Kokkolan ILT raportti 2008.pdf
Kokkolan ILT raportti 2008.pdf
Kokkolan ILT raportti 2008.pdf
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Ilmanlaadun tarkkailun vuosi<strong>raportti</strong> 2008 _ 11<br />
ta Kemira Oyj:ltä (rikkihappotehtaalta). Toiseksi eniten rikkidioksidia pääsi<br />
Fortum Power and Heat Oy:n (nykyisin Oy Kokkola Power Ab) voimalaitokselta<br />
(17 %) sekä kolmanneksi eniten <strong>Kokkolan</strong> Voima Oy:n voimalaitokselta<br />
(9 %).<br />
<strong>Kokkolan</strong> rikkidioksidipäästöjen jakauma 2008<br />
Yara Suomi Oy<br />
4 %<br />
Boliden Kokkola Oy<br />
1 %<br />
<strong>Kokkolan</strong> Voima Oy<br />
9 %<br />
Muut<br />
5 %<br />
Fortum Pow er and<br />
Heat Oy<br />
17 %<br />
Tetra Chemicals<br />
Europe Oy<br />
2 %<br />
Kemira Oyj<br />
62 %<br />
Kuva 3. Rikkidioksidipäästöjen jakautuminen Kokkolassa vuonna 2008.<br />
Typenoksidit (NO X )<br />
Typenoksidien päästöt Kokkolassa ovat peräisin pääasiassa tieliikenteestä<br />
ja energiantuotannosta. Muita suuria typenoksidien päästölähteitä<br />
ovat myös <strong>Kokkolan</strong> Satama ja entisen Kemiran alueen laitokset.<br />
Pääosa typenoksidipäästöistä on typpimonoksidia, joka kuitenkin sääolosuhteista<br />
ja ilman otsonipitoisuudesta riippuen muuntuu ilmassa nopeasti<br />
erilaisten kemiallisten reaktioiden seurauksena typpidioksidiksi.<br />
Typenoksidien kokonaispäästöt (laskettu typpidioksidiksi) Kokkolassa<br />
vuonna 2008 olivat 948 tonnia. Typenoksidipäästöt vähenivät yli 100<br />
tonnilla vuodesta 2007, jolloin kokonaispäästömäärä oli 1054 tonnia..<br />
Päästökehitys johtuu Fortum Power and Heat Oy:n (nyk. Oy Kokkola<br />
Power Ab) ja Kemira Oyj:n typenoksidipäästöjen laskusta. Myös tieliikenteen<br />
typenoksidipäästöt laskivat edellisvuoteen verrattuna ja olivat 200<br />
tonnia (VTT). Tieliikenne on typenoksidipäästöjen osalta suurimpia<br />
kuormittaja Kokkolassa ja siitä aiheutuvien päästöjen haitallisia vaikutuksia<br />
korostavat alhainen päästökorkeus sekä se, että päästöt purkautuvat<br />
ilmaan suurelta osin kaupungin keskustassa, missä suuri joukko ihmisiä<br />
on niille alttiina. Kuvassa 4 on esitetty typenoksidipäästöjen kehitys Kokkolassa<br />
vuosina 1987-2008.