Vedenlaatu vuonna 2005 - Vantaanjoen ja Helsingin seudun ...
Vedenlaatu vuonna 2005 - Vantaanjoen ja Helsingin seudun ...
Vedenlaatu vuonna 2005 - Vantaanjoen ja Helsingin seudun ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
suudet olivat jonkin verran laskeneet, mutta vain yhdellä kesän kolmesta tarkkailukerrasta<br />
vesi oli sopivaa uimakäyttöön.<br />
Nurmijärven kirkonkylän puhdistamon vaikutus Vantaanjokeen<br />
Nurmijärven kirkonkylän puhdistamolla käsiteltiin alueen viemärivesiä lähes 2000 m 3 /d<br />
(22 l/s). Määrä oli hieman viime vuosia suurempi. Puhdistamolta vesistöön lähtevässä vedessä<br />
fosforipitoisuus oli keskimäärin 690 μg/l <strong>ja</strong> typpipitoisuus 23 000 μg/l. Kuormitustarkkailutulosten<br />
(Nurmijärvi, kirkonkylän puhdistamo, vuosiyhteenveto <strong>2005</strong>, VHVSY<br />
31.3.2006) mukaan puhdistamon aiheuttama vesistökuormitus nousi selvästi aikaisempaan<br />
verrattuna. Kahdella neljästä tarkastelu<strong>ja</strong>ksosta puhdistamolle asetettu fosforinpoistovaatimus<br />
jäi täyttymättä. Lisäksi puutteellisesti käsiteltyjä jätevesiä jouduttiin päästämään vesistöön<br />
vuoden aikana yhteensä 16 000 m 3 . Ohitukset tapahtuivat kolmenkymmenen päivän<br />
aikana lähinnä ylivirtaama <strong>ja</strong> sade<strong>ja</strong>ksoilla. Kesäkuussa ohituksia oli kuun alkupäivinä<br />
<strong>ja</strong> 13-14.6., jolloin Vantaanjoesta otettiin yhteistarkkailunäytteet. Kirkonkylän puhdistamon<br />
käsittelemät jätevedet johdettiin o<strong>ja</strong>an, josta ne virtasivat Vantaanjokeen hieman Myllykosken<br />
yläpuolella. Myllykosken alaosassa oli lähin alapuolinen havaintopaikka V44.<br />
<strong>Vantaanjoen</strong> keskijuoksulla joen vedenlaatuun vaikuttavat pistekuormituksen lisäksi yhä<br />
enemmän ha<strong>ja</strong>kuormitus alueen pelloilta <strong>ja</strong> ha<strong>ja</strong>-asutuksesta. Näin voimakkaasti kuormitetussa<br />
koskiympäristössä Kirkonkylän puhdistamon jätevesivaikutuksen erotteleminen<br />
muusta kuormitusvaikutuksesta oli lähes mahdotonta.<br />
<strong>Vantaanjoen</strong> havaintopaikoilla V55 (Raala), V44 (Myllykoski) <strong>ja</strong> V39 (Palojoki) jokiveden<br />
ravinnepitoisuudet olivat vuosikeskiarvoina lähes samat; kokonaisfosforipitoisuus 100 μg/l<br />
<strong>ja</strong> kokonaistyppipitoisuus 2700 μg/l. Myös muiden tutkittujen parametrien arvot vaihtelivat<br />
vähän tutkitulla alueella. Eri tarkkailukertojen välinen vaihtelu oli sen si<strong>ja</strong>an melko suurta<br />
eri virtaamaolosuhteissa. Kaikilla havaintopaikoilla esiintyi melko runsaasti ulosteperäisiä<br />
bakteereita <strong>ja</strong> osalla kesän tarkkailukerroista bakteerimäärät ylittivät hyvälle uimavedelle<br />
asetetut ra<strong>ja</strong>-arvot (kuva 3.5).<br />
2500<br />
Lämpök. koliformit<br />
Alustavat enterokokit<br />
2000<br />
kpl/100 ml<br />
1500<br />
1000<br />
500<br />
0<br />
V55 V44 V39 V55 V44 V39<br />
7.3. 11.4. 14.6. 13.7. 17.8. 25.10.<br />
Kuva 3.5. Ulostesaastutusta osoittavien indikaattoribakteerien määrät Vantaanjoessa Nurmijärvellä.<br />
Kuvaan on merkitty pisteviiva, jonka alle bakteeripitoisuuksien tulee olla uimavedessä.<br />
17
Change language