Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi

ALANSA YKKÖNEN3/2009Vesistölämpöon Palkittu urheiluopistolleKauppinen-Ketoja hyväPäiviratkaisu, on neljän Marko kunnanRuti rakennustarkastaja.sivulla 2036sanoo.Varkaus ulkoistaaja säästää puolisenmiljoonaa sivu 12Mäntsälän energiapihijäähalli kovassakäytössä sivu 22Biokaasu imeytyyenergiaksi Salonjäteasemalla sivu 42Sähkökatko voilamauttaa Suomennopeasti sivu 55Kartonkitehdas lopetti – puhdistamoja lämpölaitos jäivät tyhjän päällesivu 6LAMA IS KIJuankoskenkuntatekniikkaan

SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasiratkaisun. Kun esität tarpeesi, annammeosaamisemme ja kokemuksemmekäyttöösi ja autamme sinua löytämäänparhaimmat tekniset ratkaisut.Ratkaisujemme taustana ovattunnetut merkkituotteet, joidentuotekehitys on jatkuvaaja systemaattista.Gorman-Rupp tuo potkua pumppaukseen!Ultra V tuo itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattomansuorituskykyinen Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja pumppaajäteveden, lietteen sekä maksimissaan Ø 76 mm kiintoainepartikkelit. Ultra V:nasennus ja huolto tapahtuvat huomattavasti uppopumppua helpomminja pystyt ennakoimaan pumpun käyttökustannukset tarkasti.Maahantuoja:Kysy lisää!S.G. Nieminen OySGN-tekniikkaJuurakkokuja 4, 01510 VantaaPuh. 030 650 50www.sgnieminen.fi

TEKNISET PALVELUTJuankosken tehtaan historia alkoi 1746 rautaruukkina.Raudanjalostuksen rinnalle tuli1800-luvun lopussa saha, 1907 puuhiomo javuonna 1913 kartonkitehdas. Stromsdal Oyjlistattiin pörssiin 1989.TEKNIIKKA KOVILLATEKSTIT: Pekka MoliisKUVAT: Pentti Vänskä Pitkään Juankosken kaupunginjohtajanatoiminut Petri Kangasperkomyöntää syksyn tuoneenpari terävää kiveä kuntataloudenkaidalle tielle.– 1990-luvun laman aikanakartonkitehtaalla oltiin tiukilla,mutta siitä selvittiin. Syksyn 2008muutos oli niin raju, ettei sen kaltaistaole missään muistissa, kaupunginjohtajasanoo.– Tilauskirja tyhjeni yritykseltäihan hetkessä. Äkkipysäystuli, kun asiakkailta lähti käyttörahoituspois ja yhtiöllä ei ollutomaa puskuria vaikeuksien varalle,Kangasperko toteaa.Kaupunginjohtaja Petri Kangasperkon mukaan Juankoskelle tuleekallis loppulasku kartonkitehtaan konkurssista etenkin, jos jatkajaaei löydy.Tehtaalle toivotaanjatkajaaJuankoskella elää toivo siitä, ettäkonkurssipesä löytäisi tehtaallejatkajan eikä huippunykyaikaistatehdasta pistettäisi yksin koneinlihoiksi. Maaliskuun alussa jätettiinkonkurssipesälle kokonaistarjoustehtaasta. Tarjouksen takanaon suomalainen taho, muttatarkemmin asiasta ei kerrota.– Ykköstoive on, että tehdaslähtee vielä pyörimään. Sillä olisierittäin suuri merkitys tälle seudulle.Yksi tarjous on jo tehty, jauskomme lisää tarjouksia tulevan,Petri Kangasperko toteaa.Juankosken kaupungille tehtaanloppumisesta tulee kallisKuntatekniikka 3/20097

Juankoskella elää toivo siitä, että Stromsdal Oyj:n konkurssipesä löytäisi kartonkitehtaalle jatkajan eikä huippunykyaikaista tehdastapistettäisi yksin konein lihoiksi.JUANKOSKI■ Asukkaita 5 357■ Tuloveroprosentti 19,50■ Juankoski on kahden kanavankaupunki ja Koillis-Savonteollistunein kunta.■ Kartonkia tuottava StromsdalOyj hakeutui 27.11.2008 konkurssiin.Noin 200 henkeä jäityöttömäksi.■ Teknisiä tekstiilejä valmistavaTamfelt Oyj:llä on Juankoskellanoin 300 työntekijää. Yhtiöilmoitti irtisanomisista ja lomautuksistamaaliskuun alkupuolella.■ Kaupungin jätevesien puhdistamisestavastaa Koillis-SavonYmpäristöhuolto Oy, joka onhoitanut myös Kaavin kunnan(3 460 asukasta) ja Stromsdalinjätevedet.■ Juankosken Biolämpö Oytuottaa kaukolämpöä vainJuankosken kaupungille, aiemminsuurin osa tuotannostameni Stromsdalille. Yhtiönomistajia ovat Savon Voima(40 %), Juankosken kaupunki(30 %) ja Stromsdalin konkurssipesä(30 %).loppulasku etenkin, jos jatkajaaei löydy. Parisataa työpaikkaa,verotuloja 1,5 miljoonaa euroa,kuuden prosentin omistusosuusStromsdalista, 1,7 miljoonan euronpääomalaina, puhdistamonsaneeraustyöt ja nykyiseen tuotantoonliian suuri biolämpölaitospainavat rajusti vaakakuppiaalaspäin.– Stromsdal oli viime vuodettappiollinen, joten konkurssilla eiole vaikutusta suoraan yhteisöverotuottoihin.Tosin alihankinnankautta sillä on vaikutusta myösniihin. Isompia muuttokuormiaei ole näkynyt. Ihmiset uskovat,että tehdas avataan, Kangasperkokertoo.Puhdistamon virtaamistakatosi 85 prosenttiaJuankosken, Kaavin ja Stromsdalinjätevesien puhdistamisestaon vastannut Koillis-Savon YmpäristöhuoltoOy. Yhteinen puhdistamorakennettiin Juankoskellekartonkitehtaan kupeeseen1990-luvulla, kun vaihtoehtonaoli kolmen pienemmän puhdistamonrakentaminen jokaiselleerikseen. Konkurssin myötäjpuhdistamon virtaamista katosi85 prosenttia ja jätevesimaksutuloista70–80 prosenttia.Alueella on parhaillaan meneilläänmuutostyöt, joilla jätevedenpuhdistamontoiminta varmistetaansiinä tapauksessa, etteitehtaalle enää jatkajaa löydy.Miljoonan euron saneeraushankkeensuunnittelutyöt ovat täydessäkäynnissä, ja jätevedenpuhdistamoon uudessa kuosissa ennenensi talven pakkasia. Suunnittelutyöstävastaa Pöyry Consulting.– Ensi talvi pitäisi vastaavassatilanteessa mennä ilman ongelmia.Vanha automaatio uusitaan,ilmastuskapasiteettia vähennetään,putkistoa pienennetäänja varmistetaan altaiden pysyminensulana vähemmällä virtauksella,toimitusjohtaja LauriValtiala luettelee työlistaa.Jätevedenpuhdistamon lietteenkuivatusjärjestelmämeneeniin ikään uusiksi. Yhdyskuntajätteistäsyntyvä liete vaatii erilaisenjärjestelmän kuin tehdasjätteidenhyödyntämiseen perustunutvanha malli.– Uusi järjestelmä pystyy kuivaamaanpelkkää biojätettä, kunvanha järjestelmä vaatii 60–70prosenttia tehdasjätettä toimiakseen,Valtiala toteaa.Vanhat toimintamallitmenevät uusiksiMennyt talvi on osoittanut, ettävanha järjestelmä on auttamattaliian suuri nykyiselle jätevesimäärälle.Pressuin ja puhaltimin onjouduttu varmistamaan jätevesienpysyminen sulana.– Saneerauksella varmistammesen, että jätevedenpuhdistamotoimii kaikissa olosuhteissa.Pystymme jatkossakin käsittelemääntehtaalta tulevat jätevedet,mutta toiminta pyörii myös pienemmälläkuormituksella, Valtialalupaa.Kartonkitehtaan ja sen kupeessasijaitsevan jätevedenpuhdistamonpitkään jatkunut yhteistyöoli synnyttänyt vakiintuneitatoimintamalleja, joidentilalle on luotu uusia kuvioita.Puhdistamon tarvitsema sähköon tullut tehtaan liittymän kautta,ja samoin tarvittava höyry on8 Kuntatekniikka 3/2009

TEKNISET PALVELUTJätevedenpuhdistamon saneerauksessa vanha automaatio uusitaan, ilmastuskapasiteettia vähennetään, putkistoa pienennetään ja varmistetaanaltaiden pysyminen sulana vähemmällä virtauksella. Muutosinvestointeihin on haettu EU-rahaa.Kartonkitehtaan kupeessa sijaitsevan jätevedenpuhdistamon sähköon tullut tehtaan liittymästä ja tarvittava höyry on kiertänytStromsdalin putkiston kautta. Nyt on tilalle luotava uudet kuviot.kiertänyt Stromsdalin putkistonkautta.– Puhdistamon hoitajien sosiaalisettilat ovat olleet tehtaalla,ja he ovat käyneet myös sielläsyömässä. Samoin virka-ajanulkopuolinen päivystys puhdistamollahoidettiin aiemmin tehtaanvalvomosta käsin, mutta nytjouduimme järjestämään asiatuudelleen, aiemmin tehtaan ympäristöpäällikkönätoiminut LauriValtiala kertoo.Ympäristöviranomaistensuuntaan lähtee Juankoskelta hiemankitkerät terveiset.– Monet asiat tulisivat paremminhoidettua, jos vähän enemmänolisi aikaa niitä järjestää jasuunnitella. Nyt ympäristöviranomaisillaon hirvittävä kiire patistaameitä saamaan asiat uusienlupien mukaiseen kuntoon, vaikkatosi asiassa tehtaan sulkemisenmyötä meidän kuormituksemmevesistöihin putosi selvästi, LauriValtiala toteaa.EU-tuet pakottivatomistuspohjan muutoksiinJätevedenpuhdistamon muutosinvestointeihinhaetut EU-tuetpakottivat tekemään muutoksiapuhdistamoyhtiön omistuspohjassa.Juankosken kaupunkija Kaavin kunta joutuvat ostamaanyhteensä 45 prosentinomistusosuuden pois konkurssipesältä,jotta tukipäätös olisimyönteinen.Kauppaehtojen mukaan kuntientulee myydä 365 000 euronarvoinen osakepotti edelleen, mikälikonkurssipesä löytää tehtaallejatkajan.Saneerauksessa pystytään hyödyntämäänKoillis-Savon muuttumistaäkillisen rakennemuutoksenalueeksi. Kysyntää tavanomaistaparemmalle tukitasolleon tullut muualtakin kuin jätevedenpuhdistamonsuunnalta.– Rahan myöntämisen kriteereihinolisimme toivoneet vähänlisää väljyyttä. Yksi rahoitettavistakohteista on tämä ympäristönhuolto.Jätevedenpuhdistamonsaneeraukseen on haettu avustusta,jotta saamme toteutettua tarvittavatmuutokset, kaupunginjohtajaKangasperko kertoo.Jälkiviisasteluun Juankoskellaei lähdetä sen suhteen, olikoratkaisu yhteisen jätevedenpuhdistamonrakentamisesta järkevä1990-luvun puolivälissä. Taisen verran viisastellaan, jotta hyväratkaisu se oli kaikesta huolimatta.– Vaikka tuolloin olisi varauduttunyt syntyneeseen tilanteeseen,niin automaatiojärjestelmäolisi joka tapauksessa ollut tiensäpäässä. Saneerausta olisi pitänyttehdä kaikesta huolimatta, Kangasperkoarvioi.Lämpöä harakoille?Juankosken Biolämpö Oy:n 15megawatin biolämpökeskus tuottaatällä hetkellä vain kaukolämpöäJuankosken kaupungille. Aiemminlaitos toimitti prosessihöyryäkartonkitehtaalle, joka ke-Kuntatekniikka 3/20099

Biolämpökeskuksen hiljentyminen näkyy laajalti lähialueen sahoilla ja hakkuutyömailla. Metsänkorjuutähteet, sahanpurut ja turpeet ovatpäätyneet lämpökeskuksen suureen kattilaan, samoin puhdistamon kuivattu jäteliete.säaikaan nappasi lämpökeskuksentuotannosta 90 prosentinsiivun. Talvella tehtaanosuus oli 80 prosenttia.– Talvisaikaan 15 meganbiokattila pyörii, vaikkahyötysuhde onkin vähänhuonompi. Biolämpölaitoksensuhteen etsimme pitkäntähtäimen ratkaisua, yhtiönhallituksessa istuva PetriKangasperko toteaa.Biolämpölaitoksen käytönvalvojan Viljo Savolaisenmukaan kesäaikana laitoksenminimiteho tulee vastaanja laitos joudutaan pysäyttämään.Vuonna 2006 valmistuneestaja yhdeksän miljoonaaeuroa maksaneesta biolämpökeskuksesta40 prosenttiaomistaa Savon Voima,Stromsdalin konkurssipesä30 prosenttia ja Juankoskenkaupunki 30 prosenttia.– Kesällä kaukolämmöntarve on 0,6 megaa, ja silloinlaitoksen minimiteho tuleevastaan. Näin isolla kattilallaei niin vähäisiä hönkyjä pystyputkistoon suoltamaan, käytönvalvoja Viljo Savolainenvahvistaa.Biolämpökeskuksen hiljentyminennäkyy laajalti lähialueensahoilla ja hakkuutyömailla.Metsänkorjuutähteet,kantomurskeet, sahanpurutja turpeet ovat päätyneetlämpökeskuksen suureenkattilaan. Samoin polttoaineeksipäätyi viereisen jätevedenpuhdistamonkuivattujäteliete.– Vuositasolla olemme ostaneetpolttoainetta noin 1,5–2 miljoonalla eurolla. Meidänkannaltamme paras vaihtoehtoon, että toiminta tehtaallajatkuu. Sitä varten laitoson aikoinaan rakennettu.Muilla vaihtoehdoilla spekuloiminenon vielä tässä vaiheessaturhaa, BiolämpöOy:n toimitusjohtaja HeikkiHaapea kommentoi. Huoltovarmuuskeskuksen Kananen: Mistä biomassat?■ Suomessa lämmitykseen tarvittavanenergian määrä on henkeäkohden maailman suurimpia.Energiaa tarvitaan runsaastimyös teollisuuden tarpeisiin.Vuosikymmenten saatossa eripaikkakunnilla on luotu järjestelmiä,joissa puunjalostusteollisuudeltaylijäävät biomassat onhyödynnetty energian ja lämmöntuotannossa teollisuudelleja kaukolämpönä ympäristöntaajamiin.– Lämmön ja sähkön yhteistuotantoon hyödyntänyt hyvinpuunjalostusteollisuuden sivutuotteita.Jos korjuuorganisaatiorapautuu metsäteollisuudenalasajon vuoksi, niin mistä saadaanbiomassa näihin laitoksiin.Korvaavaa järjestelmää ei helpostisynnytetä, Huoltovarmuuskeskuksentoimitusjohtaja IlkkaKananen toteaa.Toimitusjohtaja ei lähde jossittelemaansillä, onko kortit pelattuväärin, kun kylmenevillä teollisuuspaikkakunnillaraavitaanpäätä kaukolämmöntuotannon,biojätevoimalaitosten tai ylisuurtenjätevedenpuhdistamoidenäärellä.– Ne olivat oman aikansatuotteita. Teollisuutta syntyy ja sitähäviää. Silloiset ratkaisut olivatoman aikansa lähtökohdista rakennettuja,Kananen muistuttaa.Huoltovarmuuden kannaltaakuutimmaksi riskiksi hän nimeääkuntien vesihuollon turvaamisen.– Kuntien kannalta vesihuoltoon vielä suurempi riski. Siellä onpaljon 1960-luvulla rakennettualaitteistoa, joka alkaa ikääntyä.Miten kunnat pystyvät heikossataloustilanteessa investoimaanvesihuollon kunnossapitoon? Seon suuri kysymys, joka pitää ratkaista,Ilkka Kananen pohtii.10 Kuntatekniikka 3/2009

TEKNISET PALVELUTMetsäteollisuuskunnissa luusereita ja selviytyjiäKaskinen pakkoraossaKaskisten 1 500 asukkaan kaupunkion pakkoraossa sen jälkeen,kun Metsä-Botnian sellutehtaallalyötiin maaliskuussaluukut kiinni. Edessä on hake-turvevoimalanrakentaminen,mutta sen rakennuttaja on vieläauki.– Neuvottelut ovat keskenvaihtoehdoista, mutta huhtikuunaikana aletaan laittaa papereitasiihen kuntoon, että saadaan kilpailutuspystyyn. Kyse on 2,5–3miljoonan euron investoinnista,kaupunginkamreeri ja KaskistenEnergian toimitusjohtaja JyrkiJussila paljastaa.Todennäköisesti uuden voimalanrakentaa kaupunki joko yksintai yhdessä teollisuuden kanssa.Ulkopuolinenkin toimija on mahdollinen,mutta silloin halutaantakeet kaukolämmön hinnasta.Kaukolämpöä on pystyttävämyymään kohtuuhinnalla. Emmehalua tänne kermankuorintaa.Jos kaupungin omana tuotantonalämpöä tehdään, niin sittensitä myydään omakustannushintaan,Jussila lupaa.Kajaanissa etsitäänratkaisuaUPM:n Kajaanin paperitehtaansulkeminen vei Kainuun Voimanenergiantuotannosta 600 gigawattitunninsiivun. Yhtiön lämpövoimalaitoson tuottanut kaukolämmönKajaanin kaupungille,prosessihöyryn paperitehtaalleja lisäksi sähköä markkinoille.Kainuun Voima Oy on UPM:n jakaupungin omistama yhtiö, jostakaupunki on vuokrannut omanpuolikkaansa Kainuun EnergiaOy:lle.– Paperitehtaan myötä meiltäputosi 600 gigawattitunnin viipalepois tuotannosta. Talvellapystymme tuottamaan kaupungillekaukolämmön, mutta kesäajaksijoudumme ajamaan kattilanalas, toimitusjohtaja TapioKakko kertoo.Tihisenniemen tehdasalueellasijaitsevassa laitoksessa on poltettuKainuun polttokelpoinenyhdyskuntajäte. Lisäksi polttoaineenaon käytetty puuta ja turvetta.Viime aikoina tehdyt muutostyötmahdollistaisivat sähköntuotannon kattilan koko teholla,mutta tällä hetkellä sähkö onliian halpaa.– Jos hintataso olisi sama kuinviime kesänä, niin silloin voisimmeajaa kattilaa täydellä vauhdilla,Kakko toteaa.Kemijärvellä ei ongelmiaKemijärven sellutehtaan lopettaminensai suuren huomion, muttakaupungin yhdyskuntatekniikallese ei ylimääräistä työtä aiheuttanut.– Meillä ei ollut yhteistä lämmöntuotantoa.Joskus asiaatutkittiin, mutta koskaan se eiedennyt toteutusasteelle. Ilmeisestiheillä oli jo silloin tehtaanlopettamissuunnitelmia. Jätevedenpuhdistamotehtaalla olioma, tekninen johtaja PekkaKoskenranta kertoo.Hamina selvisi kuivin jaloinHaminassa Summan tehtaan laajennuksestapaikallinen energiayhtiöon selvinnyt kuivin jaloin.Viime keväänä Haminan EnergiaOy teki sopimuksen Summantehtaan tilojen lämmityksestä,jonka myötä alueelle oninvestoitu lämpökeskukseen jakaukolämpöön. Kyse on kuitenkinpuhtaasta liiketoiminnasta, eipakkoraosta.– Laajensimme mielellämmetoimintaa tehtaan alueella. Tehdasaluejoutui pulaan, ja me menimmepelastamaan tilanteen,toimitusjohtaja Timo Toikka kertoo.-laatuaFlowTech maahantuo Suomeen saksalaisetHOMA-uppo- ja tyhjennyspumput, sekoittimetsekä talotekniikan tuotteet. Homan pumppujaon valmistettu jo vuodesta 1946 alkaen ja kokemuksentuoma tietotaito näkyy tuotteissa korkeanalaatuna sekä toimintavarmuutena.FlowTech tarjoaa myös Gorman-Ruppin pumput,varaosat ja huoltopalvelut asiantuntevasti.Tervetuloa osastollemme A1YT-messuille Tampereelle 27.-29.5.Gorman-Ruppinjätepumppujen laatu,huollettavuus ja varaosiensaatavuus hakevatvertaansa pumppumarkkinoilla.FlowTech Oy, Kerkkolankatu 30, 05800 HyvinkääSimo Rantanen 050 431 7599, Pentti Järvinen 050 5651 488Kuntatekniikka 3/200911

Teknisen osaston 33 työntekijää siirtyvät YIT:lle –VARKAUS ULKOIMuutoksessa YIT ostaa kunnossapitokaluston kaupungilta.Kaupungilta siirtyvien työntekijöiden työnkuvanoletetaan laajenevan. Kaupunkilaisten ei pitäisi huomatamuutosta muutoin kuin uudesta logosta työntekijöidentyöpuvuissa.12 Kuntatekniikka 3/2009

säästöä syntyy puolisen miljoonaa euroaTEKNISET PALVELUTSTAA kuntatekniikkaansaTyönjohtaja Juha Soininen(taustalla) ja verkostoasentajaMatti Semisiirtyvät kunnallistekniikanulkoistamisenmyötä YIT:n palvelukseen.Molemmatovat kaupunginvaltuutettuja.Varkauden kaupungin teknisenosaston 33 työntekijää siirtyvätkesäkuun alussa YIT RakennusOy:n leipiin. Ulkoistamisen taustallaon vain yksi syy: kaupungintalous. Kunnallistekniikanpalvelutuotannon ulkoistaminenon tässä laajuudessa ensimmäisiäkoko valtakunnassa. Ohessakulkee myös kehittämishanke,jota Tekes rahoittaa 50 prosentilla.Tavoitteena on luoda valtakunnallisetohjeet tämäntyyppisiintapauksiin.TEKSTI: Anna-Mari TyyriläKUVAT: Pentti Potkonen – Uusi kaupunginjohtajamme HannuTsupari tarttui kertyneeseen alijäämään 2007alussa. Hän organisoi virkamieskunnan laatimaantoimenpide-ehdotuksia, jotta menotsaataisiin kuriin, tekninen johtaja Arto Lehtonentaustoittaa.Teknisen puolen laatimista monista strategioistayksi oli palvelutuotannon kilpailutus.Kaupunginvaltuusto päätti lähteä ulkoistamisentielle marraskuun 2007 kokouspäätöksellään.Hyväksytyksi strategiaksi tuli liikkeenluovutusyksityiselle yritykselle kilpailutuksenkautta.Päätöksen jälkeen tekniselle osastolle perustettiinkolme työryhmää. Yhdessä niistäkeskityttiin kehittämään kaupungin teknisenpuolen omaa toimintaa jo siltäkin varalta, etteiulkoistaminen lopulta toteutuisi.– Ryhmältä tuli hyviä ehdotuksia toiminnanjärjestämisestä uudella tavalla. Ehdotuksetkoottiin syksyllä yksiin kansiin, mutta niitäei vielä ole otettu käyttöön, Lehtonen kertoo.Va. kaupungininsinööri Jani Viljakainenkoosti toisessa työryhmässä nykyistentoimintojen dokumentoinnin, jollaista ei ennenollut tehty.– Kartoitimme esimerkiksi, miten kunnallistekniikkaaon rakennettu ja hoidettutai paljonko meillä on katu- ja viheralueita,Viljakainen mainitsee.Laaja kartoitustyö osoittautui myöhemminoivalliseksi apuvälineeksi, kun ulkoistamisestakiinnostuneille urakoitsijoille jaettiintietoa. Yksityiskohtaiset tiedot helpottivatmyös myöhemmin tarjoustyötä.Hankintaklinikka kokositoimijat yhteenMittava ulkoistamishanke herätti Asunto-,toimitila- ja rakennuttajaliiton (Rakli) mielenkiinnon.Yhtä lailla Teknologian ja innovaatioidenkehittämiskeskus (Tekes) kiinnostuiasiasta.Hankkeen ympärille syntyikin kolmasryhmä, joka kulkee nimellä hankintaklinikka.Sen tehtävänä oli kerätä tilaajan, potentiaalistentarjoajien ja alan asiantuntijoidenedustajat saman pöydän ääreen pohtimaanhankintaan liittyviä kysymyksiä. Tavoitteenaoli myös helpottaa hankintaprosessin läpivientiä.Hankintaklinikassa ovat olleet mukanakaupungin edustajien lisäksi Kuntaliitto,Rakli, Tiehallinto, Destia, YIT, LemminkäinenInfra, Suomen Teollisuus- ja MaarakennusOy, Rakennuttajatoimisto-HTJ Oyja Sumtsa Oy. Lakiasiantuntemusta hankintaklinikkaon ostanut asianajotoimisto Juridialta.– Hankintaklinikan toiminta on olluttarpeen, koska tavallaan olimme keksimässäruutia; valmista mallia ei ollut olemassa,Lehtonen sanoo.Viime toukokuussa Varkaus julkaisi hankintailmoituksen,jossa pyydettiin ilmoittautumaankilpailulliseen neuvottelumenettelyyn.Osallistumishakemusten perusteellavalittiin menettelyyn osallistuvat neljä yritystä:Destia Oy, Lemminkäinen Infra Oy, YITRakennus Oy ja Savon Kuljetus Oy.– Koimme, että neljä yritystä oli riittävämäärä. Niillä kaikilla oli potentiaalia tarjotakunnallisteknistä työtä, Lehtonen ja Viljakainensanovat.Neuvottelumenettelyssä yrityksille tarkennettiin,mitä kaikkea kilpailutetaan. Neuvottelujenjälkeen oli vuorossa varsinainen kil-Kuntatekniikka 3/200913

VARKAUS■ Asukkaita 23 155■ Kaupungilla henkilöstöä noin1 600, josta teknisessä toimessanoin 140.■ Teknisen toimen talousarvio2009: menot noin 21,4 milj.euroa, tulot noin 20,1 miljoonaa,toimintakate noin 1,3 miljoonaa.■ YIT:lle siirtyvä osuus käyttötaloudestanoin 1,8 milj. euroaja investoinneista noin 1,9 miljoonaa.■ Ulkoistamisen hyöty noin 0,5milj. euroa.■ Muita säästötoimia: investointienminimointi ja kohdentamattomatleikkaukset käyttötalouteen,täyttölupamenettely elivain aivan pakolliset täytöt hyväksytään,hankintakielto.Verkostoasentaja Matti Semi (vas.) ja va. kaupungininsinööri Jani Viljakainen ovat istuneet samoissapalavereissa mm. kehittämässä teknisen omaa toimintaa.– Yritysten kesken käytiin todellinentarjouskilpailu, tekninenjohtaja Arto Lehtonen sanoo.pailutus, jonka YIT voitti.– Pisteytimme yritykset sekälaadullisesti että hinnallisesti.YIT oli kokonaisedullisin, Lehtonentoteaa.Urakkasopimusseitsemäksi vuodeksiTarjouspyynnössä esitettiin useitatarkkoja rajauksia.Ensinnäkin urakka-aika onseitsemän vuotta, ja siirtyvällähenkilöstöllä on kahden vuodenirtisanomissuoja. Kalusto myydäänvoittaneelle urakoitsijalle.Kunnossapitokaluston hinnaksimääriteltiin tasearvo ja vaihtoomaisuudenarvoksi käypä arvo.Päällystystyöt kaupunki päättihankkia edelleen hankintaren-kaan kautta. Varkauden osa hankinnastaliitetään pääurakkaanalistettuna sivu-urakkana.– Infran rakentamisesta kaupunkiostaa YIT:ltä 80 prosenttia.Halusimme jättää mahdollisuudenkilpailuttaa loput 20 prosenttia,jos niin haluamme, Lehtonenkertoo.– Kaupungilla on varsin laajavarikko, jonka vuokrausmahdollisuuttaolemme tarjonneet urakoitsijalle.Sama koskee viherympäristönja ulkoliikunnan osaltamuitakin kaupungin kiinteistöjä.Myös kaupungin taimisto siirtyyYIT:lle, Viljakainen lisää.Säästön suuruus yllättiTarjouspyynnössä määriteltiinmyös rajahinta, joka edullisimmantarjouksen oli alitettava tullakseenhyväksytyksi.– Taustalla on, että neuvottelumenettelyssäolleet yritykset ilmoittivat,etteivät ne ryhdy suuritöiseenkustannuslaskentaan elleivätne aluksi pysty karkeilla yksikköhinnoillaselvittämään, onkokaupungin hintaan mahdollistapäästä, Lehtonen kertoo.Rajahinta määriteltiin niin, ettäensiksi laskettiin oman toiminnanhinta, josta sitten vähennettiin100 000 euroa.– Tarjouksen voittanut yrityspääsi 400 000 euroa alle rajahinnan.Näin ollen kaupunki säästää500 000 euroa, mihin on vielä lisättävätoman toiminnan kehittämisestäsaatavat säästöt.Lehtonen myöntää, että säästöoli suurempi kuin oli kuviteltu.Se olikin herättänyt virkamiehissäepäuskoa.– Mietimme, että missähänolemme tehneet virheen, kunhintaero oli noin suuri. Nyt olemmekäyneet kuusi urakkaneuvottelua,ja hiljalleen olemme alkaneetuskoa, että olemme osanneetmääritellä tarjouspyynnönsisällön ja laatutason oikein.Palkkataso säilyy,eläkkeet pienenevätHenkilöstön osalta muutos koskee33 työntekijää, jotka pukevatkesäkuun alussa YIT:n työvaatteetylleen. Kunnallistekniikanosalta kaupungin palvelukseenjää pieni tilaajaorganisaatio.Siirtyvistä miehiä on 29 ja naisianeljä. Kuukausipalkkaisia onneljä, loput ovat työskennelleetkaupungilla tuntipalkkaisina.Verkostoasentaja Matti Semion yksi YIT:lle siirtyvistä. Hän onollut neuvotteluissa alusta saakkamukana pääluottamusmiehenroolissa.– Töitä on jouduttu tekemänpaljon. Työnantajan suostumuksellameillä on ollut omanporukan työryhmä, jossa siirtosopimuksenneuvotteluja onkäyty läpi.– Tiedonkulku on pitänyt varmistaa,ettei turhia huhuja lähtisiliikkeelle.Kivutta muutos ei ole tapahtunut.Semi sanoo, että siirtyvienkeskuudessa on katkeruutta nykyistätyönantajaa kohtaan.– YIT:n kanssa sen sijaan neuvottelutovat edenneet kohtuullisenhyvässä hengessä. Ei maailmatähän kaadu, työnantaja vainmuuttuu.Semin mukaan siirtyvien ansiotasosäilyy nykyisellään, muttaeläketurva heikkenee ja työssäoloaikapitenee yksityisellesiirryttäessä erilaisten sopimustenvuoksi.– Yksityistämisen myötä eläkkeetpienenevät noin 50–100 euroakuussa. Eläkeneuvoja kiersiviime syksynä työmailla selvittämässätilannetta, Semi kertoo.Semi on myös kaupunginvaltuutettu(vas.). Hän oli ainoa, jokavaltuustossa vastusti ulkoistamista.Viime vuonna Varkaudenkaupunki lomautti väkensä kahdeksiviikoksi. Tänä vuonna lomautuksiaon luvassa viikon verran,myös tekniselle puolelle.Matti Semi toteaa, että takuukahden vuoden töistä ja seitsemänvuoden urakkasopimus onparempi vaihtoehto kuin mahdollinenirtisanomisuhka. 14 Kuntatekniikka 3/2009

Rakennus- ja kiinteistöalanhankintamenettelyjenja pelisääntöjenkehittäminen on ollutRaklin leipälajina joparikymmentä vuotta.Hankintaklinikassaasiaa lähestytään hiemanuudesta näkökulmasta;tilaajien ja tuottajienvuoropuhelunatodellisia hankintatilanteitaratkoen.● Pekka Vaaratoimialapäällikkö, Asunto-, toimitila-ja rakennuttajaliitto Rakli Hankintahaasteita pohtimaankootaan avoin vuorovaikutteinentyöpaja tilaajista, konsulteista,urakoitsijoista ja muistapalveluntuottajista. Työpajatkokoontuvat 4–5 kertaa kunkinhankintatapauksen ympärillä, välillätaustatehtäviä tehden. Työpajattuottavat analyysin ja ratkaisuehdotuksia,jotka dokumentoidaan.Työpajan tulos on julkinenja vapaasti alan toimijoiden käytettävissäomien hankintatapaustensaratkaisemiseen.TEKNISET PALVELUTAiheita Kehäradasta Varkauden ulkoistukseenHANKINTAKLINIKKA on tilaajien jatuottajien vuorovaikutteinen foorumiHankintaklinikassa pyritäänpaitsi ratkaisemaan konkreettisenhankkeen hankintaprosessiin liittyviäongelmia, myös tuottamaanmalleja julkisten hankintojen kehittämiselleyleensäkin. Hankintaklinikassakehittäminen tapahtuukäytännön hankintatilanteidenkautta. Klinikka toteutetaanhankintalain hengessä niin, etteikukaan osallistujista saa klinikkatyöskentelynseurauksena ansiotontaetua.Vuoropuhelu onklinikan ideaKlinikkatyöskentely on tähänastistenkokemusten mukaan hyödyllistäpaitsi konkreettisten hankintojensisältöjen ja ehtojen tutkimisessamyös suurten hankkeidenyhteistyömallien kehittämisessä.Tärkeää on aloittaa vuorovaikutussilloin, kun vielä voidaanvaikuttaa hankkeeseen ja hankintaansekä varata työpajatyöskentelylleja asian kypsyttelylle riittävästiaikaa. Klinikkaprosessin läpivientikestää 3–6 kuukautta.Myös muilla kuin rakennusalallatuntuu olevan kysyntää klinikantarjoamalle vuorovaikutukselletilaajien ja palveluntuottajienvälillä. Klinikkatoiminnanlevittämistä esimerkiksi sosiaalijaterveystoimen palveluhankintoihintutkitaan Raklin ja yhteistyökumppaneidentoimesta.Vuoropuhelu auttaa erityisestijulkisia tilaajia ja liiketaloudellisinperustein toimivia palveluntuottajiaymmärtämään toistensatavoitteita, rajoitteita ja päätöksenteonreunaehtoja. Se auttaaostajia määrittelemään tarjouspyyntöjensisältöjä ja ehtojaniin, että tarjoajat pystyvät niihinterveesti kilpaillen sekä riskit javastuut halliten vastaamaan.Toistaiseksi kuusiklinikkaa, uusia haetaanHankintaklinikkaa on sovellettutoistaiseksi kuudessa keskenäänhyvin erilaisessa hankintatapauksessa.Käynnistymässäon kaksi uutta klinikkaa. Myösklinikkakonseptin tuotteistaminenon hyvällä alullaan, ja se ontarkoitus levittää alan toimijoillesyksyllä 2009.Klinikkatoiminta aloitettiin Kehärata-projektistakesällä 2007. Siinäkäsiteltiin Ratahallintokeskuksenja Vantaan kaupungin yhteiseninvestointihankkeen toteutusmallia,hankintamuotoja, markkinatilannettaja riskien jakoa.Valsai-klinikassa siirryttiinsairaaloiden korjausrakentamisenhaasteisiin. Klinikalla pohdittiinvanhentuvien keskussairaalakiinteistöjenvaativiin saneerauskohteisiinsoveltuvia kumppanuusmalleja.Jätkäsaari-klinikalla pohdittiinvaativaan aluerakentamiskohteeseensoveltuvia julkisen jayksityisen tahon yhteistyökonseptejaasuntotuotannon, infransekä palvelujen kehittämisen näkökulmista.Varkauden ulkoistus yhdenklinikan aiheenaSeuraavien klinikoiden aiheinaolivat Varkauden kunnallistekniikanulkoistaminen ja HelsinginKeskuskadun päällysrakenneurakka.Molemmat ovat hyvinvaativia ja keskenään erityyppisiäkunnallisteknisiä hankintahaasteita.Molemmissa päädyttiinhankintaklinikan sisällyttämiseenosaksi hankintalain mukaistakilpailullista neuvottelumenettelyä.Varkaudessa pohdittiin, mitenkunnallisteknisen palvelutuotannonulkoistus ja pitkäaikainenpalvelusopimus hankitaan yhtenähankintaprosessina. Varkaudenkunnallistekniikan ulkoistamisklinikkaankuuluu myös Tekesinrahoittama kehittämisprojekti ulkoistamistasisältävän hankintaprosessinkuvaamiseksi.Keskuskatu-klinikalla pohdittiinvaativan katulämmitysjärjestelmänja luonnonkivipäällysteentyömaatoteutusta sekä kivimateriaalienhankintaa. Hanke toteutetaanerityisen haastavissa olosuhteissakeskellä Helsingin keskustanvilkkainta liikennettä.Molemmissa hankkeissa tarjoajienkanssa käyty vuoropuheluvaikutti konkreettisella tavallahankinnan sisältöön ja ehtoihin.On syytä olettaa, että näin voitiinvälttää turhien riskien siirtoa urakoitsijalleja tilaaja sai parempiatarjouksia kuin olisi ilman vuorovaikutustasaanut. Helsingin Keskuskadun luonnonkivipäällyste on erityisen haastava myös hankintaprosessina. Hankintamuotoakehiteltiin tilaajan ja urakoitsijoiden avoimena vuoropuheluna Raklin hankintaklinikalla.www.rakli.fi/kehitysjaprojektit/projektit/hankintaklinikkaKuntatekniikka 3/200915

Itä-Uudellamaalla hyvät yhteistyökokemuksetlisäsivät luottamustaKOLME KUNTAA – yksitekninen lautakuntaAskola, Myrskylä ja Pukkila ovattämän vuoden alusta hoitaneetteknisen toimen tehtävät yhteisenlautakunnan avulla. Kahdeksanjäseninenlautakunta onosa Askolan kunnan organisaatiota,ja toimialan substanssiviranhaltijatsiirtyivät Askolankunnan palvelukseen. Palvelutuotantoja toimialan tukipalveluthoidetaan vuoden loppuunsaakka kunnittain. Toimialanpalvelutuotanto ulkoistetaantarjouskilpailun jälkeen ensivuoden alussa.TEKSTI JA KUVAT:Paavo Taipale Seudulla on vuoden 2006alusta lähtien toiminut Askolan,Myrskylän, Pornaisten jaPukkilan yhteinen rakennusjaympäristönsuojelulautakuntaja sen alainen viranhaltijayksikkö.– Myönteiset kokemuksetrakennus- ja ympäristönsuojelunyhteisen lautakunnantoiminnasta rohkaisivat ottamaanaskeleita eteenpäinkuntayhteistyön tiellä, vahvistaaAskolan kunnan tekninenjohtaja ja uuden yhteisenviranhaltijayksikön vetäjäJouni Martikainen.– Pienten kuntien erittäinohuet, käytännössä yhden viranhaltijantilaajaorganisaatiotovat myös hyvin haavoittuvia.Tätä tilannetta yhteistyöparantaa olennaisesti, lisääAskolan kunnanjohtajaEsko Rautiainen.Itä-Uudellamaalla ollaannäissä asioissa kuntakentänedelläkävijöitä. Likimain samallatavoin tekninen hallintoon toistaiseksi järjestettyvain JJR-allianssissa Etelä-Savossa (Juva-Joroinen-Rantasalmi)ja Viitasaari-Pihtipudas-kuntapariyhteistyössä.Paras-hankkeen hedelmänäon Etelä-Pohjanmaan järviseudullesyntymässä myöskaikki kuntapalvelut kattavayhteistoiminta-alue.Taustalla monipolvinenvalmisteluTeknisten palvelujen yhteistyötäoli seudulla selviteltyjo runsaat viisi vuotta sitten,jolloin Askolan kunta päättiulkoistaa teknisen sektorinpalvelutuotannon siivoustalukuun ottamatta. Naapurikunnateivät kuitenkaan vieläsilloin Askolan kosinnallelämmenneet.– Aika ei tuolloin ollutkypsä, Martikainen sanoo.Vuonna 2006 toimialanyhteistyötä kartoitettiin seudullamyös niin, että muitakuntia selvästi suurempiMäntsälä olisi ollut yhteistyönveturina. Erilaisia yhteistyökoalitioitahahmoteltiinja selvitettiin, mutta yhteistyösopimukseensaakkaei päästy.– Tässä kuntaryhmässäkuntien kokoerot ovat senverran pieniä, että toisen yh-Askolassa kirkko ja kunnantalo seisovat samalla mäellä.Kunnanjohtaja Esko Rautiainen on keskustellutmyös seurakunnan kanssa yhteistyöstä sekä teknisissäettä eräissä sosiaalipalveluissa.Askolan koulukeskuksen laajennusosan pääsisäänkäynnin yhteyteen on valmistumassavaloisa porrashuone. Hankkeen pääurakoitsijana toimivan KymppirakenneOy:n vastaava mestari Jouni Eskola (vas.) ja Askolan kunnan tekninen johtaja JouniMartikainen toteavat tyytyväisinä hankkeen etenevän aikataulussa.16 Kuntatekniikka 3/2009

TEKNISET PALVELUTAskolan koulukeskuksen laajennuspalvelee myös Pukkilankuntaa, joka on osallistunutrakennuskustannuksiin.teistyöosapuolen suuruuden voimaankohdistuvia epäluuloja eiole. Rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelunyhteistyöstäsaatujen hyvien kokemusten vaikutuson tässä olennainen, Martikainentoteaa.Yhteistyötunnustelujen loppuvaiheitanoin vuosi sitten konsultoiFCG Efeko Oy.Odotuksina on palvelujen toimintavarmuudenlisäksi myöstoimialan hankintavolyymin kasvunkautta tulevat säästöt.– Henkilöstösupistuksista tässäyhteydessä ei ole ollut puhetta.Rekrytoimme päinvastoin uudenyhdyskuntainsinöörin vahvistukseksiyhteiseen toimihenkilöorganisaatioon,Martikainenkertoo.Viranhaltijoiden kokoaminenyhteiseen organisaatioonmahdollistaa erikoistumisen jaosaamisen kehittämisen selvästiaiempaa paremmin.Kustannusten jakotäsmentyy vaiheittainYhteistyöorganisaation hallinnonyleiset kustannukset jaetaan alkuvaiheessakuntien asukaslukujensuhteessa. Toimihenkilöidenhenkilöstökustannukset ovat tämänvuoden ajan yhteistyökuntienvastuulla entiseen tapaan.Myrskylän ja Pukkilan palvelutuotannontyöntekijät ovat palvelussuhteessaentisiin työnantajiinsapalvelutuotannon ulkoistamiseenasti.– Palvelutuotannon ulkoistamisenyhteydessä on tarkoitustäsmentää myös tilaajatoimintojenkustannusjakoa. Tähän tähtäävävalmistelu on jo aloitettu,Martikainen painottaa.Myös kunkin kunnan rahoittamieninvestointien valmistelunja toteutuksen valvonnan kustannustenjaon periaatteet linjataankuluvan vuoden aikana.Askolalla neljän vuodenkokemus ulkoistamisestaYhteistyösopimukseen kirjattiintoimialan palvelujen yhteishankinta2010 alusta. Askolalla onulkoistetuista palveluista jo neljänvuoden kokemukset. Perussopimuson säilynyt ennallaan, janyt on menossa optiovuosi.– Sopimus on pääosin toiminuthyvin, mutta joitakin täsmennyksiäon vuosien varrellatehty. Tilaajan näkökulmasta arvioisintämän tavanomaiseksi tilaajanja palvelutuottajan väliseksisopimussuhteeksi. Sitä on saatu,mitä on tilattu, Martikainenkiteyttää.– Pitää muistaa, että Askolatoimi aikoinaan näissä asioissapilottina koko kuntakentän osalta.Jos silloin olisi ollut käytettävissäkaikki se tieto, mitä nyt on,olisi sopimus joiltakin osin erilainen.Ratkaisevia puutteita sopimuksessaei kuitenkaan ole, EskoRautiainen vahvistaa.Henkilöstö pidettyajan tasallaTarjouskilpailun valmistelu kolmenkunnan teknisten palvelujenkokonaisuuden hoitamisesta onvaativa tehtävä. Kun Myrskylänja Pukkilan osalta se tehdään ensimmäistäkertaa, on edessä mittavatehtävien ja palveluvolyymiendokumentaatio, joka Askolassaon jo aiemmin tehty.Henkilöstö on pidetty ajan tasallapalvelutuotannon uudistuksesta.– Kun esimerkiksi Pukkilanhenkilöstön pääluottamusmiehenkanssa keskustelin järjestelystä,yhteishenki vaikutti hyvältä jayhteistyösopimukseen palvelutuotannonulkoistuksen osalta kirjattujareunaehtoja (mm. siirtyminenns. vanhoina työntekijöinä) arvostettiin,Martikainen toteaa.Tekniseltä sektoriltapotkua muillekinSosiaali- ja terveydenhuollonosalta kuntaryhmän yhteistyösuunnathajoavat, kun Myrskyläja Pukkila ovat jo aiemmin suuntautuneetPäijät-Hämeeseen. Askolaistuu parhaillaan neuvottelupöydässäPorvoon kanssa täyttääkseenParas-puitelain reunaehdot.Opetustoimen osalta Askolanja Pukkilan välillä on kiinteä yhteistyö.– Yläkoulun opetus pukkilalaisilleon jo pitkään järjestettyAskolassa, ja myös Askolanlukiossa on opiskelijoita Pukkilasta.Kesällä valmistuva koulukeskuksenlaajennus palveleesiis molempia kuntia ja Pukkilaon osallistunut myös rakennushankkeenkustannuksiin, Martikainenkertoo.Myrskylä puolestaan tekeeopetustoimen yhteistyötä Artjärvenja Lapinjärven kanssa.Maaseututoimessa on kuntapariyhteistyötäharjoitettu jo pitkäänAskolan ja Pornaisten sekäMyrskylän ja Pukkilan kesken.ASKOLANKOULUKESKUS■ Toimii perusopetuksen7–9 luokkien opetustiloina.■ Käytössä olevien tilojenkerrosala noin 3 400 m 2 .■ Laajennusosan kerrosalanoin 2 000 m 2 .■ Laajennusosaan sijoittuvatkeittiötilat ja ruokasali, opetuskeittiötja taito- ja taideaineidenopetustiloja sekä mediateekki-kirjastoja lisäksi henkilökunnantoimistotiloja.■ Rakennushanke käynnistyikesäkuussa 2008 ja urakka pihatöineenvalmistuu kesäkuussa2009.■ Kustannusarvio 4 milj. .■ Pääurakoitsijana askolalainenKymppirakenne Oy.Maaseututoimen osalta harkitaanlaajempia yhteistyöalueita, mikäItä-Uudenmaan maakunnan alueellasaattaa johtaa kahteen maaseututoimenyksikköön.– Näkisin tämäntyyppiselleyhteistyölle tilausta kuntakentällä,kunhan vain avarakatseisuuttariittää ja valmiutta hypätäuusiin toimintamalleihin löytyy.Yhteistyössä on aina potentiaalia,Martikainen kannustaa muitakuntia.– Tässä mallissa on myösmahdollista jakaa vastuita pientenmaaseutukuntien kesken jasaada erikoistumisen hyödyt yhteiseenkäyttöön ilman kaikkienpalvelujen keskittämistä yhteenpaikkaan, Esko Rautiainensanoo. Kuntatekniikka 3/200917

TEKNISET PALVELUTYHTEISESSÄ LAUTAKUNNASSAon positiivinen tekemisen meininkiKolmen kunnan teknistenpalvelujen ulkoistamisprosession iso asiaAskolan, Pukkilan jaMyrskylän luottamushenkilöille.TEKSTI: Paavo Taipale Yhteisen teknisen lautakunnanpuheenjohtajaksi valittu askolalainenHannu Vihreäluotoon toisen kauden valtuutettu.Päätoimenaan hän hoitaa liikunnanja terveystiedon lehtorin virkaaAskolan yläasteella ja lukiossa.Vihreäluoto toimii myös JU-KO:n pääluottamusmiehenä Askolankunnassa.– Ensimmäisellä kaudella toiminteknisen lautakunnan varapuheenjohtajana,joten olen jo päässythiukan sisälle lautakunnan tehtäviin,Vihreäluoto sanoo.Vihreäluodon ensimmäisellevaltuustokaudelle osui myös teknistenpalvelujen laaja ulkoistus ensimmäisenäkuntana Suomessa.– Ulkoistuksesta on tullut kirjavaapalautetta, vaikka palveluihinpääosin on oltu tyytyväisiä.Ulkoistuksen edullisuudesta eikuitenkaan lautakuntaan saakkatahtonut tulla selkeää vertailutietoa,Vihreäluoto kertoo.Sopimuksessakin oli viilailuntarvetta, ja täsmennyksiä tehtiinjo sopimuskauden aikana.– Ulkoalueiden hoidon kriteeriteivät toimineet, kun talvihoidontoimenpiderajat olivat jääkentilläsamat kuin katuverkol-– Ulkoistuksen edullisuudestaei lautakuntaan saakka tahtonuttulla selkeää vertailutietoa,Hannu Vihreäluoto kertoo.la. Jääkiekkokaukalossa ei neljänsentin lumessa juuri pelata, Vihreäluotokuvaa tilannetta.Yhteistyö laajentaanäkökulmaaUudella lautakunnalla on muutamakokous takana. Maaliskuussakokoonnuttiin Myrskylässä, japaikalla oli myös Myrskylän kunnanjohtaja.– Pidän tätä ihan hyvänä käytäntönänäin yhteistyön alussa.Toisen kunnan asioista päättäminenyhteisenä toimielimenä tuntuitietysti vielä hiukan vieraalta,Vihreäluoto sanoo.Kokouskäytännöt ja -perinteetovat olleet toistaiseksi helposti yhteensovitettavissa. Myöskään päätettävänäolleet asiat eivät ole vieläherättäneet suuria intohimoja.Asiat ovat olleet varsin kuntakohtaisia,joten näytön paikat tulevateteen vasta myöhemmin.Kolmen kunnan teknisten palvelujenyhteinen ulkoistamisprosessitulee olemaan lautakunnallekiniso asia.– Siitä tullaan varmasti keskustelemaanpaljon ja pitämään useitakokouksia. Vaikka se meille askolalaisilleon jo tuttua, niin muilleasia on uusi. Luottamushenkilötoverittoivottivatkin voimia tultuanivalituksi yhteisen teknisenlautakunnan puheenjohtajaksi,Vihreäluoto naurahtaa.– Asiat ovat asioita, teen lautakunnankanssa parhaani ja katsotaanmihin se riittää, hän kiteyttäätavoitteensa urheilumiehentapaan.Kaksoisagentin rooliei ole ongelma”Kaksoisagentin” rooliaan lautakunnanpuheenjohtajana ja pääluottamusmiehenäVihreäluoto eiole kokenut ongelmalliseksi.– Olen valmis jääväämään itseni,jos käsittelyssä oleva asiavaikuttaa osaltani sitä vaativan.Onhan luottamuselimissä myösvaikkapa maanviljelijöitä ja muitayrittäjiä, joita koskevia asioita käsitelläänusein. Pitää vain olla hereilläja jäävätä itsensä näissä tilanteissa.Asiantuntemus esimerkiksihenkilöstöasioista toisaaltamyös auttaa päätöksenteossa.Meneillään olevat kuntien menoleikkaukseteivät Askolassa ainakaantoistaiseksi ole kohdistuneettekniseen sektoriin muitatoimialoja ankarammin.– Meillä ne toteutettiin prosenttiosuutenatoimialan käyttömenoista.Leikkausten ongelmatuntuu erityisesti sosiaali- jaterveydenhuollon puolella useinolevan se, että tietyt palvelut onkaikissa tilanteissa tarjottava jatalousarvion ylittyessä tehdäänsitten lisäbudjetteja, Vihreäluotopohtii.Kuntaliitokset elämääsuurempia kysymyksiäKuntaliitokset ovat Vihreäluodonmielestä elämää suurempia kysymyksiä.– En ole ennustajaeukko, muttaisompiakin päätöksiä pitää rohjetatehdä. Sitä, nähdäänkö täälläjollakin aikavälillä kuntaliitos, enkuitenkaan lähde ennustamaan,Hannu Vihreäluoto sanoo. 18 Kuntatekniikka 3/2009

TEKNISET PALVELUTNeljän kunnan yhteinen rakennusvalvonta- jaympäristönsuojeluyksikkö kerää kehujaKaiken takana on nainenNeljän itäuusmaalaisenkunnan rakennusvalvonta-ja ympäristönsuojeluyksikköävetäväPäivi Kauppinen-Ketojasaa kiitosta asiakkailta,päättäjiltä ja sidosryhmiltään.Tuorein tunnustuson valinta vuodenrakennustarkastajaksi.TEKSTI: Paavo TaipaleKUVA: Seppo Haavisto Askolan, Myrskylän, Pornaistenja Pukkilan yhteinen rakennus-ja ympäristönsuojelulautakuntaja sen alainen viranhaltijaorganisaatioon toiminut vuoden2006 alusta. Yksikköä osastopäällikkönäjohtavalle rakennusinsinööriPäivi Kauppinen-Ketojallemyönnettiin maaliskuussaSuomen RakennustarkastusyhdistysRTY:n vuoden rakennustarkastaja-tunnustus. Tunnustuksenmyöntämisperusteissatodetaan Kauppinen-Ketojanratkaiseva rooli uuden toimintamallinsisäänajossa.”Hän edustaa nykyaikaista,yhtä aikaa jämäkkää ja ammatinhyvin hallitsevaa sekä palveluhenkistäja kehittämishakuistajulkista rakennusvalvontasektoriaparhaimmillaan. Päivi Kauppinen-Ketojaja hänen johdollaankehitetty yhteistyön malli on esikuvaksikelpaava koko Suomenkuntakentälle”, todetaan perusteluissa.Eläköön se pieni ero”Missä kunnassa nyt ollaan”, joutuuKauppinen-Ketoja joskus kysymäänasiakkaalta. Vaikka osoi-– Rakentuvan ympäristön saaminen mahdollisimman viihtyisäksion tavoite tulevaisuudessa, vuoden rakennustarkastajaksi valittuPäivi Kauppinen-Ketoja sanoo.te on oikea, paikka voi olla väärä.Kauppinen-Ketoja johtaa Askolassaviiden asiantuntijan rakennusvalvonta-ja ympäristönsuojeluyksikköä,jossa työskentelee lisäksikaksi toimistosihteeriä.– Kaikkia kuntia ja rakentajiakohdellaan lupa-asioissa yhdenmukaisesti.Kuntien osalta poliittisetlinjaukset kuitenkin jonkinverran vaihtelevat lähinnä rakentamisenrajoittamisen osalta,hän sanoo usean kunnan yhteisenorganisaation toiminnan periaatteista.Taksat on jo yhdenmukaistettu,ja rakennusjärjestysten osaltatyö on käynnissä.– Arvelen tämän sujuvan hyvässäyhteishengessä, ennakoiKauppinen-Ketoja.– Pieni erilaisuus eräissä toiminnanreunaehdoissa ei ole millääntavalla ongelma. Oikeastaanpieni vaihtelu on aika kivaa, kuittaaKauppinen-Ketoja epäilyksethaasteista, joita monen kunnantoiveiden mukaan toimiminenrakennusvalvontaan tuo.Palvelujen saatavuus jalaatu etuina asiakkaille– Keskeinen etu pienelle kunnalleon palvelun saatavuuden varmistaminenja toisaalta palvelun laatutaso.Kolme rakennusvalvonnanammattilaista voi tarvittaessayhdessä miettiä ratkaisuja kysymyksiin,joita aiemmin ratkoipuolipäivätoiminen asiantuntija,Kauppinen-Ketoja kertoo.Uuteen toimintamalliin onkasvettu vähitellen sisään.– Alussa eräs tarkastaja totesi,että eihän vanhassakaan systeemissämitään vikaa ollut. Paremmastaei silloin ollut tietoa. Porukkaon kuitenkin viihtynyt, eikäkukaan ole poiskaan lähtenyt.Asiakkaiden suunnalta tuleesilti aika ajoin kritiikkiä. Muttasiihen tottuu, ja asiakkaat yleensäymmärtävät viranomaisen kannan,kun se on hyvin perusteltu.– Joidenkin hankkeiden suunnitelmatovat edelleen niin alaarvoisia,että asiakasta on pakkokehottaa hankkimaan kunnonsuunnittelija, Kauppinen-Ketojaruotii arkista työtä.Neljän kunnan yhteinen rakennusvalvontaviranomainenonviime vuosien vilkkaan rakentamisenaikana kyennyt melko hyvinkattamaan kustannuksensatoimintatuloilla.–Rakennusvalvonnan tuleemielestäni pääosin kattaa kustannuksensa,eikä niitä pidä periäveroina niiltä jotka eivät rakenna,Kauppinen-Ketoja toteaarakennusvalvontamaksujen perusteista.Tunnustus kannustaajatkuvaan parantamiseen– Rakentuvan ympäristön saaminenmahdollisimman viihtyisäksion tavoite tulevaisuudessa. Arvioidaan,sopiiko rakennus ympäristöönsäsen lisäksi, että se täyttäälain minimivaatimukset. Tähänpyrin panostamaan jatkossavielä enemmän, Kauppinen-Ketojakorostaa.– Täältä löytyy alueita, jonne onsaanut rakentaa suunnilleen mitävain. Hyvää ympäristöä saadaanlähes samalla vaivalla, kun asiaavähän paremmin mietitään ja rakentajaaohjataan ja neuvotaan.Valtakunnallinen tunnustusomasta työstä lämmittää mieltä.– Keski-ikäisenä sitä on innoissaantällaisesta, nuorempanase ei ehkä olisi tuntunut näinhyvältä. Se innostaa ja lisää motivaatiotajatkaa eteenpäin.Rakennustarkastajalla on PäiviKauppinen-Ketojan mielestähalutessaan hyvä mahdollisuusvaikuttaa rakentuvan ympäristönlaatuun.– Vastaavasti voidaan vaikuttaaolemalla välinpitämättömiä.Silloin yleiskuva on mitäsattuu. 20 Kuntatekniikka 3/2009

AzulejoAzulejo on portugalia ja tarkoittaalasitettua keraamistalaattaa. Sillä on suuri menneisyysja tulevaisuus sekä sisä- ettäulkotiloissa.Jo vanhat roomalaisetKuten mekin, jo vanhat roomalaisettunsivat lasitetun laatan uimaaltaidenja kylpyhuoneiden seinistäja lattioista. Vasco da Gama kiersimaailman 1500-luvulla ja toi kotiinLissaboniin sinivalkoista kiinalaistaporsliinia. Azul tarkoittaakin Portugalinkielessä sinistä.Pyreneiden niemimaalle jättivätkaakelilaatoitusten käyttötaidonmyös niemimaata pitkäänasuttaneet arabit, joita maureiksikinkutsuttiin. Taloudellisen johtoasemanmukana kaakelit siirtyivätHollantiin 1600-luvulla jasieltä kaikkeen maailmaan. Tyylilajion kulkenut arabialaisestarenessanssiin ja edelleen barokkiin,rokokoohon, uusklassismiinja Art nouveauhun eli Jugendiin.Nyt tehdään sitten sitä postmodernia.Pyreneiden niemimaalta löytäähelposti kauttaaltaan ulkopuoleltakaakeloidun satavuotiaantalon, yltympäriinsä kukkaköynnöstenkuvilla koristeltuna, kaikinajateltavin värein. Espanjastavoi mainita vaikkapa Madridin jaAranjuezin kuninkaalliset palatsitja tietenkin Antonio Gaudinsirpaledekoraatiot BarcelonanGuellin puistosta.sintraus on saanut sieltä nimensäkin.Sintra ja Cascais ovat suosittujaturistikohteita.Maailmankuulun Robert TrentJonesin suunnittelemia golfkenttiälöytyy niistä neljä ja lisäksijoukko muita. Atlantin tyrskytovat ennallaan tai suurempia.Kaakelit kuuluvat arvoympäristöihin.”Samalla tavalla kuin pohjoisenhuvilanomistaja taitaa verhotapuupaneeleilla olohuoneensa, hänenportugalilainen vastineensatietää, miten makuuhuone kaakeloidaan.Ylijääneistä paloista hänhulluttelee kukkaruukun puutarhaan.Siitä vaan. Ohimennen. Hänelleon taito asettaa kaakeleitaitsestäänselvyys”, kirjoitti ÅsaLind Rakennustaidossa 4/1992.Kaakelista saa uuninkin, jotakutsutaan kakluuniksi. Ensimmäisenteetti meille Suomenlinnanrakentaja Augustin Ehrensvärd.Sata vuotta sitten maassammeoli useita uunitehtaita, mutta nytpääpaino on perinteessä ja sen elvyttämisessä.Suosio on nousussa,kun kakluunit ovat niin kauniita javaraavat lämpöäkin.Kiinan kaakeliteollisuuson kirinyt viime aikoinaKiina on viime aikoina kirinyt kovastija valmistaa nykyisin yli kolmanneksenmaailman kaakeleista. Muitaisoja valmistajamaita ovat mainitutEspanja ja Portugali sekä Italiaja Turkki.Suomessa toimii Pukkila samannimiselläpellolla Turun Pitkämäessä.Se perustettiin TurunKaakelitehtaan nimellä 1874 tekemäänkakluuneja Phoenix-hotelliin,mutta on jo ajat sitten siitäalasta luopunut. Pukkila pyöriinykyään italialaisomistuksessa– osana Ricchetti Groupia – javoi hyvin.Kaakelien käyttö on taitolajipaitsi taiteellisesti myös teknisesti.Pitää olla vesieristeet ja kunnonlaastit ja rakennusfysiikka hanskassa. Pekka Rytilä on70-vuotias tekniikanlisensiaatti, joka toimiiLiikennesuunnittelunSeuran puheenjohtajanaja Pöyry Infranerityisasiantuntijana.Espanja ja PortugalitiennäyttäjinäLissabonista länteen sijaitsevat hienommatkunnat kuten Cascaisja Sintra. Kaakelin valmistus eliVapaudenpuiston katukilpi Sintran kaupungissa Portugalissa.Kuntatekniikka 3/200921

Kvr-urakkana toteutettu tiukan budjetin rakennusENERGIAPIHI JÄÄHALLI onMäntsälän jäähalli rakennettiin 2003ja otettiin käyttöön saman vuodensyyskuussa. Käyttäjät pitävät puurakenteistajäähallia hyvin toimivana. Hallissapelataan jääkiekon lisäksi kaukalopalloa,ja siellä harjoittelevat myös tulevattaitoluistelijat. Kunnanisätkin ovattyytyväisiä siihen, että erikoisella tavallakilpailutettu halli tuli odotettua halvemmaksi.TEKSTI: Merja Kihl ja Ari MononenKUVAT: Ari Mononen Mäntsälän urheilukeskuksen viereenjäähallin rakennuttanut Mäntsälän JäähalliOy on yksityinen osakeyhtiö. Sensuurin omistaja on Mäntsälän kunta 49prosentin omistusosuudella. Lisäksi kuntaomistaa täysin omistamansa sähköyhtiönMäntsälän Sähkö Oy:n kautta jäähallistakaksi prosenttia. Loput osakkeetovat pienomistajilla.Jäähallin rakennustilavuus on noin29 000 kuutiota. Hallin kokonaishintaoli noin 1,72 miljoonaa euroa. Opetusministeriöantoi hankkeelle valtionapua300 000 euroa.– Korkeatasoisesta jäähallista se olivarsin kohtuullinen hinta. On otettavahuomioon, että riman alituksiin ei jouduttuturvautumaan missään rakennusvaiheessaeikä energiatalouteen vaikuttavistaasioista tingitty lainkaan, sanoohalliyhtiön isännöitsijä Jorma Taljavaara,joka toimi myös hallin työmaan projektisihteerinä.Kunta päätyi erikoiseenurakkakilpailumuotoonMäntsälän kunnan teknisen johtajanPekka Savolaisen mukaan jäähalli olikunnalle pitkäaikainen haave.– Sitä oli jo pitkään yritetty saada mu-22 Kuntatekniikka 3/2009

LIIKUNTAPAIKATkäyttäjien suosiossaHallin sisätiloissa on käytetty lämpimiävärisävyjä. Laser-mittausta hyödyntäväjäänhoitokone tasoittaajään pinnan hallivuorojen välillä.Mäntsälän ylpeysMÄNTSÄLÄNJÄÄHALLI■ Valmistui 2003, omistajaMäntsälän Jäähalli Oy (kunnanomistusosuus 49 %).■ Ns. ranskalaisena kvr-urakkanarakennettu halli tuli maksamaan1,72 milj. euroa, johon valtionapuasaatiin 300 000 euroa.■ Rakennustilavuus noin 29 000kuutiota.■ Hallin runko on liimapuuta.Vetotangollisilla kaarikannattajillatoteutettu halli on sisustettulämpimänsävyisin puupinnoin.■ Vaipan rakenteet ovat polyuretaanieristeisiäelementtejä.■ Ulkopintana seinissä ovat tiilielementitja teräspelti.■ Kylmäkoneiston tuottamalauhdelämpö otetaan talteensuuriin varaajiin. Lauhdetta käytetäänpukuhuone-, kahvio- javarusteidenkuivatustilojen lämmityksenlisäksi käyttöveden esilämmityksessäja routaputkistossajääkaukalon alla. Myös jäänajosuoritetaan lauhdelämmöllälämmitetyllä vedellä.■ Katsomopaikkoja on 500, yleisötapahtumilleon tilaa noin1 800 neliötä. Hallissa käy vuosittainyli 90 000 ihmistä.■ Toisen kerroksen kahviossa on50 asiakaspaikkaa ja kokoustilat30 hengelle sekä toimistotiloja.Yläkertaan pääsee myös hissillä.■ Rakennussuunnittelu ArkitehtikonttoriPetri Pussinen Oy, rakennesuunnitteluInsinööritoimistoAsko Keronen T:mi, pääurakoitsijaRamdos Oy, puuelementitSPU-Systems Oy.kaan kunnan talousarvioon, muttahankkeeseen piti löytää vähintään50 prosenttia yksityistä rahoitusta.– Sitten urheiluseura MäntsälänJää-Tiikerit ry ryhtyi puuhaamaanosakeantia hallin rahoittamiseksi.Sillä tavoin saatiin kokoonnoin puolet rahoituksesta,Savolainen selostaa.Jäähalli rakennettiin niin sanottunaranskalaisena kvr-urakkana.Alun perinkin oli tarkoitus,että hallista tehdään ensin vainpääpiirustukset, joilla voi hakearakennuslupaa.– Tarjouskilpailun ensimmäisessävaiheessa saimme seitsemäntarjousta. Niistä edullisinoli 2,5 miljoonaa euroa, kunbudjetin piti olla 1,7 miljoonaa.Näin kaikille tarjouksen jättäneilleesitettiin mahdollisuus tehdäuusi tarjous. Sanoimme, että rahaaon käytettävissä 1,7 miljoonaaeuroa ja ettei tietyistä kohdistasilti voida tinkiä, Savolainenkertoo.Uudella tarjouskierroksellakaukalo pienennettiin kanadalaisenammattilaiskaukalon mittoihin,jolloin sen kooksi tuli 26x56metriä. Myös kahvion kokoa pienennettiin,ja asfaltoinnit jätettiinpois suunnitelmista.Budjetin vähäisyydestä huolimattahalliin oli saatava väestönsuoja,neljä pukuhuonetta sekäaluevalaistus. Myös liikuntaesteistenkulkumahdollisuudet oliotettava huomioon.– Yksi päätavoitteistamme oli,että jäähalli rakennetaan energiatehokkuudeltaanmahdollisimmanhyväksi. Hallithan ovatyleensä melkoisia energiasyöppöjä,Savolainen pohtii.Harvinainen urakkamalli toimihyvin. Sen käyttöä aiotaanharkita vastakin kunnan rakennushankkeissa.Puurakenteet ratkaisivatValinta oli Pekka Savolaisenmukaan lopulta tehtävä kahdenurakkatarjouksen välillä. Ne olivatpaljolti samantyyppiset lukuunottamatta jäähdytyskoneidenteknisiä ratkaisuja.– Hävinnyt tarjous ehdottijäähdytyskoneiden kylmäaineeksiR404A:ta, mutta pidimmeammoniakkikoneita parempanavaihtoehtona. Ammoniakil-Kuntatekniikka 3/200923

la saadaan parempi hyötysuhde,Savolainen perustelee.Paikallinen rakennusyritysRamdos Oy tuli pääurakoitsijaksiyhteistyössä hallin puuelementittoimittaneen SPU-SystemsOy:n kanssa.Jorma Taljavaara arvioi varsintärkeäksi urakan valinnassa sen,että voittanut tarjous oli nimenomaanpuurakenteinen halli.– Ne ovat lämpöisyydeltäänaivan eri luokkaa kuin betonitaimetallirakenteiset hallit. Niinikään akustiset ominaisuudetovat puuhalleissa ylivoimaiset.Jäähallin seinän sisäpintanaon kipsilevy ja kattoelementtienalapintana alumiinifoliolla pinnoitettuakustinen levy. Katon sisäpinnanakustiset ominaisuudetonkin todettu hyviksi niin konserteissa,kenttäkuulutuksissakuin valmennustoiminnassakin.– Monissa jäähalleissa kiekonlämäisyn ääni kulkee rakenteissaedes takaisin moneen kertaan.Mäntsälän hallissa ei ole sellaistailmiötä, Taljavaara iloitsee.– Jääkiekkoliitto teetti aikanaanSuomen eri jäähalleistaakustiikkavertailun. Siinä Mäntsälänhalli oli ihan kärkipäässä.Mäntsälän jäähallissa järjestetään jääkiekkoilun lisäksi mm. taitoluisteluharjoituksia.Arkkitehdillä laajakokemus jäähalleistaTaljavaara – joka on myös MäntsälänJää-Tiikerit ry:n kirjanpitäjä– mainitsee, että aloite jäähallinrakentamisesta vuonna 2003 tuliJää-Tiikereiltä.– Kun olimme lähdössä liikkeellehallihankkeen kanssa, kävimmetutkimassa yli 50 hallia.Sitten lähestyimme kuntaa, jokaosoitti jäähallille tontin. Alun perinkintontilla oli kaava hallin rakentamistavarten.Mäntsälän Jäähalli Oy maksaatontista vuokraa kunnalle.– Pelasimme aiemmin avojäällä.Jäähallin nurkalta 200metrin päässä on vieläkin tekojäärata.Saimme kipinän hallinrakennuttamiseen, kun seisoimmesiellä vesisateessa, Taljavaaramuistelee.– Ensimmäinen idea oli sijoittaateltta tekojääradan päälle,mutta historiallinen suojeluskuntatalooli joen toisella puolen eikäkulttuurimaisemaan haluttu isoatelttaa taustaksi.Hallin rakennussuunnittelijaksituli arkkitehti Petri Pussinentamperelaisesta ArkkitehtikonttoriPetri Pussinen Oy:stä.Toimistolla oli aikaisempaa kokemustahallisuunnittelusta.– Olemme suunnitelleet noin30 hallia jalkapallohallit mukaanlukien, Pussinen kertoo.Ennen Mäntsälän hallia Pussisenarkkitehtikonttori oli suunnitellutmuun muassa Kangasalan,Nokian, Valkeakosken, Hämeenkyrön,Oriveden ja Kerttulan jäähallitSuomessa sekä Akureyrinjäähallin Islannissa.Julkisivuun lisäätiilielementtejäHallin ulkoseinien alaosassa ontiilielementtilevyt. Tiilen käyttöjulkisivuissa oli kunnan toivomus.– Rakennuspaikan näkyvyydentakia pelkkä peltihalli ei tullutkysymykseen. Kunnan rakennusvalvontatoivoi tiilimäärän lisäämistäseinien pitkille sivuille.Alunperin olimme suunnitelleettiiltä vain päätyihin, Pussinenmainitsee.Tiilielementtilevy oli toimivaratkaisu, koska se ei juuri lisännytseinän paksuutta. Myös Nokianja Valkeakosken jäähalleissa onkäytetty suurtiiltä julkisivuissa.– Normaalia suurempi tiiliikään kuin pienentää rakennusta.Kaarikatto antaa rakennuksellevauhdikkaan ja perinteisenjäähallin ulkonäön, Pussinen selvittää.– Ranskalainen urakkamalliteki suunnittelutyöstä mielenkiintoisen.Ranskalaisessa urakkakilpailussarakennuksen ulkonäölläkinon merkitystä, ja korkeatasoisinja kokonaisedullisintarjous voittaa.Nykyisin jäähallien suunnitteluSuomessa on Pussisen mukaanvähenemässä. Parhaillaanviimeistelyvaiheessa on Haapajärvenjäähalli Pohjanmaalla.1990-luvulla rakennettiinuseita puujäähallejaJäähallin rakennesuunnittelijanatoimi espoolainen InsinööritoimistoAsko Keronen T:mi.– Hallin kaarimuodon ratkaisise, että runko on puuta – silloinyli 30 metrin jänneväleille ei olejuuri muuta mahdollisuutta kuinvetotangollinen kaari, Asko Keronentoteaa.– Samalla konseptilla tehtiin1990-luvulla kymmenkunta jäähallia.Buumi oli ehkä silloin voimakkaimmillaan.Juuri pienissäkunnissa on ollut paljon jäähallintarvetta.– Ensimmäinen tällaisista hal-Tekninen johtaja Pekka Savolainen kertoo,että Mäntsälässä oli odotettu jäähallin rakentamistatodella pitkään.Rakennesuunnittelija Asko Kerosenmukaan Mäntsälän jäähalli on herättänytlaajaa kiinnostusta.Mäntsälän Jäähalli Oy:n isännöitsijä JormaTaljavaara esittelee Computecin keskitettyäkäytönhallintajärjestelmää.24 Kuntatekniikka 3/2009

LIIKUNTAPAIKATMäntsälän puurakenteisen jäähallin julkisivuissa on käytetty runsaasti tiilielementtejä kunnan toivomuksesta Rakennuksen näkyvyydentakia pelkkä peltihalli ei tullut kysymykseen.leista oli Kangasalan jäähalli, jokarakennettiin 1996. Heti sen perääntehtiin useita halleja Tampereenympäristöön, muun muassaHämeenkyröön ja Nokialle.Tosin Nokian jäähalli on rungoltaanhieman erilainen.Puurakenteisten jäähallienkeskeisenä kehittäjänä oli Kerosenmukaan SPU-Systemsinedesmennyt toimitusjohtaja TapaniTuominen, joka oli innokasjääkiekon harrastaja.– Hänellä oli lähtökohtanaluoda kokonaispaketti jäähallitoimituksesta.Usein tilaajat toimivatenemmän tai vähemmän talkoohengellä,ja heille kokonaistoimituson helpompi ratkaisu.– SPU-Systemsillä oli etulyöntiasemasiksi, että puurakenteisiakaarihalleja ei 1990-luvulle tultaessaollut Suomessa tehty pitkäänaikaan. Kokonaistoimitus jäähallistaoli hyvä liikeidea.Runko jäähalliin suunnitellaantilatarpeiden mukaan.– Yleensä päädyssä ovat sosiaalitilatja kahvio. Sitten katsomoon hallin yhdellä pitkällä sivulla,ja katsomon alle sijoitetaan varustetiloja,Keronen selostaa.Maaperä aiheuttipäänvaivaaJäähallit tehdään Kerosen mukaantiiviiksi, mutta niissä ilmatiiviysei ole yhtä kriittinen kysymyskuin uimahalleissa.– Rakennuksen sisäpuolel-> 24/7 lupa rakentaa> Tekla Xcityn rakennusvalvonnan sähköinen asiointi pitää toimiston avoinna 24/7.Kuntatekniikka 3/200925

LIIKUNTAPAIKATPuupenkeillä on tilaa 500 katsojalle. Lämmitysilma ohjataan halliin ja varsinkin katsomoon katossa kulkevia ilmanvaihtoputkia pitkin.le muodostuu uimahalleissa ylipainelämpötilaerojen takia. Jäähalleissaei ole korroosio-ongelmaa,joten tiiviydelle ei ole niintiukkoja vaatimuksia.Mäntsälässä hallin savipitoinenmaapohja aiheutti hiemanongelmia.– Maaperä oli surkea. Hallinkoko runko on paalutettu, Keronensanoo.Puurakenteissa käytettiin pääasiassaliimapuuta. Elementit ovatkertopuukannatteisia.– Puurakenteet voisivat yhtähyvin olla kokonaankin liimapuukannatteisiakin.Sen sijaanhallin kaarimuodon takia rungossaei voisi käyttää kaarevissaosissa kertopuuta. Sitä ei saisitaivutettua. Murtoviivana sen ehkäsaisi tehtyä, mutta se olisi aikaepäkäytännöllistä.Katon lumikuormituksen Keronenei usko aiheuttavan pulmia,koska muoto on sellainen,että se pudottaa lumet aika nopeastipois. Lisäksi kattorakenteetnykyään mitoitetaan varsin suurillelumikuormille.Kun hallin tekijöinä oli ennestääntuttuja ihmisiä, suunnittelijoidenvälinen kommunikaatiotoimi varsin hyvin.– Ennen vanhaan oli yleistä,että suunnittelijoilla oli kokemustakeskinäisestä yhteistyöstä. Josmuu porukka työmaalla on entuudestaantuttu, se helpottaa virheidenminimointia. Nykyisinjotkut pitävät yhteistyötä kartellina,Asko Keronen arvioi.YmpäristöpalkintoenergiatehokkuudestaKunnan vaatimus energiatehokkaanjäähallin rakentamisestatoteutui hyvin. Marraskuussa2008 Mäntsälän Jää-Tiikeritry:lle myönnettiin Suomen Liikuntaja Urheilu SLU:n ympäristöpalkintohyvin toteutetusta ympäristötyöstä.Ympäristöpalkinnon avullaSLU haluaa antaa tunnustusta jatuoda esiin hyviä toimintatapoja,joista muut seurat ja joukkueetvoivat innostua ja ottaa mallia.”Energiatehokas ja toimivakotihalli varusteiden kuivaus- jasäilytystiloineen luo hyvät edellytyksetympäristön huomioimiselle.Hallissa on tehty energiakatselmus,ja hallissa on toteutettumonia energiaa säästäviä ratkaisuja”,Mäntsälän hallin palkintoperusteissamainitaan.Hallia on Jorma TaljavaaranHallin kylmäkoneina on kaksi ammoniakkikompressoria, joiden yhteisteho on 380 kW.mukaan yritetty saada toiminnaltaansellaiseksi, että lauhdettakäytetään mahdollisimmanpaljon.– Hallissa on tehokkaat lämmöntalteenottolaitteistot.Myöskylmäkoneiden tuottama lauhdelämpöpyritään hyödyntämäänajamalla sitä lattialämmityksiin.Jääkentän alla ovat routaputket,jotka estävät ikiroutaasyntymästä.– Käyttövesivaraajan sähkövastukseteivät kesäaikana olepäällä laisinkaan, koska kom-26 Kuntatekniikka 3/2009

pressorien kuumakaasupuoleltasaatava lauhde riittää lämmittämäänhallin käyttöveden, Taljavaarakertoo.Jäähdytyskoneina hallissa onammoniakkikompressorit, joidenyhteisteho on 380 kilowattia.Jääkentän jää pidetään 2–3cm:n paksuisena. Kompressoritovat taajuusmuuttajaohjattuja samoinkuin hallin ilmanvaihtokoneetkin.Halliin johdetaan lämmintäilmaa katossa olevaa putkea pitkin.Siitä tulee ilmaa sisähalliin jakatsomotiloihin, joiden lämpötilapidetään +7 ... +10 °C:ssa. Toisestaputkistosta kaukalon laidan läpijohdetaan halliin niin sanottukuivattu kylmä ilma.Lauhdelämpö otetaan talteenvaraajaan.Automatiikka säästääsähköäAutomatiikka pitää yllä sopivialämpötiloja. Ilmankosteuden raja-arvoon 67 prosenttia: silloinilmankuivaus kytkeytyy päälle.Kesällä 2008 halliin asennettiinkeskitetty käytönhallintajärjestelmä.Kiinteistötekniikkaohjautuu päälle vain tarvittaessa,ennen hallivuorojen alkua.Käytön aikainen kiinteistövalvomoon hallissa pääsisäänkäynninvieressä.Mäntsälän jäähallin ainoanaenergialähteenä on sähkö.– Keskitetty järjestelmä pienentääjäähallin sähkönkulutustaviitisen prosenttia. Kaikkiaanhallin sähkönkulutus onnoin 700 MWh (megawattituntia)vuodessa. Tämä on tehokassysteemi, Jorma Taljavaara luonnehtiihallin LVI-ratkaisuja.Halli pärjää omillaanMyös Mäntsälän Jää-Tiikeritry:n puheenjohtaja Jari K. Sillanpääon ollut tyytyväinen jäähalliin.Tosin se alkaa kohta jokäydä pieneksi, koska käyttäjiäon paljon. Kiekkoilijoiden lisäksihallissa harjoittelevat esimerkiksitaitoluistelijat.– Jää-Tiikerien edustusjoukkuepelaa kakkosdivisioonassa.Se toimii omana yhdistyksenään.Mäntsälän Jää-Tiikerit ry hoitaajunioritoiminnan ja harrastekiekkoilun,Sillanpää kertoo.Suurin osa pelaajista on mäntsäläläisiä.Muutamia tulee Kellokoskeltaja Järvenpäästä.– Meillä on noin 350 harrastajaasekä aktiivijäseniä ja muitaharrastajia melkein toinenmokoma. Juniorijoukkueita onkymmenen B-junioreista alaspäin,ja harrastajajoukkueita onkolme. Toivottavasti ensi kaudellesaadaan myös A-juniorit– silloin meillä olisi suora jatkumoA-junioreista kakkosdivisioonaan,Sillanpää visioi.Mäntsälän jäähalli on seudunainoa halli, joka on käytössä kesälläkin.– Meillä on vain noin kuukaudenkesätauko. Keväällä jasyksyllä täällä käy paljon väkeäPorvoosta, Järvenpäästä ja Hyvinkäältä.– Yhtiöjärjestyksen mukaanmeidän on tultava omillammetoimeen, ja niin me tulemmekin.Lähinnä hallivuokrilla ja kahviotuloillaon katettava menot. Voittoaei tarvitse tehdä, Jorma Taljavaarakertoo.Tekninen johtaja Pekka Savolainenpitää jäähallin taloutta toimivana.– Halli pärjää omillaan: siihenei ole tarvinnut pumpata rahaayhtään. Toteutuksen hintakinmeni noin 500 euroa alle budjetin,Savolainen kehuu tarkkaa tilinpitoa.Putki- ja kaivovalmistajaVarmasti putkessa mukana Kuntatekniikka 3/200927

Aluetason toimintamallit hakemassa muotoaanILMASTONMUUTOKSEENAlueelliset ilmastostrategiat ovat yleistymässä, muttailmastonmuutokseen varautuminen on vielä uusiasia. Kansainvälisessä vertailussa Suomessa ollaanaluetason toimissa jäljessä. Kunnille ja maakunnilletulisi tarjota porkkanoita ilmastoyhteistyön kehittämiseen.Juuri päättynyt Readnet-hanke osoitti, ettäsopeutumistoimille on kasvava sosiaalinen tilaus.● Lasse PeltonenHT, vs. tutkimuspäällikkö● Simo HaanpääFM, tutkijaTeknillinen korkeakoulunyhdyskuntasuunnittelun tutkimusjakoulutuskeskus Kun itse ilmastonmuutoksestaon saavutettu laaja kansainvälinenkonsensus, ollaan vihdoin siirtymässäilmastopolitiikan muotoutumisestasen toteuttamiseen. Toimenpiteetkoskettavat yhä selvemminmyös kuntia, maakuntia jakaupunkiseutuja. Ilmastopolitiikkaon siis alueellistumassa ja paikallistumassakovaa vauhtia.Juuri päättyneessä maa- ja metsätalousministeriönilmastonmuutoksensopeutumisen tutkimusohjelmanReadnet-hankkeessa (REgionalADaptation NETworks) tarkasteltiinilmastonmuutoksen alueellistensopeutumisstrategioidenesteitä ja edellytyksiä sekä toimijoidenyhteistyön merkitystä ilmastonmuutoksenhuomioimisessa.Hanke toteutettiin Teknillisenkorkeakoulun Yhdyskuntasuunnitteluntutkimus- ja koulutuskeskuksessa(YTK), ja siinä tarkasteltiinalueellisia ilmastostrategiaprosessejaneljällä eri alueella:Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla,Pohjois-Suomessa sekä Tampereenkaupunkiseudulla.Ilmastopolitiikka jalkautuupaikallistasolleReadnet-hankkeen havainnot kertovat,että alueelliset ilmastostrategiatovat yleistymässä, mutta ilmastonmuutokseenvarautuminenvielä uusi asia. Useimmiten tarkasteluvesittyy hulevesikysymykseksitai tulvasuojeluksi, jotka ovat tokitärkeitä teemoja, mutta edustavatvain osaa ilmastonmuutoksen alueellisistavaikutuksista.Aina ei tosin ole selvää edes se,ollaanko sopeutumassa ilmastonmuutoksensuoriin vaikutuksiin(lämpötilat, sateisuus, sään ääri-ilmiötkuten tulvat ja myrskyt)vai ilmastopolitiikan vaikutuksiin(esim. energian hinnanmuutoksetja tukimuodot). Voikin olla, ettäSuomessa jälkimmäisen vaikutuskuntien toimintaympäristöön onlopulta merkittävämpi kysymys.Readnet-hankkeen keskusteluissakävi selvästi ilmi, että sopeutumiskysymyson maakuntien liitoillehaaste. Sitä se on myös kuntientoiminnalle. Sellaisissakin aktiivissakunnissa, jotka ovat mukanaKuntaliiton yli 10 vuotta toimineessailmastokampanjassa, on ilmastonmuutokseensopeutuminenuusi kysymys.Ilmastonmuutoksen sopeutuminenja hillintä kulkevat kuitenkinaluekehitystä mietittäessä rinnakkain;julkisen sektorin rooli onsopeutumisen edistämisessä merkittävä,mutta alueellisissa verkostoissaon huomioitava myös yksityisensektorin toimijat. Etenkinhillintätavoitteiden kannalta yksityisensektorin ottaminen mukaanstrategiseen suunnitteluunRovaniemellä on suuri huoli alueen keskeisen elinkeinon –turismin – kohtalosta, mikäli lumettomien joulujen määrälisääntyy. Jätkänkynttilä-silta talvimaisemassa.28 Kuntatekniikka 3/2009

YMPÄRISTÖsopeutuminen on haasteKUVAT / Rovaniemen kaupunkiRovaniemi on mukana EU-rahoitteisessa Clim-Atic -hankkeessa,joka selvittää ilmastonmuutoksen vaikutusta etenkin talvimatkailuun.Joulupukin aukio Napapiirillä.on ensiarvoisen tärkeää, muttamyös muutokseen varautuminenon jaettu huoli. Esimerkiksi Rovaniemelläon suuri huoli alueen keskeisenelinkeinon, turismin, kohtalosta,mikäli lumettomien joulujenmäärä lisääntyy.Alueellinen yhteistyö jahankkeet avainasemassaSuomen ilmastonmuutoksen kansallinensopeutumisstrategia vuodelta2005 oli ensimmäinen laatuaanEuroopassa, mutta se ei olejuurtunut osaksi paikallisen ja alueellisentason toimintamalleja.Aluetason voimien yhdistäminenvoi kuitenkin tuoda kipeästi kaivattujaresursseja ilmastonmuutoksenhillintä- ja sopeutumistyöhön.Maakunnallisena esimerkkinäPohjois-Pohjanmaan ilmastostrategiassaon tavoitteena yhteisten selvitystentuottaminen alueen kunnille.Näin yhteistyö voi säästää resursseja.Monen sopeutumisstrategiantaustalla onkin erillinen hanke,usein ulkopuolisella rahoituksella.Tämä johtunee kuntien resurssipulasta;ainoastaan ulkopuolisellapanostuksella voidaan tällaisiinkehittämistehtäviin kiinnittää työvoimaa.Tässä piilee myös erillisenseudullisen ilmastostrategian suuriarvo; strategiatyön kautta ilmastokysymyksenpohdintaan voidaankanavoida voimavaroja, joita olisivaikea nipistää muista strategisensuunnittelun prosesseista.Hankevetoisen sopeutumissuunnittelunriskinä on se, että toimintalakkaa projektin päätyttyä.Yhtenä haasteena on myös se, ettäpyörää keksitään yhä uudelleen,esimerkiksi alueellisten vaikutustarkastelujenosalta, eikä yhteismitallisuuttaeri tarkastelujen välilleesimerkiksi riskitasoista välttämättäsynny. Paikallisen toiminnankirjo on selvästi myös kansallisenilmastopolitiikan, sen seurannan jailmastoviestinnän haaste.Ylikunnallinen yhteistyö ilmastokysymyksissäon olennaisen tärkeää,mutta se vasta hakee muotoaan.Onkin kiinnostavaa, mitkätoimijat aktivoituvat ilmastokysymystenalueellisina moottoreina.Esimerkiksi Pohjois-PohjanmaanKuntatekniikka 3/200929

Britanniassa on pitkä kokemussopeutumiseen liittyvästä yhteistyöstäja työkaluista.Wokingin kunta on yksi edelläkävijöistä.liiton aktiivisuus EU-rahoitteisenClim-Atic -hankkeen piirissä antaisiolettaa, että maakunnan liitotvoivat toimia hyvin proaktiivisesti.Toisaalta Tampereen seudullinenilmastostrategiatyö eteneekuntien ja seutuhallituksen toimin.Seudullinen toimintamallivoi olla yleistymässä kaupunkiseuduillamyös ilmastokysymyksissä.Tähän suuntaan vie kuntakenttäämyös Paras-hanke, jokakorostaa kaupunkiseutujen toimijuuttamuun muassa maankäytönkysymyksissä.Ilmasto ei ole vainympäristöasiaAlueellisten ympäristökeskustenympäristösuunnitelmissailmastonmuutos onnoussut vahvasti esiin muidenympäristökysymysten rinnalle,mutta näiden suunnitelmienkytkös kuntien päätöksentekoonei ole kovin vahva. Suunnitelmatovat kuitenkin tärkeä keinokoordinoida alueellisten ympäristökeskustenja kuntien toimintaailmastonmuutoksen näkökulmasta.Ongelmana on edelleen se, ettäilmastokysymykset mielletäänhelposti ”vain” ympäristöasioina,vaikka pitkään on ollut selvää,etteivät ilmastoasiat enää mahduympäristösektorin piiriin.Ympäristöviranhaltijat ovattehneet työtä ilmastonmuutoksenhillinnän kanssa pitkään, muttasopeutumiskysymykset ovat heillevieraampia. Ilmastonmuutokseensopeutuminen merkitseekinsitä, että ympäristöviranhaltijoidensektorirajat tulevat vastaan jailmastokysymyksiin pitäisi saadauusia toimijoita mukaan. Esimerkiksikuntien teknisillä toimihenkilöilläon varautumiseen tarvittavaatietotaitoa, vaikka heidän ”ilmastotietoisuutensa”ei ehkä olekaansamaa luokkaa kuin ympäristöviranhaltijoilla.Maankäytön suunnittelijatovat kunnissa ja maakuntien liitoissaavainasemassa: heidänrooliinsa kuuluu yhdistää kunnaneri sektoreiden tavoitteita javaatimuksia kaavoituksessa ja rakentamisessa.Seudullisiin strategioihinliittyvän työryhmätyöskentelynkautta tämä osaaminenon saanut lisää painoarvoa. Olennaistaon myös poikkeusoloihinvarautuminen ja yhteistyö pelastusviranomaistenkanssa.Ilmastotietoa osataanhyödyntää muuallaVerrattuna Readnet-hankkeessakäsiteltyihin kansainvälisiinesimerkkeihin Suomessa ollaanaluetason toimissa jäljessä. EtenkinBritanniassa on alueellistenkumppanuuksien ja erittäin merkittäväksinousseiden organisaatioiden(UKCIP) sekä hankkeiden(ESPACE) ansiosta pitkä kokemussopeutumiseen liittyvästäyhteistyöstä ja työkaluista.Ruotsissa esimerkiksi NaturvårdsverketinClimatools-hankepyrkii tietoisesti rakentamaansellaisia työkaluja, jotka auttavataluetason toimijoita ja kuntiasuunnittelemaan sopeutumistoimia.Vastaavaa ”käännöstyötä”kaivattaisiin myös Suomessa, jottatutkimustietoa saataisiin hyö->>>Lukittava AQUATOP SG-valurautakansistoJousilukitus pitää kannen tiiviisti paikoillaan.Normaalia kevyempi kansi on vaivaton avata ja sulkea.Sadevesiritilän ja kehyksen innovatiivinen muotoiluUUTUUS !tehostavat sadeveden ohjautumista kaivoon.> Kuvioinnin ansiosta kansi on turvallinen kevyelle liikenteelle.Saint-Gobain Pipe Systems OyNuijamiestentie 3 A, 00400 HELSINKIMerstolantie 16, 29200 HARJAVALTAPuh. 0207 424 600, fax 0207 424 604E-mail: sgps.finland@saint-gobain.comwww.sgps.fi30 Kuntatekniikka 3/2009

YMPÄRISTÖ■ Ilmastonmuutosta hillitsevättoimet, kuten päästökauppa,johtavat toivottuun tulokseenvain jos ne saavat tukeamuista talous- ja yhteiskuntapoliittisistatoimista.Tämä käy ilmi PEERin (Partnershipfor European EnvironmentalResearch) raportissa.Raportin mukaan eurooppalainenilmastopolitiikkavoi olla tehokastavain jos se valtavirtaistetaan.Ilmastonsuojeluon otetettavahuomioon myös niillä aloilla, joidenpäätehtävät eivät liity ilmastonmuutoksenhillintään tai siihensopeutumiseen – esimerkiksiverotuksessa, liikenteessä jamaankäytön suunnittelussa.Raportin pääkirjoittaja, erikoistutkijaPer Mickwitz Suomenympäristökeskuksesta, toteaailmastonmuutoksen hillitsemiseenja siihen sopeutumiseentähtäävien toimien päätyneenviime vuosina yhä useampiinhallitusohjelmiin ja strategiaohjelmiin.Paljon enemmän pitäätehdä. Vuotuiset tulo- ja menoarviot,ympäristövaikutusten arvioinnitja kaavoitus ovat esimerkkejäjo käytössä olevistadynnettyä konkreettisiksi varautumisenvälineiksi.Tutkimustiedon välittyminenkäytännön suunnitteluun on tärkeäosa sopeutumista. Oulussa jaRovaniemellä yhteys paikallistenyliopistojen ja ilmastonmuutokseenkiinnittyneiden muiden toimijoidenvälillä tuntuu toimivansuhteellisen hyvin. Myös Varsinais-Suomenalueella Turun yliopistonkoordinoima aluetasonympäristötoimijoiden verkostokertoo siitä, että alueelliset toimijattukeutuvat helposti omanalueensa yliopistoihin ja muihinkinoppilaitoksiin.Kaikilla alueilla tilanne ei oleyhtä hyvä. Tästä seuraa kysymyssiitä, miten sopeutumisstrategiatetenevät sellaisilla alueilla, joillaei ole paikallisia tai alueellisiatiedon tuottajia eikä t&k-hanketoimintaa.Toinen kysymys on,käynnistyvätkö strategiat näilläalueilla lainkaan – vai vasta pakonedessä, jos proaktiiviseen toimintaanei ole edellytyksiä?Alueellisen yhteistyön lähtökohtanaulkopuolinen pakko eiaina ole paras mahdollinen lähtökohta.Kunnille ja alueille tulisitarjota porkkanoita ilmastoyhteistyönkehittämiseen. Ainakinmielipideilmasto on ilmastonmuutokselleotollinen. Readnet-hankkeenkeskustelut osoittivat,että sopeutumistoimille ja-tiedolle on kasvava ”sosiaalinentilaus”, samoin sopeutumisprosessienosaamiselle ja johtamiselle.ILMASTOTAVOITTEILLE TUKEAMAANKÄYTÖSTÄtoiminnoista, joilla kirjoittajat uskovatolevan potentiaalia myösilmastopoliittisina välineinä.Raportissa arvioidaan ilmastopolitiikanvaltavirtaistamistakuudessa Euroopan maassakansallisella ja paikallisella tasollasekä politiikan avainsektoreillakuten energia- ja liikennepolitiikassa.Seuraava PEERin raportti, jokakäsittelee ilmastonmuutoksenkansallisia sopeutumisstrategioitaeri Euroopan maissa, julkaistaantoukokuussa 2009.www.peer.euIlmastonmuutos hallintaan■ Ilmastonmuutoksen seurauksiinvaraudutaan tulvariskejä kartoittamallaja tulvasuojelua tehostamalla.Maa- ja metsätalousministeriöllejättämässään ehdotuksessatulvariskityöryhmäesittää tulvariskien hallintasuunnitelmiaherkille alueille. Kuntaliittokiirehtii lainsäädäntöä tulvariskienhallinnan rahoituksenturvaamiseksi.Kuntaliitto pitää hyvänä tulvariskityöryhmänehdotusta siitä,että kunnalle annettaisiin tietyissätilanteissa mahdollisuus ryhtyätoimenpiteisiin alueen suojaamiseksisilloin, kun suojaamista eiole mahdollista tai tarkoituksenmukaistahoitaa kiinteistökohtaisesti.Kustannukset voitaisiin periäkiinteistönomistajilta.– Valtion on turvattava riittävärahoitus tulvariskien hallinnanedellyttämiin toimenpiteisiin. Lisäksitulvavahinkojen korvaamistakoskeva lainsäädäntö on syytäsaada ajan tasalle. Kuntien onpuolestaan otettava huomioontulvat ja muut ilmastonmuutokseenliittyvät ilmiöt kaavoituksessaanja rakennusjärjestyksissään,sanoo Kuntaliiton lakimies UllaHurmeranta.Tulvariskityöryhmän esityspohjautuu muun muassa Euroopanunionin tulvadirektiiviin. Tulvariskienhallintasuunnitelmiavarten laadittavat alustavat tulvariskikartatja tulvavaarakartatovat tarpeen. Vesistöjen ja merenrannikonosalta suunnittelustavastaa alueellinen ympäristökeskusja hulevesitulvien osaltakunta. Merkittävät tulvariskialueetnimeää maa- ja metsätalousministeriö,hulevesitulvien osaltakohteet nimeää kunta.Tulvavahinkojen vakuuttamistakoskeva lainsäädäntöehdotusei ole edennyt. Siksi valtion maksamiatulvavahinkojen korvauksiakoskevat säännökset on tarkistettavasiten, että ne koskevatkaikkia tulvatyyppejä.Neuvonta järjestettäväkattavastiAlueellinen ja paikallinen neuvontaon Kuntaliiton mielestäyksi tärkeimmistä välineistä hallituksenpitkän aikavälin ilmasto-ja energiastrategian toteuttamisessa.Energia-insinööri KaleviLuoma painottaa tiedon merkitystä.– Neuvontaa ei voi jättää kaupallistentoimijoiden tai yksittäistenjärjestöjen tehtäväksi. Kunnat,kuntalaiset ja pk-yrityksettarvitsevat puolueetonta käytännöntietoa päästöjen vähentämismahdollisuuksistaja energiansäästöstä.Näin syntyy tuloksiaja vältytään virheinvestoinneilta.Samalla edesautetaan uusiaelinkeinomahdollisuuksia jaosaaminen lisääntyy.– Ilmastonmuutoksen nimissätehtävien ratkaisujen on perustuttavaoikeaan, tutkittuun tietoonja valtion täytyy huolehtia,että sellaista tietoa on helpostitarjolla.Sopiminen on vaihtoehtoenergiansäästölailleKalevi Luoma korostaa myöskuntien energiatehokkuussopimustenja energiaohjelmien ensisijaisuuttavaihtoehtona suunnitteillaolevalle julkisen sektorinenergiasäästölaille. Lailla velvoitettaisiinns. energiapalveludirektiivinnojalla sopimusmenettelyjenulkopuoliset kunnat ja kuntayhtymätasettamaan energiansäästötavoitteet,tehostamaanenergiankäyttöään ja raportoimaansiitä viranomaiselle.– Sopimuspohjaiseen energiansäästöönliittyvä harkinnanvarainentuki kannustaa kuntiaaktiiviseen toimintaan ilmastonmuutoksenhillitsemiseksi – lakipuolestaan velvoittaisi siihen.Lämmön ja sähkön tuotantoratkaisujenhajauttaminen jamonipuolisuus on koko maankannalta tärkeää. Taajamiin keskittyvissäaluelämpöjärjestelmissämahdollisuus paikallisten uusiutuvienenergialähteiden hyödyntämiseenlisääntyy.– Puupolttoaineiden kuljetusmatkatlyhenevät ja sähköntuotannonrakenne monipuolistuu,kun lämpöä ja sähköä tuotetaansamassa voimalaitoksessa. Esimerkiksituulivoima on liitettävissäsähköverkkoon kaikkialla, KaleviLuoma toteaa.Kuntatekniikka 3/200931

Kalliokiven käyttö kasvanut voimakkaastiKIVIAINESMARKKINOILLAon niukkuutta jaossaYMPÄRISTÖJari RintalaKiviainesten hyödyntämisessäon tapahtunutviime vuosina merkittäviämuutoksia. Niitäotetaan harjujen soransijaan yhä enemmänkalliosta. Kiviainestenottaminen on aiempaasäännellympää, ja sitärajoittavat monet ympäristötekijät.Tuorein vaatimuson kaivannaisjätteenjätehuoltosuunnitelmanlaatiminen.● Jari Rintala, FM / geologia,vanhempi tutkijaSuomen ympäristökeskus,Asiantuntijapalveluosasto Suomessa käytetään maa-aineksia– lähinnä hiekkaa, soraa jakalliomursketta – vuosittain noin100 miljoonaa tonnia. Määrä onasukaslukuun suhteutettuna Euroopansuurimpia. Korkeat määrätjohtuvat muun muassa maammeinfrastruktuurin hajanaisuudestasekä ilmasto-oloista, jotkaedellyttävät rakennuskohteilta perusteellisiapohjarakenteita.miljoonaa tonniaSoran, hiekan ja kalliokiviaineksen arvioitu kokonaiskäyttövuosina 1990–20071990 1993 1996 2000 2004 2007Alueelliset erot kiviainesvarantojenriittävyydessä ja laadussaovat suuret. Laajamittaisestasoran ottamisesta sekä soramuodostumienepätasaisestajakaantumisesta johtuen suurtenasutuskeskusten läheisyydessä onjo puutetta hyvälaatuisesta luonnonsorasta.Tämän seurauksenaluonnonsoraa korvaavia materiaaleja,kuten kalliokiveä, on alettukäyttämään yhä enemmän.Kalliokiven käyttömäärät ovatkasvaneet voimakkaasti viimeisenkahdenkymmenen vuodenaikana. Kiviainesten kokonaiskäytöstäsoran ja hiekan osuuson nykyisin noin 45 ja kalliokivenosuus noin 55 prosenttia.Maa-ainesten ottaminen edellyttääpääsääntöisesti maa-aineslainmukaisen ottamisluvan. Ottamislupiaon voimassa soralleja hiekalle lähes 5 000 ja kalliokiviaineksellenoin 1 200. Näitäaineksia otetaan vuosittain noin4 000 ottamisalueelta. Luvanvaraistenottamisalueiden lisäksikalliomursketta otetaan merkittäviämääriä suurten rakennushankkeidenyhteydessä.Jalostamaton sora jahiekkaJalostettu sora ja hiekkaJalostettu kalliokiviainesKiviainestenkestävään käyttöönKiviainesten vähentyessä korostuukiviaineshuollon ja muidenmaankäyttömuotojen yhteensovittaminen.Tämä edellyttää kunnanaluetta laajempia selvityksiä,jotka perustuvat maa-aines- japohjavesivarojen käytön suunnitelmiin.Näissä suunnitelmissaselvitetään kiviainesten määrä,laatu ja kulutustarve sekä toisaaltamuodostumien suojelu- jakäyttötarpeet.Hyvänä esimerkkinä alueellisistasuunnitelmista ovat maakunnallisetpohjavesien suojelunja kiviainesten yhteensovittamishankkeet(POSKI). Maa-ainestenalueellista suunnittelua edistäämyös viime syksynä käyttöönotettu internetissä toimiva kiviainestentilinpitojärjestelmä.KaivannaisjätteellejätehuoltosuunnitelmaMaa-ainesten ottamisen sääntelyperustuu pääasiassa maa-aineslakiin.Ottamishankkeissa on lisäksinoudatettava, mitä muualla laissasäädetään. Maa-aineslaki on peräisinvuodelta 1981, mutta sitä onmuutettu vuosien mittaan. Viimeisimpänämuutoksena on maa-aineslain5a § kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmasta.Euroopan yhteisön kaivannaisjätedirektiivinsäännökseton pantu Suomessa täytäntöönkaivannaisjätteistä annetulla valtioneuvostonasetuksella kesällä2008. Tämän lisäksi direktiivinedellyttämiä muutoksia on tehtymuun muassa maa-aineslakiinja maa-ainesten ottamisesta annettuunasetukseen sekä ympäristönsuojelulakiin.Kaivannaisjätedirektiivin toimeenpanoedellyttää, että maaaineslainmukaisesta maa-ainestenottamisesta samoin kuin ympäristönsuojelulaintarkoittamastakivenlouhimosta, muusta ki-Kuntatekniikka 3/200933

URHOtiivistekannetURHO-tiivisteinnovaation myötävoidaan vanhoihin ratkaisuihin verrattunapuhua jopa ikitiivisteestä. URHOtodella kestää - tätä on odotettu!Tilaa omat testikappaleesi heti jatotea URHO-kansien ylivertaisuus.URHO-tiivisteratkaisu voidaan yhdistääsekä umpi- että ritiläkansiin. Mitäpahempi paikka sitä URHOmpi kansi!HUIPPU-UUTUUSUlefos NV Niemisen valimolta.Ulefos NV Oy – Niemisen Valimo,myynti@ulefosnv.comPuh. 010 403 4600ven louhinnasta ja kivenmurskauksestaon pääsääntöisestitehtävä lupahakemukseen liitettäväkaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma.Kaivannaisjätteenjätehuoltosuunnitelma voidaanesittää lomakkeella, jonkasaa sähköisenä osoitteista www.kunnat.net/yty >Ympäristönsuojelu> Maa-ainesasiat ja www.ymparisto.fi/lomakkeet.Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmantavoitteena onkaivannaisjätteiden synnyn ehkäisy,jätteiden hyödyntämisenedistäminen sekä jätteiden turvallinenkäsittely ja ympäristönpilaantumisen ehkäisy. Kaivannaisjätteellätarkoitetaan kallio- jamaaperässä luonnollisesti esiintyvänorgaanisen tai epäorgaanisenaineksen irrotuksessa tai senvarastoinnissa, rikastamisessa taimuussa jalostamisessa syntyvääjätettä. Maa-ainesten ottamistoiminnassakaivannaisjätteitä syntyyyleensä vähän, ja ne hyödynnetäänpääsääntöisesti ottamisalueidenjälkihoidossa.Maa-ainesten ottamisluvanhaltijan ja ympäristöluvan toiminnanharjoittajantulee arvioidaja tarvittaessa tarkistaa ennen1.6.2008 aloitetun ainesten ottamisenkaivannaisjätteen jätehuoltoakoskevat tiedot viimeistään30.4.2009 ja toimittaa ne kunnanvalvontaviranomaiselle.Sivutuotteet hyödyksirakentamisessaLuonnonsoraa korvaavia materiaaleja,kuten kalliokiveä tullaankäyttämään tulevaisuudessa yhäenemmän. Myös merenpohjankiviainesten sekä heikompilaatuistenkiviainesten, kuten moreenienkäyttö tulee lisääntymään.Kiviaineshuollon turvaamiseksikaivosten ja luonnonkivilouhimoidensivukiviä sekäteollisuuden tuhkia ja kuoniasekä pilaantuneita maita ontarpeen hyödyntää rakentamissayhä enemmän. Purkujätteen jamuun materiaalin uusiokäyttöäsekä siihen liittyvää tutkimustaon tarpeen lisätä.Ottamistoimintaa joudutaansuuntaamaan yhä lähemmäs häiriintyviäkohteita, kuten asutustaja arvokkaita luontokohteita.Tällöin ottaminen tulee järjestääparhaan tekniikan mukaan siten,että vaikutukset ympäristöön jäävätmahdollisimman vähäisiksi.Laadukkaiden kiviainesvarantojenalueellisen vähenemisenseurauksena kiviainestenkuljetusmatkat käyttökohteisiinpidentyvät. Tämän seurauksenakuljetuskustannukset nousevatsekä kuljetuksista aiheutuvatpäästöt ja muut ympäristöhaitatlisääntyvät. Kuljetusten aiheuttamathaittavaikutukset tulee minimoida.Vanhat ottamisalueetkunnostettavaJotta maa-ainesten ottaminen toteutuisiympäristön kestävän kehityksenmukaisesti, tulee maaainestensaatavuus turvata sekämäärällisesti että laadullisesti tuleviensukupolvien käyttöön vaarantamattaluonnon monimuotoisuutta.Samalla tulee huolehtiasiitä, että maa- ja kallioperässäesiintyvä hyvälaatuinen pohjavesisäilyy.Lisähaasteen luo myös vanhojenottamisalueiden kunnostaminen.Vuosikymmenien mittaansuunnittelematon ottamistoimintaon aiheuttanut pysyviätai pitkäaikaisia haitallisia muutoksiaottamisalueen luonnonoloihin.Suomessa on useita satojakunnostusta vaativia vanhojasoran ottamisalueita, satoja vanhojalouhoksia ja louhimoita sekäkymmenittäin vanhoja louhimoidensivukivikasoja.Kunnostuksella voidaan vähentäämaisemahaittoja sekäedistää pohjavesien suojelua jaalueen turvallisuutta. Joissakintapauksissa voidaan parantaamyös luonnon monimuotoisuudenkannalta tärkeitä uhanalaistentai harvinaisten eläinten jakasvien elinympäristöjä. Maa-ainesten kestävän käytön edistämiseksiympäristöministeriö julkaiseetänä keväänä uuden oppaan. Oppaassaannetaan yleisiä ohjeita maa-ainestenottamisen sääntelystä ja järjestämisestä.34 Kuntatekniikka 3/2009

Suomen kuntatekniikanyhdistysPL 51,00131 Helsinki,puh. (09) 693 3384www.kuntatekniikka.fiFinlands kommuntekniskaföreningBox 51,00131 Helsingfors,tel. (09) 693 3384www.kuntatekniikka.fiTOIMIHENKILÖTToiminnanjohtaja/VerksamhetsledareJyrki MeronenJärvenpään kaupunki, tekninen toimiPL 41, 04401 Järvenpääpuh. 050 550 2146jyrki.meronen@kuntatekniikka.fiTalouspäällikkö/EkonomichefKyösti OasmaaHelsingin kaupunki, TasKe,PL 20, 00099 Helsingin kaupunkipuh. 050 376 7414kyosti.oasmaa@hel.fiYhteyspäällikkö/RelationschefDan-Henrik ”Danne” LångströmAlalinnake 1 C 2602160 Espoopuh. 050 462 8352dan.langstrom@kolumbus.fiKokousmestari/KonferensmästareJyrki VättöHKR, Katu- ja puisto-osastoPL 1515, 00099 Helsingin kaupunkipuh. 050 559 1435jyrki.vatto@hel.fiSKTY:n julkaisujen myyntiYliopistokirjakaupanOtaniemen myymäläOtakaari 1 F, 02150 Espoo(TKK:n päärakennuksen aula)puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321TiedekirjaKirkkokatu 14, 00170 Helsinki(Säätytalon vieressä)puh. (09) 635 177SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaaKari Haapaniemipuh. 050 380 1022kari.haapaniemi@hel.fiTampereelle tulossa pohjoismaisia kollegojaKUNTATEKNIIKAN PÄIVILLÄ TAPAAMME! Yhdistyksen hallitus kokoontui maaliskuunalussa. Kyseessä oli vuoden toinen kokous.Tampereen vuosikokouksen järjestelyt olivatkalkkiviivoilla. Hallitus kävi vielä kerran läpi ohjelmanja kaikki kokousjärjestelyt. Toimikuntien jakerhojen toimintakertomukset käytiin myös läpija hyväksyttiin. Tilintarkastajat olivat osaltaantarkastaneet yhdistyksen kirjanpidon ja antaneetlausuntonsa. Kaikki oli kunnossa toukokuun lopullapidettävään vuosikokoukseen. Tätä lukiessasiolet jo saanutkin jäsenkirjeen vuosikokousaineistoineen,ja olet varmaan ilmoittautunutkinvuosikokoukseen.Uusina jäseninä hyväksyttiin Seppo KallioEspoosta, Satu Miettinen Vehmersalmelta,Hanna Montonen Tampereelta, Heli LaurinenHelsingistä ja Mikko Ilkka Kangasalta. Toukokuun lopulla kaikki tietvievät Tampereelle. Kuntatekniikanpäivät järjestetään 28.–29. toukokuutaTampereen messu- ja urheilukeskuksessa,Ilmailunkatu 20.Päivien teema – “Kuntatekniikkaei lamaannu” – korostaa jatkuvaninfrarakentamisen tärkeyttäsuhdannevaihteluista riippumatta.Torstaina 28.5. paneudutaan lähinnäisäntäkaupungissa tapahtuvaanrakentamiseen sekä yhteisiintapaamisiin.Perjantaina 29.5. saadaankuunnella asiantuntijoiden luentojaja vietetään juhlaillallinen HotelliIlveksessä.Lauantaina 30.5. on vielä lisänävapaaehtoinen laivaretki Näsijärvellä.Tulet sitten golfaamaan, risteilemään,luentoja kuuntelemaan, tuttujatapaamaan tai alan ihmisiin jaasioihin tutustumaan, niin olet tervetullutTampereelle!Terveisin,● Jyrki VättökokousmestariTÄYDELLINEN OHJELMASEURAAVALLAAUKEAMALLA!Lämpimästi tervetuloa mukaan yhdistyksen toimintaan.Toivottavasti tavataan jo Tampereenvuosikokouksessa.Tampereella tapaamme tänä vuonna myösuseita pohjoismaisia kollegoja. Sisarjärjestöjenedustajien lisäksi Tampereelle saapuu myösNordisk Kommunalteknisk Samarbetskomittenkokousedustajat. Yhdyskuntatekniikka 2009näyttely tuo Tampereelle paljon yhteistyöjärjestöjenjäseniä ja tietenkin myös muita kuntatekniikastakiinnostuneita.Kapteeni Vaskelainen miehistöineen toivottaajäsenistölle oikein hyvää kevättä!Tapaamisiin Tampereen vuosikokouksessa,● Taloudenhoitaja KyöstiToukokuussa kaikki tiet vievät TampereelleHämeensilta, kuva Tampereen kaupunkiKuntatekniikka 3/2009 35

KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT 2009 TAMPEREELLATEEMANA “KUNTATEKNIIKKA EI LAMAANNU”Torstai 28.5.2009Kokouspaikka: TampereenMessu- ja urheilukeskus (ent.Pirkkahalli), Ilmailunkatu 2008.30 Ilmoittautuminen10.00 Juhlapäivien avausSKTY:n puheenjohtajaJorma Vaskelainen10.10 Tampereen kaupungintervehdysApulaispormestari TimoHanhilahti, Tampereenkaupunki10.30 Tampereen ajankohtaisethankkeetTilaajapäällikkö RistoLaaksonen, Tampereenkaupunki11.00 Kuntatekniikkaatarvitaan!Toimialajohtaja JuhaKostiainen, SITRA11.30 Tauko ja tutustuminenYT2009 näyttelyyn11.45 Vuoden kuntatekniikansaavutus12.10 SKTY:n vuosikokous jajulkilausuma (noinklo 12.40 tiedotustilaisuuslehdistölle)12.50 Ryhmäkuva13.00 Tampereen kaupunginlounas, Raatihuone,Aleksis Kiven katu 2214.30 Tampereen kuntatekniikankiertoajelut (kiertoajelutpäättyvät Pirkkahallille)16.00 Tutustuminen YT2009näyttelyyn19.00-22.00 Illanvietto –get together – Komediateatteri,Lapintie 3 aPerjantai 29.5.2009Kokouspaikka: TampereenMessu- ja urheilukeskus (ent.Pirkkahalli), Ilmailunkatu 2009.00 Viihtyisä ja turvallinenkotiympäristöToimitusjohtaja Ulla-Kirsikka Ekman,Arkkitehtikonttori Vainio &Ekman Oy9.30 Jätehuollon tulevaisuudennäkymätLehtori Simo Isoaho, TTY10.00 Ratinaa rähinöittä– kuinka kaupunkikeskustaakehitetäänTampereellaProjektiarkkitehti MikkoJärvi, Tampereenkaupunki10.30 Tauko ja tutustuminenYT2009 näyttelyyn10.45 Vesihuolto yhdistyypääkaupunkiseudullaToimitusjohtaja JukkaPiekkari, Helsingin Vesi11.15 Pysäköintiä turuilla jatoreilla – hyvinhoidettuna pysäköintion businessToimitusjohtaja MarkkuHiltunen, Finnpark11.45 Lounastauko13.00 Kuopion saaristokatu– onnistunut kokonaisuusDI Ari Kalliokoski, Destia Oy13.30 Yhteinen työmaakadunrakentamisessaKadunrakennuspäällikköJouko Tolvanen, Joensuunkaupunki14.00 Tauko ja tutustuminenYT2009 näyttelyyn14.15 Kuntatekniikanrahoituskeinoja on!Toimitusjohtaja KimmoLehto, Inspira Oy14.45 Kuntatekniikan foorumikokoaa ideatDI Jussi Nykänen, SITO Oy15.15 Kuntatekniikan foorumi8 – paneelikeskustelu”Lama haltuun kuntatekniikalla– miten?”Keskustelun puheenjohtajanatoimii JormaVaskelainen16.00 Yhteenveto ja luentojenpäättäminen16.30-18.30 Alkulämmittelyt19.00-22.00 JuhlapäivällinenHotelli Ilves / BallroomLauantai 30.5.200909.00–13.00 RisteilyNäsijärvellä s/s TarjannePerinteisellä lauantairetkellä tutustutaanNäsijärveen. Laivaretkenaikana nautitaan hyvästä ruoastaja makeasta seurasta. Höyrylaivas/s Tarjanne lähtee ja saapuuMustalahden satamaan (Särkänniemenvieressä). Sataman jahotellien välille järjestetäänlinja-autokuljetus. Matkalle ilmoittaudutaannetissä päivien ilmoittautumisenyhteydessä. Matkanlisäosuus (75 €/hlö) maksetaanSKTY:n tilille 800018-95235.GOLF-KISAGolf-kisa järjestetään keskiviikkona27.5.2009 Golf Pirkkalassa.Perinteinen kisa kerää vuosittainyhä enemmän osallistujia.Tule mukaan haastamaanuudet ja vanhat SKTY-golfarit.Tarkempia tietoja kilpailustaantaa Helena Ström, puh.(09) 310 38571 tai sähköpostitsehelena.strom@hel.fi.Ilmoittautumiset tehdään Kuntatekniikanfoorumin kautta(www.kuntatekniikka.fi)päivien ilmoittautumisenyhteydessä.Perinteisellä lauantairetkellä 30.5. tutustutaan Näsijärveenhöyrylaiva s/s Tarjanteen kyydissä.36 Kuntatekniikka 3/2009Ilmoittautuminen jaosallistumismaksuKuntatekniikan päiville ilmoittautuminentapahtuu internetissä osoitteessawww.kuntatekniikka.fi.Ilmoittautuminen ja osallistumismaksunsuoritus on tehtävä30.4.2009 mennessä.Osallistumismaksu maksetaanSKTY:n tilille 800018-95235. Osallistuminenmaksaa jäsenmaksunsuorittaneilta jäseniltä 325 €, eläkeläisiltäja opiskelijoilta 75 € sekä eijäseniltä425 €. Majoitukset eivätkuulu hintoihin.Toukokuun puolella ilmoittautuneiltaperitään 50 euron lisämaksu.Osallistumismaksu sisältää torstainja perjantain (28.–29.5.) mukaisenohjelman. Lauantaisen laivaristeilynosuus 75 € lisätään päivien hintaanniiden kohdalla, jotka retkelle osallistuvat.MajoitusSKTY on varannut majoituskiintiön:Sokos Hotel Ilves, Hatanpäänvaltatie 1, 33100 Tampere,puh. 020 123 46311 HH 128 €/vrk, 2 HH 148 €/vrk1 HH 153 €/vrk, 2 HH 175 €/vrkKiintiötunnus on Ilveksessä”SKTY452”. Kiintiötunnus on ilmoitettavahuonevarauksen yhteydessä.Hotellin kiintiövaraukset on tehtävä20.4.2009 mennessä.

KOMMUNTEKNISKA DAGAR 2009 I TAMMERFORSTEMA ”KOMMUNTEKNIKEN LAMSLÅS INTE”Torsdag 28.5.2009Mötesplats: TECS /Ilmailunkatu 2008.30 Registrering10.00 Konferensen öppnasFKTF:s ordförandeJorma Vaskelainen10.10 Tammerfors stadshälsningVice stadsdirektör TimoHanhilahti, Tammerforsstad10.30 Översikt över deaktuella projekteni TammerforsDirektör Risto Laaksonen,Tammerfors stad11.00 Vi behöver kommunalteknikDirektör Jukka Kostiainen,SITRA11.30 Paus samt en titt påYT09 utställningen11.45 Årets kommuntekniskaprestation12.10 FKTF:s årsmöte och resolution,ca kl. 12.40 informationstillställningi aulan12.50 Gruppfotografering13.00 Tammerfors stads lunchRådhuset, AleksisKiven katu 2214.30 Kommunteknisk rundturi Tammerfors (Rundturenslutar vid TECS)16.00 Besök på YT09utsällningen19.00-22.00 Kvällsprogram –get together – Komediateatteri,Lapintie 3 aFredag 29.5.2009Mötesplats: TECS /Ilmailunkatu 2009.00 Trygg och trivsamhemmiljöVD Ulla-Kirsikka EkmanArkitektbyrå Vainio &Ekman Oy9.40 AvfallshanteringensframtidsutsiktLektor Simo Isoaho, TTY10.05 Hur man utvecklar stadskärnan i TammerforsProjektarkitekt Mikko Järvi,Tammerfors stad10.30 Paus och en titt påYT09 utställningen10.45 Vattenförsörjningenförenas i huvudstadsregionenVD Jukka Piekkari,Helsingfors Vatten11.15 Parkering på torg ochplatser – välskött kanparkeringen varabusinessVD Markku Hiltunen,Finnpark11.45 Lunchpaus13.00 Kuopios skärgårdsgata– en lyckad helhetDI Ari Kalliokoski,Destia Ab13.30 Gemensam gatubyggplatsGatubyggnadschef JoukoTolvanen, Joensuu stad14.00 Paus med en titt påYT09 utställningen14.15 FinansieringsmöjligheternainomkommunteknikenVD Kimmo Lehto,Inspira Oy14.45 Kommuntekniskaforumet samlar uppidéernaDI Jussi Nykänen, SITO Oy15.15 Kommuntekniskt forum8 – paneldiskussion”Hur ungår vi, attkommunteknikeninte avslås”DiskussionsordförandeJorma Vaskelainen16.00 Sammandrag av ochavslutning påföreläsningarna16.30-18.30 Uppvärmninginför kvällen, Cocktails19.00-22.00 FestmiddagHotell Ilves, BallroomLördag 30.5.200909.00 – 13.00 Båtutflyktmed s/s Tarjanne påNäsijärvis vågorPå den traditionella båtutflyktenbekantar vi oss med Näsijärvi. Påbåtturen serveras god mat tillsammansi gott sällskap. Ångbåtens/s Tarjanne går från och anländertill Mustalahti hamn, och vi harordnat med en bussförbindelsemellan hotellet och hamnen.Anmäl dig,till de Kommuntekniska dagarnaoch annat program påwww.kuntatekniikka.fi. Konferensavgiftenför medlemmar är325 €, (pensionärer samt studerande75 €), samt för icke-medlemmar425 € (logi ingår inte). Kongressavgiftenbetalas senast 30.4.2008 tillFKTF:s konto 800018-95235varefter avgiften stiger med 50€.Båtutflykten kostar 75 €.Hotellkvotenpå Ilves finns under koden”SKTY452”, nämn detta i sambandmed reservationen. Hotellkvoternaär i kraft på Ilves tills 20.4.2009.Kontaktuppgifter finns på föregåendesida.GOLFTÄVLINGENGolftävlingen anordnas i åronsdagen 27.5.2009 på GolfPirkkala. Anmäl dig till tävlingenvia: www.kuntatekniikka.fieller direkt åt HelenaStröm helena.strom@hel.fi,eller per telefon till nr.(09) 310 38571.KUVAT Tampereen kaupunkiKuntatekniikan päivien aikaantoukokuun lopulla Tammerkoskenäärellä voi ihaillaTampereen vanhaa tehdasmiljöötäja aistia alkavan kesänkukoistusta.Kuntatekniikka 3/2009 37

JUNIORI-REKRY houkuttaa nuoria KunTyöpaikkailmoitusten määrän lisääntymisenmyötä KuntatekniikanFoorumin Rekry-osiosta on tullutaktiivisesti seurattu ja käytetty palvelu.Jatkossa Rekry-sivuille on tarkoitussaada myös tulevia kuntatekniikanammattilaisia kiinnostavaamateriaalia, ja samalla sivustonvisuaalista ilmettä raikastetaan.Roy Koto – Yksi Kuntatekniikan Foorumin tavoitteista onlevittää tietoa alasta nuorille ja saada sitä kauttarekrytoitua uusia innokkaita kuntateknisiä ammattilaisiakuntiemme palvelukseen. Käytännönläheisimminalaan tutustuminen sujuu tietenkinkuntateknisessä kesätyöpaikassa. Rekry-osioontulee jatkossa myös harjoittelupaikkoja ja tietoamahdollisuudesta tehdä räätälöity opinnäytetyö,kertoo Jussi Nykänen KunFo:n taustaryhmästä.Hän on mukana kehittämässä KunFo-sivustoaentistä käyttäjäystävällisemmäksi ja houkuttelevammaksi.Jussi Nykänen sanoo, että nykyisellään Rekryosioon ollut varsin tarkoituksenmukainen, muttaehkä hieman pelkistetty sekä informaatioltaan ettäulkoasultaankin.– Sen ulkoasun uudistuksessa tähdätään nuorekkaampaanja houkuttelevampaan visuaaliseenilmeeseen.Tarkoituksena on nostaa Rekry-osio jo etusivultaesiin omalla korostevärillään.Avoimien työpaikkojen ja esimerkiksi kesätyöpaikkojenlukumäärä jo etusivulla voisi houkutellaHelsingin kaupungin rakentamispalvelun kesätyöntekijöitä ahertamassa Linnanrakentajantienlaidalla Herttoniemessä.myös satunnaisempaa selailijaa.Varsinaisen Rekry-sivun luettavuutta lisätään jakäytettävyyttä parannetaan entisestään selkeyttämälläesimerkiksi ilmoituksenjättömenetelmää.Avointen työpaikkojen olennaisimmat tiedot näkyvätjatkossa entistä paremmin ja tuoreimmat ilmoituksetnousevat omina ilmoituksinaan Rekryfooruminetusivulle.– Vahtipalvelun voi tilata välittämään tietoaalan uusista työpaikoista itselleen sähköpostin välityksellä,Nykänen kertoo.Tietoa tehtävistä ja toimenkuvistaPelkkä korkea kuori ei tietenkään riitä, myös sisällöstäon löydyttävä nuorille suunnattua materiaalia.Työpaikkojen lisäksi sivustolla halutaan esitelläkiinnostavia henkilöitä ja esimerkkiprojekteja.Kuntatekniikan alalta löytyy laaja kirjo erityyppisiätehtäviä niin toimistotyöhön kuin kenttäolosuhteisiinkinsopiville ammattilaisille. Tehtävänkuvienkirjo ulottuu kanien metsästyksestä kaupunkikuvankehittämiseen, kierrätyksen järjestämisestävesistöjen parantamiseen, liikenneväylien meluntorjunnastapoistoistutusten ylläpitoon.MaailmankokousHelsingissä 201238 Kuntatekniikka 3/2009 Tallinnassa pidettiin palaveri vuonna2012 Helsingissä pidettävästäIFME:n maailmankongressista. Paikallaolivat allekirjoittaneen lisäksiAin Valdmann ja Marrit MurreTallinnasta ja EKÜstä sekä Ruotsinyhdistyksestä Lars Åke Holmkvist.Ohjelmarunko on pysynyt samana.Suurin huomio kiinnitettiin siihen,mikä on kenenkin vastuualue.Olympiahengessä viedään tämä läpi,ei kuitenkaan niin, että yrittäisimmeolla nopeampia, päästä pidemmälletai korkeammalle. Olympiahenkitulee siitä, että ilmoitamme virallisestitämän vuoden syyskuussaMelbournessa, että seuraava (jokakolmas vuosi pidettävä) konferenssijärjestetään Helsingissä ja että kuvioissaon mukana myös Tallinna jaTukholma.Hakemattakin tulee mieleen, ettäMelbournessa pidettiin kesäolympialaiset1956, ja Helsingin olympialaisistatulee 2012 kuluneeksi tasan60 vuotta. Näiden lisäksi Tukholmassapidettiin olympiakisat 1912 (100-vuotisjuhlavuosi) ja Tallinnassa 1980– miten tämä kaikki liittyy kuntatekniikkaan?No ei oikeastaan mitenkään,mutta onpahan kiva yhteensattuma.Helsingin kongressi viedään läpiMelbournen jälkeen IFME:n maailmankongressi starttaa Helsingissäkesäkuussa 2012.mahdollisimman yksinkertaisella sabluunalla.SKTY on kuitenkin suhteellisenpieni yhdistys, ja resurssimmeovat rajatut (ei vaikituista henkilökuntaatms.), joten suomalaisittainsiististi, mutta yksinkertaisesti.Kongressi pidetään siis kesäkuussaHelsingissä (Finlandia-talo).Helsingissä olemme kolme päivää,ja idea on sama kuin normaaleillaSKTY-päivillä sillä erotuksella, ettäpäivät ovat kahden päivän sijastakolmipäiväiset. Torstaina (neljäntenäpäivänä) menemme Tallinnaan. Kongressinpäätteeksi Ruotsin yhdistysjärjestää post-tourin Tukholmaan...eli siinä se pähkinänkuoressa.Lisää tästä seuraavien kolmenvuoden aikana samoilla palstoilla japikku hiljaa!● Danne Långströmyhteyspäällikkö

Fon sivuilleVaihtoehtoja on niin runsaasti, ettei ammatinvalintaaharkitsevalla nuorella voi mitenkään ollakaikista mahdollisuuksista tietoa.Uudistuneen Rekry-foorumin on tarkoitus toimiakanavana, jonka kautta kunnat voivat lähestyänuoria ja levittää tietoa kuntatekniikasta työympäristönä.– Henkilöesittelyiden, toimenkuvausten, todellistenesimerkkien voimalla voimme auttaa uravalinnanedessä epäröivää opiskelijaa hahmottamaan,mistä kuntatekniikassa on kysymys, kuinkamonipuolinen ja voimakkaasti kehittyvä sekähaasteellinen työpaikka ja -ympäristö kuntatekniikanparissa löytyy, Nykänen huomauttaa.Tähän tarvitaan toki aktiivisuutta kunnilta itseltään.Vinkkejä sopivista kuntatekniikan ammattilaisistaja tehtävistä tarvitaan, jotta ne voidaan sivustollajulkaista.– Seuraavaa kesätyöntekijä- ja opiskelijarekrytointikauttavarten haluaisimme saada sivustolletietoa myös toteutuneista opinnäytetöistä jahankkeista sekä esitellä tyytyväisiä kesätyöntekijöitä,Nykänen jatkaa.Kalenteriin lisää tietoaKunFon kalenteriin haluttaisiin saada entistä kattavamminesille alan koulutus- ja kurssitapahtumat.– Olemme keskustelleen palvelun kehittämisestäsiten, että KunFo kautta olisi jatkossa mahdollistasaada kalenterinäkyvyyttä ja tarvittaessaoma kurssikohtainen sivu, jolla kurssin tai tapahtumanjärjestäjä voi antaa lisätietoa tai vaikkapajakaa lisämateriaalia, Nykänen kertoo.● Dakota LaventoMITÄKUULUU –KUNFO? Yhteinen yrityksemme singotakuntatekniikka uudellevuosituhannelle ja osaksi moderniatietotekniikkayhteiskuntaaon alkanut jokseenkinhaasteellisten tähtien alla.KunFo-portaali on saatu perustettuaja sisältöäkin sivuillaalkaa olla, mutta lopullinenläpilyönti meiltä vielä selvästipuuttuu. Potkua ja mahdollisuuksiasivustolla riittäisi käytettäväksipaljon luovemmin. Otetaan kuitenkin lyhytkertaus siihen, mitä portaalistatällä hetkellä löytyy. Sivustonuutisosiossa on koottuinaalan ajankohtaisia uutisia, kalenteriosiossakerrotaan mm.tuoreimmista koulutustilaisuuksistaja etusivun parhaallapaikalla on uusinta tietoaalan yhteisistä hankkeista.Kuntatekniikka-lehti löytyy sivustonvälityksellä hyvin arkistoituna.Ei pidä myöskäänunohtaa matkakuumeen lievittäjinäFoorumimatkoja Pietariintai Melbourneen. Yhteisöpalveluistalöytyy alustakeskustelufoorumille ja alanammattilaisten yhteystietoja.Tarjolla on apua myös projektinhallintaanja yhteydenpitoonprojektin osallisten kesken.Nämä kaikki siis odottavatkäyttäjäänsä ja ovat valmiinamonipuolisesti hyödynnettäviksi. Seuraavaksi uudistetaanrekry-sivuja. www.kuntatekniikka.fi-osoitteella tavoitellaantulevaisuuden tekijöitärakentamalla Juniori-rekry,jonne kootaan esittelymateriaaliaalan tehtävistä, profiilihenkilöidenkuvauksia ja tietoakesätyöpaikoista. Tännetoivotaan myös välitettäväksikaikki tieto teillä tarjolla olevistaharjoittelu- tai opinnäytetyöpaikoista.Jatkossa pyrimmehelpottamaan mm.oppilaitosten opojen työtätekemällä heille tutuksi kuntatekniikantyötehtäviä. KunFon välityksellä tulemmevahvemmin kertomaanmyös alan yhteisistä ajankohtaisistahankkeista kutenKEHTO-hankkeesta ja Osaavaksitilaajaksi -valmennuksesta.KEHTO-hankehan tavoitteleekuntien teknisensektorin kehittämisen järjestämistäja yhteisten painopistealueideneteenpäin viemistä.KunFo tulee olemaanhankkeen ensisijainen viestinvälittäjä. Osaavaksi tilaajaksi-valmennuksella selvitetääntilaajatoimintojen organisoimistaja menettelytapoja kesään2010 saakka. Valmennuksessaovat tavoittelemassajohtamisen erikoisammattitutkintoakolmisenkymmentäkatu- ja puistoasiantuntijaaHelsingistä, Espoosta, Turustaja Tampereelta. Näistämolemmista enemmän Kun-Fossa vielä tämän kevään aikana. Toivottavasti näiden uudistustenmyötä useammatlöytävät tiensä sivustolle. Sivustonsisältöön ja käytettävyyteenvoivat vaikuttaa kaikkikäyttäjät. Mahdollista onmyös, että kaikki ponnistelutnettimedian hyödyntämiseksikuntatekniikan alueella valuvathukkaan, jos me käyttäjätemme ota sivustoa omaksemme.Onko meillä siihenvaraa? Tavoitteena on kuitenkinollut ja on edelleen kulkeakehityksen mukana.● Päivi AhlroosIFME:n kongressija matkaMelbourneen Edellisessä numerossa oli Melbournenkongressimatkan alustavaohjelma, ja asia on edelleen ajankohtainen.Suomesta Melbourneenlähtee kaksi luennoitsijaa. ElinaNummi kertoo roskaisuuden torjumisestaja Osmo Torvinen tulvavesistäja niiden torjunnasta. LisäksiDanne kertoo päätössessiossaseuraavasta vuonna 2012 Helsingissäpidettävästä kongressista. SKTY:nkannalta tärkein osiohan on se, ettäJorma Vaskelaisesta tulee IFME:nseuraava puheenjohtaja aina Helsinginkongressiin asti.“Mellunmäkeen” järjestetäänsiis opintomatka. Matkareitti meneeHongkongin kautta Sydneyynja edelleen Aucklandin kautta Melbourneen.Sydneyssä Australian yhdistyksentoimitusjohtaja ja IFME:nnykyinen pj. Chris Champion ottaaSataman valoja Aucklandissa.meidät vastaan ja kertoo sekä Sydneynettä koko Australian kuntateknisetkuulumiset. Samoin Aucklandissameitä on vastassa paikallisenyhdistyksen väkeä kertomassa kuulumisistaan.Lisäksi kaikilla paikkakunnillaon opastettuja kiertoajeluja,joiden aikana tutustutaan niin kuntatekniikkaankuin turistinähtävyyksiinkin...eikä hintakaan paha ole.Tätä kirjoitettaessamukaanon jo ilmoittautunuttoistakymmentäosallistujaa.Lisäksi on tullutkyselyjä Norjastaja Ruotsista.Koska paikkojaon vain 25, niinkannattaa ollanopea, jos mieli tekee tulla mukaan.Suosittelen!Lisätietoa edellisen lehden sivuillaja Kuntatekniikan Foorumissa. Kun-Fon kautta myös ilmoittaudutaanmatkalle mukaan osoitteessa www.kuntatekniikka.fi.● Danne LångströmyhteyspäällikköKuntatekniikka 3/200939

SKTY:N HALLITUSPuheenjohtaja/OrdförandeJorma VaskelainenLahden kaupunki, kunnallistekniikkaPL 202, 15101 Lahtipuh. (03) 814 2425, 050 63892jorma.vaskelainen@lahti.fi1. varapuheenjohtaja/1. viceordförandeAnu NäätänenJoensuun kaupunki, Tekninen virastoMuuntamotie 5, 80100 Joensuupuh. (013) 267 3500, 050 5505490anu.naatanen@jns.fi2. varapuheenjohtaja/2. viceordförandeJouko VehkakoskiEspoon kaupungin tekninen keskusPL 41, 02070 Espoopuh. (09) 8162 5222, 050 5666030jouko.vehkakoski@espoo.fiKansainväliset viheralan ammattilaiset kokoontuvat Mikkelissä kesäkuun puolivälissä.KansainvälinenviherkongressiMikkelissä Mikkelissä pidetään kesäkuussaensimmäistä kertaaSuomeen saatu IFPRA Euroopankongressi. IFPRA on maailmanlaajuinenviheralan ammattilaistenjärjestö, jossa on edustettunayli 50 maata. InternationalFederation of Park and RecreationAdministration (IFPRA)on 50-luvulla perustettu organisaatio.IFPRA World on keskusorganisaatio,lisäksi ovat IFP-RA Europe ja IFPRA Pacific. Kukinnäistä kolmesta tahosta järjestääkongressin kolmen vuodenvälein. Edellinen Euroopankongressi oli 2006 RanskanAnnecyssä. Vuoden 2010maailmankongressi järjestetäänHongkongissa.Mikkelin kongressissa onalustajina kolmen päivän aikanaperäti 30 henkilöä eri puoliltamaailmaa; Australiasta, Uudesta-Seelannista,Britanniasta,Saksasta, Ruotsista, Portugalista,Ranskasta, Belgiasta,Espanjasta, Tanskasta, Norjasta,Skotlannista, Hongkongistaja Irlannista. Paikalla on tietystipuheenvuoroja myös kotimaisiltaammattilaisilta. Seminaarienohessa on kiertokäyntejä, illanviettojaja paljon muuta aktiviteettia.Nämä kongressit ovaterinomaisia verkostoitumisenpaikkoja – maailmanlaajuisesti!Pääteema yhteiskunnanja luonnon tasapainostaKongressin pääteemana on”Nykyaikainen yhteiskunta –tasapainossa luonnon kanssa”.Kuulemme mm. Newcastlenyliopiston edustajan alustuksenEuroopan maisemasopimuksentäytäntöönpanosta. AustraliastaIFPRA Worldin puheenjohtajakertoo puistojen suunnittelusta2000-luvulla. Bergeninyliopiston professori tuo esilleilmastonmuutoksen haasteet,ja kuulemme myös Göteborginkaupungin maiseman kehittämisstrategioista.Ohjelmaankuuluu myös aiheita kaupunkiluonnonmerkityksestä kaupunkienmuutoksessa, ekologisestaviheralueiden hallintajärjestelmästä,vihreän kaupunkirakenteensuunnittelusta Dublinissaja paljon muuta.Kongressia edeltää Pre TourHelsinkiin ja Kotkaan 12.6.Kongressi pidetään Mikkelissä15.–17.6. Torstaina 18.6. aloitetaanPost Tour, jonka kohteinaovat mm. Valamo, Punkaharjuja kesäinen Saimaa. Viimeisenäretki-iltana päästäänsytyttelemään suomalaista juhannuskokkoaRantasalmelle.Tulossa on ennennäkemätönpaketti maailmanlaajuisestiympäristösuunnittelua, rakentamista,ylläpitoa ja viihtyisyyttä.Tutustu tarjontaan sivuillammewww.ifpraeuropemikkeli.comja ilmoittaudu mukaan.Yrityksillä on oiva mahdollisuusmarkkinoida itseään maailmanlaajuisestikongressin yhteydessä järjestettävässänäyttelyssä.Kongressin vastuullisina järjestäjinäovat Viherympäristöliitto ja KaupunginpuutarhurienSeura yhteistyössäMikkelin kaupungin kanssa. Kongression englanninkielinen. Suomen rooliIFPRAssa kasvaa kongressin myötä: Euroopanpuheenjohtajaksi seuraavaksikolmivuotiskaudeksi ”kruunataan”Mikkelissä kaupunginpuutarhuri ViljoMuuronen. Tietoa IFPRAsta löytyy sivultawww.ifpra.org.Tapahtumasta, kongressista, retkistäja näyttelystä voit kysyä lisää tietoa sähköpostiosoitteellaifpra@vyl.fi. Jos haluatliittyä IFPRAn jäseneksi, ota yhteyttäallekirjoittaneeseen.● Pekka LeskinentoimitusjohtajaViherympäristöliitto rypekka.leskinen@vyl.fiMuut jäsenetJouko Lehtonen, Riihimäen kaupunki,Tekninen virastoEteläinen Asemakatu 2, 11130 Riihimäkipuh. (019) 758 4800, 050 381 5824jouko.lehtonen@riihimaki.fiMikko Leppänen, Ramboll Finland OyPiispanmäentie 5, 02241 Espoopuh. (020) 755 6300, 0400 425 914mikko.leppanen@ramboll.fiTero Pyssysalo, Skanska Infra Oy,InsinöörirakentaminenPL 114, 00101 Helsinkipuh. 020 719 2898, 040 842 4804tero.pyssysalo@skanska.fiJussi Salo, Lappeenrannan kaupunki,tekninen toimialaPL 38, 53100 Lappeenrantapuh. (05) 616 2433, 040 5215503jussi.salo@lappeenranta.fiLeila Strömberg, Jyväskylän kaupunki,kaupunkisuunnitteluosastoPL 233, 40101 Jyväskyläpuh. (014) 625 089, 040 7718867leila.stromberg@jkl.fiMilko Tietäväinen, Tampereen kaupunkiPL 487, 33101 Tamperepuh. (03) 5656 6250, 040 5068600milko.tietavainen@tampere.fi Undertäcknad var i veckani Tallin och träffades med AinValdmann och Marrit Murrefrån Tallin och EKÜ samt medLars Åke Holmkvist frånSKTF/Sverige. Vi gick igenomaktuella saker och framför alltföljande IFME-möte i Tel Aviv,där jag med fullmakt representeraräven Estland.Resan som FKTF ordnar tillMelbourne var en av sakernavi pratade om (det finns ett engelsktprogram över resan påwww.kuntatekniikka.fi och vidareunder rubriken “Matkakuumetta”– där hittas altsåen resebeskrivning samt enblankett där man kan anmälasej med på resan). Vidarebehandlades FKTF:s årsdagarsom hålls i Tammerfors (programmetfinns i denna tidning)samt NKS-mötet som hålls isamband med Tammerfors-dagarna.● Danne Långströmkommunikationschef40 Kuntatekniikka 3/2009

OMA HENKILÖKUNTAon uimahallien jakylpylöiden laadun tae Suomikin on selvitysten mukaan virallisesti taantumassa.Uutisia seuratessa tulee mieleen, ettäruokitaankohan sitä lamaa mediassa. Ihmiset tulevatniin aroiksi, että minimoivat kulutuksensa. Jasehän ruokkii lamaa. Uimahalleissa ja kylpylöissäkinhaetaan säästöjä. Säästäminen on hyvä asia,mutta väärä säästäminen on turmiollista.Viime vuosina on monessa hallissa ulkoistettumm. puhtaanapito ja talotekniikan hoito. Onerittäin riskaapelia antaa halli hoidettavaksi toimijoille,joilla ei ole uimahalleissa ja kylpylöissävaadittavaa erikoisosaamista. On muistettava, ettäuimahallien ja kylpylöiden hygieniavaatimuksetovat erittäin suuret. Ne koskevat niin pintojenpuhtautta kuin veden laadun vaatimuksiakin.Puhtauden kohdalla on monessa hallissa todettava,että näkyvissä ovat siivouksen kiireellisyydentuomat ongelmat. Myös väärät puhdistusmenetelmätovat selvästi havaittavissa. Erässellainen on korkeapainepesurin käyttö siivouksessa.On usein todettu, että korkeapainepesuritulisi laittaa lukkojen taa ja avaimet niin, etteisiivoushenkilökunta saa niitä käyttöönsä. Toinensilmiinpistävä puute on lattian hoitokoneessa, jokaon vaakatasossa pyörivä – sehän siirtää vainlikaa toiseen paikkaan. Pyörivämallinen lattianhoitokoneon puhtaanapidon kannalta paras.Nykyään kontrollimenetelmät ovat kehittyneethuomattavasti likaa paljastavien UV-lamppujenansiosta. Ulkoisen siivouksen suurin ongelmaon väärä siivouksen mitoituksen arviointi siivoustarjoustatehtäessä. Eräs silmiinpistävä huomioon ollut altaiden vesirajojen kaakelipintojenepäsiisteys.Ulkoistetussa talotekniikassakinpiilee vaarojaUlkoistetussa talotekniikan hoidossa piilee useinsamanlaisia mitoitusvirheitä kuin puhtaanapidossakin.Etenkin vedenpuhdistusjärjestelmien hoidossaon ollut havaittavissa selvää ammattitaidottomuutta.Tällainen voi koitua laitokselle kohtalokkaaksi,sillä halli voidaan terveysviranomaisten toimestajoutua sulkemaan, jos esimerkiksi vesi ei täytä laatumääräyksiä.Eräässäkin hallissa päivystävä hoitaja asuuuseiden kymmenien kilometrien päässä eikä olesaavutettavissa, jos akuutti tilanne syntyy. On ainamuistettava käyttäjän näkökulma: hänenkäyttöturvallisuudestaan ja mukavuudestaan onkysymys.Olen myös törmännyt ongelmaan, joka johtuuhuonosta hoidosta ja ammattitaidon puutteesta.Eräässäkin hallissa käyttöjärjestelmää vartenoli jo suunnittelu- ja rakentamisvaiheessahuomioitu ja tehty valmiudet tiedonsaantiin kustannustenseurantaa varten, mutta niitä ei ollutotettu käyttöön. Kaikki kokemukset viittaavat siihen,että osaava, oma ammattitaitoinen henkilökuntaon hyvän laadun tae uimahalleille ja kylpylöille,jotka oikein hoidettuina ovat vielä kustannustehokkaimpiakin.Vuosikokous AulangollaYhdistyksemme vuosikokous pidettiin Aulangonkylpylässä Hämeenlinnassa 10.3. Jäseniä oli ilahduttavastipaikalla päättämässä yhdistyksen sääntöjenmääräämistä asioista. Kokouksen aluksi toimitusjohtajaJarmo Kulmala ja kylpyläpäällikkö JariRantanen selvittivät kylpylän toimintaa sen rakentamisestatämän päivän käyttöön asti ja kylpylästäsaatuja kokemuksia. Itse vuosikokous sujui ripeästi.Kokous hyväksyi vuoden 2008 tilit ja antoivastuuvapauden hallitukselle. Vuosikokous valitsiyksimielisesti seuraavan hallituksen. Puheenjohtajanajatkaa Pertti Kärpänen. Jäseniksi valittiinKalle Kallio Helsingistä, Tapio Ala-PeijariEspoosta , Tapio Jauhiainen Espoosta, TapaniLahti Hyvinkäältä ja Martti Matsinen Espoosta.Tilintarkastajaksi valittiin Keijo Alastalo Turustaja varalle Aki Johansson Helsingistä. Toiminnantärkeimmäksi asiaksi päätettiin Uimahallienja kylpylöiden rakennuttajan oppaan päivitys. Kokouksenpäätteeksi tutustuttiin kylpyläpäällikönopastuksella hallin tekniikkaan ja muihin tiloihin.Näin tämä yhdistyksen seitsemästoista toimintavuosion virallisesti käynnistynyt. Hallitustoivoo jäseniltään aktiivista mukanaoloa yhdistyksenasioissa.Kevätterveisin,● Pertti KärpänenpuheenjohtajaUimahalli- ja kylpylätekninenyhdistys Ukty■ Yhdistyksen tarkoituksena onkehittää ja ylläpitää Suomenuimaloiden, uimahallien jakylpylöiden toiminnallista jateknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina.Yhdistyksentärkeimpiä toimintamuotojaovat vuosittaisen koulutus- jakeskustelutilaisuuden (Uimahalli-ja kylpyläpäivät) järjestäminen,jäsenistölle tarkoitetut keskustelu-ja koulutustilaisuudetsekä hallituksen työskentely.Yhdistyksessä on jäseniä noin100. Uktyn jäseneksi voi liittyäuimahalli- ja kylpylätekniikkaantyönsä tai harrastuksensa perusteellaperehtynyt henkilö.Alalla toimivat oikeuskelpoisetyhteisöt voivat liittyäyhdistyksen kannatusjäseniksi.YhteystiedotInternet: www.ukty.nets-posti: info@ukty.netYhdistyksen puheenjohtajaPertti Kärpänens-posti: pertti.karpanen@vierumaki.fipuh. 0400 205 296Yhdistyksen varapuheenjohtajaKalle Kallios-posti: kalle.kallio@pp.inet.fipuh. 0400 577 569Kuntatekniikka 3/200941

Salaojaputkissa sen salaisuusSalolainen innovaatio imeeBIOKAASUT ENERGIAKSIJyri Metsäranta (takana) ja Jukka Heikkilä kertovat,että biokaasulaitoksesta voidaan imupaineen avullavaikuttaa kaasun tuloon 400 metrin päässä olevaltakaatopaikalta.Korvenmäen aseman innovatiivisuus onhaudattuna yleisjätteen alle, missä kulkeviinsalaojaputkiin biokaasu imeytyy.42 Kuntatekniikka 3/2009

JÄTEHUOLTOSalossa vihittiin maaliskuussamaailman ainutbiokaasuvoimala,joka yhdistää biokaasupumppaamonja mikroturbiinit.Uusi järjestelmäkerää kaatopaikkakaasuttalteen tehokkaamminkuin ennen.TEKSTI: Sari JärvinenKUVAT: Robert Seger Viisitoista vuotta sitten diplomi-insinööriksiopiskeleva JukkaHeikkilä puursi lopputyönsäparissa. Hän mietti, miten kaatopaikallamuhivat, ympäristöllehaitalliset kaasut saataisiin sekajätteenjoukosta kerättyä talteen.Jos se onnistuisi, kaasut voitaisiinmuuttaa biokaasuvoimalaitoksessaenergiaksi.Kaatopaikkojen metaania jahiilidioksidia on kerätty talteenporaamalla reikiä kaatopaikkajätteenjoukkoon kuin kaivoa tehtäessä.Onkalon sisään ujutettiinasennusputki, salaojamurskeet jaimuputki.– Se oli arvokasta ja vaikeaatouhua. Reikiä porattiin niin syvällekuin uskallettiin, mutta pohjansalaojitukseen asti on mahdotonpäästä. Lisäksi kaatopaikoillaon erityisalueita, joihin ei saamennä, Heikkilä kertoo.Sitten Korvenmäen jäteasemallatehtiin tärkeä havainto.Kaatopaikkakaasun huomattiinkulkeutuvan alas jätteen alla oleviinsuotovesien salaojitusrakenteisiinja salaojaputkiin. Heikkiläuskoi, että niistä kaasu voitaisiinohjata ylös mikroturbiinilaitokseen,joka polttaisi metaanin jahiilidioksidin lämmöksi ja tuottaisilisäksi sähköä.Kokeilu Salon jäteasemallaHeikkilä valmistui ja sai toimitusjohtajanpestin Salon seudunkunnallisessa jätehuoltoyhtiöRouskis Oy:ssä. Hän halusi kokeilla,toimisivatko opiskeluaikanatehdyt keräys- ja hyötykäyttösuunnitelmatkäytännössä.Siihen tarjoutui tilaisuus Kor-Kuntatekniikka 3/200943

BIOKAASU■ Kaatopaikkakaasua syntyy biohajoavanjätteen hajotessa hapettomissaoloissa.■ Kaasua muodostuu jatkuvastivielä kymmeniä vuosia kaatopaikansulkemisen jälkeen.■ Kaatopaikkakaasu sisältää 40–70 % metaania, 30–60 % hiilidioksidiaja pieniä pitoisuuksiarikkiyhdisteitä.■ Kaatopaikkakaasun sisältämämetaani on 21 kertaa hiilidioksidiavoimakkaampi kasvihuonekaasu.■ Kaasu kuivataan, suodatetaanja paineistetaan noin viiteenbaariin.■ Kaatopaikan kapasiteetti on200 m 3 /h.■ Korvenmäen biokaasuvoimalamaksoi n. 680 000 €.ROUSKIS OY■ Perustettu vuonna 1992■ Liikevaihto vuonna 2008n. 3,5 milj. euroa■ Omistajakunnat: Salo, Paimio,Kemiönsaari ja Sauvo.■ Toimialueen pinta-ala: 2 800km² (maa-ala ja sisävedet)■ Väestöpohja: 75 000 vakituistaja 20 000 kesäasukasta■ Jäteasemat: Korvenmäen jäteasemaSalossa (yhtiön päätoimipaikka),Kemiönsaaren pienjäteasema,Paimion pienjäteasemaja Perniön pienjäteasema.venmäen jäteasemalla vuonna2001. Salaojat voitiin kaivaapohjarakennusurakan yhteydessämaahan, jonka päälle kipattaisiinmyöhemmin jopa 30 metriäjätettä.– Tämä on ensimmäinen kaatopaikkaSuomessa, jonka pohjaeristyksiinja vesienhallintarakenteisiinon yhdistetty kaasunkeräys,käyttöpäällikkö Jyri Metsärantasanoo.Rouskiksessa suunniteltiin,että kaasut kerätään kaatopaikanpohjarakenteesta, pystyseinämäeristeensalaojakerroksista sekätarkkailukaivoista talteen.– Euroopassa käytetään kallistaerikoistekniikkaa, muttaminusta normaalit salaojaputketriittävät. Monesta asiastatehdään nykyään liian vaikeaaja kallista. Tuntuu, että vaikeintaon asioiden yksinkertaistaminen,Heikkilä toteaa.Kaasua tuliennakoitua enemmänKun alueelle oli asennettu noinviisi kilometriä keräys- ja siirtolinjaputkistojaja Sarlin Oy urakoinut400 metrin päähän biokaasuvoimalan,Heikkilällä oliedessään totuuden hetki. Sisälläpienessä voimalassa nökötti 65kW:n mikroturbiini, joka odottikaasua jäteaseman syvyyksistävoidakseen toimia.Putkissa alkoi pihistä. Metaani,hiilidioksidi ja rikkiyhdisteetvirtasivat laitokseen lähes omallavoimallaan, eikä imupainettajuuri tarvittu.– Emme arvanneet, että järjestelmätoimisi niin hyvin. Kaasuatuli enemmän kuin luulimmeja saamme muodostuvastakaasusta lähes kaiken talteen,Heikkilä hymyilee.Vielä tilaa kahdelleVoimalaitokseen asennettiin samantien toinen turbiini. Niidentuottamalla sähköllä katetaannyt koko kaatopaikan sähköntarve ja ylimääräinen syötetäänverkkoon. Laitoksessa onvielä tilaa kahdelle mikroturbiinille,joille löytynee käyttöä sitämukaan kun 5,5 hehtaarin kaatopaikkatäyttyy.–Toisaalta tätä voimalaitostavoidaan jatkossa hyödyntääsuunnitteilla olevassa mädätyslaitoksenbiokaasujen käsittelyssä,Heikkilä sanoo.Kaasua tihkuu jätteen läpikymmeniä vuosia sen jälkeen,kun viimeinen kuorma on asemallekipattu.Biokaasuenergiastamaksetaan huonostiTutkimuksissa Rouskis Oy:nkaasu todettiin erittäin hyvälaatuiseksihyötykäytön kannalta.Vuonna 2008 Korvenmäellämetaania muodostui noin 700tonnia. Jos biokaasulaitokseenliitettäisiin vielä kaksi turbiinia,voimala tuottaisi sähköä 260 kWja lämpöä 460 kW.– Sähköntuotannon osuuttavoisi mahdollisesti vielä kasvattaahöyryturbiineilla, mikälilämmön talteenotto toteutettaisiinhöyrykattiloilla, Heikkiläpohtii.Lämmön talteenottoyksikönhankkimisen jälkeen neljällämikroturbiinilla tyydytettäisiinnoin 600 omakotitalon vuotuinenenergiantarve.Mutta biokaasulaitoksentuottamasta energiasta maksetaanhuonosti. Vaikka kauppajateollisuusministeriö (nyk. työjaelinkeinoministeriö) myönsisalolaisille 29 prosenttia investointiavustusta,Heikkilää eivätnykyiset taksat hymyilytä.– Euroopassa biokaasulaitoksentuottamasta energiastamaksetaan jopa 180 euroa megawattitunnilta.Me saamme siitäparhaimmassakin tapauksessaalle kolmasosan. Se on hirvittäväero. Jos suomalaisen hinnantuplaisi, seKeruukaivotSalaojaputket ja pohjaeristysBIOKAASUN KERÄYSJÄRJESTELMÄ JÄTETÄYTÖSSÄ44 Kuntatekniikka 3/2009

JÄTEHUOLTOToimintaa valvotaan etäyhteyden kautta,mutta myös laitoksessa on mittareita, joistavoi tarkistaa järjestelmän toimivuuden.Jukka Heikkilä (vas.), Jyri Metsäranta ja680 000 euron rakennus, joka kätkeesisälleen biovoimalaitoksen.tekisi työstä houkuttelevampaa.Kannustimena korkeammalletaksalle on biokaasun ympäristöystävällisyys.Lisäksi se korvaafossiilisten polttoaineidenkäyttöä.Biokaasutariffivoimaan 2010Salossa odotetaan toiveikkaanabiokaasutariffia. Se on sähköntuotannontuki, joka takaa energiantuottajalle markkinahintaakorkeamman hinnan.Avajaisissa maaliskuun alussavieraillut Mauri Pekkarinenlupasi, että biokaasutariffi astuuvoimaan ensi vuoden alussa.Suuruudesta ei vielä ole tietoa,mutta viime vuonna ministeritotesi, että hinnan kolminkertaistamiseenei lähdetä.Salossa aiotaan joka tapauksessajohtaa biokaasuvoimalantuottama energia lähelle rakennettavaankaukolämpökeskukseen.Suurin osa tuotetusta sähköenergiastamyydään valtakunnanverkkoon. Laihon Sähkö,Rouskis ja Sarlin ovat aloittaneetsähköenergian verkkoonsyöttämisen edellyttämät muutostyötalueella.Haaveena kierrätysjaenergiapuistoPidemmän tähtäimen visionaKorvenmäellä haaveillaan tuulivoimaloidensävyttämästä kierrätys-ja energiapuistosta, jossanykyiseen biokaasuvoimalaanliitettäisiin biojätteiden ja lietteidenmädätyslaitos sekä paikallinenjätevoimala. Se saattaisi kattaajopa koko Salon kaupunginkaukolämmön tarpeen.Seuraavana kehittämiskohteenaRouskiksen kaasukeksijäJukka Heikkilällä on jo käynnissäprojekti Sarlinin kanssa. Hankkeentavoitteena on puhdistaa jarikastaa kaatopaikkakaasua ajoneuvojenpolttoaineeksi. Sitä eiole kukaan muu vielä Suomessaehtinyt kokeilla. Kuntatekniikka 3/200945

ALANSA YKKÖNENMarthashof onkaupunkikyläBerliinissä sivu 181/2009Vesistölämpöon Arkkitehti urheiluopistolleMarjatta Hara- hyväratkaisu, Pietilän uusin MarkoRuti uimahalli sanoo. nouseeKangasalle. sivu 40sivulla 36Koillismaallatienpito hoituu nythalvemmalla sivu 26Turun satamanlieju jalostuu maarakennukseensivu 52hyötyvoimalaaKOTKASSAKalle Patomeriluotsaa uusintaPALAA JÄTEsivu 6Lehtien kustantaja KL-Kustannus Oy, Kuntaliiton tytäryhtiö

VESIHUOLTOAmmattilaiset ja verkostot ikääntymässäVesihuollossa haaste myösKOULUTUKSELLEVesihuollon muuttuvassatoimintaympäristössäalan koulutusta jatutkimusta tulee laajentaakäsittämään myösjohtamista, taloushallintoa,omistajapolitiikkaa,strategioita ja hyviäkäytäntöjä. Tähäntarpeeseen osaltaanvastaa toimialan laajanayhteistyönä suunniteltuVesihuollon johtamisenja kehittämisentäydennyskoulutusohjelmaVETO.● Tapio S. Katko, TkT, dos.● Pekka E. Pietilä, TkTTampereen teknillinen yliopisto Vesi- ja viemärilaitostoiminnassaja koko vesihuoltosektorillaon nähtävissä suuria haasteitaniin Suomessa, Euroopassa kuinmaailman mittakaavassa. Vesihuollonsektorilta poistuu eläköitymisenkautta suuri joukkoalan ammattilaisia samalla kunvesihuoltoverkostot ovat ikääntymässä.Ilmaston muutos tuomyös uusia haasteita. Kertyneensaneerausvajeen poistamiseksipitäisi investoinnit nostaa nykyisestätasosta 120 milj. /vuosi2–3-kertaiseksi.Suurin haaste ikääntyväinfrastruktuuriLoka–marraskuussa 2008 tehtiinkysely alan keskeisistä haas-Kuva 1. Vesihuoltopalveluiden institutionaalinen kehä, palveluidentasot ja keskeiset toimijat.teista 20–30 vuoden tähtäimellä.Asiantuntijoita pyydettiin arvioimaan29 haastetta ja niidensuhteellista tärkeyttä. Samallaheitä pyydettiin perustelemaannäkemyksiään. Kyselyyn vastasi48 asiantuntijaa, jotka edustivatneljää ryhmää: vesihuoltolaitokset,konsultit, viranomaiset sekätutkijat ja opettajat (kustakin 12vastausta).Suurimpia vesihuollon haasteitaolivat kyselyn perusteella (i)ikääntyvä infrastruktuuri (ii) haavoittuvuus& riskien hallinta (iii)henkilöresurssit ja osaaminen(iv) tutkimus (v) koulutus ja (vi)talousveden laatu.Seuraavaksi haastavimpinanähtiin (vii) tekninen toimivuus(viii) jätevesilietteiden hyötykäyttö(ix) jätevesien tehokas puhdistus(x) hiljaisen tiedon siirto (xi)yhteiskuntasuhteiden hoito (xii)päätöksenteon avoimuus ja läpinäkyvyys(xiii) asiakastyytyväisyyssekä (xiv) johtamisen ja toiminnantaso laitoksilla.Eri ryhmien näkemykset olivatvarsin samankaltaisia, vaikkaSuurimpia vesihuollon haasteitaovat ikääntyvä infrastruktuuri,haavoittuvuus ja riskien hallinta,henkilöresurssit ja osaaminen,tutkimus ja koulutus sekätalousveden laatu.© T.S. Katko 22.1.2009joidenkin edunvalvontaan liittyvienasioiden osalta oli nähtävissäeroavaisuuksia.Kyselyn tulokset vahvistavataiemmin tehtyä tutkimusta vesihuollonkoulutuksesta ja tutkimuksesta(Katko 2007). Siinä todettiinmuun muassa, että ”vesihuoltoakoskevaa koulutusta jatutkimusta tulee laajentaa käsittämäänmyös johtamista, taloushallintoa,omistajapolitiikkaa,strategioita ja hyviä käytäntöjäsekä niiden kehittämistä”.Vesihuollon palveluidenkehittäminenTampereen teknillisessä yliopistossatoimiva CADWES-tutkijaryhmä(www.cadwes.org) määrittelivuonna 2001 toiminta-ajatuksekseen”tuottaa monitieteelliseenperustuvaa ja käyttökelpoistatietoa vesihuoltopalveluidenja vesivarojen kestävän käytöninstitutionaalisesta kehityksestäja kehittämisessä sen laajassamerkityksessä: organisaatiot, hallinto,lainsäädäntö ja toimintapolitiikkaniihin kuuluvine virallisinesääntöineen”.Ryhmän lähestymistapaa voidaankuvata motolla ”Science forwater services – tutkittua tietoavesihuoltopalveluiden kehittämisenpohjaksi”. Asia voidaan esittäämyös käsitteellä ”prakateeminentutkimus” – tuottaa tieteelliseentutkimukseen perustuvaatietoa, joilla voidaan ratkaistakäytännöstä nousevia ongelmia.Kuvassa 1 on hahmoteltu vesihuolloninstitutionaalista kehääkeskeisine toimijoineen muuttuvassatoimintaympäristössä:kuntalaisista ja asiakkaista vesihuoltojärjestelmiin,kuntienrooliin, henkisiin resursseihin,Kuntatekniikka 3/200947

Parhaat pumputPisimmät takuutviranomaisiin, yrityksiin, tutkimukseen,kansalaisjärjestöihin,toimintapolitiikkaan (policy)ja lainsäädäntöön. Koulutukseneri tasoilla tulisi vastatatähän varsin monimuotoiseenkehään ja väistämättä samallaeri toimijoiden osin ristiriitaisiinkäsityksiin.VETO-KOULUTUSKoulutuksen tavoitteena onVETO-ohjelma osana alantäydennyskoulutustaVesi- ja viemärilaitosyhdistyksessäon jo parin vuoden ajankaavailtu vesihuoltopalveluihin,johtamiseen ja niiden kehittämiseenkeskittyvää täydennyskoulutusta.Keskustelujen pohjaltaon Maa- ja vesitekniikantuki ry:n tuen avulla laadittusuunnitelma kansallisesta Vesihuollonjohtamisen ja kehittämisenkoulutusohjelmasta (VE-TO). Tämän ohjelman toteuttaaTampereen teknillinen yliopistoyhdessä täydennyskoulutuskeskusEdutechin kanssa ja Vesi-ja viemärilaitosyhdistyksenavustamana.Koulutuksen kohderyhmiäovat erityisesti vesihuoltolaitostenjohtajat ja asiantuntijat,vesihuollon suunnittelijat, rakentajatja laitevalmistajat sekävesihuollon parissa toimivatviranomaiset, kouluttajat jatutkijat. Osanottajilta edellytetäänvähintään ammattikorkeakoulututkintoasekä muutamanvuoden kokemusta vesihuoltoalalta.Kansallisesti edustavaohjausryhmäVETO-koulutus toteutetaan ns.Professional Development (PD)-ohjelmana, joka on yliopistollistaammatillista osaamista japätevöitymistä syventävää täydennyskoulutusta.Koulutus käsittääyhteensä seitsemän kahdenpäivän lähiopetusjaksoa, jaohjelman kokonaislaajuus on 30opintopistettä.Teemojen alustajiksi kutsutaanalan johtavia asiantuntijoitaja koulutuksessa käytetäänosallistavia oppimismenetelmiäja ryhmätöitä. Lisäksi osanottajatlaativat henkilökohtaisenkehittämisraportin. Ohjelmansuunnittelua ja toteutusta valvomaanon koottu kansallisestiedustava ohjausryhmä Lähteet:Katko T. 2007. Vesihuollon koulutus,tutkimus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus.Vesitalous: 48, 4. 16-21.■ laajentaa osanottajien kokonaiskuvaa vesihuoltoalan kentästäja toimijoista,■ lisätä, ajanmukaistaa ja syventää vesihuollon hallinnan jajohtamisen tietotaitoa, tuntemusta ja erityisosaamista,■ syventää osallistujien näkemyksiä vesihuollon toimintaympäristöstä,toimijoista ja toimintamalleista, hyvistä käytännöistä sekävaihtoehtoisista toimintatavoista,■ lisätä vesihuoltoalan toimijoiden keskinäistä yhteistyötä,■ edistää asiakaslähtöisyyttä ja sidosryhmäsuhteita sekäPumput kaikkiin kunnallisenvesihuollon tarpeisiin.Wilo Finland Oywww.wilo.fiwilo@wilo.fi,p. 0207 401540■ aikaansaada keskustelua sekä luoda edellytyksiä uusilletoimintatavoille ja käytännöille.Ohjelmaan hakeminen■ Veto-ohjelmaan haetaan 15.5.2009 mennessä erillisellähakulomakkeella.■ Koulutusohjelman tarkemmat sisältötiedot sekä hakulomakelöytyvät osoitteesta www.tut.fi/edutech/koulutustarjonta.48 Kuntatekniikka 3/2009

VESIHUOLTOKunnille asetusta koskeva tulkintaopasHAJAVESIEN KÄSITTELY KUNTOON– ongelmakohdista täsmätietoaPiirros Tiina PajuJätevesiviikkoa vietetään 20.–26. huhtikuuta. Mukana ovat mm. ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus, alueellisia ympäristökeskuksia,maa- ja metsätalousministeriö, Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry:n vesiensuojeluyhdistykset, Omakotiliitto ja Ympäristönsuojeluviranhaltijatry. Ympäristöministeriö on tuottanut viestinnän tueksi materiaalia, muun muassa tämän sivun piirrokset.Haja-asutusta herätelläänjätevesiremonttiinjätevesiviikolla 20.–26.4. Kunnille on valistuksentueksi valmistumassahajajätevesiasetustaselventävä opas.● Ulla Ahonen, tiedottajaYmpäristöministeriö Ympäristöministeriö julkaiseehuhtikuussa oppaan selventämäänns. hajajätevesiasetusta.Opas on tarkoitettu erityisestikuntien ympäristö- ja rakennusvalvonnanviranomaisille,jätevesijärjestelmien suunnittelijoillesekä puhdistamolaitteita ja-rakenteita markkinoiville yrityksille.Opas selventääasetuksenongelmakohtia,jotkaovat tulleetusein esillekuntien, suunnittelijoidenja kiinteistöjenomistajien välisissä keskusteluissaja joista on esiintynyttoisistaan poikkeavia näkemyksiä.Kyse on suosituksista – neeivät ohita kuntien omia määräyksiä.Esimerkkejä hyvistäratkaisuistaOppaassa esitetään esimerkkejäsiitä, miten asetuksen toimeenpanonhyvin hoitava kunta voitoimia ja miten suunnittelijatja laitevalmistajatvoivatedistää hyviä ratkaisuja.Opas evästäämuun muassa, ettähaja-asutuksenjätevesiasiat hyvinhoitavassa kunnassa onajantasainen vesihuollon kehittämissuunnitelma.Kuntalaistenon saatava tietää hyvissä ajoin,rakennetaanko alueelle viemäriverkosto,vai joutuvatko asukkaatturvautumaan kiinteistökohtaiseenjätevesien käsittelyyn jatkossakin.Lisäksi kunnan tulisi selvittääja sopia yhdessä naapurikuntienkanssa riittävän yhtenevät menettelytavatjätevesiasioissa. Tämäon tarpeen etenkin, kun naapurikunnatrajoittuvat samaanvesistöön.Vapaa-ajan asuntojen vesihuoltovarusteluaei tulisi viemäröintiinja jätevesijärjestelmiinliittyvillä kuntien tai vesihuoltolaitostenvaatimuksilla ohjataniin, että asuntoja on lämmitettäväkäyttämättömänäkin aikanapelkästään vesi- ja viemäriputkistonsulana pitämiseksi.Pätevistä suunnittelijoistasaatava tietoaAsukkaan tulee saada kunnastatietoa suunnittelijoista, joilla onosaamista ja kokemusta jätevesijärjestelmiensuunnittelusta, sekäurakoitsijoista. Pätevä suunnittelijapuolestaan hallitsee LVIsuunnittelunperusasiat ja hajajä-Kuntatekniikka 3/200949

Haja-asutuksen jätevesiasiathyvin hoitavassa kunnassa onajantasainen vesihuollonkehittämissuunnitelma. tevesiasetuksen vaatimukset.Suunnittelijan tulee tarkastellaeri vaihtoehtoja, joista valitaanyhteistoimin kiinteistönomistajan kanssa kiinteistöllesopivin. Tärkeitä valintakriteereitäovat muun muassajärjestelmän vaatiman hoidonja huollon kohtuullinen määrä,järjestelmän pitkäikäisyys javarmatoimisuus sekä järjestelmänkustannukset käytön kokoelinkaaren aikana.Hyvä suunnittelija tarjoaamyös kuivakäymälään ja pesuvesienerotteluun perustuvanvaihtoehdon, mikäli sellainentulee kysymykseen.Tietoa siirtymäsäännöksistäKiinteistön jätevesijärjestelmänon täytettävä puhdistustehostaasetetut vaatimukset 1.1.2014mennessä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainenvoihakemuksesta myöntää vanhan,käyttökuntoisen jätevesijärjestelmäntehostamistoimillelykkäystä enintään viiden vuodenmääräajaksi kerrallaan. Siirtymäaikaei koske sellaisia jätevesijärjestelmiä,jotka pilaavatympäristöä.Lykkäyksen myöntäminenedellyttää, että ympäristöön aiheutuvakuormitus on vähäinenja asetuksessa edellytetyttoimet ovat kiinteistön haltijallekohtuuttomat. Kohtuuttomuusvoi johtua vaikkapa kiinteistönomistajan ikääntymisestä, tulojentasosta ja varallisuudesta.Lykkäystä myönnettäessäkunnan tulee ottaa huomioonmyös kiinteistön ja sillä olevienrakennusten ominaisuudet, kutenkiinteistön sijainti, sekä rakennuksentai rakennusten kuntoja varusteiden, varsinkin vesihuoltolaitteiden,taso.Kunnan viranomaisen eiedes tarvitse myöntää lykkäystä,jos vanha jätevesijärjestelmäiästään huolimatta täyttää vaatimukset.Jos asiat ovat kunnossa,ei kiinteistön omistajalla ole tarvettahakea jatkoaikaa.Ympäristöministeriön mukaankuntien ei kannata myöntääkiinteistönomistajille lykkäystäjätevesiremonttiin vielämoneen vuoteen. Lykkäyshakemuksetovat ajankohtaisia vastasiirtymäkauden loppuvuosina2012 ja 2013.Mitä tarkoittaa vähäinenjätevesimääräOpas käsittelee myös asetuksensoveltamisalaa ja sen poikkeuksia.Selvennystä tulee muun muassasiihen, mitä tarkoittaa kiinteistönvähäinen jätevesimäärä,joka voi vaikuttaa tarpeeseen tehostaajätevesijärjestelmää.Kiinteistön jätevesimäärä onvähäinen esimerkiksi tavallisessakuivakäymälällä varustetussakesämökissä, jossa talousvesiotetaan kaivosta, lähteestä, järvestätms. joko kantamalla taikylmä vesi tulee omasta pumpusta.Tällöin vähäiset jätevedetvoidaan imeyttää maahan.Oppaassa käydään läpi muunmuassa jätevesien yleisiä käsittelyvaatimuksiasekä jätevesienkäsittelyä erityisalueilla, kutenpohjavesi- ja ranta-alueilla.Lisäksi käsitellään jätevesienkäsittelyjärjestelmiä ja niidensoveltuvuutta; jätevesijärjestelmänsuunnitelmia; rakennus-tai toimenpidelupakäsittelyä;järjestelmien rakentamista,käyttöä ja huoltoa sekä työnjakoarakennusvalvonnan ja ympäristönsuojeluviranomaistenkesken. Haja-asutuksen jätevesiä käsitteleväopas valmistuu huhtikuussa. Noin 30-sivuisen oppaan voi ladata osoitteestawww.ymparisto.fi/hajajatevesi.50 Kuntatekniikka 3/2009

Sairas tapausJo useina vuosina olen ottanutinfluenssarokotteen syksyisin,kun työpaikkani ovat sen mahdollisuudentarjonneet. Viime syksynärokote jäi kuitenkin työkiireidenvuoksi väliin. Tauti sen sijaan ei ymmärtänytjäädä tulematta.Eräänä maaliskuisena päivänäolikin pakko todeta, että maitohappobakteeritja auringonhattuuuteolivat lopulta pettäneet minut.Raahauduin lääkärille, jokatutki minua kokonaiset kolme minuuttiaennen kuin lykkäsi sairauslomatodistuksenkäteeni.Ensimmäiset päivät sairaana kuluivatsikäli rattoisasti, etten ehtinyttehdä muuta kuin kärsiä särkyäja kuumetta. Toipumiseni ollessa jokohtuullisessa vaiheessa aloin kuitenkintylsistyä. Tylsistymistä helpottaaksenipidin kirjaa touhuistanisairausloman toiseksi viimeisenäpäivänä. 8.00 Herään. Pahanlaatuista tupakkayskäämuistuttavan köhimiskohtauksenjälkeen tunnustelenoloani. Silmiä särkee vähemmänkuin eilen. Nousen ja keitänkahvia.8.32 Olen juonut aamukahviaensimmäistä kertaa muutamaanpäivään ja kofeiini on saanut sydämenihakkaaman tavallista nopeammin.Sydämeni tykytystä lisääaamun lehdestä lukemani uutinenpaavin Afrikan-vierailusta. Paavi onantanut maailmasta irtautuneenlausuntonsa maanosan AIDS-ongelmansyistä ja ratkaisuista. Tuohdunniin, että päässäni kohisee. Enole yksin. Muutaman päivän sisäänasian tiimoilta tullaan kohisemaanmuuallakin.9.34 Mieleeni pulpahtaa parityöasiaa, joten soitan muutamanpuhelun. Käheä ääneni saa aikaansympatiaa ja ystävällinen työtoverinikehottaa minua lepäämään.Neuvosta vaarin ottaneena kömmintakaisin sänkyyn.10.22 Posti kolahtaa. Sairaanapostintulokin on päivän kohokohtia.Tällä kertaa päivän postista irtoaamyös ironian hippusia, kuneteisen lattialla lekottaa Voi hyvin-lehti. Niinpä.10.44 Entinen työkaverini soittaa.Hän on tulossa YTV:n suuntaanja tarvitsee lounasseuraa. Pahoitellenjoudun kieltäytymään jakerron, että olen sairaana kotona.Hän kehottaa minua ottamaan ilonirti lomastani menemällä ulos nauttimaanauringonpaisteesta. Ajatussinänsä on viehkeä, mutta valitettavastisairastaminen häiritsee ikävästilomaani. Aurinkoon menemisensijaan päätän kuitenkin yrittääolla hyödyksi: pesen koneellisenpyykkiä ja hinkkaan hellan levytpuhtaaksi. Huono idea. Aherrukseninostaa lämpöä puolella asteella37,6 asteeseen. Paleltaa. Puenkahdet villasukat päällekkäin jatunnen oloni vanhaksi – enkä pelkästäänvillasukkien vuoksi. Se, etteiosaa olla aloillaan edes sairauslomalla,on pahenevan ikääntymisenvakavimpia merkkejä.11.47 Läheiseni, jolle kiukuttelinedellisenä päivänä, soittaa kontrollisoiton.Kuumeesta huolimattaolen paremmalla tuulella ja puhummehetken aikaa mukavia.12.10 Katselen televisiosta ostoskanavaa.Mieleni tekee sairaastihöyrysilityslaitetta, joka onjopa viisi kertaa nopeampi kuintavallinen silitysrauta. Eivätkä napinpaikatkaanolisi enää ongelma!Hillitsen haluni tilata tuote,vaikka juuri nyt sitä saisi kaksi yhdenhinnalla. Yritän sisäistää tuttunitoteamuksen siitä, kuinkakuumeessa mitä kummallisemmatkintuotteet voivat vaikuttaakiinnostavilta.13.27 Tirautan muutaman kyyneleenmuodonmuutoksen kokeneentosi-tv-tähden aviomiehenvuoksi. Yleisö on juuri arvioinut 47-vuotiaan neidon näyttävän ikäistäänseitsemän vuotta nuoremmalta.Tämä ei itsessään juuri hetkautaminua. Sen sijaan herkistyn, kunnaisen aviomieheltä kysytään, mikähänen vaimonsa uudessa ulkonäössäon parasta. Jumalattareltanäyttävän naisen kasvojen, valkoisenhammasrivistön tai täydellisenmeikin ja kampauksen sijaanaviomies vastaa: ”Hänen ilmeensä,nyt näen, että hän on iloinen”.Ihana mies!14.45 Kuumeeni on laskenut36,8 asteeseen. Ehkä sen vuoksiymmärrän ihmetellä sitä televisionohjelmatarjonnan sisältämää soopaa,jota olen juuri antaumuksellisestiseurannut.15.27 Syön hernekeittoa, jokaei maistu yhtään miltään. En olevarma, onko vika sopassa vai tukkoisessanenässäni. Lähestyvänpääsiäisen kunniaksi syön jälkiruoaksiMignon-munan. Sairaana saasyödä kaikkea, mitä mieli tekee.Mignon osoittautuu hukkamunaksi,sillä sekään ei maistu miltään.16.28 Lasken käsistäni selvitysmiehenraportin ”Älykkyyteen liikenteessä”(LVM 58/2008) ja olennyt viisaampi tieto- ja viestintätekniikansoveltamisen tilasta liikenteenongelmien ratkaisemisessa.19.05 Kaipaan palavasti töihinja pohdin, onko tautini pahenemassavai paranemassa.21.02 Päätän vakaasti, että tämäoli kevään viimeinen sairastumiseni.Ja että ensi syksynä otaninfluenssarokotteen. Mette Granbergon 32-vuotias liikennetekniikanDI, jokatyöskentelee Pääkaupunkiseudunyhteistyövaltuuskunnan(YTV)liikennesuunnittelijana.Kuntatekniikka 3/200951

Uusien työkalujen kehittämiseen on panostettuvuosien aikana noin miljoona euroaOULU OHJAA pientalonOulussa on muutaman vuoden ajantoteutettu mallia, jossa elämänsäsuurimpaan investointiin valmistautuvatpientalorakennuttajat saavat erityistälaadunohjausta rakennushankkeensatiimoilta. Hyviä tuloksia on saatu myösomakotitalojen energiansäästöönkannustavalla opastuksella. Ja kaikkipalvelut sisältyvät rakennuslupamaksuun.TEKSTI: Pekka MoliisKUVAT: Harri Nurminen Oulun kaupungin rakennusvalvontavirastollaon tavoitteena saadaperheet rakentamaan kodeistaan samallavaivalla entistä laadukkaampiaja energiatehokkaampia.– Kyllä tämä ihan lain mukaistatoimintaa on, mutta myönnetään,että minimitason yläpuolella toimitaan.Kaikki alkoi vuoden 2000 tienoilla,kun rakennuslautakunta asettitavoitteeksi kosteudenhallintaanpanostamisen, kertoo virastopäällikköTapani Mäkikyrö.Hyvät kokemukset kannustivat,ja vuonna 2003 rakennuslautakuntamyönsi rahoitusta pientalojen laatutyökalujenkehittämiseen. Tähtäimessäoli Oulun asuntomessut kaksivuotta myöhemmin.– Uusien työkalujen kehittäminenoli iso urakka. Niihin on panostettuvuosien aikana noin miljoonaeuroa, josta kaupungin osuusoli noin 500 000 euroa. Meidän lupamaksuistakertyvä tulorahoitus onriittänyt kaikkeen toimintaan, myöslaadunvalvontatyökalujen luomiseenja ohjauksen suorittamiseen. Kau-Laadunohjauskoulutuksesta haetaan vinkkejä ja opastusta rakennustyömaille. Saila ja Tomi Moilanen rakentavat mökkiä Siikajoelle.Janne Uusitalo (oik.) aloittaa perheineen kesällä omakotitalon rakentamisen.52 Kuntatekniikka 3/2009

RAKENTAMINENrakentajaa laatuun– Teemme perheet tietoisiksi mahdollisuuksista, joita heillä on. Senjälkeen he saavat itse päättää, mitä laatutasoa valitsevat, virastopäällikköTapani Mäkikyrö korostaa.pungin lisärahaa ei ole tarvittu,Mäkikyrö kertoo.Taantuma tonttikaupassa■ Vaikea taloustilanne heijastuuvääjäämättä kuntien rakennusvalvonnanlupamaksutuloihin.Vielä pari vuotta sitten Oulussatontinhakijoiden määrä oli2–3-kertainen tonttien määräänverrattuna, joten läheskäänkaikki eivät tonttia saaneet.Viime vuonna myynnissä olisata tonttia, joista puolet kävikaupaksi. Vuokratontteja olitarjolla noin 190 ja näistä varaamattajäi 35.– Tällä hetkellä meillä onrunsaasti tontteja myynnissä.Vuokratontit ovat tulossa hakuunelokuussa, maanmittausteknikkoTimo Sarkkinenkertoo.Oulun rakennustarkastusvirastossaollaan valmiita reagoimaan,mikäli taantuma hiljentäärakennustyömaat.– Meillä on joitakin määräaikaisiatyösuhteita, joita ei uudistetamikäli työt alkavat vähentyä,virastopäällikkö TapaniMäkikyrö toteaa.Vaikka lupamaksutulot hiipuvat,niin laatutyökalujen kehittämistäei lopeteta.– Kehitystyö jatkuu joka tapauksessa,eikä sitä ajeta alasmissään nimessä. Näin haluammevarautua laskun jälkeen tulevaanuuteen nousuun, Mäkikyröjatkaa.Lisäarvoa hankkeilleKun hommat hoidetaan laatuunkunnolla keskittyen, niin kuntalainensaa rakentamiseen sijoittamilleeneuroille entistä paremmanvastineen.– Meidän pitää kiinnittääerityistä huomiota kuntalaistenpalveluun rakennusvalvonnankeinoin. Tätä kautta luommemitattavaa lisäarvoa rakennushankkeille.Lisäarvo voi ollamyös hyvää elämää.– Korkeakoulut ja tutkimuslaitoksettekevät hyvää työtä,mutta ne ovat kuitenkin kaukanakäytännön pientalorakentamisesta.Millään muulla tahollaei ole vastaavaa mahdollisuuttaohjata rakennuttajaa, Mäkikyrötoteaa.Koulutus paras työkaluParhaiten rakentajat tavoittavatyökalu on laadunohjauskoulutus,jossa tavoitetaan lähes kaikkiOulun pientalorakennuttajatkahdeksan rakentajatapaamisenaikana.– Ensimmäiset tapaamisetovat koko joukon yhteisiä tapaamisia.Sen jälkeen ohjaus yksilöityy,rivit harvenevat, edetäänkortteli- ja tonttiohjaukseen.Loppuvaiheessa keskustellaanjo naapureiden kanssa siitä, millainentalo viereiselle tontille ontulossa. Samalla tulevat naapuritsaavat ensikosketuksen toisiinsa,Mäkikyrö selvittää sapluunaa.Netistä löytyvä www.pientalonlaatu.fi-sivusto antaa rakennuttajallemahdollisuudenpisteyttää oma rakennushankelaadun suhteen. Työkalupakkiatäydentävät energiankulutuksenlaskentaohjelma ”Energiajunior”rakennuttajille ja erilaiset laatukortitvalintoja ohjaamaan.Hienovaraista toimintaaRakennusvalvonta tuo esiinvaihtoehtoja ja kertoo valintojenvaikutuksista. Päätökset tekeeaina rakennuttaja.– Rakennusvalvonta ei saakäyttää ylivaltaa. Hienovaraisellakeskustelulla ja ohjauksella saadaanrakennuttajat valitsemaanlaadukkaampia ja kestävämpiävaihtoehtoja.– Teemme perheet tietoisiksimahdollisuuksista, joita heilläon. Sen jälkeen he saavat itsepäättää, mitä laatutasoa valitsevat,Tapani Mäkikyrö korostaa.Oulussa laadunohjausjärjestelmänluomista on helpottanutse, että alueen kaavoitusjatonttipolitiikka on tukevastikaupungin hanskassa. Suuremmissaerissä tapahtuva tonttijakomahdollistaa järkevän rytmityksenlaadunohjauksen järjestämisessä.–Toimiva laadunohjaus edellyttää,että kunnan kaavoitus- jatonttipolitiikka on synkronissarakennusvalvontatoimen kanssa.Isoissa erissä tontteja jaettaessalähes kaikki rakennuttajatsaadaan mukaan.– Kun meillä on ensimmäinentilaisuus tonttienjaon jälkeen,niin 150 tonttia voi tuoda250 henkilöä paikalle. Hyvässätapauksessa heillä on vielä suunnittelijamukanaan. Jos tonttejajaettaisiin joka päivä, niin ei olisimahdollisuutta järjestää keskitettyälaadunohjausta. Henkilöresurssiteivät riittäisi laajaan ohjaukseenkaikille erikseen, Mäkikyrömyöntää.EnergiaohjauksellamiljoonasäästötOulussa on luotu omat suosituksetja tavoitteet uusien omakotitalojenenergiansäästöön. Kahdenviime vuoden aikana tehdytpanostukset ovat kantaneet kaunistahedelmää. Tulosten mittaamistaon helpottanut energiatodistustentulo pakolliseksi.Kuntatekniikka 3/200953

Mäkikyrön mukaan tavoitteeksiasetettiin 30 prosentinkeskimääräinen säästö kaikillevuoden 2008 uusille omakotitaloillelämmitysenergianmäärässä määräystasoon verrattuna.– Energiatodistusten perusteellaon voitu todeta, ettäolemme päässeet 31 prosentinsäästöön. 50 vuoden elinkaarensaaikana nämä omakotitalottuovat arviolta 7 miljoonaneuron säästön energialaskuissamuun maan pääosin itseohjautuvaantasoon verrattuna,Mäkikyrö laskeskelee.Kun tarkastellaan Oulunkoko vuonna 2008 rakennettuakantaa, nousee vastaavasäästöpotentiaali 20 miljoonaaneuroon. Se on rakennusvalvonnanyhden vuoden ohjauksentulosta 105 000 euronlisäpanoksella. Oulun kuntalaispalvelu korkeatasoista■ Oulun rakennusvalvonnan pientalorakentajienlaadunohjaus onmaassamme laajin toimintamalli.Oulun malli on kuntalaispalveluapienrakentajille ja ylittää maankäyttö-ja rakennuslain tason.Lain lähtökohta on, että laatuvastuuon rakentajilla ja heidänasiantuntijoillaan.– Samaa rakennustekniikan,-fysiikan ja kaupunkikuvan ohjaustalöytyy suurimmista kaupungeista,joiden rakennusvalvonnoissatyöskentelee rakennusalaneri ammattilaisia ja osaajia. Oulunennakoivan pientalo-ohjauksentyökalupakkia muualla ei sellaisenaanole, Kuntaliiton rakennusvalvonta-asiantuntijaMarkkuAxelsson kertoo.– Rakennusvalvonnan viranomaistoimintaon Suomessa leveä.Isoissa kaupungeissa on resursseja.Toisaalta meillä on yli200 yhden rakennustarkastajankuntaa, joissa valvontakohteetovat yleensä myös pienempiä.Suurten kaupunkien rakennusvalvontojenosaaminen palveleepientalorakentajien lisäksimyös suuria kerrostalo-, toimistojakauppapaikkahankkeita, Axelssonjatkaa.Kuntayhteistyölläpalvelu-uudistusViime vuosina rakennusvalvonnassakinon tehty kuntayhteistyötä.– Yhteistyön esteitä ovat muunmuassa kuntien erilaiset toimintatavat.Samaa lakia tulkitaan japainotetaan erilailla. Suurempiyhdenmukaisuus on valtava haastetoiminnan kehittämiselle, Kuntaliitonasiantuntija toteaa.Kokemukset rakennusvalvontayhteistyöstäovat positiivisia.Yhteistyöllä on saatu aikaan viranomaisyksiköitä,joissa lomienaikana ei laiteta rakentajalle lappualuukulle. Kustannukset eivätole nousseet palvelun parannuttua.Esimerkiksi Raahe tuottaa rakennusvalvonnanostopalveluinaSiikajoelle, Pyhäjoelle ja Vihannille.Itä-Uudellamaalla Askola onisäntäkunta myös Myrskylän, Pornaisenja Pukkilan viranomaistoiminnoille.Näitä malleja Kuntaliitonasiantuntija suosittaa muillekin.– Hyvä tavoite olisi 5–7 hengenpalvelupiste. Palvelu pelaa aina,vaikka osa henkilöstöstä olisipoissa.– Hyviä yhteistyömalleja ovatjoko ison kaupungin ja sitä ympäröivienpienten kuntien yhteistyötai usean samantyyppisen kunnanyhteistyö. Pienissä kunnissaon pelkoja ja epäluottamusta rakennusvalvonnankuntayhteistyötäkohtaan, mutta saatujen kokemustenmukaan ne ovat turhia,rakennusvalvonta-asiantuntijaMarkku Axelsson kertoo.Rakenna viisaasti jaeristä Finnfoamilla!Routaeriste, johon voit luottaaRoutaeristeen tulee toimia luotettavasti vuosikymmeniä. Jo varsin pieni määrä kosteuttaroutaeristeessä puolittaa sen eristyskyvyn. Vaadi routaeristeeltä luotettavuutta!Upotus- ja jäädytyskoe (jäädytyksiä 4 kpl)Voittamaton solurakenne4,00 %3,50 %3,00 %2,50 %2,00 %1,50 %1,00 %0,50 %0,00 %Finnfoam2kk 4kk 6kk 8kk 10kkPitkäaikainen upotuskoe, jossa näytemyös aika ajoin jäädytetään, paljastaatodelliset erot routaeristeidenvesitiiviydessä. Finnfoamin kosteusteknisetominaisuudet eivät muutupitkänkään ajan kuluessa. Finnfoamon routaeriste, johon voit luottaa.Routaeriste 22 kg/m³(28 vrk< 2 t%)Routaeriste 33 kg/m³(28 vrk< 1 t%)Routaeriste 42 kg/m³(28 vrk< 1 t%)Finnfoam 32-42 kg/m³(28 vrk< 0,7 t%)FINNFOAMF-300EPSRouta-120Finnfoamin solurakenneon täysin yhtenäinen,toisin kuin EPS:n. Finnfoaminsuljetun solurakenteensisälle eivätpääse pitkänkään ajankuluessa vesi, maaaineseivätkä puunjuuret.Pitkäaikainen upotus- ja jäädytyskoe (4kpl jäädytyksiä). Lähde: TTY/TalonrakennustekniikkaFINNFOAM OYSatamakatu 5 puh: (02) 777 30024100 Salo fax: (02) 777 3020www.finnfoam.fi54 Kuntatekniikka 3/2009

PILVENPIIRTÄJIÄ HELSINKIIN?● Arkkitehtiopiskelijoiden työryhmä ehdottaa korkeiden torniensaarta Helsingin Kalasataman uuden alueen maamerkiksi. EricaÖsterlundin ja Jussi Vuoren ehdotus ”Manhattan” voitti Helsinginkaupunkisuunnitteluviraston ja Ruukki Oyj:n järjestämänideakilpailun itäisen kantakaupungin uudesta keskipisteestä.Uudentyyppinen tornikonsepti uhmaa painovoimaa. Suurinosa tornista on nostettu ilmaan jättäen alla olevan maanpinnanvapaaksi kauppahalliksi kaupunkilaisten käyttöön. Projektin tarkoituson avata keskustelu korkeasta ja tiiviistä rakentamisestaHelsingin metropoliin.Kierrätyspisteet samasta osoitteesta● Kaikkien jätelajien kierrätyspisteet koko Suomen alueeltalöytyvät nyt samasta nettiosoitteesta. Olitpa kotona, mökillätai matkalla, lähin kierrätyspiste mille tahansa jätteelle löytyyosoitteesta www.kierrätys.info. Palvelun tarjoavat Jätelaitosyhdistys(JLY) ja kunnalliset jätelaitokset yhteistyökumppaniensakanssa.Kierrätyspistettä voi hakea lähtöosoitteen mukaan, jolloinpalvelu ilmoittaa kaikki valitun säteen sisällä olevat vastaanottopaikat.Hakutulos näkyy karttanäytöllä ja kartan alla tekstilistauksena.Järjestelmässä on yli 17 000 lajikohtaista keräyspistettä– ja lisää on tulossa.Tekniikan ala taisteluun nuorisonsuosiosta nettikampajalla● Tekniikan ala taistelee nuorison suosiosta opiskelijahaussa.Ammattikorkeakouluissa on kevään yhteisvalinnassa noin 6 600aloituspaikkaa insinöörikoulutukseen. Ensisijaisia hakijoita viimekeväänä oli 1,87-kertaisesti aloituspaikkoja kohden, mutta tekniikanala haluaisi vetovoiman olevan yli kahden. Tämä tarkoittaaviime vuoteen verrattuna 800–1 000 hakijan lisäystä tekniikanja liikenteen koulutusohjelmiin.Ammattikorkeakoulut ovat koonneet voimansa yhteen valtakunnallisessaINSSI-hankkeessa. Hanke kampanjoi www.insinooriksi.fi-sivuillainsinööriammatin tunnettuuden puolesta.Nuorille esittäytyy yli 30 nuorta insinööriä työssään. Tekniikastakiinnostuvia autetaan löytämään sopiva koulutusohjelma jaammattikorkeakoulu.”MANHATTAN” © Erica Österlund ja Jussi Vuori 2009TutkintaselostusNOKIANVESIKRIISISTÄ● Onnettomuustutkintakeskuson saanut valmiiksi Nokian vesikriisiäkoskevan tutkimuksensa.Marraskuun lopulla 2007 Nokiankaupungin vesijohtovesisaastui suuressa osassa kaupunkia,kun verkostoon virtasi jätevedenpuhdistamoltapuhdistettuajätevettä (ns. teknistä vettä)noin 450 kuutiometriä. Onnettomuudenvälittömänä teknisenäsyynä oli talousvesiverkostonja teknisen veden verkoston välillerakennetun rakentamismääräystenvastaisen yhdysputkenlisäksi se, että molemmissa verkostoissaolleet sulkuventtiilitolivat yhtä aikaa auki.Vastaavien tapahtumien estämiseksitutkintalautakuntasuosittaa hyvien toimintamallienja käytäntöjen kehittämistä,joilla viemärilaitosten toimintaavoitaisiin organisoida riskejä jatkuvastiarvioivaksi. Tutkintalautakuntasuosittaa myös selvitystä,joka tuottaisi ajantasaistatietoa jätevesien käsittelyn tilastaja toimintaan liittyvistä puutteista.Tutkintalautakunta suosittaa,että ympäristöterveydenhuollontoimialan varautumisjavalmiussuunnitelmat tehtäisiinasianmukaisella tavalla janiissä esitettäisiin selkeästi johto-ja viestintävastuut vesiepidemiatilanteissa.Lisäksi tutkintalautakuntasuosittaa, että sisäministeriöyhdessä muiden toimijoidenkanssa huolehtisi siitä,että säädökset ja ohjeet ajantasaistetaansiten, että varautuminenkattaa saumattomasti tilanteetnormaaliaikojen häiriötilanteistapoikkeusoloihin.Onnettomuustutkintakeskuksentutkintaselostus on ladattavissaverkosta www.onnettomuustutkinta.fiNETTIKAMPANJAluottaa koululaistenääneen● Helsingin rakennusviraston Roskavideo-kampanjakerää verkkosivuilleentämän vuoden ajan helsinkiläisnuortentekemiä videoita, joidenaiheena on viihtyisämpi kaupunkisekä ympäristöstä ja muistaihmisistä välittäminen. Kampanjansivuilla, www.roskavideo.fi, nuoretvoivat myös kommentoida toistensavideoita.Ympäristö- ja mediakasvatuskampanjallaanHelsingin kaupunkihaluaa antaa tilaa ja näkyvyyttänuorten omalle äänelle heille tutussamediassa, internetissä. Tavoitteenaon lisätä yhteisöllisyyttäja toisista välittämistä.– Yhteisten alueiden roskaaminenja rikkominen on mitä suurintatuhlausta, pois meiltä kaikilta.Uskon, että nuoret osaavat itseparhaiten kertoa toisilleen, mitentätä kaupunkia tulisi vaalia ja rakastaa.Roskavideo on osallisuutta jayhteiskunnallista vaikuttamista tässäajassa, rakennusviraston projektipäällikköElina Nummi sanoo.Inspiraatiota nuoret videontekijätvoivat etsiä kampanjasivustollajo olevista videoista. Ne ovatsyntyneet helmikuussa järjestetyissävideotyöpajoissa, joissa yläasteikäisettekivät omia videoitaan teemallaViihtyisämpi Helsinki. Työpajojavetivät elokuvaohjaaja JohannaVuoksenmaa ja elokuvaaja JanNyman.Helsingin kaupungin rakennusvirastonRoskavideo-kampanjassayhteistyökumppaneina ovat opetusvirasto,nuorisoasiainkeskus jaYleisradio. Ylen kanaville tuotetaantietoiskuja nuorten kampanjan aikanatuottamista materiaaleista.Roskavideo-sivuille kirjautuessaankoululaiset valitsevatasenteensa Helsinkiä kohtaannäistä merkeistä.58 Kuntatekniikka 3/2009

Ukkohallan ylikulkusiltaan tulee neljänmetrin veneaukko ja toiseen päähänlevennetty ohjelmaterassi.HyrynsalmelleSuomen pisinylikulkusilta● Marinetek Finland Oy onallekirjoittanut urakkasopimuksenHyrynsalmen kunnankanssa Syväjärvelle rakennettavastaUkkohallanylikulkusillasta. Ukkohallasijaitsee 90 km Kajaanistapohjoiseen.Kesäkuussa valmistuvaraskasponttoninen ylikulkusiltatulee olemaan Suomenpisin. Kevyelle liikenteelletarkoitettu noin 330 m pitkäsilta yhdistää Ukkohallanloma-asutuksen ja alueenlaskettelurinteet palvelupisteineen.Aikaisemmin Marinetekon rakentanut mm.Muumimaailman ja Tahkonylikulkusillat.Jakke Nikkarinen/STTJÄTKÄSAARENLow2No-kilpailuavattu● Helsingin Jätkäsaaren energia- jainnovaatiokorttelin Low2No-suunnittelukilpailuavattiin 31.3. Sitranseminaarissa. Uudenlaisella suunnittelukilpailullahaetaan ratkaisujaenergiatehokkaaseen rakentamiseen.Kilpailun jälkeen jatketaansuunnittelua yhdessä kehityskumppaneiksivalittujen VVO-YhtymäOyj:n ja SRV Yhtiöt Oyj:n kanssa.– Uudenlaista kaupunkisuunnitteluaon hyödynnettävä maailmanlaajuisesti.Freiburgin reseptejä ovatkaupunkirakenteen eheyttäminen,julkisen ja kevyen liikenteen suosiminensekä keskittyminen puhtaanenergian ja kaukolämmön piirissäoleviin matala- ja nollaenergiataloihinuudisrakentamisessa, totesikaupunkisuunnitteluviraston johtajaWulf Daseking seminaarissa.Kilpailun sivusto: www.low2no.org/competitionFreiburgin kaupunkisuunnitteluvirastonjohtajan Wulf Dasekinginmukaan tavoitteenatulee olla hiiletön kaupunki.ALANSA YKKÖNENAsemakaavastahyvät eväätVanhan Porvoonsuojeluun sivu 20Matkakeskusantaa joukkoliikenteelle1 / 2008 VesistölämpöonLieksanurheiluopistollekorjattuuimahallihyväsaa ysinratkaisu,vesijumppaajaMarkoRutiSirkka-Liisasanoo.Mustoselta. sivullasivu 3836Turku valaisikeskustanpuiston sponsorirahallasivu 26Vantaa ontutkitusti paraskatupölynpuhdistaja sivu 52potkuaMikkelisivu 6onmatkustajan keidasKuntatekniikassa 1/2008 kerrottiinMikkelin matkakeskuksesta.Kannen kuva esittää palkittuasatamasiltaa.VUODEN SILTA ONMIKKELISSÄ● Suomen RakennusinsinöörienLiitto RIL on myöntänyt vuoden silta2009 -tunnustuspalkinnon Mikkelinsatamasillalle, jonka suunnittelustavastasivat WSP Finland Oy jaArkkitehtuuritoimisto B&M.Kevyen liikenteen ylikulkuväyläon käyttäjän kannalta läpinäkyvä,avara, huoliteltu ja sisätilanomainen.Tuomaristo kiinnitti erityisestihuomiota siihen, että sillan kantavarakenne on mittasuhteiltaan sopusuhtainenja miljööseen sopiva teräsristikko.Sillan kansi ja etenkinsen puinen pinta on onnistunut jatukeva ratkaisu. Sillan reunoilla onkäytetty lasipintoja, jotka elävöittävätsiltaa ja vinosta suunnasta katsottunatoimivat heijastavina pintoina.Hissikuilun ja tukirakenteidenbetonipinnat todettiin ulkonäöltäänlaadukkaiksi.Mikkelin matkakeskus ja siihenliittyvä satamasilta valmistuivat2007 lopulla.KORJAUSVELKAYHÄ KASVUSSA● Laajaan asiantuntijatyöskentelyynperustuva ROTI-arvio on antanutrakennetulle omaisuudellemmekokonaisarvosanan 8–.Arvosana on rakennusten, liikenneverkostojenja muun yhdyskuntatekniikanosalta aavistuksenparempi kuin kaksi vuottasitten. Koulutus ja energiatehokkuussaavat arvosanakseen vain6 ½. Tutkimustoiminta sen sijaanon nousemassa aallonpohjasta.Rakenteisiin kertyneeksi korjausvelaksiarvioitiin 35–55 miljardiaeuroa. Valtaosa korjausvelastaon rakennuksissa.– Korjausvelkaa on lyhennettävä.Rakennettuun ympäristöönkohdistuvat tarpeet ja odotuksetSuomelle erävoittotypenpoistokiistassa● Euroopan yhteisöjen tuomioistuimenjulkisasiamies antoi maaliskuunlopulla ratkaisuehdotuksensakomission Suomea vastaannostamassa kanneasiassa,joka koskee yhdyskuntajätevesienkäsittelyä. Suomi käy oikeuttakomissiota vastaan yhdessäRuotsin kanssa, ja julkisasiamiehenratkaisuehdotus koski molempiamaita.Julkisasiamies ehdottaa komissionkanteen hylkäämistä. Mikälituomioistuimen tuomio aikanaanon ehdotuksen mukainen, Suomija Ruotsi välttyvät satojen miljoonieneurojen lisäinvestoinneilta jätevedenpuhdistamojentehostettuuntypenpoistoon. Molemmissamaissa on kuitenkin vielä puhdistamoja,joissa typenpoistoa tullaanjoka tapauksessa tehostamaan.Komissio on katsonut kanteessaan,että Suomi toimii yhdyskuntajätevesidirektiivinvastaisesti,koska kaikista Suomen tietynkokoluokan ylittävien taajamienyhdyskuntajätevesistä ei poistetatehostetusti typpeä.Suomi on kiistänyt komissionkanteen ja katsonut, että typenpoistontarve riippuu jätevedenpuhdistamonpaikallisista olosuhteistaja siitä, aiheuttaako typpihaittaa vesistöille. Poistovelvoitevoidaan siten ratkaista kunkin jätevedenpuhdistamonosalta niilleerikseen myönnettävän ympäristöluvankäsittelyn yhteydessä.kehittyvät jatkuvasti, joten korjauksensijaan on puhuttava uudistamisesta,totesi ROTI-hankkeenprojektipäällikkö, SuomenRakennusinsinöörien Liitto RIL:nkehitysjohtaja Teemu Vehmaskoskijulkistaessaan ROTI 2009-tulokset 2.4.Asuinrakennuksissa ja liikenneväylissäkunnossapito- ja korjausinvestoinnittulisi nostaa 1,5-kertaisiksi, vesihuoltoverkostoissakolminkertaisiksi nykyiseen verrattuna.Korjausvelkaa on lyhennettäväerityisesti yhdyskunnantoiminnoille kriittisillä alueilla.ROTI on rakennetun omaisuudentilan ja kehityksen arviointiavarten kehitetty järjestelmä.www.roti.fiKuntatekniikka 3/200959

BIOETANOLILAITOS Hämeenlinnaan● Kiertokapula Oy ja St1 Biofuels Oy ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksenbiojätteiden käsittelylaitoksen rakentamisestaHämeenlinnan Karanojan jätteidenkäsittelyalueelle.Uuden teknologian Bionolix-laitos tuottaa biojätteestä bioetanolialiikenteen polttoaineeksi. Menetelmä tuo markkinoilletäysin uuden tavan käsitellä mm. kotitalouksista, suurkeittiöistäja kaupoista erilliskerättävää biojätettä. Lisäksi laitoksen yhteydessätuotetaan Karanojan kaatopaikkakaasusta biosähköä.Suunniteltu kapasiteetti on 15 000 t/v biojätettä. Laitoksen rakentaminenalkaa tänä vuonna.Bionolix-laitoksia on suunnitteilla Suomeen 10–15.sisäkorttelinäkymä etelän suuntaanHavainnekuva Espoon Hagalundinkallion vihreästä pikkukaupungista/ehdotus”Kaksoisviivan maa”.Uusi pikkukaupunki yhdistää Tapiolan jaOtaniemen Kehä I:n yli● Kehä I:n päälle Espoossa rakennettavan uuden Hagalundinkallionarkkitehtuurikilpailun on voittanut ehdotus “Kaksoisviivan maa”, jonkatekijä on Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy. Kutsukilpailulla haluttiinlöytää toimiva ratkaisu siihen, miten asunto- ja työpaikkarakentaminentoteutetaan tunneloitavan tien päälle.Hirsisairaala sijaitsee Gotembassa, Shizuokan prefektuurissa,lähellä Mount Fujia.Japaniin maailman ensimmäinenHIRSISAIRAALA● Japanissa on avattu harvinainen hirsirakenteinen sairaala, jonkasuunnittelusta ja toteutuksesta on vastannut HonkarakenneOyj:n tytäryhtiö Honka Japan Inc. yhdessä paikallisedustajansaHonka Resort Fuji Gokon kanssa.Aivosairauksiin erikoistuneen Maedan klinikan 1 400-neliöinenpäärakennus ja potilastilat on kokonaisuudessaan valmistettusuomalaisesta massiivihirrestä. Kodikkaasta ulkonäöstäänhuolimatta sairaala on tekniikaltaan moderni. Neurokirurginenklinikka on varustettu aivojen tutkimukseen ja vaativiin leikkauksiintarvittavilla erikoislaitteilla.VESIKOULUNETISSÄ● Vesi-Instituutti/Prizztech Oy,Borealis Polymers Oy ja Vesi- javiemärilaitosyhdistys ovat valmistaneetviidesluokkalaisilletarkoitetun opetusmateriaalin.Vesikoulun aiheina ovat juomavesi,sen valmistus ja jakelu.Vesikoulu on laadittu yhteistyössäporilaisten opettajienja kouluviranomaisten kanssa.Siihen liittyy opettajille suunnattutietopaketti, jolla aiheeseenliittyvää osaamista voi syventää.Vesikoulu löytyy osoitteestawww.vesikoulu.fi.FCG avasi Vaasassa● FCG-konserni on perustanut uusimmantoimipaikkansa Vaasaan.Vaasan alueella on merkittävä energiateknisenteollisuuden ja -osaamisenkeskittymä, joka kehittää innovatiivistaenergiatekniikkaa, erityisestipuhtaita energiantuotantomuotoja,mm. tuulienergiaa, maalämpöä,bioenergiaa ja aurinkoenergiaa.FCG Planeko Oy käynnisti tämänvuoden alussa uuden Energia-ja ilmastopalvelut -toimialan,jonka johtaja Yrjö Halttunen toimiisamalla FCG:n Vaasan ja Seinäjoenaluepäällikkönä.Latokartanon koulun on suunnitellut PES-Arkkitehdit Oy.Koulu saa aurinkopaneelit ja painovoimaisen ilmanvaihdon● Helsingin Viikissä rakennetaan Latokartanonperuskoulua ja liikuntahallia, joka toimii myösväestönsuojana. Koulua rakennettaessa käytetäänuudenlaista teknistä ratkaisua, jolla pyritäänpienellä energian käytöllä hyvään sisäilmaan. Työtvalmistuvat toukokuussa.Uuden koulurakennuksen luokkatiloissa ilmanvaihtotoimii painovoimaisena ja sen toiminta varmistetaankoneellisesti. Lisäksi katolle tulee kokeiltavaksiaurinkosähköpaneelit.Kouluun tulee tilat 450 oppilaalle. Rakennuksenkokonaispinta-ala on 5 510 brm 2 . Oppilaidenliikuntatilat ja väestönsuoja sijoittuvat viereiseenliikuntahalliin, jonka kokonaispinta-ala on3 630 brm 2 .Koulun rakentamiskustannukset ovat noin 18,6miljoonaa ja liikuntahallin noin 8,4 milj. euroa.Kaukolämpötutkimuksellelahjoitusrahasto● Energiateollisuus ry:n (ET) hallitusperusti kokouksessaan 28.2.Sky:n lahjoitusrahaston. Perustamisentaustalla oli Suomen Kaukolämpöry:n (Sky) viime marraskuussapidetyn yhdistyskokouksen päätöspurkaa yhdistys ja luovuttaa senomaisuus ET:lle.Luovutussopimuksen mukaanET käyttää pääosan saadusta varallisuudestakaukolämpöalan tutkimustaja akateemista koulutustaedistävän yhdyskuntien energiatekniikanlahjoitusprofessuurin rahoittamiseenja loput kaukolämpöalantutkimukseen ja kehittämiseen.60 Kuntatekniikka 3/2009

URBAANINMONINAISETMERKITYKSET● Moni muistaa vielä ajan,jolloin kaupungeissa oli asemakaava-tai kaavoitusarkkitehti.Korkeasti koulutettukaupunkisuunnittelun asiantuntijaoli arvossaan, ja hänetoli pantu paljon haltijaksi sekäsuuremmissa tai pienemmissämittakaavoissa. Kotimaan tasollaasiat koettiin voitavan hallitaaivan toisin kuin tänään. Nyt jylläävätvoimat ja vastavoimat: liikkeelläon kansainvälisiä sijoittajia,ketjuuntuneita yrityksiä ja pörssiinlistautuneita isoja rakennusliikkeitä.Ja moneen suuntaan mielisteleväyritysten tuomilla ilmoitustuotoillaelävä media.Globalisaation ja talouden mullistuksissaasiat ovat muuttuneetkovastikin. Helsingissä esimerkkinäon mm. sveitsiläisarkkitehtien ehdottamahotelli, jolle entinen apulaiskaupunginjohtajaPekka Korpinenosoitti tontin norjalaisen sijoittajanprojektissa – ilman ettävahvistettua asemakaavaa edesoli. Tarkoitus oli saada nostettamuualta omaksutulla reseptillä.Siihen kuuluu maailmallatunnettu arkkitehtitoimisto jamuodikas ns. signature architecture.Mutta sellaisilla yksittäisillätempuilla ei nykymaailmassasen ekologisine sun muineongelmine viedä Helsinkiämaailman esimerkillisimpienkaupunkien kartalle.Se, mitä urbaanilla tänääntarkoitetaan, ei myöskään olepelkkiä bulevardeja ja kahviloita,skaittaamista ja tageja. Meilletunnettu urbaani maailma onajat sitten avartunut Euroopanpääkatuja tai välimerellisiä pittoreskejarannikkokaupunkejamoni-ilmeisemmäksi. Todelliset,huimaa vauhtia kasvavatkaupungit ovatkin omanmaanosamme metropoleistakaukana. Niissä on mittaamattomiaongelmiamutta myös uskomatontapotentiaalia.Berliiniläinen RubyPress on julkaissut näitäongelmia ja potentiaalejakertailevan ja analysoivankiehtovan järkäleennimeltä Urban Transformation.Ilka ja Andreas Rubyn toimittamaa400-sivuista teosta eiihan yhdeltä istumalta lukaise.Teos tarttuu tämän päivänurbaaniin raikkaalla otteella jamonesta suunnasta. Kirjoittajatovat arkkitehteja, kaupunkisuunnittelijoita,taiteilijoita, poliitikkojaja tiedemiehiä tai -naisia.Mukana on mm. suomalainenja vastikään Otaniemessäväitellyt arkkitehti Kaarin Taipale.Tekstit perustuvat – joskinosin löyhästi – Shanghaissa2007 järjestettyyn Holcim Forumfor Sustainable Constructionon Urban Transformation-konferenssin puheenvuoroihin,joista ne on koottu ja editoitutätä julkaisua varten. Sponsorinaon esimerkillisesti toiminutsveitsiläinen Holcim Foundationfor Sustainable Construction.Teos vie meidät muun muassaChilen sosiaaliseen asuntotuotantoon,Caracasin infrastruktuuriaparantavalle köysiradalle,entisen Itä-Saksan kaupunkiuudistukseen,Singaporenturbourbanismiin ja niin edelleen.Teemat heilahtelevat globaalinja paikallisen, ekologisenja ekonomisen, julkisen jayksityisen, pysyvän ja muuttuvaisenvälimaastossa ja liepeillä.Ulkoasu on raikas ja kuvitusrunsas. Yhteensä kirjoittajia onpuolisen sataa.Antoisaa urbaania seikkailuamonella maanosalla!● Tarja NurmiIlka & Andreas Ruby:”Urban Transformation”.Ruby Press 2008, 400 s.ISBN 978-3-00-024878-8www.ruby-press.comMESTAREIKSItaidolla ja tiedolla● Suomen RakennusinsinöörienLiitto RIL:n rakentamisen historiatoimikunnassanousi 1990-luvunlopulla ajatus tutkia korkeakoulututkinnonsuorittaneiden rakennusinsinöörienmerkitystä ja asemaayhteiskunnallisessa kehityksessä.Tutkimuksen tavoitteenaoli käsitellä ajanjaksoaautonomian kaudelta viimevuosituhannen loppuun.Tutkijaksi kutsuttiin FM EsaRantamo. Hänen kirjoittamansajulkaisu Taidolla ja tiedolla– keskiajan mestareistarakennusalan diplomi-insinööreiksikäsittelee ammattikunnankehittymistäja ammatillistaroolia eri aikoina.Julkaisu ilmestyimaaliskuussaRIL:n 75-vuotisjuhlienalla.www.ril.fiOPAS ASUMIS-TERVEYDESTÄ● Asumisterveysoppaan kolmannessatarkistetussa painoksessakerrotaan seikkaperäisestiasunnoissa ja muissa oleskelutiloissaesiintyvistä terveyshaitoistaja niiden aiheuttajien tutkimisestaja tutkimustulosten luotettavastatulkinnasta.Oppaassa käsitellään mm.ilmanvaihtoa ja sisäilman laatua,huoneilman kosteutta jakosteusongelmia, rakennekosteuttaja kosteuden torjuntaa,mikrobien aiheuttamia terveyshaittoja,radonia, meluhaittoja,kemiallisia epäpuhtauksia sekähaittaeläinten tunnistamista jatorjuntaa.Kolmannessa painoksessaon tarkistettu mikrobien toksisuuttakäsittelevää lukua ja esitelläänuusia mikrobien tutkimusmenetelmiäsekä täsmennetäänesimerkein lämpötilaindeksinlaskemista.Asumisterveysopas, B5, sivuja 200,hinta 38 euroa (sis. alv. 8 %), kustantajaYmpäristö ja Terveys -lehti.www.ymparistojaterveys.fitilaukset@ymparistojaterveys.fiKuntatekniikka 3/2009 61

Kristiinankaupunkiin suunniteltu kiertoliittymä havainnekuvassa oikealla ja nykytilanne ilman kiertoliittymää vasemmalla.HAVAINNEKUVAkertoo enemmänkuin tuhat sanaa● AIRIX Ympäristö rakensi ympäristötekniikanohjelmistonalun perin omiin tarpeisiinsa.Nykyisin YTCAD-työkalu helpottaamyös kunnallisten maankäytönsuunnittelijoiden arkistaaherrusta. YTCADiä käyttää tällähetkellä 165 organisaatiota.– Suunnittelemme 95-prosenttisestiYTCAD:llä. Etenkinpaikkatietojen analysoinnissahyödynnämme Autodeskin kehittämääAutoCAD Map 3D:tä,atk-päällikkö Jouko Pääkköläkertoo.Ennen maankäytön suunnittelutarkoitti erilaisten asemakaavojen,ranta-asemakaavojentai osayleiskaavojen piirtämistä.Nykyään tehdään myösisoja yleiskaavoja sekä seudullisiastrategisia maankäytön selvityksiäja suunnitelmia.Maankäytön perussuunnitteluatehdään etupäässä 2Dtyökaluilla.– Usein teemme 3D-mallinomiin tarpeisiimme suunnittelunavuksi, kun haluamme selvittääesimerkiksi kiertoliittymäntoimivuutta, Pääkkölä kertoo.Se, kuinka paljon kunnat tilaavat3D-havainnekuvia, riippuumyös kuntataloudesta.Havainnekuvia tilataan nykyisinlähinnä vain isoista suunnitelmista.Eräs liiketoiminnan kasvavaosa on kuntien pohja- ja johtokarttojenylläpito.– Kunnilla ei enää riitä henkilöstöäkarttojen ylläpitoon.Meillä on siihen tarvittavat kalliitmittalaitteet ja ammattitaitoa,koska teemme karttatyötäniin paljon, Pääkkölä kertoo.Kaavojen tekeminen kunnilleon pitkäjänteistä työtä.– Kaavoitus ei etene niin jyrkilläsuhdannekäyrillä kuin esimerkiksitalonrakennus. Sekänousut että laskut ovat selvästiloivempia, Jouko Pääkkölätoteaa.www.airix.fiÄLYKÄS KANSISTOHANKKII TIETOA● Ulefos NV Oy – Niemisen Valimonuutuus on älykansisto, jokaon suunniteltu erityisesti vedenpinnan tason ja verkoston valvontaan.Se tarjoaa helpon tavanhankkia tietoa analysoitavaksimistä tahansa kohtaa kaivoverkostoa.Kansistoon integroidun mittausjärjestelmänelektroniikkaon hyvin suojattu. Jokaisen kannenelektroninen yksikkö on varustettuvahvalla ja pitkäikäisel-Älykannen valvontajärjestelmäon muokattavissa käyttäjäntarpeiden mukaiseksi.Hälytyksen voi laukaista mm.kannen luvaton avaaminen,liian korkea vedentaso viemärissätai minkä tahansamuun laitteeseen liitetyn anturinraja-arvon ylittyminen.lä patterivirtalähteellä. Valvontajärjestelmäkoostuu kannen sisäpuolelleasennetusta keskusyksiköstäsekä siihen liitetyistä antureistaja lähetinantennista.Laitteen rekisteröimä tietovälittyy GPRS-verkossa vastaanottajan(esim. vesilaitoksen henkilökunta,palokunta, poliisi) serverille,jonne se tallentuu myöhempäähyödyntämistä varten.Erityisen hälytysrajatiedon vastaanottoonriittää matkapuhelintai PDA-laite.www.ulefosnv.fiKiinteistönhoitoekologiseksi● Fatman Oy on tuonut Suomeenekologisen kiinteistönhoidontoimintatavan. Ns. Ekoälykonseptituottaa mittareita jatunnuslukuja, joilla kiinteistönomistajatja -käyttäjät pystyvätseuraamaan kiinteistönsä energiatehokkuutta.Kohteen ympäristökatselmuksenperusteella tehdäänyksityiskohtainen ympäristönhallintajärjestelmä,jonka avullakiinteistöt muutetaan ekologisestitoimiviksi, älykkäiksi kiinteistöiksi.Kiinteistöä koskeva tieto tallennetaansähköiseen InfoEcolog-ympäristönhallintasovellukseenympäristökäsikirjaksi, jokaon kaikkien kiinteistönpidon osapuoltenkäytettävissä reaaliaikaisesti.Ympäristökäsikirja opastaa,valvoo ja sisältää tarkat ohjeet siitä,miten ekologista kiinteistönpitoatoteutetaan energian- javedenkulutuksessa, jätteiden lajittelussaja muussa kierrätyksessäsekä ilmanvaihdossa.www.fatman.fiMUKAVUUTTAMATONPESUUN● Uudenkaupungin MeripajaOy tuo tänä keväänä markkinoillekahden metrin levyisen,kokonaan ruostumattomasta teräksestätehdyn matonpesualtaan,johon on yhdistetty mankelintelat. Teloja voi hyödyntääpesunaikaisessa maton siirrossaja loppukuivauksessa, jolloin raskainvaihe, maton nosto märkänäaltaasta, jää pois.www.meripaja.fiMatonpesualtaan pesupöytänä on kaksi käsittelemätöntä kuudentuuman levyistä Siperian lehtikuusesta höylättyä lankkua.62 Kuntatekniikka 3/2009

ENERGIANSÄÄSTÖÄTAAJUUSMUUTTAJILLA● Hausjärven taajamiin Oittiin ja Hikiälle rakennetaanseitsemän ns. itseimevää, maanpäällistäjäteveden pumppaamoa. Rakennettavallasiirtolinjalla jätevedet johdetaanRiihimäen jätevedenpuhdistamolle.– Kustannusvertailu osoitti aikanaan, ettäsiirtolinjan rakentaminen kannattaa puhdistamojenuusimisen sijaan. Hankintaa eitarvinnut kauan miettiä, koska investointisiirtolinjoihin on halvempi kuin kolmen uudenpuhdistamon rakentaminen, Hausjärvenkunnan tekninen johtaja Kari Korhonenkertoo. Muitakin hyötyjä syntyy.– Saamme taajamien lisäksi 25–30 prosenttiahaja-asutusalueiden asukkaista siirtolinjanpiiriin. Päädyimme maanpäällisiinpumppaamoihin, jotka ovat meille helpotpitää kunnossa, Korhonen sanoo.Peräkkäisillä pumppaamoilla jätevesi siirretäänpuhdistamoon. Taajuusmuuttaja onedullisin tapa säätää pumpun pyörimisnopeuskuhunkin tilanteeseen sopivaksi. Senavulla saadaan aikaan sekä pehmeä käynnistysettä pysäytys, jotka eivät rasita sähköverkkoa,putkistoa tai mekaniikkaa. Lisäksitaajuusmuuttajakäyttö säästää energiaa.Jopa 60–70 prosenttia pumppaamojenelinkaarikustannuksista on energiakustannuksia.Hausjärven kunta laskee saavansataajuusmuuttajien investointikustannuksettakaisin alle puolessa vuodessa sekä liittymämaksuillaettä energiansäästöillä.www.flowtech.fiwww.vem.fiHausjärven itseimeytyvää jätevedenpumppaamoa esittelevät toimitusjohtajaSimo Rantanen (vas.) pumppaamot toimittaneestaFlowTech Oy:stä ja myyntijohtajaTimo Koskinen pumppaamonkaikki moottorikäytöt toimittaneestaVEM motors Finland Oy:stä.PAROC® art -elementti on syntynyt yhteistyössä taiteilija Jan-Erik Anderssoninkanssa. Andersson on antanut oman näkemyksensä ornamentiikan käyttämisestäkevytelementtirakentamisessa.Ornamentiikkaakevytelementeissä● Paroc Panel Systemin kehitystyötuotedesignissa jatkuu.PAROC® print -elementtion teknisiltä ominaisuuksiltaanmuita PAROCelementtejävastaava. Tämänlisäksi se antaa suunnittelijoillevapauden tehdä pinnastaminkä näköisen tahansa.– Print-elementin avullavoimme palauttaa taiteen jaornamentiikan merkityksenarkkitehtuurissa ja esittää,kuinka rakennus voi ja saaolla kaunis. Elementtiin voipainaa minkä tahansa kuvantai kuvion, joten taivason todellakin rajana suunnittelussa,kehitysjohtajaDick Karlsson sanoo.PAROC-elementit ovatpalamattomia, ja ne onluokiteltu euroluokkaanA2-s1,d0. Osastoivina rakenteinaelementeillä saavutetaanneljän tunnin palonkestävyys.www.paroc.fi/printSPU eristeitä käytetään sekä uudis- että korjausrakentamisessamuun muassa matalaenergia- japassiivirakennuksissa. Kuvassa Valkeakosken asuntomessuillerakentuva passiivitalo eristevaiheessa.KERROSTALOTpassiivitalojenluokkaan● Uudella menetelmällävanhoista kerrostaloistavoidaan tehdä energiatehokkaitajulkisivuremontinyhteydessä. Energiasaneerausvoidaan tehdä kerrostaloonsen julkisivumateriaalistariippumatta. Uudenmenetelmän ansiostavanhan kerrostalon seinätvoidaan muuttaa U-arvoiltaanjopa passiivitalon vaatimustenmukaisiksi.SPU Systems Oy:n ratkaisunavulla kerrostalonseinärakennetta voidaanmuuttaa julkisivusaneerauksenyhteydessä siten,että seinän lämmöneristävyysparanee samanpaksuisellarakenteella jopakaksin- tai kolminkertaiseksi.Koska rakenteidenpaksuus ei kasva, saneerausei vaadi kalliita leventämisiäsokkeliin ja räystäsrakenteisiin.U-arvoiltaan tehokasseinärakenne saadaan aikaanmm. vaihtamalla kerrostalonbetonisisäkuorenpäällä oleva vanha eristelämmöneristävyydeltäänmoninkertaisesti tehokkaampaanpolyuretaanieristeeseen.Kerrostalon saneeraaminenkokonaan passiivi-tai matalaenergiarakennukseksivaatii seinärakenteidenlisäksi muidenrakenteiden ja laitteiden,kuten ikkunoiden ja ilmanvaihdonmuuttamistaenergiatehokkaammiksi.Rakennusten lämmityksenarvioidaan aiheuttavanSuomessa yli kolmasosanmaan vuosittaisista kasvihuonepäästöistä.www.spu.fiKuntatekniikka 3/2009 63

RambollFinland OyPetri RintalaJukka Ristikartano Tomi Lahti Jouni SalminenVille RantalaHanna KalkkinenPöyry OyjTommiItkonen Jouni LehtomaaMarkoTurkkiVesa RaimesaloJukka RusilaElina MännikköJussi KorpinenNRG NordicRenovationTuomo TolsaKatja NyholmMarkus MuukkaYmpäristöministeriöTimoTannisen SYKE:nmerikeskusPetriSuuronen Kari Kuntsi Olli OosiPetra TammistoLiisaPoussa Juha Kangasniemi,Markku NieminenSuomenKylmäliikkeidenLiitto ryPetri HannulaLassila & TikanojaOyjJuha KokkoTiia SuontaustaUlla EronenJan TakkinenRambollAnalytics OyMikko OksanenSamuli RantanenLiikenne- javiestintäministeriöHarriPursiaisen 64Kuntatekniikka 3/2009

Vuoden pyöräilijäHannu-PekkaBjörkmanAirix Ympäristö OyNiinaHeinoTimo JokelainenValtteriMännistöAnu LämsäJouniHyypiäKeijo VerronenKimmo VähäjylkkäKarittaLaitinenrekrylöytää pätevät tekijätJÄTÄ ILMOITUS AVOIMESTA TYÖPAIKASTA SUORAAN TOIMITUKSEEN:sähköpostilla asiakaspalvelu@kuntalehti.fi tai verkkosivujen lomakkeella www.kuntalehti.fiPuhelinnumero on (09) 771 2442Kuntatekniikka 3/2009 65

Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitälähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumiavuonna 2009 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.tapahtumakalenteri2009Teknisten lautakuntienkoulutuspäivätUseita tilaisuuksia huhti-lokakuussa 2009www.efeko.fiIlmastonmuutoksen ABC22.4.2009, Helsinkiwww.efeko.fiVesihuoltolaitosten hallintojatalousseminaari22.–23.4.2009 Helsinkiwww.vvy.fiKaavoitusjohdonneuvottelupäivät23.–24.4.2009 Helsinkiwww.efeko.fiRakennuttamisen johtaminenJuridiikkapäivä29.4.2009 Helsinkiwww.kiinko.fi/koulutus/kurssitProsessien johtaminen jahallinta yhdyskuntasuunnittelussa4.–5.5.2009 Espooeeva.mynttinen@tkk.fiKuntapäivät6.–7.5.2009 Jyväskyläwww.kunnat.netVesihuoltolaitostenhallintopäivä7.5.2009 Oulu, 12.5.2009 Jyväskylä,14.5.2009 Helsinkiwww.vvy.fiStone+tec 200920.–23.5.2009 Nürnbergwww.stone-tec.comYhdyskuntatekniikka YT 0927.–29.5.2009 Tamperewww.yhdyskuntatekniikka.fiKommunaltekniska dagar27.–28.5.2009 Tammerforswww.kommunerna.net/kurserKuntatekniikan päivät28.–29.5.2009 Tamperewww.kuntatekniikka.fiALANSA YKKÖNENMaankäyttö- ja rakennuslaki4.–5.6.2009 Helsinkiwww.efeko.fiLiikelaitoskonferenssiOsakeyhtiökonferenssi10.–12.6.2009 Helsinki-Tukholma-Helsinkiwww.efeko.fiAsuntomessut10.7.–9.8.2009 Valkeakoskiwww.asuntomessut.fi16th IFME World Congresson Municipal Engineering6.–10.9.2009 Melbournewww.ipwea.org.au/melb2009Kuntamarkkinat9.–10.9.2009 Helsinkiwww.kuntamarkkinat.fiLautakuntapäivät1.–3.10.2009 Helsinki-Tukholma-Helsinkiwww.efeko.fiLiikenne ja maankäyttö7.–8.10.2009 Helsinkiwww.efeko.fiEntsorga-Enteco 200927.–30.10.2009 Kölnwww.entsorga-enteco.deKunnossapitokongressi28.–29.10.2009 Tamperewww.expomark.fi/teollisetpalvelutPaikkatietomarkkinat3.–4.11.2009 Helsinkiwww.maanmittauslaitos.fi/paikkatiedot3/2009Varkaus ulkoistaaja säästää puolisenmiljoonaa sivu 12Mäntsälän energiapihijäähalli kovassakäytössä sivu 22VesistölämpöPalkittu on urheiluopistollehyväPäiviKauppinen-Ketojaratkaisu, on neljän Marko kunnanrakennustarkastaja.sivuRuti sanoo.20Kartonkitehdas lopetti – puhdistamoja lämpölaitos jäivät tyhjän päällesivulla 36Biokaasu imeytyyenergiaksi Salonjäteasemalla sivu 42Sähkökatko voilamauttaa Suomennopeasti sivu 55sivu 6LAMA IS KIJuankoskenkuntatekniikkaan2009Honkapuistontie 95, 28430 PoriKunFo tietää!www. kuntatekniikka.fion yhteinen verkostomme,josta löydät mm. tuoreimmatuutiset ja tapahtumat,rekryfoorumin, matkapalvelujaja kuvapankin.Tilaa Kuntatekniikka!Tilaa Kuntatekniikan vuosikertajatkuvana kestotilauksena69 euroa. Saat kaupan päälletoukokuussa 2009 ilmestyvänVesihuollon osto-oppaan.Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus(8 numeroa) maksaa78 euroa, irtonumero 8,50 euroa.Tilauksen ja osoitteenmuutoksenvoi hoitaa kätevimmin os.http://lehti.kuntatekniikka.fiasiakaspalvelu@kuntatekniikka.fitai puh. (09) 771 2442.66Kuntatekniikka 3/2009

Tarkatlaitos ja kuntasääasemat,ukkostutkaimet,tuulimittarit.www.sito.fiSITO on liikenteen, ympäristön jainfran suunnittelu- ja asiantuntijapalvelujatuottava moniosaaja.Palvelutarjontamme kattaakonsultoinnin, suunnittelun,rakennuttamisen ja tietotekniikan.Espoo • Kouvola • Kuopio • Lappeenranta • Rovaniemi • TampereLIIKENNEJÄRJESTELMÄ • LIIKENTEEN HAL-LINTA • LIIKENNETURVALLISUUS • JOUKKO-LIIKENNE • LOGISTIIKKA • PROJEKTINJOHTOAlueidenkäyttö ja arkkitehtuuriGeotekniikka ja kenttätutkimuksetGeotieteellinen konsultointiKalliorakennus-, rakenne- jatunnelisuunnitteluKaukokartoitus ja GIS-konsultointiLiikenteen konsultointiMaisema- ja vihersuunnitteluPaikkatietopalvelutSiltasuunnitteluTie-, katu- ja ratasuunnitteluVesi- ja ympäristötekniikkaYmpäristökonsultointiPöyry Environment OyPöyry Infra OyJaakonkatu 3, 01620 VantaaPuh. 010 33 11www.environment.poyry.fiwww.infra.poyry.fiI N S I NÖÖR I T O I M I S T OLIIDEA OYwww.liidea.fi08-8810300LAADUKASTA OSAAMISTAYHTEISTYÖKYKYISESTIYHDYSKUNTATEKNIIKANASIANTUNTIJARatapihantie 11, PL 114, 00521 HELSINKIPuh. (09) 8565 3800,faksi (09) 8565 3850Lohjan toimisto, Nummentie 71 A,faksi (019) 31274www.finnmap-infra.fiYMPÄRISTÖTEKNIIKAN ASIANTUNTIJAGolder Associates OyHelsinki · Oulu · Tampere · Turkupuh. (09) 5617 210 www.golder.fi• Pilaantuneen maaperän ja pohjavedentutkiminen ja kunnostus• Jäteluokitukset• Kaatopaikkakelpoisuusarvioinnit• Hyötykäyttöarvioinnitmaanrakentamisessa• Vesistöjen ja ranta-alueidensedimenttitutkimukset ja kunnostus• Ympäristöriskien arvioinnit• Vanhojen kaatopaikkojenkunnostussuunnitteluKotimaiset, energiaa säästävätAIRIT-ilmastimetMIXIT-sekoittimetWaterixilta kokonaispalveluna järjestelmiensuunnittelu, asennus, huolto, etävalvonta jatarvittaessa vuokraus.WWW.WATERIX.COM• rakennuttamispalvelut• vesihuollon projektinhoito• palveluhankintojen kilpailutus• lietteen jatkokäsittelyhankkeet• valmiussuunnitteluKuntatekniikka 3/200967