Vedenlaatu vuonna 2005 - Vantaanjoen ja Helsingin seudun ...
Vedenlaatu vuonna 2005 - Vantaanjoen ja Helsingin seudun ...
Vedenlaatu vuonna 2005 - Vantaanjoen ja Helsingin seudun ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
1.2. Yhteistarkkailun tavoitteet<br />
Yhteistarkkailussa vedenlaadun seurannan tavoitteena on kerätä tietoa <strong>Vantaanjoen</strong> vesistön<br />
eri osavaluma-alueiden jokien vedenlaadusta <strong>ja</strong> niiden käyttökelpoisuudesta. <strong>Vedenlaatu</strong>tietojen<br />
perusteella arvioidaan, mikä merkitys on jokiin kohdistuvalla jätevesikuormituksella,<br />
<strong>ja</strong> kuinka laa<strong>ja</strong> on kuormituksen vaikutusalue. Yhdessä vesistöalueelta mitattujen<br />
virtaamatietojen kanssa voidaan laskea <strong>Vantaanjoen</strong> Suomenlahteen kuljettama ravinnekuorma.<br />
<strong>Vantaanjoen</strong> yhteistarkkailu koostuu vedenlaadun seurannan lisäksi kalatalous- <strong>ja</strong> poh<strong>ja</strong>eläintarkkailusta,<br />
mikä kattaa vesistön biologisen seurannan. Siinä tarkoituksena on seurata<br />
vesistöön johdettujen jätevesien vaikutuksia kalastoon, kalastukseen <strong>ja</strong> poh<strong>ja</strong>eläimistöön<br />
(Saura <strong>ja</strong> Könönen 2002). Tarkkailu sisältää myös kalojen vierasainemäärityksiä. <strong>Vedenlaatu</strong>tiedot<br />
ovat tärkeää taustatietoa kalasto- <strong>ja</strong> poh<strong>ja</strong>eläintarkkailujen tulosten arvioinnissa.<br />
1.3. Tarkkailun toteutus <strong>vuonna</strong> <strong>2005</strong><br />
<strong>Vantaanjoen</strong> yhteistarkkailussa oli mukana 48 havaintopaikkaa, joista <strong>Vantaanjoen</strong> pääuomassa<br />
15 sekä Keravanjoen <strong>ja</strong> Luhtajoen alueilla molemmilla yhdeksän (kartta 1). Luhtajokeen<br />
oli lisätty aikaisempaan verrattuna kaksi havaintopaikkaa (MTD <strong>ja</strong> MTE) <strong>ja</strong> jokeen<br />
laskevaan o<strong>ja</strong>an yksi havaintopaikka (MTC) Metsä-Tuomelan jäteaseman kuormitusvaikutuksen<br />
arvioimiseksi. Muiden sivujokien alueilla havaintopaikko<strong>ja</strong> oli 1-3. Yhteistarkkailun<br />
ohella säännöllisessä seurannassa olivat Herajoki <strong>ja</strong> Vantaanjoki Atomikorttelin<br />
alueella.<br />
Kaikilta yhteistarkkailun joki- <strong>ja</strong> o<strong>ja</strong>havaintopaikoilta otettiin vesinäytteet vähintään kuudesti<br />
vuoden aikana (taulukko 2). Havaintopaikka V0 <strong>Vantaanjoen</strong> suulla Vanhankaupunginkoskessa,<br />
Tuusulanjärveen laskeva Vuohikkaano<strong>ja</strong> (VH) <strong>ja</strong> Ridasjärven luusuan alapuolella<br />
Keravanjoessa oleva havaintopaikka K66 kuuluivat kuukausittaiseen vedenlaadunseurantaan.<br />
Keravanjoen lisävedenvaikutuksen seurannan viidellä havaintopaikalla näytteenottokerto<strong>ja</strong><br />
oli yhdeksän, painottuen kesäaikaan. <strong>Vantaanjoen</strong> mereen kuljettaman ravinnekuorman<br />
<strong>ja</strong> maatalousvaltaisen Lepsämänjoen kuljettaman ravinnekuorman laskemiseksi<br />
otettiin ylivirtaama<strong>ja</strong>ksoilla lisänäytteitä jokien alajuoksuilta. Näillä alueilla myös Uudenmaan<br />
ympäristökeskus seurasi jokien vedenlaatua.<br />
Uudenmaan ympäristökeskus määräsi 30.5.<strong>2005</strong> Nurmijärven kunnan tarkkailemaan Luhtajoen<br />
tilaa tehostetusti loppuvuoden aikana noin kahden viikon välein. Tämän lisäksi Nurmijärven<br />
vesihuoltolaitos tilasi <strong>Vantaanjoen</strong> <strong>ja</strong> <strong>Helsingin</strong> <strong>seudun</strong> vesiensuojeluyhdistykseltä<br />
marraskuussa muutamia lisänäytteenotto<strong>ja</strong> Luhtajoella liittyen Klaukkalan uuden puhdistamon<br />
käyttöönottoon. Näiden näytteiden tulokset raportoidaan yhdessä Luhtajoen yhteistarkkailutulosten<br />
kanssa.<br />
7
Change language