Vedenlaatu vuonna 2005 - Vantaanjoen ja Helsingin seudun ...

400
350
300
Kokonaisfosfori, μg/l
250
200
150
100
50
0
15.3.
12.4.
24.5.
15.6.
12.7.
27.7.
16.8.
23.8.
6.9.
20.9.
17.10.
3.11.
9.11.
22.11.
14.12.
21.12.
L37
L32
8000
7000
6000
Kokonaistyppi, μhg/l
5000
4000
3000
2000
1000
0
15.3.
12.4.
24.5.
15.6.
12.7.
27.7.
16.8.
23.8.
6.9.
20.9.
17.10.
3.11.
9.11.
22.11.
14.12.
21.12.
L37
L32
Kuva 3.13. Veden kokonaisravinnepitoisuudet Luhtajoen havaintopaikoilla L37 (Klaukkalan
puhdistamon yläpuoli) ja L32 (puhdistamon alapuoli). Kuviin on merkitty pisteviivoilla
havaintopaikan L32 kokonaisravinnepitoisuuden keskiarvo vuosilta 2000-2004.
Hygieeniseltä laadultaan Luhtajoen vesi oli havaintopaikalla L32 huonoa lähes kaikilla
tarkkailukerroilla (kuva 3.14). Heinäkuun puolivälissä oli helteistä ja valunnan vähäisyyden
ansiosta jokivedet olivat kirkkaita ja lämpimiä. Ulosteperäiset bakteerit säilyvät lämpimässä
vedessä huonosti ja lisäksi auringon UV- säteily tuhoaa niitä. Heinäkuussa olosuhteet
bakteerien säilymiselle sekä puhdistamon jälkiselkeytysaltaissa että joessa oli muita
ajankohtia heikompi. Tämä näkyi jokiveden selvästi pienempinä bakteeripitoisuuksina.
Luhtajoen vedenlaatu oli hajakuormitusvaltaista Lepsämänjokea selvästi huonompi. Lepsämänjoen
sähkönjohtavuuden vuosikeskiarvo, 13 μg/l, oli puolet Luhtajoen arvosta. Lepsämänjoen
ravinnepitoisuuksien keskiarvot, fosfori 100 mg/l, typpi 1800 μg/l olivat merkittävästi
Luhtajokea pienempiä. Luhtajoen kautta tuleva kuormitus heikensikin selvästi
Luhtaanmäenjoen vedenlaatua (kuva 3.15). Luhtajoen kautta tuleva ravinnekuorma vaikutti
edelleen myös Vantaanjoessa (ks. luku 3.1.4). Luhtaamäenjoesta indikaattoribakteerien
29