Vedenlaatu vuonna 2005 - Vantaanjoen ja Helsingin seudun ...
Vedenlaatu vuonna 2005 - Vantaanjoen ja Helsingin seudun ...
Vedenlaatu vuonna 2005 - Vantaanjoen ja Helsingin seudun ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Jätevesiohitukset Keravanjokeen<br />
<strong>Vantaanjoen</strong> vesiensuojeluyhdistykselle ilmoitettiin Keravanjoen alueella kahdesta jätevesipäästöstä<br />
vuoden <strong>2005</strong> aikana. Tuusulassa Kellokosken jätevesipumppaamolla tapahtui<br />
ylivuoto 12.-13.6.<strong>2005</strong>. Tarkempaa tietoa vuodon määrästä ei saatu. Keravalta ilmoitettiin<br />
4.10.2006 päässeen jätevettä Myllypuroon <strong>ja</strong> edelleen Keravanjokeen laskevaan o<strong>ja</strong>an noin<br />
200 m 3 . Ylivuotojen yhteydessä joesta ei otettu lisänäytteitä.<br />
Korkeita ravinnepitoisuuksia joen alaosassa<br />
Keravanjoen korkeimmat kiintoaine- <strong>ja</strong> fosforipitoisuudet mitattiin Järvenpään <strong>ja</strong> Keravan<br />
alueella (kuva 3.25). Joki meanderoi tällä alueella voimakkaasti, paljolti peltojen reunustamana.<br />
Myös peltovaltaisen Ohkolanjoen tuoma kiintoaine- <strong>ja</strong> ravinnekuorma vaikuttavat<br />
joen vedenlaatuun. Joen melko tasaisella alaosan alueella Vantaalla vesi hieman kirkastui<br />
<strong>ja</strong> fosforipitoisuudet laskivat. Joessa tapahtuu ainakin ajoittaista aineiden sedimentoitumista.<br />
Jokiveden typpipitoisuus kaksinkertaistui yläjuoksulta alajuoksulle. Havaintopaikan K8<br />
typpikeskiarvoa nosti 20.6.<strong>2005</strong> mitattu korkea pitoisuus, 4700 μg/l.<br />
150<br />
120<br />
Oh48<br />
130 μg/l<br />
2500<br />
2000<br />
Kok.P μg/l<br />
90<br />
60<br />
Oh48<br />
1700 μg/l<br />
1500<br />
1000<br />
Kok. N μg/l<br />
30<br />
500<br />
0<br />
K66 K62 K57 K51 K45 K35 K24 K8<br />
0<br />
Kok.P<br />
Kok.N<br />
Kuva 3.25. Kokonaisravinteiden vuosikeskiarvot Keravanjoessa laskettuna kuuden yhteisen<br />
havaintokerran keskiarvoina. Kuvaan on merkitty vastaavien näytekertojen pitoisuuskeskiarvot<br />
Ohkolanjoessa, joka laskee Keravanjokeen havaintopaikkojen K51 <strong>ja</strong> K45 välissä.<br />
Keravanjoelle poikkeuksellisen suuria typpipitoisuuksia (kuva 3.26) määritettiin etenkin<br />
kesäkuun alun sade<strong>ja</strong>ksolla. Tämä johtui mitä ilmeisimmin kasvukauden alussa lannoitettujen<br />
peltojen typpihuuhtoutumista. Korkeimmat ravinnepitoisuudet olivat Keravan <strong>ja</strong> Vantaan<br />
ra<strong>ja</strong>lla olevalla havaintopaikalla K24. Vantaan Kirkonkylänkoskessa vedenlaatu oli<br />
parempi. Sitä selitti ehkä peltoalueiden vähäinen määrä joen alaosan valuma-alueella tai<br />
ehkä joen keskialueen valumavedet eivät olleet virranneet vielä joen alaosiin.<br />
41