Vedenlaatu vuonna 2005 - Vantaanjoen ja Helsingin seudun ...
Vedenlaatu vuonna 2005 - Vantaanjoen ja Helsingin seudun ...
Vedenlaatu vuonna 2005 - Vantaanjoen ja Helsingin seudun ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Vantaanjoen</strong> yhteistarkkailu<br />
<strong>Vedenlaatu</strong> <strong>vuonna</strong> <strong>2005</strong><br />
Heli Vahtera<br />
<strong>Vantaanjoen</strong> <strong>ja</strong> <strong>Helsingin</strong> <strong>seudun</strong> vesiensuojeluyhdistys ry<br />
Julkaisu 58/2006<br />
ISSN 0357-6671
Kansi taustakuva: Keravanjoki, Kirkonkylänkosken alaosa keväällä 2006<br />
pikkukuvat: surviaissääsken kotelonahkatutkimuksen näytteenottoa<br />
<strong>ja</strong> talvinäytteenotto alkamassa Ridasjärvestä<br />
(kuvat vsy:n kuva-arkisto)<br />
2
Sisällysluettelo<br />
1. <strong>Vantaanjoen</strong> yhteistarkkailun perusteet <strong>ja</strong> tarkkailuosapuolet __________________ 5<br />
1.1. Vapaaehtoinen vedenlaadun seuranta <strong>ja</strong> muut tarkkailut _______________________ 6<br />
1.2. Yhteistarkkailun tavoitteet _________________________________________________ 7<br />
1.3. Tarkkailun toteutus <strong>vuonna</strong> <strong>2005</strong> ___________________________________________ 7<br />
2. Sää <strong>ja</strong> hydrologiset olosuhteet ____________________________________________ 9<br />
3. Yhteistarkkailun tulokset _______________________________________________ 11<br />
3.1. Vantaanjoki ____________________________________________________________ 11<br />
3.1.1. Vantaanjoki Riihimäellä_______________________________________________________ 11<br />
3.1.2. Vantaanjoki Hyvinkäällä ______________________________________________________ 16<br />
3.1.3. Vantaanjoki Nurmijärvellä _____________________________________________________ 16<br />
3.1.4. <strong>Vantaanjoen</strong> alaosan alue ______________________________________________________ 18<br />
3.2. Läntiset sivujoet_________________________________________________________ 22<br />
3.2.1. Keihäsjoki <strong>ja</strong> Kytäjoki ________________________________________________________ 23<br />
3.2.2. Luhtajoki __________________________________________________________________ 23<br />
3.2.3. Lepsämänjoki _______________________________________________________________ 30<br />
3.2.4. Luhtaanmäenjoki ____________________________________________________________ 36<br />
3.3. Keravanjoen alue________________________________________________________ 37<br />
3.3.1. Ridasjärvi __________________________________________________________________ 38<br />
3.3.2. Keravanjoki ________________________________________________________________ 39<br />
3.4. Palojoki ________________________________________________________________ 43<br />
3.5. Tuusulanjoki ___________________________________________________________ 45<br />
4. <strong>Vantaanjoen</strong> kuljettama ravinnekuorma___________________________________ 46<br />
4.1. Pistekuormitus __________________________________________________________ 46<br />
4.2. Ha<strong>ja</strong>kuormitus __________________________________________________________ 47<br />
4.3. Ravinne- <strong>ja</strong> kiintoainekuorma Vanhankaupunginlahteen_______________________ 48<br />
5. <strong>Vedenlaatu</strong> <strong>ja</strong> vesistön käyttökelpoisuus ___________________________________ 50<br />
5.1 Jokialueiden vedenlaatu___________________________________________________ 50<br />
5.2 Käyttökelpoisuusindeksi __________________________________________________ 51<br />
5.3 Kalasto <strong>ja</strong> poh<strong>ja</strong>eläimet ___________________________________________________ 53<br />
6. Yhteenveto ___________________________________________________________ 56<br />
Viitteet ________________________________________________________________ 58<br />
Liitteet ________________________________________________________________ 59<br />
3
1. <strong>Vantaanjoen</strong> yhteistarkkailun perusteet <strong>ja</strong> tarkkailuosapuolet<br />
Vuonna <strong>2005</strong> <strong>Vantaanjoen</strong> vesistön jokien vedenlaatua tarkkailtiin ohjelman <strong>Vantaanjoen</strong><br />
<strong>ja</strong> sen sivujokien yhteistarkkailu vuosina 2000-2004 (Seppänen <strong>ja</strong> Männynsalo 2002) mukaisesti.<br />
Ohjelma oli hyväksytty Hämeen ympäristökeskuksessa 11.4.2000 (kirje<br />
0395Y0660-133, 165A/YSO/00) <strong>ja</strong> Uudenmaan ympäristökeskuksessa 29.12.2000 (kirje<br />
0195Y0452-103, 0100Y0291-193). Ohjelman <strong>ja</strong>tkaminen vuodelle <strong>2005</strong> hyväksyttiin lisäkirjeillä<br />
(Hämeen ympäristökeskus, kirje 0395Y0660-123, YLO/val/325A/04 <strong>ja</strong> Uudenmaan<br />
ympäristökeskus, kirje 0195Y0452-103).<br />
Vuonna <strong>2005</strong> <strong>Vantaanjoen</strong> vesistöön johdettiin käsiteltyjä asumajätevesiä kolmen kunnan<br />
puhdistamoilta. Riihimäen keskuspuhdistamolla puhdistettiin kaupungin omien jätevesien<br />
lisäksi Lopen kunnan jätevesiä sekä merkittävä määrä teollisuusjätevesiä Herajoen meijeriltä.<br />
Hyvinkään jätevesistä pääosa käsiteltiin Kaltevan puhdistamolla. Lisäksi Ridasjärven<br />
<strong>ja</strong> Kaukasten kylien puhdistamot käsittelivät lähialueidensa viemärivedet.<br />
Nurmijärvellä jätevesien käsittelyssä tapahtui merkittäviä muutoksia <strong>vuonna</strong> <strong>2005</strong>. Maaliskuussa<br />
Röykan alueen jätevedet alettiin johtaa Klaukkalaan uutta siirtoviemäriä pitkin.<br />
Joulukuussa siirtoviemäriin liitettiin Ra<strong>ja</strong>mäen alue. Tämän mahdollisti Klaukkalan uuden<br />
puhdistamon käyttöönotto marraskuussa. Uuden puhdistamon myötä viemärivesien johtaminen<br />
Röykän puhdistamolta Myllyo<strong>ja</strong>an, Ra<strong>ja</strong>mäen puhdistamolta Matkunjokeen <strong>ja</strong> Altia<br />
Oyj:n puhdistamolta Koiransuoleno<strong>ja</strong>an loppuivat. Klaukkalan puhdistamon lisäksi Nurmijärvellä<br />
on Kirkonkylän puhdistamo. Sekä toimintansa lopettaneet että sitä <strong>ja</strong>tkavat jätevedenpuhdistamot<br />
olivat tarkkailuvelvollisia vuoden <strong>2005</strong> yhteistarkkailussa. Edellä mainittujen<br />
puhdistamoiden lisäksi Tuusulan Jokelan jätevedenpuhdistamolla oli tarkkailuvelvoite.<br />
Puhdistamon toiminta oli loppunut joulukuussa 2004, mutta vedenlaadultaan edelleen<br />
melko heikkolaatuisen Palojoen tarkkailua tuli <strong>ja</strong>tkaa.<br />
Kunnallisten jätevedenpuhdistamoiden lisäksi yhteistarkkailuun osallistuu lisäksi Rinnekoti-Säätiö,<br />
jonka puhdistamolta vedet johdetaan Lakistonjokeen. Teollisuuslaitoksista Versowood<br />
Riihimäki Oy on mukana yhteistarkkailussa mahdollisen tukkien kasteluveden<br />
vesistöön johta<strong>ja</strong>na. Nurmijärven Metsä-Tuomelan jäteasema oli ensimmäistä vuotta mukana<br />
<strong>Vantaanjoen</strong> yhteistarkkailussa. Kaatopaikan puhdistamo kuormitti Luhtajoen aluetta.<br />
Kaikkien näiden kuormittajien lupapäätökset on koottu taulukkoon 1. Niiden mukaan<br />
kuormittajien oli tarkkailtava jäteveden vaikutusta vesistön tilaan <strong>ja</strong> vedenlaatuun alueellisen<br />
ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.<br />
<strong>Vantaanjoen</strong> vesistötarkkailuun osallistui jätevesikuormittajien lisäksi tarkkailuvelvollisena<br />
Keravanjoen virkistyskäyttöä lisävesijuoksutuksin kunnostava Keski-Uudenmaan vesiensuojelun<br />
kuntayhtymä. Keravanjoen lisäksi tarkkailualueeseen kuului Naturakohteenakin<br />
oleva Ridasjärvi.<br />
5
Taulukko 1. <strong>Vantaanjoen</strong> yhteistarkkailuun osallistuvat tarkkailuvelvolliset <strong>vuonna</strong> <strong>2005</strong>.<br />
Luvan halti<strong>ja</strong> Lupapäätös Luvan<br />
tarkistus<br />
Riihimäen kaupungin vesihuoltolaitos; Riihimäen<br />
jätevedenpuhdistamo<br />
LSY Nro 62/2004/1<br />
Dnro LSY-2003-Y-393, 23.11.2004<br />
31.10.2011<br />
Hyvinkään vesi; Kaltevan jätevedenpuhdistamo<br />
Hyvinkään vesi; Ridasjärven <strong>ja</strong> Kaukasten<br />
puhdistamot<br />
Nurmijärven kunta; Kirkonkylän jätevedenpuhdistamo<br />
Nurmijärven kunta; Klaukkalan jätevedenpuhdistamo<br />
Rinnekoti-Säätiö; Rinnekodin jätevedenpuhdistamo<br />
Nurmijärven kunta; Ra<strong>ja</strong>mäen <strong>ja</strong> Röykän<br />
puhdistamot<br />
LSV Nro 63/2004/1<br />
Dnro LSV-2003-Y-392, 23.11.2004<br />
VYO97/1997, 27.8.1997<br />
LSY Nro 72/2004/1<br />
Dnro LSY-2003-Y-413, 20.12.2004 valitettu<br />
Vaasan hallinto-oikeuteen<br />
LSY Nro 20/2002/1<br />
Dnro 01159, 17.4.2002<br />
Uudenmaan ympäristökeskus No YS 1063,<br />
Dnro UUS-2002-Y-400-111, 22.9.2004<br />
LSY Y35 <strong>ja</strong> Y36/2004. 30.11.2004<br />
31.10.2011<br />
vireillä<br />
31.10.2011<br />
31.12.2009<br />
31.8.2012<br />
Tuusulan kunta; Jokelan puhdistamo VYO 77/1998, 26.6.1998<br />
Altia Oyj, Ra<strong>ja</strong>mäki LSVO 87/1998/3. 19.11.1998 vireillä<br />
Nurmijärven kunta; Metsä-Tuomelan jäteasema<br />
Uudenmaan ympäristökeskus, No YS 592,<br />
Dnro 0195Y0322-111, 7.6.2004<br />
vireillä<br />
Versowood Riihimäki Oy LSY 41/2000/1, 15.5.2000 vireillä<br />
Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä;<br />
lisäveden johtaminen<br />
LSVO 59/1988/1, 15.9.1988<br />
1.1. Vapaaehtoinen vedenlaadun seuranta <strong>ja</strong> muut tarkkailut<br />
<strong>Vantaanjoen</strong> vesistöalueella kestävän kehityksen <strong>ja</strong> vesistön moninaiskäytön turvaamiseksi<br />
sekä alueen suunnittelun tueksi jokien velvoitetarkkailua on täydennetty vapaaehtoisella<br />
seurannalla. Sillä on voitu seurata myös vesistöön kohdistuvan ha<strong>ja</strong>kuormituksen suuruutta.<br />
Vapaaehtoinen seuranta on kohdistunut vesistön virkistyskäytön kannalta tärkeimmille<br />
<strong>ja</strong> puhtaimmille sekä peltovaltaisimmille alueille. Näitä alueita ovat olleet mm. Kytäjoen<br />
alue, Lepsämänjoki, Tuusulanjoki, Härkälänjoki <strong>ja</strong> osa <strong>Vantaanjoen</strong> alaosasta.<br />
<strong>Vantaanjoen</strong> vesistöön johdetaan jätevesiä yhteistarkkailuun osallistuvien tahojen lisäksi<br />
mm. koulujen <strong>ja</strong> kurssikeskusten pienpuhdistamoilta. Vesistöalueella on myös tarkkailuvelvollisia<br />
kuormittajia, mm. lakkautettu<strong>ja</strong> kaatopaikko<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> teollisuuslaitoksia. Näiden<br />
tarkkailukohteita ovat lähinnä vesistöalueen o<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> purot. Helsinki-Vantaan lentoaseman<br />
valumavesien tarkkailu ulottuu myös Vantaan- <strong>ja</strong> Keravanjokiin. Kehä III-tien laajennusta<br />
rakennettaessa työn ympäristövaikutusten seurannassa on ollut Keravanjoki. Näissä tarkkailuissa<br />
kerätty aineisto on huomioitu mahdollisuuksien mukaan tässä yhteistarkkailuraportissa.<br />
6
1.2. Yhteistarkkailun tavoitteet<br />
Yhteistarkkailussa vedenlaadun seurannan tavoitteena on kerätä tietoa <strong>Vantaanjoen</strong> vesistön<br />
eri osavaluma-alueiden jokien vedenlaadusta <strong>ja</strong> niiden käyttökelpoisuudesta. <strong>Vedenlaatu</strong>tietojen<br />
perusteella arvioidaan, mikä merkitys on jokiin kohdistuvalla jätevesikuormituksella,<br />
<strong>ja</strong> kuinka laa<strong>ja</strong> on kuormituksen vaikutusalue. Yhdessä vesistöalueelta mitattujen<br />
virtaamatietojen kanssa voidaan laskea <strong>Vantaanjoen</strong> Suomenlahteen kuljettama ravinnekuorma.<br />
<strong>Vantaanjoen</strong> yhteistarkkailu koostuu vedenlaadun seurannan lisäksi kalatalous- <strong>ja</strong> poh<strong>ja</strong>eläintarkkailusta,<br />
mikä kattaa vesistön biologisen seurannan. Siinä tarkoituksena on seurata<br />
vesistöön johdettujen jätevesien vaikutuksia kalastoon, kalastukseen <strong>ja</strong> poh<strong>ja</strong>eläimistöön<br />
(Saura <strong>ja</strong> Könönen 2002). Tarkkailu sisältää myös kalojen vierasainemäärityksiä. <strong>Vedenlaatu</strong>tiedot<br />
ovat tärkeää taustatietoa kalasto- <strong>ja</strong> poh<strong>ja</strong>eläintarkkailujen tulosten arvioinnissa.<br />
1.3. Tarkkailun toteutus <strong>vuonna</strong> <strong>2005</strong><br />
<strong>Vantaanjoen</strong> yhteistarkkailussa oli mukana 48 havaintopaikkaa, joista <strong>Vantaanjoen</strong> pääuomassa<br />
15 sekä Keravanjoen <strong>ja</strong> Luhtajoen alueilla molemmilla yhdeksän (kartta 1). Luhtajokeen<br />
oli lisätty aikaisempaan verrattuna kaksi havaintopaikkaa (MTD <strong>ja</strong> MTE) <strong>ja</strong> jokeen<br />
laskevaan o<strong>ja</strong>an yksi havaintopaikka (MTC) Metsä-Tuomelan jäteaseman kuormitusvaikutuksen<br />
arvioimiseksi. Muiden sivujokien alueilla havaintopaikko<strong>ja</strong> oli 1-3. Yhteistarkkailun<br />
ohella säännöllisessä seurannassa olivat Herajoki <strong>ja</strong> Vantaanjoki Atomikorttelin<br />
alueella.<br />
Kaikilta yhteistarkkailun joki- <strong>ja</strong> o<strong>ja</strong>havaintopaikoilta otettiin vesinäytteet vähintään kuudesti<br />
vuoden aikana (taulukko 2). Havaintopaikka V0 <strong>Vantaanjoen</strong> suulla Vanhankaupunginkoskessa,<br />
Tuusulanjärveen laskeva Vuohikkaano<strong>ja</strong> (VH) <strong>ja</strong> Ridasjärven luusuan alapuolella<br />
Keravanjoessa oleva havaintopaikka K66 kuuluivat kuukausittaiseen vedenlaadunseurantaan.<br />
Keravanjoen lisävedenvaikutuksen seurannan viidellä havaintopaikalla näytteenottokerto<strong>ja</strong><br />
oli yhdeksän, painottuen kesäaikaan. <strong>Vantaanjoen</strong> mereen kuljettaman ravinnekuorman<br />
<strong>ja</strong> maatalousvaltaisen Lepsämänjoen kuljettaman ravinnekuorman laskemiseksi<br />
otettiin ylivirtaama<strong>ja</strong>ksoilla lisänäytteitä jokien alajuoksuilta. Näillä alueilla myös Uudenmaan<br />
ympäristökeskus seurasi jokien vedenlaatua.<br />
Uudenmaan ympäristökeskus määräsi 30.5.<strong>2005</strong> Nurmijärven kunnan tarkkailemaan Luhtajoen<br />
tilaa tehostetusti loppuvuoden aikana noin kahden viikon välein. Tämän lisäksi Nurmijärven<br />
vesihuoltolaitos tilasi <strong>Vantaanjoen</strong> <strong>ja</strong> <strong>Helsingin</strong> <strong>seudun</strong> vesiensuojeluyhdistykseltä<br />
marraskuussa muutamia lisänäytteenotto<strong>ja</strong> Luhtajoella liittyen Klaukkalan uuden puhdistamon<br />
käyttöönottoon. Näiden näytteiden tulokset raportoidaan yhdessä Luhtajoen yhteistarkkailutulosten<br />
kanssa.<br />
7
Kartta 1. <strong>Vantaanjoen</strong> yhteistarkkailun havaintopaikat <strong>ja</strong> pistekuormitta<strong>ja</strong>t.<br />
8
<strong>Vantaanjoen</strong> yhteistarkkailussa näytteenotta<strong>ja</strong>na toimi <strong>Vantaanjoen</strong> vesiensuojeluyhdistyksen<br />
vesi- <strong>ja</strong> ympäristönäytteenottoon sertifioidut näytteenotta<strong>ja</strong>t. Näytteet analysoitiin <strong>Helsingin</strong><br />
kaupungin ympäristökeskuksen laboratoriossa liitteessä 4 esitettyjen analyysimenetelmien<br />
mukaisesti. Tämä raportti on käsitelty <strong>ja</strong> hyväksytty <strong>Vantaanjoen</strong> <strong>ja</strong> <strong>Helsingin</strong> vesiensuojeluyhdistyksen<br />
vesistötarkkailua oh<strong>ja</strong>avassa yleissuunnittelu<strong>ja</strong>ostossa.<br />
Taulukko 2. Yhteistarkkailunäytteiden näytteenottopäivät jokialueittain <strong>ja</strong> vastaavan päivän<br />
virtaamat alueen muutamilla vedenkorkeuden seuranta-asemilla <strong>vuonna</strong> <strong>2005</strong>.<br />
Vantaanjoki Myllymäki<br />
MQ, m 3 /s<br />
Läntiset<br />
sivujoet<br />
Lepsämä<br />
MQ, m 3 /s<br />
Itäiset<br />
sivujoet<br />
Hanala<br />
MQ, m 3 /s<br />
Myllymäki<br />
MQ, m 3 /s<br />
7.3. 1,5 15.3. - 8.3. 0,93 1,5<br />
11.4. 38 12.4. 4,9 19.4. 4,5 17,1<br />
14.6. 17,8 15.6. 1,1 20.6. 1,2 7,2<br />
13.7. 2,5 12.7. 0,2 26.7. 0,64 3,6<br />
17.8. 22 16.8. 4,7 22.8. 1,6 9,1<br />
25.10. 6,1 17.10. 0,6 31.10. 2,3 14<br />
2. Sää <strong>ja</strong> hydrologiset olosuhteet<br />
Tammikuu oli selvästi tavanomaista lauhempi <strong>ja</strong> sateisempi. <strong>Vantaanjoen</strong> alueella kuukauden<br />
aluesadanta, 106 mm oli tammikuun ennätys. Pääosa sateesta tuli vetenä <strong>ja</strong> <strong>Vantaanjoen</strong><br />
tulvahuippu kohosi a<strong>ja</strong>nkohdalle ennätyksellisen korkeaksi, 110 m 3 /s. Kevättulva jää<br />
noin joka kolmas vuosi tätä tammikuun tulvaa pienemmäksi.<br />
Helmikuun alku oli leuto <strong>ja</strong> ajoittain satoi vähän lunta. Sää muuttui selvästi talviseksi vasta<br />
helmikuun puolivälissä. 14. helmikuuta alkoi kylmä pakkas<strong>ja</strong>kso, mikä <strong>ja</strong>tkui poikkeuksellisen<br />
kauan, aina 20. maaliskuuta asti. Tämän aikana maa routaantui <strong>ja</strong> jääpeite vesistöissä<br />
vahvistui. Maaliskuussa satoi vain 7 mm <strong>ja</strong> talven lumipeite (Helsingissä 25 cm) jäi keskimääräistä<br />
ohuemmaksi. Routa vahveni pakkasten myötä lähelle keskimääräistä. Talven<br />
yhteistarkkailunäytteet otettiin talvisissa olosuhteissa maaliskuussa. A<strong>ja</strong>nkohdan virtaama<br />
oli pieni (kuva 2.1).<br />
Huhtikuu oli lämmin <strong>ja</strong> kevään tulvahuippu oli keskimääräistä aikaisempi, mutta jäi tavallista<br />
pienemmäksi. Huhtikuussa satoi vain 11 mm. Sen myötä a<strong>ja</strong>n<strong>ja</strong>kso helmi-huhtikuu oli<br />
lähes yhtä kuiva kuin viimeksi <strong>vuonna</strong> 2003. Huhtikuussa oli hyvin vähäsateista myös<br />
vuosina 2002 <strong>ja</strong> 2004. Terminen kasvukausi alkoi 25. huhtikuuta eli melko totuttuun aikaan.<br />
Huhtikuun näytteet otettiin kuun puolivälissä, jolloin virtaamat olivat laskussa.<br />
Kesä <strong>2005</strong> oli sääolosuhteiltaan vaihteleva. Touko- <strong>ja</strong> kesäkuu olivat Uudellamaalla viileitä<br />
<strong>ja</strong> keskimääräistä sateisempia. Kuivasta kevättalvesta huolimatta tammi-kesäkuun sademäärä<br />
281 mm ylitti 48 mm:llä vertailu<strong>ja</strong>kson (1971-2000) sademäärän. <strong>Vantaanjoen</strong> <strong>ja</strong><br />
läntisten sivujokien näytteenotot ajoittuivat kesäkuussa suurimpien virtaamien aikaan.<br />
Heinäkuun alkupuolen helle<strong>ja</strong>kso päättyi kuukauden puolivälissä, minkä jälkeen oli epävakaista<br />
<strong>ja</strong> useana päivänä satoi. Elokuu <strong>ja</strong>tkui sateisena. Vantaalla kuukauden sademäärä,<br />
165 mm oli mittaus<strong>ja</strong>kson toiseksi suurin vuoden 1972 jälkeen, jolloin satoi 196 mm.<br />
9
Syksy oli selvästi tavanomaista lämpimämpi. Syyskuun lopulla pintavesien lämpötila oli<br />
vielä 11-13 astetta, mikä on muutamia asteita keskimääräistä korkeampi. Syyskuussa satoi<br />
vain kolmannes a<strong>ja</strong>nkohdalle tyypillisestä sademäärästä. Lokakuun alkupuoli oli lähes sateeton<br />
<strong>ja</strong> jokien virtaamat olivat tavallista alhaisempia. Vasta kuukauden loppupuolella<br />
sade<strong>ja</strong>kso nosti virtaamia. Terminen kasvukausi päättyi 22.10., jolloin sää muuttui viikon<br />
a<strong>ja</strong>ksi talviseksi. 25.-26.10 satoi myös 5 cm:n kerros lunta koko <strong>Vantaanjoen</strong> valumaalueelle.<br />
Syksyn yhteistarkkailunäytteitä otettaessa lokakuussa virtaamat olivat kasvussa,<br />
mutta edelleen a<strong>ja</strong>nkohtaan nähden keskimääräistä pienempiä.<br />
Vantaanjoki, Oulunkylä<br />
120<br />
100<br />
Virtaama, m 3 /s<br />
80<br />
60<br />
40<br />
20<br />
0<br />
tammi<br />
helmi<br />
maalis<br />
huhti<br />
touko<br />
kesä<br />
heinä<br />
elo<br />
syys<br />
loka<br />
marras<br />
joulu<br />
Kuva 2.1. <strong>Vantaanjoen</strong> vuorokausivirtaama (m 3 /s) Oulunkylässä <strong>vuonna</strong> <strong>2005</strong> <strong>ja</strong> virtaaman<br />
kuukausikeskiarvot vuosina 1991-2000.<br />
Marraskuun alkupuoli oli a<strong>ja</strong>nkohtaan nähden hyvin lämmin, minkä jälkeen sään huomattava<br />
kylmeneminen aloitti termisen talven 16.11. Marraskuussa satoi tavanomaista enemmän<br />
<strong>ja</strong> osa sateesta tuli lumena. Kuukauden viimeisen päivän lumipyry toi vielä mm. Hyvinkäälle<br />
lisää lunta yli 20 cm:ä. Poh<strong>ja</strong>vedenpinnat olivat kuun lopulla lähellä keskimääräistä.<br />
Vuoden <strong>2005</strong> lämmin syksy (syys-marraskuu) oli neljänneksi lämpimin <strong>Helsingin</strong> Kaisaniemessä<br />
<strong>vuonna</strong> 1829 alkaneen mittaus<strong>ja</strong>kson aikana. Syksyn keskilämpötila oli 8,7 astetta,<br />
kun se vuosina 1971-2000 oli 5,9 astetta (Ilmatieteen laitos, Ilmastokatsaus 11/<strong>2005</strong>).<br />
Joulukuu oli lämpöoloiltaan melko tavanomainen. Leudon syksyn vaikutuksesta jäät olivat<br />
vielä heikko<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> routaa vähän. Sademäärä <strong>Vantaanjoen</strong> alueella jäi keskimääräistä pienemmäksi.<br />
Vuoden <strong>2005</strong> sademäärä Helsinki-Vantaan lentoasemalla oli 655 mm, mikä on hyvin lähellä<br />
vertailu<strong>ja</strong>kson 1971-2000 arvoa 650 mm. <strong>Vantaanjoen</strong> virtaamakeskiarvo Oulunkylässä<br />
oli <strong>Vantaanjoen</strong> Myllymäen <strong>ja</strong> Keravanjoen Hanalan havaintotulosten perusteella laskettuna<br />
15,3 m 3 /s eli runsaan kuution vertailu<strong>ja</strong>ksoa (1971-2000) pienempi. Vantaalla ilman<br />
keskilämpötila oli 5,9 o C, asteen vertailu<strong>ja</strong>ksoa korkeampi.<br />
10
3. Yhteistarkkailun tulokset<br />
Seuraavassa esitetään <strong>Vantaanjoen</strong> yhteistarkkailussa otettujen vesinäytteiden tulokset jokialueittain.<br />
Pääpaino on jokiin johdettujen jätevesien vaikutusten tarkkailussa. Vuoden<br />
<strong>2005</strong> alussa jätevesien johtaminen Myllyo<strong>ja</strong>an loppui, eikä Palojokeen enää kohdistunut<br />
jätevesikuormitusta. Luhtajoen alaosaan johdettiin sitä vastoin aikaisempaa suurempi jätevesikuorma.<br />
Keravanjoen alueella tarkastellaan lisäveden johtamisen vaikutusta joen kunnostuksessa.<br />
Sateisen kesän seurauksena jokialueiden vedenlaatu oli virkistyskäyttöä a<strong>ja</strong>tellen toivottua<br />
heikkolaatuisempaa. Tulosten tarkastelussa kiinnitetään huomiota jokivesien hygieeniseen<br />
laatuun.<br />
3.1. Vantaanjoki<br />
<strong>Vantaanjoen</strong> pääuomassa oli 15 yhteistarkkailun havaintopaikkaa välillä Käräjäkoski –<br />
Vanhankaupunginkoski. Pistemäistä jätevesikuormitusta jokeen kohdistuu Riihimäellä<br />
kaupungin jätevedenpuhdistamolta, Hyvinkäällä Kaltevan puhdistamolta <strong>ja</strong> Nurmijärvellä<br />
Kirkonkylän puhdistamolta. Pelto<strong>ja</strong> <strong>Vantaanjoen</strong> valuma-alueella on noin neljännes maaalasta,<br />
alaosassa yläosaa enemmän. <strong>Vantaanjoen</strong> yläosan jätevesikuormitetulla alueella<br />
jokeen laskeva Kytäjoki kaksinkertaistaa <strong>Vantaanjoen</strong> vesimäärän <strong>ja</strong> laimentaa siten joessa<br />
kulkevaa jätevesikuormaa. <strong>Vantaanjoen</strong> alaosassa Palojoki <strong>ja</strong> Tuusulanjoki lisäävät <strong>Vantaanjoen</strong><br />
virtaamaa melko vähän, Luhtaanmäenjoki selvästi enemmän. Keravanjoki laskee<br />
Vantaanjokeen Helsingissä.<br />
3.1.1. Vantaanjoki Riihimäellä<br />
Vantaanjoki virtaa Hausjärven Erkylänjärvestä puroluokan vesistönä metsä- <strong>ja</strong> peltomaisemassa.<br />
Käräjäkosken kohdalla yläpuolisen valuma-alueen ala on noin 40 km 2 <strong>ja</strong> joen<br />
keskivirtaama koskessa lähes 0,4 m 3 /s. Käräjäkoskessa (V96) jokiveden happipitoisuus oli<br />
hyvä <strong>ja</strong> pH neutraali koko vuoden. Kokonaisfosforipitoisuuden vuosikeskiarvo, 50 μg/l, <strong>ja</strong><br />
kokonaistypen vuosikeskiarvo, 2100 μg/l, olivat hieman edeltävää viisivuotis<strong>ja</strong>ksoa korkeampia.<br />
Etenkin alku- <strong>ja</strong> loppukesän sateiden huuhtomat ainemäärät nostivat vuosikeskiarvo<strong>ja</strong>.<br />
Vain kesäaikana mitattu veden väriluku 200 mg Pt/l <strong>ja</strong> COD Mn -pitoisuus 21 mg/l,<br />
olivat myös edeltäviä kesiä selväsi korkeampia valumavesien mukanaan tuoman humuskuorman<br />
vaikutuksesta.<br />
Käräjäkosken kaikissa kesän näytteissä havaittiin ulostesaastutusta osoittavia bakteereita.<br />
Erityisen runsaasti niitä oli elokuussa. Bakteerien esiintyminen osoitti jokeen kohdistuvan<br />
jätevesikuormitusta ha<strong>ja</strong>-asutuksesta. Tämä heikensi joen virkistyskäyttökelpoisuutta. Ympäristöhallinnon<br />
tekemässä vesien käyttökelpoisuusluokituksessa (www.ymparisto.fi<br />
/vesienlaatu) Vantaanjoki luokiteltiin vuosina 2000-2003 Käräjäkoskessa <strong>ja</strong> Riihimäen<br />
kaupunkialueella välttäväksi. Käräjäkosken yläpuolella jokeen Hikiältä laskevassa Vehkao<strong>ja</strong>ssa<br />
käyttökelpoisuusluokka oli tyydyttävä.<br />
Riihimäen kaupungin alueella <strong>Vantaanjoen</strong> veden nuhraantuneisuus kasvaa, mitä osoittaa<br />
mm. veden sähkönjohtavuuden nousu (kuva 3.1). Atomikorttelissa jokihavaintopaikkojen<br />
11
V94 <strong>ja</strong> V93 välissä Vantaanjokeen laskee useita, laajoilta alueilta hulevesiä kerääviä sadevesiviemäreitä<br />
sekä Versowood Riihimäki Oy:n sahan alueen pintavedet. Saha-alueen vesien<br />
jokeen johtaminen perustuu Länsi-Suomen ympäristöviraston lupaan <strong>ja</strong> edellyttää sekä<br />
vesistöön johdettavan veden laadun <strong>ja</strong> määrän, että vesistöveden laadun tarkkailua. Atomikorttelissa<br />
si<strong>ja</strong>itsee myös Fortum Oy:n lämpövoimalaitos, minkä tonttivesiä pääsee Vantaanjokeen.<br />
Fortum osallistui <strong>vuonna</strong> <strong>2005</strong> <strong>Vantaanjoen</strong> seurantaan lisähavaintopaikalla<br />
V93,5. Tavoitteena oli selkeyttää Atomikorttelin alueelta Vantaanjokeen kohdistuvan<br />
kuormituksen osuutta ennen Versowoodin aluetta. Näiden lisäksi havaintopaikkojen V94 <strong>ja</strong><br />
V93 välisellä alueella Vantaanjokeen voi poikkeustilanteessa valua ylivuotovesiä Patastenmäen<br />
<strong>ja</strong> Karoliinano<strong>ja</strong>n jätevesipumppaamoilta. Vuonna <strong>2005</strong> ylivuoto<strong>ja</strong> ei ollut.<br />
16<br />
14<br />
12<br />
10<br />
mS/m<br />
8<br />
6<br />
4<br />
2<br />
0<br />
7.3. 11.4. 24.5. 14.6. 13.7. 17.8. 20.9. 25.10.<br />
V96 V94 V93,5 V93<br />
Kuva 3.1. <strong>Vantaanjoen</strong> sähkönjohtavuus kasvoi Riihimäen kaupunkialueella. Selvintä nousu<br />
oli alivirtaamakautena kesällä.<br />
Versowood Riihimäki Oy:n kuormitusvaikutus<br />
Versowood Riihimäki Oy ei kastellut eikä lumivarastoinut tukke<strong>ja</strong> <strong>vuonna</strong> <strong>2005</strong>. Tehdasalueelta<br />
Vantaanjokeen johdettu vesi oli pelkästään alueen valumavesiä. Niiden määrää <strong>ja</strong><br />
laatua tutkittiin kuormitustarkkailussa a<strong>ja</strong>n<strong>ja</strong>ksolla 10.5.-30.11.<strong>2005</strong> (Versowood Riihimäki<br />
Oy, Kuormitustarkkailu <strong>vuonna</strong> <strong>2005</strong>, VHVSY 19.12.<strong>2005</strong>). Sen mukaan Vantaanjokeen<br />
johdettiin vesiä 46 m 3 /d, minkä mukana jokeen kulkeutui fosforia 0,03 kg/d <strong>ja</strong> typpeä<br />
0,1 kg/d. Määrät ovat edeltävän viisivuotis<strong>ja</strong>kson keskiarvo<strong>ja</strong> pienempiä. Vedet sisälsivät<br />
myös kiintoainesta, mm. humusaineita, mitkä hajotessaan kuluttavat vesistön happivaro<strong>ja</strong>.<br />
<strong>Vantaanjoen</strong> vedenlaatu Atomikorttelin alueella, havaintopaikoilla V94 <strong>ja</strong> V93,5 oli varsin<br />
samanlainen. Mitään merkkejä jokeen kohdistuvasta poikkeavasta kuormituksesta ei havaittu.<br />
Hygieeniseltä laadultaan vesi oli useilla tarkkailukerroilla huonoa molemmilla havaintopaikoilla.<br />
Havaintopaikkojen V93,5 <strong>ja</strong> V93 välillä Versowoodilta jokeen johdettava<br />
vesi ei nostanut <strong>Vantaanjoen</strong> värilukua tai humuspitoisuutta, eikä vaikuttanut veden pHarvoon<br />
tai happipitoisuuteen. Sen si<strong>ja</strong>an veden ravinne-, etenkin fosforipitoisuudessa, tapahtui<br />
selvää nousua kesällä (kuva 3.2). Samanaikaisesti veden kiintoainepitoisuuden ei<br />
12
havaittu juurikaan muuttuneen. Huomattava osa fosforista oli fosfaattifosforia. Fosforipitoisuuden<br />
nousun kanssa todettiin samanaikaisesti tapahtuneen ammoniumtyppipitoisuuksissa<br />
selvää nousua. Sen pitoisuudet, 97-420 μg/l, olivat edeltävän viisivuotis<strong>ja</strong>kson keskiarvoa,<br />
31 μg/l, huomattavasti korkeampia <strong>ja</strong> myös poikkeuksellisen suuria yksittäisiinkin<br />
mittaustuloksiin verrattuina.<br />
140<br />
120<br />
100<br />
Fosfori, μg/l<br />
80<br />
60<br />
40<br />
20<br />
0<br />
7.3. 11.4. 24.5. 14.6. 13.7. 17.8. 20.9. 25.10.<br />
V96 V94 V93,5 V93<br />
Kuva 3.2. Kokonaisfosforipitoisuuden vaihtelu Vantaanjoessa Riihimäellä <strong>vuonna</strong> <strong>2005</strong>.<br />
Korkeiden ammoniumtyppipitoisuuksien ohella havaintopaikalla V93 havaittiin erittäin<br />
korkeita bakteeripitoisuuksia. <strong>Vantaanjoen</strong> elokuisen tulvan (2004) jälkeen, havaintopaikalla<br />
V93 oli havaittu korkeita indikaattoribakteerien pitoisuuksia koko syksyn 2004 a<strong>ja</strong>n.<br />
Koska selvää syytä tähän ei löydetty, haluttiin varmistaa ulosteperäisen saastutuksen osuus<br />
lämpökestoisista koliformisista bakteereista E. coli-määrityksellä. Varmistus katsottiin<br />
tarpeelliseksi, koska lämpökestoisten koliformisten bakteereiden määrityksessä bakteerikasvua<br />
aiheuttaa Escherichia coli-bakteerien lisäksi mm. Klebsiella–suvun bakteerit, joita<br />
esiintyy ulosteiden lisäksi kasviaineksessa sekä puun<strong>ja</strong>lostusteollisuuden <strong>ja</strong> orgaanista ainetta<br />
käyttävän teollisuuden jätevesissä. Havaintopaikan V93 näytteissä ulostesaastutusta<br />
osoittavaa E. coli-bakteeria oli erittäin paljon toukokuussa <strong>ja</strong> loppukesällä (kuva 3.3). Näiden<br />
bakteerien ei uskottu olleen peräisin Versowood Riihimäki Oy:n saha-alueen pintavesistä.<br />
Korkeiden bakteerimäärien seurauksena Riihimäen vesihuoltolaitoksen toimeksiannosta<br />
otettiin syyskuussa vesinäyte Karoliinano<strong>ja</strong>sta, mikä laskee Vantaanjokeen havaintopaikan<br />
V93 yläpuolella. O<strong>ja</strong>n yläjuoksulla si<strong>ja</strong>itsee jätevedenpumppaamo. Näytteenottohetkellä<br />
20.9. vesi virtasi o<strong>ja</strong>ssa selvästi, mutta virtaama jäi alle 10 l/s. O<strong>ja</strong>n vesi oli melko kirkasta<br />
<strong>ja</strong> siinä oli vain lievä humusleima. Veden sähkönjohtavuus (30 mS/m) oli melko korkea <strong>ja</strong><br />
happitilanne oli huono. O<strong>ja</strong>veden fosfori oli lähes kokonaan fosfaattifosforia (200 μg/l) <strong>ja</strong><br />
typpi pääosin ammoniumtyppeä (1100 μg/l). Veden bakteeripitoisuudet olivat pieniä, mutta<br />
siitä huolimatta vesi oli lähes jätevettä.<br />
13
100000<br />
10000<br />
kpl/100 ml<br />
1000<br />
100<br />
10<br />
1<br />
7.3. 11.4. 24.5. 14.6. 13.7. 17.8. 20.9. 25.10.<br />
V96 V94 V93,5 V93<br />
Kuva 3.3. Ulostesaastutusta osoittavien lämpökestoisten koliformisten bakteerien määrät<br />
Vantaanjoessa Riihimäellä. Kuvaan merkitty pisteviiva on tasolla 500 kpl/100 ml, minkä<br />
alle määrien tulee olla uimavedessä.<br />
Lokakuun yhteistarkkailukertana (25.10.) Karoliinano<strong>ja</strong>sta otettiin jälleen vesinäyte bakteerimääritykseen.<br />
Silloin vedessä oli ulosteperäisiä E.coli-bakteereita 500 kpl/100 ml.<br />
Lisäksi otettiin näytteet myös kahdelta jokipisteeltä havaintopaikkojen V93,5 <strong>ja</strong> V93 välissä<br />
sekä yhdestä alueen väliin laskevasta sadevesiviemäristä. Niiden tulokset eivät poikenneet<br />
merkittävästi havaintopaikan V93 arvoista. Lokakuun tarkkailukerralla E. colibakteerien<br />
määrä oli tosin merkittävästi heinä-syyskuun arvo<strong>ja</strong> pienempi, vaikka lämpökestoisia<br />
koliformisia bakteereita oli edelleen paljon.<br />
<strong>Vantaanjoen</strong> täydennetty bakteeriseuranta ei antanut selvää vastausta havaintopaikan V93<br />
poikkeavan suuriin bakteeripitoisuuksiin. Karoliinano<strong>ja</strong>n vesi vaikutti jätevedeltä <strong>ja</strong> o<strong>ja</strong>n<br />
vedenlaatua <strong>ja</strong> sen kertymäaluetta tulisi <strong>ja</strong>tkossa selvittää lisää. Myös muut lisäselvitykset<br />
saattaisivat olla tarpeen.<br />
Riihimäen puhdistamon vaikutus Vantaanjokeen<br />
Riihimäen puhdistamolla käsiteltiin jätevesiä 12 600 m 3 /d, (noin 150 l/s) mikä oli noin<br />
1800 m 3 /d edellisvuotta vähemmän. Riihimäen puhdistamo oli vesimäärältään vesistöalueen<br />
suurin pistekuormitta<strong>ja</strong> (liite 3). Vesistöön johdettavassa vedessä kokonaisfosforipitoisuus<br />
oli 350 μg/l <strong>ja</strong> typpipitoisuus 11 000 μg/l. Puhdistamon kuormitusta tarkkailtiin<br />
kuormitustarkkailussa (Riihimäen puhdistamo, vuosiyhteenveto <strong>2005</strong>, VHVSY 10.3.2006).<br />
Kahdesti kuussa määritettyjen tulosten perusteella puhdistamo täytti sille asetetut vedenkäsittelyvaatimukset<br />
lukuun ottamatta vesistöön johdettavan veden fosforipitoisuutta, mikä<br />
ylitti kahdella tarkastelu<strong>ja</strong>ksolla neljästä lupaehdon 300 μg/l. Satunnaispäästöinä Vantaanjokeen<br />
jouduttiin johtamaan puhdistamolta puutteellisesti käsiteltyjä jätevesiä tammikuun<br />
(7.-10.1.) ylivesi<strong>ja</strong>ksolla 6120 m 3 .<br />
14
Riihimäen puhdistamon alapuolinen havaintopaikka oli V84 Arolamminkoskessa. Tätä<br />
ennen Vantaanjokeen yhtyi Herajoki, jonka vedenlaatua seurattiin yhteistarkkailukertoina<br />
<strong>vuonna</strong> <strong>2005</strong>. Arolammilta alavirtaan päin oli Hyvinkäällä havaintopaikat V79 <strong>ja</strong> V75,<br />
joiden voidaan katsoa olevan jätevesien vaikutusalueella.<br />
Riihimäen puhdistamon yläpuolisella havaintopaikalla V93 veden fosforipitoisuus oli keskimäärin<br />
90 μg/l <strong>ja</strong> typpipitoisuus 2100 μg/l. Veden sähkönjohtavuus oli 11 mS/m <strong>ja</strong> happitilanne<br />
tyydyttävä. Herajoessa vesi oli runsasravinteista. Sen fosforipitoisuuden vuosikeskiarvo<br />
oli 85 μg/l <strong>ja</strong> typpipitoisuuden 2300 μg/l. Veden sähkönjohtavuus, 19 mS/m, oli<br />
varsin korkea, mikä johtui ilmeisesti sekä alueen peltojen valumavesistä että lähialueen<br />
teiden suolauksesta. Veden happitilanne oli Herajoessa hyvä, mutta vedessä esiintyi kaikilla<br />
seurantakerroilla ulosteperäisiä bakteereita, ajoittain varsin paljon.<br />
Riihimäen puhdistamolta tulevien jätevesien vaikutuksesta <strong>Vantaanjoen</strong> veden sähkönjohtavuus<br />
kohosi kolminkertaiseksi <strong>ja</strong> happitilanne heikkeni välttäväksi. Huonoin tilanne oli<br />
loppukesällä. Veden fosforipitoisuus oli korkein talven alivesi<strong>ja</strong>ksolla (kuva 3.4). Suurimmat<br />
typpipitoisuudet mitattiin kesän kuivana aikana. Useina tarkkailukertoina ammoniumtyppipitoisuudet<br />
olivat myös korkeita. Erityisen korkea ammoniumtyppipitoisuus, 1100<br />
μg/l oli elokuussa, jolloin myös BOD 7 -arvo oli korkea, 8 mg/l. Näiden vaikutuksesta Arolamminkoskessa<br />
oli happea vain 4,6 mg/l. Hygieeniseltä laadultaan <strong>Vantaanjoen</strong> vesi oli<br />
Arolamminkoskessa kaikkina tarkkailukertoina erittäin huonoa. Ulostekuormitusta osoittavien<br />
bakteerien pitoisuudet olivat edeltävää viisivuotis<strong>ja</strong>ksoa selvästi suurempia.<br />
Korttiomäen pumppaamon ylivuoto<br />
<strong>Vantaanjoen</strong> yhteistarkkailunäytteet otettiin tiistaina 14. kesäkuuta. Korttiomäen jätevesipumppaamon<br />
oli havaittu tukkeutuneen edellisellä viikolla. Vika saatiin kor<strong>ja</strong>ttua 15.6.<br />
Tukosaikana pumppaamolta pääsi arviolta 70-100 m 3 viemärivettä Kortionmäeno<strong>ja</strong>an, joka<br />
laskee Silmäkenevan halki Vantaanjokeen. Samalla alueella Vantaanjokeen johdettiin Riihimäen<br />
puhdistamon jätevedet. Kesäkuun tarkkailukerralla <strong>Vantaanjoen</strong> vedenlaatu oli<br />
poikkeuksellisen huonoa sekä kuormitetun alueen yläpuolella (V93) että alapuolella (V84).<br />
Korttionmäen jätevesipäästö ei korostetusti heikentänyt vedenlaatua alueella. Osaltaan<br />
a<strong>ja</strong>nkohdan vuolas virtaama laimensi myös jätevesiä.<br />
Kokonaistyppi, μg/l<br />
9000<br />
8000<br />
7000<br />
6000<br />
5000<br />
4000<br />
3000<br />
2000<br />
1000<br />
0<br />
7.3. 11.4. 14.6. 13.7. 17.8. 25.10.<br />
400<br />
350<br />
300<br />
250<br />
200<br />
150<br />
100<br />
50<br />
0<br />
Kokonaisfosfori, μg/l<br />
Kok. N<br />
Kuva 3.4. <strong>Vantaanjoen</strong> kokonaisravinnepitoisuudet Arolamminkoskessa (V84) <strong>vuonna</strong><br />
<strong>2005</strong>.<br />
Kok.P<br />
15
3.1.2. Vantaanjoki Hyvinkäällä<br />
<strong>Vantaanjoen</strong> sähkönjohtavuus säilyi edelleen korkeana joen virratessa Hyvinkäällä Vaiveronkoskessa<br />
(V79) <strong>ja</strong> havaintopaikalla V75, mikä oli Kytäjoen liittymäkohdan yläpuolella.<br />
Ravinnepitoisuudet olivat joessa korkeita <strong>ja</strong> vesistön happivaro<strong>ja</strong> kuluttavan ammoniumtypen<br />
kohonneet pitoisuudet (>100 μg/l) osoittivat huomattavaa jätevesivaikutusta. Jokiveden<br />
happipitoisuus oli havaintopaikoilla välttävä tai tyydyttävä. Heikoin tilanne oli loppukesällä.<br />
Kahdella kesän kolmesta tarkkailukerrasta suolistoperäisten bakteerien pitoisuudet<br />
ylittivät uimakäyttöön sopivalle vedelle asetetun ra<strong>ja</strong>n molemmilla havaintopaikoilla.<br />
Rehevästä Paalijärvestä alkava Paalijoki laski Vantaanjokeen havaintopaikan V79 alapuolella.<br />
Sen vedenlaatua ei seurattu, mutta merkittävää vedenlaadun paranemista ei Vantaanjoessa<br />
(V75) havaittu Paalijoen liittymäkohdassa. Kytäjoesta tuleva vesi sen si<strong>ja</strong>an vaikutti<br />
myönteisesti <strong>Vantaanjoen</strong> vedenlaatuun. Kytäjoesta tulevassa vedessä oli fosforia 65 μg/l<br />
<strong>ja</strong> typpeä 1300 μg/l. Vesi oli humuspitoista <strong>ja</strong> sen happipitoisuus vähintään tyydyttävä.<br />
Jokien liittymäkohdan alapuolella <strong>Vantaanjoen</strong> havaintopaikalla V68 veden kokonaisfosforipitoisuuden<br />
vuosikeskiarvo oli 90 μg/l <strong>ja</strong> kokonaistyppipitoisuuden 2600 μg/l eli samaa<br />
tasoa kuin Riihimäen puhdistamon jätevesien purkualueen yläpuolella. Veden sähkönjohtavuus<br />
oli laskenut arvoon 16 mS/m. Veden hygieeninen laatu oli sopimatonta uimiseen<br />
kesä- <strong>ja</strong> lokakuussa.<br />
Kaltevan puhdistamon vaikutus Vantaanjokeen<br />
Hyvinkään Kaltevan puhdistamolla käsiteltiin viemärivesiä noin 12 400 m 3 /d. Puhdistettu<br />
vesi johdettiin hieman <strong>Vantaanjoen</strong> havaintopaikan V68 alapuolella jokeen laskevaan<br />
o<strong>ja</strong>an. Puhdistamolla seurattiin viikoittain puhdistamolle tulevan <strong>ja</strong> vesistöön lähtevän veden<br />
laatua. Tuloksista laaditun raportin (Hyvinkää, Kaltevan puhdistamo, vuosiyhteenveto<br />
<strong>2005</strong>, VHVSY 9.3.2006) mukaan puhdistamo täytti sille asetetut jätevesien käsittelyvaatimukset.<br />
Puhdistetussa jätevedessä fosforipitoisuus oli 180 μg/l <strong>ja</strong> typpipitoisuus 13 000<br />
μg/l. Jätevesiohituksia puhdistamolta tai verkostosta ei vuoden aikana vesistöön tullut.<br />
Kaltevan puhdistamon vesistövaikutuksia seurattiin <strong>Vantaanjoen</strong> Pa<strong>ja</strong>koskessa havaintopaikalla<br />
V64. Jätevesivaikutus oli selvästi havaittavissa vähävetisenä aikana maalis- <strong>ja</strong><br />
heinäkuussa. Tällöin jokiveden ravinnepitoisuudet nousivat selvästi <strong>ja</strong> myös veden sähkönjohtavuus<br />
kohosi. Happitilanne havaintopaikalla V64 oli tyydyttävä <strong>ja</strong> jopa hieman yläpuolista<br />
jokialuetta parempi Pa<strong>ja</strong>kosken vettä hapettavan vaikutuksen ansiosta. Veden hygieeninen<br />
laatu oli Pa<strong>ja</strong>koskessa kaikkina tarkkailukertoina huono <strong>ja</strong> vesi uimakäyttöön sopimatonta.<br />
Erityisen korkeita bakteeripitoisuudet olivat lokakuussa, jolloin näytteet otettiin<br />
kuivaa aikaa seuranneiden sadepäivien jälkeen. Tällöin myös jätevesivaikutusta osoittava<br />
ammoniumtyppipitoisuus oli huomattavan korkea, 470 μg/l.<br />
3.1.3. Vantaanjoki Nurmijärvellä<br />
Pa<strong>ja</strong>koskessa Vantaanjoki siirtyy Nurmijärven puolelle <strong>ja</strong> virtaa Nukarinkosken läpi samalla<br />
hapettuen. Seuraava jokihavaintopaikka, V55, on kymmenen kilomeriä Pa<strong>ja</strong>koskea<br />
alempana Raalassa. Siellä <strong>Vantaanjoen</strong> happitilanne olikin kaikilla tarkkailukerroilla hyvä.<br />
Veden sähkönjohtavuudessa tai kokonaisravinteissa ei sen si<strong>ja</strong>an tapahtunut merkittävää<br />
muutosta yläpuoliseen verrattuna. Ulosteperäistä kuormitusta osoittavien bakteerien pitoi-<br />
16
suudet olivat jonkin verran laskeneet, mutta vain yhdellä kesän kolmesta tarkkailukerrasta<br />
vesi oli sopivaa uimakäyttöön.<br />
Nurmijärven kirkonkylän puhdistamon vaikutus Vantaanjokeen<br />
Nurmijärven kirkonkylän puhdistamolla käsiteltiin alueen viemärivesiä lähes 2000 m 3 /d<br />
(22 l/s). Määrä oli hieman viime vuosia suurempi. Puhdistamolta vesistöön lähtevässä vedessä<br />
fosforipitoisuus oli keskimäärin 690 μg/l <strong>ja</strong> typpipitoisuus 23 000 μg/l. Kuormitustarkkailutulosten<br />
(Nurmijärvi, kirkonkylän puhdistamo, vuosiyhteenveto <strong>2005</strong>, VHVSY<br />
31.3.2006) mukaan puhdistamon aiheuttama vesistökuormitus nousi selvästi aikaisempaan<br />
verrattuna. Kahdella neljästä tarkastelu<strong>ja</strong>ksosta puhdistamolle asetettu fosforinpoistovaatimus<br />
jäi täyttymättä. Lisäksi puutteellisesti käsiteltyjä jätevesiä jouduttiin päästämään vesistöön<br />
vuoden aikana yhteensä 16 000 m 3 . Ohitukset tapahtuivat kolmenkymmenen päivän<br />
aikana lähinnä ylivirtaama <strong>ja</strong> sade<strong>ja</strong>ksoilla. Kesäkuussa ohituksia oli kuun alkupäivinä<br />
<strong>ja</strong> 13-14.6., jolloin Vantaanjoesta otettiin yhteistarkkailunäytteet. Kirkonkylän puhdistamon<br />
käsittelemät jätevedet johdettiin o<strong>ja</strong>an, josta ne virtasivat Vantaanjokeen hieman Myllykosken<br />
yläpuolella. Myllykosken alaosassa oli lähin alapuolinen havaintopaikka V44.<br />
<strong>Vantaanjoen</strong> keskijuoksulla joen vedenlaatuun vaikuttavat pistekuormituksen lisäksi yhä<br />
enemmän ha<strong>ja</strong>kuormitus alueen pelloilta <strong>ja</strong> ha<strong>ja</strong>-asutuksesta. Näin voimakkaasti kuormitetussa<br />
koskiympäristössä Kirkonkylän puhdistamon jätevesivaikutuksen erotteleminen<br />
muusta kuormitusvaikutuksesta oli lähes mahdotonta.<br />
<strong>Vantaanjoen</strong> havaintopaikoilla V55 (Raala), V44 (Myllykoski) <strong>ja</strong> V39 (Palojoki) jokiveden<br />
ravinnepitoisuudet olivat vuosikeskiarvoina lähes samat; kokonaisfosforipitoisuus 100 μg/l<br />
<strong>ja</strong> kokonaistyppipitoisuus 2700 μg/l. Myös muiden tutkittujen parametrien arvot vaihtelivat<br />
vähän tutkitulla alueella. Eri tarkkailukertojen välinen vaihtelu oli sen si<strong>ja</strong>an melko suurta<br />
eri virtaamaolosuhteissa. Kaikilla havaintopaikoilla esiintyi melko runsaasti ulosteperäisiä<br />
bakteereita <strong>ja</strong> osalla kesän tarkkailukerroista bakteerimäärät ylittivät hyvälle uimavedelle<br />
asetetut ra<strong>ja</strong>-arvot (kuva 3.5).<br />
2500<br />
Lämpök. koliformit<br />
Alustavat enterokokit<br />
2000<br />
kpl/100 ml<br />
1500<br />
1000<br />
500<br />
0<br />
V55 V44 V39 V55 V44 V39<br />
7.3. 11.4. 14.6. 13.7. 17.8. 25.10.<br />
Kuva 3.5. Ulostesaastutusta osoittavien indikaattoribakteerien määrät Vantaanjoessa Nurmijärvellä.<br />
Kuvaan on merkitty pisteviiva, jonka alle bakteeripitoisuuksien tulee olla uimavedessä.<br />
17
<strong>Vantaanjoen</strong> valuma-alueen ala on Palojoen liittymäkohdan yläpuolella 555 km 2 eli lähes<br />
kolmasosa koko vesistön valuma-alueesta. Vuonna <strong>2005</strong> <strong>Vantaanjoen</strong> keskivirtaama oli<br />
tällä kohdalla 5,4 m 3 /s. Kuuden yhteistarkkailukerran näytteenottopäivien virtaamakeskiarvo<br />
oli 6,6 m 3 /s. Tammikuussa havaintopaikalta V39 otettiin lisänäyte ylivirtaama<strong>ja</strong>kson<br />
aikana. Tulosten perusteella joen virtaaman kasvaessa kiintoaineen <strong>ja</strong> fosforin pitoisuudet<br />
Vantaanjoessa nousivat (taulukko 3). Etenkin alkukesän korkeat ravinnepitoisuudet<br />
olivat peräisin myös vastalannoitettujen peltojen valumavesistä. Kuivana aikana maalis- <strong>ja</strong><br />
heinäkuussa <strong>Vantaanjoen</strong> typpipitoisuudet olivat selvästi korkeampia kuin pistekuormittamattomalla<br />
alueella Lepsämänjoessa, Keravanjoessa tai Palojoessa, mihin pistekuormitus<br />
oli loppunut. Pistekuormituksen vaikutukset tulivatkin selvimmin esiin kuivana aikana.<br />
Taulukko 3. <strong>Vantaanjoen</strong> virtaamatieto<strong>ja</strong> Ylikylässä <strong>ja</strong> havaintopaikan V39 keskeisiä vedenlaatutieto<strong>ja</strong><br />
näytteenottokerroilta <strong>vuonna</strong> <strong>2005</strong>. Mittauskohdat ovat <strong>Vantaanjoen</strong> yläosan<br />
alueen (21.02) alaosassa, jossa valuma-alueen koko on noin 555 km 2 .<br />
Virtaama Kiintoaine Kok.P Kok.N<br />
m 3 /s GF/C, mg/l μg/l μg/l<br />
11.1. 28 72 180 3000<br />
7.3. 2,9 7,2 70 2900<br />
11.4. 15,8 51 120 3100<br />
14.6. 9,9 73 150 3700<br />
13.7. 1,4 8,5 84 2100<br />
17.8. 7,4 32 110 1900<br />
25.10. 2,1 7 93 3300<br />
3.1.4. <strong>Vantaanjoen</strong> alaosan alue<br />
Palojoen kylän maisemissa Vantaanjokeen laski itäpuolelta Palojoki. Peltojen reunustaman<br />
Palojoen vedenlaatu vaihteli paljon sade- <strong>ja</strong> valuntaolosuhteiden mukaan. Etenkin alajuoksulla<br />
voimakkaasti mutkitteleva joki kuljetti mukanaan runsaasti kiintoainesta <strong>ja</strong> siihen<br />
sitoutuneita ravinteita. Palojoen havaintopaikalla P39 veden fosforipitoisuuden keskiarvo,<br />
140 μg/l, oli korkea. Typpipitoisuus, 1900 μg/l, oli Vantaanjokea (V39) selvästi pienempi.<br />
Matalimmillaan ravinnepitoisuudet olivat heinäkuun kuivana aikana; kokonaisfosforipitoisuus<br />
50 μg/l <strong>ja</strong> kokonaistyppipitoisuus 410 μg/l. Tällöin veden korkeat ulostebakteeripitoisuudet<br />
alensivat kuitenkin sen käyttökelpoisuutta.<br />
Noin kymmenen kilometriä Palojoen liittymäkohtaa alempana Vantaanjokeen laskee Luhtaanmäenjoki.<br />
Se tuo vesiä vesistöalueen länsiosista, noin 390 km 2 kokoiselta valumaalueelta.<br />
Tästä liittymäkohdasta muutaman kilometrin alavirtaan päin, Katriinankoskessa,<br />
Vantaalla oli havaintopaikka V24. Edeltävällä viisivuotis<strong>ja</strong>ksolla Katriinankoskessa <strong>Vantaanjoen</strong><br />
typpipitoisuudet ovat olleet samaa tasoa kuin havaintopaikalla V39. Fosforipitoisuudet<br />
ovat olleet keskimäärin 15 μg/l suurempia, paljolti suuremmasta kiintoainepitoisuudesta<br />
johtuen. Vuonna <strong>2005</strong> havaintopaikkojen V39 <strong>ja</strong> V24 välillä <strong>Vantaanjoen</strong> kokonaisfosforipitoisuus<br />
kasvoi 45 μg/l <strong>ja</strong> kokonaistyppipitoisuus pysyi lähes samana (kuva 3.6).<br />
Jätevesivaikutusta osoittavan ammoniumtypen <strong>ja</strong> biologisen hapenkulutuksen arvot nousivat<br />
kesällä havaintopaikkojen välillä. Luhtajokeen kohdistunut jätevesikuorma Klaukkalan<br />
18
saneerauksessa olleelta puhdistamolta (ks. luku 3.2.2) vaikutti alivesikautena ha<strong>ja</strong>kuormituksen<br />
lisäksi <strong>Vantaanjoen</strong> vedenlaatuun.<br />
Vantaanjoki<br />
6000<br />
180<br />
5000<br />
Kytäjoki<br />
150<br />
Kok. N (μg/l)<br />
4000<br />
3000<br />
2000<br />
Luhtaanmäenjoki<br />
120<br />
90<br />
60<br />
Kok. P (μg/l)<br />
1000<br />
0<br />
V96<br />
V94<br />
V93<br />
P<br />
V84<br />
V79<br />
V75<br />
P<br />
V68 V64<br />
P<br />
V55 V44<br />
V39<br />
V24<br />
V16<br />
V8<br />
V0<br />
30<br />
0<br />
Kok.P<br />
Kok.N<br />
Kuva 3.6. Kokonaisravinnepitoisuudet Vantaanjoessa <strong>vuonna</strong> <strong>2005</strong>. Arvot ovat kuuden<br />
havaintokerran keskiarvo<strong>ja</strong>.<br />
Katriinankoskessa tutkittiin veden hygieenistä laatua yhteistarkkailunäytteiden lisäksi Vantaan<br />
ympäristökeskuksen toimesta. Kesäaikana näytteenottokerto<strong>ja</strong> oli yhteensä kymmenen.<br />
Vain kolmella kerralla vesi oli uimakäyttöön sopivaa (kuva 3.7). Korkeiden ulosteperäisten<br />
bakteerien määrä <strong>ja</strong> veden heikko hapen kyllästysaste (< 80 %) rajoittivat veden<br />
uimakäyttöä. Tilanne oli aikaisempiin kesiin verrattuna selvästi heikompi. Osittain siihen<br />
vaikutti kesän sateisuus, osittain myös Luhtaanmäenjoen tuoma bakteerikuorma.<br />
Katriinankoskelta kaksi kilometriä alajuoksulle päin Vantaanjokeen laskee rehevästä Tuusulanjärvestä<br />
Tuusulanjoki. Tuusulanjoessa (T23) kiintoainetta oli selvästi Vantaanjokea<br />
vähemmän. Kokonaisfosforipitoisuus oli siinä silti korkea, 90 μg/l, mutta hieman Vantaanjokea<br />
pienempi. Kokonaistyppipitoisuus 1100 μg/l oli selvästi Vantaanjokea matalampi.<br />
Tuusulanjoen keskivirtaama oli noin kymmenesosa <strong>Vantaanjoen</strong> virtaamasta, eikä siten<br />
riittänyt parantamaan merkittävästi <strong>Vantaanjoen</strong> vedenlaatua. <strong>Vantaanjoen</strong> Ylästön havaintopaikalla<br />
(V16) veden sähkönjohtavuus oli yläpuolisten havaintopaikkojen kanssa samaa<br />
tasoa, samoin fosforipitoisuus. Jokiveden typpipitoisuuden vuosikeskiarvo oli noin 200<br />
μg/l pienempi. Ammoniumtyppeä vedessä oli yläpuolista havaintopaikkaa vähemmän.<br />
Pitkäkosken <strong>ja</strong> Ruutinkosken kautta virrattuaan Vantaanjoessa oli Haltialan kohdalla havaintopaikka<br />
V8. Sen analyysivalikoima oli yläpuolisia havaintopaikko<strong>ja</strong> kattavampi. Mm.<br />
liukoisten ravinteiden <strong>ja</strong> bakteerien pitoisuuksia tutkittiin lähes kaikilla tarkkailukerroilla.<br />
<strong>Vantaanjoen</strong> vedenlaatu oli Haltialassa (V8) melko samanlaista kuin Ylästössä (V16). Kokonaisfosforipitoisuus<br />
oli osalla tarkkailukerroista hieman kohonnut <strong>ja</strong> typpipitoisuus vähän<br />
laskenut. Kokonaisfosforista keskimäärin va<strong>ja</strong>a puolet oli fosfaattifosforia <strong>ja</strong> siitä kolmannes<br />
oli leville heti käyttökelpoista liuennutta fosfaattia. Kesäaikana levätuotantoa kuvaava<br />
klorofylli a-pitoisuus oli 10 μg/l, eli viime vuosia vastaava. Happitilanne jokivedessä<br />
oli hyvä. Biologinen hapenkulutus BHK 7 oli Vantaanjoessa hieman aikaisempia vuosia<br />
19
korkeampi. Osaltaan tähän vaikutti veden melko korkeat ammoniumtyppipitoisuudet. Maaliskuussa<br />
havaintopaikan V8 ammoniumtyppipitoisuus oli 420 μg/l, mikä osoitti veden<br />
selvää likaantuneisuutta.<br />
Vantaan <strong>ja</strong> <strong>Helsingin</strong> ympäristökeskuksissa tutkittiin kesällä <strong>Vantaanjoen</strong> vedenlaatua Pirttirannassa<br />
Königstedtin koskessa, Katriinankoskessa Vantaankoskessa, Malmilla, Pukinmäessä,<br />
Pakilassa <strong>ja</strong> Pikkukoskessa. Helsingissä alueet toimivat uimarantoina, Vantaan<br />
rannat lähinnä virkistyspaikkoina. Kesäkuun sateiden seurauksena Vantaanjokeen oli<br />
huuhtoutunut niin paljon lika-aineita, ettei joen alaosassa vedenlaatu ollut riittävän hyvää<br />
uimakäyttöön. Heinäkuussa <strong>ja</strong> elokuun alkupäivinä tilanne oli parempi. Tällöin vedenlaatu<br />
oli uimiseen huonoa yhtenä tarkkailukertana vain Pirttirannassa, Malmilla <strong>ja</strong> Pukinmäessä.<br />
Elokuussa sateiden alettua tilanne oli jälleen huono Vantaalla <strong>ja</strong> Malmin uimarannalla.<br />
Sateita seuranneiden valumavesien ohella <strong>Vantaanjoen</strong> bakteerikuormaa kasvatti todennäköisesti<br />
myös Klaukkalan heikosti toimivan puhdistamon kuormitus.<br />
10000<br />
1000<br />
kpl/100 ml<br />
100<br />
10<br />
1<br />
Pirttiranta<br />
Königstedt<br />
Katriinankoski<br />
Vantaankoski<br />
Malmi<br />
Pikkukoski<br />
6.6. 20.6. 4.7. 18.7. 3.8. 15.8. 29.8.<br />
Kuva 3.7. E.coli-bakteerien pitoisuudet Vantaan <strong>ja</strong> <strong>Helsingin</strong> suosituilla virkistyspaikoilla<br />
Vantaanjoessa kesällä <strong>2005</strong>.<br />
Vanhankaupunginkoski<br />
Vanhankaupunginkosken vedenlaatua seurattiin vuoden aikana kuukausittain. Kirkkainta<br />
vesi oli talven jääpeitteisenä aikana <strong>ja</strong> kuivana aikana syksyllä. Veden kirkkaudella oli<br />
selvä yhteys sen ravinnepitoisuuksiin, etenkin kokonaisfosforipitoisuuteen, mikä oli kuivana<br />
aikana vuoden pienimpiä, noin 60 μg/l. Pienimmät kokonaistyppipitoisuudet, 1600 μg/l,<br />
mitattiin kesällä, jolloin kasvillisuus sekä maalla että vedessä käytti ravinteita kasvuunsa.<br />
Sameinta <strong>ja</strong> runsasravinteisinta <strong>Vantaanjoen</strong> vesi oli tutkimuskerroista kesäkuussa, jolloin<br />
oli sateista. Vanhankaupunginkoskessa veden kokonaisfosforipitoisuus oli 270 μg/l <strong>ja</strong> kokonaistyppipitoisuus<br />
3800 μg/l. Tästä huolimatta leville heti käyttökelpoisen liuenneen<br />
20
fosfaatin pitoisuus oli vain 23 μg/l, mikä oli saman verran kuin muissakin kesän näytteissä.<br />
Liuenneen fosfaattifosforin pitoisuus Vanhankaupunginkoskessa vaihteli 10-27 μg/l. Pienin<br />
pitoisuus oli kasvukauden alussa toukokuussa <strong>ja</strong> suurin kasvukauden jo päätyttyä marraskuussa.<br />
Liuenneen fosfaattifosforin vuosikeskiarvo, 19 μg/l, oli edeltävän viisivuotis<strong>ja</strong>kson<br />
kanssa samaa tasoa.<br />
Vanhankaupunginkoskessa veden happitilanne oli pääosin hyvä, loka- <strong>ja</strong> joulukuun näytteissä<br />
kuitenkin vain tyydyttävä. Veden likaantuneisuutta osoitti ajoittain kohonneet ammoniumtyppi-<br />
<strong>ja</strong> bakteeripitoisuudet. Korkeimmat ammoniumtyppipitoisuudet, 200-300<br />
μg/l, mitattiin talvella jääpeitteisenä aikana. Bakteereista lämpökestoisten koliformisten<br />
bakteerien vuosikeskiarvo oli 870 kpl/100 ml <strong>ja</strong> alustavien enterokokkien 410 kpl/100 ml.<br />
Uimavedeksi jokivesi ei olisi ollut mikrobiologisesti riittävän laadukasta seitsemällä kahdestatoista<br />
tarkkailukerrasta. Näistä yksi oli kesällä kesäkuun sade<strong>ja</strong>ksolla (kuva 3.8).<br />
Lämpökestoisten koliformisten bakteerien rinnalla tutkittiin paremmin ulostesaastutusta<br />
kuvaavia E.coli-bakteereita. Useilla tarkkailukerroilla myös niiden pitoisuudet ylittivät<br />
uimavedelle asetetun arvon 500 kpl/100 ml.<br />
10000<br />
1000<br />
kpl/100 ml<br />
100<br />
10<br />
1<br />
26.1.<br />
16.2.<br />
7.3.<br />
11.4.<br />
24.5.<br />
14.6.<br />
13.7.<br />
17.8.<br />
20.9.<br />
25.10.<br />
15.11.<br />
14.12.<br />
Fek.kolif. E.coli C. Al. ent.<br />
Kuva 3.8. Ulostesaastutusta osoittavien bakteerien määrät Vanhankaupunginkoskessa.<br />
Kuvaan merkitty ylempi pisteviiva on tasolla 500 kpl/100 ml, minkä alle lämpökestoisten<br />
koliformisten bakteerien pitoisuuden tulee olla uimavedessä. Alempi pisteviiva on tasolla<br />
200 kpl/100 ml, mikä on ra<strong>ja</strong> suolistoperäisille enterokokeille.<br />
Tammikuussa korkean meriveden pinnan <strong>ja</strong> runsaiden sulamisvesien seurauksena <strong>Helsingin</strong><br />
viemäriverkkoon oli päässyt poikkeuksellisen paljon hulevesiä, minkä johdosta jouduttiin<br />
turvautumaan poikkeuksellisiin toimenpiteisiin. <strong>Vantaanjoen</strong> rannalla Pukinmäen<br />
pumppaamo pysäytettiin 9.-10.1.<strong>2005</strong> <strong>ja</strong> vedet johdettiin tällöin Vantaanjokeen. Ylivuoto<br />
oli <strong>Helsingin</strong> Veden ilmoituksen mukaan yhteensä 46 000 m 3 (0,7 m 3 /s). Vastaavana aikana<br />
joen virtaama oli 110 m 3 /s.<br />
11. tammikuuta <strong>Vantaanjoen</strong> vesi oli ylivirtaamakaudelle tyypillisesti sameaa <strong>ja</strong> runsasravinteista.<br />
E.coli-bakteereita oli paljon, 1700 pmy/100 ml. Uudenmaan ympäristökeskuksen<br />
näytteenotoissa (Vantaa 4,2) 13. tammikuuta bakteeripitoisuudet olivat laskeneet, mutta<br />
21
olivat edelleen korkeita. Happitilanne oli vedessä hyvä. 24. tammikuuta bakteeripitoisuudet<br />
olivat jo selvästi laskeneet tulva-a<strong>ja</strong>sta, kuten myös veden sameus-arvot <strong>ja</strong> ravinnepitoisuudet.<br />
Tarkasteltaessa vuoden <strong>2005</strong> vedenlaatua <strong>Vantaanjoen</strong> alaosassa aikaisempiin vuosiin verrattuna,<br />
käytetään Vanhankaupunginkosken vedenlaatutietojen lisäksi Uudenmaan ympäristökeskuksen<br />
näytteenoton tuloksia <strong>Vantaanjoen</strong> Oulunkylän havaintopaikalta Vantaa<br />
4,2. Näiden perusteella <strong>vuonna</strong> <strong>2005</strong> Vanhankaupunginkoskessa kokonaisfosforipitoisuuden<br />
mediaani oli 100 μg/l <strong>ja</strong> kokonaistyppi 2100 μg/l. Kuukausikeskiarvoista lasketut keskiarvot<br />
olivat 110 μg P/l <strong>ja</strong> 2300 μg N/l. Tarkastelu<strong>ja</strong>ksolla 1990-<strong>2005</strong> arvioituna fosforipitoisuuden<br />
mediaani oli korkea, typpipitoisuus <strong>ja</strong>kson matalimpia (kuva 3.9). Kokonaistyppipitoisuudessa<br />
on havaittavissa pitkällä aikavälillä hienoista laskua.<br />
Kokonaistyppi, μg/l<br />
4000<br />
3500<br />
3000<br />
2500<br />
2000<br />
1500<br />
1000<br />
500<br />
0<br />
140<br />
120<br />
100<br />
80<br />
60<br />
40<br />
20<br />
0<br />
1990<br />
1991<br />
1992<br />
1993<br />
1994<br />
1995<br />
1996<br />
1997<br />
1998<br />
1999<br />
2000<br />
2001<br />
2002<br />
2003<br />
2004<br />
Kokonaisfosfori, μg/l<br />
<strong>2005</strong><br />
Kok.N<br />
Kok.P<br />
Kuva 3.9. Kokonaisravinnepitoisuuksien vuosimediaanit Vanhankaupunginkoskessa<br />
vuosina 1990-<strong>2005</strong>.<br />
3.2. Läntiset sivujoet<br />
<strong>Vantaanjoen</strong> pääuomaan laskee vesiä neljältä vesistöalueen länsipuolen osavalumaalueelta.<br />
Keihäsjoen <strong>ja</strong> Kytäjoen vedet laskevat Vantaanjokeen Hyvinkäällä kaksinkertaistaen<br />
samalla <strong>Vantaanjoen</strong> virtaaman. Keihäsjoessa <strong>ja</strong> Kytäjoessa on ollut molemmissa yksi<br />
vedenlaadun seurannan havaintopaikka. Molempien jokien alueilla on muuta vesistöaluetta<br />
vähemmin pelto<strong>ja</strong>, alle viidennes maa-alasta. Ne sijoittuvat kuitenkin paljolti jokien tulvaherkille<br />
rannoille. Asutusta alueella on melko vähän.<br />
Läntisistä sivujoista Lepsämänjoen <strong>ja</strong> Luhtajoen alueet ovat maatalousvaltaisia, alavia alueita.<br />
Lepsämänjoella merkittävin kuormitta<strong>ja</strong> on maatalous. Luhtajokeen kohdistuu merkittävää<br />
vesistökuormitusta useista pistekuormituslähteistä <strong>ja</strong> maataloudesta. Näiden alueiden<br />
jokien <strong>ja</strong> purojen vedenlaatua on seurattu yhteistarkkailussa kahdellatoista havaintopaikalla.<br />
Lepsämänjoki <strong>ja</strong> Luhtajoki yhtyvät Vantaalla Luhtaanmäenjoeksi, joka laskee Vantaanjokeen.<br />
Luhtaamäenjoessa on yksi havaintopaikka.<br />
22
Vuonna <strong>2005</strong> <strong>Vantaanjoen</strong> yhteistarkkailun ohessa otettiin Metsä-Tuomelan jäteaseman<br />
tarkkailuvelvoitteeksi määrätyt vesistönäytteet. Havaintopaikko<strong>ja</strong> oli kolme. Näiden näytteiden<br />
tulokset käsitellään Luhtajoen tarkkailutulosten yhteydessä. Luhtajoen alaosasta,<br />
havaintopaikoilta L37 <strong>ja</strong> L32 otettiin ylimääräisiä tarkkailunäytteitä liittyen Klaukkalan<br />
saneerauksessa olevan puhdistamon vesistövaikutusten seurantaan <strong>ja</strong> uuden puhdistamon<br />
käyttöönottoon. Nämä tulokset käsitellään muiden Luhtajoen tarkkailutulosten yhteydessä.<br />
3.2.1. Keihäsjoki <strong>ja</strong> Kytäjoki<br />
Tasaisilla, tulvaherkillä alueilla virtaavissa Keihäs- <strong>ja</strong> Kytäjoessa happipitoisuus oli pääosin<br />
tyydyttävä. Osittain eloperäisiä maalaje<strong>ja</strong> sisältävällä alueella veden pH-arvo oli Keihäsjoessa<br />
alimmillaan 6,1, Kytäjoessa 6,4. Molemmat joet ovat myös selvästi ruskeavetisiä,<br />
kesällä suurimmat väriluvut olivat 250 mg/l. Veden sähkönjohtavuuden vuosikeskiarvo<br />
oli Keihäsjoessa 11 mS/m <strong>ja</strong> Kytäjoessa 10 mS/m eli samaa tasoa kuin <strong>Vantaanjoen</strong> yläosassa,<br />
Käräjäkoskessa.<br />
Keihäsjoessa veden kiintoainepitoisuudet vaihtelivat 3-14 mg/l <strong>ja</strong> kokonaisfosforipitoisuudet<br />
30-80 μg/l. Fosforipitoisuuden vuosikeskiarvo oli 58 μg/l, mikä on hieman viisivuotis<strong>ja</strong>ksoa<br />
2000-2004 korkeampi. Kokonaistyppipitoisuudet olivat 920-2800 μg/l, keskiarvon<br />
ollessa 1800 μg/l. Se on noin 500 μg/l vertailu<strong>ja</strong>ksoa korkeampi. Kesäkuussa ulostekuormitusta<br />
osoittavia bakteereita oli molemmissa joissa paljon. Hieman vertailu<strong>ja</strong>ksoa heikompi<br />
vedenlaatu joissa johtui paljolti kesän sateisuudesta.<br />
3.2.2. Luhtajoki<br />
Koiransuoleno<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> Matkuno<strong>ja</strong> ovat Luhtajoen latvapuro<strong>ja</strong>. Ne laskevat Kyläjokeen, jonka<br />
nimisenä joki virtaa pelloiksi kuivatun Nurmijärven kohdalle asti. Tästä eteenpäin joki<br />
virtaa Luhtajoeksi nimettynä <strong>ja</strong> liittyy Luhtaanmäenjokeen Vantaalla. Pistekuormitusta<br />
Luhtajoen alueella on johdettu sen latvapuroihin Koiransuoleno<strong>ja</strong>an <strong>ja</strong> Matkuno<strong>ja</strong>an sekä<br />
joen keski- <strong>ja</strong> alaosaan. Jokeen kohdistuu myös merkittävää ha<strong>ja</strong>kuormaa alueilla, jolla<br />
peltojen kuivatustilaa parannetaan pumppaamalla kuivatusvesiä suoraan jokeen.<br />
Koiransuoleno<strong>ja</strong> Altia Oyj:n jätevesien purkualuetta<br />
Koiransuoleno<strong>ja</strong>ssa oli yhteistarkkailun havaintopaikat L70 <strong>ja</strong> L60. Havaintopaikalla L70<br />
o<strong>ja</strong>n valuma-alueen pinta-ala on vain 2 km 2 , mutta o<strong>ja</strong>n virtaama on ollut vuolas siihen<br />
johdettavien Altia Oyj:n jäte- <strong>ja</strong> lauhdevesien vaikutuksesta. Vuonna <strong>2005</strong> vesistöön johdettiin<br />
käsiteltyjä jätevesiä 1200 m 3 /d. Ra<strong>ja</strong>mäen taa<strong>ja</strong>man pohjoispuolella si<strong>ja</strong>itsevalla<br />
Altia Oyj:n teollisuusalueella toimi useita teollisuuslaitoksia. Näiden kaikkien viemärivedet<br />
puhdistettiin Altia Oyj:n puhdistamolla. Puhdistamon toiminta loppui vuoden <strong>2005</strong><br />
lopulla, kun alueen viemärivedet alettiin johtaa Klaukkalan uudelle puhdistamolle. Vuonna<br />
<strong>2005</strong> Altia Oyj:n puhdistamo toimi hyvin <strong>ja</strong> puhdistusvaatimukset saavutettiin kaikilla <strong>ja</strong>ksoilla<br />
(Altia Oyj:n Ra<strong>ja</strong>mäen tehtaiden vuosiraportti vuodelta <strong>2005</strong>, Altia corporation<br />
1.2.2006).<br />
Koiransuoleno<strong>ja</strong>n molemmat havaintopaikat olivat pistekuormitetun alueen alapuolella.<br />
Havaintopaikkojen L70 <strong>ja</strong> L60 välillä Koiransuoleno<strong>ja</strong>an kohdistui lisäkuormitusta lähinnä<br />
23
valuma-alueen ha<strong>ja</strong>-asutuksesta <strong>ja</strong> pelloilta. Koiransuoleno<strong>ja</strong>n valuma-alueella on useita<br />
kotieläintilo<strong>ja</strong>, joilla on lehmiä, siko<strong>ja</strong>, lampaita sekä hevosia.<br />
Vuonna <strong>2005</strong> Koiransuoleno<strong>ja</strong>an johdettavan jäteveden fosforipitoisuus oli keskimäärin<br />
400 μg/l <strong>ja</strong> typpipitoisuus 5900 μg/l. O<strong>ja</strong>an johdettiin jätevesien lisäksi sadevesiviemärin<br />
kautta teollisuusprosessien jäähdytysvesiä, jotka olivat alkuperältään poh<strong>ja</strong>vettä. Havaintopaikalla<br />
L70 puron vesi oli melko kirkasta <strong>ja</strong> veden kiintoainepitoisuus vaihteli 3-60 mg/l.<br />
Happea vedessä oli hyvin <strong>ja</strong> vesi oli lievästi emäksisistä pH-arvot 7,4-7,8. Veden korkeat<br />
sähkönjohtavuusarvot (22-30 mS/m) osoittivat veden likaantuneisuutta. Kokonaisfosforipitoisuus<br />
vaihteli Koiransuoleno<strong>ja</strong>ssa 40-320 μg/l <strong>ja</strong> typpipitoisuus 1600-3800 μg/l. Ilmeisesti<br />
jäte- <strong>ja</strong> jäähdytysveden suhteellisten osuuksien vaihtelu vaikutti puroveden ravinnepitoisuuksiin.<br />
Korkeimmat ravinnepitoisuudet Koiransuoleno<strong>ja</strong>ssa mitattiin heinäkuussa (kuva<br />
3.10). Tällöin pääosa fosforista oli fosfaattia <strong>ja</strong> jätevesivaikutusta osoittavan ammoniumtypen<br />
pitoisuus, 320 μg/l, oli korkea. Hygieeniseltä laadultaan Koiransuoleno<strong>ja</strong>n vesi<br />
oli huonoa kaikilla tarkkailukerroilla.<br />
Koiransuoleno<strong>ja</strong>n alaosassa (L60) puroveden sähkönjohtavuus oli laskenut hieman. Tarkkailua<strong>ja</strong>nkohtina<br />
(maalis- <strong>ja</strong> heinäkuu), jolloin valumavesiä maa-alueilta ei puroon tullut,<br />
veden ravinnepitoisuudet laskivat selvästi. Sen si<strong>ja</strong>an kevään sulamis<strong>ja</strong>kson aikana <strong>ja</strong> kesäkuun<br />
sade<strong>ja</strong>ksolla valumavedet toivat puroon lisäravinnekuormaa. Kesäkuussa vastalannoitettujen<br />
peltojen valumavedet kasvattivat erityisesti Koiransuoleno<strong>ja</strong>n sähkönjohtavuutta<br />
<strong>ja</strong> typpipitoisuuksia. Vastaavaa havaittiin myös muilla peltovaltaisilla vesistöalueilla.<br />
Veden hygieeninen laatu oli havaintopaikalla L60 kesän kaikilla tarkkailukerroilla huono.<br />
Ra<strong>ja</strong>mäen puhdistamon jätevedet Matkuno<strong>ja</strong>an<br />
Nurmijärven Ra<strong>ja</strong>mäen puhdistamon käsitellyt jätevedet johdettiin Luhtajoen toiseen latvapuroon,<br />
Matkuno<strong>ja</strong>an, missä oli havaintopaikka M60. Ra<strong>ja</strong>mäen puhdistamo toimi vuoden<br />
<strong>2005</strong> lopulle asti (15.12.), jonka jälkeen alueen viemärivedet alettiin johtaa Klaukkalan<br />
uudelle puhdistamolle.<br />
Vuonna <strong>2005</strong> Ra<strong>ja</strong>mäen puhdistamolta johdettiin Matkuno<strong>ja</strong>an käsiteltyjä jätevesiä keskimäärin<br />
1640 m 3 /d. Puhdistettujen jätevesien aiheuttama vesistökuormitus nousi edellisvuosiin<br />
verrattuna. Puhdistamolle asetettuun BOD-poistovaatimukseen ei päästy yhdelläkään<br />
neljännesvuosittaisella tarkastelu<strong>ja</strong>ksolla. Puhdistamolta lähtevälle vedelle vaadittuun kokonaisfosforipitoisuuteen<br />
(
heikon nitrifikaation seurauksena vesieliöille myrkyllistä ammoniumtyppeä. Hygieeniseltä<br />
laadultaan Matkuno<strong>ja</strong>n vesi oli erittäin huonoa.<br />
600<br />
500<br />
Kokonaisfosfori, μg/l<br />
400<br />
300<br />
200<br />
100<br />
0<br />
15.3. 12.4. 15.6. 12.7. 16.8. 17.10.<br />
L70 L60 M60<br />
Kuva 3.10. Koiransuoleno<strong>ja</strong>n (L70 <strong>ja</strong> L60) <strong>ja</strong> Matkuno<strong>ja</strong>n (M60) kokonaisfosforipitoisuudet.<br />
Luhtajoen keskiosaan kuormitusta Metsä-Tuomelan jäteasemalta <strong>ja</strong> pelloilta<br />
Koiransuoleno<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> Matkuno<strong>ja</strong>n yhdistyttyä Luhtajoki virtaa voimakkaasti meanderoiden<br />
alavan peltoaukean keskellä. Noin neljä kilometriä alempana Luhtajoessa oli havaintopaikka<br />
MTD.Tällä havaintopaikalla veden sähkönjohtavuus oli 16-25 mS/m <strong>ja</strong> veden kiintoainepitoisuus<br />
5-90 mg/l. Ravinnepitoisuudet olivat kaikilla tarkkailukerroilla korkeita; fosforia<br />
oli 90-290 μg/l <strong>ja</strong> typpeä 3100-5000 μg/l. Kesän korkein ammoniumtyppipitoisuus oli<br />
390 μg/l eli selvästi Matkuno<strong>ja</strong>n arvo<strong>ja</strong> pienempi. Hygieeniseltä laadultaan joen vesi oli<br />
huonoa.<br />
Havaintopaikan MTD alapuolella jokeen pumpataan kuivatusvesiä läheisen peltoaukean<br />
padotusta kokoomao<strong>ja</strong>sta. Heti pumppauskohdan alapuolella Luhtajokeen laskee Metsä-<br />
Tuomelan jäteasemalta melko liettynyt o<strong>ja</strong>, jossa oli havaintopaikka MTC. Siitä jäteasemalle<br />
on matkaa noin kilometri. Jäteaseman vesien lisäksi o<strong>ja</strong>an tulee metsä- <strong>ja</strong> peltovesiä.<br />
Vuonna <strong>2005</strong> Metsä-Tuomelan kaatopaikkavesiä käsiteltiin jäteaseman puhdistuslaitoksella<br />
yhteensä noin 30 000 m 3 (82 m 3 /d). Kaikki vedet käsiteltiin, eikä ohituksia ollut. Puhdistettu<br />
vuorokautinen vesimäärä vaihteli 45-139 m 3 /d. Näytteenottopäivien virtaamakeskiarvo<br />
oli 78 m 3 /d. Vesistöön johdettavassa vedessä kokonaisfosforipitoisuus oli 300 μg/l, kokonaistyppipitoisuus<br />
98 000 μg/l <strong>ja</strong> ammoniumtyppipitoisuus 32 000 μg/l.<br />
Vuoden <strong>2005</strong> tarkkailukerroilla havaintopaikalla MTC vesisyvyys vaihteli 5-20 cm <strong>ja</strong> o<strong>ja</strong>n<br />
virtaama oli varsin pieni kaikilla tarkkailukerroilla. Etenkin kuivana aikana o<strong>ja</strong>n virtaus oli<br />
lähes ehtynyt, eikä siitä saanut jääpeitteisenä aikana edustavaa näytettä. Tarkkailukerroilla<br />
o<strong>ja</strong>veden sähkönjohtavuus vaihteli 20-190 mS/m. Suurimmat arvot mitattiin kuivana aikana,<br />
jolloin laimentavia vesiä o<strong>ja</strong>an ei tullut <strong>ja</strong> vesi väkevöityi osaltaan haihtumalla sekä<br />
suotautumalla maahan. Kokonaisfosforipitoisuus o<strong>ja</strong>vedessä oli keskimäärin 230 μg/l <strong>ja</strong><br />
25
typpipitoisuus 30 000 μg/l, mistä pääosa oli hapettuneena nitraattitypeksi. Typpipitoisuus<br />
oli kymmenkertainen Luhtajoen pitoisuuteen verrattuna. Happea jäteaseman o<strong>ja</strong>ssa oli keskimäärin<br />
tyydyttävästi <strong>ja</strong> biologisen hapenkulutuksen BOD 7 -arvo, kesällä 6 mg/l, oli Luhtajoen<br />
tasoa. Veden hygieeninen laatu Metsä-Tuomelan o<strong>ja</strong>ssa oli huono.<br />
Luhtajoessa on ollut noin 20 metriä Metsä-Tuomelan o<strong>ja</strong>n liittymäkohdan alapuolella havaintopaikka<br />
MTE. Näytteenoton edustavuuden parantamiseksi se siirrettiin huhtikuun<br />
<strong>2005</strong> jälkeen noin kilometri alavirtaan päin joen ylittävän pyörätien sillalle. Tällä välillä ei<br />
jokeen ehdi tulla todennäköisesti merkittävää lisäkuormaa. Havaintopaikan uusi Pivettunnus<br />
on Luhtajoki 30,1. Havaintopaikkojen MTD <strong>ja</strong> MTE välillä Luhtajoen kiintoaine- <strong>ja</strong><br />
kokonaisfosforipitoisuudet laskivat vähän (kuva 3.11) <strong>ja</strong> happipitoisuudet <strong>ja</strong> sähkönjohtavuus<br />
pysyivät ennallaan. kokonaistyppipitoisuus kasvoi keskimäärin 300 μg/l. Suurin typpipitoisuuden<br />
nousu havaintopaikkojen välillä havaittiin kuivana aikana, jolloin Metsä-<br />
Tuomelan o<strong>ja</strong>ssa typpipitoisuudet olivat hyvin korkeita, vaikka virtaama oli pieni.<br />
Haitta-aineet <strong>ja</strong> metallit Metsä-Tuomelasta<br />
Vuonna <strong>2005</strong> Metsä-Tuomelan pintavesitarkkailuun kuului perusvedenlaatumuuttujien<br />
lisäksi kloridi-, sulfaatti- <strong>ja</strong> metallimääritykset. Metallit määritettiin liukoisessa muodossa.<br />
Laajimmat analyysivalikoimat tehtiin kaikilta havaintopaikoilta kesä- <strong>ja</strong> lokakuun näytekerroilla.<br />
Kesäkuussa o<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> joen virtaamat olivat merkittävästi lokakuun virtaamia suurempia.<br />
Kaikilla tarkkailukerroilla Luhtajoen ainepitoisuudet olivat lähellä toisiaan havaintopaikoilla<br />
MTD <strong>ja</strong> MTE. Myös Metsä-Tuomelan o<strong>ja</strong>ssa liukoisten metallien pitoisuudet<br />
olivat lähellä Luhtajoen pitoisuustasoa.<br />
Näiden tulosten perusteella Metsä-Tuomelan jätevesillä oli vain vähän vaikutusta yhteistarkkailussa<br />
säännöllisesti seurattavien vedenlaatumuuttujien pitoisuuksiin Luhtajoessa.<br />
Jokeen ei kohdistunut myöskään merkittävää liukoisten metallien kuormaa. Ensisi<strong>ja</strong>isesti<br />
tämä johtui Luhtajoen erittäin huonosta vedenlaadusta. Vuonna 2006 Altia Oyj:n <strong>ja</strong> Ra<strong>ja</strong>mäen<br />
puhdistamon jätevesien poisjohtamisen myötä Luhtajoen yläosan tilanne tullee paranemaan.<br />
Tulosten arviointia tulee kuitenkin edelleen hankaloittamaan peltovesien pumppaus<br />
jokeen välittömästi Metsä-Tuomelan jäteasemalta laskevan o<strong>ja</strong>n yläpuolelle. Savisten<br />
peltovesien <strong>ja</strong> Luhtajoen padottavasta vaikutuksesta johtuen o<strong>ja</strong> liettyy havaintopaikan<br />
MTC kohdalla korkean veden aikana, mikä vaikeuttaa näytteenottoa alivirtaamakausina.<br />
Havaintopaikan MTC si<strong>ja</strong>intia tulisikin vielä tarkistaa. Sen siirtämistä lähemmäs jäteasemaa<br />
tai yhdistämistä kuormitustarkkailussa olleen havaintopaikan P4 kanssa pitäisi tutkia.<br />
Metsä-Tuomelan tarkkailun havaintopaikalta MTD alavirtaan päin, Luhtajokeen tulee vesiä<br />
pelloiksi kuivatun entisen Nurmijärven alueelta <strong>ja</strong> lukuisilta muilta jokea reunustavilta<br />
peltoaukeilta. Havaintopaikalla L49 veden typpipitoisuudet olivat kohonneet yläpuoliseen<br />
havaintopaikkaan verrattuna. Erityisesti kevään ylivesi<strong>ja</strong>ksolla <strong>ja</strong> kesäkuun sade<strong>ja</strong>ksolla<br />
typpipitoisuuksien nousu oli huomattavaa. Myös fosforipitoisuudet olivat korkeita. Hygieeniseltä<br />
laadultaan joen vesi oli kesä- <strong>ja</strong> elokuun sateisena aikana huonoa, mutta heinäkuun<br />
pouta<strong>ja</strong>ksolla hyvää. Tällöin vesi oli myös huomattavan kirkasta <strong>ja</strong> vain vähän ruskehtavaa.<br />
Happitilanne Luhtajoessa havaintopaikalla L49 oli tyydyttävä.<br />
Havaintopaikalta L49 alavirtaan päin joki halkoo edelleen peltoaukeita. Vasta Valkjärven<br />
vesien laskettua Luhtajokeen sen rannat alkavat muuttua metsäisemmiksi. Samalla joki<br />
saavuttaa myös Klaukkalan taa<strong>ja</strong>man. Havaintopaikka L37 si<strong>ja</strong>itsee taa<strong>ja</strong>ma-alueella Kirkkotien<br />
sillan kohdalla. Yläpuoliseen havaintopaikkaan verrattuna jokiveden ravinnepitoi-<br />
26
suudet olivat laskeneet hieman ilmeisesti Valkjärven vesien ansiosta. Myös veden sähkönjohtavuuden<br />
vuosikeskiarvo 20 mS/m oli Luhtajoen havaintopaikoista matalin. Happitilanne<br />
jokivedessä oli kaikilla tarkkailukerroilla hyvä.<br />
7000<br />
300<br />
6000<br />
250<br />
5000<br />
200<br />
Kok. N, μg/l<br />
4000<br />
3000<br />
150<br />
Kok.P, μg/l<br />
2000<br />
100<br />
1000<br />
50<br />
0<br />
L70 L60 M60 MTD MTE L49 L37 L32<br />
0<br />
Kok.N<br />
Kok.P<br />
Kuva 3.11. Jokiveden kokonaisravinnepitoisuuksien vuosikeskiarvot (n=6) Luhtajoen <strong>ja</strong><br />
Matkuno<strong>ja</strong>n havaintopaikoilla.<br />
Ulostesaastutusta osoittavien bakteerien pitoisuudet olivat korkeita havaintopaikalla L37.<br />
Lämpökestoisten koliformisten bakteerien pitoisuudet olivat alle uimaveden ra<strong>ja</strong>-arvon<br />
(500 kpl/100 ml) vain alkusyksyn vähäsateisena aikana, muulloin jopa erittäin korkeita<br />
(kuva 3.12). On ilmeistä, että Luhtajokeen kohdistuu jostain merkittävää bakteerikuormitusta<br />
havaintopaikan L37 yläpuolella. Lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien määrä<br />
suhteessa alustavien enterokokkien määrään viittaa ihmisperäiseen ulostesaastutukseen.<br />
Marras-joulukuussa näytteistä määritettiin ulosteperäiset Escherichia coli-bakteerit, joiden<br />
määrät olivat korkeita.<br />
Luhtajoki, L37<br />
10000<br />
1000<br />
kpl/100 ml<br />
100<br />
10<br />
1<br />
15.3.<br />
12.4.<br />
24.5.<br />
15.6.<br />
12.7.<br />
27.7.<br />
16.8.<br />
23.8.<br />
6.9.<br />
20.9.<br />
17.10.<br />
3.11.<br />
9.11.<br />
22.11.<br />
14.12.<br />
21.12.<br />
Lämpök. kolif.<br />
Al. ent.<br />
Kuva 3.12. Ulostesaastutusta osoittavien indikaattoribakteerien pitoisuudet Luhtajoessa<br />
ennen Klaukkalan jätevesien vaikutusaluetta. Pisteviiva on kuvassa kohdassa 500 kpl/100<br />
ml, minkä alle lämpökestoisten koliformisten bakteerien määrän tulee olla uimavedessä.<br />
27
Klaukkalan puhdistamo kuormitti Luhtajokea<br />
Klaukkalassa rakennettiin vuoden <strong>2005</strong> aikana uutta puhdistamoa. Vanha puhdistamo toimi<br />
sen rinnalla, mutta esiselkeytysaltaat olivat pois käytöstä koko vuoden. Vuonna <strong>2005</strong><br />
puhdistamolla käsiteltiin jätevesiä 2870 m 3 /d, mikä oli edeltävää vuotta vähemmän. Puhdistamo<br />
toimii kuormitustarkkailuraportin (Jätevedenpuhdistamoiden yhteistarkkailu,<br />
Nurmijärvi, Klaukkalan puhdistamo, vuosiyhteenveto <strong>2005</strong>, VHVSY 17.3.2006) mukaan<br />
huonosti. Jätevedenpuhdistukselle asetettuun fosforinpoistoon ei päästy yhdelläkään vuoden<br />
neljästä tarkastelu<strong>ja</strong>ksosta. Puhdistetun jäteveden aiheuttama vesistökuormitus nousi<br />
edellisvuoteen verrattuna fosforin osalta 35 %, ammoniumtypen osalta 16 % <strong>ja</strong> BODkuorman<br />
osalta 40 %.<br />
Klaukkalan puhdistamon purkualueella oli yhteistarkkailuohjelman mukaan tarkkailukero<strong>ja</strong><br />
vuoden aikana kuusi. Luhtajoen alaosassa vedenlaatu oli keväällä poikkeuksellisen huono,<br />
<strong>ja</strong> alueelta oli tullut valituksia joessa kelluvista jätelautoista <strong>ja</strong> hajuhaitoista. Uudenmaan<br />
ympäristökeskuksen tekemän tarkastuksen mukaan puhdistamon purkuputken ympäristössä<br />
oli puhdistamolta peräisin olevaa kiintoainesta ym. roskaa. Lietettä oli kerääntynyt<br />
purkuo<strong>ja</strong>n penkoille <strong>ja</strong> myös Luhtajoen reunamilla oli havaittu kuivunutta lietettä (Uudenmaan<br />
ympäristökeskuksen kirje Dnro 019Y0452-102, 0195Y0237-123, 30.5.<strong>2005</strong>). Uudenmaan<br />
ympäristökeskus kehotti Nurmijärveä tarkkailemaan tehostetusti Luhtajoen tilaa<br />
kesä-joulukuussa <strong>2005</strong>.<br />
Klaukkalan uuden puhdistamon käyttöönotto aloitettiin marraskuun alussa. 8. <strong>ja</strong> 9. marraskuuta<br />
Mäntysalon <strong>ja</strong> Isoniityn pumppaamoilla jouduttiin tekemään jätevesiohituksia kytkettäessä<br />
viemärilinjo<strong>ja</strong> puhdistamolle. Vesistöön kohdistui jätevesiohituksia kahtena päivänä<br />
yhteensä noin 600 m 3 , minkä seurauksena otettiin ylimääräisiä jokinäytteitä. 27. heinäkuuta<br />
puhdistamolla jouduttiin ohittamaan jätevesiä vesistöön 570 m 3 . Vuoden aikana<br />
Luhtajoen havaintopaikoilta L37 <strong>ja</strong> L32 (puhdistamon alapuoli) otettiin näytteitä yhteensä<br />
16 kertaa.<br />
Havaintopaikan L32 kohdalla Luhtajoessa on pieni virtapaikka <strong>ja</strong> vesisyvyys oli siinä vain<br />
muutamia kymmeniä senttejä. Veden korkeat sähkönjohtavuuden arvot, enimmillään 32<br />
mS/m, osoittivat joen huomattavaa likaantuneisuutta. Joen happitilanne oli havaintopaikalla<br />
keskimäärin välttävä. Vähiten happea oli heinäkuun tarkkailukerroilla, alimmillaan vain<br />
2,5 mg/l. Joen happivaro<strong>ja</strong> kului huomattavasti Klaukkalan puhdistamolta tulevan ammoniumtyppikuorman<br />
hapettamiseen. Korkeimmat ammoniumtyppipitoisuudet, maaliskuussa<br />
5400 μg/l <strong>ja</strong> heinäkuussa 4800 μg/l, mitattiin vähävetisenä aikana. Näin korkeat typpipitoisuudet<br />
ovat haitallisia eliöstölle.<br />
Klaukkalan jätevesien vaikutuksesta Luhtajoen ravinnepitoisuudet kohosivat merkittävästi<br />
(kuva 3.13). Erityisesti puhdistamolta vesistöön johdettavan veden korkea fosforipitoisuus<br />
nosti Luhtajoen fosforipitoisuutta.<br />
28
400<br />
350<br />
300<br />
Kokonaisfosfori, μg/l<br />
250<br />
200<br />
150<br />
100<br />
50<br />
0<br />
15.3.<br />
12.4.<br />
24.5.<br />
15.6.<br />
12.7.<br />
27.7.<br />
16.8.<br />
23.8.<br />
6.9.<br />
20.9.<br />
17.10.<br />
3.11.<br />
9.11.<br />
22.11.<br />
14.12.<br />
21.12.<br />
L37<br />
L32<br />
8000<br />
7000<br />
6000<br />
Kokonaistyppi, μhg/l<br />
5000<br />
4000<br />
3000<br />
2000<br />
1000<br />
0<br />
15.3.<br />
12.4.<br />
24.5.<br />
15.6.<br />
12.7.<br />
27.7.<br />
16.8.<br />
23.8.<br />
6.9.<br />
20.9.<br />
17.10.<br />
3.11.<br />
9.11.<br />
22.11.<br />
14.12.<br />
21.12.<br />
L37<br />
L32<br />
Kuva 3.13. Veden kokonaisravinnepitoisuudet Luhtajoen havaintopaikoilla L37 (Klaukkalan<br />
puhdistamon yläpuoli) <strong>ja</strong> L32 (puhdistamon alapuoli). Kuviin on merkitty pisteviivoilla<br />
havaintopaikan L32 kokonaisravinnepitoisuuden keskiarvo vuosilta 2000-2004.<br />
Hygieeniseltä laadultaan Luhtajoen vesi oli havaintopaikalla L32 huonoa lähes kaikilla<br />
tarkkailukerroilla (kuva 3.14). Heinäkuun puolivälissä oli helteistä <strong>ja</strong> valunnan vähäisyyden<br />
ansiosta jokivedet olivat kirkkaita <strong>ja</strong> lämpimiä. Ulosteperäiset bakteerit säilyvät lämpimässä<br />
vedessä huonosti <strong>ja</strong> lisäksi auringon UV- säteily tuhoaa niitä. Heinäkuussa olosuhteet<br />
bakteerien säilymiselle sekä puhdistamon jälkiselkeytysaltaissa että joessa oli muita<br />
a<strong>ja</strong>nkohtia heikompi. Tämä näkyi jokiveden selvästi pienempinä bakteeripitoisuuksina.<br />
Luhtajoen vedenlaatu oli ha<strong>ja</strong>kuormitusvaltaista Lepsämänjokea selvästi huonompi. Lepsämänjoen<br />
sähkönjohtavuuden vuosikeskiarvo, 13 μg/l, oli puolet Luhtajoen arvosta. Lepsämänjoen<br />
ravinnepitoisuuksien keskiarvot, fosfori 100 mg/l, typpi 1800 μg/l olivat merkittävästi<br />
Luhtajokea pienempiä. Luhtajoen kautta tuleva kuormitus heikensikin selvästi<br />
Luhtaanmäenjoen vedenlaatua (kuva 3.15). Luhtajoen kautta tuleva ravinnekuorma vaikutti<br />
edelleen myös Vantaanjoessa (ks. luku 3.1.4). Luhtaamäenjoesta indikaattoribakteerien<br />
29
pitoisuuksia tutkittiin kesällä. Kesä- <strong>ja</strong> elokuussa niiden pitoisuudet olivat korkeita, heinäkuussa<br />
Luhtajoen tavoin matalia.<br />
Luhtajoki, L32<br />
100000<br />
10000<br />
kpl/100 ml<br />
1000<br />
100<br />
10<br />
1<br />
15.3.<br />
12.4.<br />
24.5.<br />
15.6.<br />
12.7.<br />
27.7.<br />
16.8.<br />
23.8.<br />
6.9.<br />
20.9.<br />
17.10.<br />
3.11.<br />
9.11.<br />
22.11.<br />
14.12.<br />
21.12.<br />
Lämpök. kolif.<br />
Al. ent.<br />
Kuva 3.14. Ulostesaastutusta osoittavien indikaattoribakteerien määrät Luhtajoessa havaintopaikalla<br />
L32. Pisteviiva on kuvassa kohdassa 500 kpl/100 ml, minkä alle lämpökestoisten<br />
koliformisten bakteerien tulee olla uimavedessä.<br />
400<br />
350<br />
300<br />
Kokonaisfosfori, μg/l<br />
250<br />
200<br />
150<br />
100<br />
50<br />
0<br />
11.1. 15.3. 12.4. 24.5. 15.6. 12.7. 16.8. 17.10. 9.11.<br />
Le33 L32 Le28<br />
Kuva 3.15. Jokiveden kokonaisfosforipitoisuudet Lepsämänjoen (Le33) <strong>ja</strong> Luhtajoen (L32)<br />
alajuoksuilla sekä Luhtaamäenjoessa (Le28) <strong>vuonna</strong> <strong>2005</strong>. Pisteviiva kuvaa Luhtaamäenjoen<br />
kokonaisfosforipitoisuuden keskiarvoa vuosina 2000-2004.<br />
3.2.3. Lepsämänjoki<br />
<strong>Vantaanjoen</strong> läntisimmässä osassa virtaavaan Lepsämänjokeen laskee rehevästä, matalasta<br />
Salmijärvestä Härkälänjoki <strong>ja</strong> Nuuksion järviylängöltä alkava Lakistonjoki. Pistemäistä<br />
30
jätevesikuormitusta Lepsämänjoen alueelle tuli vain vähän.. Latvapuroista Myllyo<strong>ja</strong>an on<br />
johdettu Nurmijärven Röykän puhdistamon käsitellyt jätevedet maaliskuulle <strong>2005</strong> asti <strong>ja</strong><br />
Lakistonjokeen Rinnekoti-Säätiön puhdistamon käsitellyt jätevedet. Lepsämänjoen rannoista<br />
puolet on pelto<strong>ja</strong>. Eniten pelto<strong>ja</strong> on joen ylä- <strong>ja</strong> keskijuoksuilla sekä Härkälänjoen<br />
alueella. Pelloilla vallitseva maalaji on helposti erodoituva hiesusavi. Lisäksi pellot ovat<br />
melko kaltevia tai osa niistä si<strong>ja</strong>itsee alavalla tulvamaalla.<br />
Röykän jätevedet ovat kuormittaneet Myllyo<strong>ja</strong>a<br />
Röykän puhdistamon toiminta loppui 7. maaliskuuta <strong>vuonna</strong> <strong>2005</strong>, jonka jälkeen alueen<br />
viemärivedet johdettiin Klaukkalaan puhdistettavaksi. Tammi-helmikuussa puhdistamolla<br />
käsiteltiin viemärivesiä noin 475 m 3 /d (kuormitustarkkailuraportti 9.6.<strong>2005</strong>). Vuoden ensimmäiset<br />
yhteistarkkailunäytteet otettiin Myllyo<strong>ja</strong>sta 15. maaliskuuta puhdistamon yläpuolelta<br />
(My62) <strong>ja</strong> alapuolelta (My62).<br />
Myllyo<strong>ja</strong> on lähdeperäinen, mutta ruskeavetinen puro. Havaintopaikalla My63 veden happitilanne<br />
oli kaikilla tarkkailukerroilla hyvä <strong>ja</strong> veden sähkönjohtavuus 12 mS/m. Valumavesien<br />
määrä vaikutti puroveden humuspitoisuuteen <strong>ja</strong> edelleen typpipitoisuuteen, mikä oli<br />
kuivana aikana matalimmillaan 880 μg/l <strong>ja</strong> ylivesi<strong>ja</strong>ksolla 2000 μg/l. Kokonaisfosforipitoisuuden<br />
vuosikeskiarvo oli 73 μg/l. Ulostesaastutusta osoittavia indikaattoribakteere<strong>ja</strong> esiintyi<br />
Myllyo<strong>ja</strong>ssa kaikilla tarkkailukerroilla, eniten lokakuussa, jolloin lämpökestoisia koliformisia<br />
bakteereita oli 600 kpl/100 ml. Ilmeisesti puron yläjuoksulla on ha<strong>ja</strong>asutuskiinteistöjä,<br />
joista pääsee vesiä puroon ainakin sateisena aikana. Elokuussa puroveden<br />
korkea ammoniumtyppipitoisuus, 300 μg/l, viittasi myös jätevesivaikutukseen.<br />
Myllyo<strong>ja</strong>n alemmalla havaintopaikalla vedenlaatu oli vuositasolla hyvin samanlainen kuin<br />
yläosassa. Happitilanne oli kaikilla tarkkailukerroilla hyvä <strong>ja</strong> selvästi aikaisempia vuosia<br />
parempi. Jo viikon Röykän kuormituksen loppumisen jälkeen maaliskuun alivirtaama<strong>ja</strong>kson<br />
tarkkailukerralla puroveden kokonaisfosforipitoisuus oli vain 39 μg/l <strong>ja</strong> kokonaistyppipitoisuus<br />
1300 μg/l. Bakteeripitoisuudet olivat myös matalia.<br />
Myllyo<strong>ja</strong>n kohtalaisesta virtausnopeudesta johtuen purossa ei ole merkittäviä sedimentoitumisalueita<br />
Röykän puhdistamon purkualueen alapuolella, ennen havaintopaikkaa My62.<br />
Puron poh<strong>ja</strong>-aines on lähinnä hiekkaa <strong>ja</strong> hietaa, ei niinkään savea. Tämä on nopeuttanut<br />
puron veden laadun paranemista jätevesikuormituksen loputtua. Puron vedenlaatu onkin<br />
parantunut; ravinnepitoisuudet <strong>ja</strong> bakteerien määrät ovat laskeneet merkittävästi jätevesien<br />
johtamisen loputtua.<br />
Lakistonjokeen jätevesiä Rinnekoti-Säätiön puhdistamolta<br />
Vedenlaadultaan hyvästä Velskolan Pitkäjärvestä alkava Lakistonjoki virtaa Rinnekodin<br />
alueella golfkentän halki. Kentän alueella si<strong>ja</strong>itsevan Rinnekoti-Säätiön puhdistamon käsitellyt<br />
jätevedet johdettiin Lakistonjokeen. Puhdistamon kuormitustarkkailun (Rinnekoti-<br />
Säätiö, Espoo vuosiyhteenveto <strong>2005</strong>, VHVSY 27.3.2006) perusteella jokeen johdettavan<br />
jäteveden määrä oli noin 400 m 3 /d. Puhdistamo toimi tarkkailu<strong>vuonna</strong> erinomaisesti. Vesistöön<br />
lähtevässä käsitellyssä jätevedessä oli fosforia 250 μg/l <strong>ja</strong> typpeä 5800 μg/l. Puhdistamolta<br />
poistuva vesi johdettiin jälkiselkeytyslammikon kautta Lakistonjokeen.<br />
Lakistonjoessa on kuormitusvaikutuksen alapuolinen havaintopaikka La45. Siinä kirkasvetinen<br />
joki on yleisilmeeltään erittäin rehevä. Monipuolinen, ilmeisesti golfkentän maise-<br />
31
maa elävöittämään istutettu vesikasvillisuus on etenkin loppukesällä hyvin rehevää <strong>ja</strong> uoma<br />
lähes umpeenkasvanut. Rinnekodin puhdistamon jätevesien kuormitusvaikutusta oli<br />
joen vedenlaadussa havaittavissa melko vähän. Vesi oli kaikilla tarkkailukerroilla melko<br />
tasalaatuista, sähkönjohtavuus keskimäärin 9 mS/m <strong>ja</strong> happipilanne hyvä. Kokonaisfosforipitoisuus<br />
vaihteli 34 -65 μg/l <strong>ja</strong> kokonaistyppipitoisuus 620-1400 μg/l. Ulostesaastutusta<br />
osoittavia bakteereita esiintyi jokivedessä selvästi kaikilla tarkkailukerroilla, mutta niiden<br />
pitoisuudet jäivät alle uimavesikäytön estävän ra<strong>ja</strong>-arvon. Velskolan Pitkäjärvessä pintaveden<br />
fosforipitoisuus on ollut noin 10 μg/l <strong>ja</strong> typpipitoisuus noin 300 μg/l. Näihin verrattuna<br />
Lakistonjoen pitoisuudet ovat selvästi korkeampia, mutta muita <strong>Vantaanjoen</strong> vesistöalueen<br />
virtahavaintopaikko<strong>ja</strong> pienempiä.<br />
Härkälänjoki<br />
Rehevästä Salmijärvestä alkavaan, peltojen reunustamana virtaavaan Härkälänjokeen ei<br />
johdeta pistekuormitusta. Salmijärvessä fosforipitoisuus on ollut viime vuosina 40-55 μg/l<br />
<strong>ja</strong> typpipitoisuus noin 1300 μg/l. Härkälänjoessa veden sähkönjohtavuus oli keskimäärin<br />
10 mS/m <strong>ja</strong> happitilanne alimmillaan välttävä. Veden kiintoainepitoisuus vaihteli 10-62<br />
mg/l. Vedessä oli selvä humusleima, COD Mn oli kesällä 16-31 mg/l <strong>ja</strong> väriluku 125-300<br />
mg Pt/l. Härkälänjoessa kokonaisfosforipitoisuus vaihteli 70-190 μg/l <strong>ja</strong> kokonaistyppipitoisuus<br />
900-1600 μg/l (kuva 3.16). Kesäkuun sade<strong>ja</strong>kson näytteenottokerralla veden hygieeninen<br />
laatu oli huono <strong>ja</strong> ammoniumtyppipitoisuus melko korkea, 90 μg/l. Ha<strong>ja</strong>kuormitus<br />
heikensi joen vedenlaatua selvästi.<br />
200<br />
2000<br />
Kokonaisfosfori, μg/l<br />
150<br />
100<br />
50<br />
1500<br />
1000<br />
500<br />
Kokonaistyppi, μg/l<br />
0<br />
15.3. 12.4. 15.6. 12.7. 16.8. 17.10.<br />
0<br />
Kok.P<br />
Kok.N<br />
Kuva 3.16. Kokonaisravinnepitoisuuksien vaihtelu Härkälänjoessa <strong>vuonna</strong> <strong>2005</strong>.<br />
Lepsämänjoen vedenlaatu<br />
Lepsämänjoen yläjuoksu muodostuu useista siihen laskevista puroista <strong>ja</strong> ojista. Joen ylä- <strong>ja</strong><br />
keskiosassa on poh<strong>ja</strong>vesiesiintymiä. Lepsämänjoen vedenlaatua seurattiin Lepsämän kylän<br />
läheisyydessä havaintopaikalla Le46, jossa peltoviljely on merkittävä vesistökuormitta<strong>ja</strong>.<br />
Vestrassa, joen alaosassa oli havaintopaikka Le33. Siellä joen valuma-alueen peltoala on<br />
32
muuta Lepsämänjoen aluetta pienempi <strong>ja</strong> jokeen rajoittuvien peltojen luiskilla kasvaa<br />
yleensä puita <strong>ja</strong> pensaita.<br />
Lepsämänjoen havaintopaikalla Le46 veden sähkönjohtavuus oli 16 mS/m. Kuivana aikana<br />
happitilanne joessa oli välttävä, muulloin tätä parempi. Vesi oli sameaa <strong>ja</strong> runsasravinteista<br />
valumavesien vaikutuksesta. Valumavedet kuljettivat jokeen myös ulosteperäisiä bakteereita.<br />
Heinä- <strong>ja</strong> lokakuussa kuivana aikana ha<strong>ja</strong>kuormituksen vaikutus jokiveden laatuun<br />
oli muita tarkkailukerto<strong>ja</strong> pienempi. Tämä näkyi veden kirkkautena, kiintoainepitoisuus 6-<br />
11 mg/l, <strong>ja</strong> melko matalina ravinnepitoisuuksina (kuva 3.17).<br />
250<br />
6000<br />
200<br />
5000<br />
Kokonaisfosfori, μg/l<br />
150<br />
100<br />
50<br />
4000<br />
3000<br />
2000<br />
1000<br />
Kokonaistyppi, μg/l<br />
0<br />
15.3. 12.4. 15.6. 12.7. 16.8. 17.10.<br />
0<br />
Kok.P<br />
Kok.N<br />
Kuva 3.17. Kokonaisravinnepitoisuudet Lepsämäjoen keskiosan havaintopaikalla <strong>vuonna</strong><br />
<strong>2005</strong>.<br />
Lepsämäjoen alaosassa joen vedenlaatu oli joen keskijuoksua parempi. Veden sähkönjohtavuus<br />
oli 13 mS/m havaintopaikalla Le33. Kiintoainepitoisuuden vuosikeskiarvo oli 5<br />
mg/l keskijuoksua pienempi, kokonaisfosforipitoisuus 30 μg/l <strong>ja</strong> kokonaistyppipitoisuus<br />
600 μg/l pienempiä kuin havaintopaikalla Le46. Ulosteperäisten bakteerien pitoisuudet<br />
olivat joen alajuoksulla useilla tarkkailukerroilla varsin korkeita (kuva 3.18).<br />
Peltoviljelyn vesistövaikutusten seuraamiseksi Lepsämänjoen (Le33) vedenlaatua on seurattu<br />
muuta vesistöaluetta tiheämmin. Erityisesti ylivirtaama<strong>ja</strong>ksoina on pyritty ottamaan<br />
lisänäytteitä. Seurantaa on tehty <strong>Vantaanjoen</strong> yhteistarkkailuun osallistuvien tahojen <strong>ja</strong><br />
Uudenmaan ympäristökeskuksen yhteistyönä. Vuonna <strong>2005</strong> havaintopaikalta Le33 vesinäytteitä<br />
otettiin yhteensä 21 kertaa.<br />
Valumavesien määrän kasvaessa jokivesi sameni <strong>ja</strong> sen kiintoainepitoisuudet kasvoivat.<br />
Kiintoaineanalyysissä (NPC) jokivedestä saatiin määritettyä myös hieno<strong>ja</strong>koinen kiintoaines,<br />
jonka pitoisuustaso oli merkittävästi perinteistä kiintoaineanalyysin tulosta korkeampi.<br />
Suurimmat kiintoaine- <strong>ja</strong> sameusarvot mitattiin tammi-, huhti- <strong>ja</strong> marraskuun ylivirtaama<strong>ja</strong>ksoilla<br />
(kuva 3.19). Myös kesän sade<strong>ja</strong>ksoilla Lepsämänjoen vesi oli erittäin sameaa.<br />
33
10000<br />
1000<br />
kpl/100 ml<br />
100<br />
10<br />
1<br />
15.3. 15.6. 12.7. 16.8. 17.10. 9.11.<br />
Fek.koliformit<br />
Al. enterokokit<br />
Kuva 3.18. Ulostesaastutusta osoittavien bakteerien määrät Lepsämänjoen havaintopaikalla<br />
Le33. Kuvaan merkitty ylempi pisteviiva on tasolla 500 kpl/100 ml, minkä alle lämpökestoisten<br />
koliformisten bakteerien määrän tulee olla uimavedessä. Alempi pisteviiva on<br />
tasolla 200 kpl/100 ml, mikä on ra<strong>ja</strong> suolistoperäisille enterokokeille.<br />
300<br />
150<br />
250<br />
125<br />
200<br />
100<br />
mg/l<br />
150<br />
75<br />
FTU<br />
100<br />
50<br />
50<br />
25<br />
0<br />
10.1.<br />
11.1.<br />
25.1.<br />
15.3.<br />
22.3.<br />
12.4.<br />
20.4.<br />
12.5.<br />
17.5.<br />
24.5.<br />
6.6.<br />
15.6.<br />
12.7.<br />
20.7.<br />
8.8.<br />
16.8.<br />
19.9.<br />
17.10.<br />
9.11.<br />
15.11.<br />
23.11.<br />
7.12.<br />
0<br />
K-aine, GF/C K-aine, NPC Sameus<br />
Kuva 3.19. Veden kiintoainepitoisuudet (mg/l) <strong>ja</strong> sameusarvot (FTU) Lepsämänjoen alaosan<br />
havaintopaikalla Le33 <strong>vuonna</strong> <strong>2005</strong>.<br />
Korkeimmat ravinnepitoisuudet Lepsämänjoessa mitattiin ylivirtaama<strong>ja</strong>ksoilla. Kokonaistyppipitoisuudet<br />
olivat erityisen korkeita kesä- <strong>ja</strong> marraskuussa (kuva 3.20). Kesäkuun<br />
korkeaa pitoisuustasoa selittänee pelloille annettu typpilannoitus, mikä kasvukauden alussa<br />
ei ollut vielä ehtinyt sitoutua kasvillisuuteen. Kesäkuussa mitatut korkeat liuenneen epäorgaanisen<br />
typen pitoisuudet olivat seuranta<strong>ja</strong>kson korkeimpia. Marraskuun ylivirtaama<strong>ja</strong>kson<br />
aikana kasvukausi oli päättynyt, kasvillisuus lakastunut <strong>ja</strong> peltoalueilla mahdolliset<br />
syysmuokkaukset tehty. Vesistöön huuhtoutuvista ravinteista epäorgaanisten liukoisten<br />
ravinteiden osuus oli tällöin etenkin fosforin osalta muita ylivirtaama<strong>ja</strong>kso<strong>ja</strong> pienempi.<br />
Ehkä orgaanisten ravinteiden huuhtoutuminen oli kasvanut kasvukauden päätyttyä.<br />
34
Leville suoraan käyttökelpoisen liukoisen fosfaattifosforin pitoisuudet vaihtelivat Lepsämänjoessa<br />
vuoden aikana melko vähän, 5-41 μg/l. Kesäkuun virtaamahuipun aikana korkein<br />
liuenneen fosfaattifosforin pitoisuus oli 22 μg/l. Sen osuus kokonaisfosforista oli viidennes.<br />
Kaikkien havaintokertojen keskiarvo liukoisella fosfaatilla oli 18 μg/l <strong>ja</strong> mediaani<br />
15μg/l.<br />
7000<br />
6000<br />
5000<br />
4000<br />
3000<br />
2000<br />
1000<br />
0<br />
10.1.<br />
11.1.<br />
25.1.<br />
15.3.<br />
22.3.<br />
12.4.<br />
20.4.<br />
12.5.<br />
17.5.<br />
24.5.<br />
6.6.<br />
15.6.<br />
12.7.<br />
20.7.<br />
8.8.<br />
16.8.<br />
19.9.<br />
17.10.<br />
9.11.<br />
15.11.<br />
μg N/l<br />
23.11.<br />
7.12.<br />
Kok.N<br />
NO2+3N<br />
μg P/l<br />
450<br />
400<br />
350<br />
300<br />
250<br />
200<br />
150<br />
100<br />
50<br />
0<br />
10.1.<br />
11.1.<br />
25.1.<br />
15.3.<br />
22.3.<br />
12.4.<br />
20.4.<br />
12.5.<br />
17.5.<br />
24.5.<br />
6.6.<br />
15.6.<br />
12.7.<br />
20.7.<br />
8.8.<br />
16.8.<br />
19.9.<br />
17.10.<br />
9.11.<br />
15.11.<br />
23.11.<br />
7.12.<br />
Kok.P PO4-P l. PO4-P<br />
Kuva 3.20. Kokonaisravinteiden <strong>ja</strong> liukoisten ravinteiden pitoisuudet Lepsämänjoessa<br />
(Le33) <strong>vuonna</strong> <strong>2005</strong>.<br />
Lepsämänjoen kuljettama ravinnekuorma<br />
Vuoden <strong>2005</strong> mitattujen ravinnepitoisuuksien (n=22) <strong>ja</strong> Lepsämänjoelle mallinnettujen<br />
virtaamatietojen perusteella laskettiin joen kuljettama ravinnekuorma. Vuoden aikana joki<br />
kuljetti fosforia 10 tonnia. Fosforikuorman <strong>ja</strong> virtaaman välillä oli voimakas yhteys. Suurin<br />
35
fosforikuorma joessa kulkeutui tammikuun virtaamahuipun aikana. Myös huhti-, kesä- elo<strong>ja</strong><br />
marraskuun ylivirtaama<strong>ja</strong>ksoilla Lepsämänjoki kuljetti suuria fosforikuormia (kuva<br />
3.21). Leville helposti käyttökelpoisen liukoisen fosfaatin osuus kuormasta oli noin 14 %.<br />
3000<br />
6<br />
2500<br />
5<br />
2000<br />
1500<br />
1000<br />
500<br />
0<br />
tammi<br />
helmi<br />
maalis<br />
huhti<br />
touko<br />
kesä<br />
heinä<br />
elo<br />
syys<br />
loka<br />
marras<br />
joulu<br />
kg P/kk<br />
4<br />
3<br />
2<br />
virtaama m 3 /s<br />
1<br />
0<br />
P<br />
MQ<br />
Kuva 3.21. Lepsämänjoen kuljettama kokonaisfosforikuorma (P) <strong>ja</strong> joen virtaamakeskiarvot<br />
kuukausittain <strong>vuonna</strong> <strong>2005</strong>.<br />
Typpikuormituksen <strong>ja</strong> virtaaman välinen yhteys ei ole yhtä selvä kuin fosforikuormituksen.<br />
Tammikuun ylivirtaama<strong>ja</strong>ksolla suuresta sadannasta <strong>ja</strong> virtaamasta huolimatta typen huuhtoutuminen<br />
jäi keskimääräistä pienemmäksi. Yli puolella tammikuun päivistä vuorokauden<br />
keskilämpötila oli pakkasen puolella <strong>ja</strong> maata peitti suuren osan kuukautta lumipeite, mikä<br />
saattoi vähentää typen huuhtoutumista. Poikkeuksellisen voimakas typen kuormitushuippu<br />
oli kesäkuussa (kuva 3.22). Vaikka elokuun virtaamahuippu oli kesäkuuta vastaava, typen<br />
voimakasta kuormitushuippua ei esiintynyt, sillä maan typpivarat olivat kasvillisuuden<br />
käytössä. Vuonna <strong>2005</strong> Lepsämänjoki kuljetti typpeä yhteensä 176 tonnia.<br />
3.2.4. Luhtaanmäenjoki<br />
Lepsämänjoki <strong>ja</strong> Luhtajoki kohtaavat toisensa Luhtaanmäessa Vantaalla <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tkavat kulkuaan<br />
Luhtaanmäenjokena noin kaksi kilometriä ennen Vantaanjokeen laskemistaan. Luhtaanmäenjoessa<br />
on havaintopaikka Le28. Luhtaanmäenjoen valuma-alueen pinta-ala on<br />
neljännes <strong>Vantaanjoen</strong> koko vesistöalueen alasta.<br />
Luhtaanmäenjoen vedenlaatua seurattiin kuuden yhteistarkkailukerran lisäksi tammikuun<br />
ylivirtaama<strong>ja</strong>ksolla <strong>ja</strong> touko- <strong>ja</strong> marraskuussa Klaukkalan puhdistamon lisätarkkailuun<br />
liittyen. Veden sähkönjohtavuus Luhtaanmäenjoessa oli 18 mS/m, eli selvästi Lepsämänjokea<br />
korkeampi (13 mS/m) <strong>ja</strong> Luhtajokea alempi (24 mS/m). Luhtajoen ravinnepitoisuudet<br />
olivat yhteistarkkailukerroilla korkeita, kokonaisfosforipitoisuus oli 160 μg/l <strong>ja</strong> kokonaistyppipitoisuus<br />
3200 μg/l. Pitoisuudet olivat hieman edeltävää viisivuotis<strong>ja</strong>ksoa korkeampia.<br />
36
60000<br />
6<br />
50000<br />
5<br />
40000<br />
30000<br />
20000<br />
10000<br />
0<br />
tammi<br />
helmi<br />
maalis<br />
huhti<br />
touko<br />
kesä<br />
heinä<br />
elo<br />
syys<br />
loka<br />
marras<br />
joulu<br />
kg N/kk<br />
4<br />
3<br />
2<br />
virtaama, m 3 /s<br />
1<br />
0<br />
Kuva 3.22. Lepsämänjoen kuljettama typpikuorma (kg/kk) <strong>ja</strong> virtaama kuukausittain<br />
<strong>vuonna</strong> <strong>2005</strong>.<br />
N<br />
Tammikuun sade<strong>ja</strong>ksolla Luhtaanmäenjoessa kiintoaine- <strong>ja</strong> ravinteista etenkin fosforipitoisuudet<br />
olivat korkeita. Suolistoperäisten E. coli-bakteerien pitoisuus oli myös korkea. 1300<br />
mpn/100 ml. Toukokuussa Luhtaanmäessa oli Luhtajoen happitilanne tavanomaista heikompi<br />
<strong>ja</strong> Klaukkalan jätevesien vaikutuksesta ammoniumtyppipitoisuus huomattavan korkea,<br />
880 μg/l. Marraskuussa jokiveden happitilanne oli hyvä, mutta ravinne-, erityisesti<br />
kokonaisfosforipitoisuus, oli korkea, 250 μg/l. Suolistoperäisten bakteerien pitoisuudet<br />
olivat myös erittäin korkeita Luhtaanmäenjoessa.<br />
Luhtajoki heikensi merkittävästi Luhtaanmäenjoen vedenlaatua useilla tarkkailukerroilla.<br />
Luhtaanmäenjoen kautta Vantaanjokeen kohdistui huomattavaa ravinne- <strong>ja</strong> bakteerikuormitusta.<br />
Sekä Luhtajoen <strong>ja</strong> Luhtaanmäenjoen ajoittain huomattavan korkeat typpipitoisuudet<br />
<strong>ja</strong> heikko happitilanne saattoivat vaikuttaa haitallisesti myös jokien eliöstöön.<br />
MQ<br />
3.3. Keravanjoen alue<br />
Keravanjoen virtaama <strong>ja</strong> johdetun lisäveden määrä<br />
Vuoden keskivirtaama Keravanjoessa oli 3.1 m 3 /s eli 200 l/s vertailu<strong>ja</strong>ksoa (1991-2000)<br />
suurempi. Lisävettä Ridasjärveen johdettiin 16.5.-26.8.<strong>2005</strong> välisenä aikana yhteensä<br />
3 070 730 m 3 . Määrä oli miljoona kuutiota edeltävää viisivuotiskeskiarvoa pienempi kesän<br />
sateisuudesta johtuen. Kesä-elokuun keskivirtaama joessa oli 1,2 m 3 /s <strong>ja</strong> pienin havaittu<br />
vuorokausivirtaama 0,8 m 3 /s (kuva 3.23).<br />
37
10<br />
9<br />
8<br />
7<br />
Virtaama, m 3 /s<br />
6<br />
5<br />
4<br />
3<br />
2<br />
1<br />
0<br />
touko kesä heinä elo syys<br />
Hanala<br />
lisävesi<br />
Kuva 3.23. Ridasjärveen johdetun lisäveden <strong>ja</strong> Keravanjoen (Hanala) vuorokausivirtaamat<br />
(m 3 /s) touko-syyskuussa <strong>2005</strong>.<br />
3.3.1. Ridasjärvi<br />
Ridasjärvi on rehevä <strong>ja</strong> matala lintujärvi. Järven valuma-alueella on paljon soita, joilta<br />
huuhtoutuu veteen värilukua <strong>ja</strong> kemiallista hapenkulutusta lisäävää humusta. Järveen tulee<br />
kuormitusta myös pelloilta, metsistä <strong>ja</strong> ha<strong>ja</strong>-asutuksesta. Lisäksi Hyvinkään Ridasjärven<br />
taa<strong>ja</strong>man puhdistettu<strong>ja</strong> jätevesiä johdetaan järveen Aulinjokea pitkin. Vuonna <strong>2005</strong> puhdistamolla<br />
käsiteltiin jätevesiä 45 m 3 /d. Puhdistamolta vesistöön johdettavassa vedessä kokonaisfosforipitoisuus<br />
oli 290 μg/l <strong>ja</strong> kokonaistyppipitoisuus 20 000 μg/l. Puhdistamo täytti<br />
sille asetetut jäteveden käsittelyvaatimukset hyvin. Jätevesiohituksia ei ollut (Hyvinkää,<br />
Ridasjärven puhdistamo, Vuosiyhteenveto <strong>2005</strong>, VHVSY 10.3.2006).<br />
Vuonna <strong>2005</strong> Ridasjärven vedenlaatua tarkkailtiin kesä-elokuussa yhteensä kuusi kertaa.<br />
Tulosten perusteella sateisen kesän vaikutus oli havaittavissa selvästi veden laadussa <strong>ja</strong><br />
vastaavasti lisäveden vaikutukset jäivät vähäisemmiksi. Ridasjärven vesi oli sekä alku- että<br />
loppukesällä varsin ruskeaa, väriluku 125-200 mg Pt/l. Humusvaikutusta osoittavan kemiallisen<br />
hapenkulutuksen keskiarvo, 19 mg/l, oli hieman tavanomaista korkeampi, mutta<br />
selvästi tulvakesää 2004 pienempi. Osaltaan syksyn 2004 sateisuus saattoi vaikuttaa myös<br />
seuraavana kesänä järvien kuormitustilanteeseen <strong>ja</strong> vedenlaatuun. Ridasjärvessä kesäa<strong>ja</strong>n<br />
kokonaistyppipitoisuuden keskiarvo oli 800 μg/l <strong>ja</strong> kokonaisfosforipitoisuuden 54 μg/l eli<br />
vesistöjen kokonaisfosforipitoisuuteen perustuvan rehevyysluokituksen mukaan (kokonaisfosfori<br />
50-100 μg/l) erittäin rehevälle järvelle tunnusomaisia. Liukoisten ravinteiden määrä<br />
oli järvessä lähes koko kesän pieni perustuotannon ollessa voimakasta. Levätuotantoa kuvaavan<br />
klorofylli a-pitoisuus oli kesän seurantakerroilla 14-19 μg/l (ka 17 μg/l). Levätuotanto<br />
oli kesiin 2000-2003 verrattuna kasvanut. Ulostekuormitusta osoittavia indikaattoribakteereita<br />
löytyi kaikilla seurantakerroilla Ridasjärvestä pieniä määriä. Järven vesi oli<br />
tältä osin koko kesän uimakäyttöön sopivaa.<br />
Ridasjärvellä tehtiin elokuussa <strong>2005</strong> vesikasvikartoitus. Järvi ilmakuvattiin <strong>ja</strong> sen kasvillisuus<br />
tutkittiin lin<strong>ja</strong>menetelmällä (Venetvaara 2006). Kesän 2004 tulva oli vaikuttanut jär-<br />
38
ven kasvillisuuteen merkittävästi. Sen seurauksena kelluslehtisistä kasveista etenkin palpakot<br />
olivat kärsineet. Muista kasviryhmistä erityisesti vesisammaleet, näkinpartaislevät <strong>ja</strong><br />
pienet vidat sekä vesitähdet olivat kärsineet ylivesi<strong>ja</strong>ksolla valon puutteesta. Vuoden <strong>2005</strong><br />
vesikasvillisuutta verrattaessa vuoden 1999 kasvillisuuteen, lajiston määrä oli vähentynyt.<br />
Järvessä tavattiin varsinaisia vesikasve<strong>ja</strong> 38 lajia aikaisemman 46 si<strong>ja</strong>sta. Järven kasvillisuudesta<br />
tehdyn Wilcoxonin testin mukaan merkitsevää oli järven umpeenkasvua edistävien<br />
lajien runsastuminen. Merkittävintä umpeenkasvu oli järvin länsipuolella <strong>ja</strong> Ridasjärven<br />
avovesialueen havaittiin pienentyneen. Voimakkain supistuminen oli järven pohjoisosassa,<br />
missä varsinkin järvikorte (järvikaislan ohella) oli laajentanut kasvualuettaan (Venetvaara<br />
2006).<br />
3.3.2. Keravanjoki<br />
Ridasjärven luusuasta noin kilometrin alavirtaan päin Keravanjoessa on havaintopaikka<br />
K66, missä joen vedenlaatua seurattiin kuukausittain. Veden sähkönjohtavuuden vuosikeskiarvo<br />
oli havaintopaikalla 8 mS/m eli hieman pienempi kuin <strong>Vantaanjoen</strong> Käräjäkoskessa.<br />
Veden pintakerroksen happipitoisuus vaihteli 4-11 mg/l. Lopputalven heikentynyt happitilanne<br />
johtui Ridasjärven heikoista happioloista järven jääkannen alla. Useimmilla tarkkailukerroilla<br />
Keravanjoen yläosan happitilanne oli tyydyttävä (kyllästysarvo yli 70 %). Havaintopaikalla<br />
K66 veden kokonaisfosforipitoisuus oli 30-70 μg/l, vuosikeskiarvon olleessa<br />
50 μg/l. Kokonaistyppipitoisuus oli keskimäärin 1000 μg/l. Vuosien 2000-2004 keskiarvoihin<br />
verrattuna fosforipitoisuus oli hieman korkeampi, typpipitoisuus matalampi.<br />
Lisäveden johtamisen on todettu selkeästi alentavan veden väriluvun arvoa, etenkin Keravanjoen<br />
ylä- <strong>ja</strong> keskiosassa (Ra<strong>ja</strong>järvi 2006). Touko-syyskuussa väriluvun keskiarvo havaintopaikalla<br />
K66 oli 170 mg Pt/l, mikä oli edellisvuoden tasoa, mutta kolminkertainen<br />
muutamiin aikaisempiin <strong>ja</strong> vähäsateisempiin kesiin verrattuna. Laimennusveden osuus<br />
Keravanjoen virtaamasta (Hanala) oli kesällä <strong>2005</strong> noin 12 %. Ra<strong>ja</strong>järven mukaan lisäveden<br />
osuuden ollessa vasta yli kolmannes joen virtaamasta, se parantaa Keravanjoen vedenlaatua<br />
koko joessa.<br />
Keravanjoen virratessa alaspäin valumavedet toivat jokeen lisäravinteita, veden sähkönjohtavuus<br />
kohosi <strong>ja</strong> vesi sameni. Veden sähkönjohtavuus kaksinkertaistui joen yläjuoksulta<br />
alajuoksulle (kuva 3.24). Voimakkain nousu tapahtui Vantaalla (havaintopaikat K24 <strong>ja</strong><br />
K8), ilmeisesti kaupunkialueen hulevesien <strong>ja</strong> kuormitusta tuovien sivupurojen vaikutuksesta.<br />
Keravanjoen kiintoainepitoisuus alkoi kasvaa huomattavasti eroosiolle alttiin Keravanjoki-kanjonin<br />
alueella. Ohkolanjoki toi myös voimakkaasti maa-aineksen samentamia vesiä<br />
Keravanjokeen. Jokirantojen peltovaltaisuus lisäsi jokiveden sameutta myös havaintopaikkojen<br />
K45 <strong>ja</strong> K24 välisellä alueella. Veden väriluvun kasvu koko Keravanjoen alueella<br />
johtui sekä vedelle ruskean värin antavista humusyhdisteistä, että etenkin alajuoksulla<br />
myös veden hieno<strong>ja</strong>ksoisesta saviaineksesta, vaikka määritys tehtiinkin suodatetuista näytteistä.<br />
Värimääritykset tehtiin vain kesällä.<br />
39
30<br />
350<br />
25<br />
300<br />
sähkönjohtavuus,mS/m<br />
kiintoainepitoisuus, mg/l<br />
20<br />
15<br />
10<br />
5<br />
250<br />
200<br />
150<br />
100<br />
50<br />
mg Pt/l<br />
0<br />
K66 K62 K57 K51 K45 K35 K24 K8<br />
Sähkönj K-aine Väril. s.<br />
0<br />
Kuva 3.24. Keravanjoen veden sähkönjohtavuus (mS/m) <strong>ja</strong> kiintoainepitoisuus (mg/l) kuuden<br />
yhteistarkkailukerran keskiarvot <strong>ja</strong> väriluvun (mg Pt/l) kolmen tarkkailukerran keskiarvot<br />
kaikilla joen havaintopaikoilla.<br />
Hyvinkään Kaukasten jätevedenpuhdistamon kuormitusvaikutus<br />
Keravanjoen havaintopaikkojen K62 <strong>ja</strong> K57 välissä si<strong>ja</strong>itsee Hyvinkään Kaukasten jätevedenpuhdistamo.<br />
Siellä käsiteltiin vuoden aikana alueen viemärivesiä 43 m 3 /d. Fosforinpoistoteho<br />
oli puhdistamolla 95 % <strong>ja</strong> ammoniumtypen nitrifikaatio oli 99 %. Vesistöön<br />
lähtevässä vedessä (0,5 l/s) oli fosforia 280 μg/l <strong>ja</strong> typpeä 26 000 μg/l. Puhdistamon toiminta<br />
täytti sille asetetut lupaehdot <strong>vuonna</strong> <strong>2005</strong>, eikä käsittelemättömän jäteveden ohituksia<br />
vesistöön ollut (Hyvinkää, Kaukasten puhdistamo, vuosiyhteenveto <strong>2005</strong>. VHVSY<br />
13.3.2006).<br />
Kuivimpia aiko<strong>ja</strong> (maalis- <strong>ja</strong> heinäkuu) tarkasteltaessa jokiveden fosforipitoisuuksissa ei<br />
tapahtunut muutosta havaintopaikkojen K62 <strong>ja</strong> K57 välillä. Kokonaistyppipitoisuuksissa<br />
havaittiin pientä (100 μg/l) nousua. Sateisempana aikana tapahtunutta kokonaisfosforipitoisuuden<br />
nousua selittää ensisi<strong>ja</strong>isesti kiintoainepitoisuuden kasvu vedessä ha<strong>ja</strong>kuormituksen<br />
seurauksena.<br />
Hygieeniseltä laadultaan Keravanjoen vesi oli lokakuuta lukuun ottamatta hyvää havaintopaikoilla<br />
K62 <strong>ja</strong> K57. Lokakuussa ulostesaastutusta osoittavien indikaattoribakteerien pitoisuudet<br />
olivat selvästi kohonneet molemmilla havaintopaikoilla, eikä vesi täyttänyt uimavedelle<br />
asettu<strong>ja</strong> laatuvaatimuksia. Havaintopaikan K57 bakteeripitoisuudet olivat yläpuolista<br />
havaintopaikkaa K62 suurempia kaikilla tarkkailukerroilla, ilmeisesti jätevesivaikutuksen<br />
seurauksena.<br />
40
Jätevesiohitukset Keravanjokeen<br />
<strong>Vantaanjoen</strong> vesiensuojeluyhdistykselle ilmoitettiin Keravanjoen alueella kahdesta jätevesipäästöstä<br />
vuoden <strong>2005</strong> aikana. Tuusulassa Kellokosken jätevesipumppaamolla tapahtui<br />
ylivuoto 12.-13.6.<strong>2005</strong>. Tarkempaa tietoa vuodon määrästä ei saatu. Keravalta ilmoitettiin<br />
4.10.2006 päässeen jätevettä Myllypuroon <strong>ja</strong> edelleen Keravanjokeen laskevaan o<strong>ja</strong>an noin<br />
200 m 3 . Ylivuotojen yhteydessä joesta ei otettu lisänäytteitä.<br />
Korkeita ravinnepitoisuuksia joen alaosassa<br />
Keravanjoen korkeimmat kiintoaine- <strong>ja</strong> fosforipitoisuudet mitattiin Järvenpään <strong>ja</strong> Keravan<br />
alueella (kuva 3.25). Joki meanderoi tällä alueella voimakkaasti, paljolti peltojen reunustamana.<br />
Myös peltovaltaisen Ohkolanjoen tuoma kiintoaine- <strong>ja</strong> ravinnekuorma vaikuttavat<br />
joen vedenlaatuun. Joen melko tasaisella alaosan alueella Vantaalla vesi hieman kirkastui<br />
<strong>ja</strong> fosforipitoisuudet laskivat. Joessa tapahtuu ainakin ajoittaista aineiden sedimentoitumista.<br />
Jokiveden typpipitoisuus kaksinkertaistui yläjuoksulta alajuoksulle. Havaintopaikan K8<br />
typpikeskiarvoa nosti 20.6.<strong>2005</strong> mitattu korkea pitoisuus, 4700 μg/l.<br />
150<br />
120<br />
Oh48<br />
130 μg/l<br />
2500<br />
2000<br />
Kok.P μg/l<br />
90<br />
60<br />
Oh48<br />
1700 μg/l<br />
1500<br />
1000<br />
Kok. N μg/l<br />
30<br />
500<br />
0<br />
K66 K62 K57 K51 K45 K35 K24 K8<br />
0<br />
Kok.P<br />
Kok.N<br />
Kuva 3.25. Kokonaisravinteiden vuosikeskiarvot Keravanjoessa laskettuna kuuden yhteisen<br />
havaintokerran keskiarvoina. Kuvaan on merkitty vastaavien näytekertojen pitoisuuskeskiarvot<br />
Ohkolanjoessa, joka laskee Keravanjokeen havaintopaikkojen K51 <strong>ja</strong> K45 välissä.<br />
Keravanjoelle poikkeuksellisen suuria typpipitoisuuksia (kuva 3.26) määritettiin etenkin<br />
kesäkuun alun sade<strong>ja</strong>ksolla. Tämä johtui mitä ilmeisimmin kasvukauden alussa lannoitettujen<br />
peltojen typpihuuhtoutumista. Korkeimmat ravinnepitoisuudet olivat Keravan <strong>ja</strong> Vantaan<br />
ra<strong>ja</strong>lla olevalla havaintopaikalla K24. Vantaan Kirkonkylänkoskessa vedenlaatu oli<br />
parempi. Sitä selitti ehkä peltoalueiden vähäinen määrä joen alaosan valuma-alueella tai<br />
ehkä joen keskialueen valumavedet eivät olleet virranneet vielä joen alaosiin.<br />
41
300<br />
12000<br />
250<br />
10000<br />
200<br />
8000<br />
Kok.P, μg/l<br />
150<br />
6000<br />
Kok.N, μg/l<br />
100<br />
4000<br />
50<br />
2000<br />
0<br />
Rj1 K66 K51 K45 K24 K8<br />
0<br />
Kok.P<br />
Kok.N<br />
Kuva 3.26. Keravanjoen ravinnepitoisuudet 6. kesäkuuta <strong>2005</strong> otetuissa näytteissä. Näytepäivänä<br />
joen keskivirtaama oli Hanalassa 5,3 m 3 /s.<br />
Keravanjoen rehevyys<br />
Keravanjoen rehevyyden arvioinnissa on käytetty klorofylli a-määrityksiä. Määritykset on<br />
tehty touko-syyskuun näytteistä. Ensisi<strong>ja</strong>isesti analyysillä saadaan määritettyä Ridasjärvessä<br />
syntynyttä levätuotantoa <strong>ja</strong> sen kulkeutumista edelleen Keravanjoessa. Joessa on kuitenkin<br />
Kellokoskella pitkä allasalue, missä on usein hyvät olosuhteet leväkasvulle. Myös Haarajoen<br />
altaassa leväkasvu on mahdollista. Ohkolanjoen kautta Keravanjokeen voi kulkeutua<br />
leväsolu<strong>ja</strong> myös Keravanjärveltä.<br />
Keravanjoen yläosassa (K66) klorofylli a-pitoisuus oli 4-15 mg/l, keskiarvon (8 krt) ollessa<br />
22 μg/l. Kellokoskella klorofylli a-pitoisuudet olivat 8-25 μg/l <strong>ja</strong> Haarajoen altaalla 6-25<br />
μg/l. Suurimmat pitoisuudet 27 μg/l <strong>ja</strong> 29 μg/l mitattiin heinäkuussa havaintopaikalta K8.<br />
Nämä pitoisuudet osoittavat joen huomattavaa rehevyyttä <strong>ja</strong> klorofyllipitoisuuden perusteella<br />
joki luokiteltaisiin käyttökelpoisuusluokkaan välttävä.<br />
Kesän <strong>2005</strong> klorofyllipitoisuudet olivat Keravanjoessa pääosin edeltävää viisivuotis<strong>ja</strong>ksoa<br />
korkeampia. Tätä suurempia pitoisuudet olivat vain kesän 2004 tulvan jälkeen. Tuolloin<br />
Ridasjärven vesikasvillisuus lakastui elokuussa voimakkaan vedennousun seurauksena.<br />
Tämä vaikutti ilmeisesti edelleen kesällä <strong>2005</strong>, jolloin järven kasvillisuus oli aikaisempaa<br />
kesää vähäisempää <strong>ja</strong> levätuotanto pystyi paremmin kilpailemaan järven ravinteista.<br />
Keravanjoen hygieeninen laatu<br />
Keravanjoelta tehtiin bakteerimäärityksiä ympäri vuoden vain havaintopaikoilta K66, K62,<br />
K57 <strong>ja</strong> K8. Joen latvoilla (K66) esiintyi kaikilla tarkkailukerroilla vain pieniä määriä ulostekuormituksen<br />
indikaattoribakteereita, <strong>ja</strong> jokivesi oli siten laadultaan hyvää uimavettä<br />
kaikilla kerroilla. Havaintopaikoilla K62 <strong>ja</strong> K57 veden hygieeninen laatu oli uimakäyttöön<br />
sopivaa lokakuuta lukuun ottamatta. Keravanjoen Kirkonkyläkosken alapuolelta (K8) bakteerimääritykset<br />
tehtiin yhteensä kymmenen kertaa, painottuen kesäaikaan. Sateisina aikoi-<br />
42
na jokiveden bakteeripitoisuudet kohosivat (kuva 3.27). Kesä- <strong>ja</strong> elokuussa korkeat bakteeripitoisuudet<br />
heikensivät jokiveden käyttökelpoisuutta.<br />
1400<br />
1200<br />
Lämpök. koliformit<br />
Alustavat enterokokit<br />
1000<br />
kpl/100 ml<br />
800<br />
600<br />
400<br />
200<br />
0<br />
6.6. 20.6. 4.7. 18.7. 3.8. 15.8. 6.6. 20.6. 4.7. 18.7. 3.8. 15.8.<br />
K8<br />
K24<br />
Kuva 3.27. Ulostesaastutusta osoittavien indikaattoribakteerien pitoisuudet Keravanjoen<br />
alaosassa. Kuvaan on merkitty pisteviiva, jonka alle bakteeripitoisuuksien tulee olla uimavedessä.<br />
Keravanjoen havaintopaikoilla K51 (Kellokoski), K45 (Haarajoki), K35 (ra<strong>ja</strong> Järvenpää/Kerava)<br />
<strong>ja</strong> K24 (ra<strong>ja</strong> Kerava/Vantaa) bakteerimääritykset tehtiin vain kesäkuukausina.<br />
Tulosten perusteella havaintopaikoilla K51, K45 <strong>ja</strong> K24 veden laatu oli uimavedeksi hyvää<br />
kolmella kuudesta <strong>ja</strong> havaintopaikalla K35 yhdellä kolmesta seurantakerrasta. Paras tilanne<br />
oli heinäkuussa. Myös Vantaan ympäristökeskuksessa tutkittiin Keravanjoen vedenlaadun<br />
sopivuutta uimavedeksi Vantaalla. Näiden tulosten perusteella jokivesi oli sopivaa uimakäyttöön<br />
lähinnä heinäkuussa. Muilla kerroilla bakteeripitoisuudet ylittivät yleisten uimarantojen<br />
vedelle asetetut laatuvaatimukset. Salmonellaa esiintyi muutamilla uimapaikoilla<br />
<strong>ja</strong> myös veden hapenkyllästysarvo oli alle vaatimustason (
Jokelan taa<strong>ja</strong>ma-alueella havaintopaikalla P65 jokiveden sähkönjohtavuus oli keskimäärin<br />
17 mS/m, mikä osoitti vesistön likaantuneisuutta. Happitilanne vedessä oli hyvä. Veden<br />
kiintoainepitoisuus vaihteli 9-38 mg/l valuntaolosuhteiden mukaan. Ravinnepitoisuuksien<br />
vaihtelu oli joessa voimakasta (kuva 3.28). Ulostesaastutusta osoittavien bakteerien pitoisuudet<br />
olivat Palojoessa kaikilla tarkkailukerroilla korkeita. Syitä heikkoon vedenlaatuun<br />
oli useita. Joen yläjuoksun peltoviljely <strong>ja</strong> mutkittelevan joen uomaeroosio lisäsivät joen<br />
kiintoaine- <strong>ja</strong> ravinnepitoisuuksia. Joen valuma-alueella oleva vanha ha<strong>ja</strong>-asutus heikensi<br />
ilmeisesti myös joen vedenlaatua selvästi. Havaintopaikan P65 läheisyydessä on Pappilantien<br />
jätevesipumppaamo. On mahdollista, että pumppaamon poikkeukselliset toimintahäiriöt<br />
heikensivät myös mm. joen hygieenistä laatua.<br />
300<br />
250<br />
Kokonaisfosfori, μg/l<br />
200<br />
150<br />
100<br />
50<br />
0<br />
8.3. 19.4. 20.6. 26.7. 22.8. 31.10.<br />
P65 P63 P39<br />
Kuva 3.28. Palojoen kokonaisfosforipitoisuudet <strong>vuonna</strong> <strong>2005</strong>.<br />
Jokelan taa<strong>ja</strong>man eteläreunassa si<strong>ja</strong>itseva Palojoen havaintopaikka P63 oli aikaisemmin<br />
Jokelan puhdistamon alapuolinen havaintopaikka. Seuranta<strong>vuonna</strong> <strong>2005</strong> havaintopaikkaan<br />
P65 verrattuna Palojoen vedenlaatu oli siinä varsin samanlaista. Kiintoaine <strong>ja</strong> ravinnepitoisuuksissa<br />
oli lievää nousua <strong>ja</strong> veden hygieeninen laatu oli edelleen huono. Jokelan jätevedenpuhdistamon<br />
kuormitusaikaan verrattuna joen happitilanne oli selvästi parempi, veden<br />
sähkönjohtavuus neljänneksen alentunut <strong>ja</strong> ravinne-, etenkin typpipitoisuudet, laskeneet<br />
selvästi (kuva 3.29). Myös veden hygieeninen laatu oli parantunut, mutta oli edelleen huono.<br />
Palojoen alaosassa joen vedenlaatuun vaikutti ensisi<strong>ja</strong>isesti peltoviljelyn aiheuttama kuormitus.<br />
Joen vesi oli silti ajoittain kirkasta <strong>ja</strong> ravinnepitoisuudet keskimääräistä paljon pienempiä.<br />
Heinäkuussa <strong>2005</strong> joen vedenlaatu oli seurantakerroista paras, mutta edeltävien<br />
kuurosateisten päivien jälkeen vesi oli kuitenkin sameaa. Veden kokonaisfosforipitoisuus<br />
oli 52 μg/l <strong>ja</strong> kokonaistyppipitoisuus vain 410 μg/l. Typpipitoisuus oli selvästi matalampi<br />
kuin matalimmat pitoisuudet vielä Jokelan puhdistamon kuormittaessa Palojokea. Ulostesaastutusta<br />
osoittavien bakteerien pitoisuudet olivat heinäkuussa havaintopaikalla P39<br />
korkeita. Syyssateiden alettua lokakuun lopulla Palojoen vesi sameni <strong>ja</strong> joen kokonaisravinnepitoisuudet<br />
kohosivat voimakkaasti.<br />
44
5000<br />
Kokonaisytyppi, μg/l<br />
4000<br />
3000<br />
2000<br />
1000<br />
0<br />
8.3. 19.4. 20.6. 26.7. 22.8. 31.10.<br />
P65 P63 P39<br />
Kuva 3.29. Palojoen kokonaistyppipitoisuudet joen havaintopaikoilla P65, P63 <strong>ja</strong> P39<br />
<strong>vuonna</strong> <strong>2005</strong>.<br />
3.5. Tuusulanjoki<br />
Tuusulanjärvestä laskeva Tuusulanjoki virtaa noin 15 kilometrin matkan <strong>ja</strong> laskee Vantaanjokeen<br />
Katriinankosken alapuolella. Säännöstellyn Tuusulanjärven vedenlaatu <strong>ja</strong> -<br />
korkeus vaikuttavat merkittävästi Tuusulanjokeen. Vuonna <strong>2005</strong> Tuusulanjärven luusuassa<br />
veden sähkönjohtavuuden keskiarvo oli 14 mS/m, kiintoainepitoisuus 8 mg/l, kokonaisfosforipitoisuus<br />
84 μg/l <strong>ja</strong> kokonaistyppipitoisuus 1100 μg/l. Tuusulanjoen keskivirtaama<br />
Myllykylässä oli noin 1,2 m 3 /s.<br />
Tuusulanjoen alaosan havaintopaikalla T23 joen vedenlaatua seurattiin kuudesti vuoden<br />
aikana. Happitilanne joessa oli hyvä <strong>ja</strong> veden sähkönjohtavuuden keskiarvo 17 mS/m. Jokiveden<br />
kiintoainepitoisuus vaihteli 10-17 mg/l. Jokiveden kokonaisfosforipitoisuuden<br />
keskiarvo 90 μg/l oli vain hieman järven luusuan pitoisuutta korkeampi. Kokonaistyppipitoisuuden<br />
vuosikeskiarvo 1400 μg/l oli 300 μg/l järven pitoisuutta korkeampi. <strong>Vantaanjoen</strong><br />
Katriinankosken (V24) ravinnepitoisuuksiin verrattuna Tuusulanjoen kokonaisfosforipitoisuus<br />
oli runsaat puolet <strong>ja</strong> typpipitoisuus puolet <strong>Vantaanjoen</strong> arvoista.<br />
Kesä-elokuun seurantakerroilla Tuusulanjoesta tutkittiin ulostesaastutusta osoittavien bakteerien<br />
pitoisuuksia. Alustavien enterokokkien pitoisuudet olivat kesä- <strong>ja</strong> heinäkuun näytteissä<br />
huomattavan korkeita (kuva 3.30). Lämpökestoisia koliformisia bakteereita esiintyi<br />
kaikilla tutkimuskerroilla, mutta määrät eivät ylittäneet uimakäyttöä estävää ra<strong>ja</strong>-arvoa<br />
(>500 kpl/100 ml).<br />
45
10000<br />
1000<br />
kpl/100 ml<br />
100<br />
10<br />
1<br />
20.6. 26.7. 22.8.<br />
Lämpök. kolif.<br />
Al. Ent.<br />
Kuva 3.30. Suolistoperäistä kuormitusta osoittavien bakteerien pitoisuudet Tuusulanjoessa<br />
(T23) kesällä <strong>2005</strong>. Kuvaan on merkitty bakteeripitoisuuksien keskiarvot vuosina 2000-<br />
2004: katkoviiva kuvaa alustavia enterokokke<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> pisteviiva lämpökestoisia koliforme<strong>ja</strong>,<br />
joiden pitoisuuden tulee olla uimavedessä < 500 kpl/100 ml.<br />
4. <strong>Vantaanjoen</strong> kuljettama ravinnekuorma<br />
<strong>Vantaanjoen</strong> Vanhankaupunginlahteen kuljettaman ravinnekuorman suuruus vaihtelee<br />
vuosittain paljon. Merkittävimmin siihen vaikuttaa joen virtaama. Useimpina vuosina <strong>Vantaanjoen</strong><br />
suurimmat virtaamat on mitattu keväällä lumien sulaessa. Suurimmat ravinnekuormat<br />
ovat kulkeneet usein syksyisin, jolloin kasvillisuus on jo lakastunut <strong>ja</strong> maat pal<strong>ja</strong>ina<br />
vesistöaluetta lähes neljänneksen peittävillä pelloilla.<br />
4.1. Pistekuormitus<br />
<strong>Vantaanjoen</strong> vesiensuojeluyhdistyksen yhteistarkkailuun osallistuvista, päästötarkkailussa<br />
olevista pistekuormituslähteistä <strong>Vantaanjoen</strong> vesistöön johdettiin käsiteltyjä, pääosin asumajätevesiä<br />
33 300 m 3 /d (liite 3). Vesistä 80 % johdettiin <strong>Vantaanjoen</strong> yläosan alueelle<br />
Riihimäellä, Hyvinkäällä sekä Nurmijärvellä <strong>ja</strong> 17 % Luhtajoen alueelle Nurmijärvellä.<br />
Lepsämänjoen <strong>ja</strong> Keravanjoen alueelle jätevesiä johdettiin vain vähän. Vesistöön johdetun<br />
jäteveden määrä oli noin 4400 m 3 /s edellisvuotta pienempi.<br />
Jätevesien mukana vesistöön kulkeutui vuoden aikana 4750 kg fosforia, 175 000 kg typpeä<br />
<strong>ja</strong> 58 800 kg vesistön happivaro<strong>ja</strong> kuluttavaa BOD-kuormaa. Vuosina 2000-2004 vesistöön<br />
kohdistuva fosforikuorma oli 2900-4800 kg/v <strong>ja</strong> typpikuorma 166 000-201 000 kg/v.<br />
Pistemäisen jätevesikuormituksen lisäksi Vantaanjokeen <strong>ja</strong> Keravanjokeen kohdistui mm.<br />
ravinnekuormitusta Helsinki-Vantaan lentoasemalta. Siellä käytettäviä liukkaudentorjuntakemikaale<strong>ja</strong><br />
sisältäviä valumavesiä kulkeutui lentokenttäalueen puroihin <strong>ja</strong> edelleen jokiin.<br />
Valumavesiä tarkkailtiin säännöllisesti (Kamppi 2006). Kuormitustarkkailun mukaan vesistöön<br />
kulkeutui valumavesissä vuoden aikana fosforia 310 kg, typpeä 9900 kg <strong>ja</strong> BODkuormaa<br />
250 000 kg.<br />
46
4.2. Ha<strong>ja</strong>kuormitus<br />
Lepsämänjoen valuma-alue on <strong>Vantaanjoen</strong> vesistöalueen maatalousvaltaisinta aluetta.<br />
Siellä maa-alasta 25 % on peltoa (53 km 2 ), 59 % metsää <strong>ja</strong> 6 % suota. Suuri osa pelloista<br />
on jokien rannoilla. Peltovaltaisimpia osa-alueita ovat Lepsämänjoen ylä- <strong>ja</strong> alajuoksun<br />
alueet, jossa on myös useita poh<strong>ja</strong>vesiesiintymiä. Lepsämänjoen valuma-aluetta on käytetty<br />
tutkimusalueena maatalouden ympäristövaikutuksia arvioitaessa mm. maatalouden ympäristötuen<br />
vaikuttavuuden seurantatutkimuksissa (Pyykkönen <strong>ja</strong> Grönroos 2004) <strong>ja</strong> Ravinnetase<br />
vesiensuojelun apuvälineenä-hankkeessa (Marttila ym. <strong>2005</strong>). Viljelyvuodesta<br />
<strong>2005</strong> tullaan saamaan tarkempaa tietoa Lepsämänjoen alueelta noin 40 tilalta, joille Uudenmaan<br />
ympäristökeskuksessa lasketaan mm. ravinnetaseet. Alustavien tietojen mukaan<br />
Uudellamaalla kasvukauden <strong>2005</strong> sadot olivat kohtalaisen hyviä.<br />
Vuonna <strong>2005</strong> Lepsämänjoen kuljettama fosforikuorma oli 10 500 kg <strong>ja</strong> typpikuorma<br />
176 000 kg. Fosforikuorma oli vuosien 2000-2004 keskiarvoa vastaava, typpikuorma noin<br />
15 % pienempi. Ympäristöhallinnon VEPS-mallin mukaan Lepsämänjoen ravinnekuormasta<br />
on peräisin pelloilta fosforista keskimäärin 73 % <strong>ja</strong> typestä 52 %. Peltoalan ollessa<br />
valuma-alueella 5300 ha, ravinnehuuhtoutumat pelloilta olivat 1,4 kg P/ha/v <strong>ja</strong> 17 kg<br />
N/ha/v.<br />
<strong>Vantaanjoen</strong> <strong>ja</strong> <strong>Helsingin</strong> <strong>seudun</strong> vesiensuojeluyhdistys testasi syksyllä <strong>2005</strong> automaattisten<br />
vedenlaatuanturien toimivuutta savisameassa vesistössä (Särkelä ym. 2006). Tutkimuskohde<br />
oli Lepsämänjoen yläjuoksulla, jossa joen yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala oli<br />
23 km 2 <strong>ja</strong> läheisen peltoalueen valtao<strong>ja</strong>ssa, jonka valuma-alueen pinta-ala oli 2,3 km 2 . Saatujen<br />
tulosten <strong>ja</strong> mitattujen virtaamatietojen avulla laskettiin tutkittujen valuma-alueiden<br />
ainekuormia (taulukko 4). Tutkimus<strong>ja</strong>ksolle sattuneesta alivirtaamakaudesta johtuen vain<br />
noin 1 % vuoden ravinnekuormasta kulkeutui tutkimuskuukauden aikana joessa. Tutkimus<strong>ja</strong>ksolla<br />
ravinnehuuhtoutumat olivat pelloilta hyvin pieniä. Siitä huolimatta o<strong>ja</strong>veden ravinnepitoisuudet<br />
olivat korkeita, N Md 1500 μg/l <strong>ja</strong> P Md 120 μg/l.<br />
Taulukko 4. Lepsämänjoen <strong>ja</strong> Lepsämäno<strong>ja</strong>n kuljettamat ravinne- <strong>ja</strong> kiintoainekuormat<br />
lokakuussa <strong>2005</strong>.<br />
Lepsämänjoki,<br />
alajuoksu, va 214 km 2<br />
Lepsämänjoki,<br />
yläjuoksu, va 23 km 2<br />
Lepsämäno<strong>ja</strong><br />
va 2,3 km 2<br />
Fosforikuorma 130 kg 16 kg 0,5 kg<br />
Typpikuorma 1900 kg 350 kg<br />
Kiintoainekuorma 21,6 tonnia 5,9 tonnia 170 kg<br />
Automaattisten mitta-anturien käyttö maatalousvaltaisilla alueille ravinnehuuhtoutumien<br />
arviointiin osoittautui käyttökelpoiseksi. Erityisesti ylivirtaamakausina automaattisten mittalaitteiden<br />
hyödyntäminen toisi lisätietoa.<br />
47
4.3. Ravinne- <strong>ja</strong> kiintoainekuorma Vanhankaupunginlahteen<br />
<strong>Vantaanjoen</strong> mereen kuljettaman ravinnekuorman laskemiseksi on käytetty joen alaosan<br />
havaintopaikoilta V0 (Vanhankaupunginkoski) <strong>ja</strong> Vantaa 4,2 (Oulunkylä) määritettyä vedenlaatutietoa<br />
sekä <strong>Vantaanjoen</strong> Vanhankaupunginkoskelle mittaustulosten perusteella<br />
mallinnettua virtaamatietoa (Suomen ympäristökeskus, Hertta/Hydro-tietokanta). <strong>Vedenlaatu</strong>havainto<strong>ja</strong><br />
on 38:lta kerralta vuoden aikana.<br />
Vuonna <strong>2005</strong> <strong>Vantaanjoen</strong> keskivirtaama oli 15,3 m 3 /s, runsaan kuution vertailu<strong>ja</strong>ksoa<br />
pienempi. Joki kuljetti vuoden aikana Vanhankaupunginlahteen 54 000 kg fosforia <strong>ja</strong> 1,1<br />
milj. kg typpeä. Suurimmat ainekuormat kulkeutuivat tammi- <strong>ja</strong> huhtikuussa (kuvat 4.1 <strong>ja</strong><br />
4.2). Kesä- <strong>ja</strong> elokuun ravinnekuormat olivat a<strong>ja</strong>nkohtaan nähden suuria. Vuosien 2000-<br />
2004 keskiarvoon verrattuna kuormat olivat noin 15 % pienempiä (taulukko 5). Vantaanjoki<br />
kuljetti vuoden aikana Vanhankaupunginlahteen kiintoainetta (>0,4 μm) 32 milj. kg.<br />
20000<br />
50<br />
kg P/kk<br />
15000<br />
10000<br />
5000<br />
40<br />
30<br />
20<br />
10<br />
Virtaama, m 3 /s<br />
0<br />
0<br />
tammi<br />
helmi<br />
maalis<br />
huhti<br />
touko<br />
kesä<br />
heinä<br />
elo<br />
syys<br />
loka<br />
marras<br />
joulu<br />
Kuva 4.1. <strong>Vantaanjoen</strong> kuljettama kokonaisfosforikuorma (P) <strong>ja</strong> joen virtaamakeskiarvot<br />
(MQ) kuukausittain <strong>vuonna</strong> <strong>2005</strong>.<br />
P<br />
MQ<br />
350000<br />
50<br />
300000<br />
40<br />
250000<br />
kg N/kk<br />
200000<br />
150000<br />
100000<br />
30<br />
20<br />
Virtaama. m 3 /s<br />
50000<br />
10<br />
0<br />
tammi<br />
helmi<br />
maalis<br />
huhti<br />
touko<br />
kesä<br />
heinä<br />
elo<br />
syys<br />
loka<br />
marras<br />
joulu<br />
0<br />
N<br />
MQ<br />
Kuva 4.2. <strong>Vantaanjoen</strong> kuljettama kokonaistyppikuorma (N) <strong>ja</strong> joen virtaamakeskiarvot<br />
(MQ) kuukausittain <strong>vuonna</strong> <strong>2005</strong>.<br />
48
Taulukko 5. <strong>Vantaanjoen</strong> mereen kuljettama ravinnekuorma vuosina 2000-<strong>2005</strong>. Taulukossa<br />
on vertailuarvoina myös Lepsämänjoen virtaama- <strong>ja</strong> kuormitusarvot.<br />
Vuosi Sadanta<br />
mm<br />
Hki-Vantaa MQ,<br />
m 3 /s<br />
Vantaanjoki<br />
Kok.P<br />
tn/v<br />
Kok.N<br />
tn/v<br />
Lepsämänjoki<br />
MQ,<br />
m 3 /s<br />
Kok.P<br />
tn/v<br />
Kok.N<br />
tn/v<br />
2000 710 19,4 89 1820 3,6 15 310<br />
2001 684 15,8 69 1300 3,3 15 260<br />
2002 446 12,1 43 907 2,1 8 130<br />
2003 504 6,4 27 870 1,3 4,5 130<br />
2004 841 19,9 93 1480 4,0 17 250<br />
<strong>2005</strong> 655 15,3 54 1100 2,8 10,5 180<br />
49
5. <strong>Vedenlaatu</strong> <strong>ja</strong> vesistön käyttökelpoisuus<br />
5.1 Jokialueiden vedenlaatu<br />
Vuosi <strong>2005</strong> oli sää- <strong>ja</strong> virtaamaolosuhteiltaan melko vaihteleva. Tavanomaista sateisempia<br />
kuukausia olivat tammi-, kesä- <strong>ja</strong> elokuu <strong>ja</strong> kuivempia maalis-, touko- <strong>ja</strong> lokakuu. Vesistön<br />
käytön kannalta suosituimpana kesäaikana alivirtaamat <strong>Vantaanjoen</strong> alaosassa olivat lähes<br />
3 m 3 /s kun ne useina kesinä ovat olleet vain 1 m 3 /s. Vedenpinnan suurempi korkeus helpotti<br />
mm. joessa liikkumista <strong>ja</strong> vähensi myös lisäveden johtamistarvetta Keravanjokeen. Toisaalta<br />
kesän sateiden seurauksena valumavedet toivat jokiin runsaasti ha<strong>ja</strong>kuormaa <strong>ja</strong> mm.<br />
<strong>Vantaanjoen</strong> alaosassa veden sameus oli kesällä edeltävän viisivuotis<strong>ja</strong>kson kesäkeskiarvoon<br />
verrattuna kaksinkertainen (kartta 2).<br />
46<br />
13<br />
25<br />
23<br />
25<br />
4<br />
8<br />
16<br />
24<br />
5<br />
22<br />
9<br />
23<br />
12<br />
8<br />
47<br />
20<br />
53<br />
62<br />
45<br />
35<br />
32<br />
28<br />
54<br />
62<br />
41<br />
46<br />
43<br />
57<br />
26<br />
14<br />
56<br />
71<br />
53 62<br />
94<br />
17<br />
54<br />
120<br />
113<br />
69<br />
120<br />
Kartta 2. Sameusarvojen (FTU) keskiarvot jokihavaintopaikoilla kesällä <strong>2005</strong>.<br />
50
Jokivesien hygieeninen laatu oli heikoin suurten jätevedenpuhdistamoiden jätevesien purkualueilla<br />
(kartta 3). <strong>Vantaanjoen</strong> <strong>ja</strong> Keravanjoen alaosan uimapaikoilla kesän ajoittain<br />
huono vedenlaatu, mm. korkeat bakteeripitoisuudet, heikensivät veden virkistyskäyttökelpoisuutta.<br />
500<br />
350<br />
6600<br />
260<br />
470<br />
13<br />
110 150<br />
170<br />
52<br />
900<br />
2800<br />
520<br />
160<br />
3200<br />
320<br />
550<br />
1000<br />
610<br />
1000<br />
590<br />
63<br />
410<br />
410<br />
265<br />
390<br />
140<br />
130<br />
150<br />
140<br />
150<br />
880<br />
1100<br />
380 670<br />
320<br />
160<br />
140<br />
150<br />
150<br />
295<br />
250<br />
Kartta 3. Lämpökestoisten koliformisten bakteerien pitoisuudet (kpl/100 ml) kesällä <strong>2005</strong><br />
<strong>Vantaanjoen</strong> vesistöalueella. Arvot ovat mediaane<strong>ja</strong>.<br />
5.2 Käyttökelpoisuusindeksi<br />
Vantaanjoelle, Keravanjoelle <strong>ja</strong> Luhtajoelle laskettiin vesiensuojeluyhdistyksen käyttämä<br />
vedenlaatuindeksi eli käyttökelpoisuusluokka kaikkien tutkittujen vedenlaatumuuttujien<br />
yhdistelmänä. Indeksien laskenta on tarkemmin kuvattu julkaisuissa Saukkonen (1991) <strong>ja</strong><br />
(1992) sekä Seppänen (1994).<br />
51
Vuosien <strong>2005</strong> tulosten perusteella lasketut indeksit olivat kaikilla jokialueilla vuosien<br />
2000-2004 indeksikeskiarvo<strong>ja</strong> korkeampia eli vedenlaatu oli aikaisempaa heikompi. Indeksien<br />
nousua selittää <strong>vuonna</strong> <strong>2005</strong> vesistön kohonneet kiintoaine- <strong>ja</strong> ravinnepitoisuudet sekä<br />
lähes kaikissa joissa aikaisempaa korkeammat bakteerimäärät. Vuosina 2000-2004 yksittäisten<br />
vuosien indeksilukujen arvot vaihtelivat myös selvästi. Indeksitarkastelu toimiikin<br />
parhaiten pitkän aikavälin tarkasteluissa sekä jokien eri osissa tapahtuvien muutosten arvioinnissa.<br />
Indeksien perusteella jokivesien laatu oli huono pistekuormitetuilla alueilla Vantaanjoessa<br />
(V84) <strong>ja</strong> Luhtajoessa (L32). Vantaanjoessa vedenlaatu oli huono myös Katriinankoskessa<br />
(V24) (kuva 5.1). Luhtajoen keskiosan (L49) vedenlaatu indeksoitiin myös huonoksi. Keravanjoen<br />
yläjuoksulla vedenlaatu oli tyydyttävä (kuva 5.2).<br />
<strong>Vedenlaatu</strong>a kuvaavat indeksiluvut ovat:<br />
< 1,5 = luonnontilainen<br />
1,5 - 2,5 = hyvä<br />
2,5 - 3,5 = tyydyttävä<br />
3,5 - 4,5 = välttävä<br />
4,6 - 5,5 = huono<br />
> 5,5 = sopimaton<br />
Vantaanjoki<br />
5,5<br />
5<br />
4,5<br />
4<br />
indeksiluku<br />
3,5<br />
3<br />
2,5<br />
2<br />
1,5<br />
1<br />
V96 V94 V84 V75 V68 V64 V55 V39 V24 V8 V0<br />
2000-2004 <strong>2005</strong><br />
Kuva 5.1. <strong>Vedenlaatu</strong>indeksit Vantaanjoessa<br />
52
Luhtajoki<br />
5,5<br />
5<br />
4,5<br />
4<br />
indeksiluku<br />
3,5<br />
3<br />
2,5<br />
2<br />
1,5<br />
1<br />
L70 L60 L49 L37 L32<br />
2000-2004 <strong>2005</strong><br />
Keravanjoki<br />
indeksiluku<br />
6<br />
5,5<br />
5<br />
4,5<br />
4<br />
3,5<br />
3<br />
2,5<br />
2<br />
1,5<br />
1<br />
K66 K62 K57 K51 K45 K24 K8<br />
2000-2004 <strong>2005</strong><br />
Kuva 5.2. <strong>Vedenlaatu</strong>indeksit Luhtajoessa <strong>ja</strong> Keravanjoessa.<br />
5.3 Kalasto <strong>ja</strong> poh<strong>ja</strong>eläimet<br />
<strong>Vantaanjoen</strong> yhteistarkkailun kalasto- <strong>ja</strong> poh<strong>ja</strong>eläintarkkailussa on seurattu pistekuormituksen<br />
vaikutuksia kalastukseen sekä kalaston <strong>ja</strong> poh<strong>ja</strong>eläimistön ekologiseen tilaan. Viimeisimmässä,<br />
vuoden 2004 tarkkailussa tehtiin kuormituksen vaikutusalueella sähkökalastuksia,<br />
koeravustuksia, poikasnuottauksia <strong>ja</strong> poh<strong>ja</strong>eläinselvityksiä. Lisäksi alueen kalojen<br />
käyttökelpoisuudesta ihmisravintona tehtiin aistinvaraiset maku- <strong>ja</strong> hajuhaittatutkimukset<br />
sekä elohopeapitoisuuksien määritykset. Tarkkailuun kuului myös kyselytutkimus vesistöalueen<br />
kalastuksesta. Näiden tulokset on raportoitu julkaisussa Saura ym. (<strong>2005</strong>).<br />
<strong>Vantaanjoen</strong> vesistöalueelle myytiin noin 8000 kalastuslupaa (päivä-, viikko- <strong>ja</strong> vuosilupia)<br />
perho- <strong>ja</strong> heittokastukseen <strong>vuonna</strong> 2004. Eniten lupia myytiin <strong>Vantaanjoen</strong> alajuoksul-<br />
53
Palojoki<br />
i<br />
le. Lupakalasta<strong>ja</strong>t tavoittelivat saalikseen ensisi<strong>ja</strong>isesti taimenta <strong>ja</strong> lohta. Yleisin saalis oli<br />
kirjolohi. Kalanäytteiden hajut <strong>ja</strong> maut arvioitiin yleensä melko hyviksi. Huonoin aistinvarainen<br />
laatu kaloissa oli Riihimäellä <strong>ja</strong> Erkylän alueella. Kaloista mitatut elohopeapitoisuudet<br />
jäivät kaikissa haukinäytteissä reilusti alle sallitun enimmäismäärän.<br />
<strong>Vantaanjoen</strong> pääuoman yläosan koskien <strong>ja</strong> virtapaikkojen kalasto on ollut köyhempää kuin<br />
keski- <strong>ja</strong> alajuoksuilla, missä jätevedet ovat laimentuneet vesimäärän kasvaessa. Toisaalta<br />
ravinteisuuden kasvu on joessa lisännyt kalalajiston monimuotoisuutta. Erityisesti särkikalat<br />
ovat hyötyneet rehevöitymisestä. Pistekuormitetuilla alueilla kalojen lisääntymisen on<br />
seurannoissa todettu olevan epäsäännöllistä.<br />
RIIHIMÄKI<br />
906<br />
511<br />
Kytäjoki<br />
431<br />
367<br />
2028<br />
52<br />
Tuusulanjärvi<br />
Ridasjärvi<br />
2028<br />
H<br />
ärkä ä<br />
l<br />
253<br />
njo<br />
L ä<br />
e s<br />
k<br />
227<br />
p mänjoki<br />
i<br />
143<br />
1168<br />
Luhtajoki<br />
305<br />
50<br />
329<br />
1718<br />
1653<br />
Vantaanjoki<br />
KLAUKKALA<br />
305<br />
429<br />
67 146<br />
JOKELA<br />
198<br />
659<br />
867<br />
ok<br />
Tuusulanj i<br />
Kylm a<br />
äoj<br />
67<br />
HYRYLÄ<br />
486<br />
Haarajoki<br />
K k<br />
e a<br />
rav njo<br />
480<br />
2460<br />
937<br />
1601<br />
HELSINKI<br />
3610<br />
Kartta 4. Kaikkien kalalajien yhteenlasketut biomassat (g/100 m 2 ) jokien koskipaikoilla<br />
<strong>vuonna</strong> 2004.<br />
54
Palojoki<br />
i<br />
Kesän 2004 tulva vaikutti voimakkaasti kalojen lisääntymiseen. Vuoden 2004 tulosten<br />
mukaan kalasto on erityisen niukka Hyvinkäällä, Kytäjoen liittymäkohdan alapuolella sekä<br />
Luhtajoen <strong>ja</strong> Lepsämänjoen alueilla (kartta 4). Kaikilla näillä alueilla esiintyi pitkäaikaista<br />
hapettomuutta kesätulvan 2004 aikana.<br />
Vesistön poh<strong>ja</strong>eläimistön perusteella lasketun, likaantumista kertovan ASPT-indeksin<br />
avulla voidaan verrata eri koskien tilaa keskenään. <strong>Vantaanjoen</strong> pääuoman poh<strong>ja</strong>eläimistö<br />
ilmensi sivujokia parempaa vedenlaatua. <strong>Vedenlaatu</strong> oli poh<strong>ja</strong>eläimistön perusteella seuranta-alueella<br />
parhainta <strong>Vantaanjoen</strong> latvoilla Käräjäkoskessa, Hyvinkäällä Vanhanmyllynkoskessa<br />
<strong>ja</strong> Vantaalla Königstedtinkoskessa (kartta 5). <strong>Vantaanjoen</strong> poh<strong>ja</strong>eläimistö<br />
poikkesi <strong>vuonna</strong> 2004 selvästi vuosien 2000-2003 tilanteesta. Keskeisin syy tähän oli kesätulvan<br />
2004 aikainen hapettomuus. Poh<strong>ja</strong>eläimistö oli kärsinyt etenkin Lepsämänjoessa,<br />
Luhtajoessa sekä Vantaanjoessa Vaiveronkoskilta Nukarinkoskelle.<br />
RIIHIMÄKI<br />
7,2<br />
Kytäjoki<br />
5,7<br />
7,4<br />
Tuusulanjärvi<br />
Ridasjärvi<br />
6,7<br />
Haarajoki<br />
H<br />
ärkä ä<br />
5,8<br />
l njo<br />
L ä<br />
e s<br />
k<br />
5,3<br />
p mänjoki<br />
i<br />
6,2<br />
6,0<br />
Luhtajoki<br />
5,3<br />
5,5<br />
5,9<br />
6,9<br />
Vantaanjoki<br />
KLAUKKALA<br />
7,3<br />
6,8<br />
6,8<br />
6,1<br />
6,5<br />
6,1<br />
JOKELA<br />
ok<br />
Tuusulanj i<br />
Kylm a<br />
äoj<br />
5,7<br />
HYRYLÄ<br />
6,3<br />
5,7<br />
6,2<br />
K k<br />
e a<br />
rav njo<br />
HELSINKI<br />
Kartta 5. Poh<strong>ja</strong>eläinten ASPT-likaantumisindeksit vesistön koskipaikoilla <strong>vuonna</strong> 2004.<br />
55
6. Yhteenveto<br />
<strong>Vantaanjoen</strong> vesistön kuormittajien <strong>ja</strong> käyttäjien yhteistarkkailussa oli <strong>vuonna</strong> <strong>2005</strong> käytössä<br />
sama ohjelma kuin vuosina 2000-2004. Yhteistarkkailun oheen liitettiin vuodeksi<br />
<strong>2005</strong> Metsä-Tuomelan jäteaseman vesistövaikutusten tarkkailu. Vesistöalueen kaikkiaan<br />
48:ltä jokihavaintopaikalta otettiin näytteet pääosin kuudesti vuodessa. Tätä useampia<br />
näytteitä otettiin Keravanjoen muutamilta havaintopaikoilta lisävedenjohtamisen vaikutusten<br />
tarkkailemiseksi, sekä <strong>Vantaanjoen</strong> <strong>ja</strong> Lepsämänjoen alaosista ravinnekuormituslaskelmia<br />
varten. Nurmijärven Klaukkalan uuden puhdistamon rakentamisen yhteydessä Uudenmaan<br />
ympäristökeskus määräsi yhteistarkkailun oheen Luhtajoelle lisätarkkailun touko-syyskuulle<br />
<strong>2005</strong>. Näiden kaikkien tarkkailujen tulokset on koottu tähän raporttiin.<br />
Koska vuoden <strong>2005</strong> sää- <strong>ja</strong> virtaamaolosuhteet olivat melko vaihtelevia, jokien vedenlaadun<br />
vaihtelu oli voimakasta. Alku- <strong>ja</strong> loppukesän sade<strong>ja</strong>ksoilla jokiin huuhtoutui runsaasti<br />
ha<strong>ja</strong>kuormaa <strong>ja</strong> vedet olivat sameita. Kesäkuussa jokivesien typpipitoisuudet olivat huomattavan<br />
korkeita (yli 6000 μg/l) <strong>Vantaanjoen</strong>, Keravanjoen <strong>ja</strong> Luhtajoen maatalousvaltaisilla<br />
alueilla. Ilmeisesti keväällä lannoitettujen peltojen typpihuuhtoutumat kasvattivat jokivesien<br />
typpipitoisuuksia. Vuositasolla maatalousvaltaisen Lepsämänjoen kuljettama typpikuorma<br />
oli hieman edeltävää viisivuotis<strong>ja</strong>ksoa pienempi, fosforikuorma samaa tasoa.<br />
Kuormitusta alensi syksyllä pitkään <strong>ja</strong>tkunut vähäsateisuus, sillä usein suurimmat ainehuuhtoutumat<br />
tulevat pal<strong>ja</strong>ilta mailta syyssateiden seurauksena.<br />
<strong>Vantaanjoen</strong> <strong>ja</strong> Keravanjoen uimapaikoilla vedenlaatu oli kesällä <strong>2005</strong> hieman aikaisempia<br />
kesiä heikompi. Kesäkuukausista vähäsateisimman <strong>ja</strong> aurinkoisimman heinäkuun aikana<br />
jokien alaosien uimapaikoilla vedenlaatu oli uimiseen kuitenkin sopivaa. Kaupunkien omien<br />
uimavesiseurantojen <strong>ja</strong> yhteistarkkailutulosten perusteella puolella uimakauden tarkkailukerroista<br />
jokiveden laatu ei täyttänyt uimarantavedelle asetettu<strong>ja</strong> laatuvaatimuksia paikoitellen<br />
Keravanjoen <strong>ja</strong> <strong>Vantaanjoen</strong> alajuoksuilla.<br />
<strong>Vantaanjoen</strong> vesistöön johdettiin yhteistarkkailussa olevilta jätevedenpuhdistamoilta käsiteltyjä<br />
jätevesiä noin 33 000 m 3 /d. Käsittelemättömän jäteveden ohituksia oli näiltä puhdistamoilta<br />
vesistöön tarkkailu<strong>vuonna</strong> vain vähän. Luhtajokea kuormittavan, Klaukkalan vanhan<br />
puhdistamon toiminnassa oli puutteita viimeisenä toimintavuotena mm. ammoniumtypen<br />
hapetuksessa <strong>ja</strong> fosforinpoistossa. Tämän seurauksena joen alajuoksulla veden happipitoisuudet<br />
olivat ajoittain hyvin matalia <strong>ja</strong> ravinnepitoisuudet korkeita. Klaukkalan uusi<br />
puhdistamo otettiin käyttöön marraskuussa <strong>2005</strong>. Sen myötä jätevesien johtaminen Luhtajoen<br />
latvoille, Matkuno<strong>ja</strong>an <strong>ja</strong> Koiransuoleno<strong>ja</strong>an loppui.<br />
Tässä raportissa on vedenlaatutietojen lisäksi lyhyt katsaus vesistön poh<strong>ja</strong>eläimistöön <strong>ja</strong><br />
kalastoon viimeisimmän tarkkailun perusteella. Tarkkailussa havaittiin eliöstössä tapahtuneen<br />
huomattavia muutoksia kesän 2004 tulvan seurauksena. Lajisto oli kärsinyt selvästi<br />
tulva-aikana hapettomaksi muuttuneilla jokialueilla osassa Vantaanjokea, Luhtajokea <strong>ja</strong><br />
Lepsämänjokea. Kesätulva oli tuhonnut myös kasvillisuutta Ridasjärvessä vuoden <strong>2005</strong><br />
tehdyn kasvillisuuskartoituksen mukaan.<br />
Tässä raportissa on käsitelty lähes pelkästään vuoden <strong>2005</strong> seurannoissa kerättyjä tuloksia.<br />
<strong>Vantaanjoen</strong> vesistötarkkailussa edellinen pidemmän aika<strong>ja</strong>kson tarkastelu tehtiin vuosilta<br />
2000-2004, <strong>ja</strong> se ilmestyi kesällä <strong>2005</strong> (Vahtera ym. <strong>2005</strong>). Vuonna <strong>2005</strong> <strong>Vantaanjoen</strong><br />
mereen kuljettaman ravinnekuorma oli aikaisempia vuosia hieman pienempi kuten vuoden<br />
keskivirtaamakin (kuva 6.1).<br />
56
120<br />
100<br />
16,4 16,4 16,2 14,6 15,3<br />
2000<br />
1800<br />
1600<br />
Fosfori, tn/v<br />
80<br />
60<br />
40<br />
20<br />
1400<br />
1200<br />
1000<br />
800<br />
600<br />
400<br />
200<br />
Typpi, tn/v<br />
0<br />
1986-1989 1990-1994 1995-1999 2000-2004 <strong>2005</strong><br />
0<br />
Fosfori<br />
Typpi<br />
Kuva 6.1 <strong>Vantaanjoen</strong> Vanhankaupunginlahteen kuljettamat ravinnekuormat <strong>vuonna</strong> <strong>2005</strong><br />
<strong>ja</strong> vertailuvuosina (arvot vuosikeskiarvo<strong>ja</strong>). Kuvaan on merkitty lukuarvoina tarkastelu<strong>ja</strong>ksojen<br />
virtaamakeskiarvot.<br />
Helsingissä 31.5.2006<br />
<strong>Vantaanjoen</strong> <strong>ja</strong> <strong>Helsingin</strong> <strong>seudun</strong> vesiensuojeluyhdistys ry<br />
Heli Vahtera<br />
limnologi<br />
Kirsti Lahti<br />
toiminnanjohta<strong>ja</strong><br />
57
Viitteet<br />
Kamppi, K. 2006. Ilmailulaitos, Helsinki-Vantaan lentoasema, Jätevedenpuhdistamolle<br />
johdetut valumavedet sekä vesistöön johdetut valumavedet, vesistökuormitus <strong>ja</strong> vesistövaikutukset.<br />
Vuosiyhteenveto, kausi 2004-<strong>2005</strong>. 1196-C5386, 24.3.2006, Suunnittelukeskus<br />
Oy.<br />
Marttila, J. , Vahtera, H., Granlund, K. <strong>ja</strong> Lahti, K. <strong>2005</strong>. Ravinnetase vesiensuojelun apuvälineenä.<br />
Uudenmaan ympäristökeskus-monisteita 155/<strong>2005</strong>.<br />
Pyykkönen, S. <strong>ja</strong> Grönroos, J. 2004. MYTVAS-haastattelut 2003, Lepsämänjoen tutkimusalueen<br />
tuloksia. Suomen ympäristökeskus.<br />
Ra<strong>ja</strong>järvi, S. 2006. Päijänne-tunnelista johdettavan lisäveden vaikutukset Keravanjoen veden<br />
määrään <strong>ja</strong> laatuun. Pro gradu-tutkielma, <strong>Helsingin</strong> yliopisto, Bio- <strong>ja</strong> ympäristötieteiden<br />
laitos/limnologia.<br />
Saukkonen, P. 1991. Matemaattinen malli veden laatuluokituksen määrittämiseen Etelä-<br />
Saimaalla. Vesitalous 1/1999:19-24.<br />
Saukkonen, P. 1992. Matemaattisen luokitusmallin käyttö vesistöjen tilan seurannassa.<br />
Vesitalous 3/1992:19-22.<br />
Saura, A., Könönen, K., Yrjölä, R. <strong>ja</strong> Rinne. J. <strong>2005</strong>. <strong>Vantaanjoen</strong> yhteistarkkailu – kalasto<br />
<strong>vuonna</strong> 2004 <strong>ja</strong> poh<strong>ja</strong>eläimet vuosina 2002-2004. Kala- <strong>ja</strong> riistaraportte<strong>ja</strong> nro 368. Riistan<strong>ja</strong><br />
kalantutkimus.<br />
Saura, A. <strong>ja</strong> Könönen, K. 2002. <strong>Vantaanjoen</strong> yhteistarkkailu. Kalatalous- <strong>ja</strong> poh<strong>ja</strong>eläintarkkailuohjelma<br />
alkaen vuodesta 2002. Kala- <strong>ja</strong> riistaraportte<strong>ja</strong> nro 242. Riistan <strong>ja</strong> kalantutkimus.<br />
Seppänen, H. 1994. <strong>Vantaanjoen</strong> veden laatu. Vesitalous 3/1994:18-22.<br />
Seppänen, H. <strong>ja</strong> Männynsalo, J. 2000. <strong>Vantaanjoen</strong> <strong>ja</strong> sen sivujokien yhteistarkkailu vuosina<br />
2000-2004. Ohjelma 25.3.2000, <strong>Vantaanjoen</strong> <strong>ja</strong> <strong>Helsingin</strong> <strong>seudun</strong> vesiensuojeluyhdistys.<br />
Särkelä, A., Lahti, K., Vahtera, H., Penttilä, S. <strong>ja</strong> Ahtela, I. 2006. automaattinen vedenlaadun<br />
seuranta avuksi ha<strong>ja</strong>kuormituksen arviointiin – testausta peltovaltaisen valuma-alueen<br />
joessa <strong>ja</strong> o<strong>ja</strong>ssa. Käsikirjoitus Vesitalous-lehteen. 24.5.2006.<br />
Vahtera, H., Muukkonen, P., Männynsalo, J. <strong>ja</strong> Lahti K.<strong>2005</strong>. <strong>Vantaanjoen</strong> yhteistarkkailu,<br />
vedenlaatu vuosina 2000-2004. Julkaisu 56/<strong>2005</strong>. <strong>Vantaanjoen</strong> <strong>ja</strong> <strong>Helsingin</strong> <strong>seudun</strong> vesiensuojeluyhdistys<br />
ry.<br />
Venetvaara 2006. Hyvinkään Ridasjärven vesikasvikartoitus kesällä <strong>2005</strong>. Biologitoimisto<br />
Jari Venetvaara Ky.<br />
58
Liitteet<br />
1. Havaintopaikat<br />
2. Tulokset<br />
3. Pistekuormitus<br />
4. Analyysimenetelmät<br />
59
Liite 1. <strong>Vantaanjoen</strong> yhteistarkkailun vedenlaadunseurannan havaintopaikat<br />
VSY-tunnus PIVET-tunnus YKJ-koordinaatit Vesistö Kunta<br />
Vantaanjoki<br />
V96 Vantaa 97,3 6738133-3382218 21.02 Riihimäki<br />
V94 Vantaa 93,5 6737518-3379050 21.02 Riihimäki<br />
V93 Vantaa 92,9 6737017-3378813 21.02 Riihimäki<br />
V84 Vantaa 87,2 6733002-3379460 21.02 Riihimäki<br />
V79 Vantaa 82,0 6729131-3380347 21.02 Hyvinkää<br />
V75 Vantaa 77,0 6725280-3379738 21.02 Hyvinkää<br />
V68 Vantaa 68,2 6722122-3383746 21.02 Hyvinkää<br />
V64 Vantaa 64,8 6719134-3384404 21.02 Hyvinkää<br />
V55 Vantaa 54,9 6711581-3384189 21.02 Nurmijärvi<br />
V44 Vantaa 47,0 6706778-3382068 21.02 Nurmijärvi<br />
V39 Vantaa 41,7 6702254-3381922 21.01 Nurmijärvi<br />
V24 Vantaa 25,4 6694406-3382325 21.01 Vantaa<br />
V16 Vantaa 15,8 6688132-3383362 21.01 Vantaa<br />
V8 Vantaa 8,6 6686341-3387064 21.01 Helsinki<br />
V0 Vantaa 1,7 6680454-3388168 21.01 Helsinki<br />
Itäiset sivujoet<br />
Rj1 Ridasjärvi keskiosa 1 6727407-3389957 21.09 Hyvinkää<br />
K66 Keravanjoki 63,8 6725477-3390869 21.09 Hyvinkää<br />
K62 Keravanjoki 60,0 6722674-3392524 21.09 Hyvinkää<br />
K57 Keravanjoki 52,7 6717475-3392680 21.09 Tuusula<br />
K51 Keravanjoki 47,5 6714842-3396205 21.09 Tuusula<br />
K45 Keravanjoki 38,3 6709946-3398541 21.09 Järvenpää<br />
K35 Keravanjoki 24,9 6701219-3396756 21.09 Kerava<br />
K24 Keravanjoki 19,1 6695800-3396647 21.09 Kerava<br />
K8 Keravanjoki 2,3 6687067-3388747 21.09 Helsinki<br />
Oh48 Ohkolanjoki 0,6 6712342-3399551 21.09 Mäntsälä<br />
T23 Tuusulanjoki 1,9 6693755-3385331 21.08 Vantaa<br />
P65 Palojoki 30,1 6717521-3389175 21.07 Tuusula<br />
P63 Palojoki 27,1 6715411-3388909 21.07 Tuusula<br />
P39 Palojoki 1,2 6702774-3382913 21.07 Nurmijärvi<br />
60
VSY-tunnus PIVET-tunnus YKJ-koordinaatit Vesistö Kunta<br />
Läntiset sivujoet<br />
M60 Matkuno<strong>ja</strong> 1,9 6712287-3376832 21.05 Nurmijärvi<br />
L70 Koiransuoleno<strong>ja</strong> 47,3 6717626-3377705 21.05 Nurmijärvi<br />
L60 Koiransuoleno<strong>ja</strong> 34,7 6711577-3377642 21.05 Nurmijärvi<br />
L49 Luhtajoki 21,8 6707309-3375354 21.05 Nurmijärvi<br />
L37 Luhtajoki 12,3 6700192-3375760 21.05 Nurmijärvi<br />
L32 Luhtajoki 5,5 6696968-3377808 21.05 Nurmijärvi<br />
Le46 Lepsämänjoki 17,2 6699066-3370350 21.04 Nurmijärvi<br />
Le33 Lepsämänjoki 2,6 6693302-3376405 21.04 Vantaa<br />
Le28 Luhtaanmäenjoki 1,3 6694411-3379131 21.01 Vantaa<br />
My63 Myllyo<strong>ja</strong> 36,3 6710171-3371287 21.04 Nurmijärvi<br />
My62 Myllyo<strong>ja</strong> 35,1 6709315-3371541 21.04 Nurmijärvi<br />
La45 Lakistonjoki 0,9 6696639-3370587 21.04 Espoo<br />
H45 Härkälänjoki 1,7 6696980-3369870 21.04 Nurmijärvi<br />
MTC Metsä-Tuomela 0,0 6708777-3377834 21.05 Nurmijärvi<br />
MTD Luhtajoki 30,1 6708990-3378014 21.05 Nurmijärvi<br />
MTE Luhtajoki 28,3 6707579-3378516 21.05 Nurmijärvi<br />
Ke80 Keihäsjoki 3,2 6722286-3373834 21.06 Hyvinkää<br />
Ky75 Kytäjoki 1,8 6724295-3378081 21.03 Hyvinkää<br />
61
Vantaanjoki<br />
V96<br />
NäytePvm Lämpöt. Happi Happi pH Sähkönj Väril. s. Sameus K-aine CODMn BOD7 Kok.P PO4-P Kok.N NO2N+NO3N NH4-N Fek.kolif. E.coli C. Al. ent.<br />
o C mg/l kyll.% mS/m mg Pt/l FTU mg/l mg/l mg/l μg/l μgP/l μg/l μg/l μg/l kpl/100 ml kpl/100 ml kpl/100 ml<br />
7.3.<strong>2005</strong> 0 12,3 84 6,9 9,9 8,4 36 1400<br />
11.4.<strong>2005</strong> 1,8 12 86 6,8 12,2 26 71 3100 97 120 18<br />
14.6.<strong>2005</strong> 11,4 9,1 83 6,8 11,6 300 22 21 34 3 90 26 3700 2800 35 350 26 280<br />
13.7.<strong>2005</strong> 14,8 9,4 93 7,2 9,1 75 7,7 4,5 10
V79<br />
NäytePvm Lämpöt. Happi Happi pH Sähkönj Väril. s. Sameus K-aine CODMn BOD7 Kok.P PO4-P Kok.N NO2N+NO3N NH4-N Fek.kolif. Al. ent.<br />
o C mg/l kyll.% mS/m mg Pt/l FTU mg/l mg/l mg/l μg/l μgP/l μg/l μg/l μg/l kpl/100 ml kpl/100 ml<br />
7.3.<strong>2005</strong> 0 9,9 68 7,2 27,7 14 220 2800<br />
11.4.<strong>2005</strong> 1,6 10,8 77 6,7 16,5 27 160 3700<br />
14.6.<strong>2005</strong> 13,6 7,3 70 6,9 18,2 300 46 40 34 6 160 81 4100 2800 168 11000 1600<br />
13.7.<strong>2005</strong> 20,6 7,1 79 7,5 29,9 75 7,6 8,5 11 3 100 66 3700 90 82 72<br />
17.8.<strong>2005</strong> 14,6 6,5 64 7,1 24,1 200 14 16 27 5 110 72 3300 2000 320 260 73<br />
25.10.<strong>2005</strong> 3 10,5 78 7,3 28 12 110 3100<br />
V75<br />
NäytePvm Lämpöt. Happi Happi pH Sähkönj Väril. s. Sameus K-aine CODMn BOD7 Kok.P PO4-P Kok.N NO2N+NO3N NH4-N Fek.kolif. E.coli C. Al. ent.<br />
o C mg/l kyll.% mS/m mg Pt/l FTU mg/l mg/l mg/l μg/l μgP/l μg/l μg/l μg/l kpl/100 ml kpl/100 ml kpl/100 ml<br />
11.1.<strong>2005</strong> 25 100 3600 2400<br />
7.3.<strong>2005</strong> 0 10 68 7,1 25,5 7,2 220 2500<br />
11.4.<strong>2005</strong> 2,1 11,1 81 6,7 14,7 32 160 3400<br />
14.6.<strong>2005</strong> 13,5 8 77 6,9 17,2 350 55 55 33 6 150 86 3500 2400 160 8500 1500<br />
13.7.<strong>2005</strong> 20,9 7,3 82 7,6 27,6 75 6,7 7,5 12 3 100 72 2900 66 470 340<br />
17.8.<strong>2005</strong> 14,8 7,5 74 7,2 20,4 200 13 13 28 5 96 58 2600 1500 160 190 87<br />
25.10.<strong>2005</strong> 2,9 11,2 83 7,3 25,4 16 120 3200<br />
V68<br />
NäytePvm Lämpöt. Happi Happi pH Sähkönj Väril. s. Sameus K-aine CODMn BOD7 Kok.P PO4-P Kok.N NO2N+NO3N NH4-N Fek.kolif. Al. ent.<br />
o C mg/l kyll.% mS/m mg Pt/l FTU mg/l mg/l mg/l μg/l μgP/l μg/l μg/l μg/l kpl/100 ml kpl/100 ml<br />
7.3.<strong>2005</strong> 0 10,8 74 7 17,6 5,2 67 1900 280 150<br />
11.4.<strong>2005</strong> 3 10,8 80 6,6 11,2 17 80 2900 490 180<br />
14.6.<strong>2005</strong> 13,6 7,4 71 6,8 15,2 250 44 45 29 5 150 52 3500 2400 117 8800 1500<br />
13.7.<strong>2005</strong> 20,9 6,3 71 7,3 16,4 75 14 14 14 2 70 49 1500 52 140 140<br />
17.8.<strong>2005</strong> 16,3 7,1 72 7 12,7 250 15 17 23 4 69 25 1600 550 43 170 89<br />
25.10.<strong>2005</strong> 3,9 8,4 64 7,2 21,8 12 100 2300 2500 3600<br />
V64<br />
NäytePvm Lämpöt. Happi Happi pH Sähkönj Väril. s. Sameus K-aine CODMn BOD7 Kok.P PO4-P Kok.N NO2N+NO3N NO2-N NH4-N Fek.kolif. Al. ent.<br />
o C mg/l kyll.% mS/m mg Pt/l FTU mg/l mg/l mg/l μg/l μgP/l μg/l μg/l μg/l μg/l kpl/100 ml kpl/100 ml<br />
7.3.<strong>2005</strong> 0,3 11 76 7,1 19,6 4,4 75 2500 13 320 470 210<br />
11.4.<strong>2005</strong> 3,1 10,8 81 6,6 11,6 17 83 3100 7 76 440 270<br />
14.6.<strong>2005</strong> 13,6 7,6 73 6,9 15,4 300 39 47 27 5 150 56 3400 2400 10 90 3800 1900<br />
13.7.<strong>2005</strong> 20,6 6,8 70 7,3 19 75 13 14 11 3 88 57 2400 12 40 2800 800<br />
17.8.<strong>2005</strong> 16,1 7,2 73 7 13,1 200 14 16 25 4 80 33 1700 720 12 39 1300 110<br />
25.10.<strong>2005</strong> 4,5 9,4 73 7,3 25,7 9 100 2700 19 470 17000 3900<br />
Sivu 63
V55<br />
NäytePvm Lämpöt. Happi Happi pH Sähkönj Väril. s. Sameus K-aine CODMn BOD7 Kok.P PO4-P Kok.N NO2N+NO3N NH4-N Fek.kolif. Al. ent.<br />
o C mg/l kyll.% mS/m mg Pt/l FTU mg/l mg/l mg/l μg/l μgP/l μg/l μg/l μg/l kpl/100 ml kpl/100 ml<br />
7.3.<strong>2005</strong> 0 13,7 94 7,2 20 3,2 130 2900<br />
11.4.<strong>2005</strong> 2,8 12,8 95 6,9 11,7 27 100 3200 890 390<br />
14.6.<strong>2005</strong> 14,4 9,4 92 7,3 16,9 300 66 62 20 5 130 56 3000 2100 88 2100 970<br />
13.7.<strong>2005</strong> 20,6 8,1 90 7,6 19,2 75 6,9 6,5 12 2 78 48 2400 19 260 220<br />
17.8.<strong>2005</strong> 16,1 8,9 90 7,3 13,5 250 24 26 25 4 84 50 1700 820 29 410 150<br />
25.10.<strong>2005</strong> 4,1 11,9 91 7,7 26,7 7 91 3000 1200 1300<br />
V44<br />
NäytePvm Lämpöt. Happi Happi pH Sähkönj Väril. s. Sameus K-aine CODMn BOD7 Kok.P PO4-P Kok.N NO2N+NO3N NO2-N NH4-N Fek.kolif. Al. ent.<br />
o C mg/l kyll.% mS/m mg Pt/l FTU mg/l mg/l mg/l μg/l μgP/l μg/l μg/l μg/l μg/l kpl/100 ml kpl/100 ml<br />
7.3.<strong>2005</strong> 0 13,3 91 7,3 21,3 5,2 70 2900 14 250 260 140<br />
11.4.<strong>2005</strong> 2,7 13,1 97 7 12 37 120 3100 6 85 870 350<br />
14.6.<strong>2005</strong> 14,5 9,8 96 7,5 17,9 300 62 66 19 5 140 102 3200 2500 11 115 2000 1000<br />
13.7.<strong>2005</strong> 20,9 6,7 75 7,8 20 75 7,4 6,5 12 2 83 52 2300 14 40 410 120<br />
17.8.<strong>2005</strong> 16,1 9,3 95 7,4 14,4 300 36 24 26 4 100 49 1800 920 10 41 390 160<br />
25.10.<strong>2005</strong> 4,1 12,8 98 7,8 27 5 84 3100 11 27 1300 380<br />
V39<br />
NäytePvm Lämpöt. Happi Happi pH Sähkönj Väril. s. Sameus K-aine CODMn BOD7 Kok.P PO4-P Kok.N NO2N+NO3N NH4-N Fek.kolif. E.coli C. Al. ent.<br />
o C mg/l kyll.% mS/m mg Pt/l FTU mg/l mg/l mg/l μg/l μgP/l μg/l μg/l μg/l kpl/100 ml kpl/100 ml kpl/100 ml<br />
11.1.<strong>2005</strong> 0,8 72 180 3000 2400<br />
7.3.<strong>2005</strong> 0 13,8 95 7,3 21 7,2 70 2900<br />
11.4.<strong>2005</strong> 2,4 12,5 91 7 11,5 51 120 3100<br />
14.6.<strong>2005</strong> 14,5 9,6 94 7,4 17,6 250 69 73 18 5 150 70 3700 2700 105 1700 880<br />
13.7.<strong>2005</strong> 20,7 8,1 90 7,7 19,5 75 9,8 8,5 12 2 84 54 2100 25 220 170<br />
17.8.<strong>2005</strong> 16,1 9 91 7,4 14 250 45 32 26 4 110 59 1900 890 44 390 160<br />
25.10.<strong>2005</strong> 3,9 12,4 94 7,8 27,1 7 93 3300<br />
V24<br />
NäytePvm Lämpöt. Happi Happi pH Sähkönj Väril. s. Sameus K-aine CODMn BOD7 Kok.P PO4-P Kok.N NO2N+NO3N NH4-N Fek.kolif. E.coli C. Al. ent.<br />
o C mg/l kyll.% mS/m mg Pt/l FTU mg/l mg/l mg/l μg/l μgP/l μg/l μg/l μg/l kpl/100 ml kpl/100 ml kpl/100 ml<br />
11.1.<strong>2005</strong> 0,4 78 190 2800 3100<br />
7.3.<strong>2005</strong> 0 12,4 85 7,2 20,9 8,8 77 2900<br />
11.4.<strong>2005</strong> 2,6 12,9 95 7,1 12 80 170 3100<br />
14.6.<strong>2005</strong> 14,1 8,7 85 7,2 18,2 400 190 140 21 6 260 180 6200 4700 114 3100 3500<br />
13.7.<strong>2005</strong> 21,3 7,5 85 7,5 20,6 75 16 14 11 5 100 69 2100 170 110 170<br />
17.8.<strong>2005</strong> 16,1 8 81 7,2 13,2 400 77 49 26 5 140 59 1800 680 84 320 230<br />
25.10.<strong>2005</strong> 3,9 10,5 80 7,6 25,1 32 150 3300<br />
Sivu 64
V16<br />
NäytePvm Lämpöt. Happi Happi pH Sähkönj Väril. s. Sameus K-aine CODMn BOD7 Kok.P PO4-P Kok.N NO2N+NO3N NH4-N Fek.kolif. Al. ent.<br />
o C mg/l kyll.% mS/m mg Pt/l FTU mg/l mg/l mg/l μg/l μgP/l μg/l μg/l μg/l kpl/100 ml kpl/100 ml<br />
7.3.<strong>2005</strong> 0 13,6 93 7,3 20,3 6,8 67 2900<br />
11.4.<strong>2005</strong> 2,6 12,9 95 7 12 78 170 2900<br />
14.6.<strong>2005</strong> 14,4 9,2 90 7,2 17,6 400 270 170 21 6 250 90 5300 4100 117 2200 4800<br />
13.7.<strong>2005</strong> 21,9 7,6 87 7,6 21 100 13 9,5 12 4 97 64 2000 80 58 72<br />
17.8.<strong>2005</strong> 16,2 8,5 87 7,3 13,6 350 77 38 25 5 140 79 1700 620 61 150 120<br />
25.10.<strong>2005</strong> 4,3 11,7 90 7,6 23,9 32 150 3100<br />
V8<br />
NäytePvm Lämpöt. Happi Happi pH Sähkönj Väril. s. Sameus K-aine K-aineNp CODMn BOD7 Kok.P PO4-P PO4-PNp Kok.N NO2N+NO3N NH4-N Fek.kolif. E.coli C. Al. ent. chl-a<br />
o C mg/l kyll.% mS/m mg Pt/l FTU mg/l mg/l mg/l mg/l μg/l μgP/l μg/l μg/l μg/l μg/l kpl/100 ml kpl/100 ml kpl/100 ml μg/l<br />
11.1.<strong>2005</strong> 0,6 120 68 110 180 99 24 2700 1800 78 2400<br />
7.3.<strong>2005</strong> 0 13,3 91 7,3 19,4 120 13 5,5 11 12 2 65 34 17 2400 1500 420 470 650 150<br />
11.4.<strong>2005</strong> 2,6 12,8 94 7 12,1 400 130 83 110 18 4 170 86 15 3000 2000 110 1200 820 260<br />
14.6.<strong>2005</strong> 14,7 9,1 90 7,2 17,9 400 240 120 170 21 6 280 64 26 4900 3400 145 4900 440 3900 11,2<br />
13.7.<strong>2005</strong> 22,2 7,8 90 7,6 20,7 100 13 9 16 14 3 98 57 24 1900 11 34 6 100 9,6<br />
17.8.<strong>2005</strong> 16,2 8,5 87 7,3 13,8 350 86 44 77 27 5 150 82 24 1700 640 53 150 130 110 7,8<br />
25.10.<strong>2005</strong> 4,9 10,5 82 7,6 23,8 240 78 40 70 12 5 170 83 34 3200 2000 220<br />
V0<br />
NäytePvm Lämpöt. Happi Happi pH Sähkönj Väril. s. Sameus K-aine K-aineNp CODMn BOD7 Kok.P PO4-P PO4-PNp Kok.N NO2N+NO3N NH4-N Fek.kolif. E.coli C. Al. ent. Fek.ent. chl-a<br />
o C mg/l kyll.% mS/m mg Pt/l FTU mg/l mg/l mg/l mg/l μg/l μgP/l μg/l μg/l μg/l μg/l kpl/100 ml kpl/100 ml kpl/100 ml kpl/100 ml μg/l<br />
11.1.<strong>2005</strong> 0,6 130 56 110 180 81 22 2600 1700 72 1700<br />
26.1.<strong>2005</strong> 0,2 14,1 97 7,1 15,2 28 8,4 28 17 3 61 31 14 2100 1500 120 300 300 90<br />
16.2.<strong>2005</strong> 0 13,8 95 7,2 18,6 160 19 4,8 18 14 3 76 37 17 1900 1300 210 550 1300 280<br />
7.3.<strong>2005</strong> 0,1 13,1 90 7,3 20,4 120 13 4,5 11 14 2 64 33 17 2100 1300 310 520 550 75<br />
11.4.<strong>2005</strong> 2,2 12,9 94 7 12,8 400 160 82 130 19 4 180 91 13 2900 1900 110 900 580 240<br />
24.5.<strong>2005</strong> 15 9,6 95 7,5 21,5 160 31 13 29 13 4 82 39 10 1900 1200 75 34 28 6 7,4<br />
6.6.<strong>2005</strong> 13 7,4 20,8 100 36 90 130 57 14 4300 3500 180<br />
14.6.<strong>2005</strong> 14,5 9 88 7,2 17,7 400 210 130 160 20 5 270 118 23 3800 2600 117 3900 330 4600 8,2<br />
13.7.<strong>2005</strong> 21,9 7,4 85 7,5 20,1 150 20 12 21 14 3 98 52 23 1600 28 42 14 35 12,7<br />
17.8.<strong>2005</strong> 16,2 8,4 86 7,3 14,2 500 130 57 110 29 4 190 100 25 1800 650 52 250 190 130 4,7<br />
20.9.<strong>2005</strong> 11 9,5 86 7,6 23,6 100 16 7 13 11 2 71 45 21 1600 1200 52 47 36 43 2,4<br />
25.10.<strong>2005</strong> 5,6 9,8 78 7,6 24,8 140 20 9,3 27 8 4 85 49 21 2200 1700 100 700 230 290<br />
15.11.<strong>2005</strong> 7,2 11 91 7 20,1 400 100 46 100 16 4 190 100 27 2700 1700 95 2200 1100 820 640<br />
14.12.<strong>2005</strong> 0,1 10,7 73 7,4 20,2 100 24 11 23 21 4 78 34 15 2300 1600
Keravanjoki<br />
K66<br />
NäytePvm Lämpöt. Happi Happi pH Sähkönj Väril. s. Sameus K-aine K-aineNp CODMn BOD7 Kok.P PO4-P Kok.N NO2N+ NH4-N Fek.kolif. E.coli C. Al. ent. chl-a<br />
o C mg/l kyll.% mS/m mg Pt/l FTU mg/l mg/l mg/l mg/l μg/l μgP/l μg/l μg/l μg/l kpl/100 ml kpl/100 ml kpl/100 ml μg/l<br />
26.1.<strong>2005</strong> 0,8 8,3 58 6,2 8,3 2 48 1900 40 7<br />
16.2.<strong>2005</strong> 0,3 5,8 40 6,2 8,7 3,6 5 46 1400 26 10<br />
8.3.<strong>2005</strong> 0,1 3,8 26 6,1 9,4 3,5 79 1300 5 4<br />
19.4.<strong>2005</strong> 6,1 10,4 84 6,5 6,9 15 71 1700 5 3<br />
24.5.<strong>2005</strong> 17,4 7 73 7,6 7,58 160 8,9 9,5 26 3 69 10 890 14 23 16 8 6,1<br />
6.6.<strong>2005</strong> 14 7,1 69 6,8 7,6 200 4,3 4 21 2 49 6 820 18 22 14 7 10,8<br />
20.6.<strong>2005</strong> 19,1 5,8 63 6,9 8,3 150 4,5 3,8 25 3 60 6 1100 180 49 20 10 14,8<br />
4.7.<strong>2005</strong> 21,6 6,8 77 6,9 8,2 200 3,5 2,3 21 3 48 6 800 21 91 13 3 11,9<br />
26.7.<strong>2005</strong> 19,6 6,5 71 6,9 7,9 125 2,9
K51<br />
NäytePvm Lämpöt. Happi Happi pH Sähkönj Väril. s. Sameus K-aine CODMn BOD7 Kok.P PO4-P Kok.N NO2N+NO3N NH4-N Fek.kolif. Al. ent. chl-a<br />
o C mg/l kyll.% mS/m mg Pt/l FTU mg/l mg/l mg/l μg/l μgP/l μg/l μg/l μg/l kpl/100 ml kpl/100 ml μg/l<br />
8.3.<strong>2005</strong> 0,1 12,4 85 6,7 11,7 7 52 1400<br />
19.4.<strong>2005</strong> 5,8 12,1 97 6,9 7,4 27 83 1700<br />
6.6.<strong>2005</strong> 12,7 10,1 95 7,2 13,5 400 170 69 21 4 150 62 5300 4800 79 800 910 8,9<br />
20.6.<strong>2005</strong> 18,2 8,9 95 7,3 9,8 300 34 15 26 2 75 20 1400 540 30 60 50 11,8<br />
4.7.<strong>2005</strong> 17,2 9,2 96 7,3 9,7 250 20 11 23 2 64 19 950 258 64 77 18 7,9<br />
26.7.<strong>2005</strong> 19,4 8,5 93 7,4 10 175 19 14 16 2 100 24 710 56 14 200 67 12,6<br />
8.8.<strong>2005</strong> 18,1 8,9 94 7,2 9,8 200 66 22 14 3 100 38 950 300 41 440 230 14,4<br />
22.8.<strong>2005</strong> 16,4 9,4 96 7,3 8,9 250 31 9,2 23 3 82 16 920 100 17 1300 130 25,7<br />
31.10.<strong>2005</strong> 3,6 13,1 99 7,3 13,6 17 130 1600<br />
K45<br />
NäytePvm Lämpöt. Happi Happi pH Sähkönj Väril. s. Sameus K-aine CODMn BOD7 Kok.P PO4-P Kok.N NO2N+NO3N NH4-N Fek.kolif. Al. ent. chl-a<br />
o C mg/l kyll.% mS/m mg Pt/l FTU mg/l mg/l mg/l μg/l μgP/l μg/l μg/l μg/l kpl/100 ml kpl/100 ml μg/l<br />
8.3.<strong>2005</strong> 0 12,5 86 6,9 14,5 10 67 1400<br />
19.4.<strong>2005</strong> 4,8 11,6 90 7 8,6 37 100 1600<br />
6.6.<strong>2005</strong> 12,2 9,1 85 7,1 16,6 400 110 33 24 4 160 54 7300 6700 94 370 430 4,9<br />
20.6.<strong>2005</strong> 20,2 8,1 90 7,2 12,5 350 48 15 27 4 110 32 1900 930 8 110 90 24,1<br />
4.7.<strong>2005</strong> 19,1 8,9 96 7,3 11,6 300 31 16 23 4 93 23 1000 308 93 160 34 25,3<br />
26.7.<strong>2005</strong> 19,2 7 76 7,3 12,8 175 24 12 14 2 78 29 740 140 19 150 89 8,9<br />
8.8.<strong>2005</strong> 17,2 7,1 74 7,2 13,9 250 160 62 21 4 180 78 1400 500 46 930 1000 6,2<br />
22.8.<strong>2005</strong> 14,8 7,9 78 7,2 12,5 350 91 25 30 3 140 57 1200 300 29 1300 1100 8,8<br />
31.10.<strong>2005</strong> 3,9 12,1 92 7,2 16,9 52 300 2400<br />
K35<br />
NäytePvm Lämpöt. Happi Happi pH Sähkönj Väril. s. Sameus K-aine CODMn BOD7 Kok.P PO4-P Kok.N NO2N+NO3N NH4-N Fek.kolif. Al. ent. chl-a<br />
o C mg/l kyll.% mS/m mg Pt/l FTU mg/l mg/l mg/l μg/l μgP/l μg/l μg/l μg/l kpl/100 ml kpl/100 ml μg/l<br />
8.3.<strong>2005</strong> 0,1 12,3 84 6,9 15,3 10 61 1400<br />
19.4.<strong>2005</strong> 4,8 11,7 91 7 8,9 48 100 1700<br />
20.6.<strong>2005</strong> 18,1 7,8 83 7,2 14,4 300 51 16 27 3 110 45 2300 1300 32 80 570 6,1<br />
26.7.<strong>2005</strong> 19,3 8 87 7,5 13,5 175 20 11 14 2 73 26 700 85 4 120 330 12,1<br />
22.8.<strong>2005</strong> 15,2 8,5 85 7,3 11,6 400 58 32 27 2 110 44 1000 280 23 190 100 3,8<br />
31.10.<strong>2005</strong> 3,3 12,4 93 7,3 18,1 50 280 2800<br />
K24<br />
NäytePvm Lämpöt. Happi Happi pH Sähkönj Väril. s. Sameus K-aine CODMn BOD7 Kok.P PO4-P Kok.N NO2N+NO3N NH4-N Fek.kolif. Al. ent. chl-a<br />
o C mg/l kyll.% mS/m mg Pt/l FTU mg/l mg/l mg/l μg/l μgP/l μg/l μg/l μg/l kpl/100 ml kpl/100 ml μg/l<br />
8.3.<strong>2005</strong> 0 10,2 70 6,9 16,8 9 63 1300<br />
19.4.<strong>2005</strong> 4,8 11,7 91 7,1 10,2 44 120 1600<br />
6.6.<strong>2005</strong> 12 9,4 87 7,2 22,4 700 320 120 21 5 240 113 11000 9900 150 1300 1200 4,5<br />
20.6.<strong>2005</strong> 18,2 7,7 82 7,2 15 350 59 17 28 3 110 49 2700 1600 35 40 890 4,4<br />
4.7.<strong>2005</strong> 18,3 8,2 87 7,3 14,7 350 37 13 21 2 92 29 1100 448 48 120 94 15,1<br />
26.7.<strong>2005</strong> 19,5 7,2 79 7,4 13,3 200 22 10 14 2 71 33 730 150 8 120 170 7,9<br />
8.8.<strong>2005</strong> 17,2 7,4 77 7,3 16,1 350 84 28 17 3 140 66 1300 570 40 330 330 5,2<br />
22.8.<strong>2005</strong> 15,6 8,3 83 7,3 12,1 400 80 22 29 2 130 62 1100 310 26 160 120 3,1<br />
31.10.<strong>2005</strong> 3,1 12,5 93 7,3 18,7 30 200 2100<br />
Sivu 67
K8<br />
NäytePvm Lämpöt. Happi Happi pH Sähkönj Väril. s. Sameus K-aine K-aineNp CODMn BOD7 Kok.P PO4-P PO4-PNp Kok.N NO2N+NO3N NH4-N Fek.kolif. E.coli C. Al. ent. Fek.ent. chl-a<br />
o C mg/l kyll.% mS/m mg Pt/l FTU mg/l mg/l mg/l mg/l μg/l μgP/l μg/l μg/l μg/l μg/l kpl/100 ml kpl/100 ml kpl/100 ml kpl/100 ml μg/l<br />
11.1.<strong>2005</strong> 0,5 130 40 110 150 70 14 2000 1200 55 410<br />
8.3.<strong>2005</strong> 0,1 12,5 86 7 22,4 160 16 7,5 15 19 3 52 28 12 1400 860
Palojoki<br />
P65<br />
NäytePvm Lämpöt. Happi Happi pH Sähkönj Väril. s. Sameus K-aine CODMn BOD7 Kok.P PO4-P Kok.N NO2N+NO3N NH4-N Fek.kolif. Al. ent. Fek.ent.<br />
o C mg/l kyll.% mS/m mg Pt/l FTU mg/l mg/l mg/l μg/l μgP/l μg/l μg/l μg/l kpl/100 ml kpl/100 ml kpl/100 ml<br />
8.3.<strong>2005</strong> 0,1 12,2 84 7 18,8 10 56 1900 1800 220<br />
19.4.<strong>2005</strong> 3,8 12,4 94 7,2 13,1 38 92 1600 490 330<br />
20.6.<strong>2005</strong> 14,3 8,8 86 7,5 19,2 250 23 9 22 3 83 55 2100 1300 53 700 180<br />
26.7.<strong>2005</strong> 16 8,1 82 7,4 12,9 150 18 9 10 2 77 43 770 290 32 1100 390<br />
22.8.<strong>2005</strong> 13,8 9,1 88 7,5 20,1 250 27 30 21 3 110 60 1800 1200 60 1400 560<br />
31.10.<strong>2005</strong> 4,6 12 93 7,4 19,3 26 140 2900 560 730 390<br />
P63<br />
NäytePvm Lämpöt. Happi Happi pH Sähkönj Väril. s. Sameus K-aine CODMn BOD7 Kok.P PO4-P Kok.N NO2N+NO3N NO2-N NH4-N Fek.kolif. Al. ent. Fek.ent.<br />
o C mg/l kyll.% mS/m mg Pt/l FTU mg/l mg/l mg/l μg/l μgP/l μg/l μg/l μg/l μg/l kpl/100 ml kpl/100 ml kpl/100 ml<br />
8.3.<strong>2005</strong> 0,1 11,1 76 7,1 20,4 11 63 1800 7 230 800 300<br />
19.4.<strong>2005</strong> 3,8 12,2 93 7,3 13,7 44 98 1700 4 95 1000 250<br />
20.6.<strong>2005</strong> 14,2 8,9 87 7,6 20,2 200 29 13 20 3 97 62 2000 1300 9 37 520 270<br />
26.7.<strong>2005</strong> 16 8,1 82 7,5 13,9 125 23 11 9 2 86 48 840 320 3 25 400 400<br />
22.8.<strong>2005</strong> 13,9 9 87 7,6 18,8 250 50 24 20 3 130 69 1600 1000 9 30 800 1100<br />
31.10.<strong>2005</strong> 4,7 12,2 95 7,5 19,7 28 160 4000 8 58 2000 400 300<br />
P39<br />
NäytePvm Lämpöt. Happi Happi pH Sähkönj Väril. s. Sameus K-aine CODMn BOD7 Kok.P PO4-P Kok.N NO2N+NO3N NH4-N Fek.kolif. Al. ent.<br />
o C mg/l kyll.% mS/m mg Pt/l FTU mg/l mg/l mg/l μg/l μgP/l μg/l μg/l μg/l kpl/100 ml kpl/100 ml<br />
8.3.<strong>2005</strong> 0,1 11,2 77 7,2 20,7 11 67 1500<br />
19.4.<strong>2005</strong> 5,3 11,6 92 7,3 12,9 64 130 1600<br />
20.6.<strong>2005</strong> 14,5 8,6 84 7,6 19,2 200 49 22 19 3 120 70 2100 1300 42 50 90<br />
26.7.<strong>2005</strong> 16,1 8,4 85 7,7 17,7 100 32 45 7 2 52 27 410 39 14 510 410<br />
22.8.<strong>2005</strong> 13,4 8,9 85 7,6 17,3 300 59 29 20 3 170 93 1400 710 43 140 140<br />
31.10.<strong>2005</strong> 4,2 12,1 93 7,5 19,5 78 280 4400<br />
Tuusulanjoki T23<br />
NäytePvm Lämpöt. Happi Happi pH Sähkönj Väril. s. Sameus K-aine CODMn BOD7 Kok.P PO4-P Kok.N NO2N+NO3N NH4-N Fek.kolif. Al. ent.<br />
o C mg/l kyll.% mS/m mg Pt/l FTU mg/l mg/l mg/l μg/l μgP/l μg/l μg/l μg/l kpl/100 ml kpl/100 ml<br />
8.3.<strong>2005</strong> 0,1 11,9 82 7,1 20,7 13 88 1700<br />
19.4.<strong>2005</strong> 5,8 11,5 92 7,2 15,2 17 130 1700<br />
20.6.<strong>2005</strong> 18,2 8,3 88 7,5 15,4 120 20 9,5 12 3 72 24 1100 390 60 150 1200<br />
26.7.<strong>2005</strong> 18,3 8 85 7,6 16,4 100 18 13 11 2 66 28 900 230 28 190 360<br />
22.8.<strong>2005</strong> 17,2 8,3 86 7,4 14,7 100 14 12 12 2 93 34 840 89 27 160 110<br />
31.10.<strong>2005</strong> 4,2 12 92 7,3 18,2 11 86 2200<br />
Sivu 69
Keihäsjoki Ke80<br />
NäytePvm Lämpöt. Happi Happi pH Sähkönj Väril. s. Sameus K-aine CODMn BOD7 Kok.P PO4-P Kok.N NO2N+NO3N NH4-N Fek.kolif. Al. ent.<br />
o C mg/l kyll.% mS/m mg Pt/l FTU mg/l mg/l mg/l μg/l μgP/l μg/l μg/l μg/l kpl/100 ml kpl/100 ml<br />
15.3.<strong>2005</strong> 0,1 11,9 82 6,7 10,6 6 31 1300<br />
12.4.<strong>2005</strong> 1,6 10,8 77 6,1 8,79 14 84 2800<br />
15.6.<strong>2005</strong> 12,7 7,4 70 6,3 9,8 250 11 9,6 42 2 56 23 2900 1700 32 500 200<br />
12.7.<strong>2005</strong> 21,7 9,9 113 7,4 11,2 125 6,7 5,5 19 2 61 26 840 340 29 54 46<br />
16.8.<strong>2005</strong> 15,4 6,7 67 6,4 10,6 250 7,6 11 50 2 81 23 1800 570 73 110 80<br />
17.10.<strong>2005</strong> 5,6 10,2 81 7,2 12,8 3,4 36 920<br />
Kytäjoki Ky75<br />
NäytePvm Lämpöt. Happi Happi pH Sähkönj Väril. s. Sameus K-aine CODMn BOD7 Kok.P PO4-P Kok.N NO2N+NO3N NH4-N Fek.kolif. E.coli C. Al. ent. chl-a<br />
o C mg/l kyll.% mS/m mg Pt/l FTU mg/l mg/l mg/l μg/l μgP/l μg/l μg/l μg/l kpl/100 ml kpl/100 ml kpl/100 ml μg/l<br />
11.1.<strong>2005</strong> 0,2 5 110 2700 66<br />
15.3.<strong>2005</strong> 0,1 11,9 82 6,8 10,5 2,8 27 1400<br />
12.4.<strong>2005</strong> 2,1 10,6 77 6,4 9,17 10 67 2400<br />
15.6.<strong>2005</strong> 14,4 7,5 74 6,6 9,7 250 13 12 32 2 46 19 2400 1300 18 600 400 10,7<br />
12.7.<strong>2005</strong> 23,5 6,4 75 7,1 9,6 125 19 18 15 2 110 18 930 220 58 140 130 8,9<br />
16.8.<strong>2005</strong> 16,5 7,5 77 6,8 9,6 150 17 19 27 3 97 16 1100 210 33 150 99 27,9<br />
17.10.<strong>2005</strong> 5,9 9,9 79 7,2 12,5 4,8 36 790<br />
Luhtajoen alue<br />
M60<br />
NäytePvm Lämpöt. Happi Happi pH Sähkönj Väril. s. Sameus K-aine CODMn BOD7 Kok.P PO4-P Kok.N NO2N+NO3N NO2-N NH4-N Fek.kolif. Al. ent.<br />
o C mg/l kyll.% mS/m mg Pt/l FTU mg/l mg/l mg/l μg/l μgP/l μg/l μg/l μg/l μg/l kpl/100 ml kpl/100 ml<br />
15.3.<strong>2005</strong> 0,1 11 76 7,3 26 11 320 8300 6 7500 17000 9300<br />
12.4.<strong>2005</strong> 1,4 12,6 90 7,1 14,4 51 260 3600 10 1300 6500 5400<br />
15.6.<strong>2005</strong> 11,9 8,3 77 7,3 19,4 200 26 27 19 13 130 108 4400 1700 53 2100 9400 1900<br />
12.7.<strong>2005</strong> 16,1 5,8 59 7,3 28,6 75 5,6 3,5 9 40 140 130 10000 2800 220 6300 3200 500<br />
16.8.<strong>2005</strong> 13,9 7,7 75 7,2 17,9 300 29 22 21 9 140 80 3600 2000 80 1200 600 280<br />
17.10.<strong>2005</strong> 5,6 7,6 60 7,2 25,1 7,4 530 8600 71 5500 410 210<br />
L70<br />
NäytePvm Lämpöt. Happi Happi pH Sähkönj Väril. s. Sameus K-aine CODMn BOD7 Kok.P PO4-P Kok.N NO2N+NO3N NO2-N NH4-N Fek.kolif. Al. ent.<br />
o C mg/l kyll.% mS/m mg Pt/l FTU mg/l mg/l mg/l μg/l μgP/l μg/l μg/l μg/l μg/l kpl/100 ml kpl/100 ml<br />
15.3.<strong>2005</strong> 1,6 12,8 92 7,7 25,8 62 140 2600 6 200 500 65<br />
12.4.<strong>2005</strong> 3,8 12 91 7,4 22,2 56 110 2900 11 73 510 110<br />
15.6.<strong>2005</strong> 11,7 9,7 89 7,5 24 50 6,7 12 8 3 45 28 2900 2500 13 110 2500 60<br />
12.7.<strong>2005</strong> 15,7 9,2 93 7,8 30,7 50 5,9 9 4 5 320 230 3800 2600 210 320 900 200<br />
16.8.<strong>2005</strong> 15 9,3 92 7,8 27,8 80 14 12 4 2 78 54 2800 2300 24 110 230 210<br />
17.10.<strong>2005</strong> 8 10,5 89 7,7 28,4 3,4 37 1600 14 40 500 31<br />
Sivu 70
L60<br />
NäytePvm Lämpöt. Happi Happi pH Sähkönj Väril. s. Sameus K-aine CODMn BOD7 Kok.P PO4-P Kok.N NO2N+NO3N NH4-N Fek.kolif. Al. ent.<br />
o C mg/l kyll.% mS/m mg Pt/l FTU mg/l mg/l mg/l μg/l μgP/l μg/l μg/l μg/l kpl/100 ml kpl/100 ml<br />
15.3.<strong>2005</strong> 0,1 12,8 88 7,5 24,2 25 56 1600<br />
12.4.<strong>2005</strong> 1,2 13 92 7,3 18,2 66 170 2800<br />
15.6.<strong>2005</strong> 12,2 7,8 73 7,6 25 150 50 28 18 3 90 55 4900 4100 62 1100 1000<br />
12.7.<strong>2005</strong> 18 9,3 98 7,8 24,3 50 34 20 4 2 75 52 1800 1500 30 1000 340<br />
16.8.<strong>2005</strong> 14,9 9,3 92 7,6 22 400 76 24 21 2 160 78 2000 1000 46 360 270<br />
17.10.<strong>2005</strong> 5,6 11,6 92 7,8 26 6,8 39 1100<br />
L49<br />
NäytePvm Lämpöt. Happi Happi pH Sähkönj Väril. s. Sameus K-aine CODMn BOD7 Kok.P PO4-P Kok.N NO2N+NO3N NH4-N Fek.kolif. Al. ent.<br />
o C mg/l kyll.% mS/m mg Pt/l FTU mg/l mg/l mg/l μg/l μgP/l μg/l μg/l μg/l kpl/100 ml kpl/100 ml<br />
15.3.<strong>2005</strong> 0 9,8 67 7,2 25,3 15 79 3700<br />
12.4.<strong>2005</strong> 1,8 11,4 82 7 16,2 62 200 4000<br />
15.6.<strong>2005</strong> 14,1 8,3 81 7,2 22,3 250 49 21 23 4 110 57 6800 5100 190 700 200<br />
12.7.<strong>2005</strong> 20,2 8,1 90 7,5 25 50 7,4 5,5 7 2 65 39 3000 1700 50 74 32<br />
16.8.<strong>2005</strong> 14,9 7,1 70 6,9 17,3 400 84 33 32 5 190 86 2700 1300 120 610 380<br />
17.10.<strong>2005</strong> 5,8 9,3 74 7,4 26,8 5,8 120 3500<br />
L37<br />
NäytePvm Lämpöt. Happi Happi pH Sähkönj Väril. s. Sameus K-aine CODMn BOD7 Kok.P PO4-P Kok.N NO2N+NO3N NH4-N Fek.kolif. Al. ent.<br />
o C mg/l kyll.% mS/m mg Pt/l FTU mg/l mg/l mg/l μg/l μgP/l μg/l μg/l μg/l kpl/100 ml kpl/100 ml<br />
15.3.<strong>2005</strong> 0,1 12,8 88 7,3 23,6 11 78 3200 2100 620<br />
12.4.<strong>2005</strong> 2 13,4 97 7,1 14,7 59 150 3800 1000 280<br />
15.6.<strong>2005</strong> 14,6 9,4 93 7,5 20,1 350 62 24 21 4 120 58 6400 5000 140 5200 700<br />
12.7.<strong>2005</strong> 21 7,5 84 7,6 23,5 50 11 8,5 13 3 71 40 2000 1500 32 1500 200<br />
16.8.<strong>2005</strong> 15,9 8,6 87 7,3 14,1 400 94 33 23 4 190 74 2100 840 77 340 430<br />
17.10.<strong>2005</strong> 6 11,3 91 7,7 26,7 5,6 83 2900 380 23<br />
Klaukkalan puhdistamon lisätarkkailu<br />
L37<br />
NäytePvm Lämpöt. Happi Happi pH Sähkönj Väril. s. Sameus K-aine CODMn BOD7 Kok.P PO4-P Kok.N NO2N+NO3N NH4-N Fek.kolif. E.coli C. Al. ent. Fek.ent.<br />
o C mg/l kyll.% mS/m mg Pt/l FTU mg/l mg/l mg/l μg/l μgP/l μg/l μg/l μg/l kpl/100 ml kpl/100 ml kpl/100 ml kpl/100 ml<br />
24.5.<strong>2005</strong> 15,7 8,6 87 7,5 26,1 140 17 5,5 12 4 82 43 2200 1500 100 510 27<br />
27.7.<strong>2005</strong> 18,8 7,5 81 7,6 23,4 150 31 22 7 2 100 59 2200 1800 76 880 880<br />
23.8.<strong>2005</strong> 16,1 8,7 88 7,6 21,9 250 25 13 14 4 130 75 2400 1600 40 160 150<br />
6.9.<strong>2005</strong> 13,4 9,1 87 7,6 23,6 200 28 8 12 3 98 67 2400 1700 44 93 59<br />
20.9.<strong>2005</strong> 9,6 10,4 91 7,6 25,3 100 16 8,5 8 3 93 59 2400 1900 55 110 25<br />
3.11.<strong>2005</strong> 4,7 12 93 7,5 23 16 150 4200 530 130<br />
9.11.<strong>2005</strong> 7,8 10,9 92 7,5 22,2 49 3 260 4600 97 810 790 350 110<br />
22.11.<strong>2005</strong> 0,1 13,8 95 7,3 22 11 88 4100 1400 1600 120<br />
14.12.<strong>2005</strong> 0,1 11 76 7,5 19,9 200 41 12 11 4 99 60 2600 1800 440 1400 730 1300 900<br />
21.12.<strong>2005</strong> 0 13,3 91 7,5 22,4 6,4 2 79 2100 1700 87 900 1100 160<br />
Sivu 71
L32<br />
NäytePvm Lämpöt. Happi Happi pH Sähkönj Väril. s. Sameus K-aine CODMn BOD7 Kok.P PO4-P Kok.N NO2N+NO3N NO2-N NH4-N Fek.kolif. Al. ent.<br />
o C mg/l kyll.% mS/m mg Pt/l FTU mg/l mg/l mg/l μg/l μgP/l μg/l μg/l μg/l μg/l kpl/100 ml kpl/100 ml<br />
15.3.<strong>2005</strong> 0,1 11,1 76 7,2 30,9 12 120 6800 9 5400 9500 350<br />
12.4.<strong>2005</strong> 2,2 13 95 7,1 15,5 52 180 4200 8 570 2700 490<br />
15.6.<strong>2005</strong> 14,8 7,5 74 7,3 20,9 350 75 34 23 7 180 116 7400 5300 39 720 3800 1600<br />
12.7.<strong>2005</strong> 21,3 2,5 28 7,2 28,5 50 18 16 13 18 340 270 4500 1300 75 3100 290 51<br />
16.8.<strong>2005</strong> 15,9 7,5 76 7,1 14,7 400 120 56 24 6 300 160 2200 780 18 210 500 350<br />
17.10.<strong>2005</strong> 6,4 8,8 71 7,5 31,5 16 210 5100 34 2500 12000 2500<br />
Klaukkalan puhdistamon lisätarkkailu<br />
L32<br />
NäytePvm Lämpöt. Happi Happi pH Sähkönj Väril. s. Sameus K-aine CODMn BOD7 Kok.P PO4-P Kok.N NO2N+NO3N NO2-N NH4-N Fek.kolif. E.coli C. Al. ent. Fek.ent.<br />
o C mg/l kyll.% mS/m mg Pt/l FTU mg/l mg/l mg/l μg/l μgP/l μg/l μg/l μg/l μg/l kpl/100 ml kpl/100 ml kpl/100 ml kpl/100 ml<br />
24.5.<strong>2005</strong> 16 5,4 55 7,3 26,4 120 18 12 11 21 190 120 4700 1200 53 3000 3200 254<br />
27.7.<strong>2005</strong> 19,3 3,9 42 7,4 30,9 125 31 28 9 24 370 350 6600 1800 85 4800 3100 1000<br />
23.8.<strong>2005</strong> 16 6,1 62 7,4 24,7 250 36 22 15 8 230 160 3300 1800 59 1500 1100 400<br />
6.9.<strong>2005</strong> 13,8 6,9 67 7,4 27,1 250 35 18 13 8 190 140 3400 1700 52 980 11000 2200<br />
20.9.<strong>2005</strong> 10 7,9 70 7,3 29,8 100 43 31 9 9 200 150 4000 1800 49 1800 2100 600<br />
3.11.<strong>2005</strong> 5 10,4 82 7,2 24,6 18 190 5100 22 710 5300 900 400<br />
9.11.<strong>2005</strong> 7,5 10 83 7,4 22 42 4 300 4400 230 2300 2000 510 230<br />
22.11.<strong>2005</strong> 0,1 12,6 87 7,2 24,8 18 170 5400 25 490 1600 980 300 300<br />
14.12.<strong>2005</strong> 0,1 10,3 71 7,4 21,6 200 37 12 11 4 97 59 3200 2200 10 400 1600 980 1000 400<br />
21.12.<strong>2005</strong> 0 12,4 85 7,4 25,8 7 3 120 3700 3100 350 1500 1100 900 400<br />
Lepsämänjoen alue<br />
My63<br />
NäytePvm Lämpöt. Happi Happi pH Sähkönj Väril. s. Sameus K-aine CODMn BOD7 Kok.P PO4-P Kok.N NO2N+NO3N NH4-N Fek.kolif. Al. ent.<br />
o C mg/l kyll.% mS/m mg Pt/l FTU mg/l mg/l mg/l μg/l μgP/l μg/l μg/l μg/l kpl/100 ml kpl/100 ml<br />
15.3.<strong>2005</strong> 0,2 11,9 82 7 11,7 4,8 37 1100 9 3<br />
12.4.<strong>2005</strong> 1,8 12,1 87 6,6 10,2 16 74 2000 73 3<br />
15.6.<strong>2005</strong> 10,6 9,6 86 7 11,2 300 12 15 27 2 81 66 1200 610 34 200 100<br />
12.7.<strong>2005</strong> 11,9 9,6 89 7,1 11,8 50 5
H45<br />
NäytePvm Lämpöt. Happi Happi pH Sähkönj Väril. s. Sameus K-aine CODMn BOD7 Kok.P PO4-P Kok.N NO2N+NO3N NH4-N Fek.kolif. Al. ent.<br />
o C mg/l kyll.% mS/m mg Pt/l FTU mg/l mg/l mg/l μg/l μgP/l μg/l μg/l μg/l kpl/100 ml kpl/100 ml<br />
15.3.<strong>2005</strong> 0 8,4 58 6,6 11,4 14 69 1300<br />
12.4.<strong>2005</strong> 1,9 12,5 90 6,7 7 62 110 1600<br />
15.6.<strong>2005</strong> 14,7 8,3 82 7,3 10,6 250 32 18 24 3 190 53 890 610 91 500 300<br />
12.7.<strong>2005</strong> 20,2 8,5 94 7,4 12,6 125 14 13 16 3 110 23 940 31 14 140 66<br />
16.8.<strong>2005</strong> 15,6 7,4 74 6,7 7 300 33 18 31 4 100 15 1200 140 58 72 110<br />
17.10.<strong>2005</strong> 5,9 11,1 89 7,3 12,9 10 81 1100<br />
La45<br />
NäytePvm Lämpöt. Happi Happi pH Sähkönj Väril. s. Sameus K-aine CODMn BOD7 Kok.P PO4-P Kok.N NO2N+NO3N NO2-N NH4-N Fek.kolif. Al. ent.<br />
o C mg/l kyll.% mS/m mg Pt/l FTU mg/l mg/l mg/l μg/l μgP/l μg/l μg/l μg/l μg/l kpl/100 ml kpl/100 ml<br />
15.3.<strong>2005</strong> 0,1 12,7 87 8,1 16,6 4 34 1400 4 150 290 38<br />
12.4.<strong>2005</strong> 1,4 13,5 96 6,5 5,36 12 36 750 3 71 72 33<br />
15.6.<strong>2005</strong> 15,4 9,3 93 7,2 8,3 150 20 24 14 1 65 25 650 200 5 43 210 85<br />
12.7.<strong>2005</strong> 18,8 8,6 92 7,1 9,4 75 8,4 4,5 8 51 23 640 290 8 68 150 45<br />
16.8.<strong>2005</strong> 15,5 8,9 89 6,4 4,9 200 14 11 21 2 50 17 620 59 2 20 57 84<br />
17.10.<strong>2005</strong> 6,4 10,9 89 7,1 8,7 6,6 42 650 8 41 190 22<br />
Le46<br />
NäytePvm Lämpöt. Happi Happi pH Sähkönj Väril. s. Sameus K-aine CODMn BOD7 Kok.P PO4-P Kok.N NO2N+NO3N NH4-N Fek.kolif. Al. ent.<br />
o C mg/l kyll.% mS/m mg Pt/l FTU mg/l mg/l mg/l μg/l μgP/l μg/l μg/l μg/l kpl/100 ml kpl/100 ml<br />
15.3.<strong>2005</strong> 0 9,3 64 6,9 18,8 14 130 2200<br />
12.4.<strong>2005</strong> 2 12,2 88 6,9 10,6 100 190 3000<br />
15.6.<strong>2005</strong> 14,1 8,1 79 7,1 17,6 350 68 26 26 3 120 59 5600 200 82 900 90<br />
12.7.<strong>2005</strong> 20,6 8,3 93 7,6 17,7 75 12 6 15 2 64 33 510 94 21 150 180<br />
16.8.<strong>2005</strong> 15,5 5,5 55 6,9 14,2 500 90 31 35 3 200 88 2200 750 76 47 87<br />
17.10.<strong>2005</strong> 5,9 11,9 95 7,8 20 11 76 1000<br />
Le33<br />
NäytePvm Lämpöt. Happi Happi pH Sähkönj Väril. s. Sameus K-aine K-aineNp CODMn BOD7 Kok.P PO4-P PO4-PNp Kok.N NO2N+NO3N NH4-N Fek.kolif. E.coli C. Al. ent. chl-a<br />
o C mg/l kyll.% mS/m mg Pt/l FTU mg/l mg/l mg/l mg/l μg/l μgP/l μg/l μg/l μg/l μg/l kpl/100 ml kpl/100 ml kpl/100 ml μg/l<br />
15.3.<strong>2005</strong> 0 10,3 71 6,7 13,3 150 20 9,6 14 11 2 64 35 22 1300 750 160 1800 1600<br />
15.6.<strong>2005</strong> 15,1 8,6 86 7,3 14,9 350 78 29 70 26 3 110 60 22 4600 3500 56 1600 650 500 8,1<br />
12.7.<strong>2005</strong> 19,9 7,2 79 7,4 16,3 75 11 8,5 13 12 2 71 33 18 760 200 21 72 42 88 11,5<br />
16.8.<strong>2005</strong> 16 7,1 72 6,9 10 350 71 32 65 27 3 150 53 19 940 420 50 380 200 150 6,7<br />
17.10.<strong>2005</strong> 6,3 10,6 86 7,4 15,9 120 14 6 10 10 2 62 33 12 880 390 12 140 55 150<br />
Le33, ylivirtaama<strong>ja</strong>kso<br />
NäytePvm Lämpöt. pH Sähkönj Sameus K-aine K-aineNp Kok.P PO4-P PO4-PNp Kok.N NO2N+NO3N NH4-N Fek.kolif. E.coli C. Al. ent. Fek.ent.<br />
o C mS/m FTU mg/l mg/l μg/l μgP/l μg/l μg/l μg/l μg/l kpl/100 mkpl/100 ml kpl/100 kpl/100 ml<br />
11.1.<strong>2005</strong> 0,1 140 70 110 170 79 25 2100 1400 56 520<br />
6.6.<strong>2005</strong> 13,1 7,1 16 52 40 61 170 59 15 6100 5300 100<br />
9.11.<strong>2005</strong> 7,3 100 35 100 200 88 24 3900 2500 54 430 300 600 400<br />
15.11.<strong>2005</strong> 7,2 140 250 400 110 41 4700 3100 58<br />
Sivu 73
Le28<br />
NäytePvm Lämpöt. Happi Happi pH Sähkönj Väril. s. Sameus K-aine CODMn BOD7 Kok.P PO4-P Kok.N NO2N+NO3N NH4-N Fek.kolif. E.coli C. Al. ent.<br />
o C mg/l kyll.% mS/m mg Pt/l FTU mg/l mg/l mg/l μg/l μgP/l μg/l μg/l μg/l kpl/100 ml kpl/100 ml kpl/100 ml<br />
15.3.<strong>2005</strong> 0 10,5 72 6,9 19,3 9,6 80 2800<br />
12.4.<strong>2005</strong> 2,4 12,7 93 7 11,2 66 170 2800<br />
15.6.<strong>2005</strong> 15,2 8,2 82 7,2 17,7 350 74 33 23 5 190 84 6300 4800 270 2500 1700<br />
12.7.<strong>2005</strong> 20,2 5,5 61 7,3 23,7 75 13 9,5 11 10 180 150 3200 820 1400 89 78<br />
16.8.<strong>2005</strong> 16 7,4 75 7 11,4 400 100 47 26 4 220 88 1700 560 98 670 260<br />
17.10.<strong>2005</strong> 6,3 9,8 79 7,4 22,7 9,2 110 2500<br />
Le 28<br />
NäytePvm Lämpöt. Happi Happi pH Sähkönj K-aine BOD7 Kok.P Kok.N NH4-N Fek.kolif. E.coli C. Al. ent. Fek.ent.<br />
o C mg/l kyll.% mS/m mg/l mg/l μg/l μg/l μg/l kpl/100 ml kpl/100 mkpl/100 mkpl/100 ml<br />
11.1.<strong>2005</strong> 0 60 180 2600 1300<br />
24.5.<strong>2005</strong> 15 7,2 71 7,3 18,8 15 7 110 2300 880 290 44<br />
9.11.<strong>2005</strong> 7,3 10,3 86 7,4 18,6 24 4 250 4000 130 4200 3300 860 400<br />
MTD<br />
NäytePvm CODCr Lämpöt Happi Happi pH alkalit. Sähkönj Väril. s. Sameus K-aine CODMn BOD7 Kok.P PO4-P Kok.N NO2N+NO3N NH4-N Fe Fek.kolif. E.coli C. Al. ent.<br />
mgO2/l o C mg/l kyll.% mmol/l mS/m mg Pt/l FTU mg/l mg/l mg/l μg/l μgP/l μg/l μg/l μg/l ug/l kpl/100 ml kpl/100 ml kpl/100 ml<br />
12.4.<strong>2005</strong> 1,5 12,8 91 7,2 16,3 87 290 3100<br />
15.6.<strong>2005</strong> 46 12,6 9 85 7,4 0,99 22,7 125 39 36 19 5 150 69 5000 3700 390 210 1600 400<br />
12.7.<strong>2005</strong> 17,9 7,7 81 7,6 23,7 100 70 40 8 4 94 94 3100 2400 130 590 640<br />
16.8.<strong>2005</strong> 14,4 8,5 83 7,3 19 140 77 36 29 5 170 86 2500 1200 260 230 900 340<br />
17.10.<strong>2005</strong> 20 5,7 9,3 74 7,5 1,2 25,1 4,5 140 3200 170 470 550 110<br />
MTE<br />
NäytePvm CODCr Lämpöt Happi Happi pH alkalit. Sähkönj Väril. s. Sameus K-aine CODMn BOD7 Kok.P PO4-P Kok.N NO2N+NO3N NH4-N Fe Fek.kolif. E.coli C. Al. ent.<br />
mgO2/l o C mg/l kyll.% mmol/l mS/m mg Pt/l FTU mg/l mg/l mg/l μg/l μgP/l μg/l μg/l μg/l ug/l kpl/100 ml kpl/100 ml kpl/100 ml<br />
15.3.<strong>2005</strong> 23 0 11,4 78 7,3 1,3 22,7 32 98 3900 130<br />
12.4.<strong>2005</strong> 1,4 12,2 87 6,9 16,8 66 260 3500<br />
15.6.<strong>2005</strong> 51 13,2 9,1 87 7,6 1,1 23,1 100 43 29 18 5 110 62 5300 3900 380 200 2100 400<br />
12.7.<strong>2005</strong> 18 7,9 84 7,5 24,9 50 15 10 7 5 83 55 3700 3000 200 630 200<br />
16.8.<strong>2005</strong> 14,5 8,3 82 7,3 18,8 140 77 32 29 5 160 86 2500 1400 250 230 1100 410<br />
17.10.<strong>2005</strong> 17 5,9 9 72 7,5 1,3 26,6 5,8 140 3500 170 450 490 120<br />
MTC<br />
NäytePvm CODCr Lämpöt Happi Happi pH alkalit. Sähkönj Väril. s. Sameus K-aine CODMn BOD7 Kok.P PO4-P Kok.N NO2N+NO3N NH4-N Fe Fek.kolif. E.coli C. Al. ent.<br />
mgO2/l o C mg/l kyll.% mmol/l mS/m mg Pt/l FTU mg/l mg/l mg/l μg/l μgP/l μg/l μg/l μg/l ug/l kpl/100 ml kpl/100 ml kpl/100 ml<br />
12.4.<strong>2005</strong> 0,5 12,8 89 7,3 20,2 36 140 7600<br />
15.6.<strong>2005</strong> 62 13,2 8,1 77 7,8 1,7 33,6 100 63 28 22 5 160 80 12000 9400 380 110 100 400<br />
12.7.<strong>2005</strong> 16,7 6,1 63 8,1 190 200 39 54 49 5 460 290 50000 50000 81 7400 2400<br />
16.8.<strong>2005</strong> 14,6 8,2 81 7,2 21,9 120 92 47 27 8 190 93 8300 5800 1100 140 220 230<br />
17.10.<strong>2005</strong> 100 5,6 10,7 85 7,8 5,8 149 16 220 71000 91 130 100 290<br />
Sivu 74
PISTEKUORMITTAJAT <strong>2005</strong> Liite 3.<br />
BOD 7 -atu FOSFORI TYPPI AMMONIUMTYPPI<br />
Vesi- Tulo- Lähtö- Lähtö- Teho Tulo- Lähtö- Lähtö- Teho Tulo- Lähtö- Lähtö- Teho Lähtö- Lähtö- Nitrifimäärä<br />
kuorma kuorma pitoisuus kuorma kuorma pitoisuus kuorma kuorma pitoisuus kuorma pitoisuus kaatio<br />
m 3 /d kg/d kg/d mg/l % kg/d kg/d mg/l % kg/d kg/d mg/l % kg/d mg/l %<br />
VANTAANJOEN YLÄOSAN ALUE<br />
Riihimäki 12600 4300 58 4,6 99 110 4,4 0,35 96 590 140 11 76 22 1,7 96<br />
Hyvinkää, Kalteva 12400 2400 31 2,5 99 88 2,2 0,18 98 570 160 13 73 2,5 0,20 99,6<br />
Nurmijärvi, kirkonkylä 1970 430 15 7,4 97 18 1,4 0,69 92 110 46 23 56 17 8,3 84<br />
*) Versowood Riihimäki Oy 46 3,4 75 0,03 0,7 0,10 2,2<br />
LUHTAJOEN ALUE<br />
Altia Oyj 1228 372 4,1 3,4 99 4,5 0,50 0,40 89 23,6 7,2 5,9 69 0,4 0,3 98<br />
**)Nurmijärvi, Ra<strong>ja</strong>mäki 1640 350 26 16 93 11 1,4 0,85 88 74 48 29 36 48 29 35<br />
Nurmijärvi, Klaukkala 2880 720 21 7,3 97 28 2,7 0,94 90 170 69 24 59 65 23 62<br />
LEPSÄMÄNJOEN ALUE<br />
***)Nurmijärvi, Röykkä 70 18 1,9 28 89 0,7 0,07 0,96 91 5,2 3,8 55 27 3,2 47 38<br />
Rinnekoti-Säätiö 397 155 0,85 2,1 99,5 6,1 0,10 0,25 98 17 2,3 5,8 87 0,12 0,30 99,3<br />
KERAVANJOEN ALUE<br />
Hyvinkää, Ridasjärvi 45 5,9 0,13 2,9 98 0,27 0,01 0,29 96 1,5 0,9 20 42 0,02 0,36 99<br />
Hyvinkää, Kaukas 43 4,8 0,16 3,7 97 0,23 0,01 0,28 95 1,6 1,1 26 27 0,02 0,49 99<br />
KOKO VESISTÖALUE YHTEENSÄ 33319 8756 162 4,8 98 267 13 0,38 95 1563 478 14 69 158 4,7 90<br />
MERIALUE<br />
Helsinki 272050 64602 1649 6,0 97 1993 66 0,24 97 11543 1313 4,7 89 354 1,3 97<br />
Espoo 85115 17408 673 7,9 96 655 43 0,50 93 4499 1205 14 73 111 1,3 98<br />
KOKO MERIALUE YHTEENSÄ 390484 90766 2484 6,4 97 2915 122 0,31 96 17605 2996 7,7 83 623 1,6 96<br />
*) Versowood Riihimäki Oy:n tarkastelu<strong>ja</strong>kso 10.5. - 30.11.<strong>2005</strong><br />
**) Ra<strong>ja</strong>mäen puhdistamon toiminta loppui 15.12.<strong>2005</strong>. Vesimäärä 1640 m3/d on vuosikeskiarvo.<br />
***) Röykän puhdistamon toiminta loppui maaliskuussa <strong>2005</strong>. Alkuvuoden virtaama (m 3 /d) <strong>ja</strong> kuormitusluvut (kg/d) on <strong>ja</strong>ettu tasan koko vuodelle<br />
(= 20 % puhdistamon normaalista vuosivirtaamasta <strong>ja</strong> -kuormasta).<br />
Nitrifikaatio-% = [N tot (tuleva) - NH 4 -N(lähtevä)] / N tot (tuleva) *100<br />
Sivu 75
76<br />
Liite 4. Vesinäytteiden analyysimenetelmät<br />
Määritysra<strong>ja</strong> DB-koodi<br />
vähintään<br />
Kokonaistyppipitoisuus SFS-EN ISO 11905-1 (1998) 100 μg/l 406<br />
Nitraatti/nitriittityppi SFS-EN ISO 13395 (1997) 5 μg/l 272<br />
Ammoniumtyppi SFS-EN ISO 11732 (1998) 5 μg/l 333<br />
Kokonaisfosfori SFS 3026:1986 (kumottuun standardiin perustuva) 10 μg/l 315<br />
Fosfaattifosfori SFS 3025:1986 (kumottuun standardiin perustuva) 5 μg/l 391<br />
Liuennut fosfaattifosfori SFS 3025:1986 0,4 μm kalvosuodatus (kumottuun standardiin perustuva) 5 μg/l 493<br />
Kiintoaine SFS-EN 872:1996 2 mg/l 360<br />
Kiintoaine 0,4 μm SFS-EN 872:1996 2 mg/l 364<br />
Sameus SFS-EN ISO 7027 (2000) 0,5 FTU 76<br />
Happipitoisuus SFS-EN 25813 (1993) 0,2 mg/l 494<br />
pH SFS 3021 (1979) 307<br />
Väriluku, suod. GF/C SFS-EN ISO 7887-4 (1995) 5 539<br />
Sähkönjohtavuus SFS-EN 27888 (1994) 1,0 mS/m 318<br />
BOD7 SFS-EN 1899-2 (1998); ilman ATUA 2 mg/l 281<br />
CODMn SFS 3036 (1981) 0,5 mg/l 27<br />
a-klorofylli SFS 5772 (1993) 0,3 mg/l 439<br />
Fekaaliset streptokokit SFS 3014:1984 (kumottuun standardiin perustuva) 1/100 ml 311<br />
Suolistoperäiset enterokokit SFS-EN ISO 7899-2 (2000) 1/100 ml 312<br />
Lämpökestoiset koliformiset bakteerit SFS 4088:2001 1/ 100 ml 309<br />
E. coli Colilert 1/100 ml
Change language