Esse 34/2012 (pdf) - Espoon seurakuntasanomat
Esse 34/2012 (pdf) - Espoon seurakuntasanomat
Esse 34/2012 (pdf) - Espoon seurakuntasanomat
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
4 esse ❘ 23.8.<strong>2012</strong> Uutiset esse.toimitus@kotimaa.fi<br />
LUKIJOILTA esse.lukijoilta@kotimaa.fi<br />
23.8.<strong>2012</strong> ❘ esse 5<br />
Kirkollisvero<br />
keskimäärin<br />
205 euroa<br />
Suomen evankelisluterilaisen<br />
kirkon jäsenet maksoivat<br />
vuonna 2011 kirkollisveroa<br />
keskimäärin 205 euroa. Summa<br />
on viisi euroa edellisvuotta<br />
suurempi.<br />
Kirkon verotulot kasvoivat<br />
vuonna 2011 edellisvuoteen<br />
verrattuna. Tämän vuoksi jäsentä<br />
kohti lasketut kirkollisverotulot<br />
vähenivät 43 seurakunnassa,<br />
kun vuotta aikaisemmin<br />
vähenemistä tapahtui<br />
228 seurakunnassa.<br />
Alin kirkollisveroprosentti<br />
1,0 oli pääkaupunkiseudun<br />
sekä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymissä.<br />
Verotuloilla<br />
painotettu tuloveroprosentti<br />
oli koko kirkossa 1,33 prosenttia.<br />
Velkalinja<br />
on pahoin<br />
ruuhkautunut<br />
Takuu-Säätiön valtakunnalliseen<br />
neuvontapuhelimeen<br />
Velkalinjaan on elokuun puoliväliin<br />
mennessä tullut lähes<br />
18 000 soittoa. Se on enemmän<br />
kuin koko viime vuonna,<br />
jolloin soittoja oli noin 17<br />
000.<br />
Vain viidennekseen soitoista<br />
on pystytty vastaamaan.<br />
Neuvontaa on saanut<br />
noin 3 000 soittajaa.<br />
Valtaosalla soittajista on<br />
velkakierteen taustalla vaikea<br />
ja usein yllättävä elämänmuutos.<br />
Velkaongelmat ovat saaneet<br />
alkunsa tai pahentuneet<br />
esimerkiksi eron, sairauden,<br />
työllistymisongelmien tai yritystoiminnan<br />
vaikeuksien<br />
vuoksi.<br />
Kirja Suomen<br />
kirkollisista<br />
vaikuttajista<br />
Suomalaisen Kirjallisuuden<br />
Seuralta ilmestyy teos suomalaisen<br />
kirkkohistorian vaikuttajien<br />
elämäntarinoista.<br />
Itä-Suomen yliopiston kirkkohistorian<br />
professori Hannu<br />
Mustakallion toimittama valikoima<br />
alkaa Pyhästä Henrikistä<br />
ja päättyy nykyajan teologisiin<br />
ja uskonnollisiin vaikuttajiin.<br />
Yli kuusisataasivuinen Kirkollisia<br />
vaikuttajia Pyhästä<br />
Henrikistä nykypäivään sisältää<br />
140 kirkollisen vaikuttajan<br />
pienoiselämäkerrat.<br />
Teoksessa esitellään<br />
myös kirkon uusien työmuotojen<br />
ja näkemysten kehittelijät<br />
sekä uskonnollisen kirjallisuuden,<br />
kirkkomusiikin, virsirunouden<br />
ja kirkkoarkkitehtuurin<br />
edustajat.<br />
Tapiolassa asuu paljon senioreita<br />
Markku Mattila<br />
• Vasta ilmestyneen väestötilaston<br />
mukaan <strong>Espoon</strong><br />
väestönlisäys oli viime vuonna<br />
suurempaa kuin moneen<br />
vuoteen. Kaupungin asukasluku<br />
lisääntyi vuonna<br />
2011 lähes 4500 henkilöllä ja<br />
oli kuluvan vuoden alussa yli<br />
252 000 henkeä.<br />
Aiemmin 2000-luvulla<br />
väkimäärä on kasvanut yli<br />
4000 hengellä vain vuosina<br />
2005 ja 2002. <strong>Espoon</strong> suuralueista<br />
väkimäärä lisääntyi<br />
eniten Vanha-Espoossa ja<br />
Suur-Matinkylässä. Vähiten<br />
asukasluku kasvoi Suur-<br />
Kauklahdessa.<br />
Kauniaisten väkiluku<br />
kasvoi reilun sadan ihmisen<br />
verran ja oli nyt 8800 henkilöä.<br />
<strong>Espoon</strong> seitsemästä suuralueesta<br />
väkimäärältään<br />
suurimpana jatkoi Suur-Leppävaara<br />
yli 62 000 asukkaallaan.<br />
Yli 65-vuotiaiden osuus kasvoi<br />
hieman kaikilla suuralueilla.<br />
Eniten heitä asui Suur-<br />
Tapiolassa ja toiseksi eniten<br />
Suur-Matinkylässä. Pienimpänä<br />
ikäryhmän osuus oli<br />
• Opastettu hautausmaakierros<br />
tarjoaa läpileikkauksen<br />
<strong>Espoon</strong> historiasta.<br />
Tämän viikon lauantaina<br />
vietetään Espoo-päivää.<br />
Seurakunnat tarjoavat<br />
muun muassa kaksi opastettua<br />
kierrosta <strong>Espoon</strong> tuomiokirkkoon<br />
ja sitä ympäröivälle<br />
hautausmaalle.<br />
Oppaana toimii Maija-<br />
Liisa Kaistila, joka on kirkkoa<br />
ja hautausmaata esittelevistä<br />
vapaaehtoisista kokenein<br />
ja perehtynein.<br />
Hautausmaakierros ei tarjoa<br />
montaa valtakunnallisen<br />
kuuluisuuden viimeistä leposijaa.<br />
Sen sijaan monet paikalliset<br />
vaikuttajat, esimerkiksi<br />
autonomian ajan kirkkoherrat<br />
tulevat tutuiksi. Keskeisiä<br />
kohteita ovat sankarihauta,<br />
Karjalaan jääneiden muistomerkki<br />
ja uurnalehto.<br />
Kaistila löytää kivistä ja<br />
rautaristeistä puhuttelevia<br />
tarinoita entisajan elämästä.<br />
Joskus opastettavillakin on<br />
Oman ikäluokkansa edustajat. Esa Rantahakala (vas.), Kyösti Juutilainen ja Reino Oivo muodostavat<br />
Pohjois-<strong>Espoon</strong> eläkkeensaajien laulutrion.<br />
tuliaisina uutta tietoa.<br />
”Vanhat espoolaiset ovat<br />
olleet aarreaitta. Olen saanut<br />
heiltä arvokkaita kommentteja,<br />
lisäyksiä ja kirjoittamatonta<br />
tietoa.”<br />
Pohjois-Espoossa ja Vanha-<br />
Espoossa.<br />
Alle kouluikäisten osuus<br />
ei muuttunut prosentuaalisesti<br />
edellisvuoteen verrattuna.<br />
Suhteessa eniten<br />
0–6-vuotiaita asui Suur-<br />
Kauklahdessa ja Pohjois-<br />
Espoossa. Pienimpänä heidän<br />
osuutensa oli Suur-Tapiolassa.<br />
Myös kouluikäisten<br />
lasten ja nuorten osuus<br />
pysyi suhteellisesti samana<br />
kuin aiemmin. Työikäisten<br />
(20–64-vuotiaiden) osuus<br />
sen sijaan oli pienentynyt.<br />
Naisia asui Espoossa aavistuksen<br />
enemmän (50,7<br />
prosenttia) kuin miehiä (49,3<br />
prosenttia). Miesvaltaisinta<br />
aluetta oli Suur-Kauklahti<br />
ja naisvaltaisinta Suur-Matinkylä.<br />
Vieraskielisten osuus jatkoi<br />
kasvuaan kaikkialla<br />
kaupungissa. Muita kuin<br />
Sukellus historiaan Espoo-päivänä<br />
• Koko perheen komediaseikkailua<br />
Ella ja kaverit on<br />
kuvattu Espoossa. Kuvauspaikkoina<br />
ovat muun muassa<br />
Thorstorp Leppävaarassa<br />
sekä Gumbölen kartano. <strong>Espoon</strong><br />
keskuksen virastotalo<br />
on joulukuun 28. ensi-iltansa<br />
saavassa elokuvassa Ellan<br />
ja hänen luokkakavereidensa<br />
uusi koulu.<br />
Espoolaisia on elokuvassa<br />
mukana näyttelijöinä ja<br />
avustajina sekä työntekijöinä<br />
ja yrityksinä.<br />
”Espoo lähti innovatiivisesti<br />
miettimään rooliaan<br />
osana elokuvatuotannon<br />
elinkeinoa. Ella toimii hyvänä<br />
pilottihankkeena selvitystöiden<br />
pohjaksi”, sanoo<br />
tuottaja Laura Salonen<br />
Snapper Filmsistä.<br />
”Yhteistyö kaupungin<br />
kanssa on sujunut kaikin<br />
puolin hyvin. Kaupungin<br />
organisaatiosta on löytyneet<br />
yhteyshenkilöt helposti, ja<br />
hanke on otettu positiivisesti<br />
vastaan.”<br />
Hyvä arki, hyvä koulu ja<br />
oma opettaja ovat Ellan ja<br />
kavereiden maailmaa.<br />
”Oikeaa ympäristöä etsittäessä<br />
<strong>Espoon</strong> kaupunki valikoitui<br />
luontevasti kuvauspaikaksi<br />
ja yhteistyökumppaniksi”,<br />
Salonen sanoo.<br />
Jukka-Pekka Niskanen<br />
Kävijä löytää Tuomiokirkon hautausmaalta hiljaisuutta, jota liikenteen melu ei riko. Opastetut Espoopäivän<br />
kierrokset alkavat klo 10 ja 11.<br />
suomen- tai ruotsinkielisiä<br />
oli kuluvan vuoden alussa<br />
lukumäärällisesti jo 26 000<br />
henkeä, mikä tarkoittaa 10,3<br />
prosenttia kaikista espoolaisista.<br />
Yleisimpiä äidinkielenä<br />
puhuttuja vieraita kieliä olivat<br />
vanhaan tapaan venäjä,<br />
viro, englanti, somali ja kiina.<br />
Suurimpana vieraskielisten<br />
osuus oli Vanha-Espoossa<br />
ja pienimpänä Pohjois-Espoossa.<br />
Myös ulkomaiden kansalaisten<br />
määrä oli lisääntynyt<br />
vuoden aikana. Heitä<br />
oli vuoden <strong>2012</strong> alussa 18 800<br />
henkeä eli 7,4 prosenttia espoolaisista.<br />
Yli puolet heistä<br />
oli jonkin Euroopan maan<br />
kansalaisia. Toiseksi eniten<br />
oli Aasiasta tulleita ja kolmanneksi<br />
eniten Afrikasta<br />
muuttaneita.<br />
Ulkomaiden kansalaisten<br />
osuudet väestöstä olivat suurimpia<br />
Vanha-Espoossa ja<br />
Suur-Matinkylässä. Pienimpänä<br />
heidän osuutensa olivat<br />
Pohjois-Espoossa ja Suur-Tapiolassa.<br />
Noora Melaanvuo<br />
Hautausmaa alkoi kasvaa<br />
tuomiokirkon ympärille,<br />
kun vainajien hautaaminen<br />
kirkon lattian alle kiellettiin<br />
vuonna 1773. Pitäjän kasvaessa<br />
suurkaupungiksi hautausmaata<br />
on laajennettu<br />
kahdesti 1800-luvun aikana<br />
ja neljä kertaa 1900-luvulla.<br />
Vielä vuonna 1909 seurakuntalaiset<br />
tekivät laajennuksen<br />
talkootyönä: talolliset<br />
ajoivat hiekkaa pappilan<br />
sorakuopalta ja jalkamiehet<br />
rakensivat kiviaitaa.<br />
Kävelymatkan päässä <strong>Espoon</strong><br />
keskuksesta sijaitseva<br />
tuomiokirkko on <strong>Espoon</strong><br />
vanhin keskiaikainen rakennus,<br />
jolla on ikää yli 500<br />
vuotta. Alkuperäisestä kirkosta<br />
ovat jäljellä itä- ja länsiosat.<br />
Keskiaikaiset maalaukset<br />
ovat näkyvissä. Kirkon keskeiseen<br />
uskonsisältöön liittyvä<br />
kuvasto on maalattu<br />
kirkon kuoriin. Länsipuolen<br />
seinissä kuvataan legendoja<br />
ja moraliteetteja, joilla kansaa<br />
opetettiin elämään ojennuksessa<br />
ja nuhteessa.<br />
”Kirkkotaide on ollut ensimmäinen<br />
julkinen taide,<br />
jonka sen ajan ihmiset näkivät.<br />
Nyt kuvat näyttävät haalistuneilta,<br />
mutta ne maalattiin<br />
hehkuviin väreihin”,<br />
Maija-Liisa Kaistila sanoo.<br />
Taneli Kylätasku<br />
Ella ja kaverit -elokuvaa tehdään Espoossa<br />
Elokuva perustuu Timo<br />
Parvelan suosittuihin Ellakirjoihin.<br />
Ella ja kaverit -elokuva<br />
perustuu vuonna 2008<br />
julkaistuun Ella ja Äf Yksi<br />
-kirjaan. Salonen lupaa, että<br />
Ellan ja ystävysten seikkailu<br />
saa niin lapset kuin aikuisetkin<br />
hykertelemään, mutta<br />
osuu nauruhermon lisäksi<br />
myös ajan hermolle.<br />
Ohjaaja Taneli Mustonen<br />
debytoi Ella-filmillä kokoillan<br />
elokuvan ohjaajana. Tuotannosta<br />
vastaa Juha Wuolijoki<br />
ja Snapper Films, jonka<br />
edellinen koko perheen elokuva<br />
Joulutarina oli ilmestyessään<br />
vuoden katsotuin kotimainen<br />
elokuva. Se on yhä<br />
kautta aikain laajimmalle levinnyt<br />
suomalainen näytelmäelokuva.<br />
Elina Raunio<br />
Mielipide<br />
Hyvät mielipide kirjoittajat! <strong>Esse</strong>n Lukijoilta-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä<br />
pitkiä mielipide kirjoituksia. <strong>Esse</strong>, Lukijoilta, PL 200, 02771 Espoo. esse.lukijoilta@kotimaa.fi.<br />
Keskustelua myös netissä www.esse.fi > keskustelu. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä<br />
tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.<br />
Lahnuksen ampumaradan puolesta<br />
Hyvä, että asioista keskustellaan,<br />
ja vastaankin osaltani<br />
pienimuotoisen ammunnan<br />
harrastajana kirjoitettuun<br />
tekstiin.<br />
Ampumarata sai juuri<br />
pitkäaikaisen ympäristöluvan,<br />
jossa mm. mainittiin,<br />
että alue kuuluu Helsinki-<br />
Vantaan lentoaseman lentomelualueeseen.<br />
Mistään<br />
luonnonrauhaisesta erämaa-alueesta<br />
siis ei ole kyse.<br />
Haluaisin myös tiedustella,<br />
kuinka moni nyt radasta<br />
valittava on asunut<br />
paikalla ennen rataa? Jos on<br />
Esteetön kulku Tapiolan kirkkoon on turvattava<br />
Hartaudet kunniaan<br />
Seurakunnan perhekerhoon<br />
osallistunut äiti närkästyi,<br />
kun ohjaaja piti loppuhartauden.<br />
”Miksi täällä<br />
on tällaista, ei me tänne rukoilemaan<br />
olla tultu!”<br />
Äidillä on oikeus mielipiteeseensä,<br />
mutta niin<br />
myös seurakunnalla on oikeus,<br />
ja mielestäni myös<br />
velvollisuus, järjestää hartauksia.<br />
tullut lähelle rataa, niin se<br />
on ollut oma valinta.<br />
Ampuma-aseet ja ampumaurheilu<br />
ovat olleet suuressa<br />
negatiivisessa julkisuudessa<br />
viime aikoina.<br />
On tärkeää, että myös<br />
Espoossa säilyy mahdollisuus<br />
harrastaa esimerkiksi<br />
haulikkoammuntaa ja siten<br />
kehittää vastuullista ja yhteisöllistä<br />
ampumatoimintaa.<br />
Jos Lahnuksen radalle<br />
tulee entistä tiukemmat<br />
käyttörajoitukset – tai pahimmassa<br />
tapauksessa rata<br />
Tapiolassa on käynnissä raju<br />
uudisrakentaminen. Liikekeskus<br />
ja keskeiset liikenneväylät<br />
uusitaan ja kevyen<br />
liikenteen reittejä suunnitellaan<br />
toimiviksi ja esteettömiksi.<br />
Esteettömyys ja julkisten<br />
rakennusten tavoitettavuus<br />
ovat arvoja, joihin Espoo<br />
on vahvasti sitoutunut.<br />
Tämän vuoksi ihmetyttääkin,<br />
miksi Tapiolan kirkon<br />
tontille kulkua ollaan suunnittelemassa<br />
entistä hankalammaksi.<br />
Tapionraittia kirkon eteläpuolella<br />
on käytetty saattoliikenteeseen<br />
kirkon pääovelle.<br />
Nyt suunnitelmissa<br />
on rauhoittaa Tapionraitti<br />
kokonaan kevyelle liikenteelle.<br />
Saattoliikennettä<br />
kaavaillaan kirkon takapihan<br />
kautta tapahtuvaksi.<br />
Samalla suunnitteilla on takapihan<br />
entistä tehokkaampi<br />
käyttö parkkipaikkana.<br />
Yhtälö ei vaikuta kovin<br />
toimivalta. Kirkon takapiha<br />
on ahdas ja parkkipaikan<br />
ollessa täynnä, ei tilaa<br />
jää kuin kapealle ajoväylälle.<br />
Portti kirkon pihalle on<br />
yhden auton levyinen eikä<br />
liikenne kapealla Kirkkopolulla<br />
ole sujuvaa.<br />
Saattoliikenne lisääntyy<br />
tulevina vuosina, kun kirkkokansa<br />
ohjataan maanalaiseen<br />
pysäköintihalliin. Sieltä<br />
on kirkolle kävelymatkaa<br />
Välitämme.<br />
ILMOITUSMARKKINOINTI<br />
020 754 2000/vaihde<br />
suljetaan kokonaan, lähin<br />
paikka haulikkoammuntaan<br />
on Sipoo ja sitten Hyvinkää.<br />
Ei ole kovinkaan<br />
ympäristöystävällistä ajella<br />
muutaman kilometrin sijaan<br />
sata kilometriä.<br />
Ennemmin siis voisi ajaa<br />
esimerkiksi kuntien lisäpanostusta<br />
radan meluvallien<br />
rakentamiseen ja siten edesauttaa<br />
sopuisaa rinnakkaineloa<br />
ympäröivän asutuksen<br />
kanssa.<br />
Tuomas Petlin<br />
Espoo<br />
100-200 metriä. Saattoliikennettä<br />
tulevat tarvitsemaan<br />
niin liikuntarajoitteiset<br />
kuin lapsiperheet ja vanhukset,<br />
samoin hääparit,<br />
puhumattakaan arkkukuljetuksista.<br />
Nyt kun Tapiolantielle<br />
tulee liikenneympyröitä,<br />
voitaisiin tehdä saattoliikennettä<br />
varten silmukka<br />
Tapiolantieltä Tapionraitin<br />
viereen. Uutta ja tavatonta<br />
tämä ei olisi – Tapionraitin<br />
varressa vastaava on ollut jo<br />
iät ja ajat.<br />
Kaija Kalliola<br />
konsernijaoston jäsen<br />
varavaltuutettu (KD)<br />
Seurakunnan kerhot<br />
erottaa muista pitkälti uskonnon<br />
näkyminen. Tärkeä<br />
sanoma voi välittyä arkisessa<br />
keskustelussa, mutta<br />
pidän myös yhdessä hiljentymistä<br />
tärkeänä kaikessa<br />
seurakunnan toiminnassa.<br />
Uskon ja toivon, että<br />
hartauksia on jatkossakin,<br />
ja niitä myös lisätään. Kannatan<br />
seurakuntatyön perimmäisen<br />
sanoman näkymistä<br />
ja kuulumista senkin<br />
uhalla, ettei joku siitä pitäisi.<br />
Katariina Sorvanto<br />
luottamushenkilö,<br />
vapaaehtoistyöntekijä,<br />
<strong>Espoon</strong> tuomiokirkkoseurakunta<br />
TUOMIOKIRKKO<br />
Ekumeeninen kulttuurimatka<br />
• TOINEN RUUTU<br />
Pietariin ja Tihvinään<br />
18.–21.10.<br />
Käynnit Pietarissa mm. Hengellisessä akatemiassa,<br />
ikonitarvikekaupassa ja Pyhän Marian luterilaisessa kirkossa sekä<br />
Tihvinässä munkkiluostarissa. Paluumatkalla poiketaan Viipuriin.<br />
Oppaina Alarik Corander ja Tarja Rae. Hintaan n. 430 € sis.<br />
puolihoito, majoittuminen hotelleissa 2 hh ja viisumikulut.<br />
Ilm. 30.8. mennessä p. (09) 8050 3508.<br />
Tied. Tarja Rae 040 531 1050.<br />
Lapsia säikytellyt mummo<br />
Koulun aloituspäivänä 14.<br />
elokuuta kaksi 9-vuotiasta<br />
tyttöä oli Kirkkojärven<br />
koulun viereisellä laiturilla<br />
heittelemässä pikkukivillä<br />
tarkkuusheittoja. Tarkoitus<br />
oli osua joen pientareella<br />
olevaan kuoppaan. Pahaksi<br />
onneksi yksi kivi osui isompaan<br />
kiveen, josta se kimposi<br />
vieressä uivan sorsa-raukan<br />
selkään.<br />
Sorsa säikähti ja lähti uimaan<br />
joen toiselle reunalle<br />
ilmeisen vahingoittumattomana.<br />
Tyttö säikähti suuresti,<br />
koska ei eläinrakkaana<br />
olisi toivonut kiven osuvan.<br />
Vielä suuremman järkytyksen<br />
tytölle aiheutti pai-<br />
Ville Talola kirjoitti <strong>Esse</strong>/32<br />
kolumnissaan homoliittojen<br />
siunaamisesta.<br />
Jäin ihmettelemään Kirkon<br />
tiedotuskeskuksen toimittajan<br />
kielenkäyttöä näin<br />
vakavassa asiassa, kun hän<br />
kirjoitti: ”Pieni räksyjoukko<br />
tulee muutaman raamatunjakeen<br />
sokaisemana, pyhimysnaamari<br />
päässä toiseuttamaan<br />
ja nöyryyttämään<br />
seksuaalivähemmistöjä loputtomiin.”<br />
Itse en halua nöyryyttää<br />
enkä tuomita ketään. Tuomari<br />
on minua ylempänä.<br />
Mitä kohtia Raamatusta jätät pois<br />
Olen kaukana pyhimyksestä<br />
ja Raamattu on minulle vaikea<br />
kirja. Se edustaa minulle<br />
kuitenkin jotain minua<br />
paljon suurempaa ja pyhempää,<br />
en voi omalla ymmärrykselläni<br />
lähteä rajaamaan<br />
siitä jotain pois.<br />
Tilanne on vähän sama<br />
kuin aiemmin talousjohtajana<br />
toimiessani, kun<br />
jouduin ottamaan kantaa<br />
siihen, mitä lakeja noudatan<br />
ja mitä en. En suostunut<br />
pyynnöistä huolimatta<br />
kiertämään veromääräyksiä,<br />
sillä jos lähtisin jostain<br />
TUOMIOKIRKKO<br />
taneli.kylatasku@kotimaa.fi<br />
Tule juhlimaan Unelmakammarin<br />
7-vuotissyntymäpäiviä<br />
to 30.8. klo 10–17. Kakkukahvit.<br />
Unelmakammarin kirpputori<br />
ja kahvila – kaiken kansan<br />
kohtaamispaikka avoinna<br />
ma klo 10–13 ja to klo 10–17.<br />
kalle osunut mummo. Hän<br />
oli vain nähnyt kiven osuvan<br />
sorsaan, ei edeltävää tilannetta.<br />
Silti mummolla<br />
oli otsaa nimitellä 9-vuotiaita<br />
tyttöjä eläinrääkkääjiksi<br />
ja uhkailla poliisien soittamisella!<br />
Uhkailu sai aikaan sen,<br />
että tyttö soitti hysteerisenä<br />
äidilleen. Hän ei enää uskalla<br />
mennä ulos, saati laiturille,<br />
jossa hän ystävänsä kanssa<br />
oli jo melkein viikon ajan<br />
käynyt ruokkimassa sorsia.<br />
Toivottavasti vaaleahiuksinen,<br />
vaaleisiin vaatteisiin<br />
pukeutunut mummo,<br />
joka ulkoilutti kahta<br />
vaaleata villakoiran näköistä<br />
koiraa, tuntee piston sydämessään<br />
lukiessaan tätä<br />
kirjoitusta! Toivottavasti<br />
hän tuntee piston sydämessään<br />
edelleen, kun hänelle<br />
itselleen seuraavan kerran<br />
sattuu vahinko. Sillä vahinkoja<br />
sattuu meille kaikille.<br />
Liian hätiköityjen johtopäätöksien<br />
tekeminen on<br />
valitettavasti meille aikuisille<br />
joskus taakkana. Toivon,<br />
että mainittu mummo<br />
osaisi jatkossa ajatella, että<br />
Kirkkojärvellä asuu myös<br />
kilttejä ja hyvät käytöstavat<br />
omaavia lapsia.<br />
9-vuotiaan tytön äiti<br />
luistamaan, missä vetäisin<br />
siihen rajan.<br />
Raamatun ohje oli: ”Jos<br />
ette ole vähässä uskollisia,<br />
kuinka teille voidaan paljon<br />
uskoa.”<br />
Nyt ihmettelenkin, miten<br />
pappi rajaa Raamatusta<br />
osia pois pitäen niitä vain<br />
”räksyjoukon” aseena. Mitä<br />
jää jäljelle? Inhimillisesti<br />
helpommin uskottavat tekstiosuudet?<br />
Tuula Tapanainen<br />
<strong>Espoon</strong>lahden seurakunta<br />
Kaivomestarinkatu 8
Change language