Kla.fi 1 09 - Kokkola

KOKKOLA.fi 

1 / 2009 

TÖITÄ TEHDÄÄN JA 

TOIVOTTAVASTI OIKEIN! 

Merellisiä 

näkymiä 

KASVAAKO PÄÄNI, 

KUN OPIN 

Konstskolan 

skapar 

mångsidighet

tässä numerossa. 

1 Pääkirjoitus / Ledare 

2 Töitä tehdään ja toivottavasti oikein! 

4 Aluejako uusiksi, puhelinkeskus hiljenee 

Ny områdesindelning, telefonväxeln tystnar 

7 Pyöräilyä 

8 Palveluita kaupungilta valtiolle 

10 Vänskapsfullt, K.H. Renlund 

12 "Kyllä se aina kääntyy – ennemmin tai 

myöhemmin" 

13 Kaupunginteatterin uudet johtajat ponnistavat 

paikallisuudesta 

13 Liikettä, tapahtumia ja ilmiöitä 

15 Konstskolan skapar mångsidighet 

17 Vuosien työ sai palkkansa 

18 Hollihaka valmistuu jouluksi 

19 Estradi on nuorten 

20 Kasvaako pääni, kun opin 

21 Yliopistokeskus on vahva aikuiskouluttaja 

22 Merellisiä näkymiä 

24 Uusia painotuotteita 

25 Terveyskeskusten yhteystiedot 

TOIMITUS 

Päätoimittaja Kaj Broman, 

Johanna Rantanen ja Kokkolan kaupungin 

viestintätyöryhmä 

sähköposti: toimitus@kokkola.fi 

www.kokkola.fi 

Seuraava kokkola.fi 

ilmestyy kesällä 2009. 

JULKAISIJA 

Kokkolan kaupunki 

PL 43, 67101 Kokkola 

puh. (06) 828 9111 

faksi (06) 828 9389 

PAINOPAIKKA 

Art Print Oy 

ULKOASU 

Creamedia / Anni Hintsala 

KUVAT 

Kuvatiimi Oy 

Aki Paavola, Tomi Hirvinen 

KANNESSA 

Juha Hakala ja Vinski Backman 

Pojan puku: 

Morsiusateljé AS.Uniikki

PÄÄKIRJOITUS • LEDARE • PÄÄKIRJOITUS • LEDARE 

Kokkolan, Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kuntaliitoksen alla 

pidetyt viimesyksyiset kunnallisvaalit osoittivat, miten kuntalainen 

itse voi vaikuttaa häntä koskeviin asioihin. Liitoskuntien 

asukkaat muodostavat noin 18 prosenttia uuden 

Kokkolan väestöstä, mutta korkean äänestysprosentin ansiosta 

tuloksena oli lähes 30 prosentin edustus uudessa 

kaupunginvaltuustossa. 

Toivon että tällainen aktiivisuus voisi toimia esimerkkinä 

koko kotikaupungillemme ja innostaa meitä kaikkia osallistumaan 

niihin asioihin, jotka vaikuttavat jokapäiväiseen 

elämäämme. Niin luottamuselimissä kuin vapaaehtoisessa 

järjestötoiminnassa tarvitaan työmyyriä ja tulisieluja. Pienikin 

panos riittää, kunhan riittävän moni osallistuu näihin yhteisiin 

talkoisiin, joista yhteiskuntamme muodostuu. Jaksamisen, 

jatkuvuuden ja moninaisuuden turvaamiseksi tähän 

tehtävään tarvitaan kaikenikäisiä ja kaikentyyppisiä ihmisiä; 

tehtäväkenttää ja tarvetta löytyy jokaiselle. 

Jo pieni ystävällinen ele, toisen kunnioittaminen, välittäminen, 

yhdessä tekeminen, kanssaihmisistä ja ystävistä 

huolehtiminen ovat ensiaskelia kohti laadukkaampaa arkea 

ja luottamuksellista yhteistoimintaa, eli kohti rikkaampaa 

elämää. Kaiken lisäksi on monessa tutkimuksessa kiistattomasti 

osoitettu, miten ruumiillisen aktiviteetin lisäksi 

myös henkinen aktiviteetti, sosiaalinen pääoma vaikuttaa 

myönteisesti terveyteen ja hyvinvointiin. Ja terveyttähän 

me kaikki toivomme. 

Rahan puutetta pahempi asia olisi ideoiden ja tulevaisuuden 

uskon puute. Kokkola on vilkkaan järjestötoiminnan 

ja kulttuurin, kaksikielisyyden, monipuolisuuden ja 

inhimillisen kokonsa ansiosta elin- ja kehityskelpoinen kaupunki. 

Tehkäämme yhdessä tästä vielä parempi paikka asua, 

pilke silmäkulmassa. 

Kommunalvalen som föregick kommunsammanslagningen 

av Karleby, Kelviå, Lochteå och Ullava gav ett exempel på 

hur vi alla kan påverka vår omgivning. Invånarantalet i de 

anslutna landsortskommunerna uppgår till ca. 18 procent 

av det nya Karlebys befolkning, men ett livligt röstningsdeltagande 

gav nästan 30 procent av platserna i den nya 

stadsfullmäktigeförsamlingen. 

Jag hoppas att en sådan aktivitet kunde bli ett föredöme 

för oss alla och uppmuntra oss att delta i de saker som 

berör vår vardag. I både förtroendeorgan och frivillig föreningsverksamhet 

behövs arbetsmyror och eldsjälar. En 

liten personlig insats räcker till, ifall tillräckligt många deltar 

i det gemensamma talkoarbete som vårt samhälle utgör. 

För att orken skall räcka till och för att kontinuiteten och 

mångfalden skall tryggas, behövs i detta arbete mänskor 

i alla åldrar och av alla kulörer; arbetsfältet är brett och 

uppgifterna räcker till åt oss alla. 

En liten vänlig gest, respekt mot andra, att bry sej om, 

att göra saker tillsammans, att värna om nära och kära 

utgör ett första steg mot en rik vardag och ett förtroendefullt 

samarbete, alltså mot ett rikare liv. Dessutom har 

det i många undersökningar påvisats att förutom fysisk 

också psykisk aktivitet, socialt kapital inverkar positivt på 

hälsan samt välbefi nnandet och det är väl något som vi 

alla önskar. 

Värre än en brist på pengar vore en brist på ideer och 

framtidstro. Tack vare ett rikt föreningsliv, kultur, tvåspråkighet, 

mångsidighet och en lämplig storlek är Karleby en livskraftig 

och utvecklingsduglig stad. Låt oss tillsammans arbeta 

för att vår hemstad blir ett ännu bättre ställe att bo 

i, med glimten i ögat. 

Stefan Anderson 

kaupunginvaltuuston pj. - stadsfullmäktiges ordförande 

1

Töitä tehdään ja 

toivottavasti oikein! 

Teksti: Johanna Rantanen Kuvat: Aki Paavola 

Kokkolan kaupunginhallituksen puheenjohtaja, 

yrittäjä Pekka Nurmen päivät täyttyvät nopeasti 

aamusta iltaan. 

– Olen asunut Kokkolassa kohta 57-vuotta, eli 

tunnen kyllä kotikaupunkini. 

Itselleen mies ottaa aikaa varhaisesta aamusta. 

– Minulle ovat lapsesta saakka riittäneet 4–6 

tunnin yöunet. Herään neljän aikoihin, keitän 

aamupuuron ja lähden puolentoista tunnin lenkille. 

Hiihtämään, luistelemaan, luontoon kävelemään. 

Perhe, ystävät ja luonto ovat minun 

voimavarani, vuoden vanhan Vilman ”popa” sanoo 

painokkaasti. 

Nurmi toteaa, että kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja 

hallituksen tehtävä ei tule olemaan helppo. 

– Se on työntäyteinen tehtävä ja kun on hommaan lähtenyt, 

niin töitä tehdään ja toivottavasti oikein. Arviointia ja palautetta 

työstäni tulee antaa suoraan ja edestäpäin. Meitä on hallituksessa 

13 jäsentä. Töitä ja mahdollisuuksia on paljon juuri 

nyt. On sopeuduttava edessä olevaan aikaan, jossa haasteita 

riittää. Hallituksen tulee pystyä ennakoimaan tulevaa, oltava 

innovatiivinen ja rohkea, sekä kyseenalaistaa nykyisiä toimintaja 

tuottamistapoja. Meillä täytyy olla kyky luoda innovatiivinen 

strategia sekä luja tahto muuttaa se toiminnaksi. 

– Uhkakuvia on turha maalata, mutta viime vuosina aikaansaadun 

hyvän jatkaminen on iso haaste. Vaikeatkin asiat on 

pystyttävä perustelemaan ja tarkasti, ja ne on ratkaistava nopeasti. 

Vahvaa perustaa on rakennettu ja on aika arvioida, millainen 

Kokkolan pitää olla pärjätäkseen myös jatkossa. Menestyäkseen 

tulemme tarvitsemaan selkeää johtajuutta joka 

alueella ja onnistumista henkilöstön rekrytoinnissa. Tähän ehdotankin 

yhteistyön tiivistämistä koulutusyhtymän, yliopistokeskuksen, 

perusterveyden- ja erikoissairaanhoidon sekä 

yritysten kesken. Kotikaupungistamme löytyy huippuosaajia, 

joiden taidot tulisi hyödyntää. 

Johtamisen haaste 

Pekka Nurmi ei halua märehtiä lamassa, vaan puhuu mielellään 

siitä, kuinka uusi, entistä isompi Kokkola on uuden aikakauden 

edessä. Jo 26 vuotta yrittäjänä toimineena hän korostaa 

selkeän johtajuuden merkitystä. 

– Muutoksen täytyy tapahtua alhaalta ylöspäin yhteistyössä. 

Ihmisillä täytyy olla mahdollisuus kehittää itseään, aikaa tehdä 

työnsä hyvin ja vaikuttaa työhönsä. Kun henkilöstö uskoo 

työhönsä ja heillä on mahdollisuus vaikuttaa tekemiseensä, he 

ovat myös sitoutuneita ja motivoituneita. 

– Hallituksella on velvollisuus ja vastuu valvoa kaupungin 

hallintoa ja taloutta. Mitä vähemmän hallitus näkyy ja kuuluu, 

sen parempi. Meidän luottamushenkilöiden ja virkamiesten 

on ensin luotava luottamukselliset ja avoimet suhteet sekä 

rohkaistava johtoa innovatiiviseen johtamiseen. 

Nurmi toteaa, että kaupunginhallituksen on yhdessä valtuuston 

ja viranhaltijoiden kanssa luotava toimiva hallinto- 

Pekka Nurmi poikansa Villen kanssa pilkillä Morsiussaaren edustalla. 

2

sääntö sekä päivittää henkilöstöstrategia, ne eivät saa jäädä 

hienoiksi sanoiksi paperille. 

– Niiden tulee muuttua käytännön toiminnaksi, jonka tuloksellisuutta 

voidaan myös mitata. Hallituksen ei tule puuttua 

operatiiviseen johtamiseen muutoin kuin päätöksiä arvioimalla. 

Toimivan johdon velvollisuus on toteuttaa valtuuston 

ja hallituksen hyväksymää strategiaa. Toivon vilpitöntä kanssakäymistä 

puolin ja toisin. 

Raju muutos edessä 

– Enää ei voi luottaa vanhaan ja jatkaa samaa latua kuin ennenkin, 

Nurmi lataa. 

Monista asioista on jo ehditty heittää maahan epäilyksen 

siemeniä. On kova työ turvata nykyinen palvelutaso. 

– Mitä kaupungin kuuluu tuottaa Nurmi kysyy. 

– Usein törmää siihen, että kaupungin tuottamia palveluita 

pidetään ilmaisina. Ei ymmärretä sitä, että kaikilla palveluilla on 

hintansa ja joku ne aina maksaa. 

Nurmi kaipaa kaupungin toimintaan selkeitä kehittämistavoitteita, 

joiden toteutumista voidaan myös mitata. Selkeitä 

seurattavia ovat syntyvyys, koulutuksen taso, työpaikkojen 

määrä ja terveydenhuollon palvelut, niin perusterveydenhuolto 

kuin erikoissairaanhoitokin sekä kaupungin talouden kehittyminen. 

Kuusikummussa kohta 94-vuotiaan äitinsä luona kyläilevä 

puheenjohtaja vaatii kunniakkaan vanhuuden turvaamista. 

– Onko tarkoitus, että suomalainen vanhus elää keskimäärin 

1–3 viimeistä vuottaan laitoksessa Kaipaamme vanhustenhuoltoon 

innovatiivisuutta ja selviä satsauksia. Äiti laittaa 

minut lujille, esittää pahoja kysymyksiä ja tiukkoja mielipiteitä 

kokkolalaisesta vanhustenhuollosta. 

Palveluiden ulkoistaminen ainoastaan rahan ratkaistessa ei 

saa Nurmelta kannatusta. 

– Tulee pyrkiä siihen, että raha palvelee ihmistä eikä ihminen 

rahaa! Jos ulkoistetaan, täytyy ostajien olla ammattilaisia ja toimintaa 

täytyy valvoa. Laadun täytyy vastata sitä mitä halutaan, 

ei ole järkeä ulkoistaa jos laatu huononee. Vastuu palveluiden 

toimimisesta säilyy kaupungilla myös ulkoistamisen jälkeen. 

Ainoa mahdollisuus 

Kaupunginhallituksen puheenjohtajana Pekka Nurmi on paljon 

vartijana. 

– Meillä on iso vastuu ja valta. Kaupungilla on töissä kaikkiaan 

3200 ihmistä ja kaupungin vastuulla on tuottaa palvelut 

lähes 50 000 kokkolalaiselle. Lähivuosina muun muassa työntekijöiden 

eläköityminen ja väestön ikääntyminen ovat isoja 

haasteita. Yksi tärkeimmistä asioista on toimiva johtaminen 

sekä henkilöstö, joka tässä muuttuvassa tilanteessa on kaupungin 

3200 työntekijää, jotka ovat oma-aloitteisia, kehittävät 

itseään ja ovat sitoutuneita työhönsä ja muutokseen. Kaupunkimme 

tulee kehittää toimintaansa työnantajana, mihin pyrimme. 

En jaksa uskoa palkan olevan ainut motivoiva tekijä työssä 

jaksamiseen. 

– Moni valtuuston ja hallituksen jäsen haluaisi, että kuntataloudessakin 

olisi käytettävissä nopeammat seurantajärjestelmät. 

Silloin näkisimme realistisesti missä mennään. Kaikki käytettävissä 

oleva tieto ja taito pyritään valjastamaan kaikkien 

kokkolalaisten hyödyksi. 

– Taloushallinnon tehtävät eivät tule helpottumaan tulevinakaan 

aikoina, niin kuin ei muunkaan henkilöstön. Siksi toivon 

Teille kaikille terveyttä ja jaksamista. 

3

Aluejako uusiksi, puhelinkeskus hiljenee 

KOKKOLAN TERVEYSKESKUS 

TUULETTAA VANHOJA KÄYTÄNTEITÄ 

Teksti / Text: Elina Hirvinen Kuvat / Bilder: Aki Paavola Käännös: Carita Mäki-Ullakko 

Vuosi 2009 tulee mullistamaan Kokkolan terveyskeskuksen 

potilaskäytänteet. Juuri käyttöön 

otetut uudet vastaanottotilat edustavat 

ulkoista muutosta, mutta vielä enemmän arkirutiineihin 

vaikuttaa uusittu aluejako. 

Kokkolan terveyskeskuksen pääterveysaseman piiriin kuuluu 

30 000 kokkolalaista Se käsittää niin sanotun vanhan Kokkolan 

kaikki asukkaat Koivuhakaa ja Öjaa lukuun ottamatta. 

Lääkäripula ja kasvaneiden terveyskeskuskäyntien summa on 

tiennyt tiukkoja aikoja koko talon henkilökunnalle. 

Vuosi 2009 tuo tilanteeseen helpotusta monessakin mielessä. 

Takana on suuri määrä suunnittelua ja rahaa vaativaa 

työtä. Konkreettiset tulokset ovat olleet nähtävissä jo parin 

kuukauden ajan, mutta niistä tiedottaminen saadaan todelliseen 

vauhtiin vasta kevättalven aikana. 

Mallia pienemmistä 

Terveyskeskuksen asiakkaan näkökulmasta suurin käytännön 

muutos koskee aluejakoa. Aikaisemmin potilaat kuuluivat 

asuinpaikan mukaan joko alueeseen 1 tai 2. Kuluneen talven 

aikana aluejako on kuitenkin laajentunut ja tänään puhumme 

neljästä eri tiimistä. Kokkolan terveyskeskus on parhaillaan 

toteuttamassa tiedotuskampanjaa, jotta jokainen terveyskeskuksen 

piiriin kuuluva asiakas saisi tiedon omasta alueestaan 

sekä uusituista vastaanottokäytänteistä. 

– Myös terveyskeskuksen lääkärit ja hoitohenkilökunta on 

jaoteltu tiimeihin Jokaisen alueen hoitotiimiin kuuluu kolme 

lääkäriä sekä neljä hoitohenkilöä, selventää terveyskeskusjohtaja 

Asko Linna. 

Näin ollen terveyskeskukseen hoidettavaksi tulevaa asiakasta 

palvelee aina tuttu hoitohenkilökunta ja tarvittaessa joku 

tiimin kolmesta lääkäristä. Lopputuloksena on yksinkertaistettuna 

parempi ja henkilökohtaisempi palvelu. 

− Malli on tuttu kaikille pienten kuntien asukkaille. Nyt tämä 

sama, hyväksi havaittu palvelutapa mahdollistetaan myös 

kaupunkilaisille, Linna taustoittaa 

Puhelinkäytännöt muuttuvat 

Ajanvaraukset sekä muut kyselyt pirautetaan tästä eteenpäin 

suoraan oman tiimin hoitohenkilökunnalle. Näin asiaan päästään 

käsiksi saman tien ilman yhdistämisiä ja pitkiä jonotuksia. 

Keskitetty puhelinyksikkö on käytössä vielä kuluvan kevään 

ajan, mutta sen toiminta pyritään ajamaan alas kesään 

mennessä. 

HOIDETTAVAKSI TULEVAA 

ASIAKASTA PALVELEE AINA TUTTU 

HOITOHENKILÖKUNTA. LOPPU- 

TULOKSENA ON PAREMPI JA 

HENKILÖKOHTAISEMPI PALVELU. 

− Aamuisin puheluihin vastaa useampi hoitaja kello 8−9.30 

välisenä aikana. Silloin yhteyden saanti on varminta. Lisäksi uusi 

puhelinjärjestelmämme mahdollistaa vastapuheluiden soittamisen. 

Jos alueen hoitohenkilökunta ei ehdi vastaamaan tulevaan 

puheluun, jää heille merkintä soitetusta puhelusta sekä 

puhelinnumero. Näin ollen terveyskeskuksesta soitetaan asiakkaalle 

takaisin, kun aikaa järjestyy, Asko Linna kertoo. 

Kokkolan terveyskeskuksessa otetaan viikon aikana useita 

satoja kontrolliverikokeita. Aiemmin potilaat soittelivat verikokeidensa 

tuloksia terveyskeskuksesta, mutta nyt myös tähän 

ruuhkaa aiheuttavaan käytäntöön ollaan tekemässä muutoksia. 

− Jos verikokeissa on havaittavissa jotain poikkeuksellista, 

terveyskeskuksesta soitetaan asiakkaalle. Jos soittoa ei kuulu, 

on se merkki normaalista tilanteesta. 

Asiakasneuvoja opastaa alkuun 

Kolmas merkittävä muutos koskee Kokkolan terveyskeskuksen 

uusia vastaanottotiloja, jotka saatiin käyttöön helmikuun 

alussa. Uudet, valoisat odotustilat on otettu terveyskeskuksen 

asiakkaiden keskuudessa ilolla vastaan. Kunhan remontti saadaan 

täysin valmiiksi, tulee uusitun vastaanoton rooli selkiytymään 

entisestään. 

− Myös vastaanotto toimii uusitun aluejaon mukaisesti. Jokaiselle 

neljälle alueelle on omat hoitohuoneensa. Tosin odotustilat 

ja pääovi ovat kaikille yhteiset, Linna neuvoo. 

Ilman ajanvarausta terveyskeskukseen tulevat henkilöt saavat 

hekin tottua uusittuun toimintamalliin Pääoven vierestä 

löytyy niin sanottujen vastaanottohoitajien tilat. Vuoronumeron 

ottamalla pääsee vuorollaan vastaanottavan hoitajan puheille, 

joka kartoittaa mahdollisten jatkotoimenpiteiden tai 

lääkärillä käynnin tarpeen. 

− Jotta uusittu vastaanotto saisi hyvän startin, työskentelee 

terveyskeskuksen aulassa aamupäivisin asiakasneuvoja. Hän 

opastaa ensi kertaa uusittuihin tiloihin tulevia asiakkaita asioinnissa, 

Asko Linna kertoo. 

4

Terveyskeskusjohtaja Asko Linna uskoo palvelun parantuvan huomattavasti uusittujen toimintatapojen myötä. Hälsocentraldirektör Asko Linna 

tror att betjäningen förbättras märkbart i och med de förnyade verksamhetssätten. 

Ny områdesindelning, telefonväxeln tystnar 

NYA VINDAR BLÅSER 

I KARLEBY HÄLSOCENTRAL 

År 2009 kommer att skaka om patientpraxisen 

i Karleby hälsocentral. De nyligen ibruktagna 

nya mottagningslokalerna representerar 

den externa ändringen, men ännu mera kommer 

den nya områdesindelningen att påverka 

vardagsrutinerna. 

30 000 karlebybor ingår i området för huvudhälsostationen 

vid Karleby hälsocentral. Området omfattar alla invånare i s.k. 

gamla Karleby med undantag av invånarna i Björkhagen och 

Öja. Läkarbristen och det ökade antalet besök vid hälsocentralen 

har betytt hårda tider för hela personalen. 

År 2009 underlättas situationen på många sätt. Bakom 

ligger mängder av planering och kostnadskrävande arbete. 

De konkreta resultaten har redan kunnat ses i ett par månaders 

tid, men informeringen tar ordenlig fart först under 

vårvintern. 

Modell av mindre 

För hälsocentralens klienter ändrar praxis mest beträffande 

områdesindelningen. Tidigare hörde patienterna enligt bostadsområde 

endera till område 1 eller 2. Under den gångna 

vintern har områdesindelningen emellertid utvidgats och 

i dag talar vi om fyra olika team. Karleby hälsocentral håller 

som bäst på att förverkliga en informationskampanj så att alla 

som ingår i hälsocentralens område får veta sitt eget område 

samt information om ny mottagningspraxis. 

– Också hälsocentralens läkare och vårdpersonal har delats 

in i team. I varje områdes vårdteam ingår tre läkare samt 

5

fyra personer från vårdpersonalen, förklarar hälsocentraldirektör 

Asko Linna. 

Således betjänas klienten som kommer till hälsocentralen 

alltid av bekant vårdpersonal och vid behov av någon av teamets 

läkare. Slutresultatet blir en förenklad, förbättrad och 

personligare service. 

– Modellen är bekant för alla invånare i små kommuner. Nu 

får också stadsinvånarna ta del av samma beprövade metod, 

beskriver Linna. 

Telefonpraxis ändras 

Tidsbeställningar och andra förfrågningar görs härefter direkt 

till det egna teamets vårdpersonal. På så sätt kan man genast 

komma till saken utan att behöva bli förenad till olika platser 

och långa väntetider undviks. Den centraliserade telefonenheten 

är i bruk ännu under våren, men målet är att köra ner 

verksamheten före sommaren. 

– På morgnarna svarar fl era skötare i telefon under tiden 

8–9.30. Då får man säkrast tag på en skötare. Dessutom möjliggör 

vårt nya telefonsystem R-samtal. Om områdets vårdpersonal 

inte hinner svara på ett inkommande samtal, sparar 

telefonsystemet informationen om uppringningen samt telefonnumret 

och så kan någon bland vårdpersonalen ringa upp 

klienten vid första bästa tillfälle, berättar Asko Linna. 

Vid Karleby hälsocentral tas varje vecka fl era hundra kontrollblodprov. 

Tidigare ringde patienterna till hälsocentralen för 

att få veta svaren på blodproven, men nu kommer även denna 

praxis, som ständigt lett till telefonköer, att ändras. 

– Om det i blodproven förekommer något avvikande ringer 

hälsocentralen upp klienten. Om inget hörs är det ett 

tecken på att allt är normalt. 

Klientrådgivare som hjälp vid starten 

En tredje betydande ändring gäller Karleby hälsocentrals nya 

mottagningslokaler som togs i bruk i början av februari. De nya 

ljusa väntrummen har tagits med glädje emot av hälsocentralens 

klienter. Bara renoveringen blir helt slutförd kommer den 

förnyade mottagningens roll att ytterligare förtydligas. 

– Även mottagningen fungerar enligt den nya områdesindelningen. 

Alla de fyra områdena har egna vårdrum. Visserligen 

är vänteutrymmet och huvudingången gemensamma för 

alla, förklarar Linna. 

De som kommer till hälsocentralen utan tidsbeställning får 

också lära sig den nya verksamhetsmodellen. Bredvid huvudingången 

fi nns de s.k. mottagningsskötarnas lokaler. Man tar 

ett turnummer och kommer på sin egen tur in till skötaren 

som kartlägger behovet av eventuella fortsatta åtgärder eller 

läkarbesök. 

– För att den nya mottagningen ska få en bra start har vi 

på förmiddagar en klientrådgivare i hälsocentralens aula. Rådgivaren 

handleder de klienter som första gången besöker de 

förnyade lokalerna, berättar Asko Linna. 

/ PYÖRÄILYÄ / 

KOVIA KISOJA 

EDESSÄPÄIN 

Helmikuun alussa Pia Sundstedt kävi 

Kokkolassa. 

– Valitettavasti sairastuin juuri sitä ennen. 

Oli tosi ärsyttävää olla sairaana, kun 

lunta oli tosi paljon ja ladut Santahaassa 

ja sieltä Harrbådan kautta Rastimajalle 

olivat aivan upeassa kunnossa. Toki uskaltauduin 

uloskin suksimaan vanhempieni 

kanssa ja sain nauttia upeasta Kokkolan 

talvisesta luonnosta. On aina ihanaa olla 

kotona Kokkolassa. Meillä on kiva kotikaupunki. 

Lumien sulaessa on kiireinen pyöräilykausi 

taas alkamassa. Kilpailukalenteri 

tahdittaa Pian elämää, mutta kesällä on 

aina pakko päästä Kokkolaan käymään. 

– Täällä Saksan Freiburgissa oli helmikuun 

viimeisenä viikonloppuna jo 

+15 astetta. Kevättä on ilmassa, linnut 

visertää ja aurinko lämmittää ihanasti. 

Schwarzwaldissa on 1,5 metriä lunta ja 

Kuva: Pia Sundstedtin arkistosta 

ladut huippukunnossa. Syksyllä kerkesin 

jo moittia täkäläisiä latuja, mutta sittemmin 

olen päässyt neuvomaan latukoneen 

ajajaa latujen tekemisessä. Nyt homma 

sujuu hyvin ja ladut ovat maailmancuplatujen 

tasoa. 

– Tarkoitus on vielä hiihtää lenkkiä, 

mutta pyörä on otettu esiin. Ensimmäinen 

kisa on toukokuun alussa Italian Gardajärvellä. 

Kunto ei varmaankaan ole vielä 

ihan huipussaan, mutta ei tarvitsekaan. 

Maastopyöräilyn maratonmatkojen arvokisat 

ajetaan vasta 23.8. (MM Graz, Itävalta) 

ja 20.9. (EM Otepää, Eesti). Aikaa 

on ja en halua olla täydessä iskussa heti 

kauden alussa. 

– Olen tosi motivoitunut ja uskon, että 

olen harjoitellut tosi hyvin talven aikana. 

Se kovuus mitä olen hiihtokisojen 

kautta saanut tänä vuonna, tulee varmasti 

auttamaan minua myös pyöräilykisoissa 

tulevana kautena. 

6

PYÖRÄILYÄ / 

Kuva: Kati Kauhanen 

Kälviän Tarmoa edustava Jarmo Ollanketo (oikealla) saavutti Pekingin 

paralympialaisten tandemajossa hopeaa yhdessä pilottinsa 

Marko Törmäsen kanssa. 

Siitä 

lähdetään että 

pyöräilymaaottelu 

jatkuu! 

Kälviän Tarmo 

100 VUOTTA! 

Tänä vuonna satavuotista taivaltaan juhlii yksi Keski-Pohjanmaan 

vanhimmista ja tunnetuimmista urheiluseuroista, Kälviän 

Tarmo. 

Alusta saakka seurassa aktiivisesti harrastetut hiihto, pyöräily 

ja yleisurheilu ovat edelleen voimissaan, myös joukkuelajeilla 

on seurassa vahvat perinteet. Sadan vuoden saatossa 

seuran monipuolinen toiminta on laajentunut myös moniin 

muihin lajeihin, Kälviän Tarmon edustajat ovat tuttu näky monilla 

urheiluareenoilla. 

Juhlavuosi täynnä toimintaa 

Syksyllä ilmestyy Kälviän Tarmon 100-vuotishistoriikki. Sitä ennen 

käydään vielä monta kovaa kisaa. Heinäkuussa juostaan 

juhlamaraton ja isännöidään pyöräilyn ikäluokkien SM-kisoja. 

Pääjuhlaa vietetään syyskuun 20. päivä ja juhlavuoden viimeinen 

huipennus on ensi vuoden alussa – maakuntaviesti 

hiihdetään Kälviällä loppiaisena. 

www.kpnet.com/tarmo 

Tekstit: Johanna Rantanen Kuvat: Aki Paavola ja Kati Kauhanen 

Kokkola–Kälviä-pyöräilymaaottelun innokkaita osallistujia on 

huolestuttanut kisan kohtalo Kälviän liityttyä Kokkolaan. Onneksi 

huoli on aiheeton. 

– Hallinto on muuttunut, ei tekijät eikä toiminta. Laatikot 

ovat paikoillaan ja pyöräilemään lähdetään kuten ennenkin. 

Pyöräilykausi avataan tuttuun tapaan toukokuun alussa Toivosen 

Matin museon pihalla (Toivosen Eläinpuisto ja Talonpojanmuseo), 

kansliapäällikkö Timo Mämmi lupaa. 

Kuntaliitos tuo tullessaan myös uusia pyöräilymaaottelumahdollisuuksia. 

– Kenties lohtajalaiset ja ullavalaiset innostuvat myös mukaan. 

Pyöräilymaaottelusta voisi kehittyä kaupunginosien välinen 

taisto. 

Mämmi lupailee, että tänäkin vuonna kausi päättyy syyskuun 

ensimmäisenä viikonloppuna 24:n tunnin pyöräilyyn, jonka 

jälkeen laatikot avataan ja suoritukset lasketaan. 

– Täytyyhän se toteuttaa, kun se nyt lehteen kirjoitetaan! 

– Itse ajan kesässä 5000–6000 kilometriä ja aina laatikon 

ohi ajaessani kirjaan nimeni laatikkoon, työmatkan taittamisesta 

polkupyörällä haaveileva Mämmi toteaa. 

7

PALVELUITA 

KAUPUNGILTA 

VALTIOLLE 

Teksti: Johanna Rantanen Kuvat: Tomi Hirvinen Käännös: Carita Mäki-Ullakko 

Meneillään olevan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen 

myötä joitakin kaupungille kuuluneita 

tehtäviä on siirtynyt valtiolle. Edunvalvonnasta 

huolehtii oikeusaputoimisto, kuluttajaneuvonnasta 

maistraatti ja elatusturva-asiat siirtyivät 

KELAn alaisuuteen. 

Edunvalvojien tehtävänä on hoitaa apua tarvitsevien ihmisten 

raha-asioita. Edunvalvonnan asiakkaat eivät ole holhouksessa, 

vaan kyseessä on tukitoimi, jotta arkiset asiat saadaan 

rullaamaan. 

– Edunvalvonta on objektiivinen toimija. Me autamme esimerkiksi 

vanhuksia, joiden omaiset asuvat kaukana ja jotka eivät 

enää itse pysty huolehtimaan raha-asioistaan. Meille tulee 

päätös maistraatilta, että kyseessä oleva henkilö on asetettu 

edunvalvontaan. Sen jälkeen olemme yhteydessä pankkeihin 

ja laskut ohjataan meille, kertoo edunvalvoja Merja Kalajo. 

Kalajo toteaa, että edunvalvonta on tiiviissä yhteistyössä 

omaisten ja hoitohenkilökunnan kanssa, tavoitteena on taata 

edunvalvonnassa olevalle henkilölle paras mahdollinen hoito. 

– Se, että valvomme jonkun henkilön etuja ei tarkoita sitä, 

että hänellä ei olisi enää oma rahaa käytössään ollenkaan. Laskunmaksuja 

ym. juoksevia asioita varten on erillinen edunvalvontatili 

ja asiakkaalla säilyy käytössään oma tili, jonne rahaa 

siirretään tarpeen mukaan. 

Kaupungilta oikeusaputoimistoon 

Huhtikuussa, remontin valmistuttua, Kokkolan edunvalvojat 

siirtyvät kaupungintalolta Kokkolan oikeusaputoimistoon 

Torikatu 40:een, valtion vanhaan virastotaloon. Edunvalvonta 

siirtyi 1.1.2009 kunnalta valtiolle. 

– Sinällään työnkuvamme ei muuttunut. Teemme samoja 

asioita kuin ennenkin, muutamme vain toiseen paikkaan. 

Samalla edunvalvonta keskittyy alueen kunnista Kokkolan oikeusaputoimistoon. 

Kuluttajaneuvonta maistraattiin 

Kuluttajaoikeusneuvoja Kirsti Korpiahon työpiste muutti jo 

vuoden alussa kaupungintalolta maistraattiin. Samalla toiminta 

muuttui valtakunnalliseksi, joten Kirstin vastatessa puhelimeen 

voi puhelu tulla yhtä hyvin Helsingistä, Joensuusta kuin Kokkolastakin. 

Kokkolan kuluttajaneuvonta toimii Vaasan maistraatin 

alaisuudessa. 

– Kuluttajaneuvonnan tehtävä on selvitellä ja auttaa ratkaisemaan 

ongelmia, jotka ovat syntyneet kuluttajakaupassa, eli 

kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan kesken. Tuore muutos on, 

8

Kuvat ylhäältä alaspäin: 

Merja Kalajo, Kirsti Korpiaho ja Tuula Nerg. 

että nyt neuvomme myös elinkeinonharjoittajaa emmekä pelkästään 

kuluttajaa, mutta emme sekaannu kahden elinkeinonharjoittajan 

tai kahden kuluttajan välisiin kiistoihin. 

Ensimmäinen kontakti kuluttajaneuvontaan tulee aina ottaa 

joko netin kautta tai puhelimella. www.kuluttajaneuvonta.fi-sivuilta 

löytyy paljon tietoa kuluttajan oikeuksista sekä 

mm. mallit, joilla asiakas voi tehdä kirjallisen virheilmoituksen 

elinkeinoharjoittajan toiminnasta. Aktiivinen kuluttaja voi suoraan 

tehdä valituksen yritykselle ja jos se ei tuota tulosta, soittaa 

sitten kuluttajaneuvonnan valtakunnalliseen puhelinneuvontaan. 

– Ei kannata tulla ensimmäiseksi maistraattiin minua tapaamaan. 

Meillä on valtakunnalliset puhelinpalveluajat, ja kun on 

minun vuoroni päivystää 2–3 tunnin rupeama, en voi poistua 

puhelimen ääreltä palvelemaan maistraattiin tulleita asiakkaita. 

Korpiaho toteaa, että useimmiten puhelinneuvonta riittää. 

Isommissa asioissa tarvitsee toisinaan tutustua papereihin. Silloin 

asian käsittely yleensä siirretään lähinnä asiakasta olevaan 

maistraattiin, jotta asiakas voi tulla paikalle henkilökohtaisesti. 

Korpiaho neuvoo kuluttajia valmistautumaan kuluttajaneuvojan 

kysymyksiin ennen puhelimeen tarttumista. 

– Me kysymme paljon tarkkoja, yksityiskohtaisia kysymyksiä 

asiakkailtamme, joten kaikki sopimukset ja kauppakirjat on hyvä 

olla esillä kun soittaa meille. 

Kaikki puhelut merkitään valtakunnalliseen järjestelmään. 

Jos asiakas soittaa useampaan kertaan eikä saa langan päähän 

aina samaa ihmistä, hoituu asia silti eteenpäin, sillä jokainen 

kuluttajaoikeusneuvoja näkee koneelta tarkat tiedot tapauksesta. 

Korpiaho korostaa, että kuluttajaneuvonta perustuu hyvin 

pitkälle asiakkaan omaan aktiivisuuteen. Kuluttajaoikeusneuvojat 

neuvovat auliisti, mutta asiakkaan on tehtävä kirjallinen 

virheilmoitus itse, se on hyvä tapa saada asiat rullaamaan. 

Usein pienet kiistat ratkeavat jo sillä, että vastapuoli näkee 

toisen olevan tosissaan, kun hän vaivautuu laatimaan kirjallisen 

ilmoituksen. 

– Jos virheilmoituksen tekeminen ja oma aktiivisuus ei tuota 

tulosta, niin sitten me tartumme toimeen ja otamme vastapuoleen 

yhteyttä, neuvottelemme ja sovittelemme. 

www.kuluttajaneuvonta.fi 

Valtakunnallinen puhelinneuvonta 071873 1901 

Valtakunnallinen, ruotsinkielinen puhelinneuvonta 

071 873 1902 

Numerot palvelevat arkisin klo 9–15. Soittaminen 

maksaa normaalin pvm- tai matkapuhelun hinnan. 

myös siinä tilanteessa, että lapsen isyyttä ei ole vahvistettu tai 

kyseessä on yksinhuoltajan adoptio, selvittää Kokkolan kaupungin 

elatusturva-asioita pitkään hoitanut Tuula Nerg. Nerg 

ei siirry työnsä mukana KELAn leipiin, toimenkuva vaihtuu 

muihin tehtäviin. 

1. huhtikuuta asiointi elatustukiasioissa siirtyy kaupungilta 

KELAlle, elatusavun perintä ehtii siirtyä jo kuukautta aikaisemmin. 

Perintä on valtakunnallisesti keskitetty kuuteen yksikköön. 

– Elatussopimukset vahvistaa edelleen Kokkolan kaupungin 

lastenvalvoja, mutta elatustuen asiointi siirtyy KELAan. Kaikki 

asiakirjat ovat jo siirtyneet KELAlle. 

Nerg korostaa, että asiakkaiden ei tarvitse tehdä mitään, 

kaikki tapahtuu organisaatioiden sisällä automaattisesti. 

– KELA tiedottaa henkilökohtaisella kirjeellä kaikkia asiakkaitaan, 

joita muutos koskee. 

Service från 

staden till staten 

Som en följd av den pågående kommunoch 

servicestrukturreformen har vissa 

uppgifter som tidigare tillhört staden 

övergått till staten. Rättshjälpsbyrån svarar 

för intressebevakningen, magistraten 

för konsumentrådgivningen och FPA 

sköter härefter om ärenden i anknytning 

till underhållsskydd. 

Intressebevakningen fl yttar i april från stadshuset till 

Karleby rättshjälpsbyrå i det gamla statliga ämbetshuset. 

Adress Torggatan 40. 

Konsumentrådgivningen har från början av året fl yttat 

till magistraten. 

www.kuluttajaneuvonta.fi 

Riksomfattande svenskspråkig 

telefonrådgivning 071 873 19 02 

Numret betjänar vardagar kl. 9–15. Avgiften är den 

normala lokalnätsavgiften eller mobiltelefonavgiften. 

Konsumentrådgivningens riksomfattande informationskampanj 

inleds under våren. 

Indrivningen av underhållsbidrag och underhållsskyddet 

övergår i mars-april till FPA. FPA informerar 

sina kunder personligen om ändringen. 

Elatusturva KELAlle 

– Elatusturvan tehtävä on maksaa elatustukea, jos elatusvelvollinen 

laiminlyö maksunsa tai maksukyky on alhainen. Elatusvelvollisia 

ovat alaikäisen lapsen vanhemmat ja elatusmaksua 

maksaa eronneen perheen etävanhempi lapsen lähivanhemmalle 

lapsen elintason turvaamiseksi. Elatusturvaa maksetaan 

9

K.H.RENLUNDIN 

MUSEO 100 VUOTTA 

Teksti: Elina Hirvinen Kuvat: Aki Paavola 

Karl Herman Renlundin muotokuva riippuu Roosin talon seinällä 

vielä hieman yksinäisenä. Hulppean museorakennuksen 

remontti alkaa olla valmis, mutta näyttelyn pystyttäminen on 

vielä alkutekijöissään. 

Toukokuun 12. päivänä kaikki on jo aivan toisin, sillä silloin 

uudistetun K.H.Renlundin museon ovet avataan jälleen kaikelle 

kansalle. Paitsi puitteet, tuuletuksen ovat kokeneet myös 

rakennuksen näyttelyt 

Estraadilla paikalliset suurmiehet 

K.H.Renlundin museolla on todella nähty vaivaa tulevan satavuotisjuhlan 

eteen. Kiirehuippu lienee käsillä parasta aikaa, sillä 

työn alla on Roosin talon uusien näyttelyiden pystytystyöt. 

Yläkerran näyttelytilan parrasvaloissa paistattelee itseoikeutetusti 

mesenaatti Karl Herman Renlund sekä hänen lahjoituskokoelmansa. 

Samassa yhteydessä esitellään Roosin sukua, 

kauppahuonetta ja 1800-luvun Kokkolaa. 

Juuri Renlundia käy kiittäminen satavuotiaan kaupunginmuseomme 

perustamisesta. Hänen kotikaupungilleen testamenttaamansa 

taide-esinekokoelma muodosti rungon museolle, 

joka avasi ovensa 16.5.1909. Testamentin ehtona oli, että 

kokoelmat tulisi asettaa suuren yleisön, erityisesti koululaisten 

ja työläisten nähtäville, taustoittaa kokoelma-amanuenssi 

Nina Axelqvist. 

Jos Roosin talon yläkerta on omistettu K.H. Renlundille sekä 

1800-luvun vauraalle Kokkolalle, on alakerran näyttelytilojen 

tunnelma varsin toisenlainen. 

– Tuotamme tänä vuonna kaksi Veikko Vionojan näyttelyä. 

Toinen koostuu museomme omasta Vionoja kokoelmasta ja 

tulee olemaan pysyvästi esillä Roosin talon alakerrassa. Toiseen 

Vionoja näyttelyyn, eli näyttelyhallin kesänäyttelyyn, lainataan Vionoja 

teoksia muun muassa yksityishenkilöiltä, kunnilta ja museoilta, 

kertoo näyttelyamanuenssi Susanne Svenfors-Furu. 

Vionojan syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi sata 

vuotta. Ajankohtaisen taiteilijan näyttely tuleekin jatkamaan 

Kokkolasta matkaansa taidemuseo Ateneumiin, jossa se on 

esillä vuonna 2010. 

Aihetta kirjaan jos toiseenkin 

12. toukokuuta, näyttelyiden avajaispäivänä aukeaa myös ensi 

lehtinen kirjasta “Vänskapsfullt, K.H. Renlund” (suom. Ystävällisesti, 

K.H.Renlund). Seija Johnsonin ja Pia Timbergin kirjoittama 

kirja on yhtaikaisesti henkilökuva ja historiateos paikalliset 

juuret omaavasta liikemiehestä ja taidekeräilijästä. 

– Pääsemme tutustumaan ihastuttavaa Karl Hermaniin, lupaa 

museotoimenjohtaja Kristina Ahmas. 

“Vänskapsfullt, K.H.Renlund” ei jää juhlavuoden julkaisujen 

ainokaiseksi. Lokakuun 30. päivänä museo julkistaa eri kirjoittajien 

toimesta syntyneen artikkelikokoelman Veikko Vionojan 

taiteesta. Samainen päivä on Vionojan syntymäpäivä ja siksi 

erinomainen Vionojan taidetta käsittelevälle luentopäivälle, 

joka toteutetaan yhteistyössä Vionoja-säätiön ja Ateneumin 

taidemuseon kanssa 

– Kaikki ohjelma, uudistukset, julkaisut sekä oheistapahtumat 

ovat kaupunkimme ja maakuntamme väelle suunnattuja. 

Ainoastaan 13.-15.5. Kokkolassa järjestettävät Suomen 

Museoliiton Valtakunnalliset museopäivät lukeutuvat 

niin sanottuihin ammattilaistapahtumiin, Kristina Ahmas 

tähdentää. 

Eikä tässä vielä kaikki. K.H.Renlundin museo on mukana 

myös Kokkolassa elokuussa järjestettävässä Farmari-maatalousnäyttelyssä, 

jossa museo riemastuttaa tapahtumavieraita 

ITE-taiteella. 

– Pedagogioon asetetaan esille naiivia taidetta Dallmeierkokoelmasta. 

Lisäksi ITE-veistoksia sijoitetaan kesän ajaksi 

Roosin talon pihapiiriin, Ahmas kertoo. 

10

Kuvat vasemmalta oikealle 

Bilder från vänster till höger: 

1. Karl Herman Renlundin ansiosta 

Kokkola sai oman museonsa 

vuonna 1909. Vuosi sitten valtio myönsi K.H.Renlundin 

museolle Keski-Pohjanmaan maakuntamuseon arvonimen ja 

tehtävän. Tack vare Karl Herman Renlund fi ck Gamlakarleby 

sitt eget museum år 1909. För ett år sedan beviljade staten 

K.H.Renlunds museum hederstiteln och uppgiften som Mellersta 

Österbottens landskapsmuseum. 

2. K.H.Renlundin testamenttaama taidekokoelma pitää sisällään 

useita helmiä. Kuvassa Magnus Enckellin “Kultakausi” vuodelta 

1904. Den konstsamling som K.H.Renlund testamenterade 

omfattar fl era pärlor. På bilden Magnus Enckells “Guldåldern” 

från år 1904. 

3. Susanne Svenfors-Furu, Kristina Ahmas ja Nina Axelqvist odottavat 

uusitun Roosin talon näyttelyiden valmistumista. Susanne 

Svenfors-Furu, Kristina Ahmas och Nina Axelqvist väntar på att 

utställningarna i förnyade Rooska gården färdigställs. 

Luentosarja kaikelle kansalle 

K.H.Renlundin museo - Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo 

juhlii 100-vuotista taivaltaan usein eri tapahtumin. Vuoden kuluessa 

toteutetaan neliosainen Studia Generalia -luentosarja 

ajankohtaisista teemoista. Ensimmäinen luento, Vuosisadan 

äänet, järjestettiin helmikuussa. Luennot ovat kaikille avoimia 

ja maksuttomia tilaisuuksia. 

Mesenaatti Karl Herman Renlund 

12.5.2009 Roosin talossa 

- FM Seija Johnson: henkilö ja mesenaatti 

- FM Pia Timberg: taidekokoelma 

- Renlundin kokoelmakirja julkistetaan 

ITE-taide: lokaalista globaaliksi 

30.7.-2.8.2009 Farmari 2009 

- ITE-taiteen näyttely maatalousnäyttelyn yhteydessä 

- Seminaari: ITE-taide kansainvälisenä ilmiönä 

- Yhteistyössä Maaseudun Sivistysliiton kanssa 

Veikko Vionoja 100 vuotta 30.10.2009 Roosin talossa 

- Vionoja-kirjan julkistaminen 

- Dokumenttifi lmi Vionojasta / Kuvataiteen keskusarkisto 

- Yhteistyössä Vionoja-säätiön ja Ateneumin taidemuseon 

kanssa 

Muséets program under jubileumsåret 2009 

K.H.Renlunds museum fi rar år 2009 sitt 100-årsjubileum. På 

programmet står temporära konstutställningar i utställningshallen 

och nya basutställningar i Rooska gården, som öppnas 

i maj 2009 efter renovering. 

UTSTÄLLNINGSKALENDER 2009 

Utställningshallen, temporära utställningar 

26.3.–26.4. Kari Ilmonen & Olavi Tiala, 

målningar och dikter 

7./12.5.–31.8. Veikko Vionoja 100 år 

10.9.–22.11. Johanna Pihlajamaa, trägrafi k 

3.12. – 24.1.2010 Jouni Ojutkangas, skulptur, 

industriell formgivning 

Pedagogiet, Maj - Naiv och Outsider-konst från 

Dallmeier samlingen 

Rooska gården, permanent utställning 

Maj – basutställningen i övre våningen: 

Karleby stads guldålder, 1800-talet 

Maj – basutställningen i nedre våningen: 

Veikko Vionoja 

Under jubileumsåret ordnar muséet föreläsningsserien ”Studia 

Generalia – KHRM minnets ankarplats” där aktuella teman 

behandlas. Sammanlagt fyra seminariehelheter förvekligas i 

samarbete med andra aktörer. 

Jubileumsåret kulminerar i Finlands museiförbunds nationella 

museidagar, som i år hålls i Karleby 13–15.5.2009 och 

för vilka K.H.Renlunds museum – Mellersta Österbottens 

landskapsmuseum står värd. Museidagarnas preliminära huvudtema 

är delaktighet. I dess anda fi ras muséets 100-årsdag 

den 14.5.2009. 

11

Teksti: Johanna Rantanen Kuva: Aki Paavola 

”Kyllä se aina kääntyy 

– ennemmin tai myöhemmin” 

KOSEKin toimitusjohtajana 15. maaliskuuta 

aloittanut Jonne Sandberg katsoo luottavaisesti 

tulevaisuuteen. 

– Nyt on aika rakentaa aineksia seuraavaa 

nousua varten! 

Vaasasta kotoisin oleva Sandberg ehti olla KOSEKissa töissä 

vajaat kuusi vuotta ennen siirtymistään toimitusjohtajaksi. 

– Kävin koulut Vaasassa, aloitin siellä myös ekonomiopintoni, 

mutta valmistuin Helsingistä Hankenilta, Sinebrychoffi lla, 

Vattenfallilla ja TE-keskuksessa ennen KOSEKia työskennellyt, 

täysin kaksikielinen Sandberg kertaa. 

Perheen esikoisen syntymän jälkeen halu muuttaa pois pääkaupunkiseudulta 

kasvoi ja perhe alkoi etsiä sopivaa paikkaa 

Pohjanmaalta. 

– Etsin sopivaa työpaikkaa Vaasa–Oulu-alueelta, Kokkolaan 

päädyttiin ja tänne jäätiin. Täällä on nyt perhe ja myös sukujen 

kesämökit lähellä, Sandberg toteaa. 

KOSEK kaikkien käytettävissä 

Uuden johtajan astuessa remmiin ei KOSEKissa ole luvassa 

suuria mullistuksia. Ullavan liittyminen joukkoon ja Himangan 

tuleva liitos Kalajokeen eivät hirvitä. KOSEKissa palveltavien 

yritysten määrä säilyy suurinpiirtein ennallaan ja muutokset 

eivät aiheuta isompia toimenpiteitä. 

– KOSEK on yhtä lailla kaikkien yrittäjien käytettävissä yrityksen 

koosta ja toimialasta riippumatta. Jalkaudumme jatkossa 

kentälle entistä ahkerammin. 

Markkinointia ja kasvuyrittäjyyttä opiskellut Sandberg kaipaa 

panostusta alueen yritysten markkinointiin, tuotekehitykseen, 

kansainvälisten suhteiden kehittämiseen sekä aktiivisuuteen 

ulkopuolisen rahoituksen käyttämisessä. 

– Finnveralla, TEKESillä ja TE-keskuksella on nyt hyvin rahaa 

käytettävissään kehityskelpoisten ideoiden tukemiseen, niitä 

mahdollisuuksia ei saa jättää käyttämättä! 

Paremmin kuin luultiin 

Sandberg ei pidä laman lietsomisesta. Hän sanoo realistisesti: 

– Kyllä se aina kääntyy ylöspäin ennemmin tai myöhemmin. 

Hän toteaa, että viime aikoina otsikoissa riepoteltu paikallinen 

veneteollisuuskaan ei ole ihan niin pahassa jamassa kuin 

lehdet antavat ymmärtää. 

– Helmikuun venemessut Helsingissä olivat itse asiassa positiivinen 

yllätys. Kävijämäärissä oli vain pieni notkahdus ja 

Kokkolan seudun veneentekijät saivat messuilta myös useita 

tilauksia. 

Miten KIPin käy 

Viimeisen vuoden Sandberg on häärinyt tiiviisti KIPillä eli Kokkolan 

Suurteollisuusalueella. Miten KIPin käy, kun Sandbergista 

tulee toimitusjohtaja 

– KIPin projektin ensimmäinen vuosi on ollut lupaava. 

Olemme saaneet alueelle neljä uutta yritystä ja kolme teollista 

prosessia on kehitystyön alla. Jatkossakin KIPin projektin 

vastuu säilyy minulla, haluan ylläpitää tiiviin yhteyden yrityskenttään. 

Projektiin on kuitenkin palkattu projektikoordinaattori 

vahvistamaan resursointia asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. 

12

Kaupunginteatterin uudet johtajat 

ponnistavat paikallisuudesta 

”MEITÄ AJAA 

KOTISEUTURAKKAUS” 

Kokkolasta lähtöisin olevat Jarkko ja Ari-Pekka Lahti aloittavat 

elokuussa haastavan, yhteisen projektin. Heidät on nimittäin 

valittu Kokkolan kaupunginteatterin uusiksi johtajiksi. 

– Alun perin kyseessä on illanvietossa puolitosissaan heitetty 

idea. Asia ei kuitenkaan jättänyt rauhaan, joten istuimme Ari- 

Pekan kanssa alas ja mietimme, olisiko meillä todella ideoita tai 

sanottavaa keskipohjalaiselle teatteriyleisölle. Lopulta haimme 

virkaa toukokuussa 2008 ja neuvottelut teatterin johtokunnan 

kanssa päätyivät sopimukseen lokakuussa. Se on kyllä hieno juttu! 

Jarkko Lahti riemuitsee. 

Näkemys yhdistää 

Ari-Pekka ja Jarkko Lahti ovat olleet läheisiä pikkupojasta saakka 

eikä yhteys ole kadonnut aikuisuudenkaan myötä. 30-vuotias 

Jarkko valmistui Teatterikorkeakoulusta 2002 ja on sen 

jälkeen näytellyt pääasiassa pääkaupunkiseudulla niin teatteri-, 

tv-, elokuva- kuin kuunnelmatuotannoissakin. Perheeseen 

kuuluu vaimo ja kaksi lasta. 

33-vuotias Ari-Pekka lukeutuu hänkin teatterialan ammattilaisiin. 

Näytelmäkirjailijan, dramaturgin ja ohjaajan kädenjälki 

näkyy parasta aikaa Kokkolan kaupunginteatterissa pyörivässä 

Sydänmaa-näytelmässä. Kotona odottaa niin ikään vaimo ja 

kaksi lasta. 

– Jaamme samanlaisen näkemyksen paitsi teatterista myös 

sen yhteiskunnallisesta roolista, Ari-Pekka Lahti pohtii. 

Hallinnollisen vastuun tulevat teatterinjohtajat aikovat jakaa 

keskenään puolivuosittain. Taiteellinen vastuunkanto on sen sijaan 

pysyvä olotila molemmille. 

– Olemme tiimi, jossa ratkaisut tehdään dialogissa. Painotamme 

vastuualueissa omia työnkuviamme eli Ari-Pekka vastaa sisältökes- 

kusteluista suhteessa ohjaajiin ja dramaturgeihin, minä olen puolestani 

näyttelijöiden esimies, Jarkko linjaa ja jatkaa: 

– Kokkola saa motivoituneet ja Keski-Pohjanmaahan sitoutuneet 

johtajat. Meitä ajaa kotiseuturakkaus. 

Kaikki katsojat huomioon 

Uudistuksiakin Lahden serkukset aikovat teatterin johtajina 

toteuttaa. Yksi tällaisista on ravintola West Coastissa toimintansa 

aloittava Teatteriklubi, jonka pääasiallinen tavoite on jalkautua 

kaupunkilaisten keskuuteen ja tuoda teatteria myös 

baarin pöytään. 

Teatteriklubin toiminta polkaistaan virallisesti käyntiin torstaina 

17. syyskuuta. Avausillan esiintyjäksi on varmistunut stand 

up -koomikko Krisse Salminen, Lahdet paljastavat. 

Suunnitteilla on myös yhteistuotanto Kajaanin kaupunginteatterin 

kanssa sekä teatterikuraattoritoiminnan kehittäminen 

nykyistä pitkäjänteisemmin. Yhteistyötä paikallisen musiikkielämänkin 

kanssa viritellään. 

– Nuorisolle täytyy palauttaa Teatterirock! Jarkko Lahti huomauttaa. 

Kaupunginteatterin ohjelmiston kotimaisuusaste tulee Lahden 

johtajien myötä nousemaan nykyisestään. 

– Koska Ari-Pekka lukeutuu suomalaisiin nykydramaatikkoihin, 

tullaan Kokkolassa näkemään kotimaisia kantaesityksiä, 

Jarkko Lahti lupailee. 

– Pyrkimyksenämme on ottaa huomioon kaiken ikäiset katsojat. 

Yksittäisenä tuotantona mainittakoon vauvateatteri-esitys, 

joka on suunnattu kolmen kuukauden ikäisistä vauvoista 

ylöspäin, Ari-Pekka Lahti kertoo 

Nuoret teatterinjohtajat tullaan näkemään myös muissa 

kuin johtotehtävissä. Siinä kun Ari-Pekka vastaa useamman 

näytelmän ohjaustyöstä, pistää lavalla parastaan Jarkon lisäksi 

hänen vaimonsa Marjo Lahti, joka kiinnitetään uutena näyttelijänä 

Kokkolan kaupunginteatterin riveihin 

– Syksyä odotellaan melko rauhallisin fi iliksin, ovathan kaupunki 

ja teatteri entuudestaan tuttuja. Ja yhteistyöhön Ari-Pekan 

kanssa luotan kuin vuoreen. Ehkä tämän hetken suurimmat 

odotukset kohdistuvat kotiseudulle muuttoon. Pääkaupunkiseudun 

ruuhkia ja kiirettä ei tule ikävä. Pohojalainen pääsee 

pohojanmaalle! Jarkko Lahti päättää. 

Teksti: Elina Hirvinen Kuvat: Irma Lahti ja Esa Melametsä 

Kokkolan kaupunginteatterin uusi johtokaksikko Jarkko ja Ari-Pekka 

Lahti ovat luottaneet yhteistyön kantavuuteen pienestä pitäen. 

13

LIIKETTÄ / TAPAHTUMIA / ILMIÖITÄ / 

Tekstit: Johanna Rantanen Kuvat: Kuvatiimi Oy 

Opetusministeriö myönsi valtion vuoden 

2007 kuntien liikunnan tasa-arvopalkinnon 

Kokkolan kaupungille ja osa 

10 000 euron palkinnosta päätettiin sijoittaa 

liikuntavälineisiin, jotka olisivat 

kirjaston kautta kaikkien kokkolalaisten 

käytettävissä. Palautetta kokeilusta ja toivomuksia 

liikuntavälineistä otetaan lämmöllä 

vastaan. 

Helmikuun alusta alkanut urheiluvälinelainaus 

on otettu innolla vastaan. 

Huippusuosittuja ovat olleet varsinkin 

retkiluistimet ja tasapainolaudat, varauksia 

on kertynyt jo jonoksi asti. Kirjaston 

urheiluvälinelainaamosta löytyy myös 

mm. gymstickejä, sormivahvistimia, nilkka- 

ja rannepainoja, kävelysauvoja ja erikokoisia 

jumppapalloja. Lainattavien urheiluvälineiden 

lisäksi pääkirjastolla on 

joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina 

11–12 ja keskiviikkona 18–19 maksuton 

liikunnanohjaajan vastaanotto. 

– Ensimmäisten viikkojen aikana on 

kirjastolla ollut välillä suorastaan ryysis, 

Lainaamossa käy vilske! 

kun ihmiset ovat innostuneet kokeilemaan 

uusia lajeja ja urheiluvälineitä, kirjastotoimenjohtaja 

Susann Forsberg 

naurahtaa. 

Forsberg antaa hankkeesta kaiken kiitoksen 

Kokkolan kaupungin liikuntatoimelle. 

– Idea tuli puhtaasti heiltä ja me lähdimme 

heti mukaan käytännön järjestelyt 

toteuttavaksi osapuoleksi. Liikuntatoimi 

hankki välineet, me luetteloimme 

ja laitoimme ne kirjaston järjestelmään 

kaikkien saataville. 

– Pääkirjaston lisäksi välineitä löytyy 

myös Koivuhaan kirjastosta, Laitoskirjastosta 

ja kirjastoautosta. Anders-verkkokirjaston 

kautta 50 sentin varausmaksulla 

ja muutaman päivän odotuksella välineitä 

voi lainata kaikista lähialueen kunnista, 

jotka kuuluvat yhteiseen Anders-järjestelmään, 

Forsberg rohkaisee. 

Tiesitkös että 

Taitoluistelun Euroopan mestari 

LAURA LEPISTÖN 

juuret vetävät Ruotsaloon! 

Ruotsalossa asuva Eeva Porko on tuoreen 

taitoluistelun Euroopan mestarin, 

Laura Lepistön mummu. Lauran äiti on 

Kaija Lepistö. 

– Laura on ollut pienestä pitäen todella 

liikunnallinen ja kesälomilla Ruotsalos- 

sa hän oli myös innokas auttamaan maatilan 

töissä, Eeva Porko muistelee. 

Voiton jälkeen on Eeva-mummulle sadellut 

runsaasti onnitteluita. 

– Tuntuu mukavalta olla Euroopan mestarin 

mummu. 

EM-kisojen seuraaminen oli niin jännittävää, 

että Eeva Porko piti nitropurkin 

lähellä. Eikä mummulta jännitettävä lopu. 

Taitoluistelun MM-kisat luistellaan maaliskuun 

lopulla Los Angelesissa. 

MAAKUNNALLINEN KOKKOLA CITY RUN! 

Kokkola City Run järjestetään jälleen 

äitienpäivän kynnyksellä, perjantaina 8. 

toukokuuta. Nyt kolmatta kertaa järjestettävä 

tapahtuma on kerännyt aiemmilla 

kerroilla valtavan suosion ja kasvanut 

nopeasti yhdeksi valtakunnan suurimmista 

kuntoilutapahtumista. Ensimmäisellä 

kerralla osallistujia oli lähes 1900 

ja viime vuonna miltei 3000! Myös tänä 

vuonna Kokkolan keskustassa ja sen liepeillä 

kiemurtelevalle reitille odotetaan 

noin 3000:ta innokasta liikkujaa. 

Tapahtuma alkaa kävelykadulla kello 

18. Mukana ovat mm. Pekingin olympiamitalistit 

Sanna Stén ja Minna Nieminen. 

Liikkujia viihdyttävät Duo-Haaska, Samba 

el Gambon soitinryhmä ja Jarmo Leppä- 

kari tanssillaan parinsa kanssa. Alkulämmittelyn 

jälkeen ensimmäinen lähtölaukaus 

kajahtaa 18.50. 

Matkan (7 km) voi taittaa kävellen, sauvakävellen, 

juosten (ajan kanssa) tai hölkäten 

(ilman aikaa). Juoksijat ja hölkkääjät 

voivat halutessaan tuplata matkan pituuden. 

Osallistua voi myös 5–10 henkilön 

joukkueilla, joukkueen sisällä saa tyylin, 

matkan ja nopeuden valita vapaasti. 

Ilmoittautuminen 15. huhtikuuta mennessä! 

Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumisohjeet 

osoitteesta www.kokkolacityrun.com. 

Tervetuloa mukaan ainutlaatuiseen 

Kokkola City Run -tunnelmaan! 

14

Nordiska konstskolans rektor Jaana 

Erkkilä ser skolan som en plats för 

nordiskt samarbete. 

Text: Linda Borg Bilder: Tomi Hirvinen 

”KONSTSKOLAN 

SKAPAR 

MÅNGSIDIGHET” 

Konsten skiljer sig från de ekonomiska värderingarna. Konst 

har ett annat värde som inte kan mätas i pengar, är budskapet 

från Nordiska konstskolan i Karleby. 

– Varje konstbransch har konstnärer som ligger före sin 

tid. Därför är Nordiska konstskolan värdefull för Karleby som 

landsbygdsstad. Våra elever lär sig inte hur man gör pengar 

utan de lär sig utveckla sina tankar och hur de kan se världen. 

Med den ekonomiska situationen i åtanke är det viktigt 

att det fi nns rum även för andra värden än de ekonomiska. 

Konstskolan skapar mångsidighet i samhället, säger Jaana 

Erkkilä, Nordiska konstskolans rektor. 

När Nordiska konstskolan i Karleby såg dagens ljus år 1984 

hade man först och främst elever från Norden. I dag kommer 

det in ansökningar till skolan från hela världen. 

15

Vi får in väldigt många ansökningar från till exempel Asien. 

Skolan går helt klart mot en mera internationell linje, säger 

Erkkilä. 

Erkkilä är bildkonstnär från bildkonstakademin i Helsingfors. 

Just nu håller hon på och doktorerar inom konstpedagogik. 

Hon är intresserad av både konstpedagogik och bildanalys i 

sitt arbete. 

Samarbete ger resultat 

”Together we can trash the planet” är utställningen som 

Pernilla Svensson och Joel Slotte gjort tillsammans (Fyra 

ögon blev fyra händer). Svensson och Slotte är två av konstskolans 

26 elever som studerar dagtid. Nordiska konstskolan 

har också en vuxenlinje med 14 elever. 

Joel Slotte fi ck reda på att Nordiska konstskolan fi nns i Karleby 

ett par veckor innan ansökningstiden till skolan skulle gå 

ut just det året. Han har som mål att utvecklas till konstnär 

under sin tid på konstskolan. 

Det konstiga är att jag är hemma från Karleby och hade inte 

hört talas om Nordiska konstskolan innan det var dags att 

söka in, säger Slotte. 

Pernilla Svensson fi ck höra talas om Nordiska konstskolan 

av en verksam konstnär i Sverige. 

Hon sa till mig att jag verkade seriös med min konst och rekommenderade 

Nordiska konstskolan eftersom den är bättre 

än skolorna på samma nivå i Sverige. När jag sökte in till 

skolan hade jag egna mål med min konst. Jag ville bli mera 

konsekvent i mitt arbete och det har jag blivit, säger Svensson. 

Både Svensson och Slotte tycker att undervisningssystemet 

med gästlärare från olika håll i världen är bra. Det blir ingen 

mästare- och lärlingrelation utan istället kan eleven behålla en 

egen stil som han eller hon kan utveckla. 

Med olika handledare får man olika synvinklar, stimulerande 

nya tankar och idéer. Det är väldigt utmanande på ett bra sätt 

med nya gästlärare, säger Svensson. 

Men Svensson erkänner också att det kan vara tungt med 

nya gästlärare som ständigt förväntar sig att man ska ge järnet 

under just deras kurser. 

Joel Slotte tycker att han fått en bättre arbetsdisciplin under 

året som gått. Mycket tack vare Pernilla, säger han och ler. 

Efter Nordiska konstskolan hoppas paret på att komma in 

till Konstindustriella högskolan i Helsingfors. 

Det är den viktigaste skolan för oss och vi vill fortsätta bo 

på samma ort och gå i samma skola. 

Utvecklande miljö 

Nordiska konstskolan i Karleby är en fi lial till Kronoby folkhögskola. 

Hälften av bidraget till skolan kommer från antalet studieveckor 

man har. Det fi nns också en stiftelse för Nordiska 

konstskolan som ägs av Karleby stad och dessutom ansöker 

man om bidrag till skolan från fi nska och nordiska fonder. 

Stiftelsens styrelse har en delegation som har som uppgift 

att bevaka skolans konstnärliga nivå. Det tycker jag är bra. Vi 

har en hög nivå med olika gästlärare och delegationen ser till 

att undervisningen är på den nivå som skolans stadgar stipulerar. 

Det är mera fråga om stöd än om kontroll, upplever jag 

delegationens roll, berättar Erkkilä. 

16

Hösten 2007 tog man in den första årskullen 

med vuxenstuderande, främst från närområdet. 

Undervisningsspråket är svenska. Våra vuxenstuderande 

är här ett veckoslut i månaden. På tisdag 

kvällar ordnar vi föreläsningar med våra gästlärare. 

Det är ett unikt tillfälle för även andra än konststuderande 

att få möta olika konstnärer och höra 

dem berätta om sitt arbete. Det är få ställen där allmänheten 

har möjlighet att träffa konstnärer därför 

tycker jag Karlebyborna ska ta vara på dessa tillfällen, 

säger Erkkilä. 

På Nordiska konstskolans webbsida hittar man 

uppgifter om vilka konstnärer som håller tisdagsföreläsning. 

I dag försöker man samarbeta med konstskolan i 

Nykarleby så att man kan dela på kostnaderna för 

till exempel gästkonstnärers resor. 

– Det är en viktig synergieffekt. Vi kunde försöka 

hitta även fl er samarbetsmöjligheter, säger Erkkilä. 

Smältdegel i Karleby 

Nordiska konstskolan i Karleby är en länk till nordiskt 

samarbete i praktiken. 

Här i Karleby möts fi nska och svenska och det 

ger stora möjligheter för samnordiskt samarbete. 

Nordiska konstskolan fungerar som ambassadör för 

Karleby. När norska konstnärer åker på arbetsresa 

vet kollegerna att målet är Kokkola om man nämner 

Finland. Det tycker jag är roligt, säger Erkkilä. 

För eleverna är Nordiska konstskolan en smältdegel 

där de under ett eller två års tid kan skapa 

vänskaps- och samarbetsförhållanden inför framtiden 

men framför allt utvecklas som självständiga 

konstnärer. 

Jaana Erkkilä tillsammans med Joel Slotte och Pernilla Svensson. 

Utställningen är Svenssons och Slottes gemensamma. 

VUODEN KUVATAIDEKASVATTAJA 

VUOSIEN TYÖ SAI PALKKANSA 

Vuoden kuvataidekasvattaja 2008, Ritva Kangas Kokkolasta on ylpeä 

tunnustuksesta, jonka hän sai Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen 

liitosta. 

– Onhan se miellyttävä tunnustus. Omalla paikkakunnallani olen 

tehnyt pioneerityötä lasten ja nuorten taidekasvatuksen kehittämiseksi. 

Näen myös tunnustuksen olevan kiitosta meille kaikille, jotka 

olimme mukana alusta asti, sanoo Lasten ja nuorten kuvataidekoulun 

rehtori. 

Lasten ja nuorten kuvataidekoulu perustettiin Kokkolaan vuonna 

1982, samana vuonna perustettiin myös Suomen lasten ja nuorten 

kuvataidekoulujen liitto. 

– Ennen sitä meillä oli Kokkolassa kuvataide kerhotoimintana 

kaksi vuotta. 

Taideaineet vähenivät kouluista, joten Lasten ja nuorten kuvataidekoulun 

ajatus oli nuorten taidekasvatus, nuorten kokonaiskuvan 

kasvattaminen sekä antaa apua itsenäistymiseen. 

Nyt Lasten ja nuorten kuvataidekoulu Kokkolassa on uudistumassa 

kuntaliitoksen myötä. Kälviä, Lohtaja ja Ullava tulevat mukaan 

toimintaan. 

– Vastikään on otettu uusi opetussuunnitelma käyttöön, missä 

keskitytään vielä laajemmin taidekasvattamiseen. Onhan maailma 

muuttunut ja meidänkin pitää muuttua sen myötä, sanoo taiteen 

maisteri ja kuvataidekasvattaja Kangas. 

Kangas on sekä johtanut että ollut monenvuotisena jäsenenä valtakunnallisessa 

lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitossa. 

Teksti: Linda Borg Kuva: Tomi Hirvinen 

17

Budjetti ok ja aikataulu pitää: 

HOLLIHAKA VALMISTUU JOULUKSI 


Kesän 2008 alussa alkanut Hollihaan koulun peruskorjaus 

ja uudisrakennuksen pystytys etenevät 

aikataulussa, maaliskuussa 2009 työt ovat 

puolivälissä, aikataulu pitää ja 8,5 miljoonan euron 

budjetista ei ole lipsuttu. 

Työmaalla kaikki on edennyt suunnitelmien mukaisesti eikä 

isoja yllätyksiä ole tullut vastaan. Isoin yllätys on ollut iloinen. 

– Mitään mittavaa homeongelmaa ei ole paljastunut. Ennen 

suunnittelun käynnistämistä kohteesta tehtiin perusteellinen 

kuntotutkimus, jota käytettiin suunnittelutyön apuna. Työn 

edetessä työmaalla ovat kuntotarkastajat käyneet ottamassa 

muun muassa materiaalinäytteitä jo useampaan kertaan ja 

pyydämme heitä tänne myös jatkossa työn edetessä. Ainoat 

löydökset ovat olleet hyvin paikallisia, vakavimmat viat olivat 

vanhoissa kosteissa tiloissa, joissa kosteutta oli päässyt väärään 

paikkaan. Kaikki vaurioituneet rakenteet on purettu pois kokonaan, 

projektipäällikkö Outi Teirikangas-Lerssi ja vastaava 

mestari Kai Ukskoski kertovat. 

– Myös yläpohjan vanhat eristeet poistettiin suunnitelmista 

poiketen, betoniholvi desinfi oitiin ja tehtiin varmuuden varalta 

uudet eristykset nykymenetelmillä, vaikkei varsinaista vikaa 

ollutkaan. 50-luvun lopun ratkaisut eivät vastaa nykypäivän 

vaatimuksia. 

Uusi halli nousee 

Peruskorjattavan Hollihaan koulun rinnalle nousee kovaa kyytiä 

komea 3500 neliön halli, johon tulee 1000 neliön urheilusali 

500 henkilön katsomolla, keittiö ja ruokalatilat. Hallin 

valmistumista odottavat erityisen kiihkeästi Salibandyseura Nibacoksen 

miesten edustusjoukkueen manageri Jani Koivisto 

ja joukkueenjohtaja Toni Anttila. 

– Nibacos on perustettu 1994, siitä asti on kunnon tiloja 

odotettu, miehet toteavat yksituumaisesti. 

Uuden hallin valmistuminen avaa Nibacoksen salibandymenestykselle 

uusia mahdollisuuksia. 

– Kun puitteet ovat kunnossa, voimme alkaa kolkutella ensin 

ykkösdivisioonan ja sitten liigan portteja. Katsomokapasiteetti 

ei taida liigaan asti riittää, mutta ykkösdivisioonaan ainakin. 

Nibacoksen edustajat odottavat suurella kiinnostuksella ja 

huolestuneina salin lattiamateriaaliratkaisuja ja toivoisivat, että 

kerralla olisi tehty vähän isompikin. 

– Harmi ettei parvea tule ja varoalueet jäävät kyllä vähän 

nafteiksi. Toivomme hartaasti, että sali valmistuisi luvatusta 

etuajassa ja pääsisimme uuteen saliin pelaamaan jo syyskuussa, 

Koivisto ja Anttila hoputtavat Kokkolan kaupunkia. 

Sopiva aikataulu 

Tähän asti remontti ja uudisrakentaminen ovat edenneet aikataulussa 

eikä murheita ole näköpiirissä. Kaiken pitäisi valmistua 

hyvissä ajoin ennen joulua ja Hollihaan oppilaat ja opettajat 

pääsevät aloittamaan kevätlukukauden 2010 uutuuttaan 

hohtavissa tiloissa, kahden ja puolen vuoden evakon jälkeen. 

Ensi kesänä alkavat pihatyöt viedään loppuun kesällä 2010, 

kun pihalta on kaikki parakit ym. rakentamiseen liittyvät tavarat 

saatu kerättyä pois. 

– Edellisistä kokemuksista oppineina olemme tietoisesti varanneet 

aikatauluun väljyyttä. Emme halua, että joudutaan siihen 

tilanteeseen, että osa urakasta on vielä päällä koulutyön 

alkaessa tiloissa, Teirikangas-Lerssi ja Ukskoski toteavat. 

Projektipäällikkö Outi Teirikangas-Lerssi, Nibacoksen Toni Anttila ja 

Jani Koivisto sekä vastaava mestari Kai Ukskoski odottavat urheiluhallin 

valmistumista. 

18

AKKUNA ei tarjoa valmiiksi pureskeltua ohjelmaa 

ESTRADI 

on 

Nuoriso-ohjaaja Linda Salmi emännöi nuorten kulttuurikahvila 

AKKUNAA keskiviikkoisin, lauantaisin ja sunnuntaisin. 

NUORTEN 

Nuorten kulttuurikahvila AKKUNA on ottanut 

ensiaskeliaan parin kuukauden ajan. 

Kulttuurikahvila AKKUNA on täyttänyt paikkansa ja enemmänkin 

lyhyen historiansa aikana. Vanhan Tullipakkahuoneen 

estradille on noussut esiintyjiä paikallisista kellaribändeistä aina 

valtakunnan tason artisteihin. Siitä huolimatta AKKUNAN ykköstavoitteena 

on toimia paikallisten nuorten kokoontumispaikkana. 

Kyytipoikana tarjoutuu erinomainen mahdollisuus 

lähialueilta tuleville, eri alojen esiintyjille. 

AKKUNAN yksi alullepanija ja kulttuuriyhdistys Osta Elämä 

ry:n vetäjä Teemu Haapaniemi kertoo, että varsinkin bändit 

ovat ottaneet tilaisuudesta vaarin. Esiintymisvuoroja on varattu 

koko kevään ajaksi. 

– Esiintyjiä värvätään Kokkolan elävän musiikin yhdistys Kokemus 

ry:n kautta. Toivomme, että nuoret aktivoituvat itse 

suunnittelemaan ja tuottamaan ohjelmaa kahvilaan. 

- nuorten kulttuurikahvila - 

AKKUNA on Kokkolan seutukunnan ja Kruunupyyn 

alueen nuorille suunnattu päihteetön kahvila- ja esiintymistila. 

Pääkohderyhmänä ovat 13 –18-vuotiaat nuoret. 

AKKUNA on avoinna keskiviikkoisin klo 16-21, 

lauantaisin klo 18-23 ja sunnuntaisin klo 13-18. 

Nuorisokahvilan ikäraja on 13 vuotta. 

Tilan käyttö ei maksa nuorisoryhmille euroakaan. AKKUNA 

huolehtii kahvion pyörittämisestä ja järjestyksenvalvonnasta. 

– Nuoret voivat järjestää esimerkiksi discoja, teatteriesityksiä, 

myyjäisiä, kirpputoreja – mitä vain mieleen juolahtaa. 

Ainoa vaatimuksemme on päihteettömyys, Haapaniemi korostaa. 

AKKUNAN nuoriso-ohjaaja Linda Salmi on tyytyväinen 

kulttuurikahvilan ottamaan starttiin. 

– Lauantaisin porukkaa on paljon, sunnuntait ja keskiviikot 

ovat sen sijaan hiljaisempia. Esimerkiksi ystävänpäivädiskossamme 

kävi arviolta 300 nuorta, Salmi iloitsee. 

Lyhytelokuvia demokratiasta 

Toukokuun 24.–25. päivänä AKKUNAssa vietetään lyhytelokuvafestivaaleja 

Taju kankaalla! Democrazy Independet Movies 

Festival kannustaa paikallisia nuoria tehtailemaan oman, 

15 minuutin mittaisen lyhytelokuvan, jonka satoa kyseisenä 

viikonloppuna esitetään ja hieman ruoditaankin. 

– Elokuvan tulee kuvastaa tekijätiiminsä käsityksiä. Vielä parempaa, 

jos nämä käsitykset liittyvät jollain tavalla demokratiaan. 

Mutta se ei ole välttämätöntä, Haapaniemi linjaa. 

Kilpailussa on kaksi sarjaa: alle 15-vuotiaat ja 15–25-vuotiaat. 

Palkintopalleille nousevat elokuvat valitsee raati, johon 

kuuluu muun muassa elokuva-alan ammattilainen, tuottaja 

Heikki Kossi. 

Elokuvat tulee toimittaa 11. toukokuuta mennessä Nuorisokeskus 

Villa Elbaan. Lisätietoja AKKUNAN tulevista tapahtumista 

sekä lyhytelokuvakilpailusta löytyy osoitteesta 

www.akkuna.info. 

Teksti: Elina Hirvinen Kuvat: Tomi Hirvinen 

19


KASVAAKO PÄÄNI, KUN OPIN 

Lauantaina 8. helmikuuta Kokkolan yliopistokeskus 

Chydenius täyttyi tavallista nuoremmista 

opiskelijoista. Lasten yliopiston ensimmäinen 

luento ”Kemian taikaa” veti paikalle 110 innokasta 

ala-asteikäistä lasta. 

Kemian professori Ulla Lassin pitämä luento oli jymymenestys. 

Lapsille kirkastui, voiko Suntin vettä juoda, he kuulivat että 

maitokin on kemiaa ja oppivat tekemään elefantille hammastahnaa. 

Reippaasti ulos luentosalista heidät saatteli kitkerä haju, 

kun lapset saivat seurata, kuinka mittalasiin yhdistettiin tomusokeria 

ja rikkihappoa. Lasista ulos työntyi savuava, pahanhajuinen 

musta pötkö. Varsinkin pikkupoikien naama loisti! 

– Ihan niin kuin leipurinhattu olisi tullut sieltä. Mutta se oli 

musta ja haisi pahalle! kuittasi 7-vuotias Vinski. 

Pari päivää luennon jälkeen Lasten yliopiston rehtori, professori 

Juha Hakala huokuu tyytyväisyyttä. Uusi yliopistokokeilu 

on saavuttanut suuremman suosion kuin osattiin kuvitellakaan. 

– Idean Lasten yliopistosta esitti Keskipohjanmaa-lehden 

hallituksen jäsen Sari Puutio. Hän oli kuullut, että Saksassa oli 

kokeiltu jotain vastaavaa, soitti minulle viime syksynä ja ehdotti 

yhteistyötä. Minä vastasin, että olemme 

ilman muuta kiinnostuneita. Idea oli pirteä ja 

hyvä. 

Haastava hanke 

Syksyllä pidettiin muutama suunnittelupalaveri 

ja hankkeessa mukana olijat etsivät tietoa 

myös netistä. 

– Lasten yliopisto 

veti salin täyteen 

– Huomasimme, että Turussa oli kokeiltu vastaavaa. Otimme 

yhteyttä ja kyselimme neuvoja. He kehottivat kiinnittämään 

huomiota erityisesti luentojen pituuteen ja konkreettisuuteen, 

jotta lasten mielenkiinto säilyy. 

Hakala toteaa, että yliopiston opettajille lapsille luennoiminen 

on aivan uudenlainen, kova haaste. Aikuisopiskelijoille luennoimaan 

tottuneita opettajia hirvitti astua uudenlaisen yleisön 

eteen. 

– On äärimmäisen vaativaa popularisoida tiedettä ja tutkimuksen 

ilmiöitä niin, että lapsikin sen ymmärtää ja tehdä se 

niin mielenkiintoisesti, että ala-asteikäinen nauliutuu puoleksi 

tunniksi paikoilleen seuraamaan. Kollegoille olen korostanut, 

että rautalankaa ei saa säästää. Olen itsekin kovasti miettinyt, 

mitä havaintovälineitä ja säksätystä keksin omalle luennolleni, 

Hakala naurahtaa. 

Hyvä juttu yliopistokeskukselle 

Hakala toteaa, että yliopistokeskuksessa on jo pitkään tuskailtu, 

kuinka he voisivat avautua ja päästä lähemmäksi ihmisiä. 

– Lasten yliopisto on siinäkin mielessä meille hyvä juttu. 

Monen paikalle tulleen lapsen vanhemmat kävivät yliopistokeskuksessa 

ensimmäistä kertaa. He kyselivät paljon toiminnastamme 

luennon ajaksi järjestetyssä vanhempien parkissa, 

jossa esittelimme avoimen yliopiston toimintaa. 

Kevään 2009 luennot ja aiheet 

7.2. Kemian taikaa 

7.3. Kasvaako pääni, kun opin 

4.4. Maapallo - ihmisen koti 

9.5. Miten kännykällä voi soittaa halki ilman 

Luennot ovat täynnä, mutta Keskipohjanmaa-lehdessä 

ilmoitetaan mahdollisista peruutuspaikoista. Vanhempien 

parkissa esitellään lasten luennon aikana Kokkolan 

yliopistokeskus Chydeniuksen monipuolista toimintaa. 

Ja jatkoa seuraa 

Lasten yliopiston suuri suosio yllätti järjestäjät täysin. Etukäteen 

he olivat jopa varautuneet ”komentamaan” paikalle pari 

koululuokkaa – toisin kävi. Jo parin ensimmäisen Keskipohjanmaa-lehdessä 

nähdyn ilmoituksen jälkeen kevään kaikki neljä 

luentoa täyttyivät ilmoittautuneista. Juha Hakalalta on kysytty 

jo monta kertaa, että seuraako jatkoa. 

– Olemme suunnitelleet, että uusi Lasten yliopiston luentosarja 

voitaisiin toteuttaa ensi keväänä. 

20

Kokkolan yliopistokeskus 

Chydenius on 

VAHVA AIKUISKOULUTTAJA 

Vastavalmistunut korkeakoulujen arviointineuvoston 

julkaisema arviointiraportti kiittelee 

yliopistokeskus Chydeniuksen panosta aikuiskoulutukseen. 

Tutkimuksen tulos ei ole johtaja 

Mikko Viitasalolle yllätys. 

– Arviointi tehtiin nyt ensi kertaa ja sen toteuttaminen liittyy 

meneillään olevaan yliopistojen rakenneuudistukseen. Suunnitelmissa 

on, että kolmen vuoden kuluttua tehdään seuranta-arviointi. 

Työryhmän raportissa ei Kokkolan yliopistokeskuksen osalta 

ollut mitään yllättävää. Pitkäjänteinen profi loituminen aikuiskoulutukseen 

tunnustettiin onnistuneeksi ja kokkolalaiset 

saivat työstään kiitosta. 

– Hyvä, että virallinen, puolueeton taho vahvisti ne ajatukset, 

joita meillä on omasta toiminnastamme ollut. 

Kokkolassa päätoimisesti maisteriopintoja suorittaa noin 

220 opiskelijaa, avoimessa yliopistossa on opiskelijoita vuosittain 

yli 2000 ja täydennyskoulutuksessa eri pituisilla kursseilla 

vuositasolla yli 2000 opiskelijaa. 

– Tutkintotavoitteiset opiskelijat valmistuvat meiltä yleensä 

hyvin ripeään tahtiin ja ovat työhönsä erittäin motivoituneita. 

He ovat usein jo pitkään työelämässä olleita henkilöitä, joilla 

on kokemuksestaan vahvaa etua opiskelussa ja he myös tietävät 

mitä odottaa tulevalta työltään. 

Viitasalo löysi raportista myös kritisoitavaa. 

– Päättäjillä on hatara käsitys yliopistokeskusten toiminnasta. 

Yliopistokeskuksilla on vahva verkosto eri yliopistojen keskellä, 

mutta meillä on hyvin vähän itsenäistä päätösvaltaa. On 

hyvin haastavaa sovittaa yhteen eri yliopistojen intressejä ja 

koordinoida toimintoja. Kritisoin erityisesti sitä, että raportti 

kohdisti yliopistokeskuksille yhteistyön kehittämisen paineita. 

Siihen pitäisi ennemmin patistaa yliopistoja, me olemme pieni 

toimija suurien yliopistojen välissä. Yhteistyön kehittäminen 

on iso haaste myös siksi, että nykyinen rahoitusmalli ei yhteistyötä 

tue, kun jokainen yliopisto saa rahoituksensa juuri heiltä 

valmistuneiden maistereiden ja tohtoreiden mukaan. 

Huippuaktiivista toimintaa avoimessa 

Mikko Viitasalo toteaa, että kun hän tutustui avoimien yliopistojen 

tunnuslukuihin, hän ei meinannut ensin silmiään uskoa. 

– Meidän avoimessa yliopistossamme on asukaslukuun nähden 

ylivoimaisesti eniten oppilaita ja opintosuorituksia kaik- 

Johtaja Mikko Viitasalo ja maisterihautomon vetäjä Seppo Raiski. 

kiin muihin Suomen yliopistokeskuksiin verrattuna. Tunnuslukumme 

ovat jopa kymmenkertaiset. Vahvuuteemme vaikuttaa 

merkittävästi se, että meillä on paljon tutkintoon tähtäävää 

koulutusta, avoimessa voi edetä maisteriopintoihin saakka. 

Kokkolassa haudotaan maistereita 

Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen erikoisuus on maanlaajuisesti 

toimiva maisterihautomo, joka on syntynyt tarpeesta 

auttaa opintojensa loppuun ne 15 000 korkeakouluopiskelijaa, 

joilla on syystä tai toisesta jäänyt pro gradu -työ tekemättä. 

Tyypillinen maisterihautomon asiakas on 30–50-vuotias nainen, 

joka on muuttanut pois opiskelupaikkakunnalta puolisonsa 

perässä ja perustanut perheen. 

Maisterihautomon toiminnan aloitti vuonna 1997 sittemmin 

kasvatustieteen professoriksi siirtynyt Juha Hakala ja reilut 

pari vuotta maisterihautomoa on vetänyt erikoistutkija 

Seppo Raiski. Kaiken kaikkiaan maistereita on hautomon 

avulla valmistunut jo 650, keskivertotahti on 50–60 vuodessa. 

Tällä hetkellä hautomossa on noin 400 kuoriutumatonta 

maisteria, he edustavat kaikkia Suomen yliopistoja ja noin 

70:tä eri pääainetta. 

– Tähän mennessä olen voinut auttaa lähes kaikkia alasta 

riippumatta. Tutkimuksenteon periaatteet ovat samat pääaineesta 

riippumatta. Tärkeintä on lopettaa rönsyily, rajata aihe 

hyvin, keskittyä muutamaan mielenkiintoiseen teemaan, ja 

käydä töihin käsiksi. Kaikkea ei tarvitse raportoida, kelpo opinnäyte 

syntyy vähemmästäkin. Usein auttaa sekin, että ottaa 

gradun teon ”vain” kirjallisena työnä ja muistaa käyttää hyväksi 

kertynyttä kokemustaan ja ammattitaitoaan, Raiski rohkaisee. 

Teksti: Johanna Rantanen Kuva: Tomi Hirvinen 

21

Teksti: Johanna Rantanen Kuva: Kuvatiimi Oy 

Kokkolan kaupungin kehitysjohtaja Jarmo 

Nissi on innoissaan Kokkolan merellisten 

matkailunäkymien kehittymisestä. 

– Tankar on Kokkolan merellisen matkailutoiminnan keskipiste, 

mutta uusiakin kohteita on jo löytynyt ja lisää etsitään. Kuntaliitoksen 

myötä Kokkola sai myös paljon lisää rantaviivaa ja 

uusia mielenkiintoisia mahdollisuuksia, Nissi haaveilee. 

Palveluvarustusta kohennetaan 

Tankarin palveluvarustuksen kehittämiseen on olemassa selvät 

suunnitelmat. Tulevan kevään ja kesän toimenpidelistalta 

löytyy arkisia katonkorjaus- ym. suunnitelmia, mutta isompiakin 

remontteja on luvassa. 

– Vierasmajan keittiön remontti aloitetaan pian. Vierasmajoille 

suunnitellaan grillauspaikkoja, vessoja, kulkureittejä ja laitureita 

kehitetään. Tankarin varustetasoa nostetaan turistien 

vaatimustasolle luonnon ja saaren alkuperäismaiseman ehdoilla, 

Nissi tiivistää. 

Tankarin kehitys 

2000-luvulla Tankarin merkitys matkailukohteena on noussut 

hurjaa tahtia. Säännöllinen laivaliikenne saareen on ollut 

olemassa jo yli kymmenen vuotta, mutta kapasiteettia on lisätty, 

Merenkulkulaitoksen kanssa on tehty sopimukset majakkamestarin 

ja majakanvartijan talojen käytöstä, varuste- ja 

palvelutasoa kehitetään koko ajan. 

– Suomen Retkeilymajajärjestön hostelliketjuun kuuluva 

Majatalo Tankar Inn tarjoaa viisi hyvinvarusteltua kahden hengen 

huonetta ympärivuotiseen käyttöön. Uusia yöpymismahdollisuuksia 

on tullut viime vuosina paljon ja kehotan lämpimästi 

kaikkia kokkolalaisia tarttumaan tilaisuuteen yöpyä 

Tankarissa. 

Merellinen retkeily Ohtakaria kohti 

Jarmo Nissi näkee suuria mahdollisuuksia Kokkolan laajentumisessa. 

– Meillä oli muutamia vuosia säännöllinen rannikkoreitti 

Kokkola–Köpmanholmen–Pietarsaari-välillä, mutta se kariutui 

viime kesänä, kun Pietarsaari ei enää ollut halukas panostamaan 

kehittämistyöhön. Nyt meille avautuu uusia mahdollisuuksia 

pohjoisen suuntaan. Meillä on kesät 2009 ja 2010 

aikaa tehdä merellisiä kokeiluja, tavoitevuosi on 2011, jolloin 

haluamme, että asuntomessuvieraille on tarjota mahdollisuuksia 

tutustua monipuolisesti merelliseen Kokkolaan. 

Jo nyt pienet ryhmät pääsevät vierailemaan Trutklippanin 

saarelle, joka sijaitsee puolimatkassa Tankariin, saarella voi 

myös yöpyä 8–10 hengen porukalla. Uusia mahdollisuuksia 

tarjoavat myös esimerkiksi Poroluoto ja Ohtakari, Nissi väläyttelee 

reittiä jopa Kalajoelle Kallaan saakka. 

– Merellisen matkailun kehittäminen on innostanut myös 

yksityisiä toimimaan ja m/s Jennyn ja m/s Jaanan rinnalle on 

kehittynyt aktiivista, yksityistä charter-toimintaa. Se on todella 

hyvä asia. Toivottavasti yrittäjillä riittää voimaa puskea eteenpäin, 

Nissi rohkaisee. 

22

UTVECKLINGEN MÅSTE GÅ 

ETT STEG FÖRE TURISTERNA 

Tankars hamnfogde, Tankar hamnråds ordförande 

Göran Wennman betonar att man får 

arbeta hårt för att bevara naturen på Tankar. 

För Wennman är Tankar en bekant ö allt från den tiden han 

var liten pojke. 

– Mitt första besök till Tankar gjorde jag som tre månader 

gammal. De åtta första somrarna i mitt liv tillbringade jag helt 

och hållet på Tankar, sedan blev det ett uppehåll. Sommaren 

1975 gjorde jag en båttur tillsammans med Alf Mylläri i närheten 

av Tankar. Han pekade på en liten grå stuga och konstaterade: 

”Där har du ju en stuga åt dig!” Jag tog det som ett 

skämt men började fundera på saken, tog reda på stugans 

ägare och en månad senare blev stugan vår familjs stuga. 

År 1981 blev Tankar också en arbetsplats för Wennman 

som arbetade på Lotsstationen. 

– Fram till år 2004 var jag varannan vecka också på vintern 

på Tankar, berättar pensionären Wennman. 

Wennman har på nära håll sett hur snabbt Tankar utvecklats 

till Karleby Turisms turistmål nummer ett. Ibland har turisterna 

kikat in genom fönstren under lunchen, ibland har bastufriden 

störts av ivriga plockare av havtorn, det fi nns buskar 

med bär bara fem meter från bastun. 

– Även om antalet turister har ökat har situationen under 

de senaste åren ändå betydligt förbättrats, då ordentliga skyltar 

håller turisterna på de märkta rutterna och antalet som 

irrar sig till de privata stugorna har minskat. Skyltarna är numera 

i dåligt skick och måste snart förnyas. 

Ingen återvändo till gamla Tankar 

Då Wennman minns tillbacka på sin barndoms Tankar suckar 

han att det inte fi nns någon återvändo till en Tankar som den 

var förr. Det viktigaste skulle vara att samarbeta för bevarandet 

av naturen på Tankar. 

– Då antalet turister ökar borde man absolut se till att 

t.ex. toaletterna och avfallshanteringen alltid går ett steg före 

turisterna. Nu verkar det som om de skulle släpa ett par 

steg efter. 

I och för sig förhåller sig Wennman inte negativt till turismen. 

Tankar är en härlig ö som han gärna delar med turister, 

men Wennman efterlyser en ändring i tänkesättet. 

– Först måste Tankar skyddas och sedan fundera på hur 

stor belastning naturen på Tankar tål. Nu har man närmast 

gjort så att man belastat först och sedan börjat fundera om 

naturen tål belastningen. Volymen har ökat i så snabb takt att 

staden inte riktigt har hunnit med i utvecklingen, kritiserar 

Wennman. 

Högre värdesättning av hamnrådet 

Som den viktigaste enskilda åtgärden ser Wennman uppdateringen 

av Tankars hamnordning, vilken pågår som bäst. 

Hamnordningen fastställer reglerna för hur man kan röra 

sig och vistas på Tankar. Hamnrådets ordförande tycker att 

hamnrådet kunde värdesättas högre, få mera öppenhet och 

publicitet. 

– Min önskan är att de beslut som staden fattar om Tankar 

går via hamnrådet. Inte för att vi har makt att ändra på 

besluten, men på så sätt skulle vi på Tankar direkt få veta vad 

som händer och samtidigt kunna ge vår insats för utvecklandet 

av Tankar. Medlemmarna i hamnrådet representerar på 

ett mångsidigt sätt aktörerna på Tankar och jag tycker att våra 

omfattande kunskaper om Tankar borde värdesättas och 

utnyttjas mera än i dagens läge. 

Teksti: Johanna Rantanen Kuva: Aki Paavloa Käännös: Carita Mäki-Ullakko 

23

Tekstit: Johanna Rantanen Kuvat: Aki Paavola 

Komea kuvateos 

ja raikas uusi 

esite! 

Kansliasihteeri Kaija Jestoi esittelee 

tyytyväisyyttä säteillen Kokkolan 

kaupungin tuliterää kuvateosta 

ja esitettä. 

– Kuvateoksen ”Kokkola kuvissa” 

on toteuttanut ranualainen Mäntykustannus 

Oy. He ottivat meihin 

yhteyttä kreivin aikaan ja prosessi 

lähti käyntiin vuoden 2007 lopulla. 

Teoksen kuvat ovat Mäntykustannuksen 

luottokuvaaja Juho Jäppisen 

käsialaa. 

Jestoi kiittelee kirjan syntyprosessia: 

– Pidimme ensin perusteelliset palaverit hallintokuntien 

ja liittyvien kuntien kanssa, myös paikalliset yritykset kutsuttiin 

mukaan. Kirjaan saatiin hyvä, ihmisläheinen näkökulma, 

prosessi eteni jouhevasti ja vuorovaikutteisesti. 

Ensimmäisenä uuden kuvateoksen saivat lahjaksi joulun 

alla liittyvien kuntien valtuutetut, jotka sinetöivät päätöksillään 

historiallisen liitoksen. Kirjakauppoihin neljällä kielellä 

(suomi/ruotsi/englanti/venäjä) toteutettu teos tuli tammikuussa. 

Kovakantisessa kirjassa on 96 sivua ja yli 140 nelivärivalokuvaa, 

tekstit ovat hyvin lyhyitä ja ytimekkäitä. 

Tammikuussa valmistui myös Kokkolan uusi esite ”Kaupunkitarinoita”. 

– Myös esitteessä lähtökohtana on ihminen – ja yksi ullavalainen 

lehmä. Esitteessä on kahdeksan kokkolalaisen 

viehättävä tarina ja esite on toteutettu kuudella kielellä: 

suomi/ruotsi/englanti/saksa/ranska/venäjä, jokaisella erikseen. 

TERVEYSKESKUKSEN UUSI ALUEJAKO 

TIIMI 1 (ALUE 1 A, C, D) 

Halkokari, Rytimäki, Puntusharju, Tullimäki 

Ajanvaraus/hoidontarpeen arviointi lääkäreiden ja hoitajien 

vastaanotolle: ma-pe klo 8.00-9.30 ja 13.30-14.00 

puh. 06-8287310 ja 06-8287338 

Muina aikoina pyydetään jättämään tiedot vastaajaan ja hoitaja 

soittaa takaisin. 

TIIMI 2 (ALUE 2 A, B, C) 

Lappilanmäki, Torkinmäki, Kotkamaa, Etelä-Hakalahti 



puh. 06-8287320 ja 06-8287333 



TIIMI 3 (ALUE 2 D, E, F) 

Kirkonmäki, Isokylä, Kaustari, Kuusimäki 



puh. 06-8287330 ja 06-8287346 



MEDONE (ALUE 1 B, E, F) 

Santahaka, Keskusta, Pohjois-Hakalahti, Charlibacka 


vastaanotolle: ma-pe klo 8.00-16.00 

Puh. 06-8287464 

OMAN TIIMIN VOI TARKASTAA 

OHEISESTA KARTASTA. 

Netin uusi tapahtumakalenteri 

Kokkolan kaupungin sivujen bannerin ja 

Keskipohjanmaa.netin pienen tapahtumakalenterinruudun 

kautta pääsee nyt 

monipuoliseen, kaikille avoimeen maakunnalliseen 

tapahtumakalenteriin. 

– Keskipohjanmaalla on ollut jo pitkään 

tavoitteena luoda hyvä tapahtumakalenteri, 

joka on avoin kaikille ja jonne 

kuka tahansa voi ilmoittaa tapahtumia ilman 

rajoitteita. Tietoja voi syöttää myös 

ruotsiksi, Keskipohjanmaa-lehden Hannu 

Lehto kertoo. 

Uusi järjestelmä rakennettiin syksyn 

aikana Kosila Digimediassa ja samalla 

Keskipohjanmaa.netin sekä Regionlinen 

tapahtumakalenterit sulautuivat yhteen. 

Keskipohjanmaa.netin sivuille linkki uuteen 

palveluun tuli joulun alla, banneri 

kaupungin sivuille vähän myöhemmin. 

– Nyt julkaistu tapahtumakalenteri on 

vasta ensimmäinen versio, joka kehittyy 

koko ajan, meillä on paljon suunnitelmia 

muhimassa. 

Lehto korostaa, että järjestelmään voi 

kuka tahansa mennä ilmoittamaan minkä 

tahansa tapahtuman, oli se kuinka suuri 

tai pieni hyvänsä. Usein tapahtumia järjestäville 

Keskipohjanmaa luo omat tunnukset, 

joilla he pääsevät suoraan julkaisemaan 

tapahtumiaan. 

– Ilmoitettu tapahtuma menee järjestelmään. 

Ilmoitetut tapahtumat käydään 

päivittäin läpi ja kun ilmoitus on hyväksytty, 

se näkyy heti netissä. Samalla järjestelmä 

palvelee myös lehdessä julkaistavaa 

päivittäistä tapahtumakalenteria. Toki lehteen 

tulossa olevat tapahtumat voi edelleen 

tuoda myös paperilla konttoriin. 

Uusi järjestelmä mahdollistaa monia lisäpalveluita 

ja luokitteluita, mm. karttapalvelun. 

– Jos tapahtuman tietoihin on syötetty 

osoite, paikka näkyy automaattisesti 

kartalla. 

Tapahtumia voi etsiä niin paikkakunnan 

kuin tapahtumatyypinkin mukaan. Ja 

kun jostakin tapahtumasta innostuu, niin 

kaverilleen voi lähettää vaikka linkin kartan 

kera ja ehdottaa yhteistä iltarientoa! 

24

93 

91 

24 

12 

21 

32 

2 

23 

1 

34 

95 

6 

29 

6 

14 10 8 

9 

13 

29 

14 

13 

18 

7 

16 

39 

2 

17 

34 

21 

2 

10 

26 

8 

4 

11 

26 

25 

24 

8 

17 

22 

35 

2 

7 

7 

9 

5 

15 

16 

27 

23 

15 

20 

18 

14 

11 

28 30 

11 

4 

20 

18 

49 

30 

5 

Honkatie 

33 

11 

9 

12 

7 

1 

19 

9 

13 

10 

Kuusikj. 

2 

4 

9 

3 

1 

2 

3 

22 

5 

20 

7 

22 

8 

15 

7 

4 

12 

16 

12 

60 

8 

21 

4 

1 

10 

10 

1 

1 

11 

13 

6 

16 

5 

2 

34 

2 

38 

1 

16 

25 

8 

2 

7 

Matalamaantie 

25 

26 

6 

4 

14 

2 

4 

2 

27 

59 

5 

19 

46 

118 

13 

2 

1 

12 

1 

18 

2 

21 

3 

1 

51 

3 

8 

1 

28 

58 

31 

8 

1 

1 

32 

2 

8 

7 

11 

32 

54 

4 

1 

5 

Rinnetie 

4 

19 

Koivutie 

5 

29 

27 

23 

Tuomitie 

23 

17 

8 

7 

1 

21 

1 

2a 

3 

37 

21 

19 

8 

15 

9 

8 

26 

13 

13 

2 

6 

27 

1 

15 

28 

1 

1 

10 

12 

12 

14 

13 

13 

4 

44 

15 

54 

39 

6 

16 

8 

16 

11 

14 

21 

12 

1 

34 

1 

20 

8 

12 

21 

11 

21 

katu 

19 

18 

2 

18 

20 

109 

4 

1 

7 

2 

22 

1 

2 

27 

Petinivägen 

3 

2 

33 

32 

7 

13 

23 

1 

4 

19 

1 

44 

2 

2 

12 

30 

22 

3 

3 

5 

11 

9 

25 

12 

6 

1 

6 

32 

2 

34 

11 

7 

5 

4 

Petinistigen 

16 

11 

1 

17 

3 

225 

39 

2 

16 

10 

9 

23 

78 

3 

1 

66 

32 

2 

28 

2 

11 

49 

21 

12 

15 

5 

7 

2 

2 

5 

5 

4 

6 

Pikitie 

1 

47 

48 

52 

4 

25 

12 

35 

19 

24 

10 

39 

22 

1 

33 

72 

10 

9 

23 

8 

6 

11 

22 

19 

32 

35 

32 

1 

28 

Mäntykangas 

48 

29 

16 

54 

2 

26 

16 

2 

31 

7 

18 

3 

2 

117 

22 

5 

1 

10 12 

29 

67 

12 

2 

5 

27 

16 

9 

26 

32 

18 

32 

12 

31 

2 

24 

9 

26 

8 

3 

8 

36 

50 

1 

68 

13 

7 

6 

99 

24 

15 

17 

14 

2 

12 

83 

61 

34 

39 

2 

Vingenkatu 

8 

Tu likamarink. 

2 

15 

9 

14 

14 

19 

22 

21 

6 

11 

25 

5 

9 

14 

11 

11 

3 

96 

18 

13 

1 

16 

8 

22 

4 

10 

15 

16 

10 

12 

2 

32 

10 

2 

9 

8 

5 

19 

82 

4 

2 

10 

1 

7 

18 

18 

3 

7 

1 

22 

3 

17 

8 

12 

15 

7 

2 

28 

25 

29 

2 

1 

Tarharannan 

2 

Sjöv. 

27 

14 

21 

9 

2 

8 

25 

37 

9 

35 

19 

7 

5 

1 

Kotip. 

2 

2 

25 

24 

78 

6 

5 

44 

9 

6 

1 

1 

78 

2 

14 

2 

13 

13 

12 

14 

6 

11 

5 

1 

2 

52 

14 

6 

68 

5 

3 

26 

45 

24 

10 

18 

Packhusg. 

Elisabetintie 

9 

9 

1 

29 

7 

13 

14 

10 

73 

12 

1 

2 

3 

2 

1 

2 

9 

25 

6 

2 

32 

1a 

2 

8 

37 

17 

24 

3 

2 

2 

4 

7 

12 

Prismant. 

Betesv. 

25 

1 

13 

11 

24 

25 

2 

6 

2 

7 

17 

7 

51b 

3 

74 

2 

61 

1 

2 

30 

11 

1 

15 

7 

9 

2 

71 

1 

2 

5 

16 

9 

17 

43 

27 

35 

3 

2 

2 

13 

3 

38 

8 

8 

2 

38 

10 

5 

3 

8 

12 

8 

59 

85 

14 

58 

3 

16 

79 

54 

20 

1 

20 

1 

55 

Vallitie 

1 

46 

8 

9 

5 

2 

7 

dinkehä 

5 

40 

12 

18 

7 

45 

42 

6 

1 

45 

2 

3 

17 

10 

Venevajantie 

10 

28 

51 

11 

13 

20 

14 

3 

13 

34 

Mäntytie 

72 

37 

70 

15 

63 

41 

34 

18 

23 

25 

29 

1 

4 

2 

61 

19 

9 

2 

54 

4 

3 

52 

16 

Idrottsgatan 

9 

69 

63 

2 

5 

2 

21 

60 

13 

22 

11 

10 

1 

83 

81 

13 

75 

8 

8 

58 

4 

3 

34 

63 

14 

pol ku 

3 

2 

50 

12 

40 

10 

35 

2 

14 

17 

19 

14 

32 

27 

14 

2 

11 

17 

13 

70 

2 

19 

35 

8 

2 

10 

13 

3 

18 

11 

84 

43 

1 

56 

18 

2 

19 

50 

2 

48 

50 

2 

2 

11 

2 

74 

53 

8 

5 

43 

24 

26 

28 

1 

2 

1 

2 

41 

11 

72 

3 

1 

39 

12 

1 

7 

7 

5 

2 

28 

11 

23 

14 

23 

26 

64 

13 

33 

8 

21 

39 

41 

38 

33 32 

33 30 

25 

22 

25 

17 

17 16 

9 

9 

10 

1 2 

12 

3 

6 

2 

11 

13 

3 

Amorintie 

50 

47 

18 

2 

Tehtaankatu 

Kosi lstigen 

Kyrklundsg. 

39 

3 

18 

1 

6 

5 

3 

35 

3 

1 2 

2 

32 

2 

1 

7 

10 

1 

20 

6 

17 

Isokatu 

7 

3 

9 

2 

31 

12 

8 

2 

2 

2 

7 

11 

31 

14 

39 

23 

2 

8 

4 

19 

20 

2 

1 

2 

2 

57 

3 

21 

5 

2 

1 

13 

23 

9 

2 

11 

6 

6 

42 

16 

8 

16 

Latojankatu 

5 

56 

2 

75 

16 

24 

21 

1 

25 

43 

8 

21 

7 

1 

25 

2 

10 

48 

84 

27 

16 

6 

2 

2 

5 

30 

8 

69 

38 

74 

Torikatu 

Rantakatu 

33 

1 

29 

12 

27 

3 

24 

8 

3 

2 

19 

7 

63 

57 

5 

27 

33 

45 

27 

2 

2 

53 

6 

7 

14 

13 

4 

44 

17 

72 

19 

2 

11 

29 

37 

47 

42 36 

49 

20 

2 

28 

9 

65 

20 

40 

7 

6 

28 

9 

31 

76 

51 

5 

18 

19 

22 

10 

40 

20 

12 

2 

2 

10 

17 

60 

49 

21 

16 18 

32 

8 2 1 

16 

15 

24 

23 

32 

31 

40 

39 

46 

52 

59 

54 

Virkakuja 

Kosilankatu 

Katajasaarentie 

Juvalantie 

Kauppatori 

8 

2 

25 

8 

64 

1 

35 

27 

29 

20 

11 

52 

1 

15 

2 

45 

17 

13 

31 

52 

9 

28 

25 

9 

37 

5 

11 

18 

30 

3 

5 

2 

3 

4 

9 

12 

60 

2 

18 

36 

32 

16 

22 

45 

56 

11 

16 

10 

1 

7 

16 

34 

2 

58 

Vaa turinkatu 

Kulmak. 

Kosilanpolku 

3 

18 

Kosi lgatan 

11 

3 

4 

21 

37 

46 

23 

4 

2 

1 

1 

2 

18 

30 

20 

29 

6 

7 

12 

22 

25 

15 

20 

22 

10 

10 

7 

18 

54 

19 

2 

40 

42 

17 

1 

2 

4 

95 

1 

36 

2 

8 

30 

28 

35 

2 

11 

44 

17 

19 

20 

8 

2 

9 

25 

4 

37 

18 

14 

22 

2 

21 

16 

5 

12 

2 

20 

21 

8 

6 

10 

29 

9 

2 

6 

1 

6 

16 

1 

1 

11 

26 

2 

6 

10 

3 

4 

2 

5 

9 

20 

2 

18 

1 

19 

30 

21 

14 

49 

89 

19 

10 

2 

62 

2 

11 

41 

7 

20 

32 

11 

16 

13 

4 

7 

12 

9 

14 

46 

3 

35 

8 

17 

2 

2 

18 

11 

1 

26 

8 

2 

Teo lisuusk. 

Kankurink. 

4 

8 

7 

12 

7 

4 

9 

12 

4 

2 

8 

10 

6 

9 

46 

11 

14 

14 

5 

2 

83 

Torggatan 

15 

7 

45 

10 

15 

2 

1 

2 

3 

7 

56 

3 

16 

14 

7 

8 

1 

88 

1 

1 5 

6 

2 

1 

11 

12 

11 

4 

41 

8 

24 

9 

2 

2 

7 

1 

5 

4 

16 

2 

7 

7 

1 

2 

8 

2 

14 

4 

11 

7 

Tervaholmanp. 

22 

8 

1 

8 

7 

9 

8 

28 

2 

1 

10 

10 

5 

2 

10 

80 

2 

26 

1 

24 

10 

2 

27 

9 

27 

35 

28 

28 

10 

1 

2 

24 

1 

5 

26 

17 

1 

11 

44 

20 

Ratamot. 

Vidnäsinkj. 

25 

23 

23 

30 

10 

1 

18 

11 

6 

2 

2 

1 

40 

10 

11 

20 

2 

16 

28 

20 

28 

2 

2 

9 

6 

17 

20 

13 

6 

2 

9 

12 

14 

Kelkkat. 

1 

9 

5 

18 

19 

2 

6 

10 

19 

13 

1 

12 

4 

2 

1 

10 

10 

5 

70 

1 

2 

16 

57 

2 

7 

7 

2 

69 

13 

11 

13 

9 

2 

23 

10 

36 

4 

30 

5 

2 

4 

21 

13 

1 

12 

17 

8 

2 

2 

14 

23 

12 

15 

38 

11 

8 

1 

8 

2 

16 

38 

2 

1 

54 

59 

2 

53 

11 

64 

10 

7 

Måttisenkatu 

2 

1 

28 

4 

13 

1 

13 

11 

4 

46 

22 

57 

16 

6 

29 

34 

2 

11 

41 

60 

1 

66 

kuja 

8 

29 

48 

2 

Åsmusv. 

7 

2 

3 

6 

3 

2 

22 

48 

23 

12 

18 

7b 

16 

71 

15 

28 

7 

8 

1 

39 

51 

5 

10 

9 

27 

39 

Tonsä tarevägen 

2 

3 

2 

20 

56 

3 

Sävelkj. 

31 

29 

33 

11 

2 

35 

11 

37 

4 

39 

9. 

4 

4 

41 

125 

35 

54 

43 

2 

44 

24 

26 

39 

40 

42 

43 

43 

19 

7 

35 

4 

14 

25 

28 

45 

74 

12 

30 

22 

36 

6 

44 

Tahti 

2a 

31 

41 

29 

8 

5 

2 

10 

2 

73 

26 

12 

1 

12 

15 

11 

42 

14 

5 

10 

67 

1 

2 

1a 

15 

25 

2 

5 

66 

9 

7 

18 

8 

11 

30 

19 

9 

2 

9 

28 

35 

24 

76 

5 

49 

9 

4 

14 

7 

2 

8 

55 

19 

10 

6 

1 

2 

24 

34 

35 

10 

20 

2 

11 

2 

8 

1 

29 

7 

15 

5 

19 

22 

52 

1 

2 

1 

18 

8 

11 

11 

3 

1 

6 

2 

7 

1 

19 

2 

3 

1 

6 

50 

27 

2 

2 

15 

9 

13 

3 

2 

43 

1 

2 

40 

7 

5 

13 

20 

13 

3 

8 

1 

28 

4 

4 

3 

2 

19 

30 

4 

2 

48 

3 

67 

9 

24 

25 

12 

8 

15 

2 

67 

29 

6 

1 

42 

35 

90 

1 

13 

1 

4 

68 

2 

5 

8 

2 

34 

3 

69 

Aurinkokj. 

3 

40 

8 

21 

40 

1 

4 

22 

5 

12 

17 

6 

22 

24 

17 

2 

6 

8 

4 

6 

20 

75 

19 

21 

2 

11 

24 

27 

61 

2 

71 

1 

2 

15 

3 33 

4 

3 

11 

5 

1 

10 

1 

20 

9 

2 

4 

70 

1 

11 

15 

12 

49 

23 

2 

10 

17 

16 

14 

19 

7 

1 

2 

10 

2 

10 

2 

1 

77 

12 

8 

10 

13 

5 

55 

17 

6 

8 

9 

12 

1 

12 

11 

18 

4 

3 

9 

16 

14 

20 

6 

17 

9 

11 

5 

10 

2 

15 

21 

17 

14 

1 

10 

7 

89 

19 

12 

9 

15 

2 

5 

60 

40 

2 

13 

13 

14 

9 

10 

14 

1 

2 

2 

3 

7 

6 

14 

13 

32 

7 

1 

2 

79 

5 

23 

4 

81 

4 

4 

17 

26 

85 

12 

58 

5 

18 

7 

4 

Pikkukj. 

91 

19 

2 

24 

5 

27 

8 

1 

13 

44 

1 

8 

9 

1 

95 

93 

83 

9 

5 

6 

2 

4 

6 

1 

18 

5 

9 

3 

3 

38 

69 

2 

5 

4 

99 

1 

30 

16 

7 

2 

8 

101 

6 

10 

3 

20 

3 

97 

2 

2 

9 

21 

1 

6 

14 

3 

24 

1 

2 

11 

6 

1 

2 

12 

6 

9 

1 

15 

22 

12 

4 

2 

10 

6 

36 

5 

Kyläsepänkj. 

14 

17 

103 

33 

3 

2 

2 

11 

4 

135 

5 

12 

28 

2 

2 

10 

18 

5 

11 

18 

6 

18 

T ilisalontie 

23 

14 

133 

10 

8 

13 

1 

3 

1 

9 

7 

107 

6 

7 

9 

7 

13 

2 

8 

7 

13 

17 

12 

17 

11 

2 

2 

9 

1 

9 

1 

Linnusperäntie 

Grenv. 

2 

25 

7 

18 

21 

14 

31 

5 

5 

1 

1 

8 

2 

16 

3 

3 

82 

5 

1 

19 

6 

10 

1 

88 

45 

25 

3 

18 

2 

11 

10 

8 

2 

43 

1 

15 

9 

90 

11 

3 

5 

29 

26 

4 

13 

1 

10 

7 

86 

12 

31 

12 

37 

12 

36 

9 

19 

2 

84 

29 

7 

10 

1 

27 

5 

42 

3 

141 

17 

15 

2 

42 

41 

9 

2 

40 

35 

143 

139 

114 

21 

2 

12 

7 

1 

8 

18 

10 

10 

112 

145 

17 

1 

16 

23 

116 

10 

8 

7 

2 

16 

18 

9 

20 

18 

1 

1 

11 

2 

5 

10 

5 

5 

9 

34 

147 

118 

9 

20 

2 

10 

1 

20 

8 

9 

22 

2 

24 

3 

25 

13 

3a 

6 

28 

13 

Mustikkatie 

26 

6 

17 

1 

2 

Lingonv. 

2 

17 

13 

Puolukkatie 

24 

15 

Tyrnitie 

2 

13 

9 7 5 

13 

12 

10 

19 

27a 

120 

2 

5 

5 

2 

31 

2 

5 

29 

2 

25 

31 

34 

24 

22 

26 

1 

2 

10 

37 

4 

12 

19 

Aurapolku 

Isotanhu 

Stortåget 

2 

155 

1 

2 

14 

27b 

26 

20 

2 

6 

1 

17 

9 

1 

1 

Karpalo 

4 

8 

34 

Bis 

35 

3 

6 

3 

4 

G 

L 

Karhu 

2 

27 

Rågvä 

R 

2 

HÄLSOCENTRALENS NYA OMRÅDESINDELNING 

TEAM 1 (OMRÅDE 1 A, C, D) 

Halkokari, Rytibacken, Puntusåsen, Tullbacken 

Tidsbeställning/bedömning av vårdbehov på läkarnas 

och skötarnas mottagning: mån-fre kl. 8.00-9.30 och 

13.30-14.00 

tfn 06-828 73 10 och 06-828 73 38 

Övriga tider ombes klienterna lämna sina uppgifter 

i telefonsvararen och skötaren ringer senare upp 

klienten. 

TEAM 2 (OMRÅDE 2 A, B, C) 

Lappilbacken, Storkisbacken, Kotkamaa, Södra 

Hakalax 



13.30-14.00 

tfn 06-828 73 20 och 06-828 73 33 



klienten. 

TEAM 3 (OMRÅDE 2 D, E, F) 

Kyrkbacken, Storby, Kaustar, Granbacken 



13.30-14.00 

tfn 06-828 73 30 och 06-828 73 46 



klienten. 

MEDONE (OMRÅDE 1 B, E, F) 

Sandhagen, Centrum, Norra Hakalax, Charlibacka 


och skötarnas mottagning: mån-fre kl. 8.00-16.00 

tfn 06-828 74 64 

DU KAN SÖKA UPP DITT EGET 

TEAM PÅ BIFOGADE KARTA. 

Glödvägen 

Ha rinniementie 

Outokumpuvägen 

Hiekkapurontie 

95 

raleden 

Tehtaankatu 

Laajalahdentie 

Hii lostie 

Taularuukintie 

P ikivent. 

Tulitie 

Sannanrannantie 

Tulip. 

Furuvägen 

216 

Eldv. 

P ikiventie 

Kuusitie 

Sandstrandsvägen 

IA 

P ikivenp. 

Kevä tie 

Syystie 

Granv. 

13 

Vasarakuja 

23 

Hamnvägen 

Kaaritie 

Flintstensv. 

Terveystie 

Hammargränd 

Ajurintie 

Vårvägen 

Katajatie 

Mariegatan 

N i tykatu 

Yrittäjäntie 

227 

Kuskvägen 

Kirveskj. 

Mesiläntie 

Bågvägen 

Renginpolku 

Höstvägen 

Leppät. 

5 9 

Brenn. 

kj. 

Metsäläntie 

Patruunantie 

Lindvägen 

Patamäentie 

Peltotie 

Linjatie 

Patronsvägen 

Poppelitie 

Kreksarint. 

Palokankaantie 

Popp. 

kj. 

15 1 

112 

29 23 

11b 

15 9 

Tarharannanpolku 

2 

62 

Taavetinpolku 

9 5 

267 

53 47 

11 5 

68 66 

27 25 

2 6 

1 9 

1 7 

1 7 

7 1 

12 8 

12a 

14a 

13 4 

23 

11 9 

37b 31 

1A29 

78 

10 4 

21 

6 

2 8 

108 

284 

13 

14 

64a 

2 

7 

28 16 

3010 

123 

1012 

37 

26 

13a 

Mariankatu 

Lehtip. 

Laivanvarustajankatu 

Vanhankartanontie 

Vanhan 

Vintervägen 

Kesätie 

Pohjoisväylä 

Mesilä 

Mesill 

IIID 

Libecksgatan 

Företagarev. 

Havantie 

Sommarvägen 

Haapatie 

Makas inink. 

Åkervägen 

Petininpolku 

Tapulitie 

Talvitie 

Gammelgårdsvägen 

Meritie 

Urpup. 

Pihlajatie 

Vannetie 

Silmup. 

Lehmustie 

Pol timent. 

Pikitie 

Roosinkatu 

Muurarinp. 

Merkuriuksenkj. 

Pikitynnyrint. 

Annikinkatu 

Herman Renlundinkatu 

Varastotie 

Havsvägen 

sata manlahdentie 

Junailijankatu 

Elisabetintie 

Arminkatu 

62 

Tervahovintie 

Veturinkulje tajank. 

Uusip 

Pikipolku 

Vi lagatan 

Katarinegatan Katar inankatu 

Allinkatu 

Kansakoulukatu 

Antti Chydeniuksenkatu 

Fabriksgatan 

IIIC 

ägen 

Bredviksvägen 

Halkokari 

Finnilänp. 

Sandåsvägen 

IIE 

ID 

Brahegatan 

Libeckinkatu 

Vaunumiehenkatu 

Köydenpunojank. 

Tarharannantie 

Petinintie 

Viherlaaksontie 

Vi lahdentie 

Meritu lint. 

Falanderinkatu 

Torikatu 

Huvilakatu 

Kolumäki 

Tykkitie 

104 

Raahenkatu 

Urheilukatu 

Folkskoleg. 

IB 

Pihatie 

Isokyläntie 

Höyläämönk. 

Vesitornink. 

Paahtimonkj. 

Torpparintie 

Torpparintie 

Karstantekijänkj. 

Ke losepänkj. 

Mustakarintie 

Katar inankatu 

Järveläntie 

Gamla Varvsvägen 

Vanha 

Borgmästareg. 

Halkokarivägen 

Junnilantie 

Ventuksenkj. 

Kirkkoniementie 

Åströminkj. 

Junnilanp. 

Laiduntie 

Libecksgatan 

Tu litie 

Lukkarinmäent. 

kaari 

Hiekkaharjuntie 

Kirkkotie 

Karstakj. 

Timpurinkj. 

Leipurinkj. 

Tararantvägen 

Lahdent. 

Kiviniementie 

My lytie 

Veistämöntie 

Lasimestarintie 

Kustaa Aadolfinkatu 

linnank. 

Puutarha- 

Katar.- 

tori 

Storbyvägen 

Katar inankj. 

Vaasantie 

Pikiruukint. 

Puisto- katu 

Kvarnvägen 

Vuorilaaksonp. 

Salmenhaantie 

Kronobyvägen 

Junnilankj. 

Huhtamäent. 

Salmenkj. 

Mäkit. 

Raksontie 

Furunp. 

Va lip. 

Linnanpolku 

Kankkosentie 

Nabbalanp. 

Kiviaidantie 

84 

Ho lihaantie 

Kan torintie 

Kirkkokj. 

1 9 

Koulup. 

Salmentie 

Rosundsvägen 

Puistotie 

Vesitorninp. 

Sipolan 

Räihäntie 

Isopurjeenkj. 

Isonkivenpolku 

Lo telundintie 

Gamla Varvsvägen 

Kalastajatorpantie 

Härnösandink. 

Västra Kyrkog. 

Sipolantie 

Läntinen Kirkkok. 

Isonkiventie 

Isoväylä 

IE 

Gustaf Adolfsgatan 

Stenrösv. 

Sundhagsvägen 

Salmenhaantie 

Puurokarinkuja 

Östra Kyrkog. 

Pakkahuoneenkatu 

Pormestarinkatu 

Saarimäentie 

Sipolankuja 

Lyhytkuja 

Vasikkasaarentie 

Ka liotie 

Itäinen Kirkkok. 

Storstensv. 

Briggen 

Kaarlenkatu 

Ka lisvägen 

Kalliolahdentie 

646 

Saarimäenp. 

Kirkkopolku 

Koulutie 

Si frisvägen 

Storsegelvägen 

Kalastajatorpantie 

30 32 

Lo telundinpolku 

Mäkipe lontie 

Backåkersv. 

Kaarlenkj. 

Isopurjeent. 

Glasmästarsvägen 

Storgatan 

Bergvägen 

Ventuksentie 

Halkokarintie 

Priki 

Barken 

Kruunupyyntie 

Strandgatan 

Isopurjeentie 

Pappilantie 

Juvalanp. 

Isomastontie 

Parkki 

Vapaudentie 

Aatamintie 

38 

50 

Takilatie 

11 

30 

Pappilankuja 

972 

Takilatie 

Prästgårdsv. 

Vi lahdenkj. 

Matalamaanp. 

Kaanaanmaantie 

Klyvarintie 

Meijerikatu 

Juvalankj. 

Peltopolku 

Tackelvägen 

Fiskartorpsvägen 

Pölsonp. 

13a 

Ilkantie 

Siltakj. 

Sipintie 

Jungmanni 

Frega ti 

Pikkuväylä Linnaleirintie 

Linnaleirinp. 

Kirkkolehdonk. 

Si lanpääntie 

Nynäsintie 

Kalvholmsvägen 

Kaarlenportti 

Hakatie 

Frega ti 

Jahti 

Pitkänsillankatu 

Broändavägen 

Ristirannankatu 

Tru levintie 

Jakten 

Kaarlelankatu 

Ka lisentie 

Fregatten 

Hagavägen 

Peltomäentie 

Luotsikj. 

Adamsvägen 

Halkokarintie 

Ilkkavägen 

Banerinkatu 

Horninkatu 

Topeliuksenk. 

Pengerkj. 

Sne lm.- 

kj. 

Peltomäenk. 

Nynäsvägen 

Kaanaanp. 

Puosu 

Pesolank. 

Borglägervägen 

Suolatie 

Pesolanp. 

Pengerkatu 

Runeberginkatu 

Rantap. 

Kompassit. 

Kaanaanmaantie 

Tervaholmantie 

Sne lmanink. 

Kaljaasi 

Pesolankj. 

Storaleden 

Banergatan 

Saltvägen 

Pe laksenp. 

Sepänk. 

Pilv. 

Kotimetsänt. 

Tervanpolttajankatu 

Suolap. 

Kruununp. 

Kuusimäent. 

Perämies 

Anders Chydeniusgatan 

Mannerh. 

aukio 

Rautatienkatu 

Eteläväylä 

Karlebygatan 

Nuolit. 

Hakalahdenkatu 

Långbrogatan 

Näsimäentie 

Pe laksentie 

Isokylä 

Storby 

Galeasen 

Kippari 

Nynäsinrai ti 

Flemingint. 

Välikatu 

Vaa turin 

polku 

Tyynikatu 

Savelankatu 

Ka lisenp. 

Voikukkatie 

Smörblommev. 

Naavap. 

Purseri 

Ilkanp. 

Terminaalikatu 

Kanaanslandsvägen 

Välskärinkatu 

Pasaninkj. 

Runebergsgatan 

Sorvarinkatu 

Metsämäentie 

Neulastie 

Näreikköt. 

Kanneltie 

Säveltäjäntie 

Matruusinkatu 

Tervakuja 

Metsästäjänkatu 

Sairaalakatu 

Pujotie 

Raiviont. 

Vidnäsink. 

Havutie 

Huilutie 

Matrosgatan 

Fältskärsg. 

Runeb.p. 

Jungsborginkatu 

Näsimäenp. 

Sam 

Klubbint. 

Vesakkot. 

Skogshöjdsvägen 

Vidnäsinp. 

Heinolankaari 

Lääkärinkatu 

Holminkatu 

Sjukhusgatan 

Poikkik. 

Hakalahdenkatu 

Åsm. 

Trykkarintie 

Närviläntie 

Koppisentie 

Åsmuksentie 

Taimitie 

Pelimannintie 

Hakalahti 

Hakalax 

Norraleden 

Nah 

kurinkatu 

Södraleden 

IF 

Järnvägsgatan 

Hiekkakatu 

Lepokodink. 

Läkaregatan 

Oikokatu 

Ouluntie 

Jungsborgs 

gatan 

Kauppakaari 

Puusepänk. 

Huhdankj. 

Ruukkukj. 

Savikukonkj. 

Kotipe 

lonk. 

Kirkonmäki 

Kyrkbacken 

Sokojantie 

Rödsöntie 

Järvikatu 

Sandgatan 

Kaustarinkatu 

Janssonintie 

Puntuksenrinne 

Rauhankatu 

Träskgatan 

Rakennusmestarink. 

Hagalaxgatan 

IIF 

Koppinenvägen 

Skrabbint. 

IC 

puikko 

Närvilänkatu 

Dalvägen 

Rödsöntie 

Handelsvängen 

Jung.kj. 

Kallentie 

Savenvalajantie 

It. Libeckinkatu 

Fredsgatan 

Hakakatu 

Heinolasvängen 

Montörv. 

Asentajantie 

Teo lisuustie 

Laaksop. 

Laaksotie 

Pilesstige 

P ilekse 

Anterontie 

Huhdantie 

Närvilägatan 

Rekit. 

Laaksokj. 

N ilont. 

Pohjoiskj. 

Lo telun- 

Pikipannunt. 

Peikko- 

Mästarevägen 

Suokj. 

Rytimäentie 

Purotie 

Rouhantie 

Savitie 

Holmsgatan 

Nevatie 

Kåksint. 

Eteläkj. 

Hagagatan 

Kä ryt. 

Mestarintie 

kavägen 

Isomosalantie 

Talonpojankatu 

Lappilantie 

Pensarvägen 

Bondegatan 

Heinolanp. 

Jaakonkj. 

kuja 

Aurinkomäentie Auringonkie ros 

Huhtav. 

Korpintie 

Porinp. 

Industriv. 

Isorytintie 

Härmäläntie 

Opintie 

Heinolank. 

Kartanontie 

Solvarvet 

IID 

Korpinkj. 

Välitie 

Ventusvägen 

Rytikuja 

kuja 

Björkgreninpolku 

Laxinpolku 

Kahvitie 

Jaakonkatu 

Hemgårdsvägen 

Rajakj. 

Heinolankj. 

Pajukuja 

Pajutie 

Pajupi lintie 

Hintsantie 

Rytibacksvägen 

Pensarintie 

Rajatie 

Ope tajankj. 

Ty linpolku 

Brinkinkj. 

Hauintie 

Kaarnakj. 

Videgr. 

Hintsev. 

Gunellinpolku 

IIC 

Jyväskyläntie 

Kallinen 

Kallis 

Gun.kj. 

Pilkkarintie 

Ty livägen 

Tilust. 

125 

Puntuksenkaari 

Videvägen 

Videlåtsv. 

Sotilastorpantie 

Ka fevägen 

119 

Ylärinne 

Uleåvägen 

131 

127 

117 

121 

115 

105 

124 

188 

Kyläsepänt. 

Kahvikuja 

Ma tssoninp. 

Rödsövägen 

Alarinne 

Oksatie 

Kuokkamaantie 

Lundvägen 

Käpymetsäntie 

Seltismäentie 

100 

113 111 

Nii typ. 

Ka fegr. 

Högbr. 

Kuunkuja 

Lehtotie 

Korpvägen 

Kaustarintie 

IIB 

Rödsöntie 

102 

109 

Tuohit. 

4 2 

Puntusvängen 

Kuunkie ros 

18 20 

4 4 

Suolajärvent. 

O reksentie 

Ka tholmantie 

Ty lintie 

T ilip. 

Borgintie 

Månvarvet 

Savihaant. 

106 

108 

Tuomarinp. 

110 

27a 

Puntuksentie 

Plogvägen 

Suomalahdenp. 

Hevoshaant. 

Linnusperävägen 

Indolavägen 

Rödsövägen 

Rytimäki 

Rytibacken 

Bäckeninpolku 

P ispantie 

Kaskitie 

Jyväskylävägen 

Matalasalmentie 

Blåbärsvägen 

Auratie 

Ruistie 

Indolantie 

15 11 

Palo 

IIA 

Metsämarjantie 

Skogsbärsvägen 

Kylvökj. 

Ketotie 

Orasp. 

Tanhukj. 

Bäc 

Mesimarjan 

Siem 

28 22 

KÄLVIÄN VASTAANOTTO 

Ellfolkinkatu 5, 68300 Kälviä 

Aukioloajat: ma-pe klo 8–16 

Puh. (06) 8287 700 

LOHTAJAN TERVEYSASEMA 

Lohtajantie 3, 68230 Lohtaja 

Aukioloajat: ma-to klo 8–16, pe klo 8–14 

Puh. (06) 8287 750 

ULLAVAN TERVEYSASEMA 

Ullavantie 27, 68370 Ullava 

Aukioloajat: ma, ke, to klo 8–16 

Puh. (06) 889 503 

KRUUNUPYYN TERVEYSASEMA 

Säbråntie 1, 68500 Kruunupyy 

Aukioloajat: ma, ti, ke, pe klo 8–15.30 

Puh. (06) 8343 301 

ALAVETELIN TERVEYSASEMA 

Kirkonmäentie 1, 68410 Alaveteli 

Aukioloajat: ma ja ke klo 8–15.30, 

pe klo 8–12 

Puh. (06) 8343 388 

TEERIJÄRVEN TERVEYSASEMA 

Hörbyntie 8, 68700 Teerijärvi 

Aukioloajat: ma, ti, to, pe klo 8–15.30 

Puh. (06) 8343 730 

KELVIÅ HÄLSOSTATION 

Ellfolkinkatu 5, 68300 Kelviå 

Öppettider: mån-fre kl. 8–16 

Tfn (06) 8287 700 

LOCHTEÅ HÄLSOSTATION 

Lohtajantie 3, 68230 Lochteå 

Öppettider: mån-tors kl. 8–16, fre kl. 8–14 

Tfn (06) 8287 750 

ULLAVA HÄLSOSTATION 

Ullavantie 27, 68370 Ullava 

Öppettider: mån, ons, tors kl. 8–16 

Tfn (06) 889 503 

KRONOBY HÄLSOSTATION 

Säbråvägen 1, 68500 Kronoby 

Öppettider: mån, tis, ons, fre kl. 8–15.30 

Tfn. (06) 8343 301 

NEDERVETIL HÄLSOSTATION 

Kyrkbackavägen 1, 68410 Nedervetil 

Öppettider: mån och ons kl. 8–15.30, 

fre klo 8–12 

Tfn: (06) 8343 388 

TERJÄRV HÄLSOSTATION 

Hörbyvägen 8, 68700 Terjärv 

Öppettider: mån, tis, tors, fre klo 8–15.30 

Tfn: (06) 8343 730 

25

YKKÖSOSOITTEETON 

Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiin 

Offi ciellt meddelande, delas ut till alla hushåll 

KESÄLLÄ 

KOKKOLAAN 

”Perämeren rannan lapsi, syntyperäinen lohtajalainen, 

kaipaa raikasta merituulta hiuksiinsa oikeaan kesätunnelmaan 

pääsemiseksi. Varaankin allakasta aina muutamia 

kesäisiä päiviä kotiseudulla käyntiä varten. Kokkolan 

kesässä nautin erityisesti unohtumattomista musiikkielämyksistä 

ja ainutlaatuisesta saaristoluonnosta. Niiden 

lisäksi voin suositella lämpimästi myös lauantaista 

aamukahvia Kokkolan torilla ja kiireettömiä kävelyretkiä 

vanhassa puutalokaupungissa, Neristanissa.” 

Mari Palo 

Sopraano 

Kokkolan kesä 2009 tarjoaa elämyksiä moneen makuun. Aito 

paikallisväri löytyy kotoisilta kaupunki- ja kyläfestivaaleilta. Musiikkimaakunnan 

osaamisesta pääset nauttimaan Lohtajan kirkkomusiikkijuhlilla 

ja Kokkolan Oopperakesässä. Rakastetut pohjalaismaisemat 

ja -miljööt löydät Veikko Vionojan 100-vuotisjuhlanäyttelyistä. 

Ja katsauksen maaseudun nykypäivään ja huomiseen 

voit tehdä Farmari 2009 –maatalousnäyttelyssä. 

26

Kla.fi 1 09 - Kokkola

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?