Vedenlaatu vuonna 2005 - Vantaanjoen ja Helsingin seudun ...
Vedenlaatu vuonna 2005 - Vantaanjoen ja Helsingin seudun ...
Vedenlaatu vuonna 2005 - Vantaanjoen ja Helsingin seudun ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
muuta Lepsämänjoen aluetta pienempi <strong>ja</strong> jokeen rajoittuvien peltojen luiskilla kasvaa<br />
yleensä puita <strong>ja</strong> pensaita.<br />
Lepsämänjoen havaintopaikalla Le46 veden sähkönjohtavuus oli 16 mS/m. Kuivana aikana<br />
happitilanne joessa oli välttävä, muulloin tätä parempi. Vesi oli sameaa <strong>ja</strong> runsasravinteista<br />
valumavesien vaikutuksesta. Valumavedet kuljettivat jokeen myös ulosteperäisiä bakteereita.<br />
Heinä- <strong>ja</strong> lokakuussa kuivana aikana ha<strong>ja</strong>kuormituksen vaikutus jokiveden laatuun<br />
oli muita tarkkailukerto<strong>ja</strong> pienempi. Tämä näkyi veden kirkkautena, kiintoainepitoisuus 6-<br />
11 mg/l, <strong>ja</strong> melko matalina ravinnepitoisuuksina (kuva 3.17).<br />
250<br />
6000<br />
200<br />
5000<br />
Kokonaisfosfori, μg/l<br />
150<br />
100<br />
50<br />
4000<br />
3000<br />
2000<br />
1000<br />
Kokonaistyppi, μg/l<br />
0<br />
15.3. 12.4. 15.6. 12.7. 16.8. 17.10.<br />
0<br />
Kok.P<br />
Kok.N<br />
Kuva 3.17. Kokonaisravinnepitoisuudet Lepsämäjoen keskiosan havaintopaikalla <strong>vuonna</strong><br />
<strong>2005</strong>.<br />
Lepsämäjoen alaosassa joen vedenlaatu oli joen keskijuoksua parempi. Veden sähkönjohtavuus<br />
oli 13 mS/m havaintopaikalla Le33. Kiintoainepitoisuuden vuosikeskiarvo oli 5<br />
mg/l keskijuoksua pienempi, kokonaisfosforipitoisuus 30 μg/l <strong>ja</strong> kokonaistyppipitoisuus<br />
600 μg/l pienempiä kuin havaintopaikalla Le46. Ulosteperäisten bakteerien pitoisuudet<br />
olivat joen alajuoksulla useilla tarkkailukerroilla varsin korkeita (kuva 3.18).<br />
Peltoviljelyn vesistövaikutusten seuraamiseksi Lepsämänjoen (Le33) vedenlaatua on seurattu<br />
muuta vesistöaluetta tiheämmin. Erityisesti ylivirtaama<strong>ja</strong>ksoina on pyritty ottamaan<br />
lisänäytteitä. Seurantaa on tehty <strong>Vantaanjoen</strong> yhteistarkkailuun osallistuvien tahojen <strong>ja</strong><br />
Uudenmaan ympäristökeskuksen yhteistyönä. Vuonna <strong>2005</strong> havaintopaikalta Le33 vesinäytteitä<br />
otettiin yhteensä 21 kertaa.<br />
Valumavesien määrän kasvaessa jokivesi sameni <strong>ja</strong> sen kiintoainepitoisuudet kasvoivat.<br />
Kiintoaineanalyysissä (NPC) jokivedestä saatiin määritettyä myös hieno<strong>ja</strong>koinen kiintoaines,<br />
jonka pitoisuustaso oli merkittävästi perinteistä kiintoaineanalyysin tulosta korkeampi.<br />
Suurimmat kiintoaine- <strong>ja</strong> sameusarvot mitattiin tammi-, huhti- <strong>ja</strong> marraskuun ylivirtaama<strong>ja</strong>ksoilla<br />
(kuva 3.19). Myös kesän sade<strong>ja</strong>ksoilla Lepsämänjoen vesi oli erittäin sameaa.<br />
33
Change language