luettelo - Kokkola

KOKKOLA – Kyläasutuksen vaiheyleiskaava / Karleby -
BYBEBYGGELSENS ETAPPGENERALPLAN
PERUSSELVITYKSEN LIITE / Bilaga
Rakennusinventointi / Byggnadsinventering
Sokoja 4H
srs rakennuksen kuvaus valokuva
srs4H-80
Rasmuksen
kivinavetta
(v. 1748,1754)
Kivinavetta on maamme vanhin ajoitettavissa oleva
yksityisen talollisen rakentama kivinavetta ja se on
suojeltu rakennussuojelulailla (v.1973).
Rasmuksen tila mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen
kerran vuonna 1550.Vuonna 1754 navettaa
suurennettiin kokoon 29m x 12m.
Suojelumerkintä koskee navettarakennusta.
Pihapiirissä on useita säilytettäviä rakennuksia.
Knivsund 1A
sr rakennuksen kuvaus valokuva
sr1A-8
Saaren talo,
(v. 1900)
Vaalea lautaverhoilu, punatiilikatto ja T-ikkunat.
Rakennettiin ensiksi hirsirunkoiseksi, lautavuoraus
laitettiin vasta myöhemmin.Runko pystytettiin
multapenkkien päälle. Lisäsiipi länteen tehty
jälkeenpäin. Ikkunat ovat vuodelta 1955.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
s1A-7
Asuinrakennus
(v. 1940)
Vaalea kellertävä julkisivu, punainen konesaumattu
peltikatto. Pikkuikkunat ovat päädyissä.
Rakennuksen keskiosassa katto muodostaa
poikkiharjan.
Merkintä koskee päärakennusta.

sr1A-13
Backan talo
(v. 1850-1860)
Rakennus on edustava nk. Öjalaisen maalaistalon
esimerkki. Talon runko on salvottu hirsistä lyhyille
nurkille ja vuorattu pystylaudoituksella. Laudoitus on
valkoinen ja tehostelaudat punaiset. Arkkitraavi on
sileää vaakalautaa. Räystäslinjaa korostaa voimakas
profilointi. Katto on saumattu pelti, vihreä. Kuisti on
kuusikulmainen. Kunkin asuinkerroksen ikkunan
päällä on lunetti-ikkuna.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
sr1A-19
Kullan talo (ent.
Peldo)
(v. 1869)
Talon runko on salvottu hirsistä lyhyille nurkille ja
vuorattu valkoiseksi maalatulla pystylaudoituksella.
Rakennus on perustettu luonnonkivien päälle.
Rakennuksen vesikatto on saumattu peltikatto,
vihreä. Rakennuksen pohjakaava muodostaa
parituvan. Katon räystäs on ilmeeltään voimakkaasti
profiloitu. Alakerrassa T-ikkunat.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
sr1A-38
Skählin talo
(v. 1886)
Talon runko on tehty lyhytnurkkaisesti salvotuista
hirsistä, jotka on vuorattu kapealla keltaiseksi
maalatulla pystylaudoituksella. Vesikatto on
saumattua peltiä. Vuoraus ja kuisti ovat peräisin
1900-luvulta. Alakerrassa T-ikkunat.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
sr1A-37
Knifin talo
(v. 1847)
Talo rakennettiin rungoltaan lyhytnurkkaiseksi
hirsitaloksi, jossa on viisi ikkuna-akselia.
Ulkovuoraus on tehty peiterimoitetusta
pystylaudoituksesta. Kuisti on uusittu vuonna 1936.
T-ikkunat ovat 1900-luvun alusta. Räystäslista on
vahvasti profiloitu. Ullakolla on haukanikkunat,
päädyissä lunetti-ikkunat.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
sr1A-36
Byrzo (ent.
Björkö)
(v. 1853)
Lyhytnurkkaisesti salvottu hirsirunkoinen talo. Ikkunat
uusittu peruskorjauksen yhteydessä vuonna 1986.
Samalla rakennettu vanhalle paikalle uusi
alkuperäisen mallinen kuusikulmainen kuisti
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
Pihapiirissä on muitakin säilytettäviä
rakennuksia.

sr1A-35
Mickfolkin talo
(v. 1776-78)
Rakennuksen runko on salvottu hirsistä ja se on
vuorattu peiterimoitetulla pystylaudoituksella.
Rakennuksessa on kaksi tupaa ja molemmissa
päissä on kaksi kamaria, joiden katot ovat holvatut.
Kuisti on rakennettu 1900-luvulla. Vesikate on
saumattu peltiä, tumman ruskea. Sisäänkäyntikuistin
yläosassa tiheä ikkunarivistö.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
s1A-63
Asuinrakennus
(v. 1920)
Julkisivut lautaverhoillut, katto yläosaltaan aumattu
taitekatto. Väritykseltään punavalkoinen. Kuisti
etuosaan tehty mahdollisesti myöhemmin.
Erityispiirteenä päätyräystäs ja ikkuna joka katkaisee
räystäslinjan.
Merkintä koskee päärakennusta.
s1A-15
Asuinrakennus
(v.1940)
sr1A-67
Knivsundin koulu
(v. 1887, siipi
1970)
s1A-33
Asuinrakennus
(v. 1930)
Harjakattoinen rakennus, lisäsiipi (pulpettikattoinen)
rakennettu 1970-luvulla. Katemateriaali saumattua
peltiä. Julkisivuverhous pontattua lautaa, punainen.
tehosteet valkoiset. Alkuperäisen rakennuksen
alemman kerroksen ikkunat T-mallia. Erityispiirteenä
”haukanikkunat vintille.
Merkintä koskee päärakennuksen vanhempaa
osaa.
Koulu on rungoltaan hirsinen rakennus, jonka
vuoraus on tehty kapeasta pystylaudoituksesta.
Katto on satulakatto, jossa on poikkipääty. Rakennus
edustaa uusrenesanssin arkkitehtuuria.
Rakennukseen on tehty yksikerroksinen tiilivuorattu
siipiosa 70-luvun tyyliin.
Suojelumerkintä koskee koulurakennuksen
vanhaa osaa.
1930-luvulla rakennettu mansardikattoinen rakennus.
Julkisivuverhous valkoiseksi maalattua
pystysuuntaista rimalautaa. Vesikate saumattua
peltiä, ruskea. Erityispiirteet: kattomuoto, ikkunat.
Merkintä koskee päärakennusta.

Knivsund 1B
sr rakennuksen kuvaus valokuva
s1B-28
Asuinrakennus
(v.1930)
Harjakattoinen rakennus, vesikate saumattua peltiä.
Julkisivuverhoilu pystysuuntainen rimalauta,
punainen. Ikkunat asennettu myöhemmin.
Rakennusta jatkettu 1990-luvulla. Ilmenee myös
perinteisestä jalkarännistä, jota ei ole jatkettu.
Merkintä koskee päärakennusta.
s1B-22
Asuinrakennus
(v.1940)
Suurikokoinen asuinrakennus, kellarillinen.
Rakennus mahdollisesti siirretty nykyiselle paikalle
muualta. Rakennus on harjakattoinen, vesikate
saumattua peltiä. Julkisivuverhoiluna punainen
laudoitus ja ikkunat valkoiset. Erityispiirteet: kellari,
mittasuhteet.
Merkintä koskee päärakennusta.
s1B-19
Asuinrakennus
(v.1940,
laajennus 1970)
Taitekattoinen rakennus, vesikate saumattua peltiä.
Puujulkisivu punainen ja ikkunat T-malli (yläosa 3-
jakoinen). Siipiosa rakennettu 1970-luvulla.
Merkintä koskee päärakennusta.
sr1B-3
Hagan talo
(v. 1800-luvulla)
Talo sijaitsee Hagafolkissa Ängöskatanin
pohjoispäässä. Talo kuului aiemmin 3 talon ryhmään,
josta 2 on purettu.
Taitekattoinen rakennus, vesikate saumattua peltiä.
Puujulkisivu keltainen ja tehosteet valkoiset.
Sisääntulon kuisti rakennettu myöhemmin.
Pihapiirissä kaksi aittaa.
Erityispiirteet: kattomuoto, rakennuksen mittasuhteet.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
Pihapiirissä on muitakin säilytettäviä
rakennuksia.

sr1B-11
Djupsundin talo
(v. 1900-luvun
vaihteessa)
Rakennus on osa Djupsundin taloryhmää, joka
muodostaa ehjän rakennuskokonaisuuden
viljelysmaiseman keskelle.
Rakennuksen runko on hirttä ja ulkovuoraus on tehty
valkoisista pystylaudoista, tehostelaudat
punaruskeat. Rakennuksen eteläsivulla
pohjoispäädyssä ovat myöhemmin rakennetut kuistit.
Ikkunat ovat korkeat. Katolla perinteiset jalkarännit.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
Pihapiirissä on muitakin säilytettäviä
rakennuksia.
sr1B-13
Djupsundin talo
(v. 1883 tai 1885
rakennettu
nykyiselle
paikalle)
Rakennus on siirretty Tjärusta joko vuonna 1883 tai
1885. Alkuperäinen rakennusajankohta ei ole
tiedossa.
Pulpettikattoinen kuisti on rakennettu siirron jälkeen.
Ikkunat ovat korkeat kuusiruutuiset.
Rakennus on osa Djupsundin taloryhmää, joka
muodostaa ehjän rakennuskokonaisuuden
viljelysmaiseman keskelle. Vesikate saumattua
peltiä.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
Pihapiirissä on muitakin säilytettäviä
rakennuksia.
sr1B-12
Djupsundin talo
(v.1900-luvun
alku)
1900-luvun alussa rakennettu hirsirunkoinen talo.
Rakennuksen julkisivu on vuorattu mineriittilevyillä
50-luvulla. Ikkunat ovat T-ikkunat. Vesikate tiiltä.
Rakennus on osa Djupsundin taloryhmää, joka
muodostaa ehjän rakennuskokonaisuuden
viljelysmaiseman keskelle.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
Pihapiirissä on muitakin säilytettäviä
rakennuksia.

Rödsö 2A
sr rakennuksen kuvaus valokuva
s2A-19
Asuinrakennus
(v.1930)
Rakennus on tiilikattoinen ja julkisivuverhous on
maalattua lautaa. Pihapiirissä vanha talousrakennus.
Merkintä koskee päärakennusta. Pihapiirissä on
muitakin säilytettäviä rakennuksia.
sr2A-18
Asuinrakennus
(v.1870-luvulla)
Rakennuksen vesikatto on tiilipintainen. Kuistissa
peltikatto. Julkisivulaudoitus valkoinen (huono
kuntoinen) ja tehostelaudat vaalean ruskeat.
Rakennusta ilmeisesti jatkettu jossain vaiheessa
(ikkunoiden väli muuttuu jatkoksen kohdalla).
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
sr2A-11
”Björkstrandin
talo”
(v.1850)
Julkisivuverhoilu on punaiseksi maalattua
pystyrimalautaa. Vesikate on saumattua peltiä,
vihreä. Rakennus on erityisen pitkä, ilmeisesti sitä on
jatkettu eri aikakausilla. Ikkunat ovat kuusiruutuiset.
Rakennuksen pitkällä sivustalla matalat ullakon
ikkunat.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
s2A-6
Asuinrakennus
(v.1930)
Rakennus on lautavuorattu ja vesikatto on saumattua
peltiä. Väritykseltään keltainen. Alakerran ikkunat T-
ikkunoita. Ikkunat on uudehkot ja ne on asennettu
syvälle seinän runkoon.
Merkintä koskee päärakennusta.
sr2A-3
Asuinrakennus
(v.1920)
Julkisivulaudoitus on valkoinen ja peltikate sinkitty
kirkas. Rakennuksen ikkunat ovat T-ikkunoita.
Erityispiirteet: rakennuksen runko, sisäänkäynnin
kuisti.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.

sr2A-62
Laxåbacka
(Härmälä)”
(v.1830-luvulta)
Rakennuksen runko on pitkänurkkaisesti salvotuista
hirsistä ja sen alkuperäinen vuoraus on
peiterima laudoitusta. Kuisti on rakennettu 1945,
aikaisemmin rakennukseen kuului veranta.
Asuinrakennukseen liittyy useita talousrakennuksia.
Härmälän talot ovat säilyneet lähes alkuperäisessä
asussaan. Ikkunat ovat 6-ruutuiset, eikä niitä ole
ympäröity vuorilaudoin. Vesikate on lasitettua tiiltä.
Räystäslinja on voimakkaasti profiloitu. Pihapiiriin
kuuluu joukko vanhoja talousrakennuksia.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
Pihapiirissä on muitakin säilytettäviä
rakennuksia.
s2A-53
Asuinrakennus
(v.1900-luvun
alussa)
Julkisivu laudoitus ja ikkunat on uusittu, kun
rakennus on peruskorjattu 1990-luvulla. Vesikate on
saumattua peltiä, sinkittynä. Sisäänkäynnin kuisti on
rakennettu myöhemmin. Rakennuksen pääikkunat
ovat T-mallia.
Merkintä koskee päärakennusta.
s2A-50
Asuinrakennus
(v.1930-luvulla)
1930-luvulla rakennettu asuinrakennus. Vesikate on
huopaa. Asennettu myöhemmin. Julkisivuverhous on
pystyrimalautaa. Ikkunat, tehostelaudat ja
perinnelauta perustuksen päällä ovat valkoiset.
Rakennuksessa on luonnonkiviperustus.
Merkintä koskee päärakennusta.
sr2A-49
Asuinrakennus
(v.1900-luvun
alussa)
Julkisivuverhous on vaaleaa pystyrimalautaa.
Vesikate on tiilestä. Ikkunat T-ikkunoita, vuorilaudat
sisältävät monia yksityiskohtia. Perustus on betonia.
Rakennus mahdollisesti siirretty nykyiselle paikalle
muualta. Pihapiirissä on useita säilyneitä
talousrakennuksia.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
Pihapiirissä on muitakin säilytettäviä
rakennuksia.

sr2A-46
Asuinrakennus
(v.1930)
Julkisivuverhous on vaaleaa pysty/vaaka paneelia.
Vesikate on pellistä. Ikkunat T-ikkunoita, vuorilaudat
sisältävät monia yksityiskohtia. Kuisti on rakennettu
talon eteen myöhemmin.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
s2A-68
Asuinrakennus
(v. 1800-luvun
lopulla)
Rakennuksen ikkunat uusittu 1970-80-luvulla.
Julkisivuverhoilu on pystysuuntaista lautaa. Vesikate
on saumattua peltiä. Pääsisäänkäynnin kuisti on
rakennettu myöhemmin, ilmeisesti 1980-luvulla.
Merkintä koskee päärakennusta.
Rödsö 2B
sr rakennuksen kuvaus valokuva
sr2B-3
Friisin talo
(v.1700-luvun
lopulla)
Talo on tehty pitkänurkkaiseksi salvotuista hirsistä, ja
on tyypiltään sivukamarillinen rakennus.
Ulkovuoraus on peiterimoitettua pystylautaa, joka on
alakerrassa maalattu punaiseksi ja yläkerrassa
keltaiseksi. Rakennuksen massa ja
mansardikatto pyrkivät edustavaan ulkonäköön.
Erityispiirteet: rakennuksen ulkonäkö on
kokonaisuudessaan harvinainen.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
Vitsari/Vittsar 2D
sr rakennuksen kuvaus valokuva
s2D-8
Lidslen talo
(siirretty
nykyiselle
paikalle v. 1867)
Talo on siirretty Byvikenin rannalle Borgiksesta. Se
on rungoltaan lyhytnurkkainen hirsitalo, jonka
vuoraus on peiterimalaudoitusta. Ikkunat ovat uudet
kaksiruutuiset. Rakennuksessa on uudempi
kuistiosa. Vesikate on tiilikate.
Merkintä koskee päärakennusta.

sr2D-1
Söderbackan talo
(v.1817)
Runko on salvottu lyhytnurkkaisesti hirsistä ja
vuorattu peiterimalaudoituksella. Talossa ei
ole kuistia. Rakennuksen pohjakaava noudattaa
paritupamallia. Alkujaan pihalla ollut 8 rakennusta.
Rakennuksen pohja on paritupamalli.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
s2D-39
Asuinrakennus
(v.1940)
Rakennuksen julkisivu lautaverhoiltu ja sävyltään
vihreä. Vesikate saumattua peltiä ja sävyltään
punainen. Erityispiirteet: räystäät ja kuist.i
Merkintä koskee päärakennusta.
sr2D-85
Vitsarin koulu
(v. 1900-luvun
alussa,
kivirakenteinen
osa 1960-luvulla.
Vanhan osan julkisivua peittää maalattu
ponttilaudoitus. Sävyltään vaalean vihreä. Alakerran
ikkunat ovat 4-ruutuiset. Vesikate on saumattua
peltiä. Perustus on luonnonkiveä.Kivirakenteinen
laajennus rakennettu 1960-luvulla.
Suojelumerkintä koskee päärakennuksen vanhaa
puurakenteista osaa.
sr2D-53
Asuinrakennus
(1800-luvun
lopulla)
Rakennuksen julkisivuverhoilu on vaalean keltainen
ponttilauta. Vesikate on punatiiltä.
Ikkunat vaihdettu uudempaan malliin mahdollisesti
1969-luvulla.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
s2D-55
Asuinrakennus
(v.1940)
Suurikokoinen asuinrakennus, mahdollisesti usean
perheen asunnot. Julkisivuverhoilu on
vaakasuuntaista ponttilautaa. Vesikate saumattua
peltiä. Perustukset osin luonnon kiveä ja osin
betonia.
Merkintä koskee päärakennusta.

s2D-61
Asuinrakennus
(v.1930)
Rakennus on julkisivultaan pystyrimalaudoitettu ja
väriltään vihreä. Vesikate on punatiilinen.
Merkintä koskee päärakennusta.
s2D-62
Asuinrakennus
(v. 1940)
Suurikokoinen päärakennus on julkisivuväriltään
keltainen. Vesikate on saumattua peltiä.
Pääjulkisivulla rungon keskivaiheilla selkeä
ikkunamuutos. Muut ikkunat alakerrassa 5-ruutuisia.
Merkintä koskee päärakennusta.
sr2D-69
Hongan talot
(1800-luvun
alussa)
Rakennus muistuttaa tyyliltään ns. öjalaista
talotyyppiä. Lunetti-ikkunat koristavat arkkitraavia.
Kuisti on kuusikulmainen ja ikkunat
uusrenesanssiaiheisin koristellut. Ulkovuoraus on
pystylautaa ja arkkitraavi vaakalautaa. Vesikate on
punatiiltä.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
sr2D-70
Hongan talot
(1800-luvun
alussa)
Talo on rungoltaan lyhytnurkkaisesti salvottua hirttä.
Julkisivuverhoilu on pystylautaa ja vesikate
saumattua peltiä. Rakennusta on jatkettu
myöhemmin
yhdellä kamarilla.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.

Korpilahti-Rimmi / Korplax-Rimmi 2E
sr rakennuksen kuvaus valokuva
s2E-116
Asuinrakennus
(v.1930)
Julkisivuverhoilu pystysuuntaista lautaa, sävy
punainen. Vesikate on peltiä. Rakennuksen
päädyssä ja sivuilla 6-ruutuiset ikkunat.
Merkintä koskee päärakennusta
Puuttuu kohdeinventointi luettelosta.
sr2E-47
Asuinrakennus
/vaatemyymälä
(v.1890)
Rakennuksen julkisivu on nykyään keltaiseksi
maalattu. Tehosteet valkoiset. Vesikatto on
saumattua peltiä, tumma. Rakennuksessa toimii
nahka-asusteiden myyntipaikka. Erityispiirteet:
yläikkunat, räystäslinjat ja pääsisäänkäynnin kuisti.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
s2E-57
Asuinrakennus
(v.1950)
Rakennus on mansardikattoinen. Julkisivu on rapattu
ja väriltään vaalea. Ikkunat ovat 5- ja 6-ruutuisia.
Lisäsiipi rakennettu mahdollisesti 1970-luvulla.
Merkintä koskee päärakennusta.
s2E-59
Asuinrakennus
(v.1930)
Rakennus on harjakattoinen, kate tiiltä.
Julkisivuverhoilussa käytetty sekä vaaka, että
pystylaudoitusta. Verhoilun väri on punainen.
Alakerran ikkunat ja yläkerran päätyikkunat 10-
ruutuisia ja ikkunoiden yläpuolella vaikuttavat
tehosteet.
Merkintä koskee päärakennusta.
sr2E-73
Nissandt eli
Lillhonga
(1800-luvun
lopulla)
Nissandt on Rimmin kylän vanhin talo. Talon vanhin
osa on rakennettu 1800-luvun lopulla ja sitä
on korotettu kerroksella 1920-luvulla. Silloin
rakennettiin myös veranta ja frontonit talon pitkille
sivuille. Vuoraus on alakerrassa pystylautaa ja
yläkerrassa vaakalautaa.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.

s2E-93
Vanha
asemarakennus
(v.1945)
Rakennus lautaverhoiltu, vaalean punainen. Vesikate
on saumattu peltiä. Rakennukseen on tehty vähäisiä
muutoksia julkisivuihin. Erityispiirteinä kaksi
harjaisuus ja T-ikkunat.
Merkintä koskee päärakennusta.
s2E-89
Asuinrakennus
(v.1930, per.korj.
1990-luvulla)
Julkisivu on lautaverhoiltu, sininen. Vesikate on
saumattua peltiä, musta. Ikkunat ovat T-ikkunoita.
Erityispiirteinä rakennuksen tyyli, massa ja
kattomuoto.
Merkintä koskee päärakennusta.
s2E-90
Asuinrakennus
(v. 1945)
Rakennus on julkisivultaan kivipintainen ja sävyltään
kellertävä. Ikkuna- ja ovipielet tumman ruskeaa
puuta. Vesikate saumattua peltiä. Kattomuoto on
aumakatto. Erityispiirteenä on rakennuksen julkisivut.
Merkintä koskee päärakennusta.
sr2E-94
” Nordbäck”
(v. 1945)
s2E-96
Asuinkerrostalo
entinen
nahkatehtaan
työläisten asunto
(v. 1945)
Talo on rakennettu ruotsalaisen Solliden-tyyppitalon
piirusten mukaan. Rakennuksen runko on hirsinen ja
se on ulkopuolelta rapattu sileäksi. Ainoastaan rakennuksen
pinnat on uusittu ja vuonna 1975 siihen
asennettiin keskuslämmitys ja viemäröinti.
Erityispiirteinä hyvä säilyneisyys ja ympäröivä
puutarha.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
Talo rakennettu aikoinaan nahkatehtaan työläisille.
Rakennuksessa on kahdeksan asuntoa. Rakennus
on lautaverhoiltu ja vesikate on peltiä.
Merkintä koskee päärakennusta.

s2E-101
Asuinrakennus
(v. 1930)
Rakennus on lautavuorattu ja keltainen väriltään.
Tehostelaudat ovat ruskeat. Vesikate saumattua
peltiä. Erityispiirteenä pikkuikkunat rakennuksen
päädyissä.
Merkintä koskee päärakennusta.
sr2E-1
”Visurin talo”
(v. 1723)
s2E-2
”Fordellin talo”
(1800-luvun
lopulla)
Rakennus on tehty pitkänurkkaisesti salvotusta hirrestä.
Vuonna 1813 rakennuksessa oli tupa, kamari
ja porstua. Myöhemmin rakennusta on jatkettu
saman verran etelään päin. Ikkunat ovat 1900-luvulla
uusitut T-ikkunat. Kuisti on kuusi-kulmainen.
Rakennukseen liittyy useita talous-rakennuksia.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
Pihapiirissä on muitakin säilytettäviä
rakennuksia.
Talon runko on hirsinen ja vuorattu kapealla
vaakalaudoituksella. Ullakkokerros on tilava.
Talo on peruskorjattu vuonna 1991. Talon päätyyn
on tehty ikkunamuutoksia yläkertaan.
Merkintä koskee päärakennusta.
s2E-4
Asuinrakennus
(v. 1920,
peruskorjaus
1990-lvulla)
Rakennus on lautaverhoiltu, punainen. Vesikatto on
peltiä, pelti vaihdettu nykyaikaiseen malliin
peruskorjauksen yhteydessä. Ikkunat on
kuusiruutuiset. Talo on peruskorjattu 1990-luvulla
(vesikatto, ikkunat).
Merkintä koskee päärakennusta.
s2E-3
Asuinrakennus
(v. 1940)
Rakennuksen julkisivu on lautaverhoiltu ja valkoinen.
Kattomuoto on mansardikatto, saumattua peltiä,
punainen.
Merkintä koskee päärakennusta.

s2E-15
Asuinrakennus
(v. 1940)
Rakennus on julkisivultaan lautaverhoiltu ja väriltään
keltainen. Vesikate on saumattua peltiä ja kattomuoto
on mansardi. Erityispiirteenä rakennuksen
mitat, lähinnä korkeuden ja leveyden suhde.
Merkintä koskee päärakennusta.
s2E-24
Asuinrakennus
(v. 1920,
laajennettu 1990-
luvulla.)
Rakennuksen julkisivu on lautaverhoiltu. Väritys on
punainen. Vesikate on saumattu ja sinkittyä peltiä.
Pääikkunat on T-ikkunoita. Yläkerran pitkillä sivuilla
pienet ”haukanikkunat” . Perustus on osin kiveä ja
osin kevytsoraharkkoa.
Merkintä koskee päärakennusta.
sr2E-110
”Räbbin talo”
(v. 1802)
sr2E-109
”Finnilän talo”
(siirretty v. 1863
Perhosta)
s2E-38
Asuinrakennus
(v. 1925)
Rakennus on hirsirunkoinen ja lautaverhoiltu. Väri on
keltainen. Ikkunat on vaihdettu alkuperäisten kaltaisiin
6-ruutuisiin. Kuisti on rakennettu 1800-luvun
lopulla. Räbbin ja Finnilän talojen lisäksi pihassa on
vanhoja talousrakennuksia. Navetta on rakennettu
v.1877 puretun Kokkolan kirkon tapulin hirsistä.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
Pihapiirissä on muitakin säilytettäviä
rakennuksia.
Rakentamisvuosi Perhossa lienee olleen 1800-luvun
alkuvuosina. Rappaus on tehty heti siirron jälkeen
sekä uudestaan 1940-luvulla. Rakennuksessa on
asuttava ullakko. Ikkunat on uusittu 1900-luvulla.
Räystäslista on korostettu. Talo on pohjakuvaltaan
paritupa.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
Pihapiirissä on muitakin säilytettäviä
rakennuksia.
Keltaruskea lautaverhoilu julkisivupintana,
tehostelaudat ruskeat. Vesikate saumattua peltiä,
ruskea. Laajennusosa rakennettu mahdollisesti 50-
60-luvulla.
Merkintä koskee päärakennusta.

s2E-39
Asuinrakennus
(v. 1930)
Rakennus on julkisivuiltaan lautavuorattu, keltainen.
Vesikate on saumattua peltiä. Ikkunat on pääosin
kuusiruutuisia ja ne on uusittu myöhemmin.
Yläkerran ikkuna-aukotusta päädyissä muutettu.
Perustus on luonnonkiveä. Lisäsiipi ja kuisti
rakennettu mahdollisesti myöhemmin.
Merkintä koskee päärakennusta.
s2E-33
Asuinrakennus
(v. 1940)
Rakennuksen julkisivut on lautaverhoillut ja sävyltään
punaiset. Vesikate on saumattua peltiä ja kattomuoto
on mansardi. Ikkunat ovat 2-jakoiset. Perustus on
betonia.
Merkintä koskee päärakennusta.
Vitikka-Witick 2F
sr rakennuksen kuvaus valokuva
s2F-23
Asuinrakennus
(v.1930)
Rakennus on lautavuorattu puutalo. Vesikate on
peltiä. Yläkerran päädyissä tyypilliset 30-luvun
pikkuikkunat. Ikkunat on uusittu myöhemmin ja
rakennus mahdollisesti lisäeristetty tässä
yhteydessä.
Merkintä koskee päärakennusta.
s2F-21
Asuinrakennus
(v.1930)
Rakennus on lautavuorattu puutalo. Vesikate on
peltiä. Yläkerran päädyissä tyypilliset 30-luvun
pikkuikkunat. Ikkunat on uusittu myöhemmin ja
rakennus mahdollisesti lisäeristetty tässä
yhteydessä. Ikkunat ovat malliltaan T-ikkunoita.
Merkintä koskee päärakennusta.

s2F-19
”Hauhtosen talo”
(v. 1947)
Rakennus on lyhytnurkkaiseksi salvottua hirttä, jota
peittää vaakalautavuoraus. Rakennus pohjaltaan
peräkammarillinen paritupa. Ikkunat on myöhemmin
muutettu kaksiruutuisiksi. Sisätilat on peruskorjattu
1960-luvulla. Pihapiirissä toinen rakennus, alun perin
asuinrakennus ja 1960-luvulla siinä toimi kauppa.
Merkintä koskee päärakennusta.
s2F-18
Asuinrakennus
(v. 1950)
Rakennus on kellarillinen. Julkisivu on kivipintainen
ja vesikate on peltiä. Julkisivun väritys on vaalean
harmaa/valkoinen ja kate on punainen. Kattomuoto
on mansardi. Alakerran ikkunat ovat 6-ruutuisia.
Perustus on betonia ja sävyltään punainen.
Merkintä koskee päärakennusta.
sr2F-49
”Heikkilän talo”
Prestin taloryhmä
(siirretty
Kannuksesta
1860-luvulla)
sr2F-48
”Håkan Prestin
talo” Prestin
taloryhmä
(v. 1862)
Talo on rakennettu lyhytnurkkaiseksi salvotuista
hirsistä ja vuorattu pystylaudoituksella.
Rakennus on siirretty Kannuksesta. Uudella
paikallaan rakennusta jatkettiin etelään. Kuisti
on uusittu myöhemmin. Voimakas räystäsprofiili.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
Rakennus on rungoltaan lyhytnurkkainen hirsitalo,
joka on vuorattu peiterimalaudoituksella.
Rakennus on saneerattu vuonna 1990.
Kuusikulmainen kuisti on uusi. Alakerrassa ja
päädyissä myös yläkerrassa T-ikkunat.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
s2F-47
Asuinrakennus
(v. 1940)
Rakennuksen julkisivu on kellertävän ruskea ja
vesikate saumattua peltiä. Ikkunat ovat 6-ruutuiset.
Erityispiirteenä kaksisuuntainen harjakatto.
Merkintä koskee päärakennusta.

sr2F-45
”Prestin talo”
(v. 1874)
Rakennus on lyhytnurkkaiseksi salvottua hirttä, jota
peittää kolmijakoinen lautavuoraus.Pihaan johtaa
vanha koivukuja. Prestin talo on kultaseppäsuvun
talo. Rakennuksessa on harjakatto ja sen julkisivu on
vaalea.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
Kirilahti-Kirilax 2G
sr rakennuksen kuvaus valokuva
s2G-10
Asuinrakennus
(v. 1920)
Rakennuksen julkisivu on laudoitettu ja sävyltään
punainen. Tehosteet on maalattu valkoisiksi.
Vesikate on saumattua peltiä. Alakerran ikkunat on
6-ruutuisia.
Merkintä koskee päärakennusta.
s2G-26
Asuinrakennus
(v. 1930)
Rakennuksen julkisivu on laudoitettu ja sävyltään
punainen. Tehosteet on maalattu valkoisiksi.
Vesikate on punatiiltä. Alakerran ikkunat ovat 3- ja 4-
ruutuisia. Sisäänkäyntiä korostaa näyttävä katos
pilareineen.
Merkintä koskee päärakennusta.
s2G-55
Asuinrakennus
(v. 1930)
Rakennuksen julkisivu on laudoitettu ja sävyltään
punainen. Tehosteet on maalattu valkoisiksi.
Vesikate on saumattua peltiä.
Merkintä koskee päärakennusta.

s2G-61
Asuinrakennus
(v. 1930)
Rakennus julkisivuiltaan lautaverhoiltu, vaalean
ruskehtava. Vesikate on saumattua peltiä, vihreä.
Alakerran ikkunat on T-ikkunoita. Yläkerran
päätyikkunat vaihdettu uudempaan malliin.
Laajennus rakennettu 1970-luvulla.
Merkintä koskee päärakennusta.
s2G-90
Asuinrakennus
(v. 1860)
s2G-102
Asuinrakennus
(1900-luvun
alussa)
Puuverhoillun julkisivun väritys on punainen.
Vesikate on saumattua peltiä. Sisäkäyntiin
rakennuksen kulmaan on tehty myöhemmin. Ikkunat
ovat 6-ruutuisia.
Merkintä koskee päärakennusta.
Puuverhoillun julkisivun väritys on punainen.
Vesikate on saumattua peltiä. Sisäkäyntiin
rakennuksen kulmaan on tehty myöhemmin. Ikkunat
ovat T-ikkunoita. Perustus on luonnon kiveä.
Merkintä koskee päärakennusta.
sr2G-5
Asuinrakennus
(v.18830)
Rakennuksen julkisivu on laudoitettu pysty panelein
ja maalattu keltaiseksi. Ikkunat on alakerrassa 5-
ruutuisia ja yläkerran päädyissä 4-ruutuisia. Vesikate
on punatiiltä. Kuisti on rakennettu myöhemmin.
Perustus on luonnonkiveä.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
sr2G-3
Asuinrakennus
(v.1910)
Rakennuksen pohjamuoto on L-mallinen. Julkisivu on
puuverhoiltu ja väriltään vaalea ruskea. Vesikatto on
muodoltaan harja/satula ja vesikate on saumattua
peltiä, punainen. Perustus on luonnonkiveä.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.

s2G-2
Asuinrakennus
(v. 1910)
Rakennuksen julkisivu uusittu ja ulkoseiniin on lisätty
lämpöeristeitä. Tässä yhteydessä uusitut ikkunat on
asennettu sisemmälle rakennuksen runkoon.
Julkisivu on paneloitu. Vesikatto on harjakatto ja
saumattua peltiä. Perustus on luonnonkiveä ja
vuorattu rappaamalla. Ikkunat 6-ruutuiset.
Merkintä koskee päärakennusta.
Vessi 2H
sr rakennuksen kuvaus valokuva
s2H-2
Asuinrakennus
(v. 1920)
Rakennuksen julkisivu verhoiluksi muutettu mineriittilevy
tai vastaava 1960-luvulla. Tehosteosat tumman
vihreitä. Vesikatto on peltiä. Erityispiirteinä
aukotusten pielten koristeellisuus. Perustus on
luonnonkiveä.
Merkintä koskee päärakennusta.
s2H-7
Asuinrakennus
(v. 1920)
Lautaverhoiltu julkisivu on väriltään vaalea.
Aukotusten pielet ovat ruskeat. Katto on harjakatto ja
pinnoitus saumattua peltiä. Ikkunat T-malliset.
Perustus on luonnonkiveä.
Merkintä koskee päärakennusta.

Runtujärvi 2J
sr rakennuksen kuvaus valokuva
sr2J-1
Asuinrakennus
(v. 1800-luvun
alussa),
Runtujärven
taloryhmä
Rakennus on peruskorjattu vuonna 1975.
Kuisti on uusittu. Ikkunat ovat T-ikkunoita.
Harjakattoisen talo vesikate on punaista peltiä.
Julkisivun puuverhoilun maalisävy on keltainen.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
Pihapiirissä on muitakin säilytettäviä
rakennuksia.
sr2J-2
Asuinrakennus
(v. 1915),
Runtujärven
taloryhmä
Rakennuksen rakensi Kusti Runtujärvi. Rakennus on
rungoltaan hirsinen ja ulkovuoraus on pystysuuntaista
helmiponttipaneelia, sävyltään vaalean vihreä.
Rakennus on harjakattoinen ja vesikate on tiiltä.
Maantie jakaa pihapiirin rakennukset kahdeksi
kokonaisuudeksi. Navetta ja talli on vuodelta 1945-
46.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
Pihapiirissä on muitakin säilytettäviä
rakennuksia.

Kotkamaa 2K
sr rakennuksen kuvaus valokuva
s2K-13
Asuinrakennus
(v. 1930)
Rakennus on julkisivuiltaan lautaverhoiltu.
Kattomuoto on harjakatto ja vesikate on peltiä.
Rakennukseen on vaihdettu ikkunat 1990-luvulla.
Merkintä koskee päärakennusta.
s2K-30
”Lill Kotkan talo”
(1800-luvulla)
Rakennus on rungoltaan hirttä ja verhoiltu punaisin
laudoin. Harjakatto on pellitetty. Rakennukseen on
vaihdettu kuusiosaiset ikkunat 1960-luvun tyyppisten
kaksiosaisten tilalle. Perustus on luonnonkiveä.
Merkintä koskee päärakennusta.
sr2K-10-11
Asuinrakennus
(1800-luvulla)
Valkoinen julkisivulaudoitus ja koristeelliset ikkunan
pielet. Vesikate on saumattua peltiä. Perustus on
luonnonkiveä. Rakennus on kunnostettu 90-luvun
vaihteessa. Pihapiirissä on lisäksi punaiseksi
maalattu hirsirunkoinen asuinrakennus.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
sr2K-9
”Hagqvistin talo”
(v. 1845)
Talo on siirretty nykyiselle paikalleen Kälviän
Suonperästä. Se on hirsirunkoinen lyhytnurkkainen
talo, joka on vuorattu peiterimalaudoituksella.
Pohjaltaan rakennus edustaa paritupatyyppiä.
Julkisivu on verhoiltu peiterimalaudoituksella.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.

Lahnakoski 3A
sr rakennuksen kuvaus valokuva
s3A-15
Asuinrakennus
(v. 1920)
Rakennuksen julkisivuverhoilu on rimalaudoitus ja
väriltään punainen. Seinän yläosassa kulkee
pitsireuna. Ikkunat ovat T-mallisia. Vesikatto on tiiltä.
Merkintä koskee päärakennusta.
sr3A-29
”Majabackan
talo” (v. 1800-
luvulla)
Talo on vuorattu peiterimalaudoituksella. Rakennus
kunnostettiin 1987 ja samalla rakennettiin uusi
avoveranta. Pihapiiriin liittyy myös talousrakennuksia.
Uusitut ikkunat ovat 6-ruutuiset.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
Pihapiirissä on muitakin säilytettäviä
rakennuksia.
sr3A-38
Koulurakennus
(v.1940)
Rakennus on julkisivuväriltään keltainen.
Julkisivumateriaali on pystypanelointi. Vesikate on
saumattua peltiä ja muoto on yläosaltaan aumattu
harjakatto.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
Lahnakoski 3B
sr rakennuksen kuvaus valokuva
sr3B-8
Asuinrakennus
(v.1845)
Rakennuksen julkisivu on punaista rimalautaa.
Alakerran ikkunat 6-ruutuisia. Perustus on kiveä ja
kuorrutettu myöhemmin laasteilla. Kattomuoto on
harjakatto ja tiiliverhoiltu. Erityispiirteenä räystään
voimakas profilointi.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.

sr3B-10
” Erik Hagströmin
talo” (v.1880)
Hassisen
taloryhmä
Rakennuksen julkisivu on pystyrimalaudoitus, väri on
keltainen. Vesikate on peltiä. Alakerran ikkunat on 5-
ruutuisia. Taloon rakennettu lisäsiipi 1970-luvulla.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
sr3B-13
”Hagströmin
autiotalo”
(v. 1900)
Hassisen
taloryhmä
Rakennuksen julkisivu on pystyrimalaudoitus, väri on
keltainen. Harjakattoinen vesikate on tiiltä. Alakerran
ikkunat on 10-ruutuisia. Rakennus on säilyttänyt
alkuperäisen ilmeensä parhaiten Hassisen
taloryhmästä.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
sr3B-14
”Holmin talo”
(v. 1880)
Hassisen
taloryhmä
Rakennuksen julkisivu on pystyrimalaudoitus, väri on
vihreä. Harjakattoinen vesikate on tiiltä. Alakerran
ikkunat on T-mallisia. Kuisti ja laajennusosa on
rakennettu myöhemmin.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
s3B-16
Asuinrakennus
(v. 1900)
Rakennuksen julkisivu on paneloitu alaosastaan
vaakaan ja yläosastaan pystyyn. Ikkunat ovat 5-
ruutuisia. Pielilaudat ovat tummanruskeita.
Kattomuoto on harja ja materiaali on pelti.
Luonnonkivi perustus on verhoiltu betonimanttelilla.
Merkintä koskee päärakennusta.
sr3B-1
”Kourujärven
talo” (v. 1830-
luvulla)
Rakennuksen runko hirsinen ja se on verhoiltu
vaakasuuntaisella helmiponttipaneelilla. Katto on
harjakatto ja pellitetty. Rakennus on väriltään
valkoinen. Ikkunat ovat T-malliset ja niiden alla
kiertää vaakalista. Rakennus on asumaton.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.

s3B-3
Asuinrakennus
(v. 1940)
Rakennuksen kookas sisäänkäynti muodostaa
poikkipäädyn rakennusmassaan. Rakennuksessa on
kellari. Julkisivut on verhoiltu paneelein. Väritys on
harmaa. Vesikate on peltiä ja punainen. Perustus on
betonia.
Merkintä koskee päärakennusta.
Sokoja-Såka 4E
sr rakennuksen kuvaus valokuva
sr4E-4
Asuinrakennus
(v. 1850)
s4E-14
Asuinrakennus
(v. 1940)
Rakennuksen julkisivuverhoilu on leveä vaakalauta,
värin on keltainen. Rakennuksessa on harjakatto ja
se on peltiverhoiltu. Luonnonkiviperustus on
mantteloitu betonilla. Ikkunat ovat 6-ruutuiset.
Erityispiirteenä julkisivun laudoitus ja räystään
voimakas profilointi.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
Pihapiirissä on muitakin säilytettäviä
rakennuksia.
Punaiseksi maalattu paneliverhoiltu rakennus.
Harjakatto on verhoiltu pellillä. Alakerran ikkunat ovat
T-malliset.
Merkintä koskee päärakennusta.
Sokoja-Såka 4F
sr rakennuksen kuvaus valokuva
sr4F-35
Asuinrakennus
(v.1880)
Rakennuksen julkisivun verhoilu pääosin
pystysuuntaista lautaverhoilua, arkkitraavi on sileää
puuverhoilua. Julkisivun väritys on keltainen ja
tehosteet ovat ruskeat. Vesikatto on harjamallinen ja
pellitetty.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
Pihapiirissä on muitakin säilytettäviä
rakennuksia.

sr4F-4
Asuinrakennus
(v. 1880)
Rakennuksen julkisivun verhoilu pääosin
pystysuuntaista paneeliverhoilua, arkkitraavi on
vaakapaneloitu. Julkisivun väritys on keltainen ja
tehosteet ovat valkoiset. Vesikatto on harjamallinen
ja pellitetty. Alakerran ikkunat T-mallisia. Perustus on
luonnonkiveä.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
sr4F-5
Asuinrakennus
(v. 1880)
Rakennuksen julkisivun verhoilu on 3-jakoinen
(pysty-vaaka-pysty), arkkikkitraavi on pystypaneloitu.
Julkisivun väritys on keltainen ja tehosteet ovat
valkoiset. Vesikatto on harjamallinen ja pellitetty.
Alakerran ikkunat T-mallisia. Perustus on
luonnonkiveä. Rakennuksessa on kellari.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
Sokoja-Såka 4H
sr rakennuksen kuvaus valokuva
sr4H-3
Asuinrakennus
(v. 1779),
navetaksi
(v. 1912)
Simon Andersson Rasmus rakensi ensimmäisen
yksityisen kivisen asuintalon Rasmusbackenille. Talo
on sivukamarillinen ja mahdollisesti vanhin tämän
tyypin rakennus. Talon pohjoispäädyssä on reliefi,
joka on annettu mm. merkiksi kivirakennuksen
pystyttämisestä. Reliefissä vuosiluku 1779.
Talo muutettiin navetaksi 1912
sr4H-4
Asuinrakennus
(v. 1870)
Suojelumerkintä koskee ent. navetta rakennusta.
Pihapiirissä on muitakin säilytettäviä
rakennuksia.
Rakennuksen julkisivu on pystyrimalautaa ja vesikate
tiiltä. Ikkunat ovat viisiruutuiset. Räystäässä on
voimakas profilointi. Perustus on kivirakenteinen.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
Pihapiirissä on muitakin säilytettäviä
rakennuksia.

sr4H-5
Asuinrakennus
(v. 1900)
Rakennuksen julkisivu on lautaverhoiltu, vihreä.
Vesikate on saumattua peltiä, ruskea. Alakerran
ikkunat 5- ja 6-ruutuisia. Perustus on luonnonkiveä.
Rakennus on merkittävä osa Sokojan kylän
historiallisista rakennuksista.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
sr4H-12
”Tuomisalon talo”
(v. 1850)
Tuomisalo on yksi Sokojan vanhimmista tiloista.
Isäntä Lars Jönsson mainitaan jo v.1547
asiakirjoissa. Rakennuksen runko hirsinen ja julkisivu
peiterimoitettua pystylaudoitusta. Räystäslistassa on
vahva profilointi ja arkkitraavissa sen alla ovat lunettiikkunat.
Kuistit on rakennettu myöhemmin.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
s4H-46
Asuinrakennus
(v. 1930)
Rakennus on julkisivuverhoilultaan lautaa. Maalattu
alaosastaan punaiseksi ja yläosastaan valkoiseksi.
Ikkunat ovat T-mallia. Vesikate on saumattua peltiä.
Merkintä koskee päärakennusta.
sr4H-45
”Hälliksen talo”
(v. 1850)
Hälliksen talo sijaitsee mäellä. Talolle johtaa puiden
ja kiviaidan reunustama tie. Talo on lyhyt
nurkkaiseksi salvottu hirsitalo ja ulkovuorattu leveällä
laudalla. Vesikate on tiiltä. Perustus on luonnonkiveä.
Rakennus on maisemallisesti merkittävä.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
sr4H-26
”Björkbackan
talo” (v. 1916)
Talo sijaitsee vastapäätä vanhaa Björkbackan taloa.
Rakennuksen julkisivu on lautaverhoiltu ja vaalea.
Ikkunoiden pielet koristeelliset ja väritykseltään
ruskeat. Vesikate on saumattua peltiä, ruskea.
Rakennus on maisemallinen.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.

sr4H-24
”Björkbackan
vanha talo”
(v. 1850)
Pitkänurkkainen hirsirunko on rakennettu ladotun
kivijalan päälle. Vuoraus on punainen ja arkkitraavi
on sileä valkoinen. Kuisti on kuusikulmainen ja
rakennettu vuosisadan lopulla. Ikkunat ovat T-
ikkunoita. Rakennus on maisemallinen.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
sr4H-76
”Fackelheim”
(v. 1932) Sokojan vanha nuorisseurantalo eli Fackelheim. T-
kirjaimen muotoon rakennettu hirsirakennus.
Ulkovuoraus pystylautaa ja peiterimoitus. Ikkunat T-
ikkunoita. Pääjulkisivussa puolipyöreä frontoni.
Matala sokkeli ladottu luonnonkivistä ja betonoitu.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
sr4H-79
”Sokojan koulu”
(v. 1884)
Koulu perustettu v. 1884. Siipirakennukset on
rakennettu vuosina v.1927 ja 1955. Julkisivu on
lautaverhoiltu ja keltainen. Vesikate on peltiä.
Perustus on osin kiveä ja betonia.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
Sokoja-Såka 4I
sr rakennuksen kuvaus valokuva
sr4I-26
”Åivobäckenin
talot” (v. 1900)
Rakennus on asumaton. Rakennuksen julkisivu on
lautavuorattu, vihreä. Vesikate on saumattua peltiä.
Rakennus on W.Bäckin isän rakennuttama talo.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
s4I-25
”Åivobäckenin
talot” (v. 1912)
Tämä rakennus on myös Bäckin suvulle kuuluva talo.
Rakennuksen julkisivu on lautavuorattu ja
kellanruskea. Vesikate on peltiä.
Merkintä koskee päärakennusta.

sr4I-24
”Åivubäckin talo”
(v.1850)
Åivubäckin talo on vanhin Åivobäckenin 3 vanhasta
maalaistalosta. Sen omistaa Werner Bäck.
Rakennusta on peruskorjattu viimevuosina. Julkisivu
on lautaverhottu, punainen. Arkkitraavi on sileä ja
valkoinen. Ikkunat ovat T-mallisia. Perustus on
ladottu luonnonkivistä.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
Pihapiirissä on muitakin säilytettäviä
rakennuksia.
sr4I-7
”Risbackan talo”
(v. 1850-luvulla)
Talon on suunnitellut rakennusmestari Wiklund, joka
on tehnyt piirustukset myös useisiin
kokkolalaistaloihin. Rakennuksessa näkyy
jugendtyylin piirteitä. Rakennus on huvilamainen.
Rakennus on vuorattu kolmijakoisella laudoituksella.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
Sokoja-Såka 4J
sr rakennuksen kuvaus valokuva
sr4J-15
”Kulla Fagernäs”
(v. 1800-luvun
alussa)
Salvottu lyhytnurkkainen hirsirunko. Vuoraus
pystylaudoin ja peiterimoin. Salvoksia peittävät
valkoiset listoitukset. Arkkitraavi ja vuorilaudat ovat
valkoiset. Perustus on kiveä, joka on vuorattu
sementtikerroksella. 1900-luvun alussa rakennuksen
itäpäätyyn rakennettiin kuisti.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
sr4J-14
”Kullan talo”
(v. 1700-luvun
lopulla)
Salvottu pitkänurkkainen ja vuorattu pystylaudoin.
Salvoksia peittävät valkoiset listoitukset. Arkkitraavi
ja vuorilaudat ovat valkoiset. Perustus on kiveä, joka
on vuorattu sementtikerroksella. Rakennus on
sivukamarillinen. Kullan mäki tunnetaan myös
Borgarbackenina ja Borgarena.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.

Sokoja-Såka 4K
sr rakennuksen kuvaus valokuva
sr4K-4
”Dahlbackan talo”
(v. 1864)
Rakennus siirretty nykyiselle paikalle v.1864. Talon
runko kapenee vahvasti alaspäin. Rakennuksen
pihapiirissä pieniä aittoja ja navetta. Ne ovat peräisin
1800-luvulta. Lisärakennus tehty 1980-luvulla.
Julkisivu on laudoitettu ja perustus betonivuorattu.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
Pihapiirissä on muitakin säilytettäviä
rakennuksia.
sr4K-3
Asuinrakennus
(v. 1920)
Rakennuksen julkisivu on puuverhoiltu ja väriltään
punainen. Vesikate on mustaa peltiä. Ikkunat ovat T-
mallisia. Perustus on luonnonkiveä. Kuisti rakennettu
myöhemmin.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
sr4K-24
”Vanha
sotilastorppa”
(v. 1920)
Rakennus on vanha sotilastorppa. Käytetty
myöhemmin huvilana. Runko on hirsirakenteinen ja
lautaverhoiltu. Mökin lähistöllä suuri tervahauta.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
sr4K-25
”Furubackan talo”
(v. 1800-luvun
alussa)
Tilan vanha päärakennus on sivukamarillinen. Runko
muodostuu lyhytnurkkaiseksi salvotuista hirsistä.
Kuisti on rakennettu 1900-luvun alussa ja silloin
vaihdettu myös T-ikkunat. Pihapiirissä säilyneitä
talousrakennuksia.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
Pihapiirissä on muitakin säilytettäviä
rakennuksia.

Oivu-Åivo 4L
sr rakennuksen kuvaus valokuva
sr4L-17
Asuinrakennus
(v. 1900)
Rakennus sijaitsee mäen päällä. Julkisivut on
lautaverhoilua ja väriltään valkoiset. Ikkunat on T-
malliset. Perustus on luonnonkiveä. Ullakon ikkunat
on 3-jakoiset.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
s4L-21
”LillÅivon talo”
(v. 1800-luvun
alussa)
s4L-23
Asuinrakennus
(v. 1940)
Rakennusta on jatkettu kahdella kamarilla etelään ja
myöhemmin on tehty kuisti ja siipi valtatie 13:n
suuntaan. Rakennuksen alla kellari, joka on itse
rakennusta vanhempi. Pihapiirissä hirsirunkoinen
navetta.Tila on ollut Åivon suurin tila.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
Pihapiirissä on muitakin säilytettäviä
rakennuksia.
Suurehko asuinrakennus aivan Valtatie 13 varrella.
Julkisivut keltaiseksi maalattua lautaa. Vesikate on
peltiä. Rakennus on kaksikerroksinen. Pihanpuolella
iso kuisti/parveke.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
s4L-31
”Nygårdin talo”
(v. 1847, 1869)
Talon rakensi nykyiseen malliin Lars Lillåivo.
Rakennus on salvottu hirsistä lyhytnurkkaiseksi ja
lautavuorattu. Väri on keltainen. Vuori- ja koristelistat
ovat valkoiset. Rakennuksen alla on kellari, joka on
rakennettu v.1847.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
sr4L-4
Asuinrakennus
(v. 1910) Rakennuksen ikkunat on vaihdettu myöhemmin 2-
jakoisiksi. Julkisivu on verhottu keltaisella
laudoituksella. Rakennusta jatkettu myöhemmin,
ullakon ikkunajako muuttuu jatkoksessa.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.

Öja, Långö 5A
sr rakennuksen kuvaus valokuva
sr5A-9
”Bobergin talo”
(v. 1804)
sr5A-6
Bodön taloryhmä,
”Boströmin talo”
(v. 1880)
Bobergin talo (ent. Bodön talo) on rungoltaan
pitkänurkkaisesti salvottua hirttä, joka on vuorattu
ilmeisesti vasta parinkymmenen vuoden kuluttua
rakentamisesta. Vuoraus on tehty empiren hengen
mukaisesti vaakalaudoituksesta. Taloa on
myöhemmin laajennettu takaosastaan.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
Talon runko on lyhytnurkkaisesti salvottua hirttä, jota
peittää pystylaudoitus. Taloa on myöhemmin
jatkettu päätykamareilla etelään ja tehty iso
avoveranta. Ikkunat on T-mallia.
s5A-40
Asuinrakennus
(1900-luvun
alussa)
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
Pihapiirissä on muitakin säilytettäviä
rakennuksia.
Rakennuksen julkisivut ovat lautaverhoiltuja. Sävy
valkoinen. Alakerran ikkunat ovat T-mallisia.
Merkintä koskee päärakennusta.
s5A-39
Asuinrakennus
(v. 1880)
Rakennuksen julkisivu on lautaverhoiltu ja vaalean
keltainen. Vesikate on saumattua peltiä. Uusittu
viimevuosina. Ikkunat on 4-ruutuisia. Perustus on
luonnonkiveä. Siipirakennus tehty myöhemmin.
Ullakolla matalat haukanikkunat.
Merkintä koskee päärakennusta.

s5A-46
Asuinrakennus
(v. 1940) Mansardikattoinen rakennus. Vesikatteena huopa. 4-
ruutuiset ikkunat aukeavat myös yläkerrasta sivuille.
Julkisivun laudoitus on punainen.
Merkintä koskee päärakennusta.
Öja, Långö 5B
sr rakennuksen kuvaus valokuva
sr5B-43
”Näcklidin talo”
(v. 1800-luvun
alussa)
Talo on siirretty nykyiselle paikalleen 1912 Jepualta
Hagabackasta. Rakennusta on peruskorjattu
vuosina 1961 ja 1977. Ulko-ovi on muutettu entisen
ikkunan paikalle, kaksi ikkunaa on rakennettu
umpeen ja kattoon on puhkaistu molemmille pitkille
sivuille pulpettikattoiset ikkunaulokkeet.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
s5B-45
”Näckskogin talo”
(v. 1890-95)
Talon runko on hirsinen ja sen uusi vuoraus on
vaaka- ja pystylautaa. Kuisti on rakennettu
myöhemmin. Talo rakennutti mahdollisesti Matts
Leander Danielsson Sund.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.

s5B-32
Asuinrakennus
(v. 1930)
2-kerroksinen rakennus edustaa 1930-luvun öjalaisia
talomalleja. Ikkunat alakerrassa 5-ruutuisia ja
ylhäällä 4-ruutuisia. Julkisivu on laudoitettu ja
maalattu keltaiseksi. Kate on peltiä ja punainen.
Siipiosa on rakennettu myöhemmin.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
s5B-31
Asuinrakennus
(v. 1920)
Ikkunat alakerrassa 6-ruutuisia ja ylhäällä 4-jakoiset.
Julkisivu on laudoitettu ja punainen. Kate on peltiä ja
ruskea. Julkisivuilla yläkerrassa pulpettimaiset ikkuna
nostot.
Merkintä koskee päärakennusta.
s5B-53
Asuinrakennus
(v. 1930)
2-kerroksinen aumakattoinen rakennus. Vesikatteena
huopa. Ikkunat vaihdettu myöhemmin, tumman
ruskeat puitteet. Julkisivu on laudoitettu, punainen.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
sr5B-67
”Sveinsin
veneveistämö”
(v.1914)
Veneveistämö on osa Sveinsin taloryhmää, joka
muodostaa harmonisen maalaismaisemaan
soveltuvan kokonaisuuden. Rakennus on
lautaverhoiltu, punainen. Veneveistämö ei ole enää
aktiivisessa käytössä.
Suojelumerkintä koskee veistämörakennusta.
sr5B-49
Sveinsin
taloryhmä,
Svenforsin talo
(v. 1880-luvulta)
Svenforsin talossa harjoitettiin 1800-luvulla
pienimuotoista veneenrakennusta ennen varsinaisen
veistämön rakentamista. Talo on hirsirunkoinen ja
vuorattu pystylaudoituksella.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.

sr5B-48
Sveinsin
taloryhmä,
Sveinsin talo
(v. 1840-luvulta)
Sveinsin taloryhmä muodostaa harmonisen
maalaismaisemaan soveltuvan kokonaisuuden.
Rakennuksen pitkillä sivuilla lunetti-ikkunat. Sveinsin
talo sijaitsee Svenforsin talon takana. Rakennus on
hirsirunkoinen ja lautaverhoiltu, keltainen.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
sr5B-36
Kylätalo/bönehus
(v. 1925)
Rakennus on kellarillinen ja perustettu betonilla,
Laudoitettu julkisivu on vaalea. Räystäs ja pielilaudat
on ruskeat. Vesikate on saumattua peltiä, ruskea.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
sr5B-23
Åsin talo
(v. 1860-luvulla) Taloa laajennettiin nykyiseen muotoonsa v. 1911.
Talo on rakennettu suoraan paljaan kallion päälle.
Runko on tehty lyhytnurkkaisesti salvotuista
hirsistä ja vuorattu peiterimalaudoituksella.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
s5B-6
Asuinrakennus
(v. 1880-luvulla)
Rakennuksen julkisivuverhoilu on laudoitettu ja
väriltään vaalea beige. Vesikate on saumattua peltiä.
Ikkunat on alakerrassa 5- ja 6-ruutuisia. Perustus on
luonnonkiveä.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
sr5B-18
Vikströmsin talo
(v. 1788-1790
Talon pohja noudattaa paritupamallia ja sitä on
laajennettu länteen rakennetulla siivellä 1920-
luvulla. Samalla rakennettiin avoveranta. Rungoltaan
talo on salvottu hirsistä pitkänurkkaiseksi
ja vuorattu peiterimalaudoituksella.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.

sr5B-3
Lillkrokvikin talo
(v. 1870
Talo on rakennettu 1870-luvulla ja se on tehty
rungoltaan lyhytnurkkaisesti salvotuista hirsistä.
Vuoraus on 1900-luvun tyyppistä pystylaudoitusta.
Vesikate on saumattua peltiä, punainen.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
sr5B-47
Näcksundin talo
(v. 1800-luvun
alussa)
Talon runko on hirsinen ja vuorattu pystylaudoituksella,
jota kaakkoisseinustalla peittää peiterimoitus.
1940-luvulla muutettiin sisäänkäynti pitkältä sivulta
toiselle. Samalla vaihdettiin neliruutuiset ikkunat
kolmiruutuisiksi. 1970-luvulla rakennukseen tehty
lisäsiipi.
Suojelumerkintä koskee päärakennuksen
alkuperäistä osaa.
Öja, Långö 5C
sr rakennuksen kuvaus valokuva
sr5C-19
Åkön talot
(v. 1880-luku)
Talo on lyhytnurkkaisesti salvottu hirsirakennus ja
vuorattu peiterimalaudoituksella. Ikkunat ovat T-
mallisia ja pielilaudat voimakkaasti koristeltuja.
Perustus on luonnonkiveä. Vesikate on saumattua
peltiä.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
sr5C-20
Åkön talot
(eteläinen)
(v. 1880-luku)
sr5C-10
Asuinrakennus
(v. 1880)
Rakennus on peruskorjattu 70-luvulla, jolloin ikkunat
ovat uusitut ja yläkerta on otettu käyttöön. Kuisti on
kuusikulmainen. Talon pihapiirissä on kesätupa,
jossa runoilija Ernst Knapen tiedetään kesäisin
kirjoittaneen.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
Pihapiirissä on muitakin säilytettäviä
rakennuksia.
Rakennuksen julkisivu on laudoitettu ja väriltään
vaalean keltainen. Vesikate on saumattua peltiä,
ruskea. Perustus on luonnonkiveä. Ikkunat ovat T-
mallisia alakerrassa. Kuisti on rakennettu
myöhemmin.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.

sr5C-6
Tjärun
kotiseututalo
(v. 1848)
Kotiseututalo on komea peiterimalaudoituksella
vuorattu ja punaiseksi maalattu rakennus.
Voimakkaasti profiloidut räystäät. Lunetti-ikkunat ja
kuisti erityispiirteenä. Luonnonkiviperustus on
vuorattu betonilla.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
sr5C-5
Tjärun taloryhmä,
asuinrakennus
(v. 1850-luvulla)
Peiterimalaudoituksella vuorattu ja punaiseksi
maalattu rakennus. Arkkitraavi on sileä ja valkoinen.
Voimakkaasti profiloidut räystäät. Talossa Öjalaiselle
talolle tyypilliset lunetti-ikkunat. Luonnonkiviperustus.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
sr5C-4
Lars Tjärun talo
(v. 1900-luvun
alussa)
sr5C-2
Tjärun taloryhmä,
Harald
Nyqvist/Nybergin
talo (v. 1830 ja -
40)
Lars Tjärun taloon liittyvät pihapiiriin liittyy vanhat ja
arvokkaat ulko- ja talousrakennukset. Tuulimylly ja
aitta ovat molemmat vuorattu peiterimalaudoituksella.
Tuulimyllyn jalusta on pyramidimainen ja vuorattu
paanuin.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
Pihapiirissä on muitakin säilytettäviä
rakennuksia.
Talon vanha eli pitkä osa on rakennettu 1830- ja
1840-luvulla. Sen peiterimoitettu pystylautavuoraus
on säilynyt alkuperäisenä. Rakennuksen uudempi
siipi, L-sakara länteen on rakennettu 1890-luvulla.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.

Kvikant 6
sr rakennuksen kuvaus valokuva
sr6A-25
Wittingin talo
(v. 1880-luvulla)
Rakennuksen julkisivu on lautaverhoiltu, vaalean
keltainen. Vesikate on tiiltä. Perustus on
luonnonkiveä. Ikkunat ovat T-mallisia.
Rakennukseen on lisätty kuisti myöhemmin.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
sr6A-23
Nygranin talo
(v. 1850-luvulla).
Rakennukseen on tehty perusteellinen peruskorjaus
ulkopinnoille ja sisätiloille 1990-luvun lopulla.
Julkisivu on pystyrimalaudoitettu. Alaosa on
punainen ja yläosa keltaruskea.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
Pihapiirissä on muitakin säilytettäviä
rakennuksia.
sr6A-21
Nygrannin talo
(v. 1840)
sr6A-19
Asuinrakennus
(v. 1900-luvun
alku)
Rakennus on alun perin rakennettu Öjan Tjäruun
1800-luvun alussa. Ulkovuoraus on peiterimoitettua
pystylautaa. Pihanpuoleisella pitkällä sivulla on
kuusikulmainen kuisti. Pihapiiriin kuuluvat lisäksi
vanha kaivo, varastoaitta, talli ja kesätupa.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
Pihapiirissä on muitakin säilytettäviä
rakennuksia.
Massiivinen päärakennus on lautaverhoiltu ja
väriltään keltaruskea. Vesikate on peltiä. Perustus on
luonnon kiveä. Ikkunat ovat 5-ruutuisia.
Suojelumerkintä koskee päärakennusta.
s6A-8
Asuinrakennus
(v. 1900-luvun
alku)
Rakennuksen julkisivu on verhoiltu keltaisin
laudoituksin. Vesikate on saumattua peltiä. Ikkunat
ovat 4-ruutuisia. Perustus on luonnonkiveä.
Rakennuksen lisäosia on tehty myöhemmin.
Merkintä koskee päärakennusta.

s6A-9
Rakennuksen julkisivu on verhoiltu punaisin
laudoituksin. Vesikate on saumattua peltiä. Ikkunat
ovat osin muutettuja. Perustus on luonnonkiveä.
Rakennuksen lisäosia on tehty myöhemmin.
Merkintä koskee päärakennusta.