Vedenlaatu vuonna 2005 - Vantaanjoen ja Helsingin seudun ...
Vedenlaatu vuonna 2005 - Vantaanjoen ja Helsingin seudun ...
Vedenlaatu vuonna 2005 - Vantaanjoen ja Helsingin seudun ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
4.2. Ha<strong>ja</strong>kuormitus<br />
Lepsämänjoen valuma-alue on <strong>Vantaanjoen</strong> vesistöalueen maatalousvaltaisinta aluetta.<br />
Siellä maa-alasta 25 % on peltoa (53 km 2 ), 59 % metsää <strong>ja</strong> 6 % suota. Suuri osa pelloista<br />
on jokien rannoilla. Peltovaltaisimpia osa-alueita ovat Lepsämänjoen ylä- <strong>ja</strong> alajuoksun<br />
alueet, jossa on myös useita poh<strong>ja</strong>vesiesiintymiä. Lepsämänjoen valuma-aluetta on käytetty<br />
tutkimusalueena maatalouden ympäristövaikutuksia arvioitaessa mm. maatalouden ympäristötuen<br />
vaikuttavuuden seurantatutkimuksissa (Pyykkönen <strong>ja</strong> Grönroos 2004) <strong>ja</strong> Ravinnetase<br />
vesiensuojelun apuvälineenä-hankkeessa (Marttila ym. <strong>2005</strong>). Viljelyvuodesta<br />
<strong>2005</strong> tullaan saamaan tarkempaa tietoa Lepsämänjoen alueelta noin 40 tilalta, joille Uudenmaan<br />
ympäristökeskuksessa lasketaan mm. ravinnetaseet. Alustavien tietojen mukaan<br />
Uudellamaalla kasvukauden <strong>2005</strong> sadot olivat kohtalaisen hyviä.<br />
Vuonna <strong>2005</strong> Lepsämänjoen kuljettama fosforikuorma oli 10 500 kg <strong>ja</strong> typpikuorma<br />
176 000 kg. Fosforikuorma oli vuosien 2000-2004 keskiarvoa vastaava, typpikuorma noin<br />
15 % pienempi. Ympäristöhallinnon VEPS-mallin mukaan Lepsämänjoen ravinnekuormasta<br />
on peräisin pelloilta fosforista keskimäärin 73 % <strong>ja</strong> typestä 52 %. Peltoalan ollessa<br />
valuma-alueella 5300 ha, ravinnehuuhtoutumat pelloilta olivat 1,4 kg P/ha/v <strong>ja</strong> 17 kg<br />
N/ha/v.<br />
<strong>Vantaanjoen</strong> <strong>ja</strong> <strong>Helsingin</strong> <strong>seudun</strong> vesiensuojeluyhdistys testasi syksyllä <strong>2005</strong> automaattisten<br />
vedenlaatuanturien toimivuutta savisameassa vesistössä (Särkelä ym. 2006). Tutkimuskohde<br />
oli Lepsämänjoen yläjuoksulla, jossa joen yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala oli<br />
23 km 2 <strong>ja</strong> läheisen peltoalueen valtao<strong>ja</strong>ssa, jonka valuma-alueen pinta-ala oli 2,3 km 2 . Saatujen<br />
tulosten <strong>ja</strong> mitattujen virtaamatietojen avulla laskettiin tutkittujen valuma-alueiden<br />
ainekuormia (taulukko 4). Tutkimus<strong>ja</strong>ksolle sattuneesta alivirtaamakaudesta johtuen vain<br />
noin 1 % vuoden ravinnekuormasta kulkeutui tutkimuskuukauden aikana joessa. Tutkimus<strong>ja</strong>ksolla<br />
ravinnehuuhtoutumat olivat pelloilta hyvin pieniä. Siitä huolimatta o<strong>ja</strong>veden ravinnepitoisuudet<br />
olivat korkeita, N Md 1500 μg/l <strong>ja</strong> P Md 120 μg/l.<br />
Taulukko 4. Lepsämänjoen <strong>ja</strong> Lepsämäno<strong>ja</strong>n kuljettamat ravinne- <strong>ja</strong> kiintoainekuormat<br />
lokakuussa <strong>2005</strong>.<br />
Lepsämänjoki,<br />
alajuoksu, va 214 km 2<br />
Lepsämänjoki,<br />
yläjuoksu, va 23 km 2<br />
Lepsämäno<strong>ja</strong><br />
va 2,3 km 2<br />
Fosforikuorma 130 kg 16 kg 0,5 kg<br />
Typpikuorma 1900 kg 350 kg<br />
Kiintoainekuorma 21,6 tonnia 5,9 tonnia 170 kg<br />
Automaattisten mitta-anturien käyttö maatalousvaltaisilla alueille ravinnehuuhtoutumien<br />
arviointiin osoittautui käyttökelpoiseksi. Erityisesti ylivirtaamakausina automaattisten mittalaitteiden<br />
hyödyntäminen toisi lisätietoa.<br />
47
Change language