yhteiskuntavastuuraportin. - Riihimäki
yhteiskuntavastuuraportin. - Riihimäki
yhteiskuntavastuuraportin. - Riihimäki
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Riihimäen kaupungin ruokapalvelun<br />
yhteiskuntavastuuraportti<br />
2010
2<br />
Sisällysluettelo<br />
RIIHIMÄEN KAUPUNGIN RUOKAPALVELUN TUOTTEET JA PALVELUT 3<br />
RIIHIMÄEN KAUPUNGIN RUOKAPALVELUN YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 4<br />
RUOKAPALVELUYKSIKKÖMME 5<br />
RIIHIMÄEN RUOKAPALVELUN ARVOT JA EETTISET PERIAATTEET 7<br />
RIIHIMÄEN RUOKAPALVELUYKSIKÖN KEHITTÄMISTAVOITTEET 8<br />
RUOKAPALVELUSEKTORIN VASTUU 8<br />
SIDOSRYHMÄT JA YHTEISKUNTAVASTUULLISUUS 9<br />
SIDOSRYHMÄ YHTEISTYÖN TAVOITTEEMME, ODOTUKSET JA VAIKUTUSTAVAT 10<br />
TALOUDELLINEN VASTUU 13<br />
SOSIAALINEN VASTUU 15<br />
YMPÄRISTÖVASTUU 21<br />
RAVITSEMUKSELLINEN VASTUU 25<br />
TULEVAISUUDEN HAASTEET 27<br />
YHTEYSTIEDOT RIIHIMÄEN KAUPUNGIN RUOKAPALVELUT 28<br />
TELLUS KEITTIÖN HENKILÖSTÖ 29<br />
GRI- MUKAINEN SISÄLLYSLUETTELO 30
3<br />
RIIHIMÄEN KAUPUNGIN RUOKAPALVELUN TUOTTEET JA PALVELUT<br />
Päiväkodit ja ryhmäpäiväkodit:<br />
Ruokailu on osa lapsen perushoitoa, kasvatusta ja opetusta. Se hoitaa lapsen fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia sekä pitää reippaana hoitopäivän aikana. Päiväkotiruokailun tavoitteena<br />
on turvata lapselle riittävät ja tasapainoiset ateriat sekä opastaa lasta monipuoliseen ja vaihtelevaan ruokavalioon. Päiväkoti-ikäisen lapsen ruokavalio koostuu suomalaisesta perusruoasta.<br />
Lapselle tarjotaan vähitellen uusia makuja ja ruoan koostumuksessa otetaan huomioon lapsen yksilölliset tarpeet.<br />
Kouluruokailu<br />
Maukas ja hyvin suunniteltu kouluateria parantaa koululaisen hyvinvointia ja vahvistaa terveyttä edistäviä ruoka- tottumuksia. Ruokailutilanne on opetus- ja kasvatustilanne, joka antaa<br />
ainutlaatuisen tilaisuuden hyvien ruokailutapojen omaksumiseen sekä toisten huomioimiseen. Kouluruokailulla on tärkeä tehtävä kansallisen ruokakulttuurin tuntemuksen välittäjänä ja<br />
säilyttäjänä sekä etnisten ruokakulttuurien tuntemuksen opastajana. Kauniisti tarjolla oleva maistuva, monipuolinen ruoka ja rauhallinen ruokahetki viihtyisässä ruokasalissa ovat parhainta<br />
arkiestetiikkaa.<br />
Vanhusten – ja vammaispalvelun ruokailu<br />
Vanhus- ja vammaisasiakkaille tarjotaan aterioita päiväkeskuksissa, kotiin kuljetettuna ja palveluasumisen yksiköissä. Ruokalistasuunnittelussa otetaan huomioon asiakkaiden ruokailutottumukset<br />
ja ravitsemukselliset erityispiirteet. Ruokavalio kootaan asiakkaille tutuista ruuista ja valmistuksessa otetaan huomioon ruuan rakenne ja maustaminen. Ravitseva ja monipuolinen<br />
ruoka edistää ja ylläpitää terveyttä. Ruokalistasuunnittelussa otetaan huomioon kunkin vuodenajan tyypilliset ruokalajit ja juhlaruuat.<br />
Lounasruokailu<br />
Työpaikkaruokailun tavoitteena on järjestää työntekijöille mahdollisuus syödä ravitseva ja kohtuuhintainen ateria työpäivän aikana, ylläpitää ja edistää työntekijöiden henkistä vireyttä,<br />
terveyttä ja työtehoa sekä ohjata heitä säännöllisiin ja terveellisiin ruokatottumuksiin. Päivittäinen lounas- tai päivällisruokailu kohentaa työkykyä. Ruokailussa ja ruokatauolla ravinnonsaannin<br />
lisäksi ovat tärkeitä lepo ja virkistyminen, muiden tapaaminen ja työstä irrottautuminen.<br />
Taulukko 1 Tuotevolyymi / vrk v 2010<br />
Tuotteet ja palvelut:<br />
kpl / vrk<br />
Aamiainen 1420<br />
”Hyvä ruoka, parempi<br />
mieli ! ”<br />
Lounas 5090<br />
Välipala 1620<br />
Päiväkahvi 200<br />
Päivällinen 205<br />
Iltapala 160<br />
Lähde: YLE / Häme
RIIHIMÄEN KAUPUNGIN<br />
RUOKAPALVELUN<br />
YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI<br />
RAPORTIN RAJAUKSET<br />
Tämä on Riihimäen kaupungin ruokapalvelun tulosvastuuyksikön<br />
ensimmäinen yhteiskuntavastuuraportti.<br />
Raportointikausi on kalenterivuosi.<br />
Raportti kattaa Riihimäen kaupungin ruokapalvelun<br />
toiminnan 1.1.–31.12.2010 kaikissa ruokapalvelun<br />
yksiköissä, paitsi ei Mäkikujan perhekodin<br />
yksikköä. Raportissa on otettu huomioon vain<br />
olennaisimmat kestävään kehitykseen vaikuttavat<br />
tekijät Riihimäen kaupungin ruokapalvelussa.<br />
RAPORTOINTIPERIAATTEET<br />
Riihimäen kaupungin ruokapalvelun yhteiskuntavastuuraportti<br />
noudattaa mukaillen GRI 2003—<br />
2006 raportointiohjeen henkeä. Vuoden 2010 raporttia<br />
ei ole kokonaisuudessaan varmennettu<br />
ulkopuolisen tahon toimesta.<br />
TALOUDELLINEN RAPORTOINTI<br />
Riihimäen kaupungin ruokapalvelun taloudellinen<br />
raportointi kuuluu osana koko kaupungin tilinpäätöstä<br />
ja se raportoidaan siinä koulutuslautakunnan<br />
yhtenä osana. Talouden tunnusluvut ovat tilinpäätösraporteista<br />
sekä talousarvioista.<br />
HENKILÖSTÖRAPORTOINTI<br />
Vuoden 2010 henkilöstötilastointi kattaa koko Riihimäen<br />
kaupungin alueella olevan ruokapalveluyksikön<br />
toiminnan.<br />
KESKEISET PAINOPISTEALUEET<br />
Riihimäen kaupungin ruokapalveluyksikön yhteiskuntavastuustrategian<br />
ensisijaiset painopisteet<br />
ovat ruokapalvelun taloudellinen toiminta, henkilöstön<br />
hyvinvointi ja osaaminen, monimuotoisuuden<br />
säilyttäminen ympäristövaikutuksia vähentämällä,<br />
sekä asiakkaiden ravitsemus, terveys ja hyvinvointi.<br />
Raportti on viestintäväline kaikille sidosryhmille,<br />
mutta eritoten se on kohdistettu lasten<br />
ja nuorten vanhemmille ja seniorikansalaisten lähiomaisille.<br />
RIIHIMÄEN KAUPUNGIN RUOKAPALVELU GRI-<br />
RAPORTOINTI<br />
Riihimäen kaupungin ruokapalveluyksikkö noudattaa<br />
yhteiskuntavastuuraportissaan Global Reporting<br />
Initiative eli GRI:n voimassa olevaa yhteiskuntavastuun<br />
raportointiviitekehystä, joka on julkaistu<br />
vuonna 2003.<br />
YMPÄRISTÖRAPORTOINTI<br />
Tässä raportissa tarkastellaan ympäristötekijöiden<br />
kehitystä ruokapalveluyksikön tasolla. Koko kaupungin<br />
tasolla tapahtuvasta ympäristöraportoinnista<br />
löytyy lisätietoja sivulta: www.riihimaki.fi.<br />
TUOTETURVALLISUUS<br />
Ruokapalvelualan toimijalla on hyväksytty ja ajan<br />
tasalla oleva omavalvontasuunnitelma. Aterioiden<br />
valmistuksessa noudatetaan valmistusohjeita.<br />
Asiakaspalveluhenkilöstö tuntee aterian ainesosat.<br />
RAVITSEMUKSELLINEN LAATU<br />
Päivittäisessä ruokapalvelussa noudatetaan eri<br />
asiakasryhmille laadittuja suomalaisia ravitsemussuosituksia<br />
ottaen huomioon erityisruokavaliot ja<br />
ikäkaudet.<br />
AISTITTAVA LAATU<br />
Laatu täyttää asiakkaiden ruuan maulle, ulkonäölle<br />
ja koostumukselle asettamat toiveet ja vaatimukset.<br />
4
5<br />
RIIHIMÄEN KAUPUNGIN<br />
RUOKAPALVELUYKSIKKÖ<br />
RUOKAPALVELUN ORGANISAATIO<br />
Ruokapalvelun toiminta perustuu kahteen valmistavaan keskuskeittiöön ja<br />
niiden alla oleviin 26 jakelukeittiöön. Ruokapalvelu on tulosvastuullinen yksikkö,<br />
joka vastaa toiminnastaan koulutuslautakunnalle ja koulutoimenjohtaja<br />
Esa Santakalliolle. Tulosvastuuyksikön johdossa toimii Ritva Pitkänen ja hänen<br />
alaisuudessaan keskijohdosta vastaavat ruokapalveluesimiehet: Sirpa<br />
Malinen ja Nina Niskanen sekä aluevastaavat: Kati Juselius ja Eija Nieminen.<br />
Toimistoasioiden hoitajana toimii Senja Salo.<br />
RIIHIMÄEN KAUPUNGIN RUOKAPALVELUN PÄÄKONTTORIN SIJAINTI<br />
Riihimäen kaupungin ruokapalvelut<br />
Telluskatu 8<br />
11130 Riihimäki<br />
FAX (019) 758 4473<br />
Ruokapalvelupäällikkö Ritva Pitkänen<br />
puh. (019) 758 4470<br />
ritva.pitkanen(at)riihimaki.fi<br />
Kuvio 1 Ruokapalvelun organisaatio<br />
Kuvio 2 Ruokapalvelun tunnuslukuja
ORGANISAATION OMISTUSRAKENNE<br />
Riihimäen kaupungin ruokapalveluyksikkö on julkisen<br />
sektorin keskuskeittiömallinen tulosvastuuyksikkö,<br />
joka on toiminnastaan suoraan vastuullinen<br />
Riihimäen kaupungille.<br />
PERUSTEHTÄVÄ<br />
Perustehtävämme on laadukkaan, turvallisen, ravitsevan<br />
ja maukkaan ruoan tuottaminen kaupungin<br />
eri-ikäisille asiakkaille eri toimipisteissä niiden<br />
toimintapäivinä.<br />
VISIO<br />
Olemme luotettava, ajanmukainen sekä kustannustehokas<br />
ruokapalveluiden tuottaja, jonka maine<br />
perustuu hyvään asiakaspalveluun sekä henkilöstön<br />
työtyytyväisyyteen.<br />
TOIMINTA-ALUE<br />
käsittää kaikki muut kaupungin julkisen ruokapalvelu<br />
tuotanto- ja jakelukeittiöt paitsi ei Mäkikujan<br />
keittiötoimintoja. Riihimäen kaupungin terveyskeskuksen<br />
ja aluesairaalan ruokapalvelut eivät<br />
myöskään kuulu tämän <strong>yhteiskuntavastuuraportin</strong><br />
piiriin. http://kartta.riihimaki.fi/<br />
STRATEGIA<br />
Strategia perustuu sosiaalisen vastuun strategiaan,<br />
jonka avulla pyritään luomaan henkilöstölle<br />
ja koko organisaatiolle edellytykset tuottavaan<br />
yhteistoimintaan. Noudatamme kaupungin liiketoimintastrategiaa,<br />
ja pyrimme jalkauttamaan<br />
strategiset linjaukset omaan työhömme laajaalaisesti.<br />
Kaupungin yhteiset strategiset tavoitteet<br />
kokonaisuudessaan löytyvät kaupungin kotisivuilta<br />
osoitteesta:<br />
http://www.riihimaki.fi/Riihimaki/Hallinto-japaatoksenteko/Strategiat/Kysely/Riihimakistrategia/Strategiset-paamaarat/<br />
RUOKAPALVELUN OMA STRATEGIA JA TAVOIT-<br />
TEET VUOTEEN 2015 MENNESSÄ<br />
Ruokapalvelun strategia perustuu omien voimavarojen,<br />
heikkouksien, uhkien ja mahdollisuuksien<br />
tunnistamiseen. Tulevien vuosien strategiseksi<br />
tavoitteeksi on asetettu olla ajanmukainen ja kustannustehokas<br />
ruokapalveluiden tuottaja, jonka<br />
maine perustuu hyvään asiakaspalveluun sekä työtyytyväisyyteen.<br />
Ruokapalveluorganisaatio katsoo<br />
eduksi, sen että henkilöstö on itse lähtenyt<br />
ottamaan vastuuta oman toiminnan kehittämisestä.<br />
6<br />
Lähde: www.riihimäki.fi
7<br />
RIIHIMÄEN KAUPUNGIN RUOKAPAL-<br />
VELUN ARVOT JA EETTISET PERIAAT-<br />
TEET<br />
KAUPUNGIN YHTEISET ARVOT<br />
luovuus, oikeudenmukaisuus turvallisuus, yhteistyökykyisyys<br />
ja -haluisuus sekä ympäristötietoisuus<br />
Ruokapalveluyksikön arvot noudattavat kaupungin<br />
yleistä linjausta, mutta toiminnan terävöittämiseksi<br />
ja jämäköittämiseksi ruokapalveluyksikkömme<br />
on työstänyt myös omat ruokapalvelua koskevat<br />
erityisesti omaan toimintaamme soveltuvat<br />
arvot.<br />
Olemme hyvässä<br />
”iskussa” ja motivoituneita<br />
työhömme!<br />
RUOKAPALVELUN ARVOT:<br />
TURVALLISUUS<br />
Tahdomme taata ruoan turvallisuutta luotettavalla<br />
toiminnalla sekä laadukkailla ja turvallisilla raakaaineilla<br />
kestävän kehityksen ja yhteiskuntavastuun<br />
periaatteita noudattaen. Teemme hyvää, ravitsevaa<br />
ja tasalaatuista ruokaa ja tarjoamme joustavaa<br />
ihmisläheistä palvelua.<br />
LAATU<br />
Pyrimme tuottamaan ravitsevaa ja maukasta ruokaa<br />
yhteiskuntavastuun periaatteita noudattaen.<br />
Lisäksi pyrimme palvelemaan joustavalla tavalla<br />
asiakkaita toimipaikasta riippumatta.<br />
YHTEISTYÖKYKY<br />
Yhteistyö sidosryhmien kanssa syntyy arvostuksesta<br />
sekä omaa työtä että asiakasta kohtaan. Toiminnassamme<br />
pyrimme kuuntelemaan niin toisiamme<br />
kuin asiakkaitamme herkällä korvalla, parantaaksemme<br />
palvelumme laatua. Olemme myönteisiä,<br />
työtämme arvostavia ja auttamishaluisia ruokapalvelualan<br />
ammattilaisia.<br />
IHIMISLÄHEISYYS<br />
Ruokapalvelun ihmisläheisessä toiminnassa toimimme<br />
niin, että hyväksymme erilaisuuden uskontoon<br />
ja/tai kulttuuriin katsomatta sekä asiakasryhmien<br />
että työtekijöiden kesken. Toimimme noudattaen<br />
hyviä tapoja ja ystävällisyyttä ihmisen kohtaamisessa<br />
eri ikäkausina ja eri toimintaympäristöissä.<br />
Lähde: www.riihimaki.fi
8<br />
RUOKAPALVELUSEKTORIN VASTUU<br />
Yhteiskuntavastuullisella toiminnalla tarkoitetaan kaikkea sitä toimintaa, joka täyttää, mutta myös ylittää lainsäädännön edellyttämät sidosryhmien odotukset.<br />
Kestävän kehityksen päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Organisaation arvot, toiminnan luonne ja toimintaympäristö<br />
vaikuttavat siihen, miten se vaikuttaa yhteiskunnassa. Yhteiskuntavastuu on olennainen osa Riihimäen kaupungin ja sen tulosvastuullisten yksiköiden,<br />
myös ruokapalvelun toimintaa.<br />
Ruokapalvelua on haastettu julkisuuden taholta siitä, että emme ole ymmärtäneet vastuullisuutta ruokalautasella. Riihimäen ruokapalvelun hankinnoista 75<br />
% on kotimaista ja siitä lähes puolet on lähialueella tuotettua. Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman (2009) teettämän tutkimuksen mukaan Suomen<br />
kunnissa 66 % raaka-aineista on kotimaista. Olemme siis reilusti keski-arvon yläpuolella tähän tutkimukseen verraten. Kasvisten kotimaisuusaste ruokalistoillamme<br />
on yli puolet, kun mitataan koko vuoden aikana käytettyjää kasvisraaka-aineita. Lisäksi listoiltamme löytyy myös kaksi paikallista luomutuotetta.<br />
Hyvän kokonaisvastuullisen toiminnan edellytys on, että pyrimme niillä resursseilla, jotka meillä on käytössämme tekemään parasta mahdollista ja vähän ylikin.<br />
Resurssien niukkuus on arvokysymys, johon vaaditaan valtiovallan kannanottoja ohjeistuksen lisäksi myös taloudellisten edellytysten luomisessa. Lisäksi tarvitaan<br />
kokonaisvaltaista arvokeskustelua, mihin olemme valmiita julkisessa ruokapalveluissa panostamaan.<br />
Monimuotoisuuden edistäminen on periaate, jota kaupungin ruokapalveluyksikkö noudattaa. Ruokapalvelun toiminta perustuu monikulttuurisuuden hyväksymiseen<br />
mahdollisuutena rikastaa omaa toimintaamme. Julkisen sektorin sosiaaliseen vastuuseen kuuluu yleisesti tunnustettujen ihmisoikeuksien kunnioittaminen<br />
ja noudattaminen sekä näiden periaatteiden edistäminen kaikkien sidosryhmien keskuudessa.<br />
Meillä on sydän mukana työssä niin asiakkaan kuin kokonaisvaltaisen kestävän kehityksen kohdalla. Tavoitteemme on olla ja tulla ajanmukaiseksi kustannustehokkaaksi<br />
palveluiden tuottajaksi. Asiakkaillemme haluamme tarjota turvallista ja laadukasta ruokaa. Haluamme tehdä hyvää yhteistyötä asiakkaiden kanssa<br />
kunnioitta heitä heidän iästään, rodustaan, uskonnostaan tai muusta vakaumuksesta riippumatta.
9<br />
SIDOSRYHMÄT JA YHTEISKUNTAVASTUU<br />
SISÄISET SIDOSRYHMÄT<br />
Päiväkotien ja perhepäiväkotien lapset ja työntekijät<br />
Peruskoulujen opiskelijat ja työntekijät<br />
Lukion opiskelijat ja työntekijät<br />
Seniorikansalaiset ja eri toimipisteiden työntekijät<br />
Kaupungin työntekijät<br />
Ulkopuoliset lounasasiakkaat<br />
Lasten, koululaisten sekä seniorikansalaisten lähipiiri<br />
Riihimäen kaupungin hallinto<br />
JHL : Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on SAK:lainen ammattiliitto. Valvoo<br />
jäsenistönsä etuja ja hyvinvoinnin ylläpitoa.<br />
Kuuntelemme sidosryhmiämme ja kehitämme sidosryhmäyhteistyötä. Kohdistamme<br />
erityisesti huomion ihmisoikeuksiin, työlainsäädäntöön, ympäristökysymyksiin,<br />
sekä monimuotoisuuden kunnioittamiseen.<br />
ULKOISET SIDOSRYHMÄT JA YHTEISKUNTAVASTUU<br />
Atria Suomi Oy: ympäristöohjelma 2009–2011 ja jäljitettävyyden varmistus: viivakooditunnisteet<br />
jäljitettävyyden takeena.<br />
Caternet Finland Oy: ISO 9001 -laadunhallintajärjestelmä ja ISO 22000 – tuoteturvallisuusjärjestelmä<br />
ja jäljitettävyys: eränumerotasolla<br />
Fazer leipomot Oy: GRI-raportointi ja jäljitettävyyden varmistus: näytteet jokaisesta<br />
tuotteesta ja tuote-erästä.<br />
Hyria koulutus Oy: alueellinen koulutuksen järjestäjä, ei ilmoitusta ympäristöohjelmista<br />
eikä yritysvastuuraporttia/kestävän kehityksen lausuma löytyy.<br />
Itella: on voimassa oleva sertifioitu ympäristöjärjestelmä<br />
Kanta-Hämeen tuoretuote: voimassa IS04001- järjestelmä ja jäljitettävyyden varmistus:<br />
sähköinen tilausjärjestelmä<br />
Ojamäentila, Lammi: ei ilmoitusta ympäristöjärjestelmästä tai yritysvastuuraportoinnista<br />
ja jäljitettävyys on helppo suppean tuotevalikoiman vuoksi.<br />
Valio: yritysvastuuraportti internetissä ja jäljitettävyys perustuu jokaisen tuoteketjun<br />
tapahtuman dokumentointiin.<br />
Wihuri Oy Aarnio: ei löydy ilmoitusta ympäristövastuusta tai yritysvastuuraportoinnista/Jäljitettävyys:<br />
Wipak-tarroitus.<br />
Saarioinen Oy: sertifioitu ympäristöjärjestelmä ja jäljitettävyyden tae on omavalvonta<br />
tuotantolaitoksissa.<br />
SITA: kansainvälinen ympäristöhuoltoyhtiö ei ilmoitusta ympäristöjärjestelmistä.<br />
Yhdessä yhteistä<br />
vastuuta – hyvien<br />
kumppanien kanssa<br />
se onnistuu!
10<br />
SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN TAVOITTEEMME, ODOTUKSET JA VAIKUTUSTAVAT<br />
HENKILÖSTÖ<br />
TAVOITTEEMME:<br />
Työhyvinvoinnin edistäminen<br />
Työturvallisuuden edistäminen<br />
Osaamisen kehittäminen<br />
Monimuotoisuuden edistäminen ja erilaisuuden<br />
hyväksyminen<br />
Työtovereiden kuunteleminen ja kunnioittaminen<br />
Työnantajamielikuvan kehittäminen<br />
Työtyytyväisyyskysely<br />
ODOTUKSET:<br />
Osaamisen kehittyminen ja oman työn arvostuksen<br />
paraneminen<br />
Työpaikkojen turvaaminen<br />
Sitouttaminen<br />
Hyvinvoinnin tukeminen<br />
Erilaisuuden hyväksyminen ja kunnioittaminen<br />
VAIKUTUSTAVAT:<br />
Sisäinen viestintä<br />
Henkilöstön palaverit yksiköissä ja yhteisesti<br />
Läpinäkyvä toiminta ja avoin ilmapiiri<br />
Koulutus / perehdytys<br />
Tyky-toiminta ja ennaltaehkäisevä terveydenhoito<br />
Kehityskeskustelut<br />
Työsuojelutoiminta<br />
Henkilöstön virkistystoiminta<br />
ASIAKKAAT<br />
TAVOITTEEMME:<br />
Monipuolisen, terveellisen, turvallisen ja<br />
maukkaan ruoan tarjoaminen eri-ikäisille ja<br />
erilaisiin tarpeisiin<br />
Yhteistyökykyisyys ja joustava palvelu<br />
Monimuotoisuuden edistäminen ja erilaisuuden<br />
hyväksyminen<br />
Hyvät tavat ja ystävällisyys<br />
ODOTUKSET:<br />
Laadukkaat, turvalliset ja terveelliset ja maukkaat<br />
ruoat<br />
Vastuullinen toiminta läpi tuotantoketjun<br />
Tarpeiden ymmärtäminen<br />
Luotettavuus<br />
Kustannustehokkuus<br />
Erilaisuuden hyväksyminen ja kunnioittaminen<br />
Avoin, nopea ja ystävällinen vuorovaikutus<br />
VAIKUTUSTAVAT:<br />
Asiakaskohtaamiset palveluketjussa sekä muu<br />
henkilökohtainen vuorovaikutus<br />
Opiskelijatyytyväisyystutkimukset<br />
Asiakaskyselyt<br />
Kaupungin Internet-sivusto<br />
Sähköinen viestintä /sähköposti
KUMPPANIT<br />
11<br />
TAVOITTEEMME:<br />
Laadun ja luotettavuuden varmistaminen oikeilla<br />
hankinnoilla<br />
Kestävän kehityksen edistäminen<br />
Pitkäaikainen, luotettava kumppanuus<br />
Lähi- ja luomuruokatuottajien käyttäminen<br />
Innovatiivinen toiminta<br />
Raaka-aineiden jäljitettävyys<br />
VIRANOMAISET, MEDIA, JÄRJESTÖT<br />
TAVOITTEEMME:<br />
Lakien ja velvoitteiden noudattaminen<br />
Avoin kanssakäyminen ja vuorovaikutus työntekijäjärjestöjen<br />
kanssa<br />
Yhteiskunnalliseen kehitykseen vaikuttaminen<br />
Taloudellisen kehityksen tukeminen<br />
Terveellisten elintapojen edistäminen<br />
Julkisen ruokapalvelun imagon nostaminen<br />
ODOTUKSET:<br />
Yhteinen menestyminen<br />
Luotettavuus toimituksissa ja tilauksissa<br />
Kestävät toimintatavat<br />
Raaka-aineiden jäljitettävyys ja turvallisuus<br />
ODOTUKSET:<br />
Lakien noudattaminen<br />
Eettinen, työllistävä, kannattava liiketoiminta<br />
Avoin, nopea, oma-aloitteinen vuorovaikutus<br />
Terveellisten elintapojen edistäminen<br />
Myönteisen näkyvyyden lisääntyminen<br />
VAIKUTUSKANAVAT:<br />
Yhteistyö palvelu- ja tuotekehityksessä sekä koulutuksessa<br />
Kilpailutukset<br />
Sopimusneuvottelut<br />
Alan messut<br />
Opiskelukäynnit tuottajien tuotantotiloilla<br />
VAIKUTUSKANAVAT:<br />
Henkilökohtainen vuorovaikutus<br />
Sähköinen viestintä / sähköposti<br />
Tiedotteet / Julkaisut<br />
Mediaseuranta<br />
Osallistuminen yhteistyöryhmiin kunnan sisällä<br />
Tiedotteet kaupungin sisällä sekä kuntaviestinnän<br />
yhteistyösopimuksen tehneissä medioissa<br />
OMISTAJA<br />
TAVOITTEEMME:<br />
Oikea-aikainen, selkeä ja avoin vuorovaikutus<br />
Parhaiden käytäntöjen hyödyntäminen palveluissa<br />
ja tuotantoprosesseissa.<br />
Kaupungin yhteisen strategian jalkauttaminen<br />
toimintaan<br />
ODOTUKSET:<br />
Talouden tasapainoon pyrkiminen ja kustannustehokkuuden<br />
parantaminen.<br />
Uusien toimintatapojen kehittäminen sekä työn<br />
kehittäminen joustavan ja laadukkaan palvelun<br />
ylläpitämiseksi.<br />
Innovatiivisten työmenetelmien kehittäminen<br />
taloudellisuuden ja kannattavuuden parantamiseksi<br />
VAIKUTUSKANAVAT:<br />
Henkilökohtainen, jatkuva vuorovaikutus kaupungin<br />
johdon kanssa<br />
Raportit<br />
Sähköinen viestintä / Sähköposti<br />
Koulutukset<br />
Kokoukset
12<br />
Riihimäen kaupungin ruokapalvelut tuottavat maukasta,<br />
terveellistä, laadukasta ja taloudellisesti kilpailukykyisesti<br />
valmistettuja aterioita ja palveluita kaikkien kaupunkilaisten<br />
tarpeisiin eri elämänvaiheissa, tarjoten samalla kymmenille<br />
kaupunkilaisille työtä ja toimeentuloa.<br />
Pyrimme koko ajan parantamaan laatua ja vastuullisuuttamme<br />
reilumman taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen<br />
huomisen puolesta.<br />
Tavoitteenamme on edistää nykyisten ja tulevien kaupunkilaisten<br />
parempaa huomista. Toimintamme tähtää tilaan,<br />
jossa kokonaisuus ratkaisee ja jossa ravitsemuksella, terveydellä<br />
ja hyvinvoinnilla, paikallisyhteistyöllä sekä ympäristöllä<br />
on toimintaamme suuri merkitys.
13<br />
TALOUDELLINEN VASTUU<br />
BUDJETTI JA HENKILÖSTÖKULUT<br />
Taloudellinen vastuu merkitsee meille kannattavasta toiminnasta huolehtimista ja<br />
edellyttää meiltä innovatiivisuutta, tehokkuutta ja kilpailukykyä. Kannattavuus antaa<br />
meille mahdollisuuden vastata sidosryhmiemme odotuksiin ja toteuttaa ympäristö-<br />
ja sosiaalisen vastuumme.<br />
Hyvä taloudellinen tilanne varmistaa tulevaisuuden ja työn jatkumisen organisaation<br />
henkilöstölle. Taloudellinen vastuumme on sitä, että teemme työtä suurella sydämellä<br />
ja annetuissa resursseissa pysyen.<br />
Taloudellinen kehityksemme on ollut hyvä, sillä talouden ja tuotannon kasvaessa<br />
henkilöstökulumme ovat vuodesta 2008 vähentyneet ja vuoteen 2009 verrattuna<br />
pysyneet ennallaan. Ateriamäärät ovat kasvaneet mm. uuden päiväkodin myötä ja<br />
Riihimäen kaupungin asukaskehitys on ollut positiivinen. Viimeisen vuoden aikana<br />
suoritemäärämme on noussut lähes 80 000 suoritetta.
14<br />
SUORITTEET JA NIIDEN KUSTANNUKSET<br />
Meillä toimii tällä hetkellä kaksi valmistuskeittiötä:<br />
Aluekeittiö Tellus, jonka toimintapäivät ovat maanantaista—perjantaihin.<br />
Aluekeittiö Tellus tuottaa vuorokaudessa noin 5000 ateriasuoritetta.<br />
Aluekeittiö Kontio, jonka toimintapäivät ovat maanantaista– sunnuntaihin.<br />
Aluekeittiö Kontio tuottaa vuorokaudessa noin 1700 ateriasuoritetta.<br />
Annoksia valmistuu yhteensä noin 6700 vuorokaudessa ja keskimäärin 110 suoritetta yhtä työntekijää<br />
kohden.<br />
Vuonna 2010 ateriasuoritteiden raaka-ainekustannukset 1,04 € verrattuna koko maan keskiarvoon<br />
1,00€ on hyvää keskitasoa.<br />
Hintavertailussa Riihimäen kaupungin ruokapalvelun ateriasuoritteen kokonaishinta 2,63€, on myös<br />
kustannuksiltaan keskitasoa. Keskisuoritehinta ateriaa kohden oli kaikissa Suomen kunnissa 2009<br />
vuonna vaihteluvälillä 1,72-3,56€. Vuoden 2010 keskisuoritehintoja ei ole saatavilla. Kokonaissuoritehinta<br />
sisältää kaikki aterian tuottamisesta aiheutuneet kustannukset.<br />
Aterian kokonaiskustannushintaan sisältyvät: henkilöstökulut (50%), elintarvikkeet (noin 40%) sekä<br />
kuljetukset, energia, sähkö, vesi ja muut kustannukset (10%).<br />
Niin hyvää -<br />
niin vähällä !
15<br />
SOSIAALINEN VASTUU<br />
IKÄJAKAUMA, TYÖSUHTEENLAATU JA - KESTO<br />
Riihimäen kaupungin ruokapalvelussa työskenteli tilikauden 2009–2010 aikana 55 työntekijää. Työvoima koostuu<br />
tällä hetkellä pelkästään naisista. Henkilöstön keski-ikä 48 vuotta, on suhteellisen korkea. 45– 59 vuotiaita on<br />
lähes 60 % työntekijöistä. Ammattiryhmiä ruokapalvelupäällikön lisäksi on ruokapalveluesimiehiä, aluevastaavia,<br />
kokkeja ja dieettikokkeja, toimistovirkailija ja, ruokapalvelutyöntekijöitä. Suurin osa henkilöstöämme on järjestäytynyt<br />
Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) jäseniksi. Työsopimuksessa on sovittu kunkin työntekijän henkilökohtaisesta<br />
palkasta, jossa työehtosopimuksen asettamat velvoitteet on huomioitu. Myös työaika määritellään<br />
aina työsopimuksessa.<br />
Keski-ikä 48v<br />
Yli puolet työntekijöistämme on ollut Riihimäen kaupungin palveluksessa 20 vuotta tai sitä enemmän. Henkilöstömme<br />
työsuhteiden kestävyys kertoo , että he ovat motivoituneita työhönsä ja ovat viihtyneet työssään. Henkilöstön<br />
toimipisteet ovat valmistuskeittiöissä, kouluilla, päiväkodeissa, Riihikodissa, kaupungintalolla ja yritystalolla.<br />
Henkilöstöstämme kokoaikaisia on 78 prosenttia ja osa-aikaisia 22 prosenttia. Työaika jakautuu sen mukaan,<br />
kuinka paljon työvoimaa tarvitaan kussakin pisteessä. Kouluilta, kaupungintalolta sekä yritystalolta löytyvät<br />
kaupungin 13 osa-aikaista työntekijää. Osa-aikaisuuden syyt ovat joko henkilökohtaiset (esim. toive saada<br />
tehdä lyhyempää päivää perhesyiden takia), työvoiman osa-aikainen tarve jakelukeittiössä tai henkilö tekee yhdistelmätyötä,<br />
jolloin hän tekee osan aikaa päivästä työtä jollekin muulle tulosyksikölle.
16<br />
HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI<br />
Työssä jaksamiseen vaikuttaa omien taitojen riittävyys suhteessa työssä tuleviin<br />
haasteisiin. Itsensä kehittäminen ja koulutus ovat avain työssäjaksamiseen. Terveyttä<br />
ja jaksamista edistävät arkiliikunta ja työajan ulkopuolella virkistyminen, jota<br />
kaupunki tukee erilaisten virkistys- ja liikuntapaikkojen maksujen keventämisellä.<br />
Riihimäen kaupunki tarjoaa vesijumppaa, kuntosalia, Zumba-tanssia, sählyä, sulkapalloa,<br />
lentopalloa, uimahalli- ja keilahallivuoroja sekä välinelainausta kaikkien kaupungin<br />
työntekijöiden käyttöön. Liikuntamahdollisuuksista kuntosaliharjoittelu sekä<br />
pallopelivuorot ovat ilmaisia. Osaan on nimellinen euron maksu kuten vesijumppaan<br />
ja uimahallivuoroille. Kunnossa kaiken ikää -ohjelman puitteissa peritään nimellinen<br />
vuosimaksu, joka on 40—60 euroa. Tuettujen liikuntapaikkojen maksuihin<br />
annetaan alennusta 1,5 eurosta 5 euroon. Osa virkistys- ja liikuntatoiminta harrastusmahdollisuuksista<br />
on kaupungin työntekijöille maksuttomia, ja kaupunki tukee<br />
suurta osaa toiminnanharjoittajia, jotta kustannukset henkilöstölle pysyvät kohtuullisina.<br />
Kulttuuritarjontaan kaupunki osallistuu kaksi kertaa vuodessa teatteriesityksen<br />
muodossa. Myös ammattiliitto JHL- liitto on tarjonnut jäsenilleen teatterin ja matkat<br />
kaksi kertaa vuodessa.<br />
VIRKISTYSTOIMINTAMAHDOLLISUUDET<br />
Muoto<br />
Vesijumppa<br />
Kuntosali<br />
Zumba<br />
Kunnossa kaiken ikää<br />
Vesijumppa<br />
kuntojumpat<br />
Salivuorot palloilulajeille<br />
Sähly<br />
Sulkapallo<br />
Lentopallo<br />
Vapaa kuntosaliharjoittelu<br />
maksu<br />
1€/ kerta<br />
maksuton<br />
30€/vuosi<br />
n. 40 € / vuosi<br />
60,5 €/ vuosi<br />
maksuton<br />
maksuton<br />
maksuton<br />
maksuton<br />
Tuetut liikuntapaikat<br />
Kuntosali kertamaksu 1,5-3 €<br />
Sulkapallo 9,5 €/kenttä/ 2 pelaajaa; 5,5<br />
Uimahalli<br />
Keilahalli<br />
Välinelainat<br />
Syke-ja askelmittarit<br />
€ / 4 pelaajaa<br />
1€/ kerta<br />
alennus 2€/ kerta normihintaan<br />
maksuton<br />
Hyvä kunto,<br />
parempi työvire!<br />
Lähde: www.riihimaki.fi
17<br />
KOULUTUS-, KOKOUS-, JA VIRKISTYSTOIMINTA<br />
Henkilöstöpalaverit ja kehityskeskustelut lisäävät avointa toimintakulttuuria, ja niiden myötä<br />
jokaisen ääni saadaan kuuluviin. Jokaiselle ruokapalvelun työntekijälle on tehty kehittämissuunnitelma<br />
esimiehen ja alaisen välillä käytävien kehityskeskusteluiden pohjalta normaaliin<br />
johtamistyöhön kuuluvana.<br />
Kehitämme henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Myös tämä<br />
lisää viihtymistä ja hyvinvointia. Koulutuspäivien määrä vaihtelee ruokapalvelussa vuosittain tarpeen<br />
mukaan. Vuonna 2009 käytettiin 1500 henkilötyötuntia yhteiseen koulutukseen, vuonna 2010<br />
vastaava luku 816 henkilötyötuntia. Edellä mainitusta kokonaistuntimäärästä noin 40 tuntia käytettiin<br />
kestävän kehityksen edistämiskoulutuksiin. Henkilöstölle tarjottiin kaksi työhyvinvoinnin kehittämispäivää<br />
vuoden aikana ja osallistumisprosentti oli lähes 70%. Kestävän kehityksen edistämistä<br />
parantaviin koulutuksiin käytettiin ruokapalveluissa n 40 vuosityötuntia.<br />
HENKILÖSTÖPALAVERIT<br />
kokoontumisia / vuosi<br />
Koko henkilöstön 2<br />
Alue / toimipaikkapalaverit 59<br />
Esimiespalaverit 16<br />
Kehityskeskustelut<br />
kerran vuodessa<br />
Mittaamme työtyytyväisyyttä kahden vuoden välein ja viimeinen mittaus oli vuonna 2009. Seuraavan<br />
kerran työtyytyväisyyttä kartoitetaan vuoden 2011 aikana.<br />
Pidämme huolta itsestämme<br />
ja toisistamme.
18<br />
SAIRAUSPOISSAOLOT JA PALKATTOMAT VAPAAT<br />
Sairauspoissaoloista kertyy jokaista työntekijää kohden noin 8 vuorokautta. Sairauspoissaoloissa on havaittavissa kasaumaa osan henkilöstöä osalle. Riihimäen ruokapalvelun<br />
sairauspoissaolot jakautuvat henkilöstön osalta niin, että lähes 60 prosenttia kaikista sairauspoissaoloista on kertynyt 15 %:lle henkilöstöä.<br />
Sairauspoissaoloilla ja henkilöstön iällä on olemassa yhteys, mutta ei selitä kaikkia poissaoloja, sillä keskimääräistä suurempia poissaoloja esiintyy kaikissa ikäryhmissä.<br />
Henkilöstössä on myös yli viidennes työntekijöitä, joilla ei ole sairauspoissaoloja ollenkaan ja toisaalta lähes 70 % kaikista työntekijöistä on ollut sairauden takia poissa<br />
0– 7 vuorokautta / vuosi.<br />
Tapaturmia ruokapalvelun osalta on sattunut vähän ja nekin ovat olleet lieviä. Palkattomia vapaita kertyy keskimäärin henkeä kohden 6 vuorokautta. Palkattomat<br />
vapaat tulevat lähinnä kesäkeskeytyksistä sekä talkoovapaista.<br />
Työhvyinvointitoimintamme koskee jokaista. Tuemme terveiden työntekijöiden työkykyä ja pyrimme ehkäisemään osatyökykyisten työkyvyn heikkenemistä.
19<br />
RAVITSEMUKSELLINEN VASTUU JA TUOTETURVALLISUUS<br />
Aterioiden laatu ja ravintoainekoostumukset varmistetaan Aromi- toiminnanohjausjärjestelmällä.<br />
Ravintosisältöä takaavat vakioruokaohjeet, joiden ravintosisältö on laskettu 100 g:aa<br />
kohden. Ruoan ravitsemuksellista laatua seuraamme osana omavalvontaa, ja pyrimme valvomaan<br />
kriteerien toteutumista niin päivätasolla kuin ruokalistakiertotasolla. Erityisruokavaliot<br />
suunnitellaan asiakkaiden tarpeiden mukaan.<br />
Riihimäen ruokapalveluyksiköllä on hyväksytty ja ajan tasalla oleva omavalvontasuunnitelma.<br />
Aterioiden valmistuksessa noudatetaan valmistusohjeita. Asiakaspalveluhenkilöstö tuntee<br />
aterian ainesosat. Päivittäisessä ruokapalvelussa noudatetaan eri asiakasryhmille laadittuja<br />
suomalaisia ravitsemussuosituksia ottaen huomioon erityisruokavaliot ja ikäkaudet.<br />
Ruokailijoilla on mahdollisuus antaa palautetta lomakkeilla, joita on esillä ravintoloissamme.<br />
Valvomme tarkasti tuotteiden valmistusta, kuljetusta ja käsittelyä tuotantoketjun alusta<br />
loppuun saakka, aina asiakkaan lautaselle asti. Henkilöstön hygieniaosaamiskoulutus on<br />
jokaisella suoritettu ja kertaavia hygieniatavoitteita käsitellään tarpeen mukaan tiimi- ja esimiespalavereissa.<br />
Ravitsemusvastuumme perustuu osaavaan henkilöstöön, joilla kaikilla on ruokapalvelualan koulutus: joko aiemman muotoinen laitoskeittäjä, keittäjä tai<br />
nykymuotoinen suurtalouskokkikoulutus. Esimiestason työntekijöiden ammatillisen osaamisen päivittäminen on meneillään JET--koulutuksessa. Tutkinto<br />
on Opetushallituksen valvoma, ja se on suunnattu esimiehille ja asiantuntijoille. JET: in tavoitteena on vahvistaa esimiesvalmiuksia sekä parantaa koulutettavien<br />
tehtäväkokonaisuuksien hoitoa.<br />
Raaka-aineen jäljitettävyys varmistetaan, että alkuperä ja tuotantotapa on jäljitettävissä. Yhtenä hankintakriteerinä pidetään alkuperää ja jäljitettävyyttä.<br />
Hankintasuosituksissa suositaan laatukriteerejä. Raaka-aineesta tiedetään koostumus ja elintarvikkeesta ainesosat. Hankintamme on keskitetty tunnetuille<br />
suomalaisille tavarantoimittajille ja suosimme mahdollisuuksien mukaan lähialueen tavarantoimittajia ja - tuottajia.<br />
Asiakkaan näköistä maistuvaa<br />
ja terveellistä ruokaa ammattitaidolla<br />
ja suurella sydämellä !
20<br />
VASTUULLISEN RAVITSEMUKSEN KRITEERIT<br />
Terveys alkaa lautaselta!<br />
RASVAKRITEERI<br />
Kalaruokia vähintään kerran viikossa<br />
Lähde: www.riihimäki.fi<br />
TIEDOTUSKRITEERI<br />
Tavoitteena jatkossa kaikissa paikoissa:<br />
PERUSKRITEERI<br />
Joka päivä lounaan yhteydessä tarjolla :<br />
Ruisleipää, ruisnäkkileipää tai muuta<br />
runsaskuituista leipää<br />
SUOLAKRITEERI<br />
Suolaa käytetään enintään ohjeen mukaan, ei<br />
sattumanvaraisesti maun mukaan<br />
Perunoiden kypsentämisessä ei suolaa tai<br />
suolaa sisältäviä mausteita.<br />
Kasvisten kypsentämisessä ei suolaa tai<br />
suolaa sisältäviä mausteita.<br />
Riisin ja makaronin kypsentämisessä<br />
vähän suolaa ja mausteita<br />
Makkararuokia harvemmin kuin kerran<br />
viikossa<br />
Rasvaisia perunalisäkkeitä harvemmin kuin<br />
kerran viikossa<br />
Runsasrasvaista kermaa tai kermavalmistetta<br />
ruoanvalmistuksessa harvemmin kuin kerran<br />
viikossa<br />
Runsasrasvaista juustoa harvemmin kuin<br />
kerran viikossa<br />
Terveellinen ateriakokonaisuus<br />
havainnollistetaan ruokailijoille<br />
malliaterian avulla vähintään<br />
kerran viikossa<br />
margariinia tai muuta kasvirasvalevitettä<br />
rasvatonta maitoa tuoreita kasviksia,<br />
tuoresalaattia, marjoja tai hedelmiä<br />
Runsaasti suolaa sisältäviä valmisruokia<br />
tai puolivalmisteita harvemmin kuin<br />
kerran viikossa<br />
Runsaasti rasvaa sisältäviä valmisruokia tai<br />
puolivalmisteita harvemmin kuin kerran<br />
viikossa<br />
kasviöljypohjaista kastiketta salaatin kanssa<br />
Vähäsuolaista leipää vähintään 2-3<br />
kertaa viikossa.<br />
Voita tai voi-kasviöljyseosta<br />
ruoanvalmistuksessa ei ollenkaan.
21<br />
YMPÄRISTÖVASTUU<br />
RAAKA-AINEIDEN ALKUPERÄ<br />
Riihimäen ruokapalvelu pyrkii noudattamaan valtioneuvoston 8.4.2009 antamaa periaatepäätöstä<br />
kestävien valintojen edistämisestä omissa hankinnoissa. Kuntien ja valtion<br />
paikallishallinnon suositellaan ottavan ympäristön huomioon vuonna 2010 vähintään 25<br />
prosentissa hankinnoista ja vuonna 2015 puolessa hankinnoista.<br />
Huomioimme ympäristön hankinnoissamme. Valtaosa raaka-aineista on kotimaisia. Käytämme<br />
kotimaisia vihanneksia ja kasviksia aina kun se on satokaudet huomioon ottaen<br />
mahdollista. Luomuruoan lisääminen elintarvikehankinnoissa on tulevaisuuden haasteena.<br />
Elintarvikevalikoimissamme ei ole GMO-merkittyjä tuotteita. Hankimme mahdollisuuksien<br />
mukaan paikallisesti ja sesongin mukaisia kestävän kehityksen täyttäviä tuotteita. Valikoimissamme<br />
on eettisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla tuotettuja tuotteita hankintaohjeiden<br />
antamien valtuuksien puitteissa. Laitehankinnoissa pyrimme hankkimaan<br />
pitkiä elinkaaria kestäviä tuotteita.<br />
Yhteiskuntavastuun noudattaminen otetaan huomioon hankinnoissa ja tavarantoimittajia<br />
valittaessa. Raaka-aineiden jäljitettävyys on kotimaisten tuotteiden osalta hyvä, samoin<br />
kuin niiden turvallisuus. Ruokapalvelu on yhteistyössä tukkuliikkeiden kanssa raaka-aineiden<br />
laadusta, jäljitettävyydestä sekä tuoteselostesisällöistä. Lisäksi kaikkien uusien<br />
raaka-aineiden tai ruokatuotteiden sisällöt ja laatukriteerit tarkastetaan.<br />
Ympäristövastuu merkitsee meille ympäristöstä ja luonnonvaroista huolehtimista omissa<br />
toiminnoissamme sekä korkeatasoisten ympäristöratkaisujen kehittämistä ja toteuttamista<br />
asiakkaille. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on keskeisiä tavoitteita<br />
myös ruokapalvelussa.<br />
Kotimaisuus aste on pääruoissa n 2 / 3 ja lisäkkeissä 3 / 5<br />
Lähiruokaa ovat mm. perunat ja kasvikset ja vilja.<br />
Luomu-raaka-aineita ovat herne ja ohraryyni<br />
Kotimaista on kala, liha, lihajalosteet, kananmuna, maitotaloustuotteet<br />
ja sesonkiaikaan kasvikset, juurekset,<br />
marjat, hedelmät sekä leipä.<br />
Leivän raaka-aineena käytetty vilja ei välttämättä ole 100 %<br />
kotimaista.<br />
Liha- ja kalajalosteiden raaka-aineet voivat olla myös kotimaan<br />
ulkopuolelta.<br />
EU:n alueelta tulevat kala, osa kalajalosteista sekä osa kasviksista,<br />
hedelmistä ja marjoista.<br />
EU:n ulkopuolelta tulevat riisi ja muutamat hedelmälajit.
22<br />
RAAKA-AINEOSTOT JA LOGISTIIKKA<br />
Riihimäen kaupungin keittiöt hankkivat elintarviketavaraa reilut 633 000 kg ja<br />
kemikaaleja astiahuoltoa, käsihygieniaa sekä muuta puhdistustoimintaa varten<br />
noin 20 000 kg vuodessa. Pakkaus- ja muuta materiaalia hankittiin reilut<br />
14 000 kiloa. Elintarvikkeista maito- ja maitotaloustuotteet ovat suurin kulutusryhmä<br />
ja sen jälkeen tulevat juurekset, kasvikset ja hedelmät. Raakaaineita<br />
toimitettiin Riihimäen ruokapalvelun valmistuskeittiöille sekä jakelukeittiöihin<br />
668 000 kiloa ja yhden kuljetuksen keskimääräinen kuorma oli noin<br />
240 kiloa.<br />
Riihimäen kaupungin ruokapalvelun kaikissa hankinnoissa hyödynnetään kuljetusrenkaita<br />
ja isoja tilauseriä. Hankinnoissa ja tarjouspyynnöissä otetaan<br />
huomioon myös toimittajien ilmoittamat ympäristövaikutukset. Varsinkin<br />
puhtaanapitoaineissa hankinnoissa on asettanut käyttämiensä yleispuhdistusaineiden<br />
ja saniteettitilojen pesuaineille ympäristövaatimukset.<br />
Tarjouspyynnöissä ilmoitetaan ympäristömerkintävaatimuksesta ja ruokapalvelu<br />
käyttää vain ympäristöohjelmansa mukaisia ja siihen istuvia ympäristöystävällisiksi<br />
todennettuja (Joutsen- ja EU-kukkamerkittyjä tai muutoin valmistajan<br />
erillisin todistuksin todennettuja) puhdistusaineita.
23<br />
Jakeluautojen käyntikertoja keittiöillä oli vuonna 2010 lähes 2900 kpl. Laskennassa ei ole<br />
huomioitu kesäloma-aikaa, jolloin kuormien määrä vähenee huomattavasti. Lähiruokatuottajan<br />
juureskuljetuksia ei myöskään ole laskettu tähän vertailulukuun. Jakelukeittiöihin<br />
saapui vuonna 2010 n. 3 kuormaa/viikko. Keskimääräinen kuorma jakeluautolla oli<br />
reilut 240 kg.<br />
Riihimäen kaupungin ruokapalvelukuljetus on kilpailutettu ja sitä hoitaa Itella vieden<br />
kolmella jakeluautolla aterioita eri toimipisteisiin. Kolmen dieselauton keskimääräinen<br />
kilometrimäärä vuorokaudessa on noin 70 km. Vuoden aikana kilometrejä kertyy kilometrejä<br />
ruokakuljetuksissa noin 31 500 kilometriä ja kilometrien mukaan laskettuja hiilidioksidipäästöjä<br />
autoista tulee vuodessa 6283 kg. Ruokapalvelun kuljetusautojen täyttöaste<br />
pidetään aina täytenä, ettei tyhjiä ajokilometrejä tulisi. Edellisen päivän ruoankuljetusastiat<br />
ja -rullakot palautuvat puhdistukseen paluukuljetuksella.<br />
Kehitämme toimintaamme ympäristöystävällisemmäksi tukkutoimittajiemme kanssa.<br />
Suurimmat raaka-ainetoimittajamme suunnittelevat reittisuunnittelunsa kustannus- ja<br />
ympäristötehokkaasti, jotta aikataulut, ajomatka- ja toimituskerrat toimivat saumattomasti<br />
yhteen.<br />
Itella kuljettaa ateriat tarkoitukseen suunnittelulla kalustolla ja pyrkii taloudellista ajotapaa<br />
noudattaen varmistamaan päästöjen minimoinnin.<br />
Kilometrit vuodessa Polttoaine keskikulutus Päästökilot / vuosi<br />
31500 km 7,5l / 100 km 2,66kg CO2 päästöjä / l<br />
31500 * 7,5 l 2362 l / vuodessa 6283 Kg Co2 päästöjä /vuosi<br />
Taulukko 2 Hiilidioksidipäästöt Riihimäen ruokapalvelukuljetusautoissa vuonna 2010
24<br />
ENERGIA, LÄMPÖ JA VESI JA LAITEKANTA<br />
Molemmat valmistuskeittiöt sijaitsevat kaukolämmitetyissä kiinteistöissä. Veden, sähkön sekä lämpöenergian osalta kulutus valmistuskeittiöiden osalta<br />
n. 41659 euroa. Jakelukeittiöiden vastaavia määriä ei tässä raportissa ole saatavilla, koska niiden osalta on lämmön, energian ja veden kulutusta on<br />
vaikea erottaa muusta toiminnasta. Yhtä annosta kohden valmistuskeittiöiden energian, lämmön ja veden kulutus on noin 3,5 senttiä. Kaupungin ympäristöraportin<br />
mukaan myös ruokapalveluyksikön sähkönkulutus on lisääntynyt samoin kuin lämmön kulutus. Veden kulutus sen sijaan on pysynyt<br />
jokseenkin samana.<br />
Suurimpia sähkönkuluttajia keittiössämme ovat astianpesukoneet, padat ja yhdistelmäuunit. Padat (300 l) liitäntäteho on 49–53 kW ja 200-litraisten<br />
35,5 kW. Vaunutäytteisten yhdistelmäuunien liitäntätehot ovat noin 35 kW. Suurimman yhdistelmäuunin (20 GN 2/1) liitäntäteho on jopa 50 kW. Korikuljetin-<br />
ja tunneliastianpesukoneiden liitäntätehot vaihtelevat 39–45 kW välillä. Palvelukeittiöissä laajasti käytössä olevien kupuastianpesukoneiden liitäntätehot<br />
ovat noin 10 kW ja pienempien yhdistelmäuunien (10 GN 1/1) liitäntätehot 17–20 kW. Lisäksi sähköä kuluttavat jäähdytys- ja kylmäsäilytyslaitteet.<br />
Jäähdytyslaitteiden ikä on suurimmalla osalla laitteista alle 10 vuotta ja suureen osaan vanhoja kylmälaitteita on uusittu kompressori. Nykyaikaiset kylmäsäilytyskaapit<br />
kuluttavat 1,8–2,3 kWh/vrk ja pakastekaapit 7,2–8,0 kWh/vrk.<br />
Veden ja energian kulutusta säästämme monin tavoin jokapäiväisessä työssä. Pyrimme tuotantoketjun kaikissa vaiheissa noudattamaan seuraavia toimenpiteitä:<br />
a) avaamme kylmälaitteiden ovet vain tarvittaessa, b) säilytämme tuotteet kylmätiloissa peitettyinä, c) hyödynnämme ruoanvalmistuksessa<br />
esi- ja jälkilämmön ja d) pidämme ruoanvalmistusastioiden kannet kiinni kypsentämisen aikana.<br />
Otamme energiatehokkuuden huomioon kun ostamme uusia laitteita. Huollatamme laitteita säännöllisesti ja sijoitamme laitteet oikein. Käytämme laitteissa<br />
ja keittiötiloissa oikeita lämpötiloja. Pidämme ilmastointia täydellä teholla vain ruokaa valmistettaessa. Hyödynnämme valaistuksessa luonnonvaloa<br />
mahdollisuuksien mukaan ja käytämme energiansäästölamppuja. Kytkemme astianpesulaitteet päälle vasta, kun pesu alkaa. Pesemme täysiä koneellisia.<br />
Hyödynnämme prosesseissamme vettä säästäviä menetelmiä.<br />
Keitot kypsyvät, laatikot paistuvat<br />
ja tiskit hoituvat sähköä säästäen<br />
ja laitteiden elinkaarta pidentäen<br />
!<br />
KONTION JA TELLUKSEN SÄHKÖ, VESI JA<br />
LÄMPÖ<br />
Kulutus<br />
Hinta<br />
Sähkö/kWh 331683 kWh 25 208<br />
Lämpö/ kWh 265 347 kWh 12604<br />
Vesi /m3 1327 m3 3848<br />
Sähkö, lämpö ja vesi yhteensä euroa 41 659
25<br />
JÄTEHUOLTO JA KIERRÄTTÄMINEN<br />
Ruokapalvelullamme on kaupungin kanssa yhteinen ympäristöjärjestelmä, jossa<br />
on tarkoin määritelty tavoitteet erilaisten jätteiden lajittelusta, ympäristötavoitteista,<br />
mittareista, kokonaisvastuusta, toimenpiteistä, aikatauluista, resursseista<br />
sekä seurannasta. Keskuskeittiöiden ympäristöohjelma noudattaa kaupungin<br />
ympäristöohjelman linjauksia<br />
Jätteiden osalta ruokapalvelu ei maksa jäteveroa, koska sitä maksetaan ainoastaan<br />
kaatopaikan jätepenkkaan menevän jätteen osalta. Ruokapalvelun jätteet<br />
päätyvät nykyään hyötykäyttöön, kompostointiin tai lämmön tuottamiseen. Tieto<br />
perustuu ympäristöasiantuntija Kyöstilältä saatuun tiedonantoon.<br />
Kartonkijätteen määrä on suurin keittiöiden tuotantoprosessia kuormittava jäte. Yhtä<br />
annosta kohden kartonkijätettä syntyy noin 50 g, metallijätettä 23 g, biojätettä 14 g<br />
kuivajätettä noin 4 g. Muut jätejaemäärät ovat yhtä annosta kohden hyvin pieniä.<br />
Ruokapalvelun jätehuollolle kelpaamaton jäte kuljetetaan huoltomiesten toimesta varikolle<br />
ja tavarantoimittajat kierrättävä puulavoja, värikasetteja sekä muovisia pesuainepakkauksia.<br />
Muoviset mehukanisterit ym. toimittajille palautumaton muovijäte<br />
huolehditaan huoltomiesten toimesta kierrätyskeskukseen tai varikolle.<br />
JÄTELAJITTELU JA MÄÄRÄT KESKUS-<br />
KEITTIÖILLÄ<br />
KIERRÄTYSJÄTE<br />
Kuivajäte 3525 3 %<br />
Biojäte 17123 13 %<br />
Kartonkipaperi arvio 62400 48 %<br />
Keräyspaperi arvio 14933 12 %<br />
Metalli 28200 22 %<br />
Lasi arvio 2613 2 %<br />
MUU JÄTEJAE<br />
Puulaatikot<br />
Puulavat<br />
Muovikanisterit mehu<br />
Muovikanisterit pesuaine<br />
Ongelmajäte<br />
Käytetyt värikasetit<br />
kg<br />
128795<br />
KERÄYSTAPA<br />
Varikolle<br />
Tavarantoimittajat<br />
Kierrätyskeskus tai varikolle<br />
Tavarantoimittajalle<br />
Varikolle<br />
Tavaran toimittajalle
26<br />
YMPÄRISTÖN HUOMIOIMINEN, YMPÄRISTÖKASVATUS SEKÄ SAADUT YMPÄRISTÖTYÖPALKINNOT<br />
Riihimäen kaupungilla on ISO 14 001 sertifioimaton järjestelmä, ja ruokapalvelulla on kaupungin ympäristöohjelmaa noudattava suunnitelma, josta käy ilmi, että ruokapalvelun<br />
tavoitteena on luonnonvaroista huolehtiminen, jätteiden lajittelu, kaatopaikkakuormituksen vähentäminen sekä pesuaineen kulutuksen vähentäminen. Kokonaisvastuu<br />
tästä toimintaohjelmasta on koko ruokapalveluhenkilöstöllämme ja tavoitteiden toteutumista seurataan yhteisissä palavereissamme.<br />
Riihimäen kaupungin ruokapalvelu ei ole vuoden 2010 aikana saanut ympäristötyöstä tunnustuspalkintoja. Kestävän tason vihreä lippu on myönnetty Haapahuhdan<br />
koululle ja Kirjauksen päiväkodille.
27<br />
Ruokapalvelupäällikön katsaus<br />
Ruokapalveluiden perustehtävä on tuottaa monipuolista,<br />
terveellistä, maukasta, turvallista ja ravitsevaa<br />
ruokaa kunnan eri toimipisteisiin niiden toimintapäivinä.<br />
Ruokapalvelut ovat tänä päivänä monien haasteiden<br />
edessä; on pystyttävä vastaamaan asiakaskuntamme,<br />
meidän kuntalaistemme toiveisiin, niin<br />
ravitsemuksen kuin tuoteturvallisuudenkin puolesta.<br />
Kenttä on samalla vaativa ja vaikuttava.<br />
Lasten ruokailu on ruokakasvatusta ja ruoan arvostuksen<br />
opettamista. Tämä vaatii paljon yhteistyötä<br />
eri tahojen, koulujen, päiväkotien sekä niiden<br />
henkilöstön kanssa. Samalla väestö ikääntyy<br />
ja vanhuspuolen haasteet myös ruokailun suhteen<br />
kasvavat. Yksin ei voi tehdä mitään, vaan yhteistyötä<br />
tarvitaan laajasti.<br />
Kuntapuolen keittiöissä ollaan totuttu ahertamaan<br />
hyvin hiljaa. Meidän pitäisi oppia kertomaan<br />
ja tiedottamaan enemmän tekemisistämme,<br />
jotta asiakkaamme näkisivät työstämme muutakin<br />
kuin ruokalistat ja valmiin ruoan. Olkoon tämä raportti<br />
yksi osa siitä työstä.<br />
Tulevaisuudessa ympäristöasiat, luomu- ja lähiruoka<br />
sekä henkilöstön hyvinvointi ovat erittäin tärkeässä<br />
osassa. Kuntapuolen henkilöstö eläköityy<br />
kiihtyvällä vauhdilla ja uusia osaavia henkilöitä pitäisi<br />
saada rekrytoiduksi keittiöihimme. Suurkeittiöalan<br />
imagoa pitää saada houkuttelevammaksi,<br />
jotta työllemme saadaan jatkajia.<br />
Luomu- ja lähiruokaa ollaan jo totuttu käyttämään<br />
suurkeittiöissä, niin meilläkin. Sen saatavuus tasalaatuisena<br />
ja ympäri vuoden on vain ollut haasteellista.<br />
Jatkossa toivomme saavamme tähänkin<br />
asiaan parannusta sekä hankintalain, että uusien<br />
toimijoiden avulla.<br />
Ympäristön huomioiminen, kestävä kehitys on<br />
meillä arkipäivää, erilainen lajittelu sekä kierrätys<br />
on tullut tutuksi vuosien myötä, huomioimatta<br />
myöskään energiasäästö asioita.<br />
Ruokapalvelupäällikkö Ritva Pitkänen<br />
Kuntatalous on tiukoilla ja pyrimme osaltamme<br />
vastaamaan myös siihen haasteeseen.<br />
Keskitetty ruokapalvelutoiminta takaa tasalaatuista<br />
ja turvallista ruokaa ammattitaidolla.<br />
Vastuullisuus syntyy pienistä valinnoista jokapäiväisessä<br />
työssä. Se on mahdollista vain sitoutuneen,<br />
motivoituneen, osaavan henkilöstön avulla<br />
sekä asiakkaiden osallisuuden kautta.
28<br />
YHTEYSTIEDOT RIIHIMÄEN KAUPUNGIN RUOKAPALVELUT<br />
RUOKAPALVELUPÄÄLLIKKÖ JA ESIMIEHET<br />
Puh. alkunumero 019758 Osoite<br />
Pitkänen Ritva Ruokapalvelupäällikkö 4470 Telluskatu 8<br />
Niskanen Niina Ruokapalveluesimies Keittiö Tellus 4471 Telluskatu 8<br />
Malinen Sirpa Ruokapalveluesimies Keittiö Kontio 4414 Kontiontie 73<br />
Juselius Kati Ruokapalv. aluevastaava Päiväkodit 4469 Junailijankatu 12<br />
Nieminen Eija Ruokapalv. aluevastaava Koulut 4514 Erkyläntie 7<br />
Salo Senja Toimisto / Laskut 4474 Telluskatu 8<br />
KEITTIÖ KONTIO<br />
Malinen Sirpa Keittiö Kontio 4414 Kontiontie 73<br />
Keittiö Kontio 4431 Kontiontie 73<br />
KEITTIÖ TELLUS<br />
Niskanen Niina Keittiö Tellus 4471 Telluskatu 8<br />
Hartikainen/Vepsä Dieettikeittiö Keittiö Tellus 4472 Telluskatu 8<br />
Tuomi / Nikander Tilaukset Keittiö Tellus 4641 Telluskatu 8<br />
KOULUT<br />
Aro Anni Patastenmäen koulu 4512 Patastenmäentie 42<br />
Rantanen Aili Haapahuhdan koulu 4487 Haapahuhdantie 12<br />
Jahkonen Anne Pohjolanrinteen koulu 4585 Pohjolankatu 8<br />
Kuusela Sisko Lasitehtaan koulu 4507 Tehtaankatu 27<br />
Mäenpää Aune Herajoen koulu 4653 Rintapellontie 14<br />
Nieminen Niina Uramon koulu 4543 Uramontie 63<br />
Peltonen Maritta Eteläinen koulu 4481 Lopentie 11<br />
Nieminen Eija Puukoulu 4514 Erkyläntie 7<br />
Uimonen Anja-Riitta Pohjoinen koulu 4532 Karankatu 13<br />
Toiviainen Päivi Harjurinteen koulu 4559 Kalevankatu 3<br />
Väänänen Sirpa Karan koulu 4572 Kalevankatu 13–17<br />
Paajanen Hilkka Jukola pk +koulu 4317 Palojoentie 2<br />
Islander Satu Ri.Lukio 4612 Koulukatu 5<br />
Yhteydenotto sähköpostitse osoitteella: etunimi.sukunimi (at] riihimaki.fi<br />
PÄIVÄKODIT<br />
Kujanpää Pirjo Saturnus 4642 Saturnuksenkatu 2<br />
Lähteenmäki Tuuli Uunilintu 4306 Kalliokatu 2<br />
Jaatinen Kaija Otava 4311 Otavankatu 7<br />
Seitsonen Marja Hirsimäki 4294 Savikonkatu 22<br />
Paajanen Hilkka Jukola +koulu 4317 Palojoentie 2<br />
Ruhanen Tuija Kirjauksen 4321 Pyysalontie 1<br />
Emeka Tuija Junailijankatu Kalle 4283 Junailijankatu 14<br />
Juselius Kati Junailijankatu Ville 4469 Junailijankatu 12<br />
Vehmas Liisa Kontiontien 4284 Kontiontie 34<br />
Siirola Marja Piikinmäki 4777 Peltokuja 4<br />
RYHMÄPERHEPÄIVÄKODIT<br />
Koivukoti 4335 Koivukatu 1A 1<br />
Käpäläkoti 4336 Savikonkatu 65–67<br />
Saarikoti .0403304338 Saarikatu 14 C11<br />
Niittyvilla .0403304339 Petsamonkatu 21<br />
Suovilla .0503416349 Petsamonkatu 17<br />
Tupasvilla .0503398384 Petsamonkatu 19<br />
Luhtavilla .0403304337 Petsamonkatu 15<br />
Paimenpoika 1 .0504143978 Paimenpolku 2 B 6<br />
Paimenpoika 2 .0504143977 Paimenpolku 2 B 7<br />
Haapakoti .0403304333 Haapahuhdantie 24 as1 ja 2<br />
TYÖPAIKKARUOKAILU<br />
Vierimaa Liisa Varikko/ kahvio 4864 V O Mäkisenkatu<br />
Sahlman Eija Kaupungintalo/kahvio 4050 Kalevankatu 1<br />
Kuidunen Julia Yritystalo 4639 Et.asemakatu 2
GRI- MUKAINEN SISÄLLYSLUETTELO<br />
30<br />
KATEGORIA SIVU AIHE<br />
Organisaation kuvaus Organisaation kuvaus ja raportin sisältö 29<br />
8<br />
5<br />
3, 4, 5, 6<br />
Kestävän kehityksen visio<br />
Ruokapalvelupäällikön katsaus<br />
Raportoijan yhteystiedot<br />
Raportoijan profiili<br />
Taloudellinen vastuu Suorat taloudelliset vaikutukset 3, 10, 11,12, 19, 20<br />
10, 11, 12,18<br />
4, 5, 8, 10, 11, 17, 18, 19, 28, 29<br />
6, 10, 12, 15<br />
Asiakkaat<br />
Yhteistyökumppanit<br />
Henkilöstö<br />
Omistajat<br />
Ympäristövastuu Ympäristövaikutukset 21, 22,<br />
24<br />
11<br />
21, 22, 23, 24, 25, 26<br />
11, 27<br />
22, 24, 25, 26<br />
Materiaalit<br />
Energia- ja vedenkulutus<br />
Moniarvoisuus<br />
Tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutukset<br />
Lakien, direktiivien ja ohjeiden noudattaminen<br />
Kokonaisympäristövastuu<br />
Sosiaalinen vastuu Sosiaaliset vaikutukset 6, 13, 15<br />
11, 15, 16, 17<br />
10, 11, 16, 17, 19<br />
19<br />
8, 12, 19, 20<br />
Vaikutukset työllisyyteen<br />
Henkilöstön ja johdon suhteet<br />
Koulutus- ja kehitystyö<br />
Etenemismahdollisuudet<br />
Ravitsemuksellinen ja laadullinen vastuu, tuoteturvallisuus<br />
Sosiaalinen vastuu Ihmisoikeudet 4, 6, 11<br />
8, 15<br />
15<br />
Strategia ja johtaminen<br />
Ihmisoikeudet<br />
Järjestäytymisen vapaus ja yhteistoiminta
Change language