noin kilometri.Joensuun tekninen virastojärjesti kilpailun Rakennusinsinöörienliitto RIL:n kanssa.WSP Finland OyKULTTUURIN REITIT SYYSKUISTENRAKENNUSPERINTÖPÄIVIEN TEEMA● Euroopan rakennusperintöpäivien2011 teemaksi on valittuKulttuurin reitit. Teeman tavoitteenaon kääntää katseet rakennetunympäristön kulttuurisiinkerrostumiin ja jäsentää ympäristömmeosana yhteistä eurooppalaistahistoriaamme.Yhteydet Eurooppaan ja itäänovat olleet aktiiviset jo ennenajanlaskumme alkua. Tiet, vesireititja muut väylät ovat toimineetkaupan ja ajatusten välittäjinäja tuoneet rakennuskulttuuriinvaikutteita läheltä ja kaukaa.Euroopan rakennusperintöpäiviävietetään 9.–11. syyskuutaEuroopan neuvoston ja Euroopankomission aloitteesta. Niihinosallistuu noin 20 miljoonaa ihmistä50 Euroopan maasta.Suomessa rakennusperintöpäiviäkoordinoivat ympäristöministeriö,Suomen Kotiseutuliitto,Museovirasto, Suomen Kuntaliitto,Opetushallitus, Suomen ArkkitehtiliittoSAFA, Suomen Kult-tuuriperintökasvatuksen seuraja Suomen ympäristökasvatuksenseura.www.rakennusperinto.fiEuroopan rakennusperintöpäivienteemajulkaisu”Härkätieltä skeittipuistoon– Kulttuurin reitit ja rakennusperintö”valaisee teemaakattavasti.60 Kuntatekniikka 3/2011

Arup GmbHBjarke Ingels Group BIGArviointiryhmän mukaan E2volution -ehdotuksen (vas.) ansiona on rakenteen selkeys, joka perustuu kolmen peruselementin käyttöön.Puu-Bo (oik.) puolestaan on kiinnostavaa asuinympäristöä luova ehdotus, joka huomioi hyvin rakennuspaikan ja sen ympäristön.PuukerrostalojaKouvolaan● Kouvolan kaupungin E2-puurakentamiskilpailunon voittanut kaksityötä tasavertaisina. Voittajatyötovat E2volution, ryhmänvetäjänäArup GmbH ja Puu-Bo vetäjänäänBjarke Ingels Group BIG.Kilpailun voittajatöiden pohjaltakehitetään puutalokonseptia ja rakennetaanasuinkerrostaloja Kuusankoskellasijaitsevalle tontille Kymijoenrannalle.Kaupunki järjesti kilpailun yhteistyössäMetsäteollisuus ry:n,Suomen Metsäsäätiön, Tekesin, Sitran,KSS-Energia Oy:n ja Kymenlaaksonliiton kanssa. Kilpailu onosa laajempaa hanketta, jonka tavoitteenaon teollisen puutalorakentamisenkäynnistäminen seudullasekä puuosaamiskeskuksenja uusien työpaikkojen perustaminenKouvolaan.Vuoden 2014asuntomessutJyväskylässä● Osuuskunta Suomen Asuntomessutja Jyväskylän kaupunki ovatsopineet vuoden 2014 Asuntomessujenjärjestämisestä Jyväskylän Äijälänrannassa.Kyseessä on kestävän kehityksenmukainen täydennysrakentamiskohde,johon on suunniteltu38 omakotitaloa, 1 rivitalo, 1 pienkerrostaloja 13 kerrostaloa. Niistämessuille rakennetaan omakotitalot,rivitalo, pienkerrostalokorttelisekä yksi Jyväsjärven rantaan tuleva12-kerroksinen tornitalo.Kuninkaantammestakävelykaupunki● Luoteis-Helsinkiin, Hämeenlinnanväylänja Keskuspuiston väliin suunnitellaanKuninkaantammen uuttaasunto- ja työpaikka-aluetta. Asukkaitaalueelle tulee noin 5 000.Keskustan alueelle tulee koditnoin 2 500 asukkaalle. Keskustassakadut ovat enimmäkseen kävelykatujaja puistoteitä. Spiraalimaisenkorttelirakenteen keskelle onkaavailtu 2–3-kerroksisia pientalomaisiakaupunkitaloja tai pienkerrostaloja.Kuninkaantammessa ekologinenkestävyys ja hiilipäästöjen rajoittaminenohjaavat kaikkea rakentamista.Uudisrakennuksistatulee matalaenergiarakennuksia,ja niissä varaudutaan uusiutuvanenergian tuottamiseen. Kuninkaantammestatulee myös luonnonmukaisensade- ja sulamisvesien hallinnanmalliesimerkki Helsingissä.Jyväskylän kaupunki/HähkiöniemiKävelylle japyöräilylle strategia● Liikenne- ja viestintäministeriössäon valmistunut vuoteen 2020 tähtäävävaltakunnallinen kävelyn japyöräilyn strategia. Tavoitteena on,että 2020 kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuusnousee nykyisestä 32Vuoden 2014 asuntomessualue Äijälänranta sijaitsee Jyväsjärvenitärannalla, noin 5 kilometriä Jyväskylän keskustasta.Kuninkaantammessa painotetaan jalankulkijan ja pyöräilijän näkökulmaasekä yhteisöllisyyttä.prosentista 35–38 prosenttiin ja lyhyidenhenkilöautomatkojen osuusvastaavasti vähenee.Kävelyn ja pyöräilyn suosionkasvattamiseksi tarvitaan eheääyhdyskuntarakennetta, jossa asuminen,opiskelu- ja työpaikat sekälähipalvelut sijaitsevat suhteellisenlähellä toisiaan.VVY on nytVesilaitosyhdistys● VVY:n vuosikokous päätti sääntömuutoksenyhteydessä, että yhdistyksenuusi nimi on Suomen Vesilaitosyhdistysry, lyhyemmin Vesilaitosyhdistys.Nimenmuutos tehtiin vain teknisistäja käytännöllisistä syistä. VVYtoimii jatkossakin kaikkien vesi- javiemärilaitosten ja tukkulaitostenyhteisjärjestönä. Yhdistyksen uusinimi otetaan käyttöön sen jälkeen,kun sääntömuutos on rekisteröityyhdistysrekisterissä.Kuntatekniikka 3/201161

Arkkitehtitoimisto Pirkko ja Pekka PiirtaPurettaviksi suunniteltujen kerrostalojen korjaus maksaisi liki yhtä paljon kuin uusien rakentaminen. ”Aura”-ehdotus (oik.) koostuukolmesta kaarevasta lamellikerrostalosta. Talot on sijoitettu alueen nykyistä rakennustapaa mukaillen.Kaksi vuokrataloapurkuun, kolmeuutta tilalle● Helsinki suunnittelee ensi kertaaomistamiensa asuinkerrostalojenpurkamista. Purettavaksiesitettyjen Jakomäentie 6 a-ja b-talojen sekä niihin liittyvänpysäköintikannen peruskorjausmaksaisi lähes yhtä paljon kuinuusien rakentaminen. Purettavientalojen tilalle kaupunki esittääuusien rakentamista.Jakomäentie 6:ssa sijaitsevientalojen tulevaisuudesta järjestetynsuunnittelukilpailun voitti ArkkitehtitoimistoPirkko ja Pekka Piirtaehdotuksellaan ”Aura”.– Kokonaan uusilla rakennuksillavoidaan saavuttaa merkittävääetua korjaamiseen verrattuna.Asuntojen ajanmukaistamisenlisäksi saavutetaan energiatehokkuutta,esteettömyyttä jaääneneristystä, sanoo AsuntotuotantotoimistontoimitusjohtajaSisko Marjamaa.Purettaviksi suunnitelluissataloissa on 216 asuntoa.Merkittävättulvariskialueetkartoitettu● Tulvariskien kartoitus on tehtyensimmäisen kerran yhtenäisinperustein koko maassa. Elykeskuksetovat arvioineet Suomentulvariskit merkittäviksi 21alueella, joista 18 sijaitsee sisämaassavesistöjen varrella jakolme rannikolla. Arviointi käsittäävesistöjen ja meren tulvimisestaaiheutuvat riskit. Niidenlisäksi kunnat arvioivat vielä tänävuonna hulevesistä aiheutuvattulvariskit taajamissa.Ehdotukset ovat kuultavinakolmen kuukauden ajan. Tuolloinalueen kunnat, toiminnanharjoittajatja kansalaiset voivatEhdotukset merkittäviksi tulvariskialueiksi1.4.20111. Helsingin ja Espoon rannikkoalue2. Loviisan rannikkoalue3. Huittinen4. Pori5. Riihimäen keskusta6. Haminan ja Kotkan rannikkoalue7. Kymijoen alaosa8. Jyväskylä9. Ilmajoki-Seinäjoki-Munakka10. Laihia-Runsor11. Lapuan taajama12.Ylistaro-Veikkaala13. Alavieska-Ylivieska ja Mertuanjoki14. Merijärven taajama ja Kalapudas15. Pudasjärven taajama16. Rantsila17. Ivalon taajama18. Kemijärvi19. Kittilän kirkonkylä20. Rovaniemen kaupunki21. Tornion kaupunkiesittää mielipiteensä tulvariskialueista.Maa- ja metsätalousministeriönimeää tulvariskialueetely-keskusten ehdotustenperusteella.Suurin riski tulvista on Porissa,jossa harvinaisen tulvan alueellaasuu yli 20 000 ihmistä. MyösRovaniemellä sekä Helsingin jaEspoon rannikkoalueilla tulvariskitovat erityisen suuria.Merkittäville tulvariskialueilletehdään tulvakartat. Niistä selviää,minne tulva voi levitä ja millaistavahinkoa se voi aiheuttaa.Alueille tehdään myös tulvariskienhallintasuunnitelmat, joissaesitetään toimenpiteet tulvariskienestämiseksi ja vähentämiseksi.Suurettuulivoimalat ainayva-menettelyyn● Suuriin tuulivoimalahankkeisiinryhdytään aina soveltamaanympäristövaikutusten arviointimenettelyä(yva). Suurten hankkeidenkokorajaksi on määriteltyvähintään kymmenen yksittäistätuulivoimalaitosta tai vähintään30 megawatin kokonaisteho.Asetusmuutos vakiinnuttaanykykäytännön, sillä yli 10 laitoksentuulivoimalahankkeisiinon tähänkin saakka sovellettuyva-menettelyä ely-keskuksenpäätöksellä.Tuulivoimaloiden ottamistaasetuksen hankeluetteloon onpidetty tärkeänä, koska tuulivoimaloitaon suunniteltu yhä kiivaampaatahtia.Energiamääräyksettiukentuvat● Uudet energiatehokkuutta parantavatrakentamismääräyksettulevat voimaan 1.7.2012. Määräyksetkoskevat vain uudisrakentamista,ja niiden myötä siirrytäänkokonaisenergiatarkasteluun.Rakennuksen kokonaisenergiankulutuksellemäärätäänrakennustyyppikohtainen yläraja,joka ilmaistaan ns. E-luvulla.E-luvun laskemisen mahdollistaase, että eri energiamuodoilleon annettu kertoimet, jotkakuvaavat luonnonvarojen käyttöä.Kertoimet kannustavat käyttämäänkaukolämpöä sekä uusiutuviaenergialähteitä kutenpellettiä ja maalämpöä.Määräysten tiukennus tarkoittaanoin 20 prosentin parannustanykyisten määräysten vaatimaanenergiatehokkuuteen.Lämpökaivojenporaaminenluvanvaraiseksi● Maalämmön hyödyntämiseentarkoitetun lämpökaivon poraaminenon muutettu luvanvaraiseksi.Luvanvaraisuus koskeemyös maaperään tai vesistöönsijoitettavan lämmönkeruuputkistonasentamista. Tätä koskevamaankäyttö- ja rakennusasetuksenmuutos tuli voimaan 1.5.62 Kuntatekniikka 3/2011

Puukerrostalojenpalomääräyksetkevenevät● Rakentamisen palomääräyksiä onmuutettu, jotta puukerrostalorakentaminenhelpottuu. Uudet määräykset jaohjeet tulivat pääosin voimaan 15.4.Muutoksella yksinkertaistetaankorkeiden puukerrostalojen paloteknistäsuunnittelua. Uusien määräystenmukaan enintään kahdeksankerroksisiapuurunkoisia asuinjatyöpaikkarakennuksia voidaansuunnitella taulukkoarvojen perusteella.Korkeiden puukerrostalojenpaloturvallisuudesta on huolehdittavaautomaattisilla sammutuslaitteistoilla.HSY:n laskuri arvioikodin jätemäärät● Helsingin seudun ympäristöpalveluton avannut verkossa palvelun,jonka avulla kotitaloudet voivatarvioida vuosittaisia jätemääriäänja niiden aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä.Konsta-jätelaskurinavulla voi myös verrata jä-temääriään muiden kotitalouksienjätemääriin.konsta.hsy.fiKuntatekniikanfoorumi uudistuu● Kuntatekniikan foorumi uudistuutoukokuussa. Tavoitteena on entistäparemmin kuntatekniikan tekijöitäpalveleva kohtaamispaikka ja tuoreenasiantuntijatiedon välittäjä.Olennainen osa uudistusta ovatkuntatekniikan palvelujen hankekehitykseensoveltuvat verkkotyötilat, joidenkäyttäjähallinta on kunkin hankkeenvastuuhenkilöllä. Verkkotyötilatmahdollistavat myös luottamuksellisenmielipiteiden vaihdon ja asiakirjojenvalmistelun.Uudet www.kuntatekniikka.fi-sivut julkistetaan YT11-näyttelyssäTurussa 18.5.18.5. kannattaasiirtyä osoitteeseenwww.kuntatekniikka.fi – Energiaa säästävä pumppumaksaa itsensä takaisin jopaparissa vuodessa, MikaelStrandell vakuuttaa.Elektroniikkaapieniinkinpumppuihin● Pumppumarkkinoiden tulevaisuuttaleimaa energiatehokkuussekä ohjausjärjestelmien nopeakehitys. Hydrauliikan sijaan tuotekehitystapahtuukin pitkälti elektroniikankautta.– Elektroniikan suhteellinenhinta tulee jatkuvasti alaspäin, jayhä pienempiin pumppuihin onkannattavaa laittaa ohjauselektroniikkaa.Sen avulla pumput pystyvätsäätelemään itse itseään, GrundfosPumput Oy:n toimitusjohtajaksivuoden alussa nimitetty MikaelStrandell sanoo.Grundfosin toiminnassa talotekninenja kunnallinen puoli tasapainottavattoisiaan.– Liikevaihdostamme noin 40prosenttia tulee kuntapuolelta,Strandell kertoo.Varalämpöä rekasta● Höyrytys Oy:n kehittämä, nopeastiliikuteltava varalämpöpalvelutuo kriisitilanteessa varaenergianHöyrytyksen varalämpörekat pelastavat pulasta.vilietekäsit-kaukolämpöverkkoon nopeasti.Varalämpörekan saavuttua suoritetaankytkennät kaukolämpöliitäntäpaikkoihin.Sen jälkeen käynnistetäänkonttiyksikön höyrynkehitin jalähdetään ajamaan höyryä putkeapitkin lämmönvaihtimeen. Sen toisellapuolella kiertää kaukolämpövesi.Höyry lämmittää veden, ja näin verkkoonsaadaan syötettyä lämpöä.www.hoyrytys.fiLoimaalle uusipuhdistamo● Loimaa uudistaa jäteveden käsittelylaitoksensa.Uuteen keskuspuhdistamoonsuunnitellaan tulopumppaus,kaksilinjainenesikäsittely(välppäysja hiekanerotus)ja kaksilinjainenaktii-Loimaan uusi keskuspuhdistamovalmistuu ensi syksynä.tely sekä koko jätevesimäärälleyhteinen hiekkasuodatus. Suunnittelualkoi maaliskuussa ja valmistuusyksyllä 2011. Laitoksenrakennuskustannusarvio on noin11 miljoonaa euroa.Laitoksen suunnittelusta vastaaRamboll. Uudella puhdistamollaarvioidaan olevan noin14 000 käyttäjää vuonna 2030.www.ramboll.fiKuntatekniikka 3/201163

FCG FinnishConsultingGroup OyWSP Finland Oyhallinta -yksikköön Tampereelle.Kimmo Niemi onnimitetty toimialapäälli-ylläpitopalvelut -toimialalleTurkuun.Aki Liimatainenon nimitetty projektiinsinööriksiteollisuustoimialalleOuluun.Marjut Ahponenon nimitetty projektipäälliköksiMaankäyttö-yksikköönTampereelle.Martti Lammin-Soilaon nimitetty valvontainsinööriksiJätehuolto jageotutkimus -yksikköönHollolaan. Teemu Matilainenon nimitettyryhmäpäälliköksi Sisä-Kuopiossa.AriAsikainen on nimitettysuunnittelijaksi Katu- jaaluetekniikka -toimialalleHelsinkiin.Jari Hirvonenon nimitetty projektipäälliköksiinfratoimialalleJyväskylään.Tero Heiskanen onnimitetty ryhmäpäällikök-kössäKuopiossa. MikkoLilja on nimitetty rakennuttajaksija työmaavalvojaksiTalo-yksikköönPoriin.Reijo Väliharju onnimitetty projektipäälliköksiLiikenne-yksikkööntoimipaikkanaan Tampere.LauriLaukkanen on nimitet-kennuttaminenja ylläpitopalvelut-toimialalleHelsinkiin.Larsen ja Hautala palkittiin ansioistaan valaistusalallaAnnukka Larsen on vuoden 2011Valoisa persoona.Jaakko Koskinenon nimitetty tutkimusinsinööriksikorjausrakentamisentoimialalle Tampereelle.RambollFinland OyAri Hiltunenon nimitetty projektipääl-kööntoimipaikkanaanKajaani.Juha SorriStig Holm on ni-Antti Karhu on nimitettyasiantuntijaksi ja● Suomen Valoteknillinen Seuraon palkinnut Jyväskylän kaupunginValon kaupunki -koordinaattorinAnnukka Larsenin Valoisapersoona -palkinnolla 5.4.järjestetyssä Valaistuksen ajankohtaispäivässä.Valaistussuunnittelija AnnukkaLarsen (AMK, PLDA) on Jyväskylänkaupungin valaistuskoordinaattorinajohdonmukaisestikehittänyt kaupungin pimeänajan kaupunkikuvaa. Larseninammattitaito, määrätietoisuus jakyky toimia hyvin erilaisissa yh-Tero Marttila on nimitettyympäristösuunnittelijaksiYmpäristökonsultointi-yksikköönOuluun.MarkkuKemppainen on nimitet-Oulu -yksikköön toimipaikkanaanKajaani.teisöissä ovat edistäneet valaistuksenasiaa Suomessa merkittävästi.Valaistunut persoona -palkintomyönnettiin Pentti Hautalalle,joka on yksi Suomen kokeneimmistaja arvostetuimmistavalaistusalan asiantuntijoista.Hautala on toiminut suunnittelijanamuun muassa viime vuosinatoteutetussa Jyväskylän Ympäristöystävällinenulkovalaistus-hankkeessa, jolla on aikaan saatumerkittävät ulkovalaistuksenenergiansäästöt.Ralph DeJong Manageriksi Liikenne-yk-Kata Kreft-Burmanpäristögeotekniikant&kyksikköönLuopioisiin.Anne-Mari Kuoppalaon nimitetty tietomallinnuskoordinaattoriksiTalo-yksikössäTampereella.64Kuntatekniikka 3/2011

Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitälähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumiavuonna 2011 ja 2012 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.Timo Lomanon nimitetty projektipäälliköksiTalo rakennuttamispalvelut-yksikköön Helsinkiin.Jukka Toikkanenon nimitetty projektipäälliköksiTalo-yksikköönJyväskylään.Mika Tölli on nimitettyrakennesuunnittelijaksiTalo-yksikköön Tornioon.● Vuoden rakennustarkastajaksion valittu tarkastusinsinööriReijoOrrensalo Turusta.Vuoden rakennustarkastajavalittiin RakennustarkastusyhdistysRTY:nJyväskylänkaupunkiEnergiakolmio Oy-Mikko Rintamäki(48). Rintamäki siirtyyuuteen tehtäväänsä6.6. Outokumpu Oyj:stä,jossa hän toimii energiajohtajana.ErkkiJaala on kutsuttulässä2014 -tapahtumanprojektipäälliköksi.Lassila & TikanojaOyjtettyKuopion Kiinteistönhoidonyksikönpäälliköksi.Hän hoitaa edelleenmyös Jyväskylän Kiinteistönhoidonyksikönpäälliköntehtäviä.tettytuotantopäälliköksivastuualueenaan Oulunjätehuollon yksikkö.Morenia OyJuha Mustaniemi onnimitetty avainasiakaspäälliköksi.Janne Karhu on ni-sivastuualueena mm.turvallisuuteen ja ympäristökysymyksiinliittyvätkehitystehtävät.Marko Ylitalo on nimitettymyyntipäälliköksivastuualueena Länsi-Reijo Orrensalo on vuodenrakennustarkastajapäivillä 23.3. kuntienrakennusvalvontojenrivihenkilökunnastanokkamiesten sijaan.Valinnalla haluttiinosaltaan korostaa käytännönvalvontatyönmerkitystä.TarkastusinsinöörinäTurun rakennusvalvontatoimistossavuodesta1984 toiminut Orrensaloon käytännön tarkastustyönarvostettuja kokenut ammattilainen.2011YhdyskuntatekniikkaYT11-näyttely18.–20.5.2011 Turkuwww.yhdyskuntatekniikka.fiKuntatekniikan päivät19.–21.5.2010 Turkuwww.kuntatekniikka.fiYmpäristöjohdonneuvottelupäivät19.–20.5.2011 Kuopiowww.fcg.fiKäännetty alvrakennuttamisessa23.5.2011 Helsinkiwww.kiinko.fiUusi jätelaki25.5.2011 Helsinkiwww.fcg.fiOsakeyhtiö- jaliikelaitoskonferenssit25.–27.5.2011 Helsinki-Tukholma-Helsinkiwww.fcg.fiMaankäyttösopimukset jamaapolitiikkaseminaari7.–8.6.2011 Tamperewww.fcg.fiTeknisen toimialanprosessit ja palveluidentuotteistaminen14.–15.6.2011 Vantaawww.fcg.fiStone+tec22.–25.6.2011 Nürnbergwww.stone-tec.comYT11-näyttely on 18.–20.5.Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa.Näyttely on kävijöillemaksuton. Näyttelyalueelle pääsyedellyttää kuitenkin rekisteröitymistäjoko näyttelyalueen portillatai etukäteen osoitteessawww.yhdyskuntatekniikka.fi.Loma-asuntomessut27.6.–10.7.2011 Mäntyharjuwww.asuntomessut.fiAsuntomessut15.7.–14.8.2011 Kokkolawww.asuntomessut.fiIlmastoinvestointienrahoitus ja kuntatalous30.8.2011 Espoowww.kunnat.net/tapahtumatKuntamarkkinat14.–15.9.2011 Helsinkiwww.kuntamarkkinat.fiLiikenne ja maankäyttö11.–12.10.2011 Helsinkiwww.fcg.fiFinnSec 201112.–14.10.2011 Helsinkiwww.finnsec.fiViherTek201112.–14.10.2011 Helsinkiwww.vihertek.fiWorld SustainableBuilding Conference18.–21.10.2011 Helsinkiwww.sb11.orgUrbanTec24.–27.10.2011 Kölnwww.urbantec.de2012IFME World Congressof Municipal Engineering4.–10.6. Helsinkiwww.ifme2012.comIFME 2012Helsinki, FinlandJUNE 4–10tapahtumakalenteriKuntatekniikka 3/2011 65

sivulla 36sivulla 36YMPÄRISTÖ-TEKNIIKKAMESSUT6.–9.10.2010VIRALLINEN MESSU-LUETTELO KESKI-AUKEAMALLAsivulla 36Lännen Alituspalvelu OyVaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksellawww.lannenalitus.comTyöntöporausta American Augers 72-1200NGkoneella, DN1600 asennus.ALITUSPORAUKSET kaikilla menetelmillä kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm kaikkiin maalajeihin savesta kallioon asennuspituudet jopa 1000 mHonkapuistontie 95, 28430 Poripuh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928email: lannenalitus@lannenalitus.com Tarjoamme laaja-alaista palvelua kaikissa rakennettuuntai rakennettavaan ympäristöön liittyvissätehtävissä ja toimeksiannoissa. Ratkaisuissammeotamme aina ympäristön vahvasti huomioon.Pöyry Finland OyPuh. 010 3311www.poyry.fiLIIKENNEJÄRJESTELMÄ • LIIKENTEEN HAL-LINTA • LIIKENNETURVALLISUUS • JOUKKO-LIIKENNE • LOGISTIIKKA • PROJEKTINJOHTOI N S I NÖÖR I T O I M I S T OLIIDEA OYwww.liidea.fi08-8810300LAADUKASTA OSAAMISTAYHTEISTYÖKYKYISESTITehokastatäsmänäkyvyyttäIlmoitus PALVELUJAsivuillammetuo tulosta.Ota yhteys MarianneLohilahteen,puh. 040 708 6640marianne.lohilahti@netti.fi3/2011AS Tallinna Vesitehostaa jätevesientypenpoistoaEllen Mihkleppinjohdolla. sivu 36sivulla 36ALANSA YKKÖNENKUNTA-TEKNIIKKATURUSSA18.–20.5.Kaupunginhallituksen pj.Minna Arve vanhantammen syleilyssäsivu 6Kuntien ilmastotyöhönon tullutpotkua sivu 13Myllyn teräskohoaa Aurajoenylle sivu 16Miten Helsinkipärjäsi Lumisodassa?sivu 24Jätteet imuunEspoonSuurpellossa sivu 44Turku yhtiöittää2012 teknisiäpalvelujaan sivu 55TURKU ON EUROOPANPUUPÄÄKAUPUNKI2011Oppaan sähköinen versio lehti.kuntatekniikka.fiTILAAKuntatekniikka!Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvanakestotilauksena 71 euroa. Saat kaupan päällesyyskuussa 2011 ilmestyvän Vesihuollonosto-oppaan.Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus(8 numeroa) maksaa 80 euroa,irtonumero 10 euroa.Tilauksen ja osoitteenmuutoksen teet kätevimminos. http://lehti.kuntatekniikka.fiasiakaspalvelu@kuntatekniikka.fitai puh. 09 771 2442.Vesihuollon osto-opas (palveluhakemistot,vesilaitokset, uimahallit ja kylpylät) on myösosoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fiAkaan vesijohtoverkoston kunnossapidosta oli mielenkiintoinenjuttu jossain Kuntatekniikan numerossa... olikohanse 3/2010? Jos muisti pettää, Kuntatekniikan lehtiarkistopaikkaa. Käytössäsi lehden pdf:t vuodesta 2006.sivuOsoitteessa lehti.kuntatekniikka.fi > lehtiarkistoALANSA YKKÖNENJukka Sandelinlaskeutuu Akaanvesijohtoverkostonpaineenkorotusasemalle2 /2010Ellen Matsenjwaarvostaa yhteistyötäSalon kanssaMbabanen kehittämisessä.sivu 26Tekstarivaroittaa rankkasateestasivu 14Espoon uusinjäähalli onenergiapihi sivu 20Kajaani sai vanhanteollisuusalueenkukoistamaan sivu 29Kaatopaikanremontti paransipintavesiä sivu 38VEDET HALLINNASSAsivu 6ALANSA YKKÖNEN6 /2010HSL:n SuviRihtniemi haluaalisää raideliikennettäHelsinginseudulle. sivu 18Bostonin keskustatunnelion USA:n uuden kaupungin oiko-energiaksi ÄmmässuonOrimattila rakentaa Kaatopaikkakaasutsuurin infrahanke sivu 22 radan varteen sivu 28 voimalassa sivu 38Turun Seudun Veden Jyrki Valtonenja sadan kilometrin putkiston pää sivu 6PITKÄ VEDENHAKUALANSA YKKÖNEN7 /2010Vihdin Mari Pihlaja-Kuhna:Kuntaei kykene jätevesineuvontaanpaikanpäällä. sivu 44Shared Space yhdistää Bostonin pysäköinninvalvonnassauusinta hulevesiohjelmaansaVantaa on testannutjulkisen tilan kaikkienkäyttöön sivu 18 teknologiaa sivu 29 vuoden verran sivu 38Jyväskylässä katutyöt sujuvat nyt nopeammin,Tuula Smolander ja Ari Itkonen vakuuttavat 6LUVAT VERKOSTA66 Kuntatekniikka 3/2011

Tarkatlaitos ja kuntasääasemat,ukkostutkaimet,tuulimittarit.GTK palvelee asiakkaitaan maalämmön,ympäristön sekä maankäytön jarakentamisen kysymyksissä.Y m p ä r i s t ö t e k n i i k a na s i a n t u n t i j a p a l v e l u tpilaantuneen maaperän ja pohjaveden tutkimukset, kunnostussuunnittelu,kustannusarviot, kunnostuksen valvonta ja seurantamittauksetkulkeutumismallinnukset ja riskiarvioinnit • tulvapalvelut • sedimenttitutkimuksetp. *(09) 5617210 www.golder.com www.golder.fiFCG – Hyvän elämän tekijätSuunnittelemme hyvääinfrastruktuuria, ympäristöäja yhdyskuntaawww.fcg.fiSUUNNITTELUPALVELUJAMONIALAISESTIRAKENNUS-,YHDYSKUNTA-,TEOLLISUUS- JA ENERGIASEKTOREILLEWSP Finland Oyp. 0207 864 11www.wspgroup.fi VESIHUOLTOPALVELUA Kuntatekniikka 3/201167