Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi

YMPÄRISTÖ■ Ilmastonmuutosta hillitsevättoimet, kuten päästökauppa,johtavat toivottuun tulokseenvain jos ne saavat tukeamuista talous- ja yhteiskuntapoliittisistatoimista.Tämä käy ilmi PEERin (Partnershipfor European EnvironmentalResearch) raportissa.Raportin mukaan eurooppalainenilmastopolitiikkavoi olla tehokastavain jos se valtavirtaistetaan.Ilmastonsuojeluon otetettavahuomioon myös niillä aloilla, joidenpäätehtävät eivät liity ilmastonmuutoksenhillintään tai siihensopeutumiseen – esimerkiksiverotuksessa, liikenteessä jamaankäytön suunnittelussa.Raportin pääkirjoittaja, erikoistutkijaPer Mickwitz Suomenympäristökeskuksesta, toteaailmastonmuutoksen hillitsemiseenja siihen sopeutumiseentähtäävien toimien päätyneenviime vuosina yhä useampiinhallitusohjelmiin ja strategiaohjelmiin.Paljon enemmän pitäätehdä. Vuotuiset tulo- ja menoarviot,ympäristövaikutusten arvioinnitja kaavoitus ovat esimerkkejäjo käytössä olevistadynnettyä konkreettisiksi varautumisenvälineiksi.Tutkimustiedon välittyminenkäytännön suunnitteluun on tärkeäosa sopeutumista. Oulussa jaRovaniemellä yhteys paikallistenyliopistojen ja ilmastonmuutokseenkiinnittyneiden muiden toimijoidenvälillä tuntuu toimivansuhteellisen hyvin. Myös Varsinais-Suomenalueella Turun yliopistonkoordinoima aluetasonympäristötoimijoiden verkostokertoo siitä, että alueelliset toimijattukeutuvat helposti omanalueensa yliopistoihin ja muihinkinoppilaitoksiin.Kaikilla alueilla tilanne ei oleyhtä hyvä. Tästä seuraa kysymyssiitä, miten sopeutumisstrategiatetenevät sellaisilla alueilla, joillaei ole paikallisia tai alueellisiatiedon tuottajia eikä t&k-hanketoimintaa.Toinen kysymys on,käynnistyvätkö strategiat näilläalueilla lainkaan – vai vasta pakonedessä, jos proaktiiviseen toimintaanei ole edellytyksiä?Alueellisen yhteistyön lähtökohtanaulkopuolinen pakko eiaina ole paras mahdollinen lähtökohta.Kunnille ja alueille tulisitarjota porkkanoita ilmastoyhteistyönkehittämiseen. Ainakinmielipideilmasto on ilmastonmuutokselleotollinen. Readnet-hankkeenkeskustelut osoittivat,että sopeutumistoimille ja-tiedolle on kasvava ”sosiaalinentilaus”, samoin sopeutumisprosessienosaamiselle ja johtamiselle.ILMASTOTAVOITTEILLE TUKEAMAANKÄYTÖSTÄtoiminnoista, joilla kirjoittajat uskovatolevan potentiaalia myösilmastopoliittisina välineinä.Raportissa arvioidaan ilmastopolitiikanvaltavirtaistamistakuudessa Euroopan maassakansallisella ja paikallisella tasollasekä politiikan avainsektoreillakuten energia- ja liikennepolitiikassa.Seuraava PEERin raportti, jokakäsittelee ilmastonmuutoksenkansallisia sopeutumisstrategioitaeri Euroopan maissa, julkaistaantoukokuussa 2009.www.peer.euIlmastonmuutos hallintaan■ Ilmastonmuutoksen seurauksiinvaraudutaan tulvariskejä kartoittamallaja tulvasuojelua tehostamalla.Maa- ja metsätalousministeriöllejättämässään ehdotuksessatulvariskityöryhmäesittää tulvariskien hallintasuunnitelmiaherkille alueille. Kuntaliittokiirehtii lainsäädäntöä tulvariskienhallinnan rahoituksenturvaamiseksi.Kuntaliitto pitää hyvänä tulvariskityöryhmänehdotusta siitä,että kunnalle annettaisiin tietyissätilanteissa mahdollisuus ryhtyätoimenpiteisiin alueen suojaamiseksisilloin, kun suojaamista eiole mahdollista tai tarkoituksenmukaistahoitaa kiinteistökohtaisesti.Kustannukset voitaisiin periäkiinteistönomistajilta.– Valtion on turvattava riittävärahoitus tulvariskien hallinnanedellyttämiin toimenpiteisiin. Lisäksitulvavahinkojen korvaamistakoskeva lainsäädäntö on syytäsaada ajan tasalle. Kuntien onpuolestaan otettava huomioontulvat ja muut ilmastonmuutokseenliittyvät ilmiöt kaavoituksessaanja rakennusjärjestyksissään,sanoo Kuntaliiton lakimies UllaHurmeranta.Tulvariskityöryhmän esityspohjautuu muun muassa Euroopanunionin tulvadirektiiviin. Tulvariskienhallintasuunnitelmiavarten laadittavat alustavat tulvariskikartatja tulvavaarakartatovat tarpeen. Vesistöjen ja merenrannikonosalta suunnittelustavastaa alueellinen ympäristökeskusja hulevesitulvien osaltakunta. Merkittävät tulvariskialueetnimeää maa- ja metsätalousministeriö,hulevesitulvien osaltakohteet nimeää kunta.Tulvavahinkojen vakuuttamistakoskeva lainsäädäntöehdotusei ole edennyt. Siksi valtion maksamiatulvavahinkojen korvauksiakoskevat säännökset on tarkistettavasiten, että ne koskevatkaikkia tulvatyyppejä.Neuvonta järjestettäväkattavastiAlueellinen ja paikallinen neuvontaon Kuntaliiton mielestäyksi tärkeimmistä välineistä hallituksenpitkän aikavälin ilmasto-ja energiastrategian toteuttamisessa.Energia-insinööri KaleviLuoma painottaa tiedon merkitystä.– Neuvontaa ei voi jättää kaupallistentoimijoiden tai yksittäistenjärjestöjen tehtäväksi. Kunnat,kuntalaiset ja pk-yrityksettarvitsevat puolueetonta käytännöntietoa päästöjen vähentämismahdollisuuksistaja energiansäästöstä.Näin syntyy tuloksiaja vältytään virheinvestoinneilta.Samalla edesautetaan uusiaelinkeinomahdollisuuksia jaosaaminen lisääntyy.– Ilmastonmuutoksen nimissätehtävien ratkaisujen on perustuttavaoikeaan, tutkittuun tietoonja valtion täytyy huolehtia,että sellaista tietoa on helpostitarjolla.Sopiminen on vaihtoehtoenergiansäästölailleKalevi Luoma korostaa myöskuntien energiatehokkuussopimustenja energiaohjelmien ensisijaisuuttavaihtoehtona suunnitteillaolevalle julkisen sektorinenergiasäästölaille. Lailla velvoitettaisiinns. energiapalveludirektiivinnojalla sopimusmenettelyjenulkopuoliset kunnat ja kuntayhtymätasettamaan energiansäästötavoitteet,tehostamaanenergiankäyttöään ja raportoimaansiitä viranomaiselle.– Sopimuspohjaiseen energiansäästöönliittyvä harkinnanvarainentuki kannustaa kuntiaaktiiviseen toimintaan ilmastonmuutoksenhillitsemiseksi – lakipuolestaan velvoittaisi siihen.Lämmön ja sähkön tuotantoratkaisujenhajauttaminen jamonipuolisuus on koko maankannalta tärkeää. Taajamiin keskittyvissäaluelämpöjärjestelmissämahdollisuus paikallisten uusiutuvienenergialähteiden hyödyntämiseenlisääntyy.– Puupolttoaineiden kuljetusmatkatlyhenevät ja sähköntuotannonrakenne monipuolistuu,kun lämpöä ja sähköä tuotetaansamassa voimalaitoksessa. Esimerkiksituulivoima on liitettävissäsähköverkkoon kaikkialla, KaleviLuoma toteaa.Kuntatekniikka 3/200931