Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
27.11.2014 • Views
Share Embed Flag

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
lehti.kuntatekniikka.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

ALANSA YKKÖNEN<br />

7/2012<br />

Puu ja betoni<br />

voidaan yhdistää<br />

toimivalla tavalla,<br />

Hermann Kaufmann<br />

sanoo. sivu 16<br />

sivulla 36<br />

Savo-Pielisen jätelautakunta<br />

vetää yhtä köyttä sivu 18<br />

HS-Vesi siirtää pian vettä<br />

yli maakuntarajan sivu 40<br />

Hämpin parkki tekee<br />

pysäköinnistä elämyksen sivu 22<br />

Hälytysajoneuvoille aina<br />

vihreää Oulussa sivu 46<br />

sivu 6<br />

Korjata pitää , vaikka rahaa puuttuu<br />

KOSTEUSVAURIOT sivu 6<br />

KYYKYTTÄVÄT KUNTIA

ALANSA YKKÖNEN<br />

7/2012<br />

Puu ja betoni<br />

voidaan yhdistää<br />

toimivalla tavalla,<br />

Hermann Kaufmann<br />

sanoo. sivu 16<br />

sivulla 36<br />

Savo-Pielisen jätelautakunta<br />

vetää yhtä köyttä sivu 18<br />

HS-Vesi siirtää pian vettä<br />

yli maakuntarajan sivu 40<br />

Hämpin parkki tekee<br />

pysäköinnistä elämyksen sivu 22<br />

Hälytysajoneuvoille aina<br />

vihreää Oulussa sivu 46<br />

sivu 6<br />

Korjata pitää , vaikka rahaa puuttuu<br />

KOSTEUSVAURIOT sivu 6<br />

KYYKYTTÄVÄT KUNTIA

SISÄLTÖ<br />

7 / 2012<br />

1. marraskuuta<br />

22 Tampereen Hämeenkadun alle louhittuun<br />

pysäköintikeskukseen luodaan tunnelmaa<br />

epäsuoralla led-valaistuksella. Lokakuun<br />

alkupuolella luola oli vielä työmaana.<br />

12 Riihimäen Peltosaaren lähiön kehittämishankkeen<br />

tavoite on ekotehokas, uudenaikanen<br />

ekologisen kaupunkiasumisen esimerkki.<br />

28 Uusikaupunki ulkoisti 6,7 hehtaarin kaatopaikkansa.<br />

Täyttötilavuutta on vielä puoli miljoonaa<br />

kuutiota.<br />

43 Elintarvikeyritykset ovat monien vesilaitosten<br />

tärkeitä asiakkaita. Sopimukset on<br />

syytä laatia huolella.<br />

KIINTEISTÖT<br />

Koulua käydään yhä useammin<br />

väliaikaistiloissa 6<br />

Vihti odottaa valtiontukea<br />

uuteen kouluun 10<br />

Kosteusvaurio muhii usein jo<br />

rakennustyömaalla 11<br />

Peltosaaren kehittämishanke<br />

kiinnostaa ulkomaillakin 12<br />

Julkisivuelementeillä energiansäästöä<br />

vanhoihin kerrostaloihin 14<br />

Arkkitehti Hermann Kaufmann<br />

puhuu puun puolesta 16<br />

TEKNISET PALVELUT<br />

Itä-Suomen jäteyhteistyö tiivistyi 18<br />

Tampereen P-Hämpistä Euroopan<br />

näyttävin pysäköintikeskus 22<br />

Infrarakentamisen markkinat<br />

muutoksessa 25<br />

Metsille tarjolla suurempi rooli<br />

kuntien ilmastostrategioissa 26<br />

Uusikaupunki ulkoisti<br />

kaatopaikkansa 28<br />

YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME<br />

Suomen kuntatekniikan yhdistys 31<br />

Kuntien putkimestarit 36<br />

UKTY 38<br />

VESIHUOLTO<br />

HS-Vesi laajeni<br />

yli maakuntarajan 40<br />

Akaa lähes yksimielisenä<br />

HS-Veden osakkaaksi 42<br />

Elintarvikeyritykset vesilaitosten<br />

tärkeinä asiakkaina 44<br />

ICT<br />

Oulun hälytysajoneuvoille<br />

liikennevaloetuus 46<br />

San Francisco kehittää<br />

pysäköintiä 49<br />

PALSTAT / KOLUMNIT<br />

Pääkirjoitus 5<br />

Rytilät/Pekka Rytilä:<br />

Poiesis 29<br />

Pakina: Kaarevan kauneuden<br />

kaipuuta 51<br />

Uutisia 52<br />

Tuoteuutuuksia 55<br />

Henkilöuutisia 56<br />

Tapahtumia 57<br />

Palveluja 58<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 7/2012 3

lehti.kuntatekniikka.fi<br />

KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI<br />

Energia<br />

Hankinnat<br />

Ilmastonmuutos<br />

Infra-IT<br />

Jätehuolto<br />

Kiinteistöt<br />

Kunnossapito<br />

Liikenne ja väylät<br />

Liikuntapaikat<br />

Maankäytön suunnittelu<br />

Maarakennus<br />

Rakentaminen<br />

Turvallisuus<br />

Uimahallit ja kylpylät<br />

Vesihuolto<br />

Viheralueet<br />

Ympäristö<br />

ALANSA YKKÖNEN<br />

Savo-Pielisen jätelautakunta<br />

vetää yhtä köyttä sivu 18<br />

Hämpin parkki tekee<br />

pysäköinnistä elämyksen sivu 22<br />

7/2012<br />

Puu ja betoni<br />

voidaan yhdistää<br />

toimivalla tavalla,<br />

Hermann Kaufmann<br />

sanoo. sivu<br />

sivulla 36<br />

16<br />

HS-Vesi siirtää pian vettä<br />

yli maakuntarajan sivu 40<br />

Hälytysajoneuvoille aina<br />

vihreää Oulussa sivu 46<br />

sivu 6<br />

Korjata pitää , vaikka rahaa puuttuu<br />

KOSTEUSVAURIOT sivu 6<br />

KYYKYTTÄVÄT KUNTIA<br />

Kannen kuva: YHA Kuvapankki/ Pentti Hokkanen<br />

TOIMITUS<br />

Toinen linja 14, 00530 Helsinki<br />

Internet: lehti.kuntatekniikka.fi<br />

S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi<br />

Päätoimittaja DI Paavo Taipale<br />

Puh. 09 771 2557, 050 380 8368<br />

Toimitussihteeri DI Tuija Käyhkö<br />

Puh. 09 771 2533<br />

Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi<br />

Puh. 09 771 2087, 050 310 4811<br />

TOIMITUSNEUVOSTO<br />

Marika Kämppi<br />

Heikki Lonka<br />

Juhani Sandström<br />

Sami Sillstén<br />

Paavo Taipale<br />

Petri Vainio<br />

TILAUKSET<br />

Puh. 09 771 2442<br />

asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi<br />

Vuodessa 8 numeroa<br />

Kestotilaus 73 € (+ alv 9 %)<br />

Vuosikerta 82 € (+ alv 9 %)<br />

Irtonumero 10 € (+ alv 23 %)<br />

ILMOITUKSET<br />

Marianne Lohilahti<br />

Puh. 040 708 6640<br />

marianne.lohilahti@netti.fi<br />

TYÖPAIKKAILMOITUKSET<br />

Hinta 3,65 €/palstamm<br />

SIVUNVALMISTUS<br />

Aste Helsinki Oy<br />

PAINOPAIKKA<br />

Oy Scanweb Ab, Kouvola<br />

ISSN 1238-125X<br />

67. vuosikerta<br />

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti<br />

KUSTANTAJA/JULKAISIJAT<br />

KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry<br />

Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY<br />

PÄÄKIRJOITUS<br />

Paavo Taipale<br />

Onks tietoo?<br />

paavo.taipale@kuntatekniikka.fi<br />

”<br />

Tietotekniikka on iso osa jokapäiväistä elämäämme. Toisille sen tarjoamat mahdollisuudet<br />

merkitsevät enemmän, toisille vähemmän, mutta arjesta on yhä vaikeampi<br />

selvitä ilman jonkin tietotekniikan sovelluksen käyttöä. Usein elämämme onkin<br />

paljon helmitauluaikaa helpompaa juuri viime vuosikymmeninä tapahtuneen<br />

tietotekniikan valtavan kehityksen ansiosta. Näin siitä huolimatta, että itsekseen<br />

soittelevat tai taskussa omia aikojaan värisevät puhelimet joskus sapettavat.<br />

Kuntatekniikassa on monia mahdollisuuksia ottaa käyttöön tieto- ja viestintätekniikan<br />

sovelluksia entistä laajemmin. Paljon on jo tehtykin. Erinomaisia esimerkkejä<br />

ovat muun muassa useiden kaupunkien selainpohjaiset kevyen liikenteen<br />

karttapalvelut, talotekniikan kaukovalvontajärjestelmät ja eräiden lupa-asioiden<br />

sähköiset prosessit.<br />

Tässä lehdessä kerromme Oulussa hälytysajoneuvoja varten kehitetystä ja käyttöönotetusta<br />

liikennevaloetuusjärjestelmästä. Näin apu saavuttaa tarvitsijansa aiempaa<br />

nopeammin ja turvallisemmin. Kerromme myös San Franciscon kadunvarsipysäköinnin<br />

kehittämishankkeesta, jonka tuloksena autoilijat saavat halutessaan<br />

puhelimeensa reaaliaikaiset tiedot vapaista pysäköintiruuduista eri kaduilla.<br />

Sähköisessä asioinnissa myös teknisellä sektorilla on kuitenkin vielä paljon tehtävää.<br />

Lupaprosesseja on varaa kehittää edelleen ja infraomaisuuden laadun hallinnan<br />

työkaluja ja käytäntöjä on tarpeen parantaa.<br />

Oma urakkansa on tietomallien monipuolinen käyttöönotto kuntien rakentamishankkeissa.<br />

Hyviä esimerkkejä on jo olemassa varsinkin toimitilahankkeista,<br />

mutta myös infrarakentamisesta. Menetelmän käyttöönoton suurehkot kynnyskustannukset<br />

ovat toistaiseksi hidastaneet tietomallipohjaisen suunnittelun ja rakentamisen<br />

yleistymistä pienemmissä kunnissa ja hankkeissa.<br />

Kuntien paikkatietopohjaisten tietovarantojen hyödyntäminen muualla yhteiskunnassa<br />

on ajankohtainen keskustelunaihe. Hyödyntämisen tulee jatkossa perustua<br />

avoimiin, järjestelmäriippumattomiin tietopalvelurajapintoihin, joista tiedon<br />

tarvitsija itse noutaa aineiston. Tällaisia on jo kehitetty kuntien ja alan muiden toimijoiden<br />

yhteistyönä. Nyt tarvitaan rohkeutta ottaa ne yhä laajemmin käyttöön.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong>a, arvoisat valtuutetut!<br />

Monen kunnan valtuustot hyödyntävät tietotekniikkaa kokouskäytännöissään ja<br />

asiakirjahallinnossaan. Kadut aurataan, jotta valtuutetut pääsevät kokouksiin. Valtuustosali<br />

valaistaan ja lämmitetään, usein siivotaankin. Kokoustauolla pääsee vesivessaan<br />

ja voi nauttia raikasta vesijohtovettä.<br />

Hoito-, hoiva- ja sivistyspalveluista voidaan päätöksiä tehdä vain, jos kuntatekniikka<br />

toimii. Uusien valtuustojen ottaessa kuntatalouden ohjat käsiinsä on hyvä<br />

muistaa, ettei kuntatekniikkakaan toimi pelkästään pyhällä hengellä.<br />

Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT<br />

8/2012 21.11. 13.12. Energia Valaistus

Rakennusten homeongelmat hiertävät kuntia<br />

Koulua käydään yhä useammin<br />

PARAKKIKIKYLISSÄ<br />

6 <strong>Kuntatekniikka</strong> 7/2012

KIINTEISTÖT<br />

Sokkeloinen koulupiha<br />

parakkien välissä on opettajille<br />

haastava valvottava. Sisältä<br />

puupaneloidut väliaikaistilat<br />

ovat kuitenkin kodikkaat.<br />

Harva kuntatekniikan aihe herättää<br />

niin paljon tunteita kuin rakennusten<br />

kosteus- ja homevauriot. Erityisen kuumia<br />

perunoita niistä syntyy kouluissa ja<br />

päiväkodeissa.<br />

TEKSTI Riitta Malve<br />

Kunnissa on havaittu, että<br />

ongelmista kertominen tilojen<br />

käyttäjille ja sidosryhmille kuten<br />

koulun henkilökunnalle, oppilaille<br />

ja vanhemmille on yhtä tärkeää<br />

kuin itse ongelman selvittäminen<br />

ja korjaaminen.<br />

Kosteus- ja hometalkoot -toimenpideohjelman<br />

ohjelmapäällikkö<br />

Juhani Pirisen mukaan<br />

kuntien kosteus- ja homevaurioiden<br />

korjaukset ovat liian usein<br />

tulipalojen sammuttamista. Ympäristöministeriön<br />

hankkeessa,<br />

joka ajoittuu vuosiin 2010–2014,<br />

on jo tuotettu koulutuksia, tutkimuksia<br />

ja materiaalia korjausprosessin<br />

hallintaan.<br />

Ongelmallisimmat talot on rakennettu<br />

1960-, 1970- ja 1980-lu-<br />

Riitta Malve<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 7/2012<br />

7

KIINTEISTÖT<br />

vulla elementtirakentamisen koekappaleina.<br />

Tässä vaiheessa parhaat<br />

rakennuspaikat oli käytetty<br />

ja jouduttiin rakentamaan märkään,<br />

joskus jopa suomaiseen<br />

maaperään. Niin sanotuista hometaloista<br />

suurin osa on kouluja<br />

ja päiväkoteja. Myös sairaaloita<br />

ja terveyskeskuksia on vaurioitunut<br />

paljon.<br />

– Kuntien yleinen ongelma<br />

on, ettei rakennuksia tutkita<br />

ennen kuin niissä ilmenee ongelmia.<br />

Silloin vauriot pääsevät<br />

kasvamaan ja rakennusten käyttäjät<br />

altistuvat tietämättään sisäilmaongelmille.<br />

Nyt on jouduttu<br />

tilanteeseen, jossa rakennuskannan<br />

korjaus on kymmenen vuotta<br />

jäljessä, Pirinen kertoo.<br />

Hometalkoissa syntynyt KASlomake<br />

tarjoaa kuntien tilakeskusten<br />

työntekijöille apua tunnistaa<br />

rakennusten potentiaalit<br />

ongelmat loogisesti ja helposti.<br />

Tyypillisenä ongelma-alueena<br />

Pirinen mainitsee ilmanvaihdon,<br />

jossa likaiset ja jopa homeiset mineraalivillakuidut<br />

voivat levitä<br />

kaikkialle rakennukseen.<br />

Kalliskaan korjaus ei aina<br />

poista homeongelmaa<br />

– Olen nähnyt monta kertaa, että<br />

kosteus- ja homevaurioista kärsivään<br />

rakennukseen tehdään kallis<br />

korjaus, mutta homeongelma<br />

ei häviä. Talo kannattaa korjata<br />

kerralla kunnolla, muuten raha<br />

heitetään yleensä hukkaan. Jos<br />

korjauksen arvioidaan maksavan<br />

esimerkiksi 3 miljoonaa euroa, ei<br />

kunnan kannata myöntää 600000<br />

euroa siihen, että tilannetta saataisiin<br />

edes hieman paremmaksi.<br />

Osakorjauksesta on harvoin hyötyä,<br />

Pirinen huomauttaa.<br />

Hän vertaa rakennusta autoon,<br />

jonka jarrupalat vaihdetaan<br />

säännöllisesti ennen vahinkoa.<br />

Sama tulisi tehdä myös putkien,<br />

ikkunoiden ja muiden rakennusosien<br />

kanssa, jotka vanhenevat<br />

30–40 vuodessa. Ongelmia<br />

yritetään siirtää tulevaisuuteen<br />

tiivistämällä rakenteita ja<br />

estää näin haitallisten mikrobien<br />

pääsy sisäilmaan sen sijaan, että<br />

viallinen kohta korjattaisiin.<br />

– Suuri syy korjausten epäonnistumiseen<br />

on arkkitehtien<br />

ja kuntotutkijoiden kommunikaatio-ongelmissa.<br />

Kun suunnittelija<br />

ei keskustele kuntotutkijan<br />

kanssa, tieto ei siirry riittävällä<br />

tarkkuudella tai ollenkaan.<br />

Suoranainen homehavaintokin<br />

on joskus jäänyt ymmärtämättä,<br />

kun on käytetty vain kirjallista<br />

tutkimusraporttia.<br />

Kuntotutkijoiden<br />

pätevyys vaihtelee<br />

Kuntotutkimuksissa on ollut<br />

myös puutteita, koska kaikki<br />

kuntotutkijat eivät ole olleet<br />

Tekniikan tohtori<br />

Juhani Pirisen luotsaama<br />

Kosteus- ja hometalkoottoimenpideohjelma<br />

sai<br />

Rakennustietosäätiön<br />

rakennustietopalkinnon<br />

lokakuussa.<br />

päteviä tai tilaaja ei ole osannut<br />

tai halunnut tilata riittäviä kuntotutkimuksia.<br />

Hometalkoiden<br />

työryhmä ehdottaa minimipätevyysvaatimukseksi<br />

rakennusalan<br />

teknikko- tai ammattikorkeakoulututkintoa<br />

ja kuntokartoittajan<br />

erikoisosaamiseen liittyviä lisäopintoja.<br />

– Parhaillaan on selvitettävänä<br />

pätevyysvaatimusten liittäminen<br />

maankäyttö- ja rakennuslakiin<br />

ja sitä kautta rakentamismääräyksiin.<br />

Kunnille olisi<br />

avuksi, jos pätevät kuntotutkijat<br />

löytyisivät FISE–rekisteristä.<br />

Koska tilaajallakin on vastuu<br />

kuntotutkimuksesta, Hometalkoot-ohjelma<br />

opettaa kuntotutkimuksen<br />

tilaamista. Syksyllä<br />

ryhdytään tekemään myös pääsuunnittelijan<br />

opasta kuntien tarpeisiin.<br />

– Tilaajan kannatta myös<br />

miettiä, tarvitaanko kyseistä tilaa<br />

ollenkaan, jos toimintoja kuten<br />

kouluja voidaan yhdistää.<br />

Talkooisäntä on nähnyt, miten<br />

kunnalta menee usko ja se päätyy<br />

purkamiseen, kun rakennusta on<br />

8 <strong>Kuntatekniikka</strong> 7/2012

korjattu monta kertaa kalliisti eikä<br />

ongelma poistu. Sisäilmaongelmia<br />

saattaa kuitenkin ilmetä<br />

myös tilalle rakennetussa uudessa<br />

talossa.<br />

– Tapauksissa, joissa joudutaan<br />

ojasta allikkoon, uuden rakennuksen<br />

ongelmat ovat monesti<br />

saaneet alkunsa betonista,<br />

jonka ei ole annettu kuivua rauhassa<br />

ennen pintamateriaalien<br />

asentamista tai materiaalit ovat<br />

kastuneet ennen asennusta.<br />

Pirinen ehdottaa, että tilaaja ei<br />

luottaisi urakoitsijan laatujärjestelmään,<br />

vaan jo urakkatarjouspyyntö<br />

sisältäisi suunnitelman<br />

siitä, miten materiaalit pidetään<br />

ehdottoman kuivina asennukseen<br />

saakka ja betonirakenteet<br />

kuivataan kunnolla.<br />

Säännöllinen seuranta<br />

ja elinkaarivastuu avuksi<br />

Lahdessa on jo käytäntönä käydä<br />

kaupungin rakennuskannan<br />

kuntoa läpi säännöllisesti. Se alkaa<br />

kaupungin kiinteistöpäällikkö<br />

Jouni Arolan mukaan perehtymällä<br />

rakennuspiirustuksiin.<br />

– Rakennuksista on löytynyt<br />

tällä tavalla isojakin kosteusvaurioita,<br />

vaikka kukaan ei ole oireillut<br />

eikä vauriosta ole vielä epäilyä,<br />

Arola kertoo.<br />

– Usein ongelmat liittyvät valesokkeliin<br />

tai yläpohjan vuotoihin,<br />

kun höyrysulut eivät ole tiiviitä<br />

taikka ilmanvaihtojärjestelmään.<br />

Vanhoissa rakennuksissa<br />

ei puolestaan aina ole sadevesiviemäreitä<br />

ja maan muotoilu on<br />

puutteellista.<br />

Kuopiossa testataan neljässä<br />

koulussa ja yhdessä päiväkodissa<br />

elinkaarimallia, jossa tähdätään<br />

rakentamisen, peruskorjauksen<br />

ja ylläpidon laatuun. Kunnossapitovastuu<br />

on ulkopuolisella taholla<br />

sopimuksen mukaan 25 vuotta.<br />

– Kaupunki on saanut niin<br />

huonoa rakentamista viime vuosikymmenien<br />

aikana, että nyt halutaan<br />

katsoa, tuleeko tällä mallilla<br />

parempaa. Raskaan investointikuorman<br />

poistaminen kaupungilta<br />

oli toinen syy kokeilla elinkaarimallia<br />

ja kunnossapitovastuun<br />

siirtämistä. Näin pystyttiin<br />

korjaamaan ja rakentamaan neljä<br />

koulua kahden sijaan, Kuopion<br />

kaupungin arviointijohtaja Paavo<br />

Kaitokari toteaa.<br />

– Vasta neljännesvuosisadan<br />

jälkeen voidaan arvioida, onko<br />

näin toteutettu rakentamisen ja<br />

Lahden kaupunki<br />

Lahdessa on kaupungin kiinteistöpäällikkö Jouni Arolan mukaan käytäntönä<br />

käydä kaupungin rakennuskannan kuntoa läpi säännöllisesti.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 7/2012<br />

9

ylläpidon laatu parempaa ja kaupungille<br />

edullisempaa.<br />

Mallissa rakennukset omistaa<br />

kaupungin osakeyhtiö, mutta<br />

Kaitokarin mukaan se voi myös<br />

myydä kiinteistöt.<br />

Viestinnässä<br />

opittu varovaisuutta<br />

Helsingissä on mietitty paljon<br />

kosteus- ja homevaurioista tiedottamista<br />

koulujen sekä päiväkotien<br />

henkilökunnalle ja lapsille<br />

perheineen. Kaupungin sisäilmaryhmä<br />

laati siihen ohjeet kolme<br />

vuotta sitten, mutta koulusta<br />

ja kaupunginosasta riippuen tilanteesta<br />

on muodostunut ajoittain<br />

kuuma peruna.<br />

– Kerralla peruskorjauksessa<br />

on noin viisi koulua ja pienempiä<br />

tehdään vuosittain kymmenissä<br />

kouluissa. Hyvin harvoin<br />

koulurakennus puretaan ja korvataan<br />

uudella. Moniammatillinen<br />

sisäilmaryhmä osaa laittaa<br />

koulujen korjaustarpeet tärkeysjärjestykseen.<br />

Etusijalla on koululaisten<br />

ja henkilökunnan terveys,<br />

kertoo Helsingin kaupungin tilakeskuksen<br />

kiinteistöpäällikkö Sari<br />

Hildén.<br />

Vaurioista kerrotaan yleensä<br />

siinä vaiheessa, kun tutkimukset<br />

Antonin Halas<br />

Helsingin kaupungin tilakeskuksen kiinteistöpäällikkö Sari Hildén<br />

painottaa, että koulujen peruskorjauksia toteutettaessa etusijalla<br />

on koululaisten ja henkilökunnan terveys.<br />

valmistuvat. Tiedotustarve vaihtelee<br />

kohteittain. Pyrkimyksenä<br />

on tiedottaa selkeästi ja avoimesti.<br />

Mutta sisäilmaryhmän ja tilakeskuksen<br />

kokemusten karttuessa<br />

viestinnässä on opittu varovaisuutta.<br />

– Emme enää laita koulun<br />

verkkosivuille kuntotutkimusta<br />

sellaisenaan rakennukses-<br />

ta löydettyine mikrobiluetteloineen.<br />

Kohteiden henkilökunnalle<br />

ja vanhemmille lähetetään selkeä<br />

tiedote olennaista löydöistä,<br />

mutta koko raportti on nähtävillä<br />

koululla, Hildén sanoo.<br />

Toimitilojen väistötilat ovat<br />

kaikkien kuntien huolena. Parakkien<br />

vuokrat ovat korkeita<br />

eikä niille löydy aina tilaa ton-<br />

tilta. Koulut joutuvat jopa jonottamaan<br />

keittiöparakkeja.<br />

Espoossa suunnitellaan Otaniemessä<br />

sijaitsevan vanhan poliisiopiston<br />

remontointia pysyviksi<br />

väistötiloiksi, ei vain kouluille,<br />

vaan myös muille toiminnoille.<br />

Espoossa on tällä hetkellä<br />

30 rakennusta tutkimuksen alla<br />

ja saman verran on jonossa.<br />

Kaupungin sisäilma-asiantuntija<br />

Jaakko Mentunen ei usko, että<br />

kaupunki korjaa rakennuksia<br />

turhaan.<br />

– Kosteus- ja homehavaintojen<br />

virhetulkinnoista tulisi kuitenkin<br />

päästä eroon. Esimerkiksi<br />

lämpöeristeen ulkopinnasta löytyy<br />

aina homeitiöitä, mutta se ei<br />

tarkoita kosteusvauriota. Kuntotutkijoiden<br />

koulutuksesta ja pätevöitymisestä<br />

on varmasti apua,<br />

Mentunen toteaa.<br />

Sisäilma-asiantuntija odottaa<br />

myös työkaluja, joilla pystytään<br />

selvittämään, mikä on syy joidenkin<br />

rakennuksen käyttäjien<br />

oireisiin. Loppusuoralla olevasta<br />

Toxtest-tutkimushankkeesta<br />

odotetaan testimenetelmää, jonka<br />

avulla rakennuksen terveyshaittaa<br />

voidaan arvioida entistä<br />

paremmin.<br />

Vihti odottaa valtiolta tukea uuteen kouluun<br />

Harju ei ole välttämättä paras<br />

rakennuspaikka. 1970-luvulla rakennettu<br />

Nummelanharjun koulu<br />

sijaitsee korkealla Nummelan<br />

keskustan yläpuolella soraharjulla,<br />

mutta sen perustukset ovat<br />

maassa, jossa hienorakeinen sora<br />

saa aikaan kapillaari-ilmiön.<br />

Silloiset rakentajat eivät osanneet<br />

ottaa sitä riskitekijänä huomioon.<br />

Ensimmäiset havainnot<br />

koulun kosteusvaurioista ja käyttäjien<br />

oireista tehtiin noin viisitoista<br />

vuotta sitten.<br />

Nummelanharjun yläkoulun<br />

vanhassa rakennuksessa on tehty<br />

monia korjauksia, muun muassa<br />

vaihdettu julkisivun tiilet,<br />

mutta nyt rakennus odottaa<br />

purkamista kosteus- ja homevaurioiden<br />

takia.<br />

Yläkoulu sai koulukeskukseen<br />

toissa vuonna uuden rakennuksen,<br />

johon mahtuu opetus, jossa<br />

ei tarvita erikoisluokkia. Vanhaa<br />

rakennusta käytettiin opetustiloina<br />

vielä edellisenä lukuvuonna,<br />

mutta tästä syksystä alkaen kemian,<br />

fysiikan ja muiden erikoisvarustusta<br />

tarvitsevien aineiden<br />

opetus tapahtuu muualla. Väliaikaisia<br />

tiloja on muun muassa<br />

koulun pihalle sijoitetuissa parakeissa<br />

ja Vihdin toisissa kouluissa<br />

sekä liikuntatiloissa.<br />

Vanhassa rakennuksessa toimii<br />

vielä koulukeittiö, ruokailu ja<br />

tekninen työ. Teknisen työn opetustilassa<br />

ei ole vielä tähän mennessä<br />

juurikaan oireiltu.<br />

Ylipaineistuksen ansiosta<br />

kouluruokailun järjestäminen<br />

on mahdollisia. Keittiössä oireilu<br />

saatiin häviämään väliaikaisesti<br />

suoritettujen korjausten<br />

avulla, mutta se alkoi uudelleen.<br />

Nyt koulu jonottaa vuokrattavaa<br />

keittiöparakkia, joita<br />

Vihdin tekninen ja ympäristöpäällikkö Rauno Kujanpää ja Nummelanharjun<br />

koulun rehtori Erja Ilo ponnistelevat yhdessä yläkoulun<br />

kaikkien oppituntien siirtämiseksi uusiin tiloihin.<br />

Riitta Malve<br />

10 <strong>Kuntatekniikka</strong> 7/2012

KIINTEISTÖT<br />

Rakennusala lähti<br />

laatupolulle<br />

– Rakennusten kosteus- ja homevaurioiden<br />

kohdalla kissa on<br />

nyt nostettu pöydälle kuten aiemmin<br />

harmaan talouden osalta<br />

tehtiin. Kun yhdessä päätetään<br />

käydä kiinni ongelmaan, saadaan<br />

parempaa laatua, Rakennusteollisuuden<br />

toimitusjohtaja Tarmo<br />

Pipatti lupaa.<br />

RT aloitti vuosi sitten rakentamisen<br />

laatupolku -projektin teknisten<br />

yliopistojen kanssa. Siinä<br />

on kartoitettu vuosikorjausten<br />

yleisimmät laatuvirheet ja luodaan<br />

koulutusjärjestelmä urakoitsijoiden<br />

ja tuoteteollisuuden<br />

pariin. Vuosi sitten julkaistiin<br />

energiatehokkuuteen liittyvän<br />

Frame-projektin tuloksia,<br />

jotka kertoivat eristemäärien lisäyksen<br />

synnyttävän homeriskin<br />

rakenteisiin.<br />

Kosteurvaurio muhii usein jo rakennustyömaalla<br />

Rakennusteollisuus RT ry:n rakentamisen<br />

kehityksestä vastaava<br />

johtaja Jukka Pekkanen on<br />

laatinut ohjeita rakennustyömaiden<br />

materiaalien suojauksesta<br />

jo toistakymmentä vuotta sitten<br />

ja tekee jälleen uutta ohjeistusta<br />

samasta aiheesta RT:ssä.<br />

– Kun etenkin puu vettyy, on<br />

– Laatupolku tähtää tulevaisuuteen<br />

ja on hyvin käytännönläheinen.<br />

Suoranaisia kosteuteen<br />

liittyviä laiminlyöntejä ei ilmennyt<br />

tavallisimpien virheiden joukossa,<br />

Pipatti kertoo.<br />

Epäonnistumiset tapahtuvat<br />

usein pitkässä aliurakointiketjussa.<br />

Pipatin mukaan nyt pyritään<br />

kehittämään erilaista kumppanuutta<br />

pääurakoitsijoiden ja aliurakoitsijoiden<br />

välille. Päämääränä<br />

on, että kumpikin tuntee toisen<br />

työkulttuurin ja ketjun hallinta<br />

paranee.<br />

Vaikka RT:n laatupolku ja<br />

Frame-projekti eivät suoraa liity<br />

kosteus ja homevaurioihin,<br />

liitossa nähdään rakentamisen<br />

hyvän laadun vähentävän vaurioiden<br />

riskiä. Pintahalkeamat,<br />

jotka kuuluvat yleisimpiin laatuvirheisiin,<br />

tarjoavat otollisen<br />

kasvualustan homeitiöille. <br />

riski, että tulee suuria kosteusvaurio-ongelmia.<br />

Tietoa märkien<br />

materiaalien haitoista ja suojaustavoista<br />

on ollut jo kauan<br />

tarjolla. Elementit ja eristepinot<br />

on peitettävä tarkemmin pressuilla<br />

sekä käytettävä muutenkin<br />

sääsuojia.<br />

Tällä hetkellä muun muassa<br />

Rakennusteollisuus RT ry<br />

Rakennusteollisuus RT ry:n<br />

toimitusjohtaja Tarmo Pipatti<br />

uskoo alan yhteisiin ponnisteluihin<br />

rakennusten kosteus- ja homevaurioiden<br />

vähentämisessä.<br />

ympäristöministeriöllä, kunnilla,<br />

yliopistoilla ja rakennusteollisuudella<br />

on käynnissä useita hankkeita,<br />

joissa tähdätään kosteusja<br />

homevaurioiden parempaan<br />

korjaamiseen sekä rakentamisen<br />

laatuun. Kulunut vuosi on jo<br />

tuonut julkisuuteen paljon uutta<br />

tietoa muun muassa ympäristöministeriön<br />

Kosteus- ja hometalkoot<br />

-toimenpideohjelmassa.<br />

Lisää on odotettavissa vuoden<br />

lopulla julkaistavissa tutkimuksissa,<br />

joista yksi on eduskunnan<br />

tarkastusvaliokunnan teettämä<br />

tutkimus rakennusten kosteusja<br />

homevaurioiden syistä ja vaikutuksista.<br />

on vähän tarvitsijoihin nähden.<br />

– Se, että esimerkiksi kemian<br />

opetuksessa vain joka kolmannella<br />

oppitunnilla on käytössä varsinainen<br />

kemianluokka, jossa on välineet<br />

havainnollisten kokeiden tekemiseen,<br />

vaikuttaa opetussuunnitelman<br />

toteutuksen laatuun ja oppimisprosessiin.<br />

Varmasti se myös<br />

vähentää kiinnostusta kemiaan,<br />

rehtori Erja Ilo arvioi väliaikaisten<br />

tilajärjestelyjen vaikutusta.<br />

– Mikrobitutkimuksissa ei koskaan<br />

saatu sellaisia pitoisuuksia,<br />

että vanha rakennus olisi pitänyt<br />

sulkea. Oireilevien työntekijöidenkään<br />

määräkään ei edellyttänyt<br />

sitä, mutta oireet kyllä<br />

viittasivat kosteusvaurioon. Tutkimuksessa<br />

keskityttiin aikuisiin,<br />

koska heidän oireitaan voi pitää<br />

luotettavimpina kuin koululaisten.<br />

Ratkaisun opetuksen siirtymisestä<br />

korvaaviin tiloihin teki<br />

koulu, Vihdin tekninen ja ympäristöpäällikkö<br />

Rauno Kujanpää<br />

selvittää.<br />

Vuosien mittaan noin kymmenen<br />

opettajaa on vaihtunut kosteusvaurioista<br />

johtuvien oireiden<br />

takia. Alun perin 500 oppilaan<br />

yläkoulu on pienentynyt kolmanneksella,<br />

joka johtuu osaksi siitä,<br />

että koululaiset perheineen ovat<br />

valinneet läheisen toisen yläasteen,<br />

jossa on pysyvä kouluympäristö.<br />

– Nummelanharjun yläkoulun<br />

sulkeminen kokonaan ei ole käynyt<br />

mielessä, koska Vihti on kasvava<br />

kunta ja koulun käyttö on ollut osin<br />

mahdollista, Kujanpää kertoo.<br />

Oikeusasiamies patistaa<br />

korjaustöihin<br />

Eduskunnan oikeusasiamies käsitteli<br />

tänä vuonna Nummelanharjun<br />

yläkoulun sisäilmatilanteesta<br />

tehdyn kantelun. Se oli<br />

erään kuntalaisen tekemä ja siinä<br />

epäiltiin, ettei kunta toimi riittävän<br />

nopeasti koulun sisäilmaongelmien<br />

ratkaisemiseksi.<br />

– Niistä johtuva terveydellinen<br />

oireilu oli kunnan virkamiesten<br />

ja päättäjien tiedossa, mutta<br />

kuitenkin jäätiin odottamaan valtiolta<br />

saatavaa rahaa ja oireilu sai<br />

jatkua, Ilo huomauttaa.<br />

Oikeusasiamies toteaa ratkaisussaan,<br />

että kunta ei voi lykätä<br />

uuden koulun rakentamista taloudellisiin<br />

syihin vedoten ja pyytää<br />

selvitystä kunnan toimenpiteistä<br />

tilanteen ratkaisemiseksi.<br />

– Kunta on samaa mieltä.<br />

Kosteusvaurioista kärsivän osan<br />

korjaamisesta luovuttiin, koska<br />

se olisi tullut kalliimmaksi<br />

kuin uuden koulun rakentaminen.<br />

Samalla koulua laajennetaan<br />

Ensi vuosi kuluu suunnittelussa<br />

ja rakentaminen alkaa näillä<br />

näkymin vuonna 2014. Lopullista<br />

ratkaisua ei ole kuitenkaan<br />

tehty kunnassa, koska odotamme<br />

valtion päätöstä sen osallistumisesta<br />

rahoitukseen, Kujanpää<br />

sanoo.<br />

Nummelanharjun koulun toisessa<br />

osassa tulevat toimimaan<br />

erikoisluokat sekä keittiö ja ruokala.<br />

Lisäksi muutama erikoisluokka<br />

on tarkoitus sijoittaa saman<br />

pihan äärellä toimivaan<br />

Vihdin lukioon, mikä edellyttää<br />

koulun peruskorjausta niiden<br />

osalta.<br />

Erja Ilon mukaan koulussa<br />

odotettiin toisen osan rakentamisen<br />

käynnistyvän heti ensimmäisen<br />

perään. Pitkään jatkunut<br />

epätietoisuus on rehtorin mukaan<br />

syönyt opetuksen voimavaroja,<br />

vaikka hyvää ilmapiiriä on<br />

pidetty yllä yhteisvoimin.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 7/2012<br />

11

Riihimäen Peltosaaren lähiön kehittämishanke<br />

kiinnostaa koti- ja ulkomailla<br />

Asukkaiden panos<br />

kehitystyössä arvokasta<br />

Riihimäen Peltosaaren kehittämishanke on herättänyt<br />

kiinnostusta koti- ja ulkomailla. Rautatieaseman<br />

läheisyydessä sijaitseva lähiö on saanut<br />

uuden ilmeen vanhojen kerrostalojen saneerauksella<br />

ja asukastoiminnan aktivoinnilla.<br />

TEKSTI Markku Laukkanen<br />

– Tavoitteemme on rakentaa<br />

Peltosaaresta ekotehokas, uudenlaisen<br />

ekologisen kaupunkiasumisen<br />

pilotti sekä älykkään rakennetun<br />

ympäristön esimerkki<br />

Suomeen. Peltosaari-projektista<br />

on kasvanut kansallisesti merkittävä<br />

lähiön kehittämishanke, jon-<br />

ka kokemuksia voi siirtää myös<br />

muiden kaupunkien lähiöiden<br />

saneeraukseen ja kehittämiseen,<br />

kuvailee hanketta Riihimäen kaupunginjohtaja<br />

Seppo Keskiruokanen.<br />

Riihimäen kaupunginjohtaja<br />

Seppo Keskiruokanen luottaa<br />

peruskorjatun lähiön vetovoiman<br />

kasvuun.<br />

12 <strong>Kuntatekniikka</strong> 7/2012

KIINTEISTÖT<br />

Osana Peltosaari-projektia toteutetulla<br />

Innova-talon peruskorjauksella<br />

tavoitellaan 75<br />

prosentin säästöä talon lämmitysenergiankulutuksessa.<br />

Riihimäki on kasvava ja kehittyvä<br />

kaupunki pääradan varrella,<br />

jonka merkitys yhdyskuntarakenteen<br />

kehittämisessä kasvaa.<br />

Aseman seudun kehittäminen<br />

on ollut kaupunkikehityksen<br />

strateginen valinta, koska se edistää<br />

junalla tehtävää työmatkaliikennettä<br />

pääkaupunkiseudulle<br />

ja vähentää oman auton tarvetta<br />

kaupungin sisällä.<br />

Peltosaaren lähiötä kehitetään<br />

kolmen strategisen kärjen kautta:<br />

uudistamalla ja rakentamalla<br />

ekologisesti ja energiatehokkaasti<br />

sekä aktivoimalla asukkaita<br />

oman asuinalueensa kehittämiseen.<br />

Seppo Keskiruokasen<br />

mielestä projektin laaja-alaisuus<br />

ja monipuolisuus tähtäävät lähiöongelmien<br />

ratkaisuun eikä vain<br />

oireiden hoitoon.<br />

– Asukkaat oppivat arvostamaan<br />

uudella tavalla peruskorjattuja<br />

lähiöitä, joilla on vetovoimaa<br />

ja hyvä maine. Arvostus heijastuu<br />

myönteisellä tavalla myös<br />

alueen muiden lähiöille tyypillisten<br />

ongelmien ratkaisuun. Meillä<br />

on Suomessa paljon satelliittityyppisiä<br />

lähiöitä, joissa on etupäässä<br />

vuokrataloja, haastava väestörakenne<br />

ja joiden kehittäminen<br />

vaatii asuntojen saneerauksen<br />

lisäksi myös muita monialaisia<br />

toimia.<br />

Asukkaat mukaan<br />

kehitystyöhön<br />

Peltosaari-projektin projektipäällikkö<br />

Irene Väkevä-Harjulan<br />

mukaan Peltosaaren asuinalueen<br />

kehittäminen käy malliksi<br />

muillekin. Projektin tavoitteena<br />

on kaupunginosan arvostuksen<br />

ja vetovoimaisuuden nostaminen<br />

parantamalla asukkaiden<br />

viihtyvyyttä, turvallisuuden tunnetta,<br />

arkielämän sujuvuutta ja<br />

kaupunginosan yleisilmettä. Tämä<br />

on tarkoitus tehdä ympäristöarvoja<br />

korostavalla tavalla.<br />

– Pyrimme saamaan asukkaat<br />

mukaan ja sitoutumaan kehitystyöhön<br />

asukastoiminnan kehittämisellä<br />

ja kiinteistöjen ja alueiden<br />

hyvällä ylläpidolla, sanoo Väkevä-Harjula.<br />

Projekti sai Peltosaaren ideakilpailussa<br />

asukkailta yli 60 ehdotusta.<br />

Tekes rahoittaa osittain<br />

tämänkaltaista innovatiivista<br />

yhdyskuntarakentamista, missä<br />

asukkaiden kanssa käytävällä<br />

vuorovaikutteisella keskustelulla<br />

on ollut tärkeä rooli.<br />

– Saimme lähes 200 asukasta<br />

tilaisuuteen helmikuussa keskustelemaan<br />

alueen tulevaisuudesta.<br />

Jo nyt on nähtävissä, miten<br />

myönteisesti julkisuudessa olleet<br />

Innova-talohanke sekä Peltosaari-projekti<br />

ovat vahvistaneet<br />

lähiön positiivista profiilia, kuvailee<br />

Väkevä-Harjula.<br />

Projektipäällikkö Irene Väkevä-Harjulan mukaan lähiön asukkaat<br />

ovat sitoutuneet uudella tavalla asukastoiminnan kehittämiseen<br />

saneeraushankkeiden myötä.<br />

Saneeraus nostaa<br />

alueen arvoa<br />

1970-luvulla rakennettujen lähiöiden<br />

rakennuskannan kunnostaminen<br />

on iso haaste ja kansantaloudellinen<br />

kysymys, joka pitää<br />

kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokasen<br />

mielestä ratkaista.<br />

– Asukkaiden kannalta kyse<br />

on asumismukavuuden paranemisesta<br />

ja asuntojen arvon noususta.<br />

Peltosaaren kiinteistöjen<br />

arvon arvioidaan nousevan yhteensä<br />

sadalla miljoonalla eurolla<br />

mittavan saneerauksen ansiosta.<br />

Tähän korjausrakentamiseen<br />

kannattaa sekä julkisen että<br />

yksityisen sektorin nyt panostaa<br />

ja saada isot rakentajat aidosti<br />

kiinnostumaan korjausrakentamisesta.<br />

Peltosaaren kehittämisessä<br />

mukana olleet ARA, VTT ja<br />

Tekes arvioivat, että Peltosaaren<br />

ekotehokkaassa uudistamisessa<br />

on valtava potentiaali sekä energiansäästön,<br />

rakennusten arvonnousun<br />

sekä yleisen lähiön viihtyvyyden<br />

parantumisen myötä.<br />

Ympäristöministeriötä ja ARA:a<br />

kiinnostaa erityisesti asukkaiden<br />

aktivointi ja syrjäytymisen ehkäisy,<br />

Tekes haluaa kehittää lähiöiden<br />

rakentamisen teknologiaa<br />

kohti älykästä rakentamista<br />

ja VTT haluaa olla mukana energia-<br />

ja ekotehokkaan rakentamisen<br />

edistämisessä.<br />

– Peltosaari täytti kaikin osin<br />

nämä kehittäjäorganisaatioiden<br />

tunnusmerkit, toteaa Irene Väkevä-Harjula.<br />

Peltosaari-projektin hankesalkussa<br />

on monta kehitysideaa ja se<br />

täydentyy strategian ja tavoitteiden<br />

toteutumisen mukaan.<br />

– Teemme ARA:n tukemana<br />

Peltosaaren kokemusten perusteella<br />

asumisen uudistamiseen<br />

soveltuvaa käsikirjaa. Haluamme<br />

tuoda asukashaastatteluihin pohjautuvia<br />

kokemuksia myös siitä,<br />

miten ehkäistä lähiöiden eriytyvää<br />

asukasrakennetta, segregaatiota,<br />

kertoo Väkevä-Harjula.<br />

– Pyrimme tarttumaan laajaalaisesti<br />

alueen ongelmiin edistämällä<br />

nuorten työllisyyttä Nuoret<br />

esiin -hankkeella, kehittämällä<br />

verkostomaisesti alueen julkisia<br />

palveluja sekä aktivoimalla peltosaarelaisia<br />

oman kaupunginosan<br />

ympäristötalkoisiin. <br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 7/2012<br />

13

Julkisivuelementeillä energiansäästöä<br />

vanhoihin kerrostaloihin<br />

Esivalmistettujen puurakenteisten<br />

julkisivuelementtien<br />

käyttö<br />

vanhojen betonikerrostalojen<br />

saneeraushankkeissa<br />

on osoittautunut<br />

kustannustehokkaaksi<br />

ja teknisesti toimivaksi<br />

menetelmäksi. Arkkitehti<br />

Kimmo Lylykankaan<br />

mukaan Riihimäen<br />

Peltosaaressa toteutettu<br />

asuinkerrostalon<br />

saneeraus passiivitasoon<br />

TES-menetelmällä<br />

tuo taloon 75 prosentin<br />

energiansäästön.<br />

Riihimäen Peltosaaressa asuinkerrostalon saneeraus toteutettiin esivalmistetuilla puurakenteisilla julkisivuelementeillä<br />

TEKSTI Markku Laukkanen<br />

– Elementtien mitoitus, niiden<br />

asentaminen ja talotekniikan<br />

integrointi onnistuivat täysin.<br />

Suurimmat haasteet liittyivät<br />

rakennusaikaiseen asukasmukavuuden<br />

turvaamiseen ja<br />

työmaakäytäntöjen kehittämiseen,<br />

jonka myötä rakentamisen<br />

aikaa voidaan lyhentää ja kustannustehokkuutta<br />

parantaa, kertoo<br />

Lylykangas.<br />

Riihimäen Peltosaaressa toteutettu<br />

asuinkerrostalon saneeraus<br />

toteutettiin esivalmistetuilla<br />

puurakenteisilla julkisivuelementeillä,<br />

TES-menetelmällä<br />

(timberbased element system),<br />

jonka kehitystyöhön Aalto-yliopisto<br />

osallistui. Riihimäen korjaushanke<br />

toteutettiin osana Innova-hanketta,<br />

jonka tavoitteena<br />

oli kehittää teollista vanhan kerrostalon<br />

peruskorjaustapaa tavoitteena<br />

passiivitason rakennus.<br />

TES-menetelmä valmis<br />

saneerausmarkkinoille<br />

Kehitystyöhön osallistuneen Lylykankaan<br />

mukaan Riihimäen<br />

kokemusten perusteella menetelmä<br />

on valmis markkinoille.<br />

– Elementit saatiin paikoilleen<br />

täydellisesti, koska mittatarkkuus<br />

laserkeilauksella onnistui.<br />

Talotekniikan integrointi<br />

oli uutta ja sitä tulee edelleen<br />

kehittää. Peruskorjauksen suurimmat<br />

haasteet eivät liittyneet<br />

itse TES-järjestelmään, vaan<br />

haasteet syntyivät lähinnä siitä,<br />

miten työmaakäytännöt hoidetaan<br />

samaan aikaan kun asukkaat<br />

asuvat talossa.<br />

Lylykangas arvioi, että kun<br />

Riihimäen kohteessa elementin<br />

hinta oli 170 euroa per neliö, sen<br />

voi tulevaisuudessa lähes puolittaa.<br />

Sillä ei saavuteta vielä passiivitalon<br />

mitoitusta, mutta hyvä<br />

lämmön eristys.<br />

– Innova-talossa saavutettu<br />

75 prosentin lämmönsäästö on<br />

merkittävää myös taloudellisesti.<br />

Lisäksi on muistettava rakennusten<br />

arvon nousu, sisäilman<br />

laadun paraneminen, esteettömän<br />

liikkumisen helpottuminen<br />

ja talojen arkkitehtoninen uudistuminen.<br />

Menetelmää tulee Lylykankaan<br />

mukaan kehittää edelleen ja<br />

jatkossa tämänkaltaisissa saneeraushankkeissa<br />

tarvitaan projektijohtourakoitsija,<br />

joka on valmis<br />

ottamaan kokonaisvastuun hankkeesta.<br />

TES-menetelmällä voitaisiin<br />

parantaa koko 1970-luvulla<br />

rakennetun kerrostalokannan<br />

energiatehokkuutta ja julkisivuja.<br />

– On suurta kansantaloudellista<br />

tuhlausta, ellei vanhojen betonikerrostalojen<br />

energiatehokkuutta<br />

aleta pian parantaa. Näiden<br />

talojen lisälämmöneritys sekä<br />

julkisivujen, ikkunoiden ja<br />

talotekniikan uudistaminen on<br />

välttämätöntä.<br />

Arkkitehti Kimmo Lylykangas<br />

pitää välttämättömänä vanhojen<br />

1970-luvulla rakennettujen<br />

betonikerrostalojen saneerausta.<br />

– Näiden talojen lisälämmöneristys<br />

sekä julkisivujen, ikkunoiden<br />

ja talotekniikan uudistaminen<br />

on tärkeää.<br />

14 <strong>Kuntatekniikka</strong> 7/2012

KIINTEISTÖT<br />

Uutta yritystoimintaa<br />

syntyy<br />

Kiinnostusta TES-menetelmään<br />

on Riihimäen kokemusten perusteella<br />

syntynyt siinä määrin,<br />

että energiatehokkuus- ja julkisivukorjausrakentamiseen<br />

on<br />

perustettu ainakin kolme siihen<br />

erikoistuvaa yrityskonsortiota.<br />

Lylykangas näkee TES-menetelmässä<br />

kustannustehokkuuden<br />

ja teknisen toimivuuden lisäksi<br />

myös arkkitehtonisia mahdollisuuksia.<br />

Innova-kerrostalo saneerattiin passiivitaloksi<br />

– Korjausrakentamisen menetelmä<br />

antaa paljon mahdollisuuksia<br />

esimerkiksi lisäkerrosten<br />

rakentamiseen, jolla<br />

voidaan rahoittaa hankkeita.<br />

Uusissa kohteissa voidaan<br />

tulevaisuudessa näyttää, miten<br />

täydellisesti vanha talon<br />

ulkonäkö voidaan uusia. Nyt<br />

tarvittaisiin riittävän haastavia<br />

ikonikohteita, joissa oikein<br />

ruma talo voitaisiin saneerata<br />

oikein hienoksi, pohtii Lylykangas.<br />

<br />

Peltosaaren Innova-talon peruskorjaus<br />

toteutettiin Tekesin,<br />

ARA:n, Sitran, Riihimäen Kotikulman<br />

sekä mukana olevien<br />

yritysten rahoittamana. Hankkeen<br />

tavoitteena oli kehittää<br />

vanhan kerrostalon teollista peruskorjaustapaa<br />

ja rakenneratkaisuja<br />

niin, että talosta saadaan<br />

passiivitason rakennus. Hanke<br />

toteutettiin ns. TES-menetelmällä<br />

(timberbased element system),<br />

joka perustuu rakennusten<br />

julkisivujen puurunkoisiin<br />

suurelementteihin.<br />

Riihimäen Peltosaaren Innova<br />

– kerrostalon passiivisaneeraushanke<br />

käynnistyi keväällä 2010<br />

kilpailulla, johon 1960-1980 –<br />

luvuilla rakennettuja taloja hallinnoivilla<br />

taloyhtiöillä oli mahdollisuus<br />

ilmoittautua mukaan.<br />

Kilpailun voittajaksi valittiin Riihimäen<br />

Peltosaaresta kaupungin<br />

omistaman vuokrataloyhtiön<br />

Kotikulman talo, joka saneerattiin<br />

passiivitaloksi.<br />

– Saimme käyttöömme arvokasta<br />

passiivisaneerauksen asiantuntemusta<br />

sekä taloudellista<br />

tukea taloyhtiön korjaustöiden<br />

toteutukseen ja suunnitteluun,<br />

sanoo projektipäällikkö Irene<br />

Väkevä-Harjula.<br />

Riihimäen kaupungin Innova-talon<br />

toteuttaminen sai mukaan<br />

energiatehokkaan rakentamisen<br />

kehittäjäorganisaatiot,<br />

joilla kaikilla on suuri mielenkiinto<br />

energiatehokkaan rakentamisen<br />

edistämiseen. Tavoitteena<br />

oli 75 prosentin energiansäästön<br />

toteutuminen, minkä saavuttamisen<br />

pystyy todentamaan vasta<br />

ensimmäisen täyden lämmityskauden<br />

päätyttyä. Saneeraushankkeen<br />

toteuttaminen TESmenetelmällä<br />

oli uutta Suomessa<br />

ja siksi hankkeen etenemistä<br />

kävi seuraamassa monta vierailijaryhmää<br />

Suomesta, Ruotsista ja<br />

Venäjältä.<br />

Innova-talossa asuva eläkeläinen<br />

Pekka Lähde on tyytyväinen<br />

hankkeen lopputulokseen,<br />

vaikka yhtäaikainen asuminen<br />

saneerausprojektin kanssa toikin<br />

yllätyksiä. Hänen mukaansa<br />

saneerauksen toteuttaminen samaan<br />

aikaan kun talossa asuttiin,<br />

oli asukkaiden kannalta kuitenkin<br />

parempi ratkaisu kuin väliaikaisen<br />

asunnon etsiminen.<br />

- Parasta lopputuloksessa<br />

on talon ulkonäön ja äänieristyksen<br />

paraneminen, katumelu<br />

jäi ulos kokonaan. Jos saneerauksella<br />

saavutettiin energian<br />

säästöjä, toivoisin sen näkyvän<br />

vuokrahinnassa. Kun talot pannaan<br />

kuntoon, tulee asukkaillekin<br />

motivaatiota olla mukana<br />

alueen kehittämisessä. Ennemmin<br />

nämä talot tulee korjata,<br />

kun panna niitä maan tasalle,<br />

Lähde sanoo.<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 7/2012<br />

15

Kaikissa Itävallan Vorarlbergin maakunnan kunnissa<br />

julkisten rakennusten ensisijainen rakennusmateriaali on<br />

puu. Myös Lüdeschin kunnantalo on puurakenteinen.<br />

Bruno Klomfar<br />

Arkkitehti Hermann Kaufmann:<br />

Tulevaisuuden rakentaminen<br />

suosii ekologisia materiaaleja<br />

Modernista puurakentamisesta tunnettu itävaltalainen<br />

arkkitehti Hermann Kaufmann sanoo suomalaisten<br />

menettäneen kosketuksen puurakentamisen<br />

traditioon. Hänen mielestään nyt pitää<br />

edistää rakentamisen evoluutiota – eikä pyrkiä<br />

revoluutioon – ja jatkaa puurakentamisen vahvaa<br />

perinnettä myös Suomessa.<br />

TEKSTI Markku Laukkanen<br />

Vaikka Itävalta on tunnettu<br />

pitkästä puurakentamisen perinteestä,<br />

ei pari vuosikymmentä sitten<br />

alkanut puurakentamisen uusi<br />

moderni aalto ollut Hermann<br />

Kaufmannin mukaan itsestään<br />

selvää.<br />

– Alppialueen osaamisen kehittyminen<br />

puurakentamisessa<br />

on tulosta pitkästä käsityön ja<br />

puuosaamisen perinteestä. Pyrimme<br />

tuomaan vanhan tradition<br />

uuteen rakentamiseen, kun<br />

aloimme tuottaa uusia, korkealaatuisia<br />

moderneja puutaloja.<br />

Muutos ja puurakentamisen<br />

uusi tuleminen alkoi Kaufmannin<br />

mukaan siitä, kun hyvin koulutetut<br />

ihmiset tunnistivat tämän<br />

uuden aallon yhdistää uutta vanhaan<br />

perinteeseen ja arkkitehtitoimistot<br />

alkoivat luoda uudenlaista<br />

puurakentamisen kulttuuria.<br />

– Me onnistuimme Itävallassa<br />

siinä muutoksessa, koska emme<br />

menettäneet kosketusta vahvaan<br />

puusepän osaamiseemme. Voimavaroja<br />

kannattaa suunnata rakentamisen<br />

laatuun ja koulutukseen<br />

sekä saada julkinen sektori<br />

vakuuttuneeksi että puurakentamisen<br />

edistäminen on perusteltua<br />

sekä taloudellisesti että ekologisesti.<br />

Tulevaisuuden rakentamisessa<br />

on käytettävä enemmän<br />

vähäpäästöisiä uusiutuvia rakennusmateriaaleja.<br />

Aluetalous hyötyy<br />

Vorarlbergin maakunta on Itävallassa<br />

pisimmällä puurakentamisen<br />

kehitystyössä.<br />

– Saimme myytyä uudenlai-<br />

16 <strong>Kuntatekniikka</strong> 7/2012

KIINTEISTÖT<br />

sen ajattelun myös kunnille, joissa<br />

onnistuimme muuttamaan poliittisen<br />

ajattelun, Kaufmann kertoo.<br />

Nyt joka kunnassa puu on ensisijainen<br />

materiaali julkisissa rakennuksissa,<br />

on kyse sitten päiväkodeista,<br />

kouluista, kunnantaloista<br />

tai vaikkapa paloasemasta.<br />

Kunnissa ymmärrettiin myös<br />

puurakentamisen aluetaloutta<br />

vahvistava merkitys, kun materiaali,<br />

sen jatkojalostus ja rakentaminen<br />

tulivat omalta alueelta.<br />

– Monet ihmiset eivät ymmärrä<br />

puun tarinaa siltä pohjalta, että<br />

meillä on omissa metsissämme<br />

paljon materiaalia ja hyödymme<br />

siitä ekologisesti, kun rakennamme<br />

puusta. Puurakentamisessa<br />

on suuri paikallinen ja kansallinen<br />

intressi, Hermann Kaufmann<br />

painottaa.<br />

Lüdeschin kunnantalossa on käytetty<br />

puuta rungon ja julkisivun lisäksi<br />

runsaasti myös sisäpinnoissa.<br />

Laadukkaalla puurakentamisella<br />

on tulevaisuus<br />

Kaufmann sanoo suomalaisten<br />

menettäneen kosketuksen puurakentamisen<br />

perinteeseen. Suomessa<br />

on hänen mukaansa sama<br />

tilanne kuin Itävallassa pari vuosikymmentä<br />

sitten.<br />

– Moderni puurakentaminen<br />

on aivan eri rakentamista kuin se<br />

entinen tapa, joka koettiin vanhaksi<br />

ja köyhän miehen rakentamiseksi.<br />

Esivalmistuksen kehityksen<br />

myötä voimme tuottaa<br />

korkealaatuisia ja muunneltavia<br />

rakennuksia, jotka sopivat ympäristöönsä.<br />

Meillä puurakentaminen<br />

koetaan arvokkaana rakentamisena,<br />

josta ollaan ylpeitä ja sitä<br />

halutaan näyttää kaikille.<br />

Isojen metsäyhtiöiden kuten<br />

Stora Enson ja Metsä Woodin<br />

tuloa rakentamisen markkinaan<br />

Kaufmann pitää suomalaisen<br />

puurakentamisen kehitystyössä<br />

välttämättömänä.<br />

– Vaikka puurakentamisen<br />

edistämiselle aletaan olla avoimia<br />

ja valmiita, eivät rakennuttajat,<br />

rakentajat tai suunnittelijat<br />

ole varautuneet tähän. Nyt pitää<br />

edistää evoluutiota eikä pyrkiä<br />

rakentamisen revoluutioon,<br />

neuvoo Kaufmann suomalaisia<br />

Bruno Klomfar<br />

Asenteiden muuttaminen on tärkeää ja se tapahtuu vain koulutuksen<br />

ja tiedon lisäämisen avulla, sanoo puurakentamisen puolestapuhuja,<br />

itävaltalainen arkkitehti Hermann Kaufmann.<br />

puurakentajia.<br />

On edettävä hitaasti, hankittava<br />

lisää tietoa ja kokemuksia<br />

puurakentamisesta sekä ennen<br />

muuta rakennettava laatua. Yhtiöiden<br />

on kehitettävä työntekijöiden<br />

osaamista ja työmaakäytäntöjä<br />

sekä ymmärrettävä, että<br />

edessä on pitkä tie.<br />

– Kun arkkitehti sanoo, että<br />

puurakentaminen on kallista ja<br />

monimutkaista ja insinööri sanoo,<br />

ettei ole puurakentamisen<br />

järjestelmää, niin tilaaja kallistuu<br />

helposti vanhojen ratkaisujen<br />

kannalle. Asenteiden muuttaminen<br />

on tärkeää ja se tapahtuu<br />

vain koulutuksen ja tiedon lisäämisen<br />

avulla.<br />

Arkkitehdin mielestä julkisen<br />

sektorin oma puurakentaminen<br />

edistäisi alaa parhaiten luomalla<br />

uutta markkinaa ja tarjoamalla<br />

hyviä esimerkkejä.<br />

Puu ja betoni yhteistyöhön<br />

Tärkeintä puurakentamisen<br />

edistämisen kannalta tulevaisuudessa<br />

on Kaufmannin mielestä<br />

tarjota erilaisia puurakentamisen<br />

järjestelmiä ja hyvälaatuisia<br />

teollisesti esivalmistettuja<br />

elementtejä, joihin voidaan liittää<br />

nykyistä pidemmälle vietyä<br />

talotekniikkaa, ovia ja ikkunoita.<br />

Puurakentaminen sopii hänen<br />

mukaan myös kasvavaan korjaus-<br />

ja saneerausrakentamiseen,<br />

johon soveltuvan TES-menetel-<br />

män (timberbased element system)<br />

kehitystyössä Kaufmann on<br />

ollut mukana.<br />

– Esivalmistus on tie teolliseen<br />

rakentamiseen ja tässä on puun<br />

mahdollisuus. Rakennusosavalmistajien<br />

täytyy ymmärtää, että<br />

tämä kehitystyö on avainasia<br />

puurakentamisen läpimurrolle,<br />

Kaufmann muistuttaa.<br />

Puurakentamisen kilpailukyky<br />

ja varsinainen hyöty tulevat<br />

puurakentamisen nopeudesta ja<br />

keveydestä, jota on edelleen kehitettävä<br />

ja hankittava lisää kokemuksia.<br />

Tulevaisuuden rakentamisessa<br />

on Kaufmannin mukaan<br />

käytettävä enemmän vähäpäästöisiä<br />

ja uusiutuvia rakennusmateriaaleja.<br />

– Betoniteollisuuden kannattaisi<br />

tehdä puurakentajien kanssa<br />

yhteistyötä, koska rakennukset<br />

ovat harvoin puhtaita puu- tai<br />

betonitaloja. Me olemme osoittaneet,<br />

että puu ja betoni voidaan<br />

teollisessa rakentamisessa yhdistää<br />

toimivalla tavalla.<br />

Kaufmann on vakuuttunut,<br />

että energiatehokkaat materiaalit<br />

tulevat yhä enemmän keskusteluun.<br />

Jo nyt energiatehokkuusdirektiivit<br />

ohjaavat rakentamisessa<br />

ekologisten materiaalien käyttöön.<br />

– Puu on kaunis, esteettinen,<br />

ekologinen ja paikallinen materiaali,<br />

josta paikalliset rakentajat työstävät<br />

laadukkaita taloja. <br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 7/2012<br />

17

Itä-Suomen jätehuoltoyhteistyö tiivistyi<br />

Savo-Pielisen jätelautakun<br />

laajan alueen jätehuoltoa<br />

Savon ja Pielisen Karjalan suunnalla yksi jätelautakunta<br />

vastaa 18 kunnan viranomaistehtävistä.<br />

Yhteistä työskentelyä on takana jo vajaat kaksi<br />

vuotta. Toimintamallia kiitellään eri puolilla neljään<br />

maakuntaan yltävää toiminta-aluetta.<br />

TEKSTI Hanna Moilanen<br />

KUVAT Pentti Vänskä<br />

Idea yhteisestä jätelautakunnasta<br />

syntyi muutama vuosi sitten<br />

Savo-Pielisen kuntien ja kuntien<br />

omistaman jäteyhtiön, Jätekukon,<br />

neuvottelukunnan kokoontumisissa.<br />

– Kuntien käytännöt olivat<br />

kirjavat ja asukkaat olivat siksi<br />

eriarvoisessa asemassa saman<br />

jäteyhtiön alueella. Kunnat oli-<br />

vat yllättävän yksimielisiä yhteisen<br />

lautakunnan tarpeesta, jätelautakunnan<br />

vs. palvelupäällikkö<br />

Leena Karppinen muistelee.<br />

Myös vuodesta 2001 toimineen<br />

jäteyhtiön näkökulmasta katsottuna<br />

lautakuntauudistus oli tervetullut.<br />

– Vuonna 2007 toimintaalueen<br />

kunnissa tarvittiin kaik-<br />

18 <strong>Kuntatekniikka</strong> 7/2012

TEKNISET PALVELUT<br />

ta luotsaa<br />

taa yhteensä seitsemän eri puolille<br />

Suomea. Savo-Pielisen lautakunta<br />

on ollut päätösvalmiudessa<br />

vuoden 2011 alusta alkaen. Ensimmäinen<br />

suunnannäyttäjä oli<br />

Pietarsaaren isännöimä Pohjanmaan<br />

jätelautakunta, joka aloitti<br />

toimintansa jo vuona 1996.<br />

Vesa Jussila vie<br />

pakkausjätettä<br />

keräysautoon.<br />

kiaan 34 päätöstä, ennen kuin<br />

saimme vahvistettua yhteiset jätetaksat<br />

alueelle. Nyt riittää yksi<br />

lautakunnan päätös. Vuoropuhelu<br />

on nyt sujuvampaa ja pystymme<br />

paremmin keskittymään<br />

omaan palvelutehtäväämme, Virve<br />

Nevalainen Jätekukosta kertoo.<br />

Lautakunta on sijoitettu Kuopion<br />

kaupungin organisaatioon.<br />

Isäntäkunnalla on lautakunnassa<br />

neljä paikkaa, Pieksämäellä<br />

yksi ja loput kuusi paikkaa on<br />

jaettu alueellisille kuntaryhmille.<br />

Johtosäännön mukaan useamman<br />

kunnan ryhmissä lautakunnan<br />

jäsenet vaihtuvat kahden<br />

vuoden välein.<br />

Myös luottamushenkilöt kiittävät<br />

uutta lautakuntamallia.<br />

Kriittiset sanat eivät ole kellään<br />

ensimmäisenä kielen päällä.<br />

– Pikkuhiljaa on alkanut muotoutua,<br />

mitkä ovat lautakunnan,<br />

työntekijöiden ja jäteyhtiön tehtäviä.<br />

Myös lautakunnan työskentely<br />

on kehittynyt pienistä<br />

asioista ja kuntakohtaisista väännöistä<br />

kokonaisuuden pohtimiseen,<br />

Savo-Pielisen jätelautakunnan<br />

puheenjohtaja Antero Peiponen<br />

(kesk) arvioi.<br />

Toukokuun alussa voimaan<br />

tullut uusi jätelaki velvoittaa kunnat<br />

perustamaan yhdessä omistetun<br />

jäteyhtiön alueelle yhden jätelautakunnan.<br />

Periaatteessa jätelautakuntien<br />

pitäisi olla jo nimettynä<br />

ja toiminnassa koko<br />

Suomessa. Käytännössä näin ei<br />

vielä joka paikassa ole.<br />

– Joissain kunnissa on haluttu<br />

odottaa kuntavaalien yli. Myöskään<br />

lautakunnan kokoonpanosta<br />

sopiminen ei aina ole helppoa.<br />

Isojen ja pienten kuntien välillä<br />

voi olla ristivetoa, Jätelaitosyhdistyksen<br />

(JLY) lakiasiainpäällikkö<br />

Leena Eränkö sanoo.<br />

Oman haasteensa on aiheuttanut<br />

myös se, että lautakunnan<br />

tehtäviä ei ole yksiselitteisesti<br />

määritelty laissa.<br />

– Juristina tehtävät toki sieltä<br />

löytää. Tuntuma kuitenkin on, että<br />

kaikissa kunnissa tämä ei ole<br />

vielä selvää, Eränkö kuvaa.<br />

Ennen lainlaatijoiden patistelua<br />

lautakuntia ehdittiin perus-<br />

Palvelu tehostuu<br />

Savo-Pielisen jätelautakunnalla<br />

on kolme työntekijää: palvelupäällikkö,<br />

suunnittelija ja palveluneuvoja.<br />

Reilun 240 000 euron<br />

budjetista valtaosa menee henkilöstökuluihin.<br />

Lisäksi rahaa<br />

on varattu pieniin ostopalveluihin,<br />

lautakunnan menoihin ja ilmoituskuluihin.<br />

Leena Karppisen mukaan kolmen<br />

työntekijän yksikkö on ollut<br />

toimiva ratkaisu.<br />

– Pystymme nyt keskittymään<br />

kunnolla jätehuoltoon. Voimme<br />

myös sijaistaa toisiamme ja jakaa<br />

vastuuta asiakaspalvelussa silloin<br />

kun soittoja tulee paljon kerralla,<br />

Karppinen kertoo.<br />

Lautakunnan päätösvalta on<br />

delegoitu työntekijöille rutiiniasioissa.<br />

Viranhaltija tekee päätökset<br />

asukkaiden hakemuksiin,<br />

joissa anotaan esimerkiksi poikkeusta<br />

jätemaksuihin tai jäteastioiden<br />

tyhjennysväleihin. Lautakunnalla<br />

on otto-oikeus viranhaltijapäätöksiin.<br />

Työntekijäresurssien ansiosta<br />

myös kiinteistöjen jätehuoltoon<br />

liittymistä pystytään seuraamaan<br />

aiempaa paremmin.<br />

– Joissain kunnissa meno on ollut<br />

aika villiä. Esimerkiksi aluekeräyspisteitä<br />

on käytetty, mutta siitä<br />

ei ikinä ole maksettu. Olemme<br />

saaneet hyvää palautetta vapaamatkustajien<br />

vähenemisestä. Tietysti<br />

osa ihmisistä on ollut hyvin<br />

käärmeissään, Karppinen tiivistää.<br />

Tehostumisen kääntöpuolena<br />

on alueen ja yhtiön suuri koko.<br />

– Ison yhtiön monopoliasema<br />

tietysti herättää kysymyksiä. Tulevaisuuden<br />

haasteita ei kuitenkaan<br />

ratkaista pienissä yksiköissä,<br />

Peiponen pohtii.<br />

– Yhtiöiden asemasta pitäisi<br />

säätää lailla valtiovallan tasolla.<br />

Toiminta ei saa olla bisnestä, vaan<br />

sen täytyy olla palvelua. Hinnat<br />

eivät saa riistäytyä käsistä, lauta-<br />

– Toimiva yhteistyö lautakunnan<br />

ja jäteyhtiön välillä on erittäin<br />

tärkeää. Käymme asioita<br />

läpi yhdessä parin kolmen viikon<br />

välein, jätelautakunnan vs.<br />

palvelupäällikkö Leena Karppinen<br />

summaa.<br />

– Lautakunnassa jokainen jäsen<br />

huolehtii oman kuntansa näkökulmasta,<br />

mutta sen lisäksi on<br />

osattava ajatella kokonaisuutta,<br />

Savo-Pielisen jätelautakunnan<br />

puheenjohtaja Antero Peiponen<br />

linjaa.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 7/2012<br />

19

Virve Nevalainen kertoo, että uuden toimintamallin ansiosta eri osapuolten välinen vuoropuhelu on<br />

sujuvampaa. Kuvan kukkoa esittävä taideteos on tehty koululaisten keräämistä tuikkukynttilöiden<br />

alumiinikuorista.<br />

kunnan varapuheenjohtaja Keijo<br />

Suhonen (sd) Valtimolta linjaa.<br />

Jätekukko ei kukkoile<br />

Isojen ja pienten kuntien yhteistyö<br />

ei aina suju ongelmitta. Sama<br />

pätee kuntien luottamushenkilöorganisaation<br />

ja vahvan asiantuntijayhtiön<br />

väleihin. Savo-Pielisen<br />

alueella on kuitenkin vältytty<br />

suuremmilta kärhämiltä.<br />

– Strategiatyössä on otettu huomioon<br />

myös sivukylät. Esimerkiksi<br />

lautakunnan alkumetreillä reunakuntien<br />

edustusta lisättiin yhdellä<br />

jäsenellä, Suhonen kehuu.<br />

Käytännössä kuluja tasataan<br />

alueen kuntien kesken niin,<br />

etteivät reuna-alueiden kunnat<br />

joudu maksamaan suurinta pottia<br />

kuljetuksista. Kuopion ja Siilinjärven<br />

kuljetustaksat ovat kuitenkin<br />

edullisemmat kuin alueen<br />

muissa kunnissa.<br />

Lautakuntauudistuksen on jopa<br />

arvioitu lisänneen luottamushenkilöiden<br />

todellista vaikutusvaltaa.<br />

Aiemmin päätöksentekoprosessi<br />

vei huomattavan paljon<br />

aikaa kun taksat ja jätehuoltomääräykset<br />

piti käsitellä ja vahvistaa<br />

jokaisessa kunnassa erikseen.<br />

– Kunnat olivat käytännössä<br />

puun ja kuoren välissä, koska<br />

osakassopimukset edellyttivät yhtenäisiä<br />

maksuperusteita kaikissa<br />

osakaskunnissa. Nyt luottamushenkilöillä<br />

on paremmat mahdollisuudet<br />

vaikuttaa myös sisältöihin,<br />

Nevalainen sanoo.<br />

– Jos lautakunnassa on jämyjä<br />

jätkiä ja rouvia niin kyllä siinä<br />

on mahdollisuus vaikuttaa. Pitää<br />

uskaltaa avata suunsa. Ja asioihin<br />

pitää perehtyä aktiivisesti jo ennen<br />

kokousta, Suhonen evästää<br />

oman kokemuksensa pohjalta.<br />

Lieksalainen lautakunnan jäsen<br />

Mervi Saviranta (kesk) on<br />

astetta kriittisempi.<br />

– Olen käynyt esittelemässä<br />

lautakunnan toimintaa ja eri<br />

toimijoiden rooleja valtuustolle.<br />

Jätteistä sähköä ja lämpöä<br />

Leppävirralle suunnitellaan Itä-<br />

Suomen ensimmäistä jätettä<br />

polttavaa voimalaa.<br />

Seitsemän Itä- ja Keski-Suomen<br />

kunnallista jäteyhtiötä valmistelevat<br />

ekovoimalan rakentamista<br />

Leppävirralle. Valmistuessaan<br />

laitos palvelisi toimialueensa<br />

52 kuntaa ja 560 000<br />

asukasta.<br />

– Hankkeen tavoitteena on lisätä<br />

yhdyskuntajätteen hyödyntämistä<br />

ja samalla turvata Varkauden<br />

kaupungin kaukolämmön<br />

saanti, hanketta valmistellut<br />

projekti-insinööri Janne Kuronen<br />

Varkaudesta sanoo.<br />

Sähköä ja lämpöä tuottavan<br />

voimalan on tarkoitus aloittaa<br />

toimintansa vuonna 2015. Jäteyhtiöiden<br />

hankkeessa on mukana<br />

Varkauden aluelämpö Oy.<br />

Esiselvityksissä pohdittiin<br />

myös voimalan rakentamista Kiteelle<br />

Pohjois-Karjalaan. Keskeinen<br />

sijainti ja suhteessa lyhyemmät<br />

kuljetusmatkat kallistivat<br />

vaa’an Leppävirran suuntaan.<br />

– Lisäksi Leppävirran Riikinnevalla<br />

on tällä hetkellä kaatopaikka.<br />

Odotus on, että voimalan rakentamisen<br />

vastustus on siellä<br />

kaikkein pienintä, Kuronen perustelee.<br />

Osakassopimuksiin haetaan<br />

parhaillaan alueen jäteyhtiöiden<br />

hyväksyntää. Päätöksiä asiasta<br />

odotetaan marraskuun aikana.<br />

Voimalaitoksen<br />

sijoituspaikka puhuttaa<br />

Keskustelu voimalasta ja sen sijainnista<br />

on herättänyt voimakasta<br />

kritiikkiä myös Jätekukon<br />

eli Savo-Pielisen kuntien omistaman<br />

jäteyhtiön osakaskuntien<br />

piirissä.<br />

– Hankkeen taloussuunnittelussa<br />

on puutteita. Epäilen, ettei<br />

polttolaitoksen rakentaminen<br />

ole todellisuudessa kannattavaa,<br />

Nurmeksen kaupunginjohtaja<br />

Asko Saatsi sanoo.<br />

– Lisäksi kaukolämpöä myydään<br />

Varkaudelle liian alhaiseen<br />

hintaan. Käytännössä Pohjois-<br />

Karjalan maakunta subventoisi<br />

Varkauden kaukolämpöä yhteensä<br />

11 miljoonalla eurolla 30<br />

seuraavan vuoden aikana, Saatsi<br />

laskee.<br />

Janne Kuronen muistuttaa,<br />

että hankkeen talousarviosta on<br />

tehty kaksi selvitystä.<br />

– Taloudessa on aina muuttuvia<br />

tekijöitä, joilla voidaan spekuloida.<br />

Saatsin kritisoima käyttöpääoman<br />

puuttuminen arviosta<br />

oli tietoinen valinta. Näin toimitaan<br />

usein jätteenpolttolaitoksissa,<br />

joissa polttoaineen hinta<br />

on oikeastaan negatiivinen, Kuronen<br />

perustelee.<br />

– Hintalaskelmista voin sanoa,<br />

että Varkauden ostama kaukolämpö<br />

itse asiassa kallistuu nykytilanteeseen<br />

verrattuna. Valtuuston<br />

päätöksen taustalla oli aito<br />

halu tukea paikallisia jäteyhtiöitä<br />

jäteongelmien ratkaisussa ja<br />

rakentaa synergiaa maakuntarajojen<br />

yli.<br />

Myöskään kaikki pohjoiskarjalaiset<br />

eivät allekirjoita Saatsin<br />

kritiikkiä.<br />

– Kateellisten panettelua tämmöinen<br />

puhe on, Savo-Pielisen<br />

jätelautakunnan varapuheenjohtaja<br />

Keijo Suhonen täräyttää.<br />

– Olisihan se tuntunut hyvältä,<br />

jos voimala tulisi omaan<br />

maakuntaan lisäämään työpaikkoja.<br />

Kokonaisuuden kannalta<br />

Leppävirta on kuitenkin järkevä<br />

valinta keskeisen paikkansa<br />

takia.<br />

20 <strong>Kuntatekniikka</strong> 7/2012

TEKNISET PALVELUT<br />

Tuntuu, että osa valtuutetuistakin<br />

oli aika pihalla.<br />

– Ymmärrän, että jätehuoltoa<br />

ei nykyisin voi toteuttaa pienissä<br />

yksiköissä. Kuntalaisen näkökulmasta<br />

päätöksenteko on kuitenkin<br />

kaukana. Ei tämä lähidemokratiaperiaatteen<br />

mukaista ole,<br />

kun kaikilla kunnilla ei ole edes<br />

yhtä edustajaa lautakunnassa, Saviranta<br />

toteaa.<br />

Jätteet paremmin hyötykäyttöön<br />

Jätelautakunnilla on vastassaan<br />

vähintäänkin mielenkiintoinen<br />

tulevaisuus. Tulevat lainmuutokset<br />

edellyttävät kentän toimijoilta<br />

rohkeita päätöksiä ja vahvaa kehittämishenkeä.<br />

Euroopan edelläkävijämaissa<br />

eli esimerkiksi Saksassa, Hollannissa,<br />

Itävallassa, Ruotsissa<br />

ja Tanskassa hyödynnetään yli<br />

95 prosenttia yhdyskuntajätteestä.<br />

Suomessa jätettä menee<br />

kaatopaikoille yli 40 prosenttia<br />

eli hyödyntämisaste jää alhaiseksi.<br />

– Kierrätystavoite on asetettu<br />

50 prosenttiin vuodelle 2016. Nyt<br />

kierrätysaste on vähän yli 30 prosenttia.<br />

Tavoitteet ovat haastavia<br />

ja koskevat kaikkia yhdyskuntajätehuollon<br />

vastuutoimijoita, Jätelaitosyhdistyksen<br />

vs. toimitusjohtaja<br />

Esa Nummela arvioi.<br />

Myös lähestyvä kaatopaikkakielto<br />

vauhdittaa hyödyntämisratkaisuja.<br />

Valmistelussa<br />

olevan asetuksen mukaan orgaanista<br />

eli biohajoavaa tai palavaa<br />

jätettä ei saa viedä kaatopaikalle<br />

lainkaan vuoden 2016<br />

alusta lähtien.<br />

Jätteen määrän vähentäminen<br />

on keskeinen tavoite myös Savo-<br />

Pielisellä. Iso harppaus otettiin<br />

oman sekajätteen murskauslaitoksen<br />

myötä.<br />

– Vuonna 2009 pystyimme<br />

hyödyntämään vain 25 prosenttia<br />

jätteestä. Nyt hyödynnämme<br />

jo 70 prosenttia eli reilusti yli valtakunnallisen<br />

keskiarvon, Virve<br />

Nevalainen sanoo.<br />

Lautakunta on keskustellut,<br />

miten alueen asukkaita voisi kannustaa<br />

kompostointiin. Myös Itä-<br />

Suomen ensimmäisen polttovoimalan<br />

suunnittelu on loppusuoralla.<br />

Jos polttolaitos toteutuu, se<br />

muuttaa seitsemän itä- ja keskisuomalaisen<br />

yhtiön jätteet sähköksi<br />

ja lämmöksi vuodesta 2015<br />

alkaen. <br />

– Jätekukon tavoitteena on ollut, että jätteen energiahyödyntäminen<br />

tapahtuisi mahdollisimman lähellä. Itä-Suomeen tarvitaan ainakin<br />

yksi jätettä polttava voimalaitos, toimitusjohtaja Arto Ryhänen<br />

Jätekukosta sanoo.<br />

SAVO-PIELISEN<br />

JÄTELAUTAKUNTA<br />

Mukana 18 kuntaa neljän maakunnan alueelta<br />

Vastaa toiminta-alueen 210 000 asukkaan jätehuollosta<br />

Kolme työntekijää<br />

11 jäsentä<br />

Kolmesta viiteen kokousta vuodessa<br />

Vuoden 2012 budjetti 243 000 euroa<br />

Noin 400 viranhaltijapäätöstä vuositasolla<br />

JÄTEKUKKO OY<br />

18 kunnan omistama jäteyhtiö<br />

Perustettu vuonna 2001<br />

Palvelee yli 210 000 asukasta<br />

Henkilöstöä keskimäärin 44<br />

Jäteastiatyhjennyksiä 1,7 miljoonaa vuodessa<br />

Liikevaihto 15,7 milj. euroa<br />

Liikevoitto 5,5 prosenttia liikevaihdosta<br />

Yhtiö ei jaa osinkoja<br />

TAVOITTEENA SELKEÄ TYÖNJAKO<br />

Jätelautakunnan tehtäviä ovat muun muassa<br />

jätehuoltomääräysten hyväksyminen<br />

jätetaksan hyväksyminen<br />

jätemaksujen määrääminen<br />

jätteiden kuljetuksen ja käsittelyn periaatteista päättäminen<br />

jätehuollon palvelutasosta päättäminen<br />

poikkeuksista ja poikkeuksien perusteluista päättäminen<br />

jätehuollon liittymisvelvollisuuden toteutumisen seuraaminen<br />

Kuntien omistaman jäteyhtiön tehtäviä voivat olla esimerkiksi<br />

jätehuollon käytännön palvelutehtävät<br />

jätteiden kuljetus ja käsittely<br />

jätehuollon palveluverkoston ylläpito ja kehittäminen<br />

neuvonta<br />

asiakaspalvelu<br />

jäteasioista tiedottaminen<br />

laskutus<br />

Ympäristönsuojeluviranomaisille kuuluvat<br />

jätehuollon valvontatehtävät (esimerkiksi jätteiden käsittelyn asianmukaisuuden<br />

ja roskaamiskiellon toteutumisen valvonta)<br />

paikallistason valvonta on ely-keskusten ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten<br />

vastuulla<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 7/2012<br />

21

Tampereen P-Hämppi on<br />

Euroopan näyttävin pysäköi<br />

Tampereelle Hämeenkadun<br />

alle on louhittu Euroopan tunnelmallisin ja tekniikaltaan<br />

nykyaikaisin maanalainen pysäköintikeskus, P-Hämppi. Tunnelma ja<br />

pikku hiljaa vaihtuva värimaailma luodaan epäsuoralla led-valaistuksella,<br />

jolla korostetaan ruiskubetonoidun seinän kaarevia muotoja.<br />

TEKSTI Matti Valli<br />

KUVAT Merja Ojala<br />

Käytettävissä on noin 16 miljoonaa<br />

erilaista värisävyä, joita<br />

voidaan säätää niin vuodenaikojen,<br />

juhlapäivien kuin kellonaikojenkin<br />

mukaan. Led-valoa ei liene<br />

aikaisemmin käytetty kalliotiloissa<br />

tunnelma- ja tehostevalona<br />

missään päin maailmaa.<br />

Tähän mennessä hallin ratkaisuja<br />

on käynyt ihmettelemässä<br />

jo noin tuhat asiantuntijaa. Ulkomaillakin<br />

maanalainen parvellinen<br />

pysäköintikeskus on herättänyt<br />

melkoista huomiota. Pai-<br />

kan päälle ei välttämättä tarvitse<br />

mennä, sillä halliin ja sen toimintaan<br />

voi tutustua pelaamalla hankkeen<br />

3D-suunnittelun sivutuotteena<br />

syntynyttä tietokonepeliä,<br />

joka löytyy P-Hämpin kotisivuilta.<br />

Marraskuun lopussa avattavan<br />

970-paikkaisen P-Hämpin on toteuttanut<br />

kaupungin omistama<br />

pysäköintiyhtiö, Finnpark Oy,<br />

entinen Tampereen Pysäköintitalo<br />

Oy. Pysäköinnin hinnat ovat<br />

Ainutlaatuista on muun muassa<br />

lasikaiteilla varustettu parviratkaisu.<br />

Värimaailmassa voidaan<br />

haluttaessa huomioida vaikkapa<br />

vuodenaikojen vaihtelut.<br />

Visualisointikuva Aihio Arkkitehdit Oy<br />

22 <strong>Kuntatekniikka</strong> 7/2012

TEKNISET PALVELUT<br />

ntikeskus<br />

pehmeitä maakerroksia. Matkaa<br />

maan pinnalle on kymmenkerroksisen<br />

talon verran, mutta lähimpään<br />

varauloskäytävään korkeintaan<br />

40 metriä. Lämpötila pidetään<br />

talvisin noin 7-10 asteessa.<br />

Lattiatason ohella hallissa on<br />

lasikaiteella varustettu parvitaso;<br />

ratkaisu korostaa tilallisuutta ja<br />

auttaa orientoitumaan. Pysäköintiruudut<br />

ovat ajoväylään nähden<br />

hiukan vinossa, joten niihin on<br />

helppo ajaa. Kamerajärjestelmä<br />

rekisteröi sisään tulevat autot ja<br />

minne ne pysäköidään. Maksupisteessä<br />

autoilija voi rekisterinumeronsa<br />

syöttämällä tarkistaa autonsa<br />

sijainnin.<br />

Luolaan johtaa kaksi ajoramppia,<br />

yksi kummastakin päästä.<br />

Toinen sijaitsee Ronganpuistossa<br />

ja toinen rautatieaseman ja Tullin<br />

kauppakeskuksen tuntumassa.<br />

Tämä Pakkahuoneen ajorampin<br />

liitos pääluolaan on jännemitoiltaan<br />

suurimpia pohjoismassa<br />

toteutettuja louhittuja tiloja.<br />

noin puolet Helsingin hinnoista.<br />

Ensimmäinen tunti maksaa 3,5<br />

euroa ja sitä seuraava tunti 2,5<br />

euroa ja sen jälkeen kaksi euroa<br />

tunnilta. Kuukausiluvan hinta on<br />

noin 270 euroa.<br />

– Toisin kuin monessa muussa<br />

kaupungissa Tampereella suuren<br />

maanalaisen hallin rakentamisesta<br />

on vallinnut suuri yksimielisyys.<br />

Vuonna 2007 rakentamisesta<br />

päätettiin valtuustossa<br />

äänin 62–2, ja työt alkoivat jo parin<br />

vuoden kuluttua, toteaa Finnparkin<br />

toimitusjohtaja Markku<br />

Hiltunen.<br />

Hänen mukaansa pysäköintitila<br />

on osa kaupungin ja kaupan<br />

palveluketjua: ostosten tai teatteriesityksen<br />

jälkeen yhdestä korkealaatuisesta<br />

tilasta siirrytään<br />

toiseen korkealaatuiseen tilaan<br />

eikä perinteiseen parkkihalliin.<br />

Ainutlaatuinen<br />

parviratkaisu<br />

Pituutta lattiatasoltaan kolmenkymmenen<br />

metrin syvyyteen<br />

louhitulla putkimaisella hallilla<br />

on 650 metriä, leveyttä Hämeenkadun<br />

verran eli 30 metriä ja korkeutta<br />

kymmenen metriä. Kattona<br />

olevan kallion paksuus on<br />

13 metriä, ja sen päällä on vielä<br />

Viimeistelytyöt viimeisillään. Ilmanvaihtotekniikka<br />

ja kaapelihyllyt on<br />

piilotettu lattian alle. Viidestä pysäköintirivistä<br />

kaksi sijaitsee parvella<br />

ja kolme lattiatasolla.<br />

Yrityksillä omia<br />

hissikuiluja<br />

Tärkeimmät hissikuilut sijaitsevat<br />

rautatieasemalla, Suomen Pankin<br />

aukiolla eli tunnelin Tammerkosken<br />

puoleisessa päässä sekä Akateemisen<br />

kirjakaupan vieressä.<br />

Näiden lisäksi kolme yksityistä<br />

kiinteistöä kuten esimerkiksi<br />

Stockmann on rahoittanut halliin<br />

oman hissikulukulunsa.<br />

– Autoilijan ei tarvitse ajaa<br />

kaupungin pääkatua voidakseen<br />

asioida keskustassa. Hän voi pysäköidä<br />

autonsa maan alle kohteen<br />

lähelle ja nousta hissillä haluamansa<br />

kohteen lähelle ja jopa<br />

itse kohteeseen, Markku Hiltunen<br />

kuvaa.<br />

Tampereen rautatieaseman<br />

viereen radan päälle hallin suuaukon<br />

tuntumaan aiotaan rakentaa<br />

suuri monitoimiareena.<br />

Hankkeen puuhamiehille P-<br />

Hämppi on mahdollisuus, sillä<br />

kukaan ei enää kysy, minne kauempaa<br />

tulevien katsojien autot<br />

mahtuvat.<br />

Sadan vuoden hanke<br />

P-Hämpin kokonaishinnaksi<br />

muodostuu noin 78 miljoonaa<br />

euroa. Halvempiakin vaihtoehtoja<br />

toteutukseen olisi ollut, mutta<br />

kun jotakin tehdään sadan vuoden<br />

käyttöä varten, niin tinkiminen<br />

ei aina ole viisasta. Hinnassa<br />

on mukana 14 miljoonana euroa<br />

maksanut maanalainen Noutoparkki,<br />

jotta junamatkustajat voidaan<br />

vaivattomasti tuoda ja noutaa<br />

autolla rautatieasemalta.<br />

– Hallin takaisinmaksuaikakin<br />

on noin 60 vuotta, sitä nopeammin<br />

tätä ei pysäköintituloilla<br />

rahoiteta. Yhtiö ei saa sijoitukselle<br />

markkinakorkoa, mutta riittää,<br />

että halli maksaa itsensä takaisin,<br />

Markku Hiltunen kuittaa.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 7/2012<br />

23

P-HÄMPIN<br />

PARKKIHALLI<br />

Rakennuttaja Finnpark Oy<br />

Kokonaisinvestointi on 78<br />

miljoonaa euroa, josta Noutoparkin<br />

osuus on 14 miljoonaa<br />

euroa.<br />

Hallin takaisinmaksuaika on<br />

60 vuotta.<br />

Rakennustyöt alkoivat vuonna<br />

2009, ja halli otetaan käyttöön<br />

marraskuussa 2012<br />

Hallissa on 970 parkkipaikkaa<br />

Hallin pituus on 970 metriä,<br />

leveys 30 metriä ja korkeus 10<br />

metriä. Halli on 30 metrin syyvyydessä<br />

maan alla.<br />

Pysäköintihinnat:<br />

Ensimmäinen tunti 3,50 euroa,<br />

toinen tunti 2,5 euroa ja<br />

siitä eteenpäin 2 euroa/tunti.<br />

Kuukausilupa 270 euroa.<br />

Hallin epäsuorassa led-valaistuksessa<br />

on 16 miljoonaa eri<br />

värisävyä.<br />

– Turvallisuus ennen kaikkea,<br />

muistuttaa kiinteistöpäällikkö<br />

Pasi Nevalainen (vas.) toimitusjohtaja<br />

Markku Hiltusta.<br />

P-Hämppi saa myöhemmin<br />

jatkoa. Tammerkosken länsipuolelle,<br />

myös Hämeenkadun<br />

alle, louhitaan myöhemmin vastaavanalainen<br />

tila, Kunkun parkki.<br />

Sitä varten P-Hämpin Tammerkosken<br />

puoleiseen päähän on<br />

louhittu valmiiksi kaksi 14 metrin<br />

pituista tunnelinperää, jotka<br />

on muurattu umpeen. Kun länsipuolen<br />

halli aikoinaan valmistuu,<br />

niin tunnelin muuraus puretaan<br />

ja kaksi pysäköintitilaa yhdistetään<br />

toisiinsa.<br />

Tammerkosken alle tulevaan<br />

tunneliin ei tule autopaikkoja,<br />

mutta tarpeen vaatiessa tunneliin<br />

mahtuu vaikka kaupunkiraitiotie.<br />

Kunkun parkin yleissuunnittelu<br />

on työn alla, ja kaavoitus<br />

valmistunee alkuvuonna<br />

2013.<br />

Hankkeen kasvot<br />

Toimitusjohtaja Markku Hiltunen<br />

on antanut projektille kasvot<br />

eikä julkisuutta ole kaihdettu.<br />

Jokaisen kuukauden ensimmäisenä<br />

tiistaina kello 10.00 Pakkahuoneen<br />

Tullikamariklubilla on<br />

pidetty niin asukkaille kuin mediallekin<br />

avoin tiedotustilaisuus<br />

asioiden läpikäyntiä varten.<br />

Suurimmat huolenaiheet ovat<br />

koskeneet mahdollisia melu- ja<br />

pölyhaittoja, joita arveltiin syntyvän<br />

etenkin louheen kuljetuksesta.<br />

Suurin osa louheesta ajettiin<br />

öiseen aikaan teollisuustonttien<br />

täyttömaaksi Ruskon alueelle.<br />

Louhetta syntyi 300 000 kuutiota,<br />

30 000 autokuormallista,<br />

mutta melusta tai pölystä ei valitettu.<br />

– Alusta alkaen oli selvää, että<br />

ellei kaupungin keskustassa toteutettavasta<br />

suuresta rakennushankkeesta<br />

anneta kaikkea mahdollista<br />

tietoa, niin huhut ja pahantahtoiset<br />

väitteet lähtevät liikkeelle,<br />

Hiltunen pohtii.<br />

Vilkkaimpaan<br />

ostossesonkiin<br />

Hämpin parkista Stockmannin<br />

tavarataloon rakennetut suorat<br />

hissiyhteydet otetaan käyttöön<br />

heti hallin avajaispäivänä. Rautatieaseman<br />

tuntumassa sijaitsevaa<br />

tavarataloa laajennetaan<br />

parhaillaan, ja hankkeen edetessä<br />

myös laajennusosa saa hissiyhteydet.<br />

Stockmannin oma Q-<br />

Park tavaratalon pohjakerroksessa<br />

jatkaa pysäköintitilana, mutta<br />

sitä uudistetaan osana koko tavaratalon<br />

laajentumista.<br />

– P-Hämpin avautuminen<br />

marraskuun lopussa tekee Tampereen<br />

keskustasta entistä miellyttävämmän<br />

kohteen tulla ostoksille.<br />

Nyt parkkipaikka on aikaisempaa<br />

helpompi löytää, toteaa<br />

Tampereen Stockmannin tavaratalon<br />

johtaja Eija Vartila.<br />

Hän uskoo, että P-Hämppiä<br />

tullaan katsomaan kauempaakin,<br />

ainakin jonkin aikaa. Mutta autoilija<br />

etsii myös muita palveluita.<br />

– Viime kädessä parkkihallinkin<br />

vetovoimaisuuden ratkaisee<br />

se, miten hyvin Tampereen keskustan<br />

palvelut pystyvät vastaamaan<br />

asiakkaiden odotuksiin.<br />

Mutta nyt iloitsemme siitä, että<br />

parkin avautuminen tapahtuu<br />

juuri ennen joulukaupan alkua ja<br />

vähittäiskaupan vilkkainta sesonkia,<br />

Vartila sanoo.<br />

Autot vähenevät<br />

Hämeenkadulla<br />

Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnittelun<br />

ja Hämeenkadun<br />

kehittämistä koskevien<br />

vaihtoehtojen pohjana on vuon-<br />

na 2011 valmistunut liikenteellinen<br />

visio. P-Hämppi on tähän<br />

liittyvä ensimmäinen iso ratkaisu.<br />

Autojen ohjaaminen maan<br />

alle vähentää sekä maanpäällistä<br />

pysäköintiä että pysäköintipaikkaa<br />

etsivää liikennettä, jopa niin,<br />

että maanpäällisiä pysäköintitaloja<br />

ei ehkä tulevaisuudessa lainkaan<br />

tarvita ydinkeskustassa.<br />

– Keskustassa Tammerkosken<br />

itäpuolella parkkipaikoista<br />

on vuonna 2013 ja seuraavinakin<br />

vuosina selvästi ylitarjontaa,<br />

sillä olemassa olevia pysäköintiruutuja<br />

mittareineen ei poisteta<br />

silmänräpäyksessä, sanoo kaupunkiympäristön<br />

kehittämisestä<br />

vastaava suunnittelupäällikkö<br />

Ari Vandell.<br />

Saneeraus ja uuden ympäristön<br />

luominen alkavat edetä katu<br />

kerrallaan. Osa pysäköintiruuduista<br />

muutetaan pyöräpysäköintiin<br />

sopiviksi.<br />

Pysäköintimaksuja kaupungissa<br />

ei ole korotettu moneen<br />

vuoteen, mutta nyt pohditaan, pitäisikö<br />

P-Hämpin vaikutusalueelle<br />

määrätä maanpäälliselle pysäköinnille<br />

korkeampi maksu kuin<br />

muualla. <br />

24 <strong>Kuntatekniikka</strong> 7/2012

Suhdannetilanne epävakaa<br />

TEKNISET PALVELUT<br />

Infrarakentamisen markkinat<br />

muutoksessa<br />

Maa- ja vesirakentamisen<br />

määrä, kustannukset<br />

ja hankintamenettelyt<br />

puhuttivat alan tilaajia,<br />

tuottajia ja tutkijoita<br />

Maarakennusalan<br />

neuvottelukunnan<br />

järjestämässä Infrarakentamisen<br />

markkinat<br />

-seminaarissa InfraExpo2012<br />

–tapahtuman<br />

yhteydessä Helsingissä<br />

lokakuussa. Laadun<br />

huomioon ottaminen<br />

hinnan ohella hankintamenettelyissä<br />

aiempaa<br />

paremmin oli kaikkien<br />

osapuolten toiveena.<br />

TEKSTI Paavo Taipale<br />

Johtaja Jarkko Salmenoja YIT<br />

Rakennus Oy:stä tarjosi muun<br />

muassa julkisomisteisten tuotantoyhtiöiden<br />

yksityistämistä<br />

keinoksi infra-alan markkinoiden<br />

kehittämisessä.<br />

Infrarakentamisen volyymi<br />

pieneni reippaasti jo ennen muutaman<br />

vuoden takaista rahoituskriisiä.<br />

Alamäki jyrkkeni 2008–2009 ja<br />

sen jälkeen ala on jonkin verran elpynyt,<br />

mutta tilanne on vaihteleva.<br />

– Nyt ollaan palaamassa varsin<br />

alhaisiin lukemiin, itse asiassa<br />

näyttää siltä, että ensi vuoden<br />

lopulla pudotaan lähelle 1990-luvun<br />

puolivälin pohjalukemia, kertoi<br />

projektipäällikkö Eero Nippala<br />

VTT:ltä. Hän työskentelee viime<br />

vuonna alkaneen ja vuoden<br />

2013 loppuun kestävän toimialan<br />

yhteisen Infrarakentaminen muutoksessa<br />

–projektin parissa.<br />

Inflaatio nostaa hintoja eikä<br />

liikevaihdosta sinänsä voida päätellä<br />

suoraan infrarakentamisen<br />

määrän kehitystä. Väylärakentaminen<br />

näyttäisi aavistuksen kasvavan<br />

ja vesihuollon rakentaminen<br />

puolestaan hiipuvan hiukan.<br />

Suunnittelun ja konsultoinnin<br />

volyymit pysynevät ennallaan.<br />

– Urakoitsijoiden tarjoushintataso<br />

romahti 2008–2009, ja on<br />

sittemmin noussut ja nousu näyttäisi<br />

jatkuvan, Nippala arvioi.<br />

Johtaja Jarkko Salmenoja YIT<br />

Rakennus Oy:n infrapalveluista<br />

listasi useita kehitysehdotuksia,<br />

joiden toteuttamisella päästäisiin<br />

alalla hänen mukaansa parempiin<br />

tuloksiin sekä rakentajien<br />

että tilaajien kannalta.<br />

– Infra Oy:n perustaminen<br />

valtion väylähankkeiden tilaajaksi<br />

olisi tarpeen, sillä näin vältettäisiin<br />

pitkäjänteistä toimintaa<br />

haittaava budjettivuosiajattelu.<br />

Tietomallit olisi myös otettava<br />

laajempaan käyttöön infrahankkeissa.<br />

Hän muistutti, että valtion<br />

infratuotannon yhtiöt eivät ole<br />

erityisen kannattavia ja oli huolissaan<br />

myös kuntien liikelaitosten<br />

ja yhtiöiden toimimisesta<br />

markkinoilla. Lääkkeeksi hän<br />

tarjosi näiden yksityistämistä.<br />

Niin ikään hankintamenettelyt<br />

kaipaavat edelleen kehittämistä.<br />

Urakoiden pilkkomista tulisi<br />

Jari Tikka<br />

välttää, suunnitteluun tarvitaan<br />

enemmän aikaa ja rahaa ja yleiset<br />

sopimusehdot (YSE) on otettava<br />

vakavasti.<br />

– Yhä jopa kymmenien miljoonien<br />

hankkeita kilpailutetaan<br />

pelkällä hinnalla. Kaikkien on tarpeen<br />

katsoa peiliin, myös urakoitsijoiden,<br />

Salmenoja korosti.<br />

Helsingin kaupungininsinööri<br />

Raimo K. Saarinen kommentoi<br />

seminaariesityksiä ja otti esille<br />

ison pääkaupungin monisäikeisen<br />

organisaation, joka ei kaikissa<br />

tapauksissa ole paras mahdollinen<br />

infrahankkeiden järkevään<br />

toteuttamiseen.<br />

– Helsingissä on hyvin itsenäisiä<br />

virastoja, joiden yhteistyössä<br />

on puutteita. Se kangistaa prosesseja.<br />

Taloon ei pääse asumaan ennen<br />

kuin postilaatikko on oikean<br />

värinen, Saarinen kärjisti.<br />

Hän muistutti, että pääkaupunkiseudun<br />

väestönlisäys asukasmäärinä<br />

on maassamme aivan<br />

omaa luokkaansa. Tällöin tarvitaan<br />

sekä uudisrakentamista että<br />

peruskorjausta. Isoja investointeja<br />

on listalla yhteensä noin 100<br />

miljoonan euron arvosta.<br />

– Näyttää siltä, että isoihinkin<br />

investointeihin löytyy rahoitus,<br />

mutta niiden ylläpitoon tai peruskorjauksiin<br />

ei. Tuorein esimerkki<br />

tästä Helsingissä on Kruunuvuorenrannan<br />

kahden miljoonan euron<br />

valoteos. <br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 7/2012<br />

25

Kuntaliiton selvityksen mukaan suuret kaupungit o<br />

Metsille tarjolla suurempi rooli<br />

kuntien ilmastostrategioissa<br />

Metsillä on merkittävä<br />

rooli ilmastonmuutoksen<br />

hillinnässä, kun ne<br />

sitovat ilmakehän hiilidioksidia,<br />

mutta metsille<br />

olisi käyttöä myös<br />

varauduttaessa ilmastonmuutoksen<br />

vaikutuksiin.<br />

Kuntaliiton tekemän<br />

selvityksen mukaan<br />

metsiä ei vielä ole<br />

otettu kovin monipuolisesti<br />

huomioon kuntien<br />

ilmastostrategioissa.<br />

Tuija Käyhkö<br />

Anna-Marja Kukkanen<br />

VTM,projektityöntekijä<br />

Suomen Kuntaliitto<br />

Metsät hillitsevät tehokkaasti<br />

ilmastonmuutosta hiilinieluina<br />

sitomalla ilmakehään päässyttä<br />

hiilidioksidia. Vuosien 2002–<br />

2006 aikana metsien hiilinielujen<br />

arvioidaan olleen Suomessa noin<br />

35,4 miljoonaa tonnia CO 2<br />

-ekvivalenttia<br />

vuodessa, mikä on ollut<br />

lähes puolet Suomen kokonaispäästöistä.<br />

Myös puutuotteet sitovat<br />

tehokkaasti hiiltä ja puuenergia<br />

taas on elinkaarivaikutuksiltaan<br />

päästötöntä energiaa niin<br />

kauan kuin hakkuut eivät ylitä<br />

metsien uusiutumiskykyä. Metsät<br />

myös auttavat sopeutumaan<br />

ilmastonmuutokseen.<br />

Suomen kunnista 115 ja maakunnista<br />

13 on laatinut tai parhaillaan<br />

laatimassa ilmastostrategiaa.<br />

Monet kunnat ovat laatineet<br />

yhteisen ilmastostrategian<br />

yhteistyönä naapurikuntien kanssa.<br />

Kunnat voivat ottaa ilmastostrategioissaan<br />

huomioon sekä ilmastonmuutoksen<br />

hillinnän että<br />

siihen sopeutumisen ja varautumisen<br />

monin tavoin.<br />

Kuntaliiton selvityksessä tutkittiin,<br />

miten metsät on on otettu<br />

huomioon kuntien ja maakuntien<br />

ilmastostrategioissa. Selvityksestä<br />

ilmeni, että metsät eivät<br />

ole kovinkaan hyvin edustettuina<br />

kuntien ilmastostrategioissa.<br />

Osa kunnista vain mainitsee metsät<br />

ilmastonmuutoksen hillitsemisen<br />

välineenä, osa pohtii metsien<br />

merkitystä myös laajemmin.<br />

Maakunnat sen sijaan ovat<br />

tarkastelleet metsiä selvästi kuntia<br />

enemmän. Kunnat ovat merkittäviä<br />

metsänomistajia, jotka<br />

voisivat toimenpiteillään vaikuttaa<br />

suuresti ilmastonmuutokseen.<br />

Selvityksessä pyritäänkin<br />

antamaan kunnille vinkkejä<br />

siitä, miten ne voisivat hyödyntää<br />

paremmin metsiä ilmastostrategioissaan.<br />

Kuntaliiton selvityksen<br />

mukaan metsät<br />

eivät ole kovin hyvin<br />

edustettuna kuntien<br />

ilmastostartegioissa.<br />

Metsien hiilinielujen<br />

ylläpitäminen tärkeää<br />

Metsien hiilivarastoja ja metsätalouden<br />

päästöjä ei selvityksen perusteella<br />

näyttäisi olevan laskettu<br />

vielä yhdessäkään kunnassa,<br />

vaikka metsien hiilinielujen kartoittamista<br />

sekä kehityksen seurantaa<br />

pidetäänkin yleisesti tärkeänä.<br />

Ongelmaksi esitetään erityisesti<br />

vakiintuneiden laskentamenetelmien<br />

puute.<br />

Kasvihuonekaasupäästöjen<br />

26 <strong>Kuntatekniikka</strong> 7/2012

TEKNISET PALVELUT<br />

kosti, eikä konkreettisia toimenpiteitä<br />

ole esitetty yhtään.<br />

Ilmastonmuutoksen vaikutusten<br />

huomioiminen erilaisissa<br />

metsien, puistojen ja viheralueiden<br />

suunnitelmissa, rakentamisessa<br />

sekä hoitotoimenpiteissä<br />

on asetettu kuitenkin tavoitteiksi<br />

esimerkiksi Riihimäen, Mikkelin<br />

ja Kuopion ilmastostrategioissa.<br />

Merkittäviä sopeutumistoimia<br />

metsätaloudessa ovat myös<br />

esimerkiksi kotimaisten puulajien<br />

käyttäminen, metsien luontainen<br />

uudistaminen sekä puun ja<br />

energiapuun jatkojalostus.<br />

Maankäytössä ja kaavoituksessa<br />

ilmastokysymykset ja metsät<br />

huomioidaan lähinnä viheralueiden<br />

muodossa. Pääkaupunkiseudulla<br />

pyritään varautumaan<br />

metsänhoidossa leutoihin talviin<br />

pitämällä metsät hyvinvoivina ja<br />

säilyttämällä viheralueet ja viherkäytävät.<br />

Joensuun kaupunkiseudun<br />

ja Riihimäen ilmastostrategivat<br />

eturintamassa<br />

pienentämisen tulisi olla osa metsätalouden<br />

normaalia toimintaa<br />

kunnissa, jolloin myös taloudellinen<br />

kannattavuus ja alueellinen<br />

vetovoima voisivat kasvaa.<br />

Puun käyttö rakentamisessa<br />

lisää hiilensitomista<br />

Kuntaliiton selvityksessä tuodaan<br />

esille monia hyviä välineitä ylläpitää<br />

metsien hiilinieluja. Näitä<br />

ovat esimerkiksi kestävä ja suunnitelmallinen<br />

metsänhoito, hakkuumenetelmien<br />

kehittäminen<br />

sekä uusien metsien istuttaminen.<br />

Myös puutuotteiden käyttöä<br />

esimerkiksi rakentamisessa<br />

suositellaan tehokkaan hiilensidonnan<br />

vuoksi.<br />

Kunnissa voidaan varautua<br />

ilmastonmuutokseen monin tavoin<br />

metsätalouden osalta. Selvityksessä<br />

ilmeni, että kunnat ovat<br />

huomioineet ilmastonmuutokseen<br />

varautumisen toimenpiteissä<br />

metsätaloutta suhteellisen hei-<br />

oissa taas uskotaan maankäytön<br />

kasvihuonepäästöjen pienentyvän<br />

tehokkaasti suunnittelemalla<br />

rakentamisalueita, viheralueita,<br />

viheralueverkostoja sekä hulevesien<br />

hallintaa samanaikaisesti.<br />

Pohjois-Karjalan ilmastostrategiassa<br />

painotetaan viheralueiden<br />

ja virkistysalueiden turvaamista<br />

kaavoituksen keinoin.<br />

Metsäenergian käytöllä voidaan<br />

hillitä tehokkaasti ilmastonmuutosta.<br />

Energiapuun tuottamisesta<br />

olisi hyvä kehittää vähitellen<br />

osa tavanomaista metsätaloutta<br />

kunnissa ja sen käyttöä tulisi<br />

lisätä. Metsäenergian hyödyntämisessä<br />

on tarpeen huomioida<br />

aina myös metsien monimuotoisuus<br />

sekä hiilinielut.<br />

Alueellista yhteistyötä<br />

kehitettävä<br />

Kuntien tulisi osallistua vahvasti<br />

ilmastostrategian suunnitteluun<br />

metsäalalla yhteistyössä alan toimijoiden,<br />

korkeakoulujen, yritysten<br />

sekä maakuntaliiton kanssa.<br />

Eri sektoreiden ja hallintokuntien<br />

välillä on tärkeää tehdä yhteistyötä,<br />

sekä pyrkiä sovittamaan<br />

yhteen niiden tavoitteet ja<br />

toimenpiteet.<br />

Kuntien olisi tärkeää tehdä<br />

enemmän alueellista yhteistyötä<br />

niin eri kuntien välillä, kuntien ja<br />

maakuntien välillä kuin kunnan<br />

sisällä eri toimijoiden kesken.<br />

Myös metsänomistajien ja kansalaisten<br />

näkemykset pitäisi huomioida<br />

sekä hyödyntää laajemmin<br />

maakuntatason asiantuntemusta.<br />

Vastuutahoina ilmastokysymyksissä<br />

tulisi olla kaikki kunnan<br />

toimijat.<br />

”Metsät ja ilmastonmuutos<br />

kunnissa” on selvitys metsien merkityksestä<br />

kuntien ja maakuntien<br />

ilmastostrategioissa. Selvitys toteutettiin<br />

Kuntaliiton Yhdyskunta,<br />

tekniikka ja ympäristö -yksikössä<br />

heinä-syyskuussa 2012. <br />

Selvitys on luettavissa kokonaisuudessaan<br />

osoitteessa http://www.kunnat.<br />

net/fi/asiantuntijapalvelut/yty > ymparistonsuojelu<br />

> kunnat ja metsien suojelu<br />

> metsät ja ilmastonmuutos kunnissa<br />

KUNNAT, JOIDEN ILMASTO-<br />

STRATEGIASSA METSÄT MUKANA<br />

MAAKUNNAT, JOIDEN ILMASTO-<br />

STRATEGIASSA METSÄT MUKANA<br />

K8- kunnat: Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kurikka, Kuortane,<br />

Lapua ja Seinäjoki<br />

Espoo<br />

Oulun seutu: Oulu, Hailuoto, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki,<br />

Muhos, Oulunsalo ja Tyrnävä<br />

Porin seutukunta: Pori, Ulvila, Noormarkku, Luvia, Kokemäki, Harjavalta<br />

ja Nakkila<br />

Lahti, Hollola ja Nastola<br />

Joensuun kaupunkiseutu: Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu<br />

ja Polvijärvi<br />

Jyväskylä<br />

Tampereen kaupunkiseutu: Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi,<br />

Pirkkala, Tampere, Ylöjärvi ja Vesilahti<br />

Tampere ECO2 (Ekotehokas Tampere 2020)<br />

Pietarsaaren seutu: Pietarsaari, Kruunupyy, Luoto, Pedersöre ja<br />

Uusikaarlepyy<br />

Lohja<br />

Riihimäki<br />

Salo<br />

Rovaniemi<br />

Turku<br />

Porvoo<br />

Mikkeli<br />

Kuopio<br />

Pääkaupunkiseutu: Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen<br />

Pohjois-Pohjanmaa<br />

Keski-Pohjanmaa<br />

Savo (Pohjois-Savo ja Etelä-Savo)<br />

Kainuu<br />

Päijät-Häme<br />

Kanta-Häme<br />

Keski-Suomi<br />

Lappi<br />

Pirkanmaa<br />

Satakunta<br />

Varsinais-Suomi<br />

Kymenlaakso<br />

Pohjois-Karjala<br />

Projekti: Ilmastonmuutoksen Pohjois-Karjala –projekti<br />

KUNTIEN METSÄNOMISTUS<br />

Kuntien omistuksessa oli vuonna 2010 noin 428 147 hehtaaria<br />

metsiä.<br />

Lähes jokainen kunta (99 %) on metsänomistaja: yli 1 000 hehtaarin<br />

metsäomaisuus on 127 kunnalla ja yli 3 000 hehtaarin 31 kunnalla.<br />

Suurimmat metsänomistajat ovat Oulu (17 500 hehtaaria), Kuopio<br />

(10 643 hehtaaria) ja Helsinki (10 083 hehtaaria).<br />

Lähde: Tilastokeskus. Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto<br />

2010<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 7/2012<br />

27

TEKNISET PALVELUT<br />

Uusi jätelaki kannusti muuttamaan käytäntöjä<br />

Uusikaupunki ulkoisti<br />

KAATOPAIKKANSA<br />

Uuden jätelain linjaukset<br />

ovat saaneet eräät<br />

kunnat pohtimaan kaatopaikkojensa<br />

tulevaisuutta.<br />

Uusikaupunki<br />

päätti ensimmäisenä<br />

kuntana ulkoistaa kaatopaikkatoimintonsa.<br />

TEKSTI JA KUVA Virpi Adamsson<br />

Uudistunut jätelaki tuo muutoksia<br />

jätteenkäsittelyyn. Vuonna<br />

2016 astuu voimaan orgaanisen<br />

jätteen kaatopaikkakielto. Materiaalikierrätyksellekin<br />

on asetettu<br />

kovempia määräyksiä.<br />

– Jätteenkäsittely menee niin<br />

spesiaaliksi, että omat resurssit<br />

eivät tule riittämään. Siksi nähtiin<br />

parhaaksi luopua siitä. Tämä<br />

oli strateginen valinta, Uudenkaupungin<br />

jätehuollosta vastaava<br />

rakennuttajainsinööri Mika<br />

Raula sanoo.<br />

Uusikaupunki myi kaatopaikkansa<br />

Lassila & Tikanojalle.<br />

Myyntiin liittyi sopimus kaatopaikkapalveluista.<br />

Myynti ja palvelut<br />

kilpailutettiin yhtenä pakettina.<br />

Sopimus on voimassa aluksi<br />

10 vuotta ja sen jälkeenkin, ellei<br />

sitä erikseen irtisanota.<br />

– Meille jää edelleen kokonaisvastuu<br />

jätehuollon järjestämisestä<br />

ja laskutustehtäviä.<br />

Jätteenkeräys<br />

säilyy ennallaan<br />

Kaupungilla on edelleen hoidettavanaan<br />

käytöstä poistetun kaatopaikan<br />

valvontatehtävät. Erityisosaamista<br />

vaativa valvonta<br />

hoituu ostopalveluna. Ympäristöluvan<br />

mukaiset vastuut nyt<br />

myydyn kaatopaikan valvonnasta<br />

ja sen sulkemisesta aikanaan siir-<br />

tyvät Lassila & Tikanojalle.<br />

Kaatopaikan ulkoistaminen ei<br />

vaikuta jätteenkeräykseen. Ongelmajätehuolto<br />

pysyy Uudenkaupungin<br />

hoidettavana. Jätetaksat<br />

pysyvät kiinteänä kahden<br />

vuoden ajan ja seuraavat kymmenen<br />

vuotta taksat on sidottu<br />

indeksiin.<br />

Kaatopaikan ulkoistamisesta<br />

kaupunki hyötyy taloudellisesti<br />

paitsi 1,5 miljoonan euron kauppahinnan<br />

verran myös käyttötalouden<br />

säästöinä.<br />

– Täällä on koko ajan tehtävä<br />

parannuksia. Lupaehdoissa<br />

vaaditaan suojavallien rakentamista<br />

samaan tahtiin, kun kaatopaikkaa<br />

täytetään. Lisäksi yhden<br />

henkilön työpanos vähenee<br />

luonnollisen poistuman kautta,<br />

Mika Raula sanoo.<br />

L&T haluaa<br />

kierrätysoperaattoriksi<br />

Lassila & Tikanojan toimialajohtaja<br />

Ville Rantala kertoo yrityksen<br />

haluavan materiaalivirrat<br />

haltuunsa. Tavoitteena on saada<br />

mahdollisimman paljon jätteestä<br />

uusiokäyttöön ja loput polttokelpoiseksi.<br />

– Näemme itsemme tulevaisuudessa<br />

kierrätysoperaattorina.<br />

Käymme neuvotteluja myös muiden<br />

kunnallisten kaatopaikkojen<br />

ostosta.<br />

L&T haluaa kehittää Uudenkaupungin<br />

kaatopaikasta uudenlaista<br />

materiaalinkäsittelykeskusta.<br />

Suunnitelmissa on investoiminen<br />

käsittelylaitteistoon, jolloin<br />

kotitalousjätteestä pystyttäisiin<br />

erottamaan metalli, lasi ja polttokelpoinen<br />

massa.<br />

– Tällä hetkellä puolet jätteestä<br />

menee kaatopaikalle. Jatkossa<br />

vain 10-15 prosenttia. Jotta tämä<br />

onnistuisi, pitää päästä käsiksi jätejakeisiin.<br />

Yksi tapa on tehdä tällainen<br />

sopimus kunnan kanssa.<br />

Uudenkaupungin rakennuttajainsinööri Mika Raula kertoo kaatopaikkakaupan<br />

antavan Lassila &Tikanojalle päätösvallan jätevirroista.<br />

Uusikaupunki on<br />

poikkeustapaus<br />

Jätelaitosyhdistyksen vs. toimitusjohtaja<br />

Esa Nummelaa ihmetyttää<br />

Uudenkaupungin ratkaisu<br />

ulkoistaa kaatopaikkansa.<br />

Se edustaa poikkeustapausta kuntavastuullisen<br />

jätehuollon järjestämisessä.<br />

Kaupunki ei ole lähtenyt<br />

mukaan kuntien muodostamaan<br />

alueelliseen jätelaitosyhteistyöhön.<br />

Nummelan mukaan<br />

kaatopaikan myyminen voi monimutkaistaa<br />

kaupungin ja sen<br />

lähialueen kuntien lakisääteistä<br />

jätehuollon järjestämistä.<br />

Jätteenkäsittely jää edelleen<br />

kunnan vastuulle ja se pitää kilpailuttaa.<br />

Järjestämiseen liittyviä<br />

tehtäviä voidaan sopia hoidettavaksi<br />

yksityisen yrityksen toimintana,<br />

mutta sen on tapahduttava<br />

hankintalain mukaisena hankintana.<br />

Käsittelypalvelu pitää kilpailuttaa<br />

kuten muutkin ulkopuolisilta<br />

ostettavat palvelut.<br />

– Uudenkaupungin esittämiä<br />

käyttötalouden säästöjä ei pitäisi<br />

syntyä, koska kuntavastuullisessa<br />

jätehuollossa toiminnan kulut<br />

on tähänkin asti pitänyt täy-<br />

simääräisesti kattaa jätemaksuilla<br />

eikä kunnan budjettirahoituksella,<br />

Nummela pohtii.<br />

– Onko myöskään selvillä, mihin<br />

indeksisidonnaisuus palvelun<br />

hinnoittelussa johtaa?<br />

Pitkä jälkihoitovelvoite<br />

Käytöstä poistettava kaatopaikka<br />

vaatii jälkihoitoa vähintään 30–40<br />

vuotta sulkemisen jälkeen. Jos yritys<br />

ei hoidakaan velvoitteitaan, jälkihoitotoimet<br />

kaatuvat silloin käytännössä<br />

kunnan niskaan ja kuntalaisten<br />

maksettavaksi ympäristölupavakuuksista<br />

huolimatta.<br />

– Tämä on ollut yksi syy pitää<br />

kaatopaikat kuntien omissa käsissä.<br />

Voidaanko vakuuttua, että yritys<br />

kantaa tämän vaativan jälkihoitovelvoitteen?<br />

Jätelaitosyhdistyksen Esa<br />

Nummelan mukaan kunnan on<br />

syytä pitää jätehuollon johto ja<br />

linjaukset omissa käsissään myös<br />

silloin, kun palveluiden tuottaminen<br />

on ulkoistettu.<br />

– Kuntalaisten etu vaatii, että<br />

kunnalla itsellään on yksikkö, jolla<br />

on jätehuollon järjestämisestä vastuu<br />

ja siihen tarvittava tietotaito. <br />

28 <strong>Kuntatekniikka</strong> 7/2012

Poiesis<br />

T<br />

imo Airaksinen kutsuu kirjassaan<br />

Ihmiskoneen tulevaisuus<br />

(WSOY 2006, s. 19) tekniikan kykyä<br />

muokata maailmaa romanttisella<br />

nimellä poiesis. Se voidaan<br />

suomentaa luovaksi voimaksi.<br />

Riittävä kanta luo<br />

”maailman”<br />

Kun innovaatio syntyy ja alkaa levitä,<br />

muodostuu vähitellen välineiden<br />

eli instrumenttien kanta,<br />

kertoo professori Airaksinen. Tämä<br />

vaihe kesti esimerkiksi autolla<br />

50 vuotta, mutta kännykällä vain<br />

kymmenkunta. Samaan aikaan<br />

rakentuu funktionaalinen infra<br />

kuten tiet tai tukiasemat. Kun sitäkin<br />

on tarpeeksi, alkaa kolmas,<br />

luova vaihe, poiesis. Sen jäljiltä<br />

maailma ei ole niiltä osin enää entisellään.<br />

Kaupungin vetovoima<br />

”Ihmiset muuttavat kaupunkeihin<br />

saavuttaakseen hyvän elämän”,<br />

totesi jo itse Aristoteles. Se tarkoittaa<br />

turvallisuutta petoja vastaan,<br />

mutta myös monia mukavuuksia,<br />

kuten asfaltti, katuvalo,<br />

vessa, vesiposti ja huone. Vesijohto<br />

ja viemäri ovat olennaisia luovia<br />

voimia. ”Yritystenkin kannattaa<br />

kerääntyä yhteen kaupunkeihin,<br />

niin toiminta tehostuu”,<br />

kertoi Liikenneviraston Yhteistyötä<br />

uudella tavalla -seminaarissa<br />

2012 VATTin ylijohtaja Juhana<br />

Vartiainen.<br />

Tärkeää on moniarvoisessa<br />

maailmassamme myös se, että<br />

kaupunkiyhteisössä yksilö välttyy<br />

vainoilta mm uskonnon, ihonvärin<br />

ja muun ominaisuuden perusteella.<br />

Pienissä ympyröissä viha leimahtaa<br />

helpommin. Kaupungilla<br />

on oma rytminsä, joka poikkeaa<br />

jonkin verran siitä, mikä on metsän<br />

pienillä eläimillä (ks. kolumni<br />

Kaupunkien rytmit, <strong>Kuntatekniikka</strong><br />

2/2011).<br />

Muutto kaupunkiin kohdistuu<br />

sen keskustaan, jonne laivat ja junat<br />

ovat tuoneet tulokkaita kautta<br />

ihmiskunnan historian. Paine<br />

leviää keskustan täyttyessä ympäristöön.<br />

Itse asiassa kaupunki<br />

kasvaa spiraalina, uusi kerros aina<br />

entisen päälle. Nosturien rintamasta<br />

huomaa, missä kasvukierre<br />

kulloinkin pyörii. Kun reunalle<br />

tullaan, alkaa uusi kierros keskustasta,<br />

joka on siihen mennessä jo<br />

riittävästi rapistunut. Poismuutto<br />

alkaa, kun keskusta raunioituu<br />

pysyvästi (Detroit-ilmiö).<br />

Poiesiksen lajityyppejä<br />

Vanhin ja uusin yhteydenpidon<br />

muoto eli merenkulku ja lentäminen<br />

luovat samanlaista rakennetta.<br />

Sataman varaan syntyivät<br />

useimmat merkittävät kaupungit,<br />

kuten vaikkapa New York ja<br />

Shanghai. Isojen lentoasemien<br />

liepeille nousee parhaillaan Airport<br />

Cityjä kuin sieniä sateella.<br />

Isot tehtaat olivat ennen vanhaan<br />

myös magneetteja, mutta eivät<br />

enää; kaivoksia jopa paetaan heti<br />

kun työvuoro loppuu. Olympiakisat<br />

sentään vielä luovat uutta ympäristöä.<br />

Junat alkoivat 1800-luvulla kulkea<br />

keskustoista ympäristöihin ja<br />

toisiin kaupunkeihin. Kun veturit<br />

olivat aluksi likaisia, asemien lähiympäristö<br />

ei houkutellut, vaan<br />

radat loivat puutarhakaupunkeja<br />

vähän etäämmäksi. Nykyisin<br />

kaupunkijunat ja metrot nostavat<br />

asemiensa lähitienoille muutamia<br />

kymmeniä kerroksia.<br />

1900-luvulla syntyi autokaupunkeja.<br />

Niissä asutus levisi laajoiksi<br />

omakotimatoiksi, joiden<br />

kansa kerääntyy parveilemaan<br />

super- hyper- ja megamarketteihin.<br />

”Ne ovat outoja saaria, joissa<br />

auto vaivaa jalankulkijaa kuin<br />

lude”, vitsaili Marshall McLuhan<br />

(Ihmisen uudet ulottuvuudet<br />

WSOY 1968, s 253). Vähitellen<br />

niihin syntyi katettuja kävelymaailmoita.<br />

Vanhatkin keskustat uusittiin<br />

mallien mukaisesti kävelyalueiksi.<br />

Be happy there. Suomen<br />

vetävin megamarket on Helsingin<br />

Kamppi, johon pääsee kaikilla liikennemuodoilla<br />

paitsi laivalla.<br />

Edellä esitellyt luovat voimat<br />

vaikuttavat päällekkäin, joten<br />

kaupungin kokonaisrakenne<br />

muotoutuu lievästi ilmaisten<br />

monimutkaiseksi. Halpa ratsumme<br />

polkupyörä on ainoa liikennemuoto,<br />

joka ei myllää maailmaa,<br />

koska tyytyy pieniin erikoisväyliin<br />

vanhojen valtiaiden baanoilla.<br />

Wireless world<br />

Uusin luova voima on kännykän<br />

ja internetin yhdistelmä. Vaikutus<br />

on sen verran uusi, ettei siitä vielä<br />

paljon tiedetä. Yksi niiden luoma<br />

toimintatapa näyttävät olevan<br />

kulkueet ja mielenosoitukset.<br />

Vanha valta vapisee ajantasaisesti<br />

ohjatun ja kiihdytetyn väkijoukon<br />

edessä.<br />

Iso Omena saa kohta uutta voimaa<br />

Länsimetron asemasta, joka tulee<br />

sen eteläpään uumeniin.<br />

Pekka Rytilä on<br />

74-vuotias tekniikan<br />

lisensiaatti ja tietokirjailija,<br />

joka toimii Liikennesuunnittelun<br />

Seuran puheenjohtajana.<br />

Espoon kaupunki/EE-mail Lehdentekijät<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 7/2012<br />

29

Tee oikea<br />

s rto<br />

<br />

<br />

<br />

Kunnalliset ja teolliset jätevedet sisältävät poikkeuksetta kiinteitä<br />

aineita, jotka tuovat pumppujen toimintaan lisää haastetta.<br />

Gorman-Rupp on itseimevien jätevesipumppujen johtava valmistaja<br />

maailmassa. Pumppumallistosta löytyy ratkaisu vaikeisiinkin<br />

kohteisiin.<br />

Ultra V -mallisto siirtää itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman suorituskykyinen<br />

Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja sen läpi kulkee jopa<br />

halkaisijaltaan 76mm kiintoainepartikkelit. Asennus ja huolto on uppopumppua helpompaa.<br />

Myös pumpun käyttökustannukset ovat hyvin ennakoitavissa.<br />

Maahantuoja:<br />

SGN Tekniikka Oy<br />

Juurakkokuja 4,<br />

01510 Vantaa<br />

Puh. 030 650 50<br />

www.sgntekniikka.fi<br />

Gorman-Rupp on Yhdysvalloissa 1933 perustettu yritys, joka<br />

suunnittelee ja valmistaa pumppuja useisiin eri teollisuuden<br />

sovelluksiin. Tuoteohjelmaan kuuluu mallisto raskaasta teollisuuspumppauksesta<br />

jätevesien käsittelyyn, öljyjen ja polttonesteiden<br />

pumppaamiseen sekä myös maatalouden erilaisiin<br />

kohteisiin.<br />

Osaavan ammattilaisorganisaatiomme apuna on päämiehen<br />

vahva tuki ja vuosikymmenien kokemus erilaisten pumppuratkaisujen<br />

suunnittelusta ja valmistuksesta.<br />

Lisätietoa osoitteesta: www.gormanrupp.com

Suomen kuntatekniikan<br />

yhdistys<br />

PL 51,<br />

00131 Helsinki,<br />

puh. (09) 693 3384<br />

www.kuntatekniikka.fi<br />

Finlands kommuntekniska<br />

förening<br />

Box 51,<br />

00131 Helsingfors,<br />

tel. (09) 693 3384<br />

www.kuntatekniikka.fi<br />

TOIMIHENKILÖT<br />

Toiminnanjohtaja/<br />

Verksamhetsledare<br />

Danne Långström<br />

Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto<br />

PL 51, 00131 Helsinki<br />

puh. 040 1251570<br />

dan-henrik.langstrom@kuntatekniikka.fi<br />

Talouspäällikkö/Ekonomichef<br />

Kyösti Oasmaa<br />

Helsingin kaupunki, TasKe,<br />

PL 20, 00099 Helsingin kaupunki<br />

puh. 09 31025957, 050 3767414<br />

kyosti.oasmaa@hel.fi<br />

Kokousmestari/Konferensmästare<br />

Toimittaja/Redaktör<br />

Jyrki Vättö<br />

Vantaan kaupunki<br />

Kielotie 13, 01300 Vantaa<br />

puh. 043 8249311<br />

jyrki.vatto@vantaa.fi<br />

Toimihenkilö/Funktionär<br />

Ville Alatyppö<br />

Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto<br />

PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki<br />

puh. 09 31039943, 040 3345430<br />

ville.alatyppo@hel.fi<br />

SKTY:n julkaisujen myynti<br />

Yliopistokirjakaupan Otaniemen myymälä<br />

Otakaari 1 F, 02150 Espoo<br />

(TKK:n päärakennuksen aula)<br />

puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321<br />

Tiedekirja<br />

Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki<br />

(Säätytalon vieressä)<br />

puh. (09) 635 177<br />

SKTY:n julkaistutoiminnasta<br />

vastaa<br />

Ville Alatyppö<br />

Kommunaltekniske fagdager pidettiin sateisessa Trondheimissa<br />

Infran ylläpito ja kuntayhteistyö<br />

puhuttivat norjalaisia<br />

Syyskuun alku Trondheimissa<br />

tuntuu olevan kylmä ja sateinen.<br />

Poikkesi Lahden oloista siinä, ettei<br />

sateenvarjosta ollut paljon<br />

hyötyä veden tullessa vaakasuoraan.<br />

Kurapuku olisi ollut ainoa,<br />

joka olisi pitänyt kuivana.<br />

Olin SKTY:n edustajana vierailemassa<br />

Norjan sisaryhdistyksen<br />

vuosipäivillä 2.–4. syyskuuta.<br />

Meillä oli siellä myös toisena<br />

kokouspäivänä pohjoismaisten<br />

yhdistysten yhteiskokous eli ns.<br />

NKS-kokous.<br />

Norjalaiset järjestivät päivät<br />

tällä kertaa Keski-Norjassa Trondheimissa,<br />

melko uudessa Clarion-hotellissa<br />

satama-altaan vieressä.<br />

Paikka oli sateisen ja kylmän<br />

matkan päässä keskustasta,<br />

mutta kävin kastelemassa itseni<br />

parikin kertaa keskustakävelyllä.<br />

Samoja akuutteja teemoja<br />

kuin meilläkin<br />

Vuosipäivien (Kommunaltekniske<br />

fagdager 2012) sisältö oli rakennettu<br />

samojen akuuttien teemojen<br />

ympärille kuin meidänkin päiviemme<br />

ajankohtaiset asiat. Mukana<br />

oli hulevesien hyödyntämistä<br />

vesiaiheina ja selkeytysaltaiden<br />

rakentamista. Asuinalueiden<br />

viherrakentaminen ja miljööasiat<br />

olivat myös esitelminä, ja infrarakenteiden<br />

ylläpito ja kuntayhteistyö<br />

puhuttivat.<br />

Erillistä ohjelmaa ei pohjoismaisille<br />

vieraille ollut varattu,<br />

vaan osallistua sai luennoille<br />

tai tutustua omin päin Trondheimin<br />

kauniiseen kaupunkiin.<br />

Kävin tarkistamassa kerran ennen<br />

näkemäni polkupyörähissin<br />

tilanteen. Näytti olevan juuri remontissa.<br />

Ensimmäisen illan get together<br />

-party pidettiin juuri valmistuneessa<br />

norjalaisen rock-musiikin<br />

museossa. Paikka tarjosi<br />

todella hienot puitteet uutta ja<br />

Trondheimin erikoisuus, polkupyörähissi oli remontissa.<br />

vanhaa arkkitehtuuria yhdistellen.<br />

Juhlaillallinen toisena iltana pidettiin<br />

Clarion-hotellissa, ja norjalainen<br />

tapa näissä juhlissa näyttää olevan<br />

vitsien kerronta. Varmaan lähes<br />

tunnin ajan pomppasi henkilöitä<br />

pystyyn ja pyysi mikrofonin kertoakseen<br />

oman juttunsa. Norjalaiset<br />

vitsit sanaleikkeineen menivät kyllä<br />

suurelta osin ohi ymmärrykseni. Ja<br />

tämän jälkeen laulettiin juomalauluja.<br />

Kun kaikki muutkin pohjoismaiset<br />

vieraat lauloivat omansa, piti<br />

myös minun raakkua suomenkielinen<br />

juomalaulu.<br />

Pohjoismaisten yhdistysten kokouksessa<br />

pohdittiin yhteisiä hankkeita<br />

ja vaihdettiin tietoja yhdistysten<br />

tilanteista ja kussakin maassa<br />

ajankohtaisista kuntatekniikan asioista.<br />

Heti kokouksen jälkeen kiirehdin<br />

kentälle ja Kööpenhaminan<br />

kautta Suomeen. Suomessa ei satanut<br />

– silloin!<br />

Jorma Vaskelainen<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 7/2012<br />

31

Ajankohtaisia luentoja ja<br />

juhlavuoden huomionosoituksia<br />

VIRON YHDISTYKSELLÄ<br />

10-VUOTISSEMINAARI<br />

PÄRNUSSA<br />

Hallituksen syyskokouksessa hyväksyttiin<br />

yhdistykseen viisi uutta<br />

jäsentä: Riikka Jääskeläinen<br />

ja Vesa Koskikallio Helsingistä,<br />

Terhi Leino Tampereelta, Laura<br />

Suurjärvi Turusta sekä Petri<br />

Juhola Tuusulasta. Henkilöjäsenmäärämme<br />

on tällä hetkellä 861.<br />

Tämän lisäksi meillä on 19 yhteisöja<br />

yritysjäsentä.<br />

Kaksikymmentä jäsentä siis<br />

puuttuu vielä tavoitteestamme.<br />

Toivottavasti ne saadaan hyväksytettyä<br />

vielä tämän vuoden viimeisessä<br />

hallituksen kokouksessa, joka<br />

pidetään joulukuun puolivälissä<br />

Raisiossa. Tämä vaatii tietysti<br />

ennen kaikkea aktiivisuutta jäsenanomusten<br />

suhteen.<br />

Osa SKTY:n hallituksesta ja toimihenkilöistä<br />

osallistui ”kunniavieraina”<br />

Viron yhdistyksen (EKÜ) vuosipäiville<br />

Pärnussa. Kaksipäiväisessä<br />

seminaarissa esiteltiin ajankohtaista<br />

infrarakentamista samalla tavalla<br />

kuin omilla Kuntatekniikan päivillämme.<br />

Seminaarin avannut Pärnun kaupunginjohtaja<br />

Toomas Kivimägi<br />

sanoi puheessaan osuvasti, että<br />

kuntateknikot ovat tärkeässä asemassa,<br />

sillä ihmiset ovat jokapäiväisessä<br />

elämässään vähintään puolet<br />

ajastaan joko suoraan tai epäsuorasti<br />

kosketuksissa erilaisten infraratkaisujen<br />

kanssa.<br />

Kaupunginjohtajan mukaan Pärnun<br />

infraa suunnitellaan taloudellisen<br />

kestävyyden ja ylläpidettävyyden<br />

periaatteiden mukaisesti, jotta<br />

tehtävät ratkaisut ovat kaupungille<br />

taloudellisesti kannattavia. Urakoinnista<br />

hän totesi, että kaupungin<br />

oman tuotannon kannattaa hoitaa<br />

itse keskusta-alue, sillä siellä tarvitaan<br />

erityistä joustoa erilaisten tilaisuuksien<br />

ja muiden arkipäivää<br />

muuttavien tilanteiden vuoksi. Pärnun<br />

esikaupunkialueilla toimivat yksityiset<br />

urakoitsijat.<br />

Ansioituneille jaettiin<br />

kunniamerkkejä<br />

Viron yhdistys oli teettänyt kymmenen<br />

numeroitua kunniamerkkiä, jotka<br />

yhdistyksen puheenjohtaja Ain<br />

Valdmann jakoi Viron yhdistyksessä<br />

ja kuntatekniikassa ansioituneille<br />

henkilöille.<br />

Pinssi numero yksi luovutettiin<br />

Viron yhdistyksen yli 90-vuotiaalle<br />

jäsenelle Endel Toomojalle.<br />

Hän toimi Tallinnan rakennusviras-<br />

Linjaseminaareissa on jo vuosia pohjustettu vakinaisen henkilön palkkaamista<br />

SKTY:n toimintaan ammattimaisuutta<br />

Jyväskylän päivien luentoehdotuksia<br />

odotellaan<br />

Jyväskylän ensi vuoden Kuntatekniikan<br />

päivien teemana on ”Tulevaisuuden<br />

tekijät”. Aiheen ympärille<br />

pyritään rakentamaan laaja ja<br />

asiapitoinen seminaari. Suuri osa<br />

päivien kiinteistä järjestelyistä on<br />

jo tehty.<br />

Jännityksellä odotamme, miten<br />

runsaasti saamme tammikuun alkuun<br />

mennessä luentoehdotuksia.<br />

Näiden pohjalta rakennamme sitten<br />

lopullisen seminaariohjelman.<br />

Esitelmäehdotuksien tiivistelmiä voi<br />

lähettää osoitteeseen ville.alatyppo@hel.fi<br />

(ks. viereisen sivun Call<br />

for Papers).<br />

Toimintastrategia linjaseminaarin<br />

aiheena<br />

Tämän vuoden linjaseminaarissa<br />

käsiteltiin pääasiassa yhdistyksen<br />

toimintastrategiaa, joka on päivittymässä<br />

ja saamassa lihaa luiden<br />

ympärille. Kun yhdistys jatkaa toimintaansa<br />

strategiaan tuoduilla<br />

linjauksilla, niin yhdistys missionsa<br />

mukaisesti ”edistää alan ammattitaitoa<br />

ja työskentelee verkostomaisesti<br />

Suomen teknisen perusrakenteen<br />

innovatiivisen suunnittelun,<br />

rakentamisen, ylläpidon ja käytön<br />

kehittämiseksi”.<br />

Yhdistyksen toiminnallisena visiona<br />

on, että ”Suomen kuntatekniikan<br />

osaaminen on maailman<br />

kärkeä ja kuntatekniikka toimivana<br />

sekä tunnustettuna ydinpalveluna<br />

tukee hyvän elämän edellytyksiä”.<br />

Yleville lauseille luo pohjaa strategiaan<br />

kirjatut eri osa-alueiden kriittiset<br />

tekijät, strategiset toimenpiteet<br />

sekä käytännön toimenpiteet<br />

ja seuranta.<br />

Yhdistyksen toiminta<br />

ammattimaisemmaksi<br />

Yhdistyksen toiminnassa tullaan<br />

todennäköisesti lähivuosien aikana<br />

siirtymään myös ammattimaisempaan<br />

suuntaan. Linjaseminaareissa<br />

on jo vuosien ajan mietitty ja<br />

pohjustettu yhden vakinaisen henkilön<br />

palkkaamista yhdistyksen toimihenkilöksi.<br />

Liki 900 jäsenen yhdistyksen<br />

pyörittäminen talkoovoimalla töiden<br />

ohessa on jo nyt melko vaativaa.<br />

Vakituinen henkilö pystyisi<br />

tekemään jäsenhankintoja, hoitamaan<br />

talousasioita, järjestämään<br />

koulutusta, kehittämään julkaisutoimintaa<br />

yms. paljon tehokkaammin<br />

kuin mihin toimihenkilöiden<br />

resurssit tällä hetkellä riittävät.<br />

Jos yhdistys aikoo kehittyä missionsa<br />

mukaisesti ja saavuttaa visionsa,<br />

niin tämä kehitysaskel on uskallettava<br />

ottaa. Tämän ratkaisun<br />

toteuttamiseksi tarvitaan myös jäsenistöltä<br />

aktiivista keskustelua sekä<br />

tukea. Näihin asioihin palataan<br />

varmasti viimeistään tulevan kevään<br />

vuosikokouksessa.<br />

Jyrki Vättö<br />

kokousmestari<br />

32 <strong>Kuntatekniikka</strong> 7/2012

Vaikka syksyisen Pärnun hiekkarannat<br />

olivatkin jo autioina,<br />

kaupungin keskustassa saattoi<br />

ihailla taidokasta puistorakentamista<br />

ja hulevesien hallintaa.<br />

ton johtajana 1952–1983 ja vaikutti<br />

muutenkin laajasti Tallinnan kuntatekniikan<br />

rakentamiseen.<br />

Pinssi numero kaksi annettiin<br />

SKTY:n Dan Långströmille, jonka<br />

työ Viron yhdistyksen perustamiseksi<br />

sekä vuosia kestänyt kiinteä yhteistyö<br />

yhdistysten välillä huomioitiin<br />

tyylikkäästi.<br />

Kuntatekniikan saavutus<br />

urheilukentälle<br />

Seminaarissa palkittiin myös paikallinen<br />

kuntatekniikan saavutus. Tittelin<br />

voitti tänä vuonna Vändran urheilukenttä<br />

(Vändra Staadion), joka palkittiin<br />

kunniakirjoin sekä metallisella<br />

polkupyörän pienoismallilla. Ensimmäinen<br />

tunnustuspalkinto meni<br />

Kohtlajärven leikkipuistolle ja toinen<br />

Rakveren uudistetulle lentokentälle.<br />

Perusteluina yhdistys esitti, että<br />

kaikki infrahankkeet, jotka mahdollistavat<br />

muun yhteiskunnan kehityksen,<br />

ovat käytännöllisesti katsoen<br />

kuntatekniikkaan liittyviä. Lisäksi hakemusten<br />

ja palkintojen kautta saadaan<br />

tietoa valmistuneista projekteista,<br />

jotka muuten jäisivät pimentoon<br />

suurelta yleisöltä.<br />

SKTY:n näkökulmasta myös Suomessa<br />

kuntatekniikan saavutusta<br />

voisi hakea laveampi joukko hankkeita.<br />

Hakemuskin on jo eräänlainen<br />

saavutus, ja sen pitäisi kuulua jokaisen<br />

kuntatekniikan projektin loppuvaiheeseen.<br />

Lisäksi oman työn hedelmät<br />

ja kehittämiskohteet pitäisi<br />

esitellä kollegoille.<br />

Viherkoulutuksesta<br />

polkupyöräilyyn<br />

Luennot olivat etupäässä viroksi,<br />

mutta seitsemälle suomalaiselle ja<br />

yhdelle norjalaiselle oli varta vasten<br />

järjestetty simultaanitulkkaus. Luentoaiheet<br />

käsittelivät laajasti niin viherkoulutusta,<br />

historiallisia hautausmaita,<br />

polkupyöräilyä kuin katujen<br />

hoitoa ja rakentamistakin. Ensimmäisen<br />

seminaaripäivän ohjelmaan<br />

kuului myös kävelykierros Pärnun<br />

keskustassa.<br />

Puiden istuttamisesta pidettiin<br />

ansiokas esitelmä kuntatekniikan<br />

asiantuntijoille. Esitelmästä tuli hyvin<br />

esille, että puiden istuttaminen ei ole<br />

Teemana Tulevaisuuden tekijät<br />

Kuntatekniikan päivät 2013<br />

Jyväskylä 16.–18.5.2013<br />

Call for Papers<br />

Kuntatekniikan päivät pidetään<br />

16.–18.5.2013 Jyväskylässä<br />

15.–16.5. 2013 järjestettävän Yhdyskuntatekniikka-näyttelyn<br />

yhteydessä.<br />

Päivien teemana on Tulevaisuuden<br />

tekijät.<br />

Tapahtumassa järjestetään rinnakkaisluentosarja,<br />

ja esitelmien aiheina<br />

voivat olla muun muassa<br />

infraomaisuuden hallintaan liittyvät<br />

ratkaisut,<br />

yleis- ja hankesuunnitteluratkaisut,<br />

rakentaminen,<br />

ylläpito,<br />

elinkaariarvioinnit,<br />

kehitys- ja toteutushankkeet sekä<br />

kaikki muu ajankohtainen kuntatekniikkaan<br />

liittyvä innovaatio, haaste<br />

tai ongelmanratkaisu.<br />

Myös ulkomaan opit ja havainnot<br />

ovat tärkeä osa tiedonvaihtoa.<br />

Esitelmäehdotuksia voi lähettää<br />

4.1.2013 mennessä osoitteeseen<br />

ville.alatyppo@hel.fi otsikolla<br />

”SKTY2013 esitelmäehdotus” .<br />

Ehdotuksien tulee sisältää lyhyt perusteluteksti<br />

(enintään 400 sanaa),<br />

esitelmän pitäjän nimi ja yhteystiedot.<br />

Hyväksytyistä esitelmistä pyydetään<br />

huhtikuussa 2013 artikkeli (enintään<br />

5 sivua) sekä viihdyttävä, mutta<br />

asiallinen suullinen esiintyminen<br />

aiheesta Kuntatekniikan päivillä.<br />

Miksi kaikkien pitäisi lyödä päätä<br />

seinään saman asian takia?<br />

Tule ja kerro – kollegasi haluavat<br />

kuulla ja keskustella ajankohtaisista<br />

aiheista Kuntatekniikan päivillä!<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 7/2012<br />

33

pelkästään ”kuoppa maahan ja tökätään<br />

taimi sinne”. Oikein istutettu<br />

puu kasvaa elinvoimaisena ja on<br />

myös halvempi hoitaa.<br />

Kunnossapito- ja hoitourakoinnin<br />

hankinnan hankaluuksia esitteli<br />

pohjoisen tiepiirin johtaja Kaupo<br />

Sirk. Virossa on havahduttu samoihin<br />

haasteisiin kuin Suomessakin:<br />

hankinnan keskeytymisriskit,<br />

riittävä tarjouksen laskenta-aika,<br />

urakoitsijan laaduntoteuttamissuunnitelma,<br />

kuntoinventoinnit,<br />

aliurakoinnin vakuudet ja riskit<br />

sekä valvontaan ja työn onnistumisen<br />

raportointiin panostaminen.<br />

Urakoinnin näkökulmasta pidettiin<br />

myös erinomainen esitys.<br />

Käytännössä ongelmat ovat tutunoloisia:<br />

vastuurajojen suuri määrä,<br />

hankintojen vanhanaikaiset vaatimukset,<br />

suuri urakkakoko ei mahdollista<br />

uusien tulokkaiden markkinoille<br />

pääsyä, kaupunkia ei ole<br />

suunniteltu koneellisesti jatkuvana<br />

hoidettavaksi jne.<br />

Saksalainen pyörätiesuunnittelu<br />

esillä<br />

Seminaarissa oli kaksi ulkomaista<br />

esitelmöitsijää. Professori Bert<br />

Leerkamp esitteli Saksan pyöräilyn<br />

edistämistä ja toinen tämän<br />

artikkelin kirjoittajista esitteli Suomen<br />

hankintakriteerejä ja -käytäntöjä.<br />

Saksa on lähtenyt hyvin insinöörimäisesti<br />

edistämään kestävän<br />

liikkumisen uinuvaa mahdollisuutta.<br />

Professori Leerkamp esitteli<br />

suunnittelun periaatteita, uutta<br />

pyöräilyn ”moottoritietä” Duisburgista<br />

Hammiin sekä hyviä ja<br />

huonoja suunnitteluratkaisuja.<br />

Turvallisena ratkaisuna hän toi<br />

esille sen, että pyöräkaista tai -tie<br />

vaativat molemmille puolille reilun<br />

puolen metrin turva-alueen, joka<br />

käytännössä tarkoittaa vähintään<br />

kahden metrin levyistä aluetta yhdelle<br />

kaistalle tai kolmen metrin levyistä<br />

aluetta kaksikaistaiselle pyöräväylälle.<br />

Tila hänen mukaansa<br />

löytyy useimmilta kaduilta – täytyy<br />

vain päättää, keneltä se on pois.<br />

Leerkamp esitteli myös ”pyöräkatua”,<br />

jossa autoliikenne on<br />

alimmassa asemassa. Voisi toimia<br />

myös Suomessa asuntokaduilla.<br />

Kun professorilta kysyttiin pyöräilystä<br />

talvella, hän totesi, että pyörätiet<br />

toimivat lumitilana silloin,<br />

kun lunta on.<br />

EU-tukea Viron pyöräteiden<br />

rakentamiseen<br />

Kevyenliikenteen väylien kehittämiseen<br />

satsataan myös Virossa<br />

paljon. Professori Dago Antov piti<br />

esitelmän pyöräilyn edistämisessä<br />

huomioon otettavista asioista.<br />

Virossa pyöräilyn osuus on noin 1<br />

prosentti liikenteestä. Yhtenä suurimmista<br />

haasteista professori Antov<br />

näki pyöräpysäköinnin järjestämisen<br />

ja sen, että pyöräväylät pitää<br />

suunnitella hyvin erilaisille tarpeille:<br />

”vanhoille ja hurjastelijoille”.<br />

Pyöräteiden rakentamiseen<br />

monet Viron kunnat olivat saaneet<br />

melkoisen potin EU-tukirahaa.<br />

SKTY:n edustajien kesken mietittiin,<br />

miten myös Suomeen saataisiin<br />

EU-tukia. Voisiko SKTY:n jäsenistö<br />

esimerkiksi muodostaa tukiryhmän,<br />

joka lähtisi ohjeistamaan<br />

ja jalkauttamaan rahoituksen hakemista?<br />

Ville Alatyppö<br />

Jyrki Vättö<br />

Vanhasta teollisuusalueesta rakennetaan taiteen<br />

Roskildeen nousee<br />

Roskilden vanhalle teollisuusalueelle nousevan Musicon Valleyn<br />

hulevedet kerätään käärmemäisesti luikertelevaan betonikouruun,<br />

joka toimii samalla skeitti- ja pyöräramppina.<br />

Tanskan yhdistys KTC piti vuosikokouksensa<br />

ja -seminaarinsa Själlannissa<br />

pienessä kaupungissa nimeltä<br />

Ringsted. Aika ajoin tuntui<br />

taas kerran siltä, että olisi reputtanut<br />

ylioppilaskirjoitusten kuullun<br />

ymmärtämisen kokeessa, mutta<br />

kovalla yrityksellä pysyi jotenkuten<br />

kärryillä, kun keskustelun aiheet<br />

olivat tarpeeksi helppoja.<br />

Vieraista pidettiin jälleen hyvin<br />

huolta. Meitä vietiin ekskursiolle,<br />

missä esiteltiin rakenteilla oleva<br />

kaupunginosa viereisessä Roskilden<br />

kaupungissa. Kyseinen kaupunkihan<br />

on tunnettu jokavuotisista<br />

rockfestivaaleistaan, joiden aikana<br />

kaupungin väkiluku tiettävästi<br />

kolminkertaistuu.<br />

Roskilde haluaa<br />

taidekaupungiksi<br />

Roskilde on halunnut profiloitua<br />

taidekaupungiksi, ja sinne ollaan<br />

rakentamassa taiteeseen ja muotoiluun<br />

perustuvaa kaupunginosaa<br />

nimeltä Musicon. Nimen alkuosa<br />

tulee festivaalista (Music), ja loppuosa<br />

on lainattu Amerikan Silicon<br />

Valleysta – joten uudesta kau-<br />

Årsdagar och seminarier<br />

Nu på hösten har det varit en<br />

hel del årsmöten hos våra systerföreningar<br />

i Trondheim/Norge,<br />

där man samtidigt hade ett<br />

NKS-möte, i Ringsted/Danmark<br />

samt i Pärnu/Estland.<br />

Eftersom det var ett NKSmöte<br />

i Norge samtidigt med<br />

NKF:s kongress, så tog Jorma<br />

Vaskelainen del i dessa. Väl<br />

bemött hade han blivit, som<br />

vanligt, i världens vackraste land<br />

(min egen kommentar).<br />

I Danmark – där man också<br />

blev superbt bemött, hölls alltså<br />

årsdagarna i Ringsted på Själland.<br />

Danska föreningen hade<br />

en utflykt för de andra nordborna<br />

– till Roskilde. Staden är väl<br />

mest känd för sin årliga rockfestival,<br />

och staden vill därför också<br />

presentera sig som en kulturoch<br />

designstad.<br />

Området vi besökte var en<br />

helt ny stadsdel – ett gammalt<br />

industriområde som nu byggs<br />

up och om. Några hus var redan<br />

färdiga och var bebodda,<br />

men det mesta är ännu på kommande.<br />

Man hade byggt en hel<br />

massa saker som var litet annorlunda.<br />

Bland annat så samlar<br />

man in dagvattnet i en stor betongränna,<br />

som slingrar sig som<br />

en orm i området – och kan utnyttjas<br />

som skejting- eller cykelramp.<br />

Där fanns också ett område<br />

för gungor, som när man<br />

gungade i dem så började olika<br />

neonljus lysa, och musik spela ut<br />

från högtalarna mm.<br />

Många av de gamla industrihallarna<br />

fungerade nu som artistverkstäder,<br />

gamla kontor som<br />

arkitektbyråer osv.<br />

Intressant att se hur det<br />

kommer att se ut om några år.<br />

En del av de gamla industribyggnaderna<br />

kommer att rivas, men<br />

en del kommer att renoveras –<br />

och bli kvar.<br />

Till sist kunde man konstatera,<br />

att lokaltågen i Köpenhamn<br />

var enligt min åsikt mycket ljusa<br />

och behagliga.<br />

Överraskningar i Estland<br />

Till sist Estland, och EKÜ:s möte/<br />

34 <strong>Kuntatekniikka</strong> 7/2012

ja muotoilun kaupunginosa<br />

Musicon Valley<br />

”Aurinkokennopuu” eli solar<br />

tree kehottaa: ”Charge your<br />

phone here!”<br />

pungiosasta tuli kätevästi Musicon<br />

Valley.<br />

Musicon Valleyssa vasta suunnitellaan<br />

ja rakennetaan. Ensimmäisissä<br />

taloissa tosin jo asutaan,<br />

mutta suurin osa alueesta<br />

on vielä vanhaa teollisuusaluetta.<br />

Vanhoissa teollisuushalleissa<br />

on tällä hetkellä taiteilijapajoja<br />

ja gallerioita ja konttorirakennuksissa<br />

arkkitehtitoimistoja yms.<br />

Osa näistä kunnostetaan ja säilytetään<br />

– tosin ei kaikkia.<br />

Käärmemäinen<br />

hulevesikouru<br />

Alueella hulevedet kerätään avonaiseen<br />

betonikouruun, josta on<br />

tehty skeitti- ja pyöräramppeja.<br />

Betonirakenne kiertelee jättimäisen<br />

käärmeen lailla ympäri aluetta.<br />

Isännät väittivät vielä, että<br />

skeittausta haittaavan veden<br />

määrä on vähäinen, mutta kaatosateitten<br />

jälkeen kourussa voi kuitenkin<br />

olla jonkin verran vettä.<br />

Aurinkokennopuissa<br />

voi ladata kännykän<br />

Joka puolella oli taidetta ja kaikennäköisiin<br />

aktiviteetteihin liittyviä<br />

erikoisuuksia, modernin ja<br />

taiteellisen näköisiä leikkipuistoja<br />

ynnä muuta.<br />

”Aurinkopuut” olivat myös<br />

mielenkiintoisia. Aurinkokennopuissa<br />

voi ladata puhelimiaan.<br />

Mielenkiintoista nähdä, minkä<br />

näköinen alue on muutaman<br />

vuoden kuluttua.<br />

Lopuksi voisi mainita, että<br />

paikallisjunat Kööpenhaminassa<br />

ovat todella valoisia ja ilmavia. Lasiset<br />

väliseinät pitävät tästä huolen<br />

– mukavantuntuisia, etten sanoisi.<br />

Dan-H. Långström<br />

toiminnanjohtaja<br />

Lasisten väliseinien ansiosta Kööpenhaminan paikallisjunat<br />

ovat valoisia ja ilmavia.<br />

SKTY:N HALLITUS<br />

Puheenjohtaja/Ordförande<br />

Jorma Vaskelainen<br />

Lahden kaupunki, kunnallistekniikka<br />

PL 126, 15141 Lahti<br />

puh. 03 8142425, 050 63892<br />

jorma.vaskelainen@lahti.fi<br />

1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande<br />

Hannu Virtasalo<br />

Helsingin kaupunki, rakentamispalvelu STARA<br />

PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki<br />

puh. 09 31038806, 050 5591419<br />

hannu.virtasalo@hel.fi<br />

2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande<br />

Heikki Lonka<br />

Insinööritoimisto Olof Granlund Oy<br />

Malminkaari 21, 00700 Helsinki<br />

puh. 050 3504297<br />

heikki.lonka@granlund.fi<br />

Muut jäsenet<br />

Tuula Smolander, Jyväskylän kaupunki,<br />

yhdyskuntatekniikka<br />

PL 233, 40101 Jyväskylä<br />

puh. 014 2665137, 050 5901032<br />

tuula.smolander@jkl.fi<br />

Antti Korte, Raision kaupunki,<br />

tekninen keskus<br />

PL 100, 21201 Raisio<br />

puh. 02 4343409, 044 7971252<br />

antti.korte@raisio.fi<br />

Pekka Virkamäki, Vantaan kaupunki,<br />

rakennusvalvonta<br />

Kielotie 20 C, 01300 Vantaa<br />

puh. 09 83924438, 050 5592082<br />

pekka.virkamaki@vantaa.fi<br />

Jyrki Mattila, Hyvinkään kaupunki,<br />

Tekniikka ja ympäristö<br />

PL 21, 05801 Hyvinkää<br />

puh. 019 4594601, 040 5419576<br />

jyrki.mattila@hyvinkaa.fi<br />

Päivi Ahlroos, Sito Finland Oy<br />

Tietäjäntie 14, 02130 Espoo<br />

puh. 020 7476185, 040 4824962<br />

paivi.ahlroos@sito.fi<br />

Jere Klami, Oulun kaupunki<br />

Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut<br />

PL 32, 90015 Oulun kaupunki<br />

puh. 044 7032412<br />

jere.klami@ouka.fi<br />

årsdagarna i Pärnu. Pärnu är ju en<br />

vacker liten (sommar)stad vid Rigaviken,<br />

och även om de flesta turisterna<br />

var borta, så var staden ändå<br />

också fin. Har du aldrig varit där, så<br />

rekommenderar jag stället.<br />

Den estniska föreningen fyllde<br />

10 år ifjol, och det till ära, så<br />

delade de nu ut de första hedersmedlemskapen<br />

– och numrerade<br />

dem. Nummer ett blev en numera<br />

90-årig legend, men inte nog<br />

med det – esterna kan överraska<br />

(totalt). Som EKÜ:s hedersmedlem<br />

nummer 2 utropades JAG !!! – före<br />

nummer trean, som har grundat<br />

föreningen och fungerat som<br />

ordförande sen dess – nämligen<br />

Ain Valdmann. Personligen så<br />

tog jag detta som en väldigt stor<br />

ära, och om nån i Estland läser det<br />

här (på svenska), så tusen tack – än<br />

en gång!<br />

Förändringar inom FKTF<br />

Medan vi var i Estland, så höll FKTF<br />

också ett styrelsemöte och linjeseminarium,<br />

och bägge två var verkligen<br />

lyckade. Vi bearbetade vår nya<br />

strategi – började lägga kött kring<br />

benen, och mycket annat till. Före<br />

nästa möte kommer vi att i arbetsgrupper<br />

planera samt vidareutveckla<br />

verksamheten, och i årets<br />

sista möte i december i Reso så<br />

fortsätter vi med detta arbete.<br />

Som mål är, att vi vill att föreningen<br />

skall bli ännu mera professionell...<br />

som första märken av detta<br />

ser man ju nu redan, att vi har<br />

gått ut med ”Call for Papers”, för<br />

att göra nästa årsdagar och föreläsningar<br />

ännu bättre. Samtidigt<br />

kommer vi ju att ha parallella föreläsningar,<br />

så att så många som<br />

möjligt alltid hittar någonting intressant<br />

och utbildande att gå och<br />

lyssna på.<br />

Men jag lovar – det här är bara<br />

en början till allt vi kommer att<br />

förbättra inom föreningen. Vi kommer<br />

att informera mer om det hela,<br />

så fort vi får någonting konkret<br />

till stånd.<br />

I väntan på nästa vår<br />

(jag är inte världens största vän av<br />

vintern)<br />

Dan-H. Långström<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 7/2012<br />

35

Verkostosaneerauksen<br />

haasteet esillä Hämeenlinnan<br />

koulutuspäivillä<br />

Kuntien Putkimestarit<br />

Kuntien Putkimestarit ry (KPM)<br />

on perustettu 1975 suomalaisten<br />

vesihuoltolaitosten vesi- ja<br />

viemäriverkostojen suunnittelu-,<br />

rakentamis-, rakennuttamis-,<br />

ylläpito- ja hankintatoiminnoista<br />

vastaavien henkilöiden<br />

yhteistoiminnan ja ammattitaidon<br />

kehittämiseksi.<br />

Varsinaisia jäseniä on runsaat<br />

300 ja kannattajajäseniä eli<br />

yritysjäseniä 83.<br />

Yhteystiedot:<br />

Puheenjohtaja Sami Sillstén,<br />

s-posti: sami.sillsten@hsy.fi<br />

puh. 050 466 9114<br />

Sihteeri, s-posti:<br />

anders.ostrom@turku.fi<br />

www.kuntienputkimestarit.fi<br />

Puheenjohtaja Sami Sillstén<br />

menossa avaamaan koulutuspäiviä.<br />

Kuntien Putkimestarit ry:n 37. koulutus- ja<br />

neuvottelupäivät pidettiin Hämeenlinnassa 10.–<br />

12.10. Hotelli Aulangossa kokoontui tällä kertaa<br />

lähes 150 yhdistyksen jäsentä. Yhdistyksen<br />

koulutuspäivien historiassa tämä oli kolmas kerta<br />

Hämeenlinnassa. Perinteiset koulutus- ja neuvottelupäivät<br />

järjestettiin ensimmäisen kerran<br />

1975. Vuodesta 1977 yhdistys on kokoontunut<br />

koulutus- ja neuvottelupäiville joka syksy.<br />

Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo toivotti<br />

yhdistyksen tervetulleeksi Hämeenlinnaan.<br />

Isosuo on toiminut myös Hämeenlinnan Seudun<br />

Vesi Oy:n (HS-Vesi) hallituksessa yhtiön perustamisesta<br />

lähtien. Hän painotti vesihuollon tärkeyttä<br />

yhtenä yhteiskunnan kriittisistä toiminnoista<br />

ja toivoi, että tulevilla koulutuspäivillä yhdistys<br />

keskittyisi ennakoivaan viestintään vesihuollon<br />

poikkeustilanteissa. Käytäväkeskusteluissa<br />

jäsenistö oli samaa mieltä, eli tästä tulemme<br />

viimeistään ensi syksynä keskustelemaan ja<br />

vertailemaan käytäntöjä.<br />

Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo toivotti<br />

putkimestarit tervetulleiksi Hämeenlinnaan.<br />

HS-Vesi investoi yhteysjohtoihin<br />

14 miljoonaa euroa<br />

HS-Veden toimitusjohtaja Timo Heinonen kertoi<br />

seudullisen vesihuoltolaitoksen terveisiä. Pienempien<br />

vesilaitosten yhdistäminen on omalla tavallaan<br />

tuonut vakautta vedenjakeluun. HS-Veden toimialueella<br />

on nyt 12 talousveden käsittelylaitosta tai varalaitosta.<br />

Yhteysjohtojen valmistumisen jälkeen vedenjakelu<br />

varmistuu huomattavasti. HS-Vesi tulee<br />

investoimaan yhteysjohtoihin lähivuosina 14 miljoonaa<br />

euroa.<br />

Viemäröinnin osalta seudullinen toimija tulee<br />

väistämättä huomaamaan, että viemäröinti on kuitenkin<br />

taloudellisinta keskittää eli siirtolinjoja kannattaa<br />

rakentaa. HS-Vesi sekä toimialueen asiakkaat<br />

ovat onnekkaassa asemassa, sillä alueella on paljon<br />

hyvää harjuvettä. Toisaalta harjuja tulee myös aktiivisesti<br />

suojella, ettei tilanne muutu peruuntumattomasti.<br />

Timo Heinonen kertoi lisäksi, miten haasteelliseksi<br />

verkostosaneeraus on todettu myös HS-Vedessä.<br />

Omien määritysten mukaan verkoston ikä ei saisi<br />

ylittää 50 vuotta. HS-Vedessä tämä tarkoittaisi nykyisen<br />

2,7 miljoonan saneerausbudjetin kasvattamista<br />

3,8 miljoonaan vuonna 2016 eli lähes 30 prosentin<br />

nousua.<br />

HSY kehittää verkostosaneerausta<br />

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän<br />

projektipäällikkö Raisa Kyrönseppä kertoi HSY:n<br />

VESA-projektista, jossa etsittiin vastausta kysymykseen,<br />

miksi saneeraamme verkostoja. Perustietona<br />

oli, että vuodessa pitäisi saneerata 100 kilometriä<br />

verkostoja mutta tällä hetkellä saneerataan vain<br />

35 kilometriä vuosittain. Siitä ainoastaan kolmasosa<br />

on vesijohtoja.<br />

Saneerausmäärät ovat merkittävästi kasvaneet,<br />

mutta tämä on näkynyt ainoastaan investointibudjetin<br />

kasvussa, ei henkilöresursseissa. Tällä hetkellä<br />

HSY:n verkostosaneerausbudjetti on 22 miljoonaa<br />

euroa, josta 10 miljoonaa on kadunparannusprojekteissa.<br />

VVY:n kehittämisohjelmassa on juuri todettu,<br />

että kansallisten saneerausvolyymien tulisi olla<br />

1,5–3-kertaisia nykyiseen nähden.<br />

VESA-projektissa löydettiin seuraavia saneerausprosessin<br />

pullonkauloja:<br />

Rahoituksen riittämättömyys<br />

Osaamisen puute sekä saneerauksen suunnittelussa<br />

että toteutuksessa<br />

36 <strong>Kuntatekniikka</strong> 7/2012

Veljesillallisella tavattiin vanhoja tuttuja, uusia putkimestareita sekä yhteistyökumppaneita.<br />

Kuntotietojen puutteellisuus etenkin<br />

vesijohdoista<br />

Yhteistyön kankeus kunnan katuyksikön<br />

kanssa<br />

Kokonaispalvelumallin puuttuminen<br />

saneerauksen toteutuksessa<br />

Tiedotuksen ja viestinnän vähäisyys<br />

Kyrönseppä kertoi myös havainnoista,<br />

jotka olivat organisaation sisällä herättäneet<br />

voimakasta keskustelua. Putkirikkojen hallinta<br />

on saneerauksessa tärkeää, mutta itse asiassa<br />

vuotokorjaus on niin halpaa, ettei sillä<br />

voi perustella saneerausta! Vuodosta aiheutuvilla<br />

riskeillä – sekä henkilö- sekä taloudellisilla<br />

riskeillä – voidaan kuitenkin perustella<br />

saneerausta. Myös viemärisaneerauksessa<br />

riskienhallinta on tärkeintä. Tosin suuri määrä<br />

vuotavia viemäreitä voi nostaa pumppauskustannukset<br />

niin suuriksi, että saneeraus on<br />

perusteltua.<br />

Saneerauksen onnistumista varten oli<br />

eräässä saneerauskohteessa toteutettu<br />

muun muassa systemaattista sameusmittausta<br />

ennen saneerausta ja tarkoitus on saneerauksen<br />

jälkeen mitata uudelleen. Mielenkiintoisempaa<br />

oli kuitenkin ollut alueen<br />

asiakaskyselyn tulos. Ennen toteutusta oli<br />

mittauksissa todettu veden olleen selkeästi<br />

sameampaa kuin ohjeet sallivat, mutta asiakkaiden<br />

mielestä veden laadussa ei ollut huomautettavaa!<br />

Huomiota henkilöstöön<br />

muutostilanteissa<br />

Timo Heinonen kertoi HS-Veden havainnoista<br />

kuntaliitoksissa ja kuntayhtymiä muodostettaessa.<br />

Henkilöstön osalta kyseessä on aina<br />

muutostilanteesta, ja näiden tilanteiden<br />

hallintaan on olemassa erilaisia oppaita ja<br />

ohjeita. Palkkaus on merkittävä kysymys yhdistymisissä,<br />

ja niiden yhteensovittamiselle<br />

on aina laadittava aikataulu. Auki olevat<br />

palkka-asiat vaivaavat henkilöstöä ja estävät<br />

aitoa yhdistymistä.<br />

Vesihuollon osalta on muutostilanteissa<br />

aina varmistettava varallaolo ja sen toimivuus<br />

kaikissa tilanteissa. Yhteistyökumppaneiden<br />

koulutustakaan ei saa unohtaa.<br />

Omistajakunnat ja niiden laitokset ovat edelleen<br />

tärkeitä yhteistyökumppaneita, mutta<br />

uuden organisaation toimintatavat yhtenäistyvät<br />

eli väistämättä muuttuvat, ja tämä<br />

edellyttää yhteistyökumppaneiden koulutusta.<br />

Muutostilanteiden henkilöstöhallinnassa<br />

auttaa työntekijästatuksen korottaminen<br />

ylöspäin. Henkilöstön täytyy tuntea itsensä<br />

tärkeäksi. Timo Heinonen kiteytti yhdistymisten<br />

kriittiset pisteet kolmeen asiaan: henkilöstö,<br />

henkilöstö ja henkilöstö.<br />

Heinonen muistutti osallistujia Kuntien<br />

Putkimestariyhdistyksen tärkeydestä. Aktiivihenkilöstön<br />

vähentyessä ammattilaisverkostot<br />

ovat korvaamattoman tärkeitä. Kunnallisella<br />

vesihuoltoalalla toimijoilla on yksi ylivoimainen<br />

vahvuus – me emme kilpaile keskenämme!<br />

Siksi verkostot ovat meille tärkeitä ja voivat<br />

tarjota merkittävää hyötyä työelämässä.<br />

Hulevesiopas hyötykäyttöön<br />

Tampereen Veden suunnittelupäällikkö Heidi<br />

Rauhamäki kertoi uudesta hulevesioppaasta.<br />

Oppaan laatimisen perusteina ovat olleet<br />

muun muassa Ilmatieteenlaitoksen havainnot:<br />

vuotuinen sademäärä on kasvanut edellisestä<br />

ohjeistuksesta 19 prosenttia ja suurin<br />

vuorokautinen sademäärä 20 prosenttia. Lisäksi<br />

on havaittu sateiden keskittyvän talvikauteen.<br />

Opas on laadittu palvelemaan kuntia,<br />

aluehallintoa, valtiota, kiinteistöjä ja yksityissektoria.<br />

Oppaassa on myös osio hulevesijärjestelmien<br />

kunnossapidosta. Hulevesijärjestelyjen<br />

hoitaminen osana kaavoitusta ja rakentamista<br />

on halvempaa kuin pelkän poisjohtamista<br />

varten rakennettavan suuren putkiverkon<br />

rakentaminen. Hulevesijärjestelyjen merkitys<br />

on kasvamassa. Tampereella suunnitellaan<br />

jopa hulevesilaitoksen perustamista.<br />

Hulevesiopas löytyy osoitteesta www.<br />

kunnat.net kirjoittamalla hakukenttään ”Hulevesiopas”.<br />

Turussa ePalaute-järjestelmä<br />

Turun vesilaitoksen vesihuoltoinsinööri Anders<br />

Öström kertoi kaupungin yhteisestä palautejärjestelmästä.<br />

Järjestelmä on rakennettu<br />

niin, että palaute ohjautuu lopuksi suunnitteluun<br />

ja päätöksentekoon toiminnan kehittämiseksi.<br />

Turussa on käytössä ns. ePalaute-järjestelmä,<br />

jota Öström esitteli osallistujille.<br />

Karttapohjaiseen järjestelmään on tulossa<br />

mobiilisovellus.<br />

Hallitukseen kaivataan vahvistusta<br />

Yhdistyksen virallinen syyskokous pidettiin<br />

torstaina 11.10. Yhdistyksen puheenjohtajaksi<br />

vuodelle 2012 valittiin edelleen istuva<br />

puheenjohtaja. Kiitän osallistujia luottamuksesta!<br />

Anders Öström ja Timo Kattilamäki<br />

luopuivat hallituspaikoistaan. Hallituksen uusiksi<br />

jäseniksi valittiin Kim Westerholm HS-<br />

Vedestä ja Kimmo Kiviranta Turun vesilaitokselta,<br />

mutta kokous ei löytänyt kolmatta<br />

uutta hallitusedustajaa. Kokouksessa sovittiin,<br />

että hallitus etsii uuden edustajan joko<br />

kevään tai ensi syksyn kokoukseen. Innokkaat<br />

voivat ilmoittautua puheenjohtajalle!<br />

Ilmoitusasioina kerrottiin, että yhdistyksen<br />

sihteeri on vaihtunut. Markku Ala-Kihniä<br />

HSY:stä on valittu yhdistyksen uudeksi<br />

sihteeriksi Öströmin tilalle. Lisäksi yhteisöjäsenet<br />

valitsivat uudeksi hallitusedustajakseen<br />

Jaani Rantalan Uponor Oyj:stä Jan Stenmanin<br />

luovuttua hallituspaikastaan.<br />

Tiimissä olemme kaikki samalla tasolla<br />

Koulutuspäivät päättyivät Tom Pöystin luentoon<br />

perjantaiaamuna. Pöysti piti kahden<br />

tunnin riemastuttavan esitelmän mielen eli<br />

itsetunnon vaikutuksesta elämäämme. Mieli<br />

vaikuttaa koko elämäämme, ja katkeruus on<br />

se kaikkein tappavin tauti. Miksi kiroamme<br />

aura-autoja edessämme, vaikka ne tekevät<br />

sitä tietä meille!<br />

Pöystin kokemusten ja näkemysten mukaan<br />

tiimi on tehokkain tapa tehdä töitä,<br />

kunhan muistamme, että tiimissä olemme<br />

kaikki samalla tasolla. Juuri niin kuin yhdistyksessä<br />

olemme ja toimimme!<br />

Yhdistys haluaa kiittää pitkäaikaisia aktiivijäseniään<br />

ansiokkaasta palveluksesta yhdistyksen<br />

puolesta.<br />

Arvoisat jäsenet, Kuopiossa nähdään<br />

lokakuussa 2013!<br />

Yhteisellä asialla – vesihuollon vuoksi<br />

Sami Sillstén<br />

puheenjohtaja<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 7/2012<br />

37

www.ukty.fi<br />

Uktyltä julkisuuteen<br />

kolme teesiä laadun<br />

parantamiseksi halleissa<br />

Uimahalli- ja kylpylätekninen<br />

yhdistys Ukty<br />

Yhdistyksen tarkoituksena<br />

on kehittää ja ylläpitää<br />

Suomen uimaloiden, uimahallien<br />

ja kylpylöiden toiminnallista<br />

ja teknistä tasoa ja<br />

toimia alan keskustelufoorumina.<br />

Yhdistyksen tärkeimpiä<br />

toimintamuotoja ovat vuosittaisen<br />

koulutus- ja keskustelutilaisuuden<br />

(Uimahalli- ja<br />

kylpyläpäivät) järjestäminen,<br />

jäsenistölle tarkoitetut keskustelu-<br />

ja koulutustilaisuudet<br />

sekä hallituksen työskentely.<br />

Yhdistyksessä on jäseniä<br />

noin 140.<br />

Yhteystiedot<br />

Internet: www.ukty.fi<br />

s-posti: ukty@ukty.fi<br />

Yhdistyksen puheenjohtaja<br />

Pertti Kärpänen<br />

pertti.karpanen@ukty.fi<br />

puh. 0400 205 296<br />

Yhdistyksen varapuheenjohtaja<br />

Jukka Vienonen<br />

jukka.vienonen@lohja.fi<br />

puh. 044 502 0120<br />

Yhdistyksen sihteeri<br />

Tapio Ala-Peijari<br />

tapio.ala-peijari@kolumbus.fi<br />

puh. 040 829 0068<br />

Uimahallien ja kylpylöiden laadusta käydään jatkuvaa<br />

keskustelua, samoin laadun parantamisesta. Laatuhan<br />

muodostuu niin suunnittelusta, rakentamisesta<br />

kuin ylläpidostakin. Hallit ovat käyttölaitoksia. Niiden<br />

tulee kestää kulutusta, ja niiden tarkoituksena on olla<br />

turvallisia ja viihtyisiä. Tämä asettaakin haasteita laitosten<br />

omistajille.<br />

Hygieniaturvallisuus on viime aikoina saanut ansaitsemaansa<br />

huomiota. Halleissa ei kuitenkaan ole mitään<br />

yhtä syytä, joka johtaisi huonoon hygieniatasoon.<br />

Tärkeimmät alueet hallien hygieniassa ovat vesi ja lattioiden<br />

toimivuus. Ei sovi unohtaa myöskään uimarin<br />

omaa hygieniakäyttäytymistä. Kunnollinen peseytyminen<br />

ennen altaaseen menoa takaa sen, että altaan vesi<br />

pysyy siltä osin hyvässä kunnossa.<br />

Rakentamisen laadusta puhutaan kyllä paljon, mutta<br />

mitään ei tunnu tapahtuvan. Ohjeistus on suhteellisen<br />

hyvällä pohjalla, mutta rakennuttajat ja rakentajat<br />

eivät riittävästi panosta siihen, että laatu paranisi. Pitäisikö<br />

niin rakennuttajien kuin tekijöidenkin koulutusta<br />

parantaa, vai onko suurin syy hankintalainsäädännön<br />

ohjeistuksissa?<br />

Urakoitsijoiden yhteistyön heikkous näkyy myös valitettavan<br />

usein työmailla. Nykyinen rakentaminen vaatii<br />

huomattavasti enemmän kokonaisuuksien hallintaa<br />

kuin aikaisemmin. Etenkin uimahallien ja kylpylöiden<br />

tapaisissa erikoiskohteissa kokonaisuuden hallinta<br />

korostuu.<br />

Uktyltä avoin kirje laadun parantamiseksi<br />

Yhdistyksemme on laittanut oman kortensa kekoon lähettämällä<br />

julkisuuteen avoimen kirjeen, jossa yritämme<br />

vaikuttaa kolmeen erittäin tärkeään asiaan laadun<br />

parantamiseksi halleissa:<br />

Märkien tilojen lattiakallistukset ei saa<br />

muodostua lammikoita (nollatoleranssi).<br />

Lattiamateriaalien väärä valinta lattiat ovat<br />

liukkaita tai repivät jalkapohjia.<br />

Saunojen klinkkeripintaiset lauteet ovat erittäin<br />

vaarallisia ja epämiellyttäviä käyttää etenkin vanhuksille<br />

ja huonojalkaisille.<br />

Se, miten tällainen avoin kirje tulee julkisuuteen ja<br />

puree kenttään, nähdään myöhemmin. Yhdistyksessämme<br />

todettiin, että jotain pitää tehdä laadun parantamiseksi.<br />

Katsotaan, tehoaako tämä tapa.<br />

Uusia selvityksiä käynnistynyt<br />

Syksyllä on lähtenyt pari uutta selvitystä OKM:n tuella<br />

käyntiin. Niissä Uktykin on taustalla mukana. Toinen on<br />

Uimahallien ja kylpylöiden laatoitusopas, jonka tekijöinä<br />

on Vahanen-yhtiöiden johdolla maan parhaita ammattilaisia.<br />

Oppaan odotetaan tuovan selvää parannusta<br />

laatoituksiin halleissa.<br />

Toinen tutkimus, jota tekee Tampereen teknillinen<br />

yliopisto, on jatkoa aikaisemmin tehtyyn liukkaustutkimukseen.<br />

Siinä selvitetään eri mittauslaitteiston yhteensopivuutta<br />

ja liukkausarvojen määrittämistä. Liukkaustutkimuksen<br />

kitkan raja-arvot hyvälle lattialle ovat 0,7:n<br />

ja 0,8:n välillä.<br />

Saksan-matkan antia tulossa nettisivuillemme<br />

Lokakuun alussa matkasi 20 Uktyn opinhaluista jäsentä<br />

koulutus- ja messumatkalle Saksaan Neu-Ulmiin ja<br />

Stuttgartiin, missä pidettiin InterBad-messut. Neu-Ulmissa<br />

tutustuttiin Donaubad Wonnemarin uimalaitokseen.<br />

Samassa yhteydessä oli myös jäähalli, jonka tuottamaa<br />

energiaa hyödynnettiin uimalaitoksessa.<br />

InterBad-messujen lisäksi tutustuttiin kahteen Stuttgartin<br />

kylpylään, joista toinen oli vanhempi ja toinen<br />

uudempi. Uudempi oli tarkoitettu etupäässä aikuisväestön<br />

rentoutumispaikaksi, ja sen erikoisuutena oli 10<br />

erillistä saunaa. Matkakertomuksen tulemme laittamaan<br />

aikanaan kotisivuillemme. Siellä voi tarkemmin<br />

tutustua matkan antiin.<br />

Yllätysohjelma uimahalli- ja kylpyläpäivillä<br />

Tätä lukiessanne olette jo saaneet 2013 uimahalli- ja<br />

kylpyläpäivien esitteet, ohjelman ja ilmoittautumislomakkeet.<br />

Niistä huomaatte, että ohjelma on jälleen<br />

kerran hyvin monipuolinen. Kannattaa ilmoittautua päiville<br />

mahdollisimman nopeasti, että pääsee mukaan.<br />

Osanottajamäärä on rajallinen, ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.<br />

20-vuotisen toiminnan kunniaksi<br />

järjestäjät ovat valmistautuneet yllätysohjelmaan,<br />

joten toimi nopeasti.<br />

Lopuksi haluan vielä muistuttaa niitä jäseniä, jotka<br />

eivät ole muistaneet velvoitettaan yhdistystämme kohtaan:<br />

jäsenmaksu tulisi maksaa. Tietojemme mukaan<br />

on vielä muutamia, jotka eivät ole asiaa hoitaneet.<br />

Muistathan, että vuodenvaihteessa hallitus poistaa jäsenluettelosta<br />

jäsenet, jotka ovat jättäneet jäsenmaksunsa<br />

maksamatta.<br />

Pikkujoulua odotellessa,<br />

terveisin<br />

Pertti Kärpänen<br />

puheenjohtaja<br />

38 <strong>Kuntatekniikka</strong> 7/2012

HS-Veden vuonna 2007 valmistunut toimitalo on Paroistentiellä Hämeenlinnassa.<br />

Etualalla Hämeenlinnan vesilaitoksen ensimmäisen vedenottamon entisöity<br />

pumppukoppi sadan vuoden takaa.<br />

HS-Vesi laajeni yli maakuntarajan<br />

Seppo Isosalo<br />

14 miljoonan euron siirtolinjojen<br />

rakentaminen alkaa ensi keväänä<br />

Vuonna 2001 kuntien yhteisenä täyden palvelun vesihuoltoyhtiönä toimintansa<br />

aloittanut Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy (HS-Vesi) laajeni vuoden<br />

alussa Pirkanmaan puolelle, kun Akaan kaupunki liittyi yhtiön osakkaaksi.<br />

Hämeenlinnan seudun kuntaliitosten myötä uuden Hämeenlinnan ja Hattulan<br />

kahden kunnan yhtiö sai paitsi yli 3 900 liittynyttä kiinteistöä uusiksi<br />

asiakkaiksi, myös lähes 500 kilometriä vesijohtoja sekä jäte- ja hulevesiviemäreitä.<br />

TEKSTI Paavo Taipale<br />

Sekä vanhat osakkaat että<br />

Akaa näkevät laajenemisen tarjoamat<br />

hyödyt. Uuden osakkaan<br />

myötä vauhdittui yhtiön historian<br />

suurimman investoinnin valmistelu,<br />

kun Akaan Toijalan ja<br />

Hämeenlinnan välisen siirtolinjan<br />

suunnittelu pyörähti käyntiin.<br />

Tämän vuoden lopulla on määrä<br />

valmistua rakennussuunnitelmat<br />

linjan eteläosasta Hämeenlinnasta<br />

Iittalaan. Kuokan pitäisi upota<br />

maahan ensi keväänä lumien<br />

sulaessa ja veden Hämeenlinnasta<br />

Toijalaan odotetaan virtaavan<br />

uutta putkea pitkin vuoden 2014<br />

loppupuolella.<br />

– Keskeisenä perusteena<br />

hankkeen käynnistämiselle on ollut<br />

parempilaatuisen talousveden<br />

saaminen Akaaseen. Matkan varrella<br />

oleva Iittalan taajama saa samalla<br />

toisen vesilähteen, HS-Veden<br />

kehityspäällikkö Jukka Sandelin<br />

kertoo.<br />

Hankkeessa rakennetaan myös<br />

siirtoviemäri, jolla optimoidaan<br />

HS-Veden toimialueen jäteveden<br />

puhdistuskapasiteettia. Kalvolassa<br />

olevan jätevedenpuhdistamon<br />

ympäristölupa päättyy ja pääosin<br />

jätevedet johdetaan jatkossa jokunen<br />

vuosi sitten saneeratulle<br />

Akaan Toijalan puhdistamolle.<br />

– Osalle matkaa rakennetaan<br />

myös raakavesijohtoa, jotta Iittalan<br />

taajamaan saadaan uutta raakavettä.<br />

Akaan vesihuoltoon<br />

varmuutta<br />

Akaa ottaa tällä hetkellä vettä<br />

Valkeakosken Mallasvedestä jo<br />

parikymmentä vuotta sitten toteutetun<br />

VaToViLe-linjan kautta<br />

(Valkeakoski-Toijala-Viiala-Lempäälä).<br />

Akaan tavoitteena on jatkossa<br />

käyttää pääasiallisesti Hämeenlinnasta<br />

ja Hattulasta saatavaa<br />

vettä.<br />

– Luonnollisesti se vaatii neuvottelut<br />

nykyisen vedentoimitussopimuksen<br />

muiden osapuolten<br />

kanssa, eikä venttiiliä Valkeakosken<br />

suuntaan ole tarkoitus päästää<br />

ruostumaan, Sandelin vakuuttaa.<br />

40 <strong>Kuntatekniikka</strong> 7/2012

VESIHUOLTO<br />

Uusi linja tarjoaa myös eräille<br />

Valkeakosken reuna-alueen taajamille<br />

mahdollisuuden liittymiseen,<br />

mutta se ei toimi Valkeakosken<br />

varavesilähteenä. Tämä olisi<br />

edellyttänyt selvästi suurempaa<br />

putkikokoa.<br />

Akaan on ollut tarkoitus saada<br />

vettä Tampereen seudun Tavase-tekopohjavesihankkeen<br />

myötä<br />

pohjoisesta. Tuo hanke on valituskierteen<br />

vuoksi viivästynyt,<br />

eikä se Sandelinin mukaan toteutuessaankaan<br />

tarjoaisi toista<br />

vesilähdettä, sillä Tavasen tekopohjavesi<br />

virtaisi samassa putkessa<br />

kuin Akaan nykyisin käyttämä<br />

vesi.<br />

– Tämä tosiasia osaltaan edesauttoi<br />

myös Akaan liittymistä<br />

HS-Veden osakkaaksi.<br />

HS-Veden kehityspäällikkö Jukka Sandelin aistii historian siipien havinaa yhtiön toimitalon sisääntuloaulaa<br />

vartioivan yli 100-vuotiaan mäntäpumpun äärellä.<br />

Rahoitustukea Akaasta<br />

ja valtiolta<br />

Pirkanmaan ely-keskus on varannut<br />

hankkeelle 1,3 miljoonan<br />

euron tuen maa- ja metsätalousministeriön<br />

vesihuollon tukemiseen<br />

tarkoitetuista varoista.<br />

Akaan kaupunki puolestaan rahoittaa<br />

hanketta erikseen noin<br />

kahdella ja puolella miljoonalla.<br />

Tuesta laadittiin erillinen sopimus,<br />

kun Akaa liittyi HS-Veden<br />

osakkaaksi.<br />

– Tämä on selvästi HS-Veden<br />

historian suurin investointi, jonka<br />

takaisinmaksuaika on pitkä.<br />

Hanke yli kaksinkertaistaa yhtiön<br />

vuotuisen investointitason pa-<br />

Paavo Taipale<br />

2012 Syyskampanja<br />

Yksi kone, monta työtä<br />

Avant 528<br />

18.950 alv 0%<br />

<br />

Avantin laaja ja monipuolinen mallivaikoima kiinteistönhoitoon - kuusi<br />

mallisarjaa ja yli 100 työlaitetta. Uudistuneessa DLX-ohjaamossa<br />

suunnittelun lähtökohtana on ollut kuljettajan työolosuhteiden ja<br />

ergonomian parantaminen. DLX-ohjaamo on suunniteltu ympärivuotiseen<br />

ammattikäyttöön vaativissakin olosuhteissa. Ohjaamon leveyttä on lisätty,<br />

mikä antaa ohjaamoon mukavasti lisätilaa ja osaltaan parantaa kuljettajan<br />

työskentelyolosuhteita. Lisävarusteina DLX-ohjaamoon saa nyt monen<br />

kuljettajan toiveena olleen ilmastoinnin sekä ilmajousitetun istuimen.<br />

Sisältää työtehopaketin:<br />

Teleskooppipuomi, puomin vakaaja, lohkolämmitin,<br />

ajon vapautus venttiili, työvalosarja<br />

Kampanja aika 11.10. - 31.12.2012<br />

Ylötie 1<br />

33470 YLÖJÄRVI<br />

Puh. (03) 347 8800<br />

Mallivalikoima<br />

alkaen:<br />

10.593 € alv 0%.<br />

www.avanttecno.com<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 7/2012<br />

41

iksi vuodeksi. Osapuolet pitivät<br />

perusteltuna kaupungin erillisrahoitusta,<br />

jotta hankkeen toteutus<br />

varmistuisi, Jukka Sandelin huomauttaa.<br />

Vesimaksuihin aiheutuvista<br />

korotuspaineista ei ole juuri<br />

keskusteltu, koska uuden<br />

linjan myötä ostoveden tarve<br />

Valkeakoskelta poistuu. Hankkeen<br />

edut nähdään linjan molemmissa<br />

päissä.<br />

Molemmilta osapuolilta<br />

lisäarvoa yhteistyöhön<br />

Toijalan puhdistamo Akaassa saneerattiin<br />

reilut viisi vuotta sitten<br />

ja se vastaa jatkossa neljän taajaman<br />

jätevesien puhdistamisesta.<br />

Akaan vesijohtoverkostoja on<br />

myös viime vuosina saneerattu<br />

kohtalaisesti. Tämä helpotti neuvotteluja<br />

yhtiön osakkuudesta.<br />

– Hämeenlinnalla sattui olemaan<br />

hyvää vettä tarjolla ja<br />

Akaassa puhdistamokapasiteettia<br />

vapaana saneerauksen jälkeen.<br />

Lähtökohta yhteistyön tiivistämisneuvotteluille<br />

oli hyvä.<br />

Nyt Hämeenlinnan puhdistamolla<br />

on edelleen kapasiteettia kaupungin<br />

kasvua varten.<br />

Akaassa verkostosaneerausten<br />

jälkeen esimerkiksi laskuttamattoman<br />

veden osuus on laskenut<br />

neljässä vuodessa yli 25 prosentista<br />

15 prosentin tienoille.<br />

Hämeenlinnassa osuus on ollut<br />

15-20 prosenttia.<br />

Kaiken kaikkiaan Sandelin arvioi<br />

Akaan liittymisen HS-Veden<br />

osakkaaksi ja uuden johtolinjan<br />

suunnittelun sujuneen odotettua<br />

paremmin.<br />

– Johtolinjan varrella on puolisentoistasataa<br />

maanomistajaa,<br />

joiden kanssa linjauksesta ja rakennustyönaikaisista<br />

järjestelyistä<br />

on neuvoteltu. Erään pehmeikön<br />

edellyttämä lähes miljoonan<br />

euron tuentaratkaisu kilometrin<br />

matkalle vältettiin muuttamalla<br />

linjausta. Linjalle osuu myös yksi<br />

neljän kilometrin vesistöalitus<br />

Iittalan pohjoispuolella, Sandelin<br />

selostaa.<br />

Kaikki seudun kunnat pitävät<br />

valittua linjausta Mt 130:n vieres-<br />

sä oikeana ja katsovat sen tarjoavan<br />

hyvät mahdollisuudet myös<br />

elinkeinojen kehittymiseen. Hämeenlinna-Iittala<br />

–osuuden tarkesuunnittelun<br />

on määrä valmistua<br />

marraskuun alkuun mennessä.<br />

Tarjouskilpailu tämän osuuden<br />

rakentamisesta järjestettäneen<br />

heti alkuvuodesta 2013.<br />

Kaivamaan on tarkoitus päästä<br />

keväällä.<br />

– wHankkeen koko ylittää julkisten<br />

hankintojen EU-kynnysarvon.<br />

Linjaa rakennetaan maatalous-<br />

ja metsäalueilla, jotka aiheuttavat<br />

aina jonkinlaista sovittelua<br />

rakentamisen aikana. Hanke<br />

on alustavasti päätetty jakaa neljään<br />

osaurakkaan, jotka ovat suurin<br />

piirtein yhtä suuria.<br />

Modernia tekniikkaa hankkeessa<br />

edustaa osa jätevesipumppaamoista,<br />

jotka ovat<br />

niin sanottuja hybridipumppaamoja.<br />

Ne toimivat samanaikaisesti<br />

sekä paineenkorotuspumppaamona<br />

että perinteisenä<br />

säiliöllä varustettuna pumppaamona.<br />

<br />

Saila Kallioinen<br />

Akaa läh<br />

HS-Vede<br />

Akaa päätti liittyä HS-<br />

Veden osakkaaksi vuosi<br />

sitten. Myös muita<br />

vaihtoehtoja yhteistyön<br />

syventämiseksi<br />

pohdittiin. Yhtiön osakkuus<br />

vakuutti kuitenkin<br />

päättäjät ja ratkaisulla<br />

oli vahva valtuuston<br />

tuki.<br />

TEKSTI ja KUVA Paavo Taipale<br />

HS-VESI OY:N TUNNUSLUKUJA<br />

2011<br />

Veden myynti 4,1 milj. m 3<br />

Liittymissopimukset 13 800<br />

Vesijohtoverkoston pituus 846 km<br />

Jätevesiviemäriverkoston pituus 718 km<br />

Sadevesiviemäriverkoston pituus 288 km<br />

Pohjavedenkäsittelylaitoksia 12<br />

Jätevedenpuhdistamoita 3<br />

Liikevaihto<br />

13,8 milj. euroa<br />

Henkilöstö 48<br />

Verkostoinvestoinnit 4,1 miljoonaa euroa,<br />

josta saneerausinvestointeja 2,6 milj. euroa<br />

Puhdistetun jäteveden määrä 9,2 milj. m 3<br />

HHIT-LINJAN RAKENTAMISHANKE<br />

Johtolinjan kokonaispituus on noin 37 kilometriä,<br />

jossa yhteensä noin 120 kilometriä putkea<br />

Seitsemän jätevedenpumppaamoa, kolme veden<br />

paineenkorotuspumppaamoa ja yksi vedenhankintakaivo<br />

Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 14,1<br />

2012 (AKAA OSAKKAANA)<br />

4,8 miljoonaa m 3<br />

17 700<br />

1 066 km<br />

931 km<br />

335 km<br />

12<br />

4<br />

17,3 milj. euroa (budjetoitu)<br />

60<br />

Kokonaisinvestoinnit noin 6,7 milj. euroa<br />

miljoonaa euroa, josta valtion rahoitusta 1,3 miljoonaa<br />

euroa<br />

Akaan kaupungin rahoitusosuus on noin 2,5 ja<br />

HS-Veden 10,3 miljoonaa euroa<br />

Rakennustyöt alkavat keväällä 2013 ja hanke<br />

valmistuu vuoden 2014 lopulla<br />

Edustajakseen yhtiön hallitukseen<br />

kaupunki valitsi tekniikan<br />

lisensiaatti Saila Kallioisen<br />

(sd.), joka on pitkän linjan akaalainen<br />

kuntapoliitikko. Kallioista<br />

voi pitää täsmävalintana vesihuoltoyhtiön<br />

hallitukseen, sillä<br />

hänellä on parinkymmenen<br />

vuoden kuntapoliitikkokokemuksen<br />

lisäksi vankka vesihuoltoalan<br />

ammattiosaaminen. Päivätyönään<br />

Kallioinen hoitaa kehittämispäällikön<br />

virkaa Tampereen<br />

teknillisen yliopiston kemian ja<br />

biotekniikan laitoksella.<br />

Akaalla on viime vuosilta takanaan<br />

kaksi eri kuntaliitosta. Molemmat<br />

tehtiin kesken vaalikauden.<br />

Vuonna 2007 Toijala ja Viiala<br />

lakkautettiin ja muodostettiin uusi<br />

Akaan kaupunki. Vuonna 2011 Kylmäkosken<br />

kunta liittyi Akaaseen.<br />

Selvitysten suosta<br />

yhtiön osakkaaksi<br />

Vuosituhannen alkuvuosina Akaassa<br />

ja sen edeltäjissä Toijalassa ja Viialassa<br />

tehtiin useita selvityksiä, joissa<br />

oli esillä myös entistä tiiviimpi<br />

vesihuoltoyhteistyö Valkeakosken<br />

kanssa. Ne kuitenkin kariutuivat<br />

42 <strong>Kuntatekniikka</strong> 7/2012

VESIHUOLTO<br />

ajaa akaalaisena yhtiön etua<br />

es yksimielisenä<br />

n osakkaaksi<br />

Akaan kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja, tekniikan lisensiaatti<br />

Saila Kallioinen on edustanut Akaata HS Veden hallituksessa<br />

kaupungin liityttyä yhtiön osakkaaksi tämän vuoden alussa.<br />

jo ennen kuntaliitosta. Jonkin aikaa<br />

Akaa sinnitteli vesihuollossa<br />

omillaan, mutta pian selvisi, että<br />

yhteistyöhön on hakeuduttava.<br />

Tällöin Hämeenlinnan suunta<br />

nousi vahvana keskusteluun.<br />

Muun muassa operointiyhteistyötä<br />

HS Veden kanssa pohdittiin,<br />

mutta osakkuus yhtiössä arvioitiin<br />

kuitenkin parhaimmaksi<br />

yhteistyömuodoksi.<br />

– Tärkein peruste oli huoltovarmuus.<br />

Halusimme hyvän varavesilähteen<br />

koko Akaaseen. Aiemmin<br />

vain Viialan taajamalla oli<br />

varavesiyhteys Lempäälän ja Vesilahden<br />

suuntaan, Saila Kallioinen<br />

kertoo.<br />

Maakuntarajan ylittävä vesihuoltoyhteistyö<br />

on ollut viime<br />

vuodet myös maakuntaliittojen<br />

agendalla niin Hämeessä kuin<br />

Pirkanmaallakin. Tavoitteena on<br />

ollut saada hanke valtion tuen<br />

piiriin. Myöhemmin yhteistyötarkasteluun<br />

nousi myös Kalvolan<br />

jätevesien johtamisen suunta.<br />

– Tässä hankkeessa saadaan<br />

kaksi kärpästä yhdellä iskulla.<br />

Kun olimme ehtineet saneerata<br />

oman puhdistamomme, meillä<br />

oli yhtiöön jotakin vietävääkin.<br />

Kallioinen sanoo Akaan pienen<br />

vesihuolto-organisaation olleen<br />

myös varsin haavoittuvainen<br />

ja vesihuoltolaitoksen talous oli<br />

juuri ja juuri tasapainossa.<br />

– Yhtiöön liittymisen yhteydessä<br />

yhdeksän kaupungin vesihuoltolaitoksen<br />

työntekijää siirtyi<br />

HS-Veden palvelukseen ja kaksi<br />

jäi omasta tahdostaan Akaan kaupungin<br />

palvelukseen. Heidänkin<br />

työpanos myydään vesihuoltoyhtiölle,<br />

Saila Kallioinen selostaa.<br />

Hattulan kokemukset yhtiön<br />

kanssa toimimisesta ovat rohkaisseet<br />

akaalaisia. Vesihuollon ja katuverkon<br />

saneerauksia on onnistuttu<br />

toteuttamaan samanaikaisesti,<br />

jolloin kustannukset alenevat<br />

ja haitta asukkaille vähenee.<br />

– Alustavasti on sovittu, että<br />

HS-Vesi kuvaa johtoverkostomme<br />

varsin kattavasti. Näin voimme<br />

priorisoida verkostosaneerauksia<br />

ja sovittaa ne yhteen katusaneerausten<br />

kanssa. Tavoitteena<br />

on pitkäjänteinen saneerausohjelma.<br />

Maltillisia maksumuutoksia<br />

HS-Veden osakkuuden myötä vesihuollon<br />

käyttömaksut Akaassa<br />

yhtenäistettiin yhtiön maksujen<br />

kanssa. Tuloksena osa maksuista<br />

nousi ja osa laski, joten maksumuutokset<br />

eivät aiheuttaneet erityisempää<br />

keskustelua.<br />

– Jos verrataan HS-Veden<br />

maksutasoa maan keskiarvoihin,<br />

yhtiö on jonkin verran keskiarvon<br />

alapuolella. Yhtiön hallituksessa<br />

on nyt puhuttu liittymismaksukäytäntöjen<br />

harmonisoinnista,<br />

sillä se on vielä tekemättä.<br />

Liittymismaksuista keskusteltiin<br />

värikkäästi Akaassa kuntaliitoksen<br />

jälkeen. Asiaa varten perustettiin<br />

jopa työryhmä.<br />

– Lopulta päädyttiin siihen,<br />

että liittymismaksu peritään kerralla<br />

tontin koko kaavanmukaisen<br />

rakennusoikeuden osalta. Tätä<br />

käytäntöä ollaan nyt harkitsemassa<br />

myös HS-Veden muiden<br />

osakaskuntien osalta, Kallioinen<br />

sanoo.<br />

Eräiden vanhojen kiinteistöjen<br />

osalta sovellettiin maksujen<br />

kohtuullistamista. Tällä poistettiin<br />

epäluuloja varsinkin vanhusten<br />

asuttamien vanhoilla suurilla<br />

tonteilla sijaitsevien pientalojen<br />

osalta.<br />

Yhtiön asialla hallituksessa<br />

HS-Veden hallitus kokoontuu<br />

lähes kuukausittain. Hallituksen<br />

työskentely on asiallista eikä<br />

äänestyksiä ole tarvittu.<br />

– Kun olen yhtiön hallituksessa,<br />

niin ajan yhtiön etua. Tottakai<br />

kuuntelen kunnan näkemyksiä.<br />

Ehkä tänä vuonna ei ole ollut<br />

myöskään sellaisia asioita, jotka<br />

olisivat erityisesti ruokkineet kyläpolitikointia.<br />

HS-Vesi on hyvin hoidettu<br />

yhtiö. Organisaatiota on uudistettu<br />

ja Ahveniston vedenkäsittelylaitoksen<br />

perusparannus alkaa<br />

2013. Yhtiö hoitaa hyvin asiakassuhteitaan<br />

ja tekee sidosryhmäyhteistyötä.<br />

Ratkaisuja pyritään<br />

hakemaan neuvotellen ja<br />

vastakkainasetteluja välttäen.<br />

Saila Kallioisen mielestä poliittisen<br />

johdon toimintaperiaatteet<br />

ovat terveitä myös maakuntaliitossa,<br />

jonka hallituksessa hän<br />

istuu nyt toista kautta.<br />

– Entinen maakuntajohtaja<br />

sanoi aikanaan, ettei maakuntahallitus<br />

ole pöytä, jossa ajetaan<br />

pelkästään oman kunnan etua,<br />

vaan on nähtävä koko maakunnan<br />

etu. Tämä on mielestäni<br />

toiminut hyvin.<br />

Toiveena uudistusrauha<br />

Kallioisella riittää päätoimen ja<br />

perhe-elämän ohella aikaa myös<br />

kunnallisiin luottamustehtäviin.<br />

Tällä hetkellä hän toimii kaupunginvaltuuston<br />

varapuheenjohtajan<br />

tehtävän lisäksi Pirkanmaan<br />

maakuntahallituksessa, maakunnan<br />

yhteistyöryhmä MYR:issä sekä<br />

Euroopan aluekehitysrahaston<br />

(EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston<br />

(ESR) Länsi-Suomen alueen<br />

seurantakomiteassa. Kuntaalan<br />

uudistajille hän olisi toivonut<br />

työrauhaa.<br />

– Toiveenani oli, että tuoreet<br />

kuntaliitokset ja rakenneuudistukset<br />

olisivat tuoneet meille hetken<br />

rauhan. Nyt pitänee tehdä pakkoselvitys<br />

ainakin Urjalan kanssa,<br />

Saila Kallioinen harmittelee.<br />

Valkeakoski on Etelä-Pirkanmaan<br />

kunnista ainoa, joka täyttää<br />

maan hallituksen hyväksymät<br />

vahvan peruskunnan kriteerit.<br />

Akaalla on nykyisin yhteistyötä<br />

Valkeakosken suuntaan muun<br />

muassa ympäristöterveydenhuollossa,<br />

tietohallinnossa ja elinkeinokehityksessä.<br />

Sosiaali- ja terveydenhuollossa<br />

yhteistyötä tehdään<br />

Urjalan kanssa. <br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 7/2012<br />

43

Elintarviketeollisuus on monelle vesilaitokselle tärkeä asiakas.<br />

Kuvassa Valio Oy:n Seinäjoen rasvatehtaan vuonna 2010<br />

valmistuneen laajennusosan pesukeskus.<br />

Valio Oy<br />

Vesihuoltolaitoksen ja elintarvikeyrityksen<br />

välinen säännöllinen yhteydenpito on tärkeää<br />

Toimiva yhteistyö takaa<br />

veden laadun ja määrän<br />

Elintarviketeollisuuden yritysten ja vesihuoltolaitosten<br />

välinen yhteistyö toimii parhaiten, kun osapuolten<br />

keskinäinen kommunikointi on kunnossa. Hyvä<br />

yhteydenpito kehittää ja parantaa asiakassuhdetta<br />

ja -tyytyväisyyttä. Elintarviketeollisuuden ja vesihuoltolaitoksen<br />

välisestä asiakassuhteesta on valmisteilla<br />

opas ministeriöiden ja alan etujärjestöjen<br />

yhteistyönä. Se valmistuu lähikuukausien aikana.<br />

Elisa Fagerström DI<br />

Aalto-yliopisto<br />

Teknillinen korkeakoulu<br />

elisa.fagerstrom@aalto.fi<br />

Elintarviketeollisuus on merkittävä<br />

vesihuoltopalveluiden<br />

käyttäjäsektori, joka voi olla joidenkin<br />

vesihuoltolaitosten suu-<br />

rin asiakas. Elintarviketeollisuuden<br />

käyttämä vesi luokitellaan<br />

talousvedeksi, jolloin teollisuuden<br />

tuotannossa käytettävän veden<br />

tulee olla talousvesiasetuksen<br />

mukaista. Elintarvikelain mukaan<br />

tuotantoyksiköiden tulee huolehtia,<br />

että elintarvikkeista ei aiheudu<br />

terveydelle haittaa. Elintarvikeyrityksen<br />

tulee siis aina olla tietoinen<br />

toiminnassa käytettävän veden<br />

laadusta sekä siitä, miten veden<br />

laadun muutokset vaikuttavat<br />

tuotettavaan elintarvikkeeseen.<br />

Vesihuoltopalvelujen talousvesihäiriöt<br />

jaotellaan laatu- ja<br />

määrähäiriöihin. Laatuhäiriöllä<br />

tarkoitetaan tilannetta, jossa talousvedelle<br />

asetetut laatuvaatimukset<br />

eivät täyty. Talousveden<br />

määrähäiriöitä taas ovat joko veden<br />

riittämättömyys tai täydellinen<br />

vedenjakelukatkos. Laatuja<br />

määrävaatimusten täyttäminen<br />

on pääsääntöisesti kiinteistön vesijohdon<br />

liittämiskohtaan asti vesihuoltolaitoksen<br />

vastuulla ja liittämiskohdasta<br />

eteenpäin elintarvikeyrityksen<br />

omalla vastuulla.<br />

Häiriöt voivat aiheuttaa<br />

terveydelle vaaraa<br />

Yleinen vesihuoltopalveluiden<br />

häiriötilanne on putkiston korjaamisesta<br />

aiheutunut painevaihtelu,<br />

joka aiheuttaa verkostosakkojen<br />

irtoamista. Verkostosta irronnut<br />

sakka ei yleisesti ole terveydelle<br />

vaarallista, mutta se voi aiheuttaa<br />

elintarvikeprosessissa väri-<br />

ja makuhaittoja, vaikutuksia<br />

entsymaattisiin prosesseihin sekä<br />

suodattimien tukkeutumista.<br />

Yleisesti vesihuoltolaitoksen<br />

tulee ilmoittaa tulevista putkitöistä,<br />

jolloin elintarviketeollisuudella<br />

on aikaa varautua tulevaan<br />

häiriöön. Suodattimien<br />

käyttö on erityisen tärkeää sakoista<br />

johtuvien häiriöiden ehkäisyssä.<br />

44 <strong>Kuntatekniikka</strong> 7/2012

VESIHUOLTO<br />

Vesihuollon häiriötilanteet<br />

voivat aiheuttaa merkittäviä kustannuksia<br />

sekä jossain tapauksissa<br />

myös terveydelle haitallisia<br />

vaikutuksia, minkä johdosta häiriötilanteiden<br />

ennaltaehkäisy on<br />

tärkeää. Elintarvikeyritysten ja<br />

vesihuoltolaitosten tulisi yhdessä<br />

tunnistaa riskit sekä niiden<br />

todennäköisyydet ja tämän perusteella<br />

määritellä kriittiset pisteet,<br />

joissa talousveden laatua tulee<br />

seurata, sekä laatuparametrit,<br />

joita tulee seurata.<br />

Mahdollisten häiriötilanteiden<br />

haittojen ehkäisyyn kuuluu<br />

kummankin osapuolen varautuminen<br />

talousveden laatu- ja määräpoikkeamiin,<br />

eli osapuolilla tulisi<br />

olla käytössä tai valmiudessa<br />

vaadittavat toimenpiteet talousveden<br />

laadun ylläpitämiseksi.<br />

Vedenpuhdistustekniikkana<br />

elintarvikeyrityksillä on suositeltavaa<br />

olla tuotteeseen menevän veden<br />

suodatus ja tilanteesta riippuen<br />

myös ultraviolettidesinfiointi.<br />

Vedenpuhdistustekniikka voi kuitenkin<br />

olla kustannuksiltaan huomattavaa<br />

eli eri tekniikoita harkittaessa<br />

tulee ottaa huomioon yrityksen<br />

koko ja riskiluokitus.<br />

Häiriöiden vastuista<br />

laadittava sopimus<br />

Vesihuollon häiriöiden vastuista<br />

ja muista yhteistoiminnan puitteista<br />

tulee laatia erillinen sopimus<br />

niissä tilanteissa, joissa sopimusosapuolena<br />

oleva elintarvikeyritys<br />

ei kuulu vesihuoltolain<br />

soveltamisalan piiriin eikä sopimusta<br />

ole tarkoituksenmukaista<br />

tehdä samalle pohjalle, jota käytetään<br />

asutuksen vesihuollossa.<br />

Vesihuoltolain soveltamisalaan<br />

kuuluvat vesihuoltolain 2<br />

§:n mukaan asutus ja siihen rinnastettava<br />

elinkeino- ja vapaaajantoiminta.<br />

Tilanteissa, joissa<br />

yritys ei kuulu vesihuoltolain soveltamisalan<br />

piiriin, ei sovelleta<br />

lain mukaisia kohtia esimerkiksi<br />

virheestä, hinnanalennuksesta tai<br />

vahingonkorvauksesta.<br />

Asiakassuhteen toimivuuden<br />

kannalta sopimuksessa tulisi<br />

määritellä vähintään talousveden<br />

laatu ja määrä, vahingonkorvausvelvollisuus<br />

sekä ilmoitusvelvollisuus<br />

häiriöistä ja muista vesihuoltopalveluihin<br />

vaikuttavista<br />

asioista.<br />

Kokonaisuudessaan sopimuksessa<br />

tulisi tapauksesta riippuen<br />

olla määritelty veden laatu<br />

ja määrä (paine), seurantatietojen<br />

jakaminen, vesihuollon maksut,<br />

säännöllinen yhteistoiminta,<br />

riskienhallinta, erityistilannetoiminta<br />

ja tiedotusvelvollisuus, vesihuollon<br />

keskeyttäminen ja vahingonkorvausvelvollisuus.<br />

Erillissopimukseen tulisi<br />

siis sisällyttää esimerkiksi kohta<br />

vesihuollon maksuista, jotka<br />

ovat aiheuttaneet nykytilanteessa<br />

joissain tapauksissa ristiriito-<br />

“Elintarvikeyritysten ja vesihuoltolaitosten<br />

tulisi yhdessä<br />

tunnistaa riskit sekä niiden<br />

todennäköisyydet.”<br />

ja osapuolten kesken. Vesihuollon<br />

maksuista aiheutuneet epäselvyydet<br />

johtuvat pääosin alalla<br />

vaihtelevista käytännöistä tukkuasiakkaita<br />

kohtaan.<br />

Vaihtelevuus johtuu siitä, että<br />

osa vesihuoltolaitoksista soveltaa<br />

tukkuvesiasiakkaisiin yleisiä vesihuollon<br />

maksuja, kun taas osa vesihuoltolaitoksista<br />

määrittää tukkuasiakkaille<br />

tarvittaessa yleisistä<br />

vesihuollon maksuista eroavat<br />

maksut. Mikäli osapuolet laativat<br />

keskenään erillissopimuksen,<br />

kuuluu sopimuksen laatimiseen<br />

yleisesti palvelun hinnasta sopiminen.<br />

Maksujen on katettava<br />

kokonaiskustannukset<br />

Perusperiaatteena vesihuoltolain<br />

ulkopuolisen asiakkaan vesihuollon<br />

maksuja määriteltäessä on,<br />

että maksujen tulee kattaa vesihuoltolaitoksen<br />

kokonaiskustannukset,<br />

jotta maksut olisivat vesipolitiikan<br />

puitedirektiivissä tarkoitetun<br />

kustannusten kattamisen<br />

periaatteen mukaiset.<br />

Maksut eivät kuitenkaan saa<br />

olla kohtuuttoman suuria, jotta<br />

vesihuoltolaitoksen ei katsota<br />

käyttävän väärin määräävää<br />

markkina-asemaansa kilpailulain<br />

vastaisesti. Elintarvikeyritysten<br />

tulee huomioida, että vesihuollon<br />

järjestämisestä aiheutuneet<br />

kustannukset saattavat vaihdella<br />

paikkakuntakohtaisesti paikallisen<br />

vesihuoltolaitoksen kustannusrakenteesta<br />

riippuen. Vesihuollon<br />

maksujen tulee kattaa<br />

kaikki toiminnasta aiheutuneet<br />

kustannukset, jolloin vesihuollon<br />

maksut saattavat poiketa toisistaan<br />

vesihuoltolaitoskohtaisesti.<br />

Toimivan asiakkuussuhteen<br />

takaamiseksi tulee vahingonkorvausvelvollisuudesta<br />

sopia kirjallisesti;<br />

muuten vahingonkorvauskäytäntö<br />

voi aiheuttaa merkittäviä<br />

epäselvyyksiä osapuolten välillä.<br />

Vahingonkorvauskäytäntö<br />

on selvä niissä tapauksissa, joissa<br />

sovelletaan vesihuoltolakiin<br />

tai erillissopimukseen perustuvaa<br />

vahingonkorvausvelvollisuutta.<br />

Ongelmaksi muodostuvat tapaukset,<br />

joissa on laadittu asutuksen<br />

tarpeisiin tarkoitettu sopimus<br />

sellaiselle elintarvikehuoneistolle,<br />

jonka vesihuollon tarpeet poikkeavat<br />

selvästi asutuksen tarpeista.<br />

Osa vesihuoltolaitoksista soveltaa<br />

suhteessa tällaisiin asiakkaisiin<br />

vesihuollon yleisiä toimitusehtoja,<br />

jotka pohjautuvat vesihuoltolain<br />

mukaiseen vahingonkorvaussääntelyyn.<br />

Toisaalta osa<br />

vesihuoltolaitoksista katsoo, että<br />

vesihuollon yleisten toimitusehtojen<br />

mukaista vahingonkorvauskäytäntöä<br />

sovelletaan ainoastaan<br />

kuluttaja-asiakkaisiin.<br />

Vahingonkorvausten<br />

muodot vaihtelevat<br />

Jos vesihuoltolaitos ja elintarvikehuoneisto<br />

ovat solmineet asutuksen<br />

tarpeisiin tarkoitetun vesihuoltosopimuksen,<br />

ei vahingonkorvauskysymysten<br />

ratkaisu<br />

näyttäydy selväpiirteisenä. Yhtäältä<br />

osapuolten välillä on sopimus,<br />

jolloin sopimusrikkomus<br />

voi johtaa sopimusvastuuseen.<br />

Mikäli sopimusta ei täytetä, on<br />

sopimusrikkomuksen kohteeksi<br />

joutuneella oikeus hinnanalennukseen,<br />

sopimuksen purkuun<br />

tai vahingonkorvaukseen. Toisaalta<br />

voidaan joissain tällaisissa<br />

tilanteissa tulkita, että vastuu<br />

vahingonkorvauksista sijoittuu<br />

sopimusvastuun ja sopimuksen<br />

ulkoisen vastuun rajamaastoon.<br />

Mikäli vastuun vahingonkorvauksista<br />

todetaan olevan sopimuksen<br />

ulkoista vastuuta, siihen<br />

sovelletaan vahingonkorvauslaissa<br />

olevia kohtia vahingonkorvauksesta.<br />

Sopimuksenkaltaisten piirteiden<br />

täyttyminen edellyttää tavanomaisesti<br />

sopimusvastuun periaatteiden<br />

soveltamista vesihuoltolaitoksen<br />

ja elintarvikehuoneiston<br />

väliseen suhteeseen. On kuitenkin<br />

mahdollista, että vastuuta<br />

tulisi arvioida yhtä aikaa sekä<br />

sopimusvastuun että sopimuksen<br />

ulkoisen vastuun sääntelyn näkökulmasta.<br />

Selkeä tapa vahingonkorvausvelvollisuuden<br />

määrittämiseen<br />

on sisällyttää vahingonkorvauslauseke<br />

osapuolten väliseen erillissopimukseen.<br />

Erillissopimuksessa<br />

sovittavien vahingonkorvausten<br />

tulisi sisältää ainoastaan<br />

välittömät vahingot ja vahingonkorvausvelvollisuuden<br />

tulisi koskea<br />

kumpaakin osapuolta.<br />

Yhteistoiminta takaa veden<br />

hyvän laadun ja määrän<br />

Vesihuoltolaitoksen ja elintarviketeollisuuden<br />

yhteistoiminnan<br />

lähtökohta on loppujen lopuksi<br />

varmuus talousveden laadusta ja<br />

määrästä, joiden varmistaminen<br />

onnistuu parhaiten aktiivisella ja<br />

hyvin toimivalla yhteistyöllä.<br />

Yhteistyön toimivuuteen pystytään<br />

vaikuttamaan ensisijaisesti<br />

toimivien henkilösuhteiden ja<br />

sopimuskäytännön kautta. Hyvien<br />

henkilösuhteiden luominen<br />

ei ole mahdollista kaikkien kokoluokkien<br />

elintarvikeyrityksissä,<br />

jolloin erillissopimuksen<br />

merkitys kasvaa. Käytännössä<br />

toimiva asiakassuhde perustuu<br />

muun muassa tiedotuksen toimivuuteen<br />

ja yhteiseen riskienhallintaan.<br />

<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 7/2012<br />

45

Yhden onnettomuuden kuluilla rakentaa<br />

hälytysajoneuvoille etuusjärjestelmän<br />

Aina vihreää liikennevaloissa<br />

HÄLYTYSAJONEUVOILLE<br />

Hälytysajoneuvojen on pystyttävä kulkemaan nopeasti ruuhkien keskelläkin.<br />

Matka-ajan kasvaessa hoito- ja pelastustoimenpiteet viivästyvät. Muulle liikenteelle<br />

hälytysajo tulee yllätyksenä eikä onnettomuuksiltakaan aina pystytä<br />

välttymään. Yhden vakavan onnettomuuden kustannuksilla on mahdollista<br />

rakentaa hälytysajoneuvoille kattava ja luotettava etuusjärjestelmä.<br />

Jukka Talvi, liikenneinsinööri<br />

Oulun kaupunki<br />

Hälytysajossa olevalla ajoneuvolla<br />

on kiire pelastamaan ja<br />

suojelemaan ihmishenkiä sekä<br />

omaisuutta. Paloforum.net -kes-<br />

46 <strong>Kuntatekniikka</strong> 7/2012

ICT<br />

kustelupalstalle kerättyjen uutistietojen<br />

mukaan hälytysajonevoille<br />

sattuu vuosittain kymmenkunta<br />

onnettomuutta liikennevaloissa.<br />

Yleensä onnettomuustilanteessa<br />

juuri hälytysajoneuvo on<br />

ajanut päin punaista ja pelastusviranomainen<br />

on joutunut maksumieheksi.<br />

Kustannukset vaihtelevat<br />

paljon onnettomuuden vakavuudesta<br />

ja osallisena olleesta<br />

kalustosta riippuen. Onnettomuuksilta<br />

voidaan välttyä rakentamalla<br />

hälytysajoneuvojen<br />

Liikennevaloetuus antaa<br />

turvaa ja nopeuttaa<br />

avun tuloa.<br />

Juuso Haarala<br />

liikkumista sujuvoittava etuusjärjestelmä.<br />

Oulussa on kehitetty liikennevaloihin<br />

uutta hälytysajoneuvojen<br />

etuusjärjestelmää jo kahdeksan<br />

vuotta. Koko tuon ajan<br />

on ollut käytössä ennalta suunnitelluille<br />

reiteille pakkovihreää<br />

antava järjestelmä, mutta siihen<br />

ei ole olla kovin tyytyväisiä.<br />

Vuonna 2004 sovittiin tavoitteeksi<br />

täysin automaattinen ja kaiken<br />

kattava järjestelmä, jonka lähtökohdiksi<br />

asetettiin satelliittipaikannus<br />

ja langaton tietoliikenne.<br />

Konseptia päästiin kunnolla<br />

testaamaan kehittyneen tekniikan<br />

myötä vasta vuonna 2008,<br />

jolloin järjestelmän toteuttaminen<br />

todettiin mahdolliseksi. Järjestelmän<br />

kustannustehokkuus ja<br />

sille asetetut laatutavoitteet edellyttivät<br />

liikennevalojen tietoliikenneyhteyksien<br />

päivittämistä.<br />

Etuusjärjestelmän toteuttamisaikataulu<br />

kytkettiin liikennevalojen<br />

uuden tietoliikenneverkon rakentamisen<br />

yhteyteen.<br />

Tilaajan kehittämään konseptiin<br />

perustuva hankinta kilpailutettiin<br />

vuonna 2010 ja se jaettiin<br />

kolmeen vuoden mittaiseen jaksoon,<br />

joista viimeinen on optio.<br />

Marraskuussa 2012 järjestelmä<br />

kattaa 124 liikennevaloliittymää<br />

ja 20 ajoneuvoa. Hyvien kokemusten<br />

myötä myös 40 liikennevalot<br />

ja kymmenen ajoneuvoa<br />

kattava optio on päätetty käyttää.<br />

Järjestelmä kattaa valmistuessaan<br />

lähes kaikki Oulu-Koillismaan<br />

pelastuslaitoksen Oulun<br />

toimialueen (Oulu, Haukipudas<br />

ja Kempele) paloautot ja ambulanssit.<br />

Oulun poliisilaitoksen ja Pohjois-Pohjanmaan<br />

sairaanhoitopiirin<br />

kanssa on avattu keskusteluyhteys<br />

järjestelmän laajentamisesta<br />

heidän toiminnassaan käytettävään<br />

ajoneuvokalustoon.<br />

Lisäksi on keskusteltu järjestelmän<br />

maantieteellisestä laajentamisesta<br />

muualle Pohjois-Pohjanmaalle,<br />

Koillismaalle ja Kainuuseen.<br />

Järjestelmän toimintaa<br />

käytännössä on esitelty Suomen<br />

suurimmille kaupungeille ja Helsingin<br />

pelastuslaitokselle.<br />

Toteutus yleisesti käytössä<br />

olevalla tekniikalla<br />

Järjestelmän toimintaperiaate<br />

on varsin yksinkertainen, jonka<br />

mukaan liikennevalot pakotetaan<br />

vihreäksi hälytysajoneuvon<br />

lähestyessä niitä. Nykyaikaisella<br />

tekniikalla tämä voidaan toteuttaa<br />

jokaisen risteyksen jokaiselle<br />

tulosuunnalle. Hälytysajoneuvon<br />

paikkatietoa lähetetään palvelimelle,<br />

joka päättelee ohjaustarpeen<br />

ja toimii liikennevalokojeessa<br />

olevan ohjauslogiikan välityksellä.<br />

Liikennevaloihin on ohjelmoitu<br />

jokaiselle suunnalle pakkovihreä,<br />

joka käynnistyy viimeistään<br />

pisimmän minimivihreän<br />

ja suoja-ajan jälkeen. Ajoneuvojen<br />

paikkatietoa lähetetään vain<br />

silloin, kun ajoneuvo on hälytysajossa<br />

– eli hälytysvalojen ollessa<br />

päällä. Ajoneuvolaite on kytketty<br />

ajoneuvon hallintalaitteisiin, joista<br />

saatavan tiedon avulla voidaan<br />

ennakoida ajoneuvon liikkeitä ja<br />

kohdistaa etuudet paremmin todelliseen<br />

tarpeeseen.<br />

Järjestelmä on kansainvälisestikin<br />

ainutlaatuinen sen ajoneuvo-<br />

ja paikkatiedon käsittelyn<br />

sekä jatkokehittämispotentiaalin<br />

johdosta. Suunnittelu on tehty<br />

liikenneinsinöörin näkökulmasta<br />

ja käyttäjien sekä muun liikenteen<br />

todelliset tarpeet on pyritty<br />

huomioimaan mahdollisimman<br />

hyvin.<br />

3G-modeemissa<br />

GPS-vastaanotin<br />

Järjestelmä koostuu neljästä komponentista<br />

ja näiden välisistä rajapinnoista.<br />

Ajoneuvolaitteiston<br />

ydin on ohjelmoitava 3G-modeemi,<br />

jossa on sisäänrakennettuna<br />

GPS-vastaanotin. Kuuluvuuden<br />

varmistamiseksi käytetään ulkoista<br />

yhdistelmäantennia. Kuljettajille<br />

näkyvä osa järjestelmästä<br />

on hallintapaneeli, joka indikoi<br />

järjestelmän tilaa kolmella taustavalaistulla<br />

painikkeella – ja tietysti<br />

vihreät liikennevalot. Paikannusrajapinnan<br />

kautta lähetetään<br />

ajoneuvon sijaintitietoa palvelimelle,<br />

jona toimii Oulun kaupungin<br />

palvelinsalissa sijaitseva virtuaalipalvelin.<br />

Palvelinohjelmisto koostuu<br />

ohjaussovelluksesta ja historiatiedon<br />

katseluun tarkoitetusta sovelluksesta<br />

sekä näihin liittyvistä<br />

taustaprosesseista ja lokitiedostoista.<br />

Ohjausrajapinnan kautta<br />

lähetetään käskyjä ohjauslogiikalle,<br />

joka sijaitsee liikennevalojen<br />

kojekaapissa.<br />

Logiikan tehtävänä on välittää<br />

I/O-tietoja liikennevalokojeelle.<br />

I/O-rajapinnan käyttö mahdollistaa<br />

kaikkien yleisesti käytössä<br />

olevien liikennevalokojeiden<br />

liittämisen järjestelmään. Liikennevaloihin<br />

liittyvät toiminnot on<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 7/2012<br />

47

ohjelmoitu ohjauskojeelle, ja<br />

ohjelmoinnit on vakioitu kojetyyppikohtaisesti.<br />

Toteutuksessa<br />

on kiinnitetty huomiota<br />

tietoturvaan ja tietosuojaan<br />

sekä mahdollisten<br />

väärinkäytösten ehkäisyyn.<br />

Uusimpana ominaisuutena<br />

järjestelmään on toteutettu<br />

liikennekameroiden ohjaus,<br />

jossa kamera kääntyy automaattisesti<br />

kuvaamaan liittymäaluetta<br />

hälytysajoneuvon<br />

ylittäessä pysäytysviivan.<br />

Kamerakuva on erittäin<br />

hyödyllinen järjestelmän<br />

ja liikennevalojen toiminnan<br />

säätämisessä, koska sen<br />

avulla voidaan mitata viiveitä ja<br />

löytää mahdollisissa vikatilanteissa<br />

syitä tavallisesta poikkeavaan<br />

toimintaan.<br />

Liikennesuunnittelun ja järjestelmän<br />

toiminnan varmistamisen<br />

lisäksi kamerakuvaa käytetään<br />

kuljettajien koulutuksessa.<br />

Tarvittaessa kamerakuvaa voidaan<br />

käyttää myös onnettomuustutkinnassa.<br />

Liikennekameroiden<br />

liittäminen järjestelmään onnistui<br />

suhteellisen nopeasti sekä varsin<br />

kohtuullisin kustannuksin.<br />

ETUUSJÄRJESTELMÄ<br />

Järjestelmän tilaajia ovat Oulun kaupunki, Pohjois-Pohjanmaan elykeskus<br />

sekä Oulu-Koillismaan pelastuslaitos.<br />

Tilaajan projektipäällikkönä ja menetelmän kehittäjänä on toiminut<br />

Oulun kaupungilta liikenneinsinööri Jukka Talvi.<br />

Järjestelmän toimittaa Signal Partners Oy alihankkijoinaan Elektro-<br />

Arola Oy ja Special Code Oy. Lisäksi toteutukseen ovat osallistuneet<br />

Oulun Energia Urakointi Oy, Ramboll Liikennejärjestelmät Oy, Peek<br />

Traffic Finland Oy, Livara Oy ja Asan Security Technologies Oy.<br />

Toteutuksen optio onpäätetty<br />

käyttää<br />

Kokemukset järjestelmästä ovat<br />

erittäin hyvät. Se on monipuolinen,<br />

mutta riittävän yksinkertainen,<br />

helposti säädettävä ja toimintavarma.<br />

Järjestelmän testauksen<br />

yhteydessä on muun muassa<br />

ajettu henkilöautolla 120<br />

kertaa liikennevaloihin ja jouduttu<br />

pysähtymään tai hidastamaan<br />

vain muutaman kerran.<br />

Puutteisiin löytyi nopeasti syy ja<br />

etuudet saatiin toimimaan pienin<br />

muutoksin.<br />

Hälytysajoneuvojen kuljettajille<br />

on tehty internetiin palautelomake.<br />

Saadun palautteen mukaan<br />

järjestelmä toimii pääsääntöisesti<br />

hyvin. Tavallisesti liikennevalot<br />

palautuvat normaaliin<br />

toimintaan hälytysajoneuvon ollessa<br />

vielä liittymäalueella.<br />

Liikennevaloetuuksien tärkein<br />

hyöty on hälytysajojen parempi<br />

liikenneturvallisuus. Vaikka<br />

etuus ei ehtisi jostain syystä<br />

päälle, ovat risteävät suunnat kuitenkin<br />

todennäköisesti jo punaisena.<br />

Hälytysajon nopeus vaikuttaa<br />

olennaisesti hätäviranomaisten<br />

vasteaikaan ja kasvattaa tehokasta<br />

toiminta-aluetta. Etuus<br />

purkaa tavallisesti liikennevaloissa<br />

olevan jonon ja päästää hälytysajoneuvon<br />

ajamaan liittymän<br />

läpi lähes esteettömästi. Liikennetilanne<br />

on etuuksien yhteydessä<br />

selkeä muulle liikenteelle, ja syy<br />

liikennevalojen poikkeavalle toiminnalle<br />

on näkyvissä. Etuudet<br />

rauhoittavat hälytysajoa ja auttavat<br />

hälytysajoneuvon henkilöstöä<br />

keskittymään edessä olevaan tehtävään.<br />

Lisäksi tasainen ajonopeus<br />

tuo hätäviranomaisille säästöjä<br />

ajoneuvojen polttoaine- ja huoltokustannuksissa.<br />

Etuuksien toteutuminen<br />

vain todellisessa tarpeesessa<br />

vähentää niiden aiheuttamaa<br />

haittaa muulle liikenteelle.<br />

Jatkokehitystäkin<br />

on jo mietitty<br />

Varsinaisen etuusjärjestelmän<br />

hankintakustannukset ovat<br />

215 000 euroa, josta option<br />

osuus on 40 000 euroa. Kustannukset<br />

kohdistuvat neljälle kalenterivuodelle<br />

ja toteutus kestää<br />

kolme vuotta. Järjestelmän ylläpito<br />

maksaa noin 13 000 euroa<br />

vuodessa. Ylläpitokustannuksiin<br />

on sisälletty kulujen lisäksi<br />

myös järjestelmätoimittajan<br />

suorittama vikapäivystys ja takuun<br />

ulkopuolisia toimenpiteitä<br />

50 tuntia vuodessa. Järjestelmän<br />

toteutukseen liittyy lisäksi<br />

kustannuksia liikennevalojen<br />

tietoliikenneverkon uusimisesta,<br />

liikennevalokojeiden I/O-korttien<br />

hankinnasta, liikennesuunnittelusta<br />

ja liikennevalo-ohjelmoinnista<br />

sekä kamerarajapinnan<br />

hyödyntämisestä<br />

Järjestelmä ja kaikki siihen<br />

liittyvät lähdekoodit ovat tilaajien<br />

omaisuutta. Tilaajat ovat<br />

valmiita luovuttamaan järjestelmän<br />

oikeudet mahdolliselle<br />

tuotteistajalla sillä ehdolla, että<br />

Oulun seudun järjestelmään<br />

saadaan jatkossa kaikki tulevat<br />

ohjelmistopäivitykset ilman erillisiä<br />

kustannuksia.<br />

Tuotteistaminen vaatisi käytännössä<br />

järjestelmän laajentamisen<br />

jollekin toiselle kaupunkiseudulle.<br />

Järjestelmästä on<br />

tehty Keksintösäätiön rahoittama<br />

esteettömyys- ja patentoitavuusselvitys.<br />

Selvityksen mukaan<br />

järjestelmä ei riko olemassa<br />

olevia patentteja ja siinä käytettävä<br />

menetelmä voisi olla pa-<br />

<br />

KATSO VERKOSTA<br />

Liikennekamerat kuvasivat<br />

kahden paloauton suorittaman<br />

todellisen hälytysajon Oulun<br />

keskustan läpi iltapäivän työmatkaliikenteen<br />

aikaan. Kuorma-autojen<br />

keskinopeus videolla<br />

näkyvän vajaan kahden kilometrin<br />

matkalla oli noin 51 kilometriä<br />

tunnissa.<br />

http://youtu.be/otIXFlXUOZo<br />

Järjestelmän erään testauksen<br />

yhteydessä henkilöautolla<br />

ajettiin liikennevaloliittymien läpi<br />

noin 120 kertaa vajaan tunnin<br />

aikana.<br />

http://youtu.be/R_mNU8rx9sE<br />

MITOITUSNOPEUS<br />

Liikennevalotoimintojen sekä<br />

järjestelmän säätöjen yhteydessä<br />

on käytetty mitoitusnopeutena<br />

Oulun keskusta-alueella<br />

60 km/h nopeutta, muulloin<br />

taajama-alueella nopeusrajoitusta<br />

lisättynä 40 km/h ja taajaman<br />

ulkopuolella nopeutta<br />

120 km/h.<br />

Mitoitusnopeus on kuitenkin<br />

teoreettinen ja kuljettajia on<br />

ohjeistettu välttämään yli 80<br />

km/h nopeuksia liikennevaloliittymissä.<br />

Lisäksi mitoituksessa<br />

on käytetty kahden sekunnin<br />

oletusviivettä ohjausten käynnistymisessä<br />

todellisesta sijainnista<br />

mitattuna.<br />

tentoitavissa. Patentin hakemista<br />

ja sen hyötyä rajoittaa kuitenkin<br />

järjestelmän julkinen luonne<br />

hankinnan ja esittelyiden osalta.<br />

Järjestelmästä on mahdollista<br />

kehittää liikennevalojen perustoiminto<br />

ja sillä on teoriassa maailmanlaajuiset<br />

markkinat, koska<br />

vastaavaa ei ole muualla käytössä.<br />

Siihen voidaan liittää kustannustehokkaasti<br />

laaja valikoima muita<br />

toimintoja, joita ei ole liikennevalotoimittajien<br />

tarjoamissa<br />

valmiissa ohjelmistoissa. Samoja<br />

laitteita ja ohjelmistoja voi haluttaessa<br />

hyödyntää myös monissa<br />

muissa liikenteenhallinnan ja pelastustoiminnan<br />

tehtävissä. Järjestelmää<br />

onkin jo testattu alustavasti<br />

joukkoliikennekäytössä. <br />

48 <strong>Kuntatekniikka</strong> 7/2012

ICT<br />

San Franciscon pysäköintipilottialueen<br />

jokaisen pysäköintipaikan alle<br />

asennettiin anturi, minkä avulla nähdään<br />

reaaliajassa, onko paikka vapaana.<br />

San Francisco kehittää pysäköintiä<br />

Tavoitteena sujuvampi ja<br />

turvallisempi liikenne<br />

San Franciscon kaupunki käynnisti muutama<br />

vuosi sitten valtion rahoittaman pysäköintipilotin,<br />

jonka tavoitteita ovat helpompi pysäköinti ja sen<br />

myötä sujuvampi liikenne ja parempi turvallisuus.<br />

Kari Vuorinen, prosessijohtaja<br />

Helsingin kaupungin<br />

rakennusvirasto<br />

Vuodesta 1947 alkaen San<br />

Franciscossa on ollut maksullista<br />

mekaanisten kolikkomittarien<br />

avulla toteutettua kadunvarsipysäköintiä.<br />

Pysäköintiajat ovat olleet<br />

tunnin tai enintään kaksi<br />

tuntia. Vuosien varrella kaupunki<br />

ja liikennemäärät ovat kasva-<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 7/2012<br />

49

ICT<br />

SFPark-konseptin pilotoinnin tiedotusmateraalin kuvitusta.<br />

neet hurjasti. Kaupunki havahtui<br />

2000-luvun puolivälissä ongelmaan,<br />

missä noin kolmasosa<br />

keskustan liikenteestä oli pysäköintipaikan<br />

etsimistä.<br />

Tämä aiheutti ruuhkia ja ylimääräisiä<br />

päästöjä henkilö- ja julkiselle<br />

liikenteelle. Muita haasteita<br />

toivat jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden<br />

turvallisuuden heikentyminen,<br />

kun autoilevat parkkipaikan<br />

etsijät keskittyivät paikan<br />

löytämiseen. Myös liike-elämä<br />

koki menettävänsä asiakkaita,<br />

koska vapaita pysäköintipaikkoja<br />

ei löytynyt läheltä toimipaikkaa.<br />

San Franciscon kaupungin pysäköinninvalvonta<br />

lähti kehittämään<br />

pysäköintiä eteenpäin periaatteella<br />

etsi vähemmän, elä<br />

enemmän (Circle less, live more).<br />

Vuonna 2008 käynnistyi valtion<br />

rahoittama pilottihanke, jonka<br />

budjetti oli 25 miljoonaa USdollaria<br />

(19 miljoonaa euroa).<br />

Tarkoituksena oli toteuttaa uudenlaista<br />

pysäköintipolitiikkaa<br />

rajatulla 25 prosentin osuudella<br />

kadunvarsipaikoista eli 7000<br />

parkkipaikalla. Muut kaupunginosat<br />

ovat vertailualueita eikä<br />

niissä toteuteta muutoksia.<br />

Pysäköintipilotin tavoitteisiin<br />

on tämän hetkisen tiedon perusteella<br />

onnistuttu vastaamaan hienosti<br />

pilottialueilla. San Franciscon<br />

pysäköintipolitiikka ohjaa<br />

toimintaa määrätietoisesti kohti<br />

parempaa pysäköintikulttuuria ja<br />

asiakaspalvelua.<br />

SFpark tehostamaan<br />

pysäköinninvalvontaa<br />

Kaupungissa nostettiin pysäköinninvalvonnan<br />

profiilia lanseeraamalla<br />

SFpark-konsepti. Pysäköintimittareiden<br />

ja liikennemerkkien<br />

ilmettä uudistettiin. Pilottia<br />

varten käynnistettiin näyttävä<br />

tiedotuskampanja.<br />

Pilotissa tarvittiin paljon uutta<br />

tekniikka taustajärjestelmiin ja<br />

kentälle. Jokainen pilotin alueella<br />

olevasta 7 000 pysäköintipaikkakohtaisesta<br />

pysäköintimittarista<br />

päivitettiin vastaamaan nykyvaatimuksia.<br />

Nyt pysäköinti on mahdollista<br />

maksaa kolikoilla, luottokortilla<br />

ja matkapuhelimella.<br />

Samalla mittarit varustettiin<br />

tietoliikenneyhteyksillä. Kustannus<br />

mittaria kohden oli 600<br />

US-dollaria (460 euroa). Mittarit<br />

toimivat aurinkokennoilla, joten<br />

riittävän sähkömäärän tuottaminen<br />

mittarille on ollut suuri<br />

haaste. Sähkö on saatu riittämään<br />

rajoittamalla mittarin näytön kokoa<br />

ja näyttötekniikkaa.<br />

Pilottialueen jokaisen pysäköintipaikan<br />

alle asennettiin anturi,<br />

minkä avulla nähdään reaaliajassa<br />

(45 sekunnin kuluttua),<br />

onko paikka vapaana. Anturit<br />

toimivat kahden pariston avulla,<br />

toimintavarmuus on ollut 90 prosenttia<br />

ja niiden asennuskustannus<br />

on 300 US-dollaria (230 euroa)<br />

kappaleelta ja ylläpitomaksu<br />

15 US-dollaria (11,5 Euroa) kuukaudessa<br />

kappaleelta. Anturipalvelun<br />

toimittaa Street Smart.<br />

Tiedonkeruuta<br />

päätöksenteon tueksi<br />

Tietoa kerätään runsaasti päätöksenteon<br />

tueksi. Tiedonkäsittelyssä<br />

ja analysoinnissa tietoja kerätään<br />

automaattisesti kadunvarsipysäköinnistä,<br />

pysäköintihallista<br />

ja liikennemääristä. Lisäksi<br />

kerätään vero-, onnettomuus- ja<br />

polttoaineiden hintatietoja sekä<br />

selvitetään työttömyysaste, sademäärät<br />

ja julkisen liikenteen matka-aikatiedot.<br />

Pysäköintipaikan<br />

etsimisaika, virheellinen pysäköinti,<br />

vammaisten pysäköintiluvat,<br />

asukastiheys ja ajoneuvojen<br />

matkustajamäärä selvitetään<br />

manuaalisesti.<br />

Tiedot kerätään järeään Oracle-tietokantaan,<br />

mikä koostuu<br />

kolmestatoista tietokantapalvelimesta<br />

ja johon tulee 500 000 tapahtumaa<br />

päivittäin. Näiden tietojen<br />

perusteella voidaan tehdä<br />

analyysejä pysäköintikäyttäytymisestä<br />

ja nähdään tiedot eri katujen<br />

pysäköintimääristä suhteessa<br />

paikkoihin haluttuina ajankohtina.<br />

Tietoja hyödynnetään<br />

muuttuvissa liikennemerkeissä<br />

ja pysäköinninvalvonnan raporteissa<br />

sekä hälytyksissä.<br />

Pysäköintipolitiikan muutosten<br />

ansiosta reaaliaikainen pysäköintipaikka-<br />

ja taksatieto on<br />

avointa tietoa ja saatavissa myös<br />

älypuhelinsovelluksen tai selaimen<br />

avulla sfpark.org-sivulta.<br />

Palvelun avulla saa myös tietoa<br />

katujen kunnossapitoajoista.<br />

Palvelua hyödyntävä ajoneuvon<br />

kuljettaja voi ajaa suoraan pysäköintipaikkaan<br />

ilman paikan etsimistä.<br />

Pysäköintiä haluttiin helpottaa<br />

muuttamalla pisimpiä pysäköintiaikoja<br />

yhdestä kahteen tunnista<br />

neljään tuntiin. Osa kaduista<br />

vapautettiin pysäköinnin maksimiajasta<br />

kokonaan.<br />

Hinnoittelu perustuu nyt<br />

kellonaikaan<br />

Toinen suuri muutos oli siirtyminen<br />

kiinteästä tuntihinnoittelusta<br />

kellonaikaperusteiseen<br />

hinnoitteluun. Hintojen vaihteluväli<br />

on 0,25–5,25 US-dollaria<br />

(0,19–4 euroa) tunnissa. Pilottialueella<br />

hintoja tarkistetaan kahdeksan<br />

viikon välein 0,25 USdollaria<br />

ylös- tai alaspäin riippuen<br />

pysäköintipaikkojen keskimääräisestä<br />

täyttöasteesta. Tavoitteena<br />

on päästä 60–80 prosentin<br />

täyttöasteeseen jokaisella<br />

kadulla.<br />

Eri täyttöasteet kuvataan kaduittain<br />

kartalla eri värein.<br />

Punainen yli 80 prosentin täyttöasteessa=><br />

hintaa nostetaan<br />

0,25 US-dollarilla.<br />

Keltainen, alle 60 prosentin<br />

täyttöasteessa => hintaa lasketaan<br />

0,25 US-dollarilla.<br />

Sininen, 60–80 prosentin täyttöasteessa<br />

=> hinta pysyy ennallaan.<br />

Pysäköintimaksujen valvontaa<br />

hoitaa 250 pysäköinnintarkastajaa,<br />

jotka näkevät maksutiedon<br />

virka-ajoneuvoon sijoitetun<br />

Ipadin avulla reaaliajassa. Pysäköinnintarkastaja<br />

tarkistaa vain<br />

ne ajoneuvot, joista laitteen mukaan<br />

ei ole maksettu pysäköintimaksua.<br />

Näin säästyy aikaa ja<br />

valvonta tehostuu.<br />

SFparkin johtaja Jay Primus<br />

esitteli suomalaisryhmälle San<br />

Francison pysäköintipilottia ja<br />

antoi eväitä käynnissä olevaan<br />

Helsingin pysäköintipolitiikkatyöhön.<br />

Pilotin yksi tärkeä tarkoitus<br />

on tuottaa ilmaista materiaalia<br />

pilotin havainnoista ja tuloksista<br />

kaikkien sitä haluavien hyödynnettäväksi.<br />

Pilotin tulokset julkaistaan<br />

vuonna 2013. <br />

Lisätietoja: www.SFpark.org<br />

50 <strong>Kuntatekniikka</strong> 7/2012

pakina<br />

Kaarevan kauneuden kaipuuta<br />

Löysin isäni jäämistöstä hänen<br />

rakennusmestariopintojensa<br />

aikaisen puisen kaariviivoittimen,<br />

tiedättehän sellaisen hauskan<br />

mallisen ääriviivoiltaan hieman g-kirjainta<br />

tai numeroa yhdeksän muistuttavan<br />

piirustusvälineen. Kutsun<br />

kapinetta tarkoituksella viivoittimeksi,<br />

koska käyttöaikanaan 1940-luvun<br />

lopulla se on ollut viivoitin eikä nykyaikaisesti<br />

viivain. Viivoittimella on<br />

voinut tehdä ympyrän kaaria ja muita<br />

kaarevia viivoja. Aikaisemmin kaariviivoitin<br />

kuului jokaisen arkkitehdin<br />

ja muun suunnittelutyötä tekevän<br />

ammattilaisen välineistöön. Nykyään<br />

rakennusten suunnittelijoilla<br />

on käytössään vain suora viivain ja<br />

kulmaviivain.<br />

<br />

Nykyiset asuinkerrostalot, liike- ja<br />

toimistorakennukset ja teollisuusrakennukset<br />

ovat tavattoman pelkistettyjä<br />

ja suoraviivaisia. Niistä ei<br />

hakemallakaan löydä mitään koriste-elementtejä.<br />

Sama koskee rakennuksen yksityiskohtia.<br />

Ulko-ovet ja sen ympärillä<br />

olevat rakenteet on tehty kaikkein<br />

yksikertaisimmasta ja tylsimmän<br />

näköisestä profiiliteräksestä.<br />

Samoin porraskaiteet on hitsattu<br />

lattaraudasta ja pyöröteräksestä ja<br />

käsijohde on päällystetty mustalla<br />

muovilistalla, joka pian rupeaa repsottamaan<br />

päistä ja kaiteen mutkista.<br />

Olisi paljon mukavampi tulla<br />

kotiin, jos kotitalon sisäänkäynti<br />

olisi kaunis.<br />

<br />

Nyt tietysti sanotaan, että tavalliset<br />

ihmiset eivät ymmärrä yksikertaisuuteen<br />

liittyviä kauneusarvoja. Minusta<br />

asia on toisin päin, me tavalliset<br />

ihmiset olemme näiden rakennusten<br />

käyttäjiä ja näin ollen meillä<br />

on oikeus myös arvostella niitä.<br />

Sen verran olen toiminut asian<br />

eteen, että olen asettanut erään<br />

Itä-Helsingissä sijaitsevan uudehkon<br />

tavaratalon ”henkilökohtaiseen<br />

kauppasaartoon”, koska rakennus<br />

on niin ruma. Varmaan ihmettelevät,<br />

kun minua ei näy asiakkaana.<br />

<br />

Rakennuksen suunnittelussa on<br />

tietysti monia tavoitteita, talon pitää<br />

muun muassa ”istua” ympäristöönsä.<br />

En ymmärrä miten suoraviivaisuus<br />

palvelee tätä tavoitetta,<br />

koska luonnossa ei ole yhtään suoraa<br />

viivaa.<br />

Luonnon suuri suunnittelija ei<br />

tarvitse viivainta, mutta silti suunnittelun<br />

lopputulos on aina harmoninen<br />

ja sopusoinnussa ympäristönsä<br />

kanssa ja usein vielä häikäisevän<br />

kaunis. Jos ajatellaan luonnon<br />

kauneuden lisäksi muita estetiikan<br />

alalajeja kuten esimerkiksi<br />

naiskauneutta, niin sielläkin sisäisen<br />

kauneuden ohella kaarevilla<br />

muodoilla on vahva merkitys.<br />

<br />

Rakentamisessa jokaisella aikakaudella<br />

on oma tyylisuuntansa ja<br />

muotokielensä eikä pidetä sopivana<br />

kopioida aikaisempien tyylien<br />

mukaisia rakennuksia. Luulen, että<br />

tässä on enemmänkin kysymys<br />

suunnittelijoiden ammatillisesta<br />

kunnianhimosta ja itsetunnosta.<br />

Tavallinen kansa tuskin panisi<br />

pahakseen vaikka otettaisiinkin<br />

mallia menneiden aikojen kauniista<br />

taloista. Vaikka ei ihan suoraan kopioitaisikaan<br />

vanhoja rakennuksia,<br />

jotain dekoratiivisia elementtejä rakennuksiin<br />

voisi suunnitella.<br />

Ulkomailla on taloja, joissa on<br />

jopa humoristisia yksityiskohtia.<br />

Onhan todettu, että kauniit talot<br />

ja kaunis ympäristö ei ruman tavalla<br />

joudu yhtä helposti töhrimisen<br />

ja muun vandalismin kohteeksi.<br />

Yhteisen hyvän vuoksi voisin luopua<br />

tuosta perintöviivoittimestani<br />

ja antaa sen jonkun suunnittelijan<br />

käyttöön.<br />

Eero Hiltunen<br />

Kirjoittaja on 64-vuotias<br />

kauneuden arvostaja.<br />

Pakinoitsijan kaipaamaa kaarevaa kauneutta edustaa<br />

myös Ville Vallgrenin veistämä Havis Amanda Helsingin<br />

Kauppatorilla.<br />

Helsingin kaupunki<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 7/2012<br />

51

Ramboll Finland Oy<br />

LAHDEN SAIRAALAPARKKIA SUUNNITELLAAN TIETOMALLEILLA<br />

Päijät-Hämeen keskussairaalan<br />

viereen rakentuvassa Lahden<br />

Sairaalaparkissa kiteytyy<br />

tietomallinnuksen huippuosaaminen.<br />

Hanke sai erikoismaininnan<br />

tuoreessa Tekla BIM Awards<br />

2012 –kilpailussa. Keskussairaalan<br />

pysäköintiongelmia helpottavan,<br />

600 autopaikan pysäköintitalon<br />

suunnittelu toteutetaan<br />

kaikkien suunnittelualojen osalta<br />

tietomallintamalla. Suunnittelun<br />

tarkkuutta ja luotettavuutta<br />

lisää kaikista osioista muodostettava<br />

yhdistelmämalli, jossa suunnitelmat<br />

tarkastetaan.<br />

Aivan pysäköintitalon kylkeen<br />

kiinni nousee toimistotalo,<br />

joka puolestaan kiinnittyy nykyiseen<br />

sairaalarakennukseen yhdyssillalla.<br />

Avoimessa, katetussa<br />

pysäköintirakennuksessa on<br />

noin 16 700 ja toimisto-osassa<br />

3 500 kerrosneliötä. Toimistorakennukseen<br />

sijoittuvat Päijät-Hämeen<br />

sosiaali- ja terveysyhtymähallinnon<br />

ja työterveys Wellamo<br />

Oy:n tilat, ja sen kellarista löytyvät<br />

molempia rakennuksia palvelevat<br />

apu- ja tekniset tilat.<br />

Myös Sairaalaparkin liikennealueet<br />

on mallinnettu. Liikenneja<br />

piha-alueiden mallintamisen<br />

avulla on ratkaistu lukuisia ongelmakohtia<br />

jo suunnitteluvaiheessa<br />

eivätkä ongelmat ole siirtyneet<br />

suoraan työmaalle. Työmaalla<br />

on myös mahdollisuus<br />

ottaa rakenteiden sijaintitietoja<br />

mallista, joten samalla voidaan<br />

toimittaa sekä tarkempaa aineistoa<br />

että välttää eri osapuolten<br />

tekemää päällekkäistä työtä, ja<br />

siten vähentää kustannuksia toteutusvaiheessa.<br />

Hankkeen toteuttaa KVRurakkana<br />

Fira Oy, joka on tilannut<br />

Rambollilta kohteen rakenne-,<br />

elementti-, geo-, katu- ja liikennesuunnittelun.<br />

Ramboll on<br />

myös tehnyt kohteen pohjatutkimukset<br />

sekä alueen liikennealueiden<br />

suunnitelmia. Sairaalaparkin<br />

ja toimistorakennuksen on<br />

tarkoitus valmistua elokuun loppuun<br />

mennessä 2013.<br />

HOMEVAURIOIDEN TERVEYSHAITAT MAKSAVAT 450 MILJOONAA VUODESSA<br />

Kosteus- ja homevaurioihin<br />

liittyvien terveyshaittojen vuosikustannusten<br />

arvioidaan olevan<br />

450 miljoonaa euroa. Arvio<br />

sisältää oireista, sairauksista,<br />

niiden tutkimisesta, työkyvyn<br />

menettämisestä ja työtehon<br />

sekä tuottavuuden laskusta<br />

aiheutuvat kustannukset.<br />

Tulokset käyvät ilmi Eduskunnan<br />

tarkastusvaliokunnan<br />

tilaamasta tutkimuksesta, joka<br />

käsittelee rakennusten kosteus-<br />

ja homeongelmien laajuutta,<br />

syitä ja vaikutuksia. Tutkimus<br />

julkaistiin 18. lokakuuta<br />

ja tutkimusryhmän vetäjänä on<br />

toiminut professori Kari Reijula<br />

Työterveyslaitokselta.<br />

Tutkijoiden arvion mukaan<br />

merkittävien kosteus- ja homevaurioiden<br />

kertaluonteiset<br />

korjauskustannukset ovat 1,4<br />

miljardia euroa. Tämä on noin<br />

0,4 prosenttia rakennuskannan<br />

kokonaisarvosta ja noin<br />

kuusi prosenttia vuosittaisen<br />

talonrakentamisen arvosta.<br />

Tutkimuksen mukaan merkittävien<br />

kosteus- ja homevaurioiden<br />

esiintyvyys rakennusten<br />

kerrosalasta on pien- ja rivitaloissa<br />

7–10 prosenttia, kerrostaloissa<br />

6–9 prosenttia, kouluissa<br />

ja päiväkodeissa 12–18<br />

prosenttia, hoitolaitoksissa 20–<br />

26 prosenttia ja toimistoissa<br />

2,5–5 prosenttia.<br />

Vaurioituneissa pien- ja<br />

rivitaloissa asuu 224 500–<br />

336 900 ja kerrostaloissa<br />

103 000–154 000 ihmistä. Tilojen<br />

käyttäjiä vaurioituneissa<br />

kouluissa ja päiväkodeissa on<br />

172 000 –259 200, työntekijöitä<br />

hoitolaitoksissa 36 000–<br />

46 800 ja toimistoissa 27 500–<br />

55 000.<br />

Tutkimuksessa kartoitettiin<br />

laajalti kosteus- ja homevaurioiden<br />

syitä. Kosteusvaurioiden<br />

taustalla olevia tyypillisimpiä<br />

syitä ovat riskejä sisältävät<br />

suunnitteluratkaisut, puutteet<br />

työmaan kosteudenhallinnassa,<br />

virheet työmaatoteutuksissa,<br />

kunnossapidon laiminlyönnit<br />

sekä rakenteiden luonnollinen<br />

kuluminen tai vaurioituminen<br />

elinkaarensa päässä.<br />

Erityisesti rakennuksen<br />

käyttöiän loppuminen näyttää<br />

johtavan sisäilmaongelmiin,<br />

joista terveyden kannalta<br />

merkittävimpiä osatekijöitä<br />

ovat kosteus- ja homevauriot.<br />

Tutkijaryhmä on tehnyt yli<br />

30 kehittämisehdotusta rakennusten<br />

kosteus- ja homeongelmien<br />

vähentämiseksi. Toimenpide-ehdotukset<br />

liittyvät kosteus-<br />

ja homevaurioiden ehkäisemiseen,<br />

vaurioiden selvittämiseen<br />

ja korjaamiseen, osaamisen<br />

kehittämiseen sekä tutkimukseen<br />

ja seurantaan. Ongelmien<br />

hallinta vaatii tutkimusryhmän<br />

mielestä lainsäädännöllisiä<br />

toimenpiteitä ja esimerkiksi<br />

maankäyttö- ja rakennuslain<br />

muutoksia.<br />

Tarkastusvaliokunta käsittelee<br />

tutkimusta ja tulee kuulemaan<br />

loppuvuoden aikana<br />

noin 60 asiantuntijaa ja pyytämään<br />

kirjallisen selvityksen<br />

lähes 80 taholta. Valiokunta<br />

valmistelee asiasta mietinnön,<br />

joka tulee eduskunnan täysistunnon<br />

päätettäväksi ensi keväänä.<br />

52 <strong>Kuntatekniikka</strong> 7/2012

Rakennus-, infra- ja ympäristöalan väki messuilla<br />

Rakennus- ja talotekniikkatapahtuma<br />

FinnBuildin lisäksi Helsingin<br />

Messukeskuksessa järjestettiin<br />

lokakuun toisella viikolla<br />

viisi muuta tapahtumaa: Infra-<br />

Expo, Ympäristö ja Yhdyskunta,<br />

Vesi ja Viemäri ja Jäte ja Kierrätys<br />

sekä liikuntapaikkarakentamisen<br />

Arena.<br />

Tapahtumissa oli yhteensä<br />

630 näytteilleasettajaa, jotka<br />

täyttivät 21 000 näyttelyneliömetriä.<br />

Tapahtumissa kävi yhteensä<br />

yli 32 500 messuvierasta.<br />

Tapahtumakokonaisuus järjestetään<br />

seuraavan kerran 10.–<br />

13.10.2014 Helsingin Messukeskuksessa.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong>-lehti oli perinteiseen<br />

tapaan Ympäristötekniikkamessujen<br />

mediayhteistyökumppani<br />

ja oli messuilla esillä<br />

omalla osastollaan. Osastolla järjestetty<br />

liikennemerkkien tunnistuskilpailu<br />

kiinnosti kävijöitä ja<br />

varsinkin alan opiskelijoita vieraili<br />

osastolla runsaasti. Kilpailuun<br />

osallistuneiden 582 messuvieraan<br />

kesken arvotun Polarin sykemittarin<br />

voitti Suvi Nuutinen Forssasta.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong>-lehti onnittelee<br />

voittajaa.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong>-lehden osastolla<br />

Ympäristötekniikkamessuilla<br />

käyneistä messuvieraista lähes<br />

600 osallistui leikkimieliseen liikennemerkkien<br />

tunnistuskilpailuun<br />

ja sykemittarin arvontaan.<br />

Rakennustietopalkinto<br />

Kosteusja<br />

hometalkoille<br />

Rakennustietosäätiö RTS:n<br />

hallitus päätti yksimielisesti<br />

myöntää tänä vuonna UICB:n<br />

rakennustietopalkinnon Kosteus-<br />

ja hometalkoot -ohjelmalle<br />

sekä hankkeeseen osallistuneelle<br />

laajalle talkooväelle tunnustuksena<br />

toiminnasta maamme<br />

rakennuskantaa piinaavien kosteus-<br />

ja homeongelmien poistamiseksi.<br />

Talkoiden ydin on viestintä,<br />

jonka avulla pyritään vaikuttamaan<br />

niin tietoon, osaamiseen<br />

kuin asenteisiinkin koko<br />

kiinteistönpidon ketjussa.<br />

UICB:n rakennustietopalkinto<br />

jaettiin lokakuussa Finn-<br />

Build-messuilla. Palkinnon vastaanottivat<br />

talkoiden ohjausryhmän<br />

puheenjohtaja, rakennusneuvos<br />

Helena Säteri ja ohjelmapäällikkö,<br />

tekniikan tohtori<br />

Juhani Pirinen.<br />

Ympäristön<br />

hyväksi -palkinto<br />

Päijät-Hämeen<br />

Vesijärvisäätiölle<br />

Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö<br />

on saanut Suomen Messusääti-<br />

ön myöntämän Ympäristön hyväksi<br />

–palkinnon. 10 000 euron<br />

arvoisen palkinnon teemana oli<br />

tänä vuonna veden puhtaus,<br />

vesivarat ja vesistöjen tila ja se<br />

jaettiin Ympäristötekniikkamessuilla<br />

Helsingissä lokakuussa.<br />

Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö<br />

kerää Puhdas Vesijärvi -ohjelmalle<br />

varoja, jotka käytetään<br />

Vesijärven ja alueen pienten järvien<br />

pelastamiseen.<br />

Säätiö toimii valuma-alueella<br />

sekä haja-asutus että kunnostuspuolella.<br />

Palkintolautakunnan perustelujen<br />

mukaan Vesijärvisäätiö<br />

on äärimmäisen aktiivinen ja<br />

innovatiivinen vapaaehtoisuuteen<br />

perustuva toimija, joka yhdistää<br />

toiminnassaan yksityisen<br />

ja hallinnollisen sektorin taitavasti.<br />

Aktiivisella ja positiivisella<br />

toiminnallaan se lisää tietoisuutta<br />

vesiensuojeluasioista ja<br />

kehittää toimintaa niin henkilö-,<br />

yritys- kuin kuntatasollakin.<br />

Vesijärvisäätiö on kehittänyt<br />

uuden toimintamallin, jota voi<br />

monistaa muillakin vesistöalueilla<br />

ja toteuttanut hankkeita,<br />

jotka ovat saaneet myös kansainvälistä<br />

näkyvyyttä. Säätiöllä<br />

on myös tieteellisessä mielessä<br />

paljon annettavaa.<br />

Katariinan Meripuisto Kotkassa on<br />

vuoden 2012 ympäristörakenne<br />

Vuoden ympäristörakenne –kilpailun<br />

on tänä vuonna voittanut Katariinan<br />

Meripuisto Kotkassa. Syyskuussa<br />

sille oli jo myönnetty Euroopan viherrakentajien<br />

järjestö ELCAn Trend<br />

Award –palkinto.<br />

Katariinan Meripuisto on yli 20<br />

hehtaarin kokoinen elämyspuisto, joka<br />

on ilmaiseksi kaikkien kävijöiden<br />

tavoitettavissa. Se sijaitsee kaupungin<br />

ydinkeskustan tuntumassa alueella,<br />

jossa ennen oli saastunut, vanha<br />

öljysatama.<br />

Maastonmuotoja ja alueen korkeusvaihteluja<br />

on käytetty hienosti<br />

hyväksi erilaisten paikkojen luomisessa<br />

ja sillä on saatu aikaan puistoon<br />

vaihteleva ja yllätyksellinen tilojen ja<br />

paikkojen sarja.<br />

Katariinan Meripuistossa meri on<br />

hienosti läsnä suurena elementtinä<br />

ja toisaalta vesi on pienimuotoisina<br />

puroina ja altaina tuotu elävästi puiston<br />

sisään. Puiston rakentamisessa<br />

on kunnioitettu hienoa kalliomaisemaa<br />

ja alkuperäistä kasvilajistoa yhdistämällä<br />

ne harkitusti uusiin taidokkaasti<br />

sijoiteltuihin rakennelmiin<br />

ja istutuksiin.<br />

Huolellinen toteutus ja osaavasti<br />

valitut kasvit helpottavat puiston<br />

tulevaa kunnossapitoa. Rakentamisessa<br />

on käytetty erityisen runsaasti<br />

kierrätysmateriaaleja.<br />

Anne Vilkki-Lanu<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 7/2012<br />

53

Valosissit iskivät Valon kaupunki –tapahtumassa<br />

Juhana Konttinen<br />

Jyväskylässä syyskuun lopussa järjestetyssä<br />

valon kaupunki –tapahtumassa järjestettiin<br />

Guerrilla Lighting –valotempaus, jonka<br />

näyttämönä oli Vaajakosken Naissaari. Kolmikymmenpäinen<br />

valosissijoukko suuntasi valonheittimet<br />

Naissaaren tunnetuimpien rakennusten julkisivuun<br />

ja taikoi niille uudenlaisen ilmeen.<br />

Valaistuskohteina olivat Wanha Paja korkeine<br />

piippuineen, punatiilinen Vaajakosken vesivoimalaitos<br />

sekä virran keskellä valkoisena kohoava<br />

Wanha Woimala. Valotempauksen<br />

suunnittelusta vastanneen Annukka<br />

Larsenin mukaan toteutusten<br />

lähtökohtana oli veden ja valon yhteinen<br />

leikki.<br />

– Voimalaitosten julkisivut valaistiin<br />

veden kautta pintaan heijastettua,<br />

elävää valoa hyödyntäen.<br />

Hetkellisissä valaistuksissa myös<br />

värin käyttäminen on vapaampaa<br />

kuin pysyvissä valaistuksissa. Ensimmäinen<br />

valaistuskohde, Wanha Paja,<br />

hehkui kutsuvana ja rakennuksen<br />

ovelle johdatteli valopolku.<br />

Guerrilla Lighting –valotempaus<br />

toteutettiin Suomessa nyt kymmenennen<br />

kerran. Ensimmäiset valotempaukset<br />

järjestettiin Jyväskylässä<br />

ja Helsingissä vuonna 2008, ja<br />

tempauksia on sen jälkeen järjestetty<br />

Tampereella, Keravalla, Nikkilässä,<br />

Kouvolassa ja Salossa.<br />

Tekstiviestivaroituksia<br />

kelistä monessa<br />

kaupungissa<br />

Tekstiviestivaroitukset liukkaasta kelistä<br />

jatkuvat useissa kaupungeissa alkavana<br />

talvena. Varoitusviesti lähetetään,<br />

kun talvihoidon päivystäjä havaitsee<br />

kelin muuttuneen vaarallisen liukkaaksi.<br />

Kaikkien jalkakäytävien hiekoittaminen<br />

kestää oman aikansa, mutta<br />

varoitus tavoittaa kaupunkilaiset heti.<br />

Palvelu on ollut saatavissa Helsingissä,<br />

Kuopiossa, Jyväskylässä, Lahdessa,<br />

Oulussa, Porvoossa, Salossa ja Sipoossa<br />

ja varoitettavien kokonaismäärä<br />

tällä hetkellä on lähes 10 000. Varoitusviestien<br />

kokonaismäärä oli viime<br />

talvena runsaat 130 000 kpl.<br />

Palvelusta on saatu erittäin positiivista<br />

palautetta ja siksi palvelua jatketaan<br />

myös tulevana talvena. Useimmat<br />

varoitettavat ovat uskoneet hyötyneensä<br />

palvelusta ja lähes kaikki varoitettavat<br />

haluavat palvelua jatkettavan.<br />

Liukastumistapaturmien vähentyessä<br />

yhteiskunnallinen kokonaissäästö<br />

on helposti miljoonia.<br />

Saadun palautteen perusteella varoitettavat<br />

haluavat varoituksen mieluummin<br />

liian usein kuin harvoin. Palvelu<br />

ei muuta millään tavalla kunnan<br />

tai kiinteistöjen liukkaudentorjuntavastuita<br />

eikä jalankulkijan omaa vastuuta.<br />

Varoituspalvelu tarjotaan asukkaille<br />

ilmaiseksi. Varoitettavat voivat valita,<br />

tuleeko varoitus yöllä syntyneestä<br />

liukkaudesta heti, klo 6, klo 7 vai klo<br />

8. Viikonloppuisin varoitus tulee tuntia<br />

myöhemmin.<br />

www.liukastumisvaroitus.fi<br />

Nettilomake<br />

korjaushankkeiden<br />

seurantaan<br />

Ympäristöministeriön Kosteus- ja<br />

hometalkoissa on valmistunut uusi<br />

korjaushankkeiden prosessinhallintaa<br />

helpottava, käytännönläheinen arviointi-<br />

ja seurantalomake KAS. Se kokoaa<br />

hankkeen perus- ja seurantatiedot<br />

yhteen paikkaan. Yhtenäinen tieto<br />

selkeyttää vastuunjakoa ja vähentää<br />

tietokatkoksia, jolloin korjaushankkeen<br />

epäonnistumisen riski pienenee.<br />

KAS on helppokäyttöinen excelmuotoinen<br />

lomaketiedosto, joka on<br />

ensisijaisesti tarkoitettu isojen kiinteistönomistajien,<br />

kuten kuntien ja asunto-osakeyhtiöiden<br />

tarpeisiin. KAS kokoaa<br />

tietoa kaikille osapuolille ymmärrettävään<br />

muotoon mm. korjauskohteen<br />

rakenteiden kunnosta, suunnitelluista<br />

korjauksista ja niiden vaikutuksista,<br />

sekä hankkeen etenemisestä<br />

kohteessa.<br />

KAS-lomake on vapaasti ladattavissa<br />

osoitteessa http://uutiset.hometalkoot.fi/<br />

> Talkoissa nikkaroitua sekä Tampereen<br />

teknillisen yliopiston verkkosivuilta http://<br />

www.tut.fi/rak<br />

Penttilän saha-alueen puhdistus<br />

valmistui Joensuussa<br />

Penttilän vanhan saha-alueen pilaantuneen maaperän<br />

kunnostustyö on saatu päätökseen Joensuussa.<br />

1980-luvun lopulla suljetun Penttilän sahan jäljiltä maaperä<br />

oli pahasti pilaantunutta ja se sisälsi mm. dioksiini-<br />

ja furaaniyhdisteitä sekä raskasmetalleja.<br />

Sahaustoiminnan päätymisen jälkeen Joensuun<br />

kaupunki ja alueen omistaja, UPM-Kymmene Oy kävivät<br />

neuvotteluja alueen kohtalosta lähes 20 vuoden<br />

ajan. Vuonna 2008 Joensuu kaupunki osti noin 33 hehtaarin<br />

alueen yhden euron kauppasummalla. Samalla<br />

kunnostusvastuu siirtyi ostajalle.<br />

Saha-alue kunnostettiin massanvaihdolla. Pilaantunut<br />

maakerros kuljetettiin kuorma-autoilla haittaainepitoisuuksien<br />

mukaisesti eri vastaanottopaikkoihin.<br />

Seitsemän hehtaarin laajuinen sahan maankaatopaikka<br />

pienennettiin noin neljän hehtaarin kokoiseksi<br />

ja eristettiin 900 metriä pitkällä vesitiiviillä maahan<br />

upotetulla ponttiseinällä.<br />

Kaatopaikasta tehtiin 15 metriä korkea maisemamäki<br />

sijoittamalla sen sisään saha-alueelta ajettuja<br />

maamassoja 280 000 tonnia. Lopuksi mäki peitettiin<br />

vesitiiviillä bentoniittimatolla ja salaojamatolla sekä<br />

puhtailla maakerroksilla ja maisemoitiin.<br />

Tukkialtaan kunnostus oli teknisesti vaativin osaalue.<br />

Kolmen hehtaarin laajuinen ja noin 3–4 metrin<br />

syvyinen allas ruopattiin kahdessa kerroksessa. Ruoppausliete<br />

kuivatettiin alueelle sijoitetuissa geosäkeissä.<br />

Kuvausta tehostettiin lietteeseen sekoitetulla vedenerotuspolymeerillä.<br />

Keväällä 2009 alkaneelle kunnostustyölle<br />

kertyi hintaa noin 14,5 miljoonaa euroa.<br />

Kyseessä on suurin Suomessa tähän asti tehty maaperän<br />

kunnostustyö.<br />

54 <strong>Kuntatekniikka</strong> 7/2012

TTY:lle Unesco-oppituoli<br />

vesihuoltopalveluissa<br />

Tampereen teknillinen<br />

yliopisto on saanut maailmassa<br />

ainutlaatuisen Unesco-oppituolin<br />

vesihuoltopalveluiden<br />

alalta. Oppituolin<br />

haltijaksi vuosille 2012–16<br />

on nimitetty dosentti Tapio<br />

Katko TTY:n kemian ja biotekniikan<br />

laitokselta. TTY:n<br />

uusi oppituoli on ensimmäinen<br />

vesialalla pohjoismaissa.<br />

Muita Unesco-oppituoleja<br />

on ollut aiemmin Suomessa<br />

kaksi.<br />

Tampereen teknilliseen<br />

yliopistoon perustettu Unesco-oppituoli<br />

on vesihuoltopalveluiden<br />

alalla päänavaus.<br />

Unescon kaikkiaan 27<br />

vesialan oppituolia sijaitsevat<br />

eri puolilla maailmaa.<br />

Nyt Tampereen teknillisen<br />

yliopiston ja Unescon<br />

yhdessä sopima oppituoli<br />

”Sustainable Water Services”<br />

keskittyy vesihuoltopalveluihin<br />

eli yhdyskuntien vedenhankintaan<br />

ja sanitaatioon,<br />

kun muut tähän saakka<br />

ovat keskittyneet vesivaroihin<br />

ja niiden hallintaan eri<br />

näkökulmista.<br />

YIT toteuttaa palvelukeskuksen Keravalle<br />

YIT ja Keravan kaupunki<br />

ovat allekirjoittaneet sopimuksen<br />

Sampolan palvelukeskuksen<br />

toteuttamisesta<br />

Keravan keskustaan rautatieaseman<br />

välittömään läheisyyteen.<br />

Uuden palvelukeskuksen<br />

laajuus on noin<br />

6 000 m 2 ja hankkeen arvo<br />

noin 22 miljoonaa euroa.<br />

Rakennustyöt alkavat<br />

keväällä 2013 ja palvelukeskus<br />

valmistuu talvella<br />

2015. Rakennustöiden yhteydessä<br />

toteutetaan myös<br />

Sampolankaaren ja Virastokujan<br />

kadunrakennustyöt.<br />

Palvelukeskukseen sijoittuvat<br />

keravalaisia monipuolisesti<br />

palveleva kaupungin<br />

yhteispalvelupiste<br />

sekä suun terveydenhuollon,<br />

sosiaalitoimen, perheneuvolan,<br />

nuorisotoimen<br />

Keravan opiston, kasvatus-<br />

ja opetusviraston, sosiaali-<br />

ja terveystoimen hallinnon,<br />

kaupunkitekniikan<br />

ja keskushallinnon toimintoja<br />

sekä arkistotilaa.<br />

Keskuksessa on työtilat<br />

yhteensä noin 250 Keravan<br />

kaupungin työntekijälle.<br />

Keravan kaupunginjohtaja<br />

Petri Härkösen<br />

mukaan uuden palvelukeskuksen<br />

rakentaminen<br />

on monin tavoin merkittävä<br />

hanke.<br />

– Tämä on tärkeä avaus<br />

kaupungin keskustan<br />

kehittämiselle. Voimme<br />

keskittää palvelumme uuteen<br />

palvelukeskukseen,<br />

mikä vähentää kaupungin<br />

vuokratilojen määrää.<br />

Tämä mahdollistaa myös<br />

useiden kaupungin keskustassa<br />

sijaitsevien kiinteistöjen<br />

kehittämisen, sanoo<br />

Härkönen.<br />

Jäteastioista<br />

uusia malleja<br />

WSP Finland Oy on suunnitellut<br />

ja toteuttanut yhteistyössä<br />

Puuha Group Oy:n ja Omniaammattiopiston<br />

kanssa jätejakeiden<br />

tehokkaaseen kierrätykseen<br />

sopivat jäteastiat.<br />

Ulos suunniteltu 100-litrainen<br />

ja suorakaiteen muotoinen<br />

teräsastia voidaan sijoittaa rakennusten<br />

viereen mahdollisimman<br />

vähän tilaa vievään kohtaan.<br />

Muotonsa ansiosta jäteastioita<br />

voidaan sijoittaa usei-<br />

ta vierekkäin, jolloin eri jätejakeiden<br />

tehokas lajittelu olisi<br />

mahdollista myös julkisessa<br />

ulkotilassa.<br />

Materiaaliltaan vahvan jäteastian<br />

suuaukko on suuri, joten<br />

pizza- ja muut tilaa vievät laatikot<br />

mahtuvat helposti sisään.<br />

Kannen saa lukkoon.<br />

Myös talviolosuhteet on<br />

otettava huomioon suunnittelussa.<br />

Siksi astia avataan yläosasta<br />

ja pussi nostetaan ulos<br />

sisäastiasta. Sisäastia on myös<br />

helppo nostaa pois puhdistusta<br />

varten. Sisä- ja ulkoastioissa<br />

on pohjassa aukot, jolloin astiassa<br />

oleva neste valuu pois<br />

ilman jäätymisen pelkoa. Astia<br />

soveltuu ulkomuotonsa ja<br />

toiminnallisuutensa puolesta<br />

hyvin monentyylisiin ympäristöihin.<br />

www.puuha.com<br />

ACO Stormbrixx -kasettijärjestelmä<br />

hulevesille<br />

ACO Stormbrixx on valmistettu<br />

polypropeenista ja valmistuksessa<br />

on käytetty myös<br />

kierrätysmateriaalia. Järjestelmän<br />

hyötytilavuus on 95 %,<br />

mikä vähentää maanrakennustöiden<br />

määrää ja kustannuksia<br />

sekä säästää tilaa tontilla.<br />

Stormbrixx-järjestelmä perustuu<br />

nerokkaaseen ”munakenno”-tyyppiseen<br />

moduuliin,<br />

jotka varastoidaan ja kuljetetaan<br />

sisäkkäin asennettuna.<br />

Yhdessä rekassa pystytään kuljettamaan<br />

noin 320 kuution tarpeet.<br />

Näin hiilijalanjälki on mahdollisimman<br />

pieni.<br />

Moduulin koko on<br />

(p x l x k) 120 x 60 x 30,5 cm,<br />

ja näitä napsautetaan aina kaksi<br />

kappaletta kiinni toisiinsa.<br />

Valmiin kentän korkeus on<br />

61 cm:n kerrannaisia ja pintaala<br />

aina sovitettavissa kohteen<br />

mukaan. Kenttä on aina tarkastettavissa<br />

ja puhdistettavissa ei-<br />

kä se näin ollen ole ”kertakäyttöinen”.<br />

Jos järjestelmää<br />

käytetään viivyttämiseen, koko<br />

kenttä ympäröidään hitsattavalla<br />

PE-kalvolla ja kentän<br />

perään tulee mukana<br />

toimitettava virtauksensäätökaivo.<br />

Jos taas tehdään<br />

imeytyskenttä, ympäröimiseen<br />

käytetään hyvin vettä<br />

läpäisevää, kestävää suodatinkangasta.<br />

www.aco-nordic.fi<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 7/2012<br />

55

Helsingin kaupunki<br />

Mikko Aho<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Tuomas<br />

Rajajärvi<br />

<br />

<br />

FCG Koulutus ja<br />

konsultointi Oy<br />

Ilkka Paulus<br />

<br />

<br />

FCG Suunnittelu ja<br />

tekniikka Oy<br />

Pauli Santala<br />

<br />

<br />

<br />

Eric Wehner<br />

<br />

<br />

<br />

Jarkko<br />

Räsänen<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Tuuli Aaltonen <br />

<br />

<br />

<br />

Rakli ry<br />

Mikko Nousiainen<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Molok Oy<br />

<br />

<br />

<br />

Hannu<br />

Jokinen<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

SITA Finland Oy<br />

Maarit Leppänen<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

WSP Finland Oy<br />

Ilkka Oikarinen<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Tero Niemelä<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Laura Hietakorpi<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

56 <strong>Kuntatekniikka</strong> 7/2012

sikköön<br />

Helsinkiin.<br />

Tiina Bergbacka<br />

on nimitetty geologiksi<br />

Kaivos- ja kalliosuunnitteluyksikköön<br />

Helsinkiin.<br />

Anna<br />

Böhling on nimitetty<br />

maisema-arkkitehdiksi<br />

<br />

yksikköön Helsinkiin.<br />

Aino Lehto on nimitetty<br />

suunnittelijaksi Liikennesuunnitteluyksikköön<br />

Helsinkiin.<br />

Pertti Savolainen<br />

on nimitetty projektijohtajaksi<br />

Liikennesuunnitteluyksikköön<br />

Helsinkiin.<br />

Mikko Kivioja<br />

on nimitetty avustavaksi<br />

suunnittelijaksi Design<br />

Studioon Helsinkiin.<br />

Jaakko Aho-Mantila<br />

on nimitetty avustavaksi<br />

suunnittelijaksi<br />

<br />

yksikköön Helsinkiin.<br />

Taina Holappa on<br />

nimitetty projektipäälliköksi<br />

Pohjarakennusyksikköön<br />

Helsinkiin.<br />

Poliisin liikenneturvallisuuspalkinto<br />

Markku Setälälle<br />

Syyskuussa eläkkeelle<br />

siirtynyt Porin kaupungin<br />

ku<br />

Setälä on saanut ensimmäistä<br />

kertaa jaetun<br />

poliisin liikenneturvallisuuspalkinnon.<br />

Palkinto<br />

luovutettiin Setälälle<br />

vallisuusseminaarissa<br />

Poliisiammattikorkeakoulussa<br />

<br />

-<br />

tälä<br />

on tehnyt Porin alueella<br />

pitkän ja aktiivisen<br />

uran liikenneturvallisuuden<br />

kehittäjänä. Hän on<br />

toiminut seudullisessa<br />

yhteystyössä ja osallistunut<br />

myös valtakunnalliseen<br />

liikenneturvallisuus-<br />

-<br />

Markku Setälä<br />

lautakunnan puheenjoh-<br />

keakoulun<br />

rehtori Kimmo<br />

Himberg.<br />

<br />

ansiosta Porissa on eri<br />

toimijoiden yhteinen liikennefoorumi.<br />

Setälä on<br />

ollut liikenneolojen aktii-<br />

kiksi<br />

kiertoliittymien ja<br />

automaattisen kameravalvonnan<br />

saamiseksi<br />

Poriin.<br />

2012<br />

Paikkatietomarkkinat<br />

<br />

www.maanmittauslaitos.fi/<br />

<br />

Viheralan hulevesipäivä<br />

<br />

www.vyl.fi<br />

Energy Manager –koulutusohjelma<br />

<br />

www.ael.fi/eurem<br />

Maa-ainespäivät<br />

<br />

www.fcg.fi<br />

Rakennusvalvontapäivät<br />

<br />

www.fcg.fi<br />

Kaupan ohjaus<br />

<br />

www.fcg.fi<br />

Rakentamisen sopimusoikeus<br />

ja –johtaminen<br />

<br />

www.kiinko.fi<br />

Jätelautakuntien neuvottelupäivät<br />

<br />

www.fcg.fi<br />

Kaavojen ajanmukaisuus<br />

<br />

www.fcg.fi<br />

Julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi<br />

<br />

www.ptcs.fi<br />

Teknisen hallinnon päivät<br />

<br />

www.fcg.fi<br />

Kaavoitusprosessin peruskoulutus,<br />

1. jakso<br />

<br />

www.fcg.fi<br />

17. Valtakunnalliset jätteen<br />

hyötykäyttöpäivät<br />

<br />

www.fcg.fi<br />

Kunta ja tuulivoimahankkeet<br />

<br />

www.fcg.fi<br />

Pollutec 2012<br />

<br />

www.pollutec.com<br />

Mittaustekniikan koulutuspäivät<br />

<br />

www.fcg.fi<br />

Kuntatekniikan perusteet –<br />

koulutussarja<br />

<br />

<br />

www.fcg.fi<br />

Infrarakentamisen sopimustekniikka<br />

ja –juridiikka<br />

<br />

www.kiinko.fi<br />

Viheralan tilaaja–tuottajapäivä<br />

<br />

www.vyl.fi<br />

Sopimusyhteistyö talonrakentamisessa<br />

<br />

www.kiinko.fi<br />

2013<br />

Kaavoitusprosessin peruskoulutus,<br />

2. jakso<br />

<br />

www.fcg.fi<br />

Rakennuttajapäivät<br />

<br />

www.kiinko.fi<br />

Ympäristöjohdon neuvottelupäivät<br />

<br />

www.fcg.fi<br />

tapahtumakalenteri<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 7/2012<br />

57

sivulla 36<br />

sivulla 36<br />

sivulla 36<br />

www.wspgroup.fi<br />

Tehokasta<br />

täsmänäkyvyyttä<br />

Ilmoitus PALVELUJAsivuillamme<br />

tuo tulosta.<br />

Ota yhteys Marianne<br />

Lohilahteen,<br />

puh. 040 708 6640<br />

marianne.lohilahti@netti.fi<br />

Täyden palvelun pumpputalo palveluksessasi!<br />

Puhelin: 010 8369900<br />

<br />

<br />

kuntatekniikan osaajien verkkopalvelua rekrytoinneissasi.<br />

Ilmoita avoimista kuntatekniikan työpaikoista edullisesti Kuntatekniikan foorumilla.<br />

Täytä työpaikkailmoitus suoraan verkkosivulla www.kuntatekniikka.fi/ajankohtaista/tyopaikat<br />

tai ota yhteyttä asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi tai puh. 09 771 2442.<br />

ALANSA YKKÖNEN<br />

Savo-Pielisen jätelautakunta<br />

vetää yhtä köyttä sivu 18<br />

Hämpin parkki tekee<br />

pysäköinnistä elämyksen sivu 22<br />

7/2012<br />

Puu ja betoni<br />

voidaan yhdistää<br />

toimivalla tavalla,<br />

Hermann Kaufmann<br />

sanoo. sivu 16<br />

sivulla 36<br />

HS-Vesi siirtää pian vettä<br />

yli maakuntarajan sivu 40<br />

Hälytysajoneuvoille aina<br />

vihreää Oulussa sivu 46<br />

sivu 6<br />

2012<br />

Korjata pitää , vaikka rahaa puuttuu<br />

KOSTEUSVAURIOT<br />

KYYKYTTÄVÄT KUNTIA<br />

sivu 6<br />

Oppaan p sähköinen versio lehti.kuntatekniikka.fi<br />

TILAA<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong>!<br />

Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvana<br />

kestotilauksena 73 euroa (+ alv 9 %). Saat kaupan<br />

päälle syyskuussa 2012 ilmestyneen Vesihuollon<br />

osto-oppaan.<br />

Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus<br />

(8 numeroa) maksaa 82 euroa (+ alv 9 %),<br />

irtonumero 10 euroa (+ alv 23 %).<br />

Tilauksen ja osoitteenmuutoksen teet kätevimmin<br />

os. http://lehti.kuntatekniikka.fi<br />

asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi<br />

tai puh. 09 771 2442.<br />

Vesihuollon osto-opas (palveluhakemistot,<br />

vesilaitokset, uimahallit ja kylpylät) on myös<br />

osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi<br />

Kirkkonummen kunnantalon rakensi Ilmarinen vai oliko se<br />

Keva... Siitä oli juttua Kuntatekniikassa 5/2011 vai oliko<br />

se 4/2011? Jos muisti pettää, Kuntatekniikan lehtiarkisto<br />

paikkaa. Käytössäsi ovat lehden <strong>pdf</strong>:t vuodesta 2006.<br />

Osoitteessa lehti.kuntatekniikka.fi > lehtiarkisto<br />

sivu<br />

ALANSA YKKÖNEN<br />

Shared space – valta Helsingin maanalainen<br />

ja vastuu kaikille kaava on kuntatekniikan<br />

liikkujille sivu 14 saavutus sivu 20<br />

Kaupungit tiivistyvät<br />

pistetaloilla ja lisäkerroksilla<br />

sivu 34<br />

4 /2011<br />

Biokaasulaitos<br />

on tulevaisuutta,<br />

Kouvolan Veden<br />

Timo Kyntäjä<br />

uskoo. sivu 44<br />

Kuopiossa massainsinööri<br />

ohjaa ylijäämämaat<br />

hyötykäyttöön sivu 40<br />

Uusi kunnantalo, asuin- ja liikekortteleita, katuja...<br />

Tero Luomajärven ja Eero Vartiaisen työlista on pitkä<br />

Kirkkonummen<br />

keskusta uusiksi<br />

sivu 6<br />

ALANSA YKKÖNEN<br />

Pirkkala valitsi<br />

maalämmön Toivion<br />

kouluun sivu 12<br />

Fiskarsin ruukkikylästä<br />

tehdään vihreää<br />

ekotaajamaa sivu 20<br />

Kai Klink ja Miia Kurri iloitsevat<br />

energiapilotin valmistumisesta<br />

5 /2011<br />

Kuntaliitos uudisti<br />

organisaatiot<br />

Hämeenlinnassa,<br />

Timo Tuomola<br />

kertoo. sivu 40<br />

Porin uimahalli<br />

saa lisävoimaa<br />

sivu 6<br />

AURINGOSTA<br />

Merenpinnan nousu<br />

vaaraksi Hangon<br />

vesihuollolle sivu 44<br />

ALANSA YKKÖNEN<br />

Nastarenkaiden<br />

haitoista on jo<br />

näyttöä sivu 18<br />

Oulu tutki katuvaloja<br />

– uusi tekniikka<br />

parempaa sivu 31<br />

Jyväskylä korjasi<br />

jäähallin ESCOsopimuksella<br />

sivu 44<br />

Järjestötyö tarjoaa<br />

uusia näkökulmia ja<br />

yhteyksiä sivu 50<br />

3/2012<br />

Kaukokylmän<br />

kysyntä kasvaa<br />

Helsingissä,<br />

Janne Vartiainen<br />

iloitsee. sivu 26<br />

Lahden Kymijärvi II kaasuttaa kärjessä<br />

KOHTI PIENEMPIÄ<br />

PÄÄSTÖJÄ 6<br />

58 <strong>Kuntatekniikka</strong> 7/2012

Tarkat<br />

laitos ja kunta<br />

sääasemat,<br />

ukkostutkaimet,<br />

tuulimittarit.<br />

Lännen Alituspalvelu Oy<br />

Vaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksella<br />

www.lannenalitus.com<br />

ALITUSPORAUKSET<br />

kaikilla menetelmillä<br />

kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm<br />

kaikkiin maalajeihin savesta kallioon<br />

asennuspituudet jopa 1000 m<br />

Työntöporausta American Augers 72-1200NG<br />

koneella, DN1600 asennus.<br />

Honkapuistontie 95, 28430 Pori<br />

puh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928<br />

email: lannenalitus@lannenalitus.com<br />

GTK palvelee asiakkaitaan maalämmön,<br />

ympäristön sekä maankäytön ja<br />

rakentamisen kysymyksissä.<br />

Suunnittelemme<br />

hyvää infrastruktuuria,<br />

ympäristöä ja yhdyskuntaa<br />

FCG Finnish Consulting Group Oywww.fcg.fi<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Pöyryllä on maan laajin osaaminen infran, kiinteistöjen<br />

ja alueiden sekä vesi- ja jätehuollon kehittämiseen.<br />

Meiltä saat suunnittelu-, projektinjohto- ja konsultointipalvelut<br />

hankkeen ja ympäristön eduksi. www.poyry.fi<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 7/2012<br />

59

sivulla 36<br />

KUNTA-<br />

TEKNIIKKA<br />

HELSINGISSÄ<br />

4.–10.6.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong>-lehti avaa asiat taustoineen.<br />

rakentaminen<br />

liikenne ja väylät<br />

energia hankinnat ilmastonmuutos infra-IT jätehuolto kiinteistöt kunnossapito liikenne ja väylät liikuntapaikat<br />

maarakennus rakentaminen turvallisuus uimahallit ja kylpylät vesihuolto viheralueet ympäristö<br />

Kahdeksan numeroa vuodessa kuntatekniikkaa kannesta kanteen.<br />

Tilaushinnat:<br />

kestotilaus 73 (+ alv 9 %)<br />

vuosikerta 82 (+ alv 9 %)<br />

ALANSA YKKÖNEN<br />

Pisara-radan suunnitteluun<br />

vauhtia 40 miljoonalla<br />

eurolla sivu 14<br />

Vuoreksen jätteet<br />

uudenlaiseen<br />

putkijärjestelmään sivu 24<br />

Jyväskylän suojellusta<br />

Valtiontalosta tuli<br />

pulma sivu 46<br />

4/2012<br />

Susanne Dahlqvist<br />

iloitsee<br />

Porvoon Taidetehtaan<br />

uudesta<br />

elämästä. sivu 40<br />

TILAUKSET:<br />

www.kuntatekniikka.fi, asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi<br />

tai puh. 09 771 2442<br />

Hannu Asikainen luotsaa Kalasatamasta<br />

20 000 asukkaan aluetta 2030 mennessä<br />

HELSINKI RAKENTAA<br />

RANNOILLE sivu 6<br />

SPECIAL PAGES<br />

FOR IFME<br />

Tilaa, lue ja tiedä.<br />

PARTICIPANTS

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!