Vedenlaatu vuonna 2005 - Vantaanjoen ja Helsingin seudun ...
Vedenlaatu vuonna 2005 - Vantaanjoen ja Helsingin seudun ...
Vedenlaatu vuonna 2005 - Vantaanjoen ja Helsingin seudun ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
60000<br />
6<br />
50000<br />
5<br />
40000<br />
30000<br />
20000<br />
10000<br />
0<br />
tammi<br />
helmi<br />
maalis<br />
huhti<br />
touko<br />
kesä<br />
heinä<br />
elo<br />
syys<br />
loka<br />
marras<br />
joulu<br />
kg N/kk<br />
4<br />
3<br />
2<br />
virtaama, m 3 /s<br />
1<br />
0<br />
Kuva 3.22. Lepsämänjoen kuljettama typpikuorma (kg/kk) <strong>ja</strong> virtaama kuukausittain<br />
<strong>vuonna</strong> <strong>2005</strong>.<br />
N<br />
Tammikuun sade<strong>ja</strong>ksolla Luhtaanmäenjoessa kiintoaine- <strong>ja</strong> ravinteista etenkin fosforipitoisuudet<br />
olivat korkeita. Suolistoperäisten E. coli-bakteerien pitoisuus oli myös korkea. 1300<br />
mpn/100 ml. Toukokuussa Luhtaanmäessa oli Luhtajoen happitilanne tavanomaista heikompi<br />
<strong>ja</strong> Klaukkalan jätevesien vaikutuksesta ammoniumtyppipitoisuus huomattavan korkea,<br />
880 μg/l. Marraskuussa jokiveden happitilanne oli hyvä, mutta ravinne-, erityisesti<br />
kokonaisfosforipitoisuus, oli korkea, 250 μg/l. Suolistoperäisten bakteerien pitoisuudet<br />
olivat myös erittäin korkeita Luhtaanmäenjoessa.<br />
Luhtajoki heikensi merkittävästi Luhtaanmäenjoen vedenlaatua useilla tarkkailukerroilla.<br />
Luhtaanmäenjoen kautta Vantaanjokeen kohdistui huomattavaa ravinne- <strong>ja</strong> bakteerikuormitusta.<br />
Sekä Luhtajoen <strong>ja</strong> Luhtaanmäenjoen ajoittain huomattavan korkeat typpipitoisuudet<br />
<strong>ja</strong> heikko happitilanne saattoivat vaikuttaa haitallisesti myös jokien eliöstöön.<br />
MQ<br />
3.3. Keravanjoen alue<br />
Keravanjoen virtaama <strong>ja</strong> johdetun lisäveden määrä<br />
Vuoden keskivirtaama Keravanjoessa oli 3.1 m 3 /s eli 200 l/s vertailu<strong>ja</strong>ksoa (1991-2000)<br />
suurempi. Lisävettä Ridasjärveen johdettiin 16.5.-26.8.<strong>2005</strong> välisenä aikana yhteensä<br />
3 070 730 m 3 . Määrä oli miljoona kuutiota edeltävää viisivuotiskeskiarvoa pienempi kesän<br />
sateisuudesta johtuen. Kesä-elokuun keskivirtaama joessa oli 1,2 m 3 /s <strong>ja</strong> pienin havaittu<br />
vuorokausivirtaama 0,8 m 3 /s (kuva 3.23).<br />
37
Change language