Vedenlaatu vuonna 2005 - Vantaanjoen ja Helsingin seudun ...
Vedenlaatu vuonna 2005 - Vantaanjoen ja Helsingin seudun ...
Vedenlaatu vuonna 2005 - Vantaanjoen ja Helsingin seudun ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
ven kasvillisuuteen merkittävästi. Sen seurauksena kelluslehtisistä kasveista etenkin palpakot<br />
olivat kärsineet. Muista kasviryhmistä erityisesti vesisammaleet, näkinpartaislevät <strong>ja</strong><br />
pienet vidat sekä vesitähdet olivat kärsineet ylivesi<strong>ja</strong>ksolla valon puutteesta. Vuoden <strong>2005</strong><br />
vesikasvillisuutta verrattaessa vuoden 1999 kasvillisuuteen, lajiston määrä oli vähentynyt.<br />
Järvessä tavattiin varsinaisia vesikasve<strong>ja</strong> 38 lajia aikaisemman 46 si<strong>ja</strong>sta. Järven kasvillisuudesta<br />
tehdyn Wilcoxonin testin mukaan merkitsevää oli järven umpeenkasvua edistävien<br />
lajien runsastuminen. Merkittävintä umpeenkasvu oli järvin länsipuolella <strong>ja</strong> Ridasjärven<br />
avovesialueen havaittiin pienentyneen. Voimakkain supistuminen oli järven pohjoisosassa,<br />
missä varsinkin järvikorte (järvikaislan ohella) oli laajentanut kasvualuettaan (Venetvaara<br />
2006).<br />
3.3.2. Keravanjoki<br />
Ridasjärven luusuasta noin kilometrin alavirtaan päin Keravanjoessa on havaintopaikka<br />
K66, missä joen vedenlaatua seurattiin kuukausittain. Veden sähkönjohtavuuden vuosikeskiarvo<br />
oli havaintopaikalla 8 mS/m eli hieman pienempi kuin <strong>Vantaanjoen</strong> Käräjäkoskessa.<br />
Veden pintakerroksen happipitoisuus vaihteli 4-11 mg/l. Lopputalven heikentynyt happitilanne<br />
johtui Ridasjärven heikoista happioloista järven jääkannen alla. Useimmilla tarkkailukerroilla<br />
Keravanjoen yläosan happitilanne oli tyydyttävä (kyllästysarvo yli 70 %). Havaintopaikalla<br />
K66 veden kokonaisfosforipitoisuus oli 30-70 μg/l, vuosikeskiarvon olleessa<br />
50 μg/l. Kokonaistyppipitoisuus oli keskimäärin 1000 μg/l. Vuosien 2000-2004 keskiarvoihin<br />
verrattuna fosforipitoisuus oli hieman korkeampi, typpipitoisuus matalampi.<br />
Lisäveden johtamisen on todettu selkeästi alentavan veden väriluvun arvoa, etenkin Keravanjoen<br />
ylä- <strong>ja</strong> keskiosassa (Ra<strong>ja</strong>järvi 2006). Touko-syyskuussa väriluvun keskiarvo havaintopaikalla<br />
K66 oli 170 mg Pt/l, mikä oli edellisvuoden tasoa, mutta kolminkertainen<br />
muutamiin aikaisempiin <strong>ja</strong> vähäsateisempiin kesiin verrattuna. Laimennusveden osuus<br />
Keravanjoen virtaamasta (Hanala) oli kesällä <strong>2005</strong> noin 12 %. Ra<strong>ja</strong>järven mukaan lisäveden<br />
osuuden ollessa vasta yli kolmannes joen virtaamasta, se parantaa Keravanjoen vedenlaatua<br />
koko joessa.<br />
Keravanjoen virratessa alaspäin valumavedet toivat jokeen lisäravinteita, veden sähkönjohtavuus<br />
kohosi <strong>ja</strong> vesi sameni. Veden sähkönjohtavuus kaksinkertaistui joen yläjuoksulta<br />
alajuoksulle (kuva 3.24). Voimakkain nousu tapahtui Vantaalla (havaintopaikat K24 <strong>ja</strong><br />
K8), ilmeisesti kaupunkialueen hulevesien <strong>ja</strong> kuormitusta tuovien sivupurojen vaikutuksesta.<br />
Keravanjoen kiintoainepitoisuus alkoi kasvaa huomattavasti eroosiolle alttiin Keravanjoki-kanjonin<br />
alueella. Ohkolanjoki toi myös voimakkaasti maa-aineksen samentamia vesiä<br />
Keravanjokeen. Jokirantojen peltovaltaisuus lisäsi jokiveden sameutta myös havaintopaikkojen<br />
K45 <strong>ja</strong> K24 välisellä alueella. Veden väriluvun kasvu koko Keravanjoen alueella<br />
johtui sekä vedelle ruskean värin antavista humusyhdisteistä, että etenkin alajuoksulla<br />
myös veden hieno<strong>ja</strong>ksoisesta saviaineksesta, vaikka määritys tehtiinkin suodatetuista näytteistä.<br />
Värimääritykset tehtiin vain kesällä.<br />
39
Change language