Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
ALANSA YKKÖNEN<br />
4/2012<br />
Susanne Dahlqvist<br />
iloitsee<br />
Porvoon Taidetehtaan<br />
uudesta<br />
elämästä. sivu 40<br />
sivulla 36<br />
Pisara-radan suunnitteluun<br />
vauhtia 40 miljoonalla<br />
eurolla sivu 14<br />
Vuoreksen jätteet<br />
uudenlaiseen<br />
putkijärjestelmään sivu 24<br />
Jyväskylän suojellusta<br />
Valtiontalosta tuli<br />
pulma sivu 46<br />
KUNTA-<br />
TEKNIIKKA<br />
HELSINGISSÄ<br />
4.–10.6.<br />
Hannu Asikainen luotsaa Kalasatamasta<br />
20 000 asukkaan aluetta 2030 mennessä<br />
HELSINKI RAKENTAA<br />
RANNOILLE sivu 6<br />
SPECIAL PAGES<br />
FOR IFME<br />
PARTICIPANTS
Tee oikea<br />
s rto<br />
<br />
<br />
<br />
Kunnalliset ja teolliset jätevedet sisältävät poikkeuksetta kiinteitä<br />
aineita, jotka tuovat pumppujen toimintaan lisää haastetta.<br />
Gorman-Rupp on itseimevien jätevesipumppujen johtava valmistaja<br />
maailmassa. Pumppumallistosta löytyy ratkaisu vaikeisiinkin<br />
kohteisiin.<br />
Ultra V -mallisto siirtää itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman suorituskykyinen<br />
Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja sen läpi kulkee jopa<br />
halkaisijaltaan 76mm kiintoainepartikkelit. Asennus ja huolto on uppopumppua helpompaa.<br />
Myös pumpun käyttökustannukset ovat hyvin ennakoitavissa.<br />
Maahantuoja:<br />
SGN Tekniikka Oy<br />
Juurakkokuja 4,<br />
01510 Vantaa<br />
Puh. 030 650 50<br />
www.sgntekniikka.fi<br />
Gorman-Rupp on Yhdysvalloissa 1933 perustettu yritys, joka<br />
suunnittelee ja valmistaa pumppuja useisiin eri teollisuuden<br />
sovelluksiin. Tuoteohjelmaan kuuluu mallisto raskaasta teollisuuspumppauksesta<br />
jätevesien käsittelyyn, öljyjen ja polttonesteiden<br />
pumppaamiseen sekä myös maatalouden erilaisiin<br />
kohteisiin.<br />
Osaavan ammattilaisorganisaatiomme apuna on päämiehen<br />
vahva tuki ja vuosikymmenien kokemus erilaisten pumppuratkaisujen<br />
suunnittelusta ja valmistuksesta.<br />
Lisätietoa osoitteesta: www.gormanrupp.com
JUNE 2012<br />
SISÄLTÖ<br />
4/ 2012<br />
31. toukokuuta<br />
20–32 Kesän asuntomessut Tampereen<br />
Vuoreksessa ovat näyteikkuna ekotehokkuuteen<br />
ja uuteen teknologiaan. Messuilla<br />
tulevat tutuiksi E-luku, putkijätejärjestelmä<br />
ja Suomen laajin hulevesipuisto.<br />
KUNTA-<br />
TEKNIIKKA<br />
HELSINGISSÄ<br />
4.–10.6.<br />
18 Frederic Boyer kannustaa kuntia energiatehokkuuteen.<br />
– Kestävä energia on erinomaista<br />
bisnestä, hän sanoo.<br />
49 Yksityinen yritys rakentaa Lappeenrannan<br />
kaupunginteatterille uudet tilat ydinkeskustan<br />
kauppakeskuksen kolmanteen kerrokseen.<br />
50 Helsinki on kartoittanut rantojensa tulvariskialueet<br />
ja rakentaa niille penkereitä ja<br />
pumppaamoita pitämään meriveden loitolla.<br />
YHDYSKUNTA<br />
Helsinki avaa satamat<br />
asuntorakentamiselle 6<br />
Jätkäsaaren ja Kalasataman<br />
identiteetit kumpuavat historiasta 12<br />
Pisara-rata on edellytys junaliikenteen<br />
kehittämiselle 14<br />
Euroopan parlamentti esittää<br />
sitovia energiatehokkuustoimia 17<br />
TAMPEREEN ASUNTOMESSUT<br />
Vuoreksen pikkukaupunki nousee<br />
metsän keskelle 20<br />
Tampereen Infra on vahvasti<br />
mukana Vuoreksessa 22<br />
Vuoreksen jätteet putkeen<br />
ja maan alle 24<br />
E-luku ohjaa rakentamista,<br />
tavoitteena nollaenergiataso 28<br />
Runomuuri ja sadepuutarhat<br />
ovat Vuoreksen helmiä 30<br />
YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME<br />
Suomen kuntatekniikan yhdistys 33<br />
UKTY 36<br />
Kuntien putkimestarit 37<br />
RAKENTAMINEN<br />
Porvoon Taidetehtaasta uuden<br />
keskusta-alueen ydin 40<br />
SPECIAL PAGES KUNTATEKN IKKA MAGAZINE 4/2012 SPECIAL PAGES KUNTATEKN IKKA MAGAZINE 4/2012<br />
MUNICIPAL ENGINEERING<br />
& the Baltic Sea Region<br />
RISING PRICES<br />
may endanger<br />
infrastructure<br />
investments<br />
HELSINKI grows<br />
underground<br />
SWEDEN believes<br />
in integrated<br />
planning<br />
TALLINN builds<br />
a gigantic traffic<br />
junction<br />
Welcome to Helsinki and<br />
the 17th World Congress<br />
on Municipal Engineering!<br />
In the middle of this issue<br />
you will find the special<br />
pages of <strong>Kuntatekniikka</strong><br />
offering a few glimpses<br />
of municipal engineering in<br />
Finland, Sweden and<br />
Estonia.<br />
Neljän P:n mallista kehitetään<br />
työvälinettä kunnille 44<br />
Jyväskylän ja SRV:n Valtiontalokauppa<br />
KHO:n puntariin 46<br />
Lappeenranta saa kauppakeskusteatterin<br />
49<br />
YMPÄRISTÖ<br />
Helsinki rakentaa tulvasuojausta<br />
rannoilleen 50<br />
Hulevesiopas ohjaa maankäytön<br />
suunnittelussa 54<br />
Suuret kaupungit etenevät<br />
ilmastotyössä 55<br />
PALSTAT / KOLUMNIT<br />
Pääkirjoitus 5<br />
Rytilät/Pekka Rytilä:<br />
Sua lähde kaunis katselen 19<br />
Uutisia 56<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012 3
KUNTA-<br />
TEKNIIKKA<br />
HELSINGISSÄ<br />
4.–10.6.<br />
lehti.kuntatekniikka.fi<br />
KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI<br />
Energia<br />
Hankinnat<br />
Ilmastonmuutos<br />
Infra-IT<br />
Jätehuolto<br />
Kiinteistöt<br />
Kunnossapito<br />
Liikenne ja väylät<br />
Liikuntapaikat<br />
Maankäytön suunnittelu<br />
Maarakennus<br />
Rakentaminen<br />
Turvallisuus<br />
Uimahallit ja kylpylät<br />
Vesihuolto<br />
Viheralueet<br />
Ympäristö<br />
ALANSA YKKÖNEN<br />
Pisara-radan suunnitteluun<br />
vauhtia 40 miljoonalla<br />
eurolla sivu 14<br />
Vuoreksen jätteet<br />
uudenlaiseen<br />
putkijärjestelmään sivu 24<br />
Jyväskylän suojellusta<br />
Valtiontalosta tuli<br />
pulma sivu 46<br />
4/2012<br />
Susanne Dahlqvist<br />
iloitsee<br />
Porvoon Taidetehtaan<br />
uudesta<br />
sivulla 36<br />
elämästä. sivu 40<br />
Hannu Asikainen luotsaa Kalasatamasta<br />
20 000 asukkaan aluetta 2030 mennessä<br />
HELSINKI RAKENTAA<br />
RANNOILLE sivu 6<br />
SPECIAL PAGES<br />
FOR IFME<br />
PARTICIPANTS<br />
Kannen kuva: Sepoo Haavisto<br />
TOIMITUS<br />
Toinen linja 14, 00530 Helsinki<br />
Internet: lehti.kuntatekniikka.fi<br />
S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi<br />
Päätoimittaja DI Paavo Taipale<br />
Puh. 09 771 2557, 050 380 8368<br />
Toimitussihteeri Pirjo Valtakari<br />
Puh. 050 352 3155<br />
Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi<br />
Puh. 09 771 2087, 050 310 4811<br />
TOIMITUSNEUVOSTO<br />
Heikki Lonka<br />
Kirsi Rontu<br />
Juhani Sandström<br />
Sami Sillstén<br />
Paavo Taipale<br />
TILAUKSET<br />
Puh. 09 771 2442<br />
asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi<br />
Vuodessa 8 numeroa<br />
Kestotilaus 73 € (+ alv 9 %)<br />
Vuosikerta 82 € (+ alv 9 %)<br />
Irtonumero 10 € (+ alv 23 %)<br />
ILMOITUKSET<br />
Marianne Lohilahti<br />
Puh. 040 708 6640<br />
marianne.lohilahti@netti.fi<br />
TYÖPAIKKAILMOITUKSET<br />
S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi<br />
Hinta 3,65 €/palstamm<br />
SIVUNVALMISTUS<br />
Aste Helsinki Oy<br />
PAINOPAIKKA<br />
Oy Scanweb Ab, Kouvola<br />
ISSN 1238-125X<br />
67. vuosikerta<br />
Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti<br />
KUSTANTAJA/JULKAISIJAT<br />
KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry<br />
Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2008<br />
PÄÄKIRJOITUS<br />
Paavo Taipale<br />
paavo.taipale@kuntatekniikka.fi<br />
Projektibondeillako kasvun tielle<br />
”<br />
Talousvaikeuksien parissa taapertavan EU:n keskustelupöytään nostettiin äskettäin<br />
uusi aihe, projektibondit. Sanan loppuosa kalskahtaa ikävästi Suomessakin<br />
karsastetulta eurobondilta, siis suhmuroinnilta, jossa muiden velka<br />
muuttuu meidänkin velaksi. Projektibondeista innostuneet korostavat, että<br />
niissä on kyse eri asiasta. Kovin laajasti ei projektibondien perimmäisestä olemuksesta<br />
kuitenkaan vielä tunnuta tiedettävän.<br />
Projektibondien yhteydessä on viitattu infrastruktuurihankkeisiin. Tietyissä<br />
maissa valittuja hankkeita rahoitettaisiin jäsenvaltioiden yhteisillä lainoilla.<br />
Eurooppaa yhdistävien energia-, liikenne- ja tietoliikenneverkostojen kehittämisestä<br />
on puhuttu aiemminkin niin sanottujen TEN-verkkojen muodossa.<br />
Nämä olisivat koko Euroopan kilpailukyvyn kannalta tärkeitä yhteyksiä.<br />
Esimerkiksi liikenneväylien osalta Suomikin on sitoutunut TEN-verkkojen<br />
kehittämiseen ja niiden budjettirahoitukseen. Kun hankkeet ovat suuria, niihin<br />
kuluu helposti huomattava osa valtion väylärahoituksesta. Pienemmät,<br />
mutta alue- ja paikallistalouden kannalta välttämättömät hankkeet ja olemassa<br />
olevan väyläverkoston kunnossapito kärsivät.<br />
Valtio sysää monissa tapauksissa jo nyt liikenneväyliensä rahoitusvastuuta<br />
kunnille. Tämän päälle ei enää kaivata ulkomaisia infrahankkeita suomalaisten<br />
veronmaksajien piikkiin. Talouden tasapainotukseen ja kasvun tukemiseen<br />
on löydyttävä muita keinoja.<br />
Kädessäsi on tavanomaista tuhdimpi <strong>Kuntatekniikka</strong>. Kerromme IFMEkongressin<br />
ja Kuntatekniikan päivien isäntäkaupungin Helsingin ajankohtaisista<br />
hankkeista. Kesän asuntomessut Tampereen Vuoreksessa ovat myös monipuolisesti<br />
esillä. Lisäksi tarjoamme välähdyksiä Itämeren alueen kuntatekniikasta<br />
erityisesti IFME-kongressivieraille myös englanniksi.<br />
Toimituksen puolesta toivotan kaikille lukijoille virkistävää kesää – ja pitkäaikaiselle<br />
toimitussihteerillemme kiitosten kera leppoisia eläkepäiviä.<br />
Sujuvaa liikennettä lentokentällä<br />
Tein oman ennätykseni lentokentällä. Olin toukokuisena arkiaamuna puoli<br />
seitsemän aikoihin lähdössä Helsinki–Vantaan lentokentältä Ouluun. 13<br />
minuutin kuluttua siitä, kun lähdin pysäköintitaloon P5 jättämästäni autosta,<br />
olin jo putkessa odottamassa koneeseen pääsyä. Yhtään juoksuaskelta en<br />
matkalla ottanut.<br />
Putkessa hoksasin, että matkallani autosta koneeseen ketään ei kiinnostanut,<br />
kuka matkusti nimelläni tulostetulla lipulla. Missään vaiheessa henkilöllisyyttäni<br />
ei tarkistettu. Riitti, että Mr. Taipale näytti päällisin puolin mieheltä.<br />
Tarkistus ei juuri olisi matkaani hidastanut, joten ehkä sen olisi voinut tehdä.<br />
Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT<br />
5/2012 16.8. 6.9. Turvallisuus Vesihuolto Hankinnat Kuntamarkkinat 12.–13.9.<br />
6/2012 13.9. 4.10. Jätehuolto ja ympäristö Liikenne ja väylät Ympäristötekniikka 9.–12.10.<br />
7/2012 11.10. 1.11. ICT kuntatekniikassa Kiinteistöt Vesihuolto<br />
8/2012 21.11. 13.12. Energia Valaistus
Kalasatamassa ja Jätkäsaaressa iso urakka maaper<br />
Helsinki avaa satamat<br />
Aluerakentaminen<br />
muokkaa 200-vuotisen<br />
pääkaupungin kasvoja<br />
merellisempään suuntaan.<br />
Kymmenettuhannet<br />
ihmiset muuttavat<br />
lähivuosina ja ensi vuosikymmenellä<br />
meren<br />
rannalle perustettaville<br />
uusille asuinalueille<br />
Jätkä- ja Hernesaaressa,<br />
Kalasatamassa sekä<br />
Kruunuvuorenrannassa.<br />
TEKSTI Matti Valli<br />
– Vielä kolme vuotta sitten<br />
merenrannalla sijaitsevat uudet<br />
asuinalueet olivat poissa julkisesta<br />
käytöstä. Nyt satamakäytössä<br />
olleet rannat ovat avautumassa<br />
yleisölle, ja niille rakennetaan<br />
asuntoja ja kunnallistekniikkaa,<br />
Helsingin aluerakentamispäällikkö<br />
Kyösti Oasmaa sanoo.<br />
Uusilla alueilla talojen täytyy<br />
olla edustavia. Kaupunki<br />
panostaakin asuntojen ulkonäköön,<br />
toimivuuteen ja viihtyvyyteen.<br />
Mukana suunnittelussa on<br />
maamme nimekkäimpiä arkkitehteja.<br />
Kaupunki toteuttaa omaa<br />
Kehittyvä kerrostalo -ohjelmaa,<br />
jonka mukaan rakennettavilla<br />
alueilla kannustetaan uudenlaisten<br />
kerrostaloasumisen tapojen<br />
ja tekniikoiden toteuttamiseen.<br />
– Haluamme innostaa rakentajia<br />
kehitystyöhön. Rakentajille<br />
on luovutettu tontteja muun<br />
muassa laatukilpailun perustella;<br />
varauksen saa, mikäli tarjottava<br />
6 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012
YHDYSKUNTA<br />
än puhdistamisesta, täytöstä ja pengerryksestä<br />
asuntorakentamiselle<br />
KUNTA-<br />
TEKNIIKKA<br />
HELSINGISSÄ<br />
4.–10.6.<br />
Kalasataman keskus valmistuu<br />
2020-luvun alkupuolella. Osa kauppakeskuksesta<br />
tulee siltakannella olevan<br />
metron ja Itäväylän alapuolelle.<br />
Havainnekuva Ville Riikonen, Voima Graphics/<br />
Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012<br />
7
YHDYSKUNTA<br />
Uusi Jätkäsaari levittäytyy merelle. Ranta-alueiden täytöt valmistuvat tänä vuonna. Matkustajasatamaa on laajennettu ruoppaamalla.<br />
laatu on parempaa kuin muilla.<br />
Mukana on muun muassa energiatekniikkaa<br />
sekä puu- ja moduulirakentamiseen<br />
liittyviä kokeiluja,<br />
Oasmaa linjaa.<br />
Esirakentaminen<br />
maksaa<br />
Mitkä ovat esirakentamisen kustannukset,<br />
kun teollisen toiminnan<br />
jäljiltä maaperääkin on puhdistettava<br />
Kyösti Oasmaan mukaan<br />
hinta on suhteutettava valmiin<br />
tonttimaan hintaan. Merenrantaa<br />
rakentamalla kaupunki<br />
luo itselleen edullisesti kokonaan<br />
uutta tonttimaata.<br />
– Merenrannassa maan hinta<br />
koostuu siitä, että maaperä valmistellaan<br />
rakentamista varten<br />
pilaantuneita maita poistamalla<br />
ja puhdistamalla sekä stabiloimalla.<br />
Kantakaupungin molemmilla<br />
puolilla sijaitsevilla alueilla<br />
kyse on varsin edullisesta rakennusmaan<br />
hankinnasta, etenkin<br />
kun lopputuloksena on paraatipaikalla<br />
olevia merenranta-alueita,<br />
Oasmaa sanoo.<br />
Tonttien puhdistamiseen tarvittavat<br />
varat on iskettävä pöytään<br />
etukäteen, mutta sijoitus<br />
saadaan takaisin nopeasti, mikäli<br />
tontti myydään. Kalasataman<br />
alueella myyntihinnat ovat<br />
vaihdelleet 800–1 400 euron välillä<br />
kerrosneliömetriä kohden.<br />
Vuokratonteilta sijoitus tulee takaisin<br />
vasta vuosien kuluessa<br />
vuokratuoton muodossa.<br />
– Kaupunki myykin parhaat<br />
merenrantapaikat tontteineen ja<br />
rakennusoikeuksineen vapaarahoitteiseen<br />
tuotantoon, jotta alueen<br />
investointikustannukset saadaan<br />
katettua. Myynti- ja vuokrahinnat<br />
määräytyvät alueen houkuttelevuuden<br />
mukaan, Oasmaa<br />
linjaa.<br />
Puhdistusta ja<br />
vahvistamista<br />
Kalasataman aluerakentamisprojektia<br />
vetävä projektinjohtaja<br />
Hannu Asikainen sanoo, että<br />
perustamisolosuhteet ovat erityisen<br />
huonot Kalasataman pohjoisosassa,<br />
jossa maaperä on täytettyä<br />
merta ja täyttökerroksen alla<br />
on muita pehmeämpiä kerroksia.<br />
Alueet on vahvistettava sivusiirtymien<br />
ja painumien estämiseksi.<br />
Esirakentamista on tehty Sörnäistenniemen<br />
alueella ja Kyläsaaren<br />
pohjoisosassa, joista asuntotuotanto<br />
on lähtenyt liikkeelle.<br />
Sörnäistenniemessä esirakentaminen<br />
toteutettiin pääasiassa joko<br />
painopenkereillä tai tiivistämällä<br />
maata betonista järkälettä<br />
pudottamalla. Pudotustiivistyksen<br />
suoritti urakoitsija ja painopenkereet<br />
teki kaupungin oma<br />
rakentaja Stara.<br />
– Toimenpiteen jälkeen kevyet<br />
rakenteet kuten autohallit<br />
ja myös kadut pystytään rakentamaan<br />
paaluttamatta. Kyläsaaressa<br />
on jouduttu katu rakentamaan<br />
paalulaatalle, samoin kuin<br />
Sörnäistenniemellä pienellä alueella.<br />
Lisäksi on käytetty EPS-kevennystä<br />
joillakin kaduilla, Asikainen<br />
kuvaa.<br />
Sörnäistenniemessä talojen<br />
paaluina on käytetty sekä lyöntipaaluja<br />
että porapaaluja, joilla<br />
päästään täyttömaassa olevien<br />
lohkareiden läpi.<br />
Pilaantuneita maita on poistettu<br />
alueilta, joilla rakentaminen<br />
on käynnissä. Isoimmat kunnos-<br />
Seppo Haavisto<br />
Helsingin kaupungin mediapankki/Vladimir Pohtokari<br />
– Kyse on varsin edullisesta rakennusmaan hankinnasta, kun ollaan<br />
paraatipaikalla, aluerakentamispäällikkö Kyösti Oasmaa sanoo.<br />
Jätkäsaaressa puhdistustöitä ja maanvaihtoja on tehty vähemmän<br />
kuin Kalasatamassa, mutta täytöt ovat isoja.<br />
8 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012
Helsingin kaupunkisuunnitteuvirasto<br />
JÄTKÄSAARI<br />
Pinta-ala 100 ha<br />
Puistoa 19,8 ha<br />
Kerrosala yht. 900 000 k-m 2<br />
Asuinrakennukset<br />
600 000 k-m 2<br />
Työpaikat ja palvelut<br />
300 000 k-m 2<br />
Asukkaita 17 000<br />
Työpaikkoja 6 000<br />
Rakentamisvuodet 2009–25<br />
KALASATAMA<br />
Pinta-ala 175 ha<br />
Kerrosala yht.<br />
1 435 000 k-m 2<br />
Asuinrakennukset<br />
1 000 000 k-m 2<br />
Työpaikat ja palvelut<br />
435 000 k-m 2<br />
Asukkaita 20 000<br />
Työpaikkoja 8 000<br />
Rakentamisvuodet 2011–30<br />
tustyöt tehtiin Suvilahden entisellä<br />
kaasutehtaan alueella, jonne<br />
asennettiin muun muassa<br />
huokoskaasun keräilyputkisto.<br />
Tuleviin täyttöihin varaudutaan.<br />
Kalasataman eteläosassa<br />
on paikka, johon varastoidaan<br />
eri puolilta kaupunkia rakennushankkeista<br />
louhittua kalliota,<br />
ja jossa voidaan esikäsitellä<br />
pilaantuneita maita.<br />
Isot täytöt Jätkäsaaressa<br />
Jätkäsaaressa entisellä tavarasatama-alueella<br />
puhdistustöitä ja<br />
maanvaihtoja on tehty vähemmän<br />
kuin Kalasatamassa, mutta<br />
täytöt ovat isoja.<br />
– Ranta-alueiden täytöt saadaan<br />
loppuun tänä vuonna. Rakennukset<br />
perustetaan pääosin<br />
paaluttamalla. Alkuperäisten<br />
saarien kohdalla voidaan perustaa<br />
maanvaraisesti, mutta<br />
syvimmillään kova pohja löytyy<br />
yli 15 metrin syvyydestä, kertoo<br />
Jätkäsaaren aluerakentamisprojektin<br />
johtaja Timo Laitinen.<br />
Matkustajasatamaakin on<br />
laajennettu ruoppaamalla, sillä<br />
satama halutaan säilyttää lähellä<br />
keskustaa.<br />
Jätkäsaaressa on erisuuruisia<br />
ja -laatuisia pilaantuneita maaalueita,<br />
joiden kaivumassat sijoitetaan<br />
pääosin puistoalueen<br />
maatäyttöihin. Bunkkerin, tavarasataman<br />
entisen kappaletavaravaraston,<br />
eteläpuolella on entinen<br />
kaatopaikka, jonka geoteknisten<br />
ja ympäristöhygieenisten<br />
toimenpiteiden selvittäminen<br />
on työn alla.<br />
– Alue on nyt kaavoitettu liikuntapuistoksi.<br />
Tutkimuksia on<br />
tehty eri vaiheissa tutkimusverkkoa<br />
tihentäen ja niitä jatketaan,<br />
Laitinen sanoo.<br />
Täytöissä ja lisäalueiden rakentamisessa<br />
on käytetty Län-<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012<br />
9
Seppo Haavisto<br />
Hannu Asikainen Sörnäistenniemen alueella, jossa katu- ja asuntorakentaminen on käynnissä.<br />
Ensimmäiset asukkaat muuttavat alueelle tämän vuoden aikana.<br />
ALA Arkkitehdit Oy<br />
simetron louhinnasta syntyviä<br />
massoja, mutta kaikki syntyvä<br />
louhe ei sinne mahdu. Iso täyttö<br />
on alueen puistovyöhykkeen nostaminen<br />
plus kymmenen metrin<br />
korkeuteen nykyiseltä plus kolme<br />
-tasoltaan. Nosto tehdään muun<br />
muassa sekä pysäköintijärjestelyjen<br />
että pintavesien poisjohtamisen<br />
takia.<br />
Täytöillä ja pengerryksillä<br />
kaupungissa varaudutaan myös<br />
merenpinnan nousuun. Merenrantakohteissa<br />
katujen alin taso<br />
on tavallisesti plus kolmessa<br />
metrissä, alimmissa kohteissa<br />
lähellä rantaa korkeus voi olla<br />
plus 2,6 metriä merenpinnan<br />
yläpuolella. Tämän korkeuden<br />
pitäisi riittää seuraavaksi 200<br />
vuodeksi.<br />
Jätteet putkeen ja<br />
puiston alle<br />
Sekä Jätkäsaareen että Kalasatamaan<br />
toteutetaan maanalainen<br />
alipaineella toimiva jätteiden putkikeräysjärjestelmä.<br />
Järjestelmällä<br />
kerätään sekajätettä, biojätettä,<br />
paperia ja pienkartonkia.<br />
YIT toimittaa ruotsalaisen<br />
Envacin järjestelmän, jonka toimitussopimukseen<br />
sisältyy noin<br />
25 vuoden palvelusopimus. Sekä<br />
Jätkäsaaren että Kalasataman jäteasema<br />
rakennetaan puiston alle.<br />
HSY huolehtii jätteiden poiskuljetuksesta<br />
jäteasemalta.<br />
– Jätkäsaaressa jätehuollosta<br />
vastaa Jätkäsaaren Rööri ja Kalasatamassa<br />
Kalasataman Imu,<br />
ja yhtiöillä on yhteinen toimitusjohtaja.<br />
Järjestelmää laajennetaan<br />
sitä mukaa kun rakentaminen<br />
etenee, Timo Laitinen<br />
kertoo.<br />
Jätejärjestelmän täyttöluukut<br />
voivat sijaita vaikkapa porttikongissa<br />
menomatkan varrella.<br />
Isompaa kuivaa jätettä, isokokoista<br />
kartonkia, lasia ja metallia<br />
varten tulee alueellisia keruupisteitä.<br />
Ensimmäinen alueellinen<br />
jätteen putkikeräysjärjestelmä<br />
on toteutettu Suomessa Espoon<br />
Suurpeltoon, Ruotsissa niitä on<br />
tehty 1960-luvulta lähtien.<br />
Logistiikkaoperaattori<br />
vastaa järjestyksestä<br />
Sekä Jätkäsaaressa että Kalasatamassa<br />
toimii kaupungin toimeksiannosta<br />
logistiikkaoperaattori,<br />
jonka tehtävänä on muun muassa<br />
Havainnekuva/Heikki Muntolan Townhouse kilpailuvoiton jatkotyö<br />
Seppo Haavisto<br />
Kaupunkivillojen rivi kanaalin rannalla on yksi Jätkäsaaren uusista<br />
asumiskonsepteista.<br />
Valaistu pienoismalli esittelee Helsingin uudet asuinalueet. Ilmakuvan<br />
päälle on istutettu 3D-pienoismallit rakennettavista Kalasatamasta,<br />
Keski-Pasilasta, Jätkäsaaresta ja Hernesaaresta. Timo Laitisen<br />
oikean kämmenen kohdalla on Jätkäsaari. Malli on esillä kaupungintalon<br />
Virka Galleriassa 17.6. asti.<br />
Tyynenmerenkatu johtaa Jätkäsaareen, jonka maamerkiksi on kaavailtu<br />
33-kerroksista Kämp-hotellia. Sen rakentaisi norjalainen sijoittaja<br />
AB Invests AS. <br />
10 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012
YHDYSKUNTA<br />
Kalasatamaan Hanasaaren alueelle suunnitellaan viittä terassitalokorttelia noin 2 000 asukkaalle. Korttelien korkeudet vaihtelevat<br />
kahdesta kahdeksaantoista kerrokseen. Verkkosaareen puolestaan on hahmoteltu kelluvia asuntoja.<br />
rakentamistoiminnan häiriövaikutusten<br />
minimointi, aluevuokrausten<br />
valvonta, kulkuyhteyksien<br />
turvaaminen ja yleisen siisteyden<br />
valvonta.<br />
Operaattori on luonteva taho<br />
ottaa yhteyttä yllättävissä ongelmatilanteissa<br />
ja henkilöt ovat<br />
paikalla päivittäin. Asiat sujuvat.<br />
Kokemukset ovat hyviä, ja mallia<br />
käytetään jatkossakin alueellisten<br />
rakentamiskohteiden hallinnassa.<br />
– Toimintatapa pienentää selvästi<br />
rakentamisen haittoja alueen<br />
ensimmäisille asukkaille ja<br />
myös naapurialueiden väelle.<br />
Erinomaista on, että tieto asioista<br />
ja ongelmista kulkee molempiin<br />
suuntiin, Kyösti Oasmaa<br />
vahvistaa.<br />
Kalasatamasta älykkään<br />
sähköverkon mallialue<br />
Kalasataman alueella kehitetään<br />
ja testataan tulevaisuuden älykkäitä<br />
energiaratkaisuja. Tavoitteena<br />
on luoda älykkään sähköverkon<br />
mallialue. Uusinta energia-<br />
ja informaatioteknologiaa<br />
sekä automaatiota yhdistämällä<br />
luodaan kestävän kehityksen mukainen,<br />
vähäpäästöinen energiajärjestelmä<br />
palveluineen.<br />
Yhteistyöhankkeessa ovat<br />
mukana Helsingin Energia, Helen<br />
Sähköverkko, ABB, Nokia<br />
Siemens Networks, Fingrid ja<br />
Mitox.<br />
Uuteen älykkääseen sähköverkkoon<br />
sisältyy muun muassa<br />
paikallinen uusiutuva sähköntuotanto:<br />
tuuli- ja aurinkovoima,<br />
sähköautoilua tukeva infrastruktuuri,<br />
sähkön varastointi sekä kotien<br />
ja liikerakennusten energiatehokas<br />
kiinteistöautomaatio.<br />
– Sähköautojen akustot voisivat<br />
toimia sähkön varauspisteinä,<br />
eli tarpeen vaatiessa ne purkaisivat<br />
varauksensa kiinteistön verkkoon.<br />
Visioon kuuluu, että asukkaat<br />
voivat seurata omaa energiankäyttöään<br />
reaaliajassa, Kyösti<br />
Oasmaa kertoo.<br />
Sähköautojen käyttöön varaudutaan.<br />
Kalasataman keskuksen<br />
toteutussopimukseen on kirjattu,<br />
että pysäköintitiloihin asennetaan<br />
sähköautojen latauspisteitä.<br />
Myös katujen varsilla olevia latauspisteitä<br />
pohditaan. <br />
www.uuttahelsinkia.fi<br />
Talous- ja suunnittelukeskus/Jarmo Roiko-Jokela<br />
Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012<br />
11
Helin&Co Arkkitehdit<br />
YHDYSKUNTA<br />
Jätkäsaaren ja Kalasataman identiteetit kumpuavat<br />
HYVÄ JÄTKÄ JA RUOKAKULTTUURIN<br />
Uusille alueille luodaan<br />
identiteetti, johon<br />
asukkaat voivat samaistua<br />
ja johon voi tukeutua<br />
asuinpaikan valinnassa.<br />
Alueiden tulisi<br />
täydentää toisiaan,<br />
kilpailu olisi pahasta.<br />
Identiteetti syntyy kunkin<br />
alueen historiasta<br />
ja maantieteestä.<br />
12 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012<br />
TEKSTI Matti Valli<br />
– Jätkäsaaren historia on sataman<br />
historiaa, ja imago luodaan<br />
satamatoimintoihin liittyvien<br />
mielikuvien varaan. Puhutaan<br />
esimerkiksi ”Hyvästä jätkästä”.<br />
Jätkäsaaren visuaalinen ilme<br />
logoineen luotiin ennen Madonna-konserttia<br />
vuonna 2009.<br />
Ilme näkyy kaikissa julkaisuissa,<br />
ja olemme tilanneet kirjailija<br />
Hannu Mäkelältä myös Hyvä<br />
jätkä -nimisen kirjan, Timo<br />
Laitinen sanoo.<br />
Jätkäsaareen halutaan kivijalkamyymälöitä<br />
aluetta elävöittämään.<br />
Alueen liikekeskuksesta<br />
tulee hillitty, ettei se ime voimaa<br />
pois pienliiketiloilta.<br />
– Internetissä toimiva karttasovellus<br />
kertoo, mitä liiketiloja<br />
missäkin kiinteistössä on, mitä<br />
on tulossa ja keneen voi ottaa<br />
yhteyttä, Jätkäsaaren projektinjohtaja<br />
Timo Laitinen selvittää.<br />
Teollisuuden historiaa,<br />
nykyajan kulttuuria<br />
– Kalasataman historia pohjautuu<br />
satamaan, energiantuotantoon,<br />
kaasulaitokseen ja teolli-<br />
Kalasataman keskukseen tulee kauppakeskuksen lisäksi asumista,<br />
liiketiloja sekä sosiaali- ja terveysasema 20 vuoden sopimuksella.<br />
Tukkutorin yhteyteen suunnitellaan Hyvän ruuan keskusta.<br />
Helsingin kaupungin mediapankki/Vladimir Pohtokari<br />
Vanhasta varastosta korjataan Jätkäsaaren monitoimitaloa, Bunkkeria.<br />
Sinne on tulossa uima-allas ja tilaa kulttuuriharrastuksiin.<br />
Ylimpään kerrokseen rakennetaan asuntoja.<br />
suuslaitoksiin, joissa on harjoitettu<br />
mm. elintarviketeollisuutta.<br />
Kirjailija Kjell Westön tarinat<br />
liikkuvat pitkälle Sörnäisten rannassa<br />
ja sen historiassa. Tukkutorin<br />
alueesta kehittyy muun muassa<br />
ruokakulttuurin keskus, Kalasataman<br />
projektinjohtaja Hannu<br />
Asikainen sanoo.<br />
Kulttuuria on. Jätkäsaaren<br />
viereisessä Ruoholahdessa on<br />
Kaapelitehdas. Kalasatamassa<br />
on Suvilahden vanhasta voimalaitoksesta<br />
ja kaasutehtaan alueesta<br />
muodostuva kulttuurikeskus,<br />
jossa pidetään tapahtumia<br />
ja näyttelyitä.<br />
Oman identiteettinsä alueella<br />
luo SRV:n toteuttama Kalasataman<br />
keskus, johon rakennetaan<br />
mm. kauppakeskus, sosiaali-<br />
ja terveysasema sekä Suomen<br />
tihein asukaskeskittymä:<br />
alle neljän hehtaarin alueelle<br />
tulee noin 2 000 asukasta. Kalasataman<br />
keskus muodostuu<br />
kahdeksasta 20–33-kerroksisesta<br />
tornista.<br />
Erojakin on. Kalasatamassa<br />
metro kulkee aivan alueen keskustan<br />
läpi. Jätkäsaaressa on vilkas<br />
matkustajasatama, joukkoliikenne<br />
hoidetaan raitiovaunulla<br />
ja metro on kävelymatkan päässä.<br />
Jätkäsaaren maamerkiksi tullee<br />
33-kerroksinen Kämp-hotelli,<br />
jonka rakentaa norjalainen sijoittaja<br />
AB Invests AS. Jätkäsaareen<br />
tulee huviveneilijöille kolme<br />
marinaa ja mahdollisesti venehotelli,<br />
jossa moottoriveneitä<br />
voidaan säilyttää ikään kuin<br />
hyllyllä. Purjeveneitä mastoineen<br />
sinne ei mahdu.<br />
Tiukat neuvottelut<br />
Tiukat neuvottelut ovat kuuluneet<br />
asiaan. Jätkäsaaren ja Kalasataman<br />
jätteen imukeräysjärjestelmän<br />
toimittajan valintaprosessi<br />
kesti 1,5 vuotta.<br />
– Julkinen hankinta ja pitkäaikainen<br />
toimitusprosessi edellyttivät<br />
monivaiheisia neuvotteluja,<br />
joissa asioihin piti pureutua syvälle.<br />
Bunkkerirakennuksen töiden<br />
käynnistäminen on myös<br />
tuskallista, koska toiminnan sisällöstä<br />
ei ole saatu aikaan päätöstä,<br />
Timo Laitinen sanoo.<br />
Alunperin Bunkkeriin piti sijoittaa<br />
muun muassa peruskoulu,<br />
mutta opetuslautakunta päätti<br />
toisin. Nyt Laitinen haluaa ke-
historiasta<br />
KESKUS<br />
Lennätä lehdet<br />
uuteen lukuun<br />
TAPAHTUU 2012<br />
JÄTKÄSAARESSA<br />
Pietarin liikenne aloitti tammikuussa.<br />
Rakentaminen käynnissä 18<br />
tontilla, lisäksi rakentaminen<br />
käynnistyy noin 10 tontilla.<br />
Ensimmäiset asukkaat muuttavat<br />
touko-kesäkuussa.<br />
Raitiovaunulinjat 8 ja 9 aloittavat<br />
liikennöinnin Jätkäsaareen.<br />
Sataman laajennuksen rantarakenteet<br />
valmistuvat Jätkäsaaren<br />
kärjessä.<br />
Kalliotilan rakentaminen alkaa<br />
Jätkäsaarenkallion alueella.<br />
Jätkäsaaren pysäköintiyhtiö<br />
perustetaan.<br />
Jätteenkeräysaseman rakenta-<br />
hittää Bunkkerista vetovoimaisen<br />
monitoimitalon.<br />
Kalasataman keskuksen neuvottelumenettelyyn<br />
perustuva<br />
kilpailutus vaati puolestaan kahdeksan<br />
kuukauden aikana lähemmäs<br />
sata neuvottelua potentiaalisten<br />
toteuttajien SRV:n, Cityconin<br />
ja Skanskan kanssa. Neuvotteluissa<br />
kaupungin väki istui<br />
1,5 henkilötyövuoden verran.<br />
Kilpailuprosessi kesti pari vuotta.<br />
– Kalasataman keskukselle<br />
etsittiin toteuttaja-rahoittajaa,<br />
joka rakentaisi myös julkiset<br />
rakennusosiot kuten kadut<br />
ja sillat ja metroon liittyvät laajennustyöt.<br />
Hankkeen voittajalle<br />
SRV:lle tämä on miljardiluokan<br />
hanke ja yhtiön kaikkien aikojen<br />
isoin työmaa, Hannu Asikainen<br />
toteaa.<br />
Kalasataman keskuksen kilpailutusprosessi<br />
palkittiin 2011<br />
kaupunginjohtajan vuoden saavutus<br />
-palkinnolla. <br />
minen alkaa.<br />
Katurakentaminen jatkuu Länsisataman-<br />
ja Välimerenkadulla.<br />
Kevyen liikenteen väylä Baana<br />
valmistuu kesäkuussa.<br />
KALASATAMASSA<br />
Sörnäistenniemen katurakentaminen<br />
ja asuntorakentaminen<br />
on käynnissä.<br />
Ensimmäiset asukkaat muuttavat<br />
alueelle.<br />
Kalasataman keskuksen rakentaminen<br />
on käynnissä. Kyläsaaren<br />
pohjoisosassa ensimmäiset<br />
opiskelija-asunnot valmistuvat.<br />
Jäteputkijärjestelmän rakentaminen<br />
on käynnissä ja se otetaan<br />
käyttöön 2013 lopussa.<br />
<br />
<br />
<br />
Valitse kunnan kiinteistöjen ja ekopisteiden paperin<br />
keräämiseen joustavin ratkaisu, joka alkaa jo<br />
sopivimman keräysastian valinnasta. Suomen<br />
Keräystuote Oy on tuottajayhteisö, joka yhdessä<br />
kumppaneidensa kanssa huomioi yksilöllisetkin tarpeet.<br />
Ota yhteyttä. Me huolehdimme, että keräyspaperi<br />
kerätään ja toimitetaan uuden paperin valmistukseen.
Helsingin keskustan alle rakennettava kaksiraiteinen<br />
PISARA on edellytys juna<br />
Helsingin keskustan alle suunnitellun Pisara-radan<br />
yleissuunnitelma ja ympäristövaikutusten arviointi<br />
(YVA) valmistuivat 2011. Rata- ja rakentamissuunnittelu<br />
käynnistyy tänä vuonna ja kestää<br />
ainakin 2015 loppuun. Rata voisi olla liikenteellä<br />
2020. Suunnitteluvaiheen kustannusarvio on<br />
40 miljoonaa, radan 750 miljoonaa euroa.<br />
Jussi Lindberg, projektipäällikkö<br />
Liikennevirasto<br />
Radan rakentamisen vaikeuksien<br />
takia on tarpeellista tehdä<br />
ratasuunnitelman lisäksi rakentamisen<br />
suunnittelua ennen<br />
lopullisen toteuttamispäätöksen<br />
tekemistä. Tässä esitettävät tekniset<br />
ratkaisut perustuvat yleissuunnitelmaan,<br />
ja niitä tarkistetaan<br />
jatkosuunnittelussa.<br />
Radan rakentamisen tavoitteena<br />
on junaliikenteen palvelukyvyn,<br />
kapasiteetin ja toimintavarmuuden<br />
lisääminen. Pisararata<br />
mahdollistaa junien läpiajon<br />
Helsingin keskustassa, mikä lisää<br />
merkittävästi junaliikenteen kapasiteettia<br />
ja toimintavarmuutta.<br />
Helsingin rautatieasemalta vapautuu<br />
raiteita kauko- ja taajamaliikenteelle.<br />
Junaliikenteen ka-<br />
KUNTA-<br />
TEKNIIKKA<br />
HELSINGISSÄ<br />
4.–10.6.<br />
14 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012
YHDYSKUNTA<br />
kaupunkirata maksaa 750 miljoonaa<br />
Tunnelirata kiertää<br />
kantakaupungin<br />
Pisara-ratalenkki yhdistää pääradan<br />
ja rantaradan kaupunkirailiikenteen<br />
kehittämiselle<br />
Viistokuva tunnelin suuaukoista/Liikennevirasto<br />
pasiteetin lisääminen mahdollistaa<br />
raideliikenteeseen tukeutuvien<br />
nykyisten ja tulevien asuin- ja<br />
työpaikka-alueiden kehittämisen<br />
Helsingin seudun työssäkäyntialueella.<br />
PISARA-RATA<br />
Uutta kaksoisraidetta<br />
noin 7 km<br />
Uutta kaksoistunnelia noin<br />
6 km, tästä betonitunnelin osuus<br />
noin 850 metriä<br />
Kolme maanalaista asemaa,<br />
laituripituus 230 metriä<br />
Radan tavoitenopeus 80 km/h<br />
Rakennuskustannukset yhteensä<br />
750 M (arvio 2019 kustannustasossa),<br />
josta esimerkiksi<br />
<br />
<br />
42 M<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
2 M<br />
<br />
<br />
Louhittavat ja kaivettavat kalliomassat<br />
yht. 1 304 000 k-m 3 ,<br />
maamassat yht. 20 000 k-m 3<br />
Kartta/Liikennevirasto<br />
teet Helsingin kantakaupungin<br />
kiertävällä tunneliradalla. Rataosuus<br />
on kaksiraiteinen ja sijoittuu<br />
lähes kokonaan tunneliin.<br />
Radalla on kolme uutta maanalaista<br />
asemaa (Töölö, Keskusta ja<br />
Hakaniemi). Nykyiset Espoon ja<br />
Keravan linjat voidaan yhdistää<br />
heilurilinjaksi. Rakenteilla olevalla<br />
lentoaseman kautta kulkevalla<br />
Kehäradalla voidaan liikennöidä<br />
Pisara-radan avulla rengasmaisesti.<br />
Vaakageometrian osalta on tavoitteena<br />
ollut käyttää vähintään<br />
600 metrin kaarresäteitä. Keskustan<br />
aseman suoran osuuden molemmilla<br />
puolilla on kuitenkin sisemmällä<br />
raiteella jouduttu käyttämään<br />
420 metrin kaarresäteitä.<br />
Ulomman raiteen osalta käytetty<br />
kaarresäde on 450 metriä.<br />
Suurin pituuskaltevuus ratalinjalla<br />
on 40 ‰ tunnelin läntisen<br />
suuaukon ja Töölön aseman<br />
välillä. Näin tunnelin suuaukolle<br />
saatiin 18 ‰:n kaltevuusjakso<br />
kohdalle, jossa junat voivat joutua<br />
pysähtymään nousujaksolla<br />
olevalle opastimelle. Suurella pituuskaltevuudella<br />
pyrittiin myös<br />
minimoimaan päältä kaivettavien<br />
betonitunnelien pituutta.<br />
Asemat louhitaan kallioon<br />
Kaikki asemat ovat kallioon louhittavia<br />
tunneliasemia. Asemilla<br />
on keskilaiturit, joiden pituus on<br />
230 metriä. Sisäänkäynnit on pyritty<br />
sijoittamaan ensi sijassa rakennuksiin<br />
ja katuaukioille. Erillisten<br />
sisäänkäynti- ja kuilurakennusten<br />
määrä on minimoitu.<br />
Asemien saavutettavuus on pyritty<br />
maksimoimaan sijoittamalla<br />
asemalle sisäänkäynnit molempiin<br />
päihin ja lisäksi suoraan<br />
keskeisiin liikekiinteistöihin. Tällä<br />
tavalla myös etäisyydet poistumisteille<br />
ovat riittävän lyhyet.<br />
Töölön asema sijaitsee Mannerheimintien<br />
ja Töölöntorin välissä,<br />
suunnitellun metroaseman<br />
pohjoispuolella. Rautatie- ja metroasemien<br />
sisäänkäynti sijaitsee<br />
Töölöntorin alla. Asema on ratageometrian<br />
ja kalliopinnan kannalta<br />
haastavassa paikassa.<br />
Keskustan asema sijoittuu tasolle<br />
–45 metriä merenpinnasta,<br />
Rautatientorin metroaseman<br />
(–21 metriä) eteläpuolelle Helsingin<br />
maanalaisen yleiskaavan mukaiselle<br />
ratalinjaukselle, mutta aiemmin<br />
kaavailtua lännemmäksi.<br />
Maanalaiset hankkeet päällä<br />
olevissa kortteleissa vaikeuttavat<br />
radan rakentamista ylemmäksi.<br />
Hyvät kallioresurssit itse aseman<br />
kohdalla mahdollistavat asemahallin<br />
toteuttamisen avarana yksiholvisena<br />
tilana ja monipuoliset<br />
sisäänkäyntiyhteydet.<br />
Hakaniemen asema toimii<br />
1982 valmistuneen metroaseman<br />
kanssa vaihtoasemaparina. Metroaseman<br />
toiminnallisessa ratkaisussa<br />
varauduttiin U-metrolinjaan,<br />
ja vaihtomatkustajia varten<br />
rakennettiin laiturihalliin parvitasot.<br />
Pisara-rata korvaa U-metrolinjan.<br />
Liittäminen metroasemaan<br />
määrittelee Pisara-aseman laiturin<br />
ylitystason korkeusaseman samaksi<br />
kuin metrolla (–16 metriä).<br />
Kalliokaton ohuus aseman päällä<br />
edellyttää laiturihallin toteuttamisen<br />
2-holvisena. Asemat toimivat<br />
myös itsenäisesti.<br />
Kaksi ratatunnelia<br />
Pisara-rata muodostuu kahdesta<br />
rinnakkaisesta ratatunnelista,<br />
joiden välissä on noin 200 metrin<br />
välein painesuojatut yhdystunnelit<br />
pelastautumista varten.<br />
Tunneli on pyritty toteuttamaan<br />
kalliotunnelina, mutta kalliokaton<br />
riittämättömyyden takia tunneleiden<br />
suuaukoilla sekä Stadionin<br />
vieressä tunneli on jouduttu<br />
suunnittelemaan päältä rakennettavana<br />
betonitunnelina.<br />
Pääradan itäpuolella sijaitsee<br />
Linnanmäen ja Alppipuiston<br />
kohdalla seudullisen liikenteen<br />
pyörätie. Tunnelin suuaukon<br />
kohdalla pyörätiellä erotetaan rata-alue<br />
puistosta. Kalliotunnelin<br />
jatkeeksi rakennetaan jonkin verran<br />
betonikantta.<br />
Rata ylittää Vauhtitien sillalla<br />
Eläintarhan kentän eteläpuolella.<br />
Vauhtitien tasausta lasketaan sillan<br />
alittavalta kohdalla noin 250<br />
metrin matkalla. Alikulkukorkeus<br />
on 4,6 metriä. Kadun vaa-<br />
Alppipuiston kohdalla, pääradan itäpuolella on seudullisen liikenteen pyörätie. Tunnelin suuaukon<br />
kohdalla pyörätiellä erotetaan rata-alue puistosta.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012<br />
15<br />
Havainnekuva Liikennevirasto
Vauhtitien sillan rakenne on jatkuva jännitetty palkki.<br />
kageometria säilyy nykyisellään.<br />
Vauhtitien tasausta joudutaan<br />
siltapaikalla laskemaan 2,2 metriä<br />
tasolle +6,0. Pysäköintialueen<br />
tasaus leikataan samaan tasoon.<br />
Vauhtitien tasauksen lasku edellyttää<br />
tukimuurin rakentamista<br />
pääradan luiskan juureen. Ratasiltoja<br />
rakennetaan myös Nordenskiöldinkadun<br />
kohdalla pääradan<br />
molemmille puolille.<br />
Vauhtitien sillan erittäin pieni<br />
radan ja tien välinen risteyskulma<br />
johtaa pitkiin jänneväleihin ja yhtenäisellä<br />
kannella vinoihin tukilinjoihin.<br />
Raiteiden välinen etäisyys<br />
on pääradan puolella niin<br />
pieni, ettei se mahdollista kaukalopalkkirakennetta<br />
tai yläpuolista<br />
kannatinta raiteiden välissä.<br />
Sillan kansi on erotettu kahdeksi<br />
erilliseksi kanneksi, joiden<br />
välissä on liikuntasauma. Sillan rakenne<br />
on jatkuva jännitetty palkki.<br />
Havainnekuva Liikennevirasto<br />
Lentokenttärataan<br />
varaudutaan<br />
Pisara-rata on kaksiraiteinen,<br />
sähköistetty, molempiin suuntiin<br />
linjasuojastettu ja kauko-ohjattu<br />
sekä kulunvalvonnalla varustettu<br />
henkilöliikenteen rata, jota liikennöidään<br />
lähiliikenteeseen tarkoitetuilla<br />
sähkömoottorijunilla.<br />
Pääradan ja rantaradan kaupunkiraiteet<br />
johdetaan suoraan<br />
Pisara-radalle. Pääradan ja rantaradan<br />
kaupunkiraiteista muodostuu<br />
siten yhtenäinen Helsingin<br />
kantakaupungin alittava rengasmainen<br />
kaupunkirata. Ennen<br />
Pisaran rakentamista Pasilan aseman<br />
länsireunaan rakennetaan lisäraide,<br />
jolloin pääradan kaukoliikenteellä<br />
on neljä laituriraidetta.<br />
Suunnittelussa varaudutaan<br />
ns. lentokenttärataan tai vastaavaan<br />
hankkeeseen, jolloin pääradan<br />
kauko- ja taajamaliikenteen<br />
käytössä olisi yhteensä neljä linjaraidetta.<br />
Myös Helsingin ja Pasilan<br />
välillä kauko- ja taajamaliikenteen<br />
käytössä tulee olla neljä<br />
linjaraidetta. Helsingin päärautatieaseman<br />
laituriraiteet sekä nykyiset<br />
kaupunkiraiteet Helsingin<br />
aseman ja Pisaran erkanemiskohtien<br />
välillä jäävät kauko- ja taajamajunien<br />
käyttöön.<br />
Vuoroväli on radan valmistuessa<br />
tiheimmillään viisi minuuttia<br />
eli 12 junaa tunnissa kumpaankin<br />
suuntaan. Junamäärä<br />
on noin 400 junaa vuorokaudessa.<br />
Suunnittelussa varaudutaan<br />
siihen, että junat voivat liikennöidä<br />
kolmen minuutin välein<br />
kumpaankin suuntaan.<br />
Suunnittelu kestää<br />
2015 loppuun<br />
Pisara-radan kustannusarvio<br />
on 750 miljoonaa euroa vuoden<br />
2019 hintatasossa. Hankkeen<br />
hyöty-kustannussuhteeksi on<br />
laskettu 1,54. Kaikissa laadituissa<br />
herkkyystarkasteluissa hyötykustannussuhde<br />
on yli yhden.<br />
Kustannusarviosta noin puolet<br />
kohdistuu asemiin ja toinen puoli<br />
tunneleihin, ratatekniikkaan ja<br />
muuhun infraan.<br />
Valtion talousarviossa vuodelle<br />
2012 on Pisara-radan suunnitteluun<br />
myönnetty 5 miljoonaa<br />
euroa, ja neljä vuotta kestävän<br />
suunnitteluvaiheen kustannusarvio<br />
on 40 miljoonaa. Helsinki<br />
osallistuu suunnittelun kustannuksiin.<br />
Hankkeen suunnittelua viedään<br />
eteenpäin ensin ratasuunnittelulla<br />
ja sen jälkeen rakentamissuunnittelulla.<br />
Suunnittelun<br />
arvioidaan kestävän ainakin 2015<br />
loppuun. Tämän jälkeen voidaan<br />
tehdä päätöksiä hankkeen toteuttamisesta.<br />
Rakentaminen voisi<br />
alkaa mahdollisen päätöksenteon<br />
jälkeen arviolta 2016, ja rata<br />
voisi olla liikenteellä 2020. <br />
www.liikennevirasto.fi/pisara<br />
Ajatus Pisara-radasta syntyi 1988 ideakilpailun tuloksena<br />
Jukka Tarkkala<br />
Markku Granholm<br />
Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto<br />
Helsingin joukkoliikenteen<br />
100-vuotispäivänä 14.3.1988 julistettiin<br />
ideakilpailu joukkoliikenteen<br />
kehittämiseksi. Kilpailutehtävänä<br />
oli esittää joukkoliikenteen<br />
kehittämisvisio vuoteen<br />
2030 ja konkreettisia joukkoliikenteen<br />
toimivuutta ja sujuvuutta<br />
parantavia ratkaisuehdotuksia.<br />
Kilpailu päättyi puoli vuotta myöhemmin,<br />
ja 15 kilpailuehdotusta<br />
täytti kilpailun ehdot.<br />
Visiot vuodelle 2030 perustuivat<br />
lähes poikkeuksetta laajennetun<br />
raskaan raideverkon varaan.<br />
Sen runkona ovat lähiliikenneradat<br />
ja useampilinjainen metro,<br />
monissa ehdotuksissa rengasmetro.<br />
Ratoja täydentävät bussilinjat<br />
ja liityntäpysäköinti. Useissa<br />
ehdotuksissa oli painotettu<br />
Pasilan aluetta uutena keskustana.<br />
Kantakaupungin alueella oli<br />
useimmissa ehdotuksissa edelleen<br />
raitioliikenne. Joukkoliikenneympäristössä<br />
korostui saasteettomuus<br />
ja parempi ympäristön<br />
laatu.<br />
Palkintolautakunta arvioi, ettei<br />
ehdotusten joukossa ollut yhtään<br />
valmista toteuttamiskelpoista ratkaisua<br />
Helsingin joukkoliikennejärjestelmäksi.<br />
Sitä ei ideakilpailulta<br />
odotettukaan. Ensimmäistä<br />
palkintoa ei jaettu. Jaetulle toiselle<br />
sijalle valitut metroideat ”Andante”<br />
ja ”Cocacolakrapula” jakoivat<br />
myös ensimmäisen ja toisen<br />
palkinnon yhteissumman.<br />
Kolmanneksi valittiin rautatieidea<br />
”Linjanvetoja” ja ehdotus ”Stadikka”<br />
lunastettiin.<br />
Kaupunkisuunnitteluvirasto ja<br />
liikennelaitos kehittivät kolmea<br />
palkittua työtä toteuttamiskelpoisempaan<br />
suuntaan konsulttitoimiston,<br />
VR:n ja geoteknisen<br />
osaston asiantuntijoiden kanssa.<br />
Jatkotyön raportissa ei asetettu<br />
ideoita paremmuusjärjestykseen.<br />
Rautatieidea Linjanvetoja käsitti<br />
11,3 km pitkän rautatietunnelin,<br />
1,8 km avorataa ja 8 asemaa.<br />
Mahdollisuus yhdistää rantarata<br />
ja päärata Kehäradan kautta<br />
nähtiin positiivisena asiana.<br />
Linjanvetoja jalostui Pisaraksi<br />
Vuonna 1997 valmistuneessa<br />
kantakaupungin joukkoliikenteen<br />
kehittämisen Kanjo-selvityksessä<br />
tutkittiin useampaa ratikka-,<br />
metro- ja junavaihtoehtoa.<br />
Samalla kilpailutyö Linjanvetoja<br />
jalostui Pisaraksi. Vuonna<br />
1998 tehtiin rautatielenkki Pisaran<br />
esisuunnitelma. Punavuoren<br />
ja Kauppatorin asemat putosivat<br />
tässä vaiheessa pois. Radan kaikissa<br />
suunnitteluvaiheissa mukana<br />
ollut Anssi Narvala ei tiedä,<br />
kuka alkoi ensimmäisenä käyttää<br />
sanaa Pisara.<br />
Raideliikenteen selvittelytyö<br />
jatkui Helsingin yleiskaavan 2002<br />
suunnittelun aikana Kara-selvityksellä.<br />
Sen tuloksena yleiskaavassa<br />
on uusi metrolinja Pasilan,<br />
Töölön ja Laajasalon välillä ja mini-Pisara<br />
sellaisena kuin sen tänään,<br />
10 vuotta myöhemmin<br />
tunnemme. Vuonna 2006 radasta<br />
tehtiin tarve- ja toteuttamiskelpoisuusselvitys.<br />
Rata on ollut mukana Etelä-<br />
Suomen rautatietieliikenteen visioissa,<br />
Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa<br />
ja<br />
Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa.<br />
Vuonna 2009 Pasilan alueen<br />
suunnittelu oli edennyt niin pitkälle,<br />
että rautatieliikenteen tulevaisuuden<br />
tilantarve oli päätettävä.<br />
2010–11 tehtiin Pisara-radan<br />
yleissuunnitelma ja ympäristövaikutusten<br />
arviointi. Jyrki Kataisen<br />
hallitus päätti 2011 jatkaa<br />
radan suunnittelua. Liikennepoliittiseen<br />
selontekoon 2012 sisältyy<br />
periaatepäätös Pisara-radan<br />
rakentamisen käynnistämisestä<br />
seuraavalla hallituskaudella.<br />
16 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012
YHDYSKUNTA<br />
Julkissektorilta toivotaan esimerkin voimaa<br />
Euroopan parlamentti esittää<br />
sitovia energiatehokkuustoimia<br />
MEP Claude Turmes (vihreät/Luxemburg) haluaa ohjata EU:n aluekehitysvaroja energiatehokkuusinvestointeihin.<br />
EU:ssa käydään kovaa<br />
kädenvääntöä energiatehokkuutta<br />
lisäävän<br />
direktiivin sitovuudesta.<br />
Julkisen sektorin ja<br />
etenkin kuntien toivotaan<br />
antavan esimerkillään<br />
voimaa energiatehokkuustyölle.<br />
TEKSTI Hannu Taavitsainen<br />
KUVA Riku Cajander<br />
Euroopan unionia uhkaa taas<br />
uusi epäonnistuminen. Talouskurin<br />
lipsuminen ja velkataakat<br />
koettelevat useita unionimaita,<br />
mutta myös ilmasto- ja energiapolitiikan<br />
toteutuksessa on jääty<br />
pahasti puolitiehen viisi vuotta<br />
sitten yhdessä sovituista päämääristä.<br />
EU asetti vuonna 2007 kunnianhimoisia<br />
ilmasto- ja energiapoliittisia<br />
tavoitteita. Niin sanottu<br />
2020-triplapäätös velvoittaa<br />
vähentämään päästöjä, lisäämään<br />
uusiutuvan energian käyttöä<br />
ja säästämään energiaa 2020<br />
mennessä.<br />
Koko energiaketjua<br />
tehostettava direktiivillä<br />
Euroopan komissio esitteli kesällä<br />
2011 ehdotuksensa energiatehokkuusdirektiiviksi<br />
(EED).<br />
Taustalla on uhka siitä, että EUhuippukokouksessa<br />
maaliskuussa<br />
2007 asetetut tavoitteet eivät<br />
toteudu ilman mittavia lisätoimia.<br />
Direktiivillä halutaan taata,<br />
että 20 prosentin päästövähennykset<br />
toteutuvat 2020 mennessä.<br />
Päämäärään pyritään<br />
mm. vähentämällä polttoaineiden<br />
kulutusta, saattamalla hankinnat<br />
energiatehokkaiksi ja lisäämällä<br />
rakennusten energiatehokkuusremontteja.<br />
EU-toimielinten käsiteltävänä<br />
oleva EED-ehdotus kattaa<br />
koko energiaketjun tuotannosta<br />
kulutukseen. EED toisi paljon<br />
uutta yksityissektorin lisäksi koko<br />
julkishallintoon kunnat mukaan<br />
lukien. Tärkeä lähtökohta<br />
on julkisen sektorin esimerkin<br />
voima.<br />
Etenkin Euroopan parlamentissa<br />
on korostettu, että energiatehokkuuden<br />
parantamiseksi tulee<br />
päästä parempaan sitovuuteen.<br />
Useat jäsenvaltiot, Suomi niiden<br />
joukossa, kuitenkin kannattavat<br />
sen sijaan joustavuutta.<br />
Kunnilta pois rakennusten<br />
energiaremonttivelvoite<br />
Euroopan parlamentti teki komission<br />
EED-ehdotukseen yhteensä<br />
lähes 2 000 muutosesitystä<br />
valiokuntavaiheessa keväällä.<br />
Europarlamentaarikot päätyivät<br />
vaatimaan mm. maakohtaisia sitovia<br />
energiansäästötavoitteita.<br />
EU-alueen energiankulutuksesta<br />
40 prosenttia syntyy rakennusten<br />
lämmityksestä. Tämän<br />
vuoksi parlamentti vaati, että jäsenmaille<br />
asetetaan rakennusten<br />
energiatehokkuuskorjauksiin<br />
maakohtaiset sitovat tavoitteet,<br />
painopisteenä julkisten rakennusten<br />
energiatehokkuusremontit.<br />
Kunnissa ja Suomen Kuntaliitossa<br />
on pelätty, että EED:n tuoma<br />
remonttirumba kiristäisi kuntataloutta.<br />
Direktiiviä käsiteltäessä<br />
kuntia koskevat rakennusten<br />
energiaremontointivelvoitteet<br />
on kuitenkin poistettu. Ne kohdistetaan<br />
ainoastaan valtion keskushallinnon<br />
rakennuksiin. Suomessa<br />
tämä kohdistuisi lähinnä<br />
Senaatti-kiinteistöjen rakennuskantaan.<br />
Puheenjohtajamaana kuluvana<br />
keväänä toimiva Tanska<br />
on edistänyt energiatehokkuusdirektiivin<br />
käsittelyä. Huhtikuun<br />
alussa Tanskan johdolla<br />
jäsenvaltioiden kesken neuvostossa<br />
muovattiin kompromissiesitys,<br />
jonka pohjalta komissio,<br />
neuvosto ja parlamentti jatkavat<br />
toimielinten yhteisvalmistelua eli<br />
trialogia.<br />
MEP Turmes: tukea<br />
aluekehitysrahastoista<br />
Euroopan parlamentissa energiatehokkuusdirektiivin<br />
raportoijana<br />
toimiva MEP Claude Turmes<br />
(vihr.) huomauttaa, että Saksaan<br />
on luotu 300 000 uutta työpaikkaa<br />
liittovaltion tukemilla energia-alan<br />
investoinneilla.<br />
Turmes haluaa ohjata EU:n<br />
rakennerahasto- ja koheesiovaroja<br />
energiatehokkuutta edistäviin<br />
investointeihin. <br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012<br />
17
HERZ-PELLETTI- JA -HAKEKATTILAT<br />
10 – 1000 KW<br />
AUTOMAATTINEN LÄMMITYS UUSIMMALLA<br />
TEKNIIKALLA!<br />
HERZin modernit automaattikattilat ovat helppokäyttöisiä.<br />
Automaattisten puhdistusten ansiosta huollon tarve on<br />
vähäinen ja älykäs Lambda-säätö huolehtii tehokkaasta ja<br />
puhtaasta palamisesta.<br />
– Alhaisempi polttoaineen kulutus<br />
– Automaattinen tuhkan poisto erilliseen<br />
säiliöön<br />
– Automaattinen sytytys<br />
– Kattilan automatiikalla voidaan säätää<br />
lämmityspiirejä<br />
– Kompakti rakenne – pienet kuljetusmitat<br />
– Helppo ja nopea asentaa<br />
– Valmius aurinkolämmitykselle<br />
– HERZ-kattilat – vuosikymmenten kokemuksella!<br />
Lämmityskulut alle puoleen siirtymällä öljystä HERZ-biolämpöön!<br />
Muita tuotteitamme:<br />
– Aurinkokeräimet<br />
– RST-savupiiput<br />
– Puukaasutuskattilat (pilkkeelle)<br />
– Pellettivarastot<br />
Biox<br />
SolarBiox Oy PL 57, 00381 Helsinki<br />
solarbiox@solarbiox.fi, www.solarbiox.fi, p. 050 541 8738, 050 313 0982<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
TURVALLISUUS ENSIN<br />
– KAIKKIALLA!<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
”Kestävä energia on<br />
erinomaista bisnestä”<br />
EU-asiantuntija Frederic Boyer kannustaa kuntia toimiin energiatehokkuuden<br />
hyväksi, vaikka se ei ole yhtä seksikästä kuin<br />
esimerkiksi tuulivoimalapuistojen rakentaminen.<br />
TEKSTI Hannu Taavitsainen<br />
KUVA Riku Cajander<br />
Kaupunkien Energy Cities<br />
-energiajärjestön EU-asiantuntijan<br />
mukaan kestävä energiapolitiikka<br />
on erinomaista liiketoimintaa.<br />
Järjestön mukaan energiatehokkuuden<br />
parantamisessa<br />
ei ole syytä viivytellä.<br />
Noin 30 maan kaupunkeja<br />
edustavan Energy Cities -järjestön<br />
tehtävinä ovat kuntien<br />
edunvalvonta ja yhteistyö energia-alalla.<br />
Järjestön EU-asioiden<br />
asiantuntija Frederic Boyer<br />
muistuttaa, että kaupungeilla ja<br />
kunnilla on useita avainrooleja<br />
energia-asioissa.<br />
Monet kaupungit ja kunnat<br />
tuottavat energiaa, myös yhteistuotanto<br />
on yhä yleisempää.<br />
Kunnat ovat energian kuluttajia<br />
ja ne vastaavat merkittävistä<br />
suunnittelu- ja säätelytehtävistä.<br />
Suhteessa alueensa kansalaisiin<br />
ja yrityksiin kunta toimii<br />
myös motivoijana ja neuvojana<br />
vaikuttaen siten energian käyttöön.<br />
Uudet työpaikat ovat<br />
lisämotiivina kunnille<br />
Kunnilla on Boyerin mukaan<br />
monia perusteita toimia aktiivisesti<br />
kestävän energiapolitiikan<br />
puolesta ja parantaakseen energiatehokkuutta.<br />
Kyse on ennen<br />
kaikkea asukkaiden hyvinvoinnista,<br />
elinkeinoista ja työllisyydestä.<br />
Talouskriisin aiheuttamia<br />
työpaikkamenetyksiä voidaan<br />
osin korvata siirtymällä kestävämpään<br />
energiapolitiikkaan.<br />
– Kestävä energia on erinomaista<br />
bisnestä, Boyer sanoo.<br />
Hän kannustaa kuntia toimimaan<br />
energiatehokkuuden hyväksi,<br />
vaikka se ei ole yhtä seksikästä<br />
kuin esimerkiksi tuulivoimapuistot,<br />
joista saa näyttäviä<br />
kuvia tiedotusvälineisiin.<br />
Kolmen askeleen hidas<br />
tanssahtelu ei enää riitä<br />
Energy Cities kritisoi voimakkaasti<br />
EU-johtoa kannanotossaan<br />
energiatehokkuusdirektiivistä.<br />
Järjestö vertaa direktiivistä<br />
käytävää EU-toimielinten trialogiväittelyä<br />
kolmen askeleen hitaaseen<br />
tanssiin.<br />
Ensi askeleena EU-valtiojohtajat<br />
asettivat energiatehokkuuden<br />
parantamisen prioriteetiksi,<br />
mutta toisessa askeleessa alkoi<br />
kompastelu: eturyhmät lobbareineen<br />
saivat komission luopumaan<br />
sitovista tavoitteista.<br />
Kohta tuleva kolmas askel uhkaa<br />
järjestön mukaan jäädä vaisuksi,<br />
sillä sitovia tuloksia ei ehkä<br />
saada.<br />
Energy Cities huomauttaa, että<br />
lähes 4 000 kunnan johtajat<br />
eli pormestarit ovat Covenant<br />
of Mayors -liikkeen kautta sitoutuneet<br />
leikkaamaan hiilidioksidipäästöjä<br />
enemmän kuin 20<br />
prosenttia, jota nyt tavoitellaan.<br />
www.energy-cities.eu<br />
www.eumayors.eu<br />
18 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012
Sua lähde kaunis katselen<br />
Tampereen teknillisen yliopiston<br />
professori Ari J. Hynynen<br />
sekä dosentit Petri S.<br />
Juuti ja Tapio S. Katko ovat tuottaneet<br />
kirjan Water Fountains in<br />
the Worldscape eli Suihkulähteiden<br />
maailmanmaisema. Takakannessa<br />
kerrotaan, että komea teos on ensimmäinen<br />
laatuaan maailmassa ja<br />
jatketaan, että ihme kyllä, vaikka jokaisessa<br />
kaupungissa on ainakin yksi<br />
suihkulähde. Ehkä ensimmäiseksi<br />
ehtiminen johtuukin siitä, että aineistoa<br />
on todella paljon. Tekijöitä<br />
on kirjaan kertynyt noin 15.<br />
Lähteen lumo<br />
Lähdevesi on antanut aihetta lukemattomiin<br />
tarinoihin alkaen Raamatun<br />
Rebekasta ja Kreikan Narkissoksesta.<br />
Ensin mainittu oli toimelias<br />
tyttö, joka juotti kosija-asiamiehen<br />
kymmenen kamelia, vaikka ne särpivät<br />
varmaan kymmenen astiallista<br />
kukin. Jälkimmäinen taasen ihastui<br />
kuvaansa veden kalvossa, ja sillä<br />
tavalla saivat alkunsa kaiken maailman<br />
narsistit.<br />
Luonnossa lähde syntyy niin, että<br />
pohjavettä jää paineeseen läpäisemättömän<br />
maa-ainespatjan alle<br />
ja pulpahtaa sieltä esiin, kun löytää<br />
aukon. Pietarhovin kuulut kaskadit<br />
saavat painevetensä pikkujokien<br />
yläjuoksuille rakennetusta patojärvistä.<br />
Freiburgin Bächlet virtaavat<br />
läheiseltä kukkulalta läpi kävelykeskustan<br />
kivetyissä puroissa. Pumpuilla<br />
saa aikaan virtauksen tai suihkun<br />
mihin vain. Jokseenkin joka kaupungissa<br />
on isompi tai pienempi virtaavan<br />
veden väylä, jopa koskikin.<br />
Virtaavaa vettä kutsutaan eläväksi<br />
vedeksi, vastakohtana seisovalle.<br />
Se solisee somasti ja vilvoittaa kesähelteellä<br />
ympäröivää ilmaa. ”Lammikot<br />
pilaavat kaiken, tekevät puutarhan<br />
epäterveelliseksi, ovat täynnä<br />
kärpäsiä ja sammakoita”, Suihkulähdekirja<br />
siteeraa motossaan<br />
Sir Francis Baconia (Of Gardens<br />
1625).<br />
Kuuluisia suihkuttajia<br />
Maailman kuuluisin suihkulähde<br />
vuodelta 1762, Fontana di Trevi sijaitsee<br />
Quirinalen alueella Roomassa.<br />
Se sisältää suuren tekokallion,<br />
altaan ja 20 metriä korkean ja 26<br />
metriä leveän barokkiseinämän, joka<br />
on koristeltu barokkipalatsin julkisivuksi.<br />
Keskellä ajaa meren jumala<br />
Okeanos merihevosten vetämässä<br />
vaunussa.<br />
Altaiden moninaiskäytön symbolina<br />
kahlaa näyttelijä Anita Ekberg<br />
Trevin suihkulähteessä Federico<br />
Fellinin elokuvassa La Dolce Vita<br />
(1960). Treviin liittyy uskomus, että<br />
jos Roomassa vieraileva heittää kolikon<br />
suihkulähteeseen, hän palaa<br />
kaupunkiin takaisin.<br />
Suomesta kirjaan on päässyt Helsingin<br />
kauppatorin Havis Amanda<br />
merileijonineen Yleisvaikutelmaksi<br />
kirjasta jää, että vanhemmat suihkulähteet<br />
ovat taiteellisesti enemmän<br />
silmää miellyttäviä kuin uudemmat,<br />
joissa on usein vain jokin<br />
tökkö tekninen ratkaisu.<br />
Toivotaan alalle onnea jatkossa,<br />
koska vesiaiheet ovat taattuja kestosuosikkeja,<br />
myös pimeällä värivalaistuina.<br />
Suihkulähteet<br />
kaupunkirakenteessa<br />
Suihkulähteellä varustetut paikat<br />
ovat parasta, mitä kaupunkilaiset<br />
tietävät. Niitä saisi olla melko tiheässä,<br />
Hermann Knoflacherin oppien<br />
mukaan aina parinsadan metrin<br />
välein, vaikkapa vain sen kokoisia<br />
kuin Brysselin Manneken Pis.<br />
Knoflacher esittää kirjassaan Kaupungin<br />
ja liikenteen harmonia toimintamallin:<br />
”Talot ja rakennelmat<br />
ovat tunnetusti sitä arvokkaampia,<br />
mitä kauniimman paikan läheisyydessä<br />
ne ovat. Paikat ovat tosin kunnallishallinnon<br />
toimialaa, mutta niiden<br />
ulkonäkö on ankkuroitava niiden<br />
äärellä olevien talojen omistajien<br />
vastuualueeseen. Kiinteistönomistajien<br />
on osallistuttava yleisten julkisten<br />
tilojen rahoitukseen ja ylläpitoon,<br />
koska he myös hyötyvät siitä.”<br />
Siitä vain omia suihkukaivoja laittelemaan,<br />
arvoisat kaupunkitalolliset.<br />
Ei niiden isoja tarvitse olla. Pääasia,<br />
että solisee ja suihkuaa.<br />
Pekka Rytilä on<br />
73-vuotias tekniikan<br />
lisensiaatti, joka toimii<br />
Liikennesuunnittelun<br />
Seuran puheenjohtajana<br />
ja Pöyry CM Oy:n<br />
erityisasiantuntijana.<br />
Lontoon Trafalgar Squaren suihkulähde kuuluu maailmankaupungin päänähtävyyksiin.<br />
Tapio Katko 2006<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012<br />
19
Tampereen asuntomessut tarjoavat ekotehokkuutta<br />
Vuoreksen pikkukaupunki<br />
Kesän asuntomessut järjestetään Tampereen<br />
uudessa kaupunginosassa Vuoreksessa,<br />
joka on yksi Suomen suurimmista kaupunkirakentamisen<br />
hankkeista. Noin 600<br />
asukkaan messualue on vain alle 10 prosenttia<br />
koko Vuoreksesta. Messualue sijoittuu<br />
kaupunginosan palvelujen sydämen,<br />
Vuoreskeskuksen, viereen.<br />
Reetta Hynynen, tiedottaja<br />
Tampereen kaupunki<br />
Asuntomessualue on tiivis ja<br />
selkeä, ja sen jokaisesta korttelista<br />
on yhteys puistoon tai muille<br />
virkistysalueille. Välittömässä läheisyydessä<br />
on kaksi pientä järveä.<br />
Alueen kerros- ja rivitalot on<br />
rakennettu kaupunginosan pääväylän,<br />
Vuoreksen puistokadun<br />
varrelle. Omakotitalot sijoittuvat<br />
ryhmiksi Frans Emilin kadun ja<br />
siihen liittyvän neljän lyhyen kujan<br />
varteen. Taloryhmiä sitovat yhteen<br />
muutamat keskeiset ominaisuudet<br />
kuten rakennusten sijoitus<br />
tontilla, rakennuksen muoto, väritys<br />
sekä julkisivumateriaali. Kaarevanmuotoinen<br />
kehitysvammaisten<br />
palvelukoti sijoittuu messualueen<br />
pohjoisosaan.<br />
Alueelle rakennetuista 185<br />
asunnosta on näytteillä 27 omakotitaloa,<br />
neljä rivitalo-, kolme pari-<br />
20 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012
TAMPEREEN ASUNTOMESSUT<br />
ja uutta teknologiaa<br />
nousee metsän keskelle<br />
talo- ja kolme kerrostaloasuntoa.<br />
Lisäksi messuilla esitellään palvelukodin<br />
toimintaa sekä tuotetalossa<br />
eri rakennusmateriaaleja<br />
ja -tapoja. Kohteissa ovat edustettuina<br />
kaikki asumismuodot:<br />
omistus-, vuokra- ja asumisoikeusasuminen.<br />
Talojen energiaratkaisut perustuvat<br />
kaukolämmölle, maalämmölle<br />
sekä erilaisille ilma- ja<br />
puulämmitysjärjestelmille. Omakotitaloissa<br />
on myös aurinkokeräimiä<br />
ja -paneeleita.<br />
Kymmentakunta omakotitaloa<br />
on passiivienergiatasoisia ja kaksi<br />
jopa nollaenergiatasoisia. Toinen<br />
nollaenergiataloista on Aalto-yliopiston<br />
tiimin suunnittelema ja<br />
TA-Yhtymä Oy:n rakennuttama<br />
Lantti-talo, joka perustuu Solar<br />
Decathlon Europe 2010 -kilpailussa<br />
menestyneen Luukkutalon<br />
ratkaisuihin. Hankkeessa<br />
ovat mukana myös Sitra ja ARA.<br />
Tiivis ja hyvin eristetty Lantti-talo<br />
käyttää kaukolämpöä, ja siinä<br />
on noin 65 neliötä aurinkopaneeleita<br />
omaa sähköntuotantoa varten<br />
sekä 8 neliötä aurinkokeräimiä<br />
käyttöveden lämmittämiseen.<br />
Vuoreksesta 13 000<br />
asukkaan kaupunginosa<br />
Vuores sijoittuu Tampereen eteläpuolelle<br />
Hervannan kaupunginosan<br />
viereen. Vuoreksen yhdistää<br />
Tampereen keskustaan Särkijärven<br />
silta, joka avattiin yhdessä<br />
Vuoreksen puistokadun kanssa<br />
liikenteelle kesällä 2011. Välimatka<br />
on noin seitsemän kilometriä.<br />
Vuoreksen rakentaminen<br />
vastaa osaltaan Tampereen kaupunkiseudun<br />
nopeaan väestönkasvuun.<br />
Kiivaimpina rakentamisvuosina<br />
Vuorekseen sijoit-<br />
VUORES<br />
Asuntomessut järjestetään<br />
Vuoreksessa 13.7.–12.8.<br />
Seitsemän kilometriä Tampereen keskustasta<br />
etelään sijaitseva Vuores on tulevaisuudessa<br />
13 000 asukkaan kaupunginosa.<br />
Noin 600 asukkaan messualue sijoittuu<br />
Vuoreskeskuksen viereen.<br />
Asuntomessualueelle rakennetuista<br />
185 asunnosta näytteillä on 27 omakotitaloa,<br />
4 rivitalo-, 3 paritalo- ja 3 kerrostaloasuntoa.<br />
Lisäksi esitellään palvelukodin<br />
toimintaa.<br />
Erilliskohteena on Vuoreksen keskuspuiston<br />
työmaa, Suomen laajin rakenteilla<br />
oleva hulevesipuisto.<br />
Messujen teemoja ovat mm. ekotehokkuus,<br />
uusi teknologia ja viherrakentaminen.<br />
www.asuntomessut.fi/tampere<br />
www.tampere.fi/vuores<br />
Hannu Vallas/Lentokuva Vallas Oy<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012<br />
21
Messualueen kerros- ja rivitalot on rakennettu kaupunginosan pääväylän, Vuoreksen puistokadun varrelle.<br />
pystyttäminen moottoritien varteen<br />
vuosia sitten, muistelee Rakentamispalvelujen<br />
toimistoinsinööri<br />
Hannu Jokinen.<br />
Hän kertoo, että Vuoreksen<br />
puistokatu on Infran tekemää<br />
Särkijärven sillasta pohjoiseen<br />
päin, kuten myös osittain tähän<br />
liittyen Lahdespohjan liittymäjärjestelyt.<br />
Jokinen nostaa esille<br />
myös Infran Suunnittelupalvelujen<br />
kanssa toteutetun mittavan<br />
Keskuspuiston ST-hankkeen.<br />
– Esimerkiksi Keskuspuistossa<br />
oli 2010–11 pelkästään maankaituu<br />
noin kolmannes kaupungin<br />
vuosittaisesta asuntotuotannosta.<br />
Vuoreksen suunnittelun ja toteutuksen<br />
lähtökohtia ovat pikkukaupunkimaisuus,<br />
ekologisuus,<br />
luonnonläheisyys ja uuden<br />
teknologian hyödyntäminen.<br />
Asuntotuotanto on monipuolista<br />
ja korkealaatuista. Joka<br />
asuinalueelle tulee kerros-, rivija<br />
omakotitaloja sekä kytkettyjä<br />
kaupunkipientaloja. Vuokraasuntojen<br />
osuudeksi asuntotuotannosta<br />
suunnitellaan noin kolmannesta.<br />
Valmistuttuaan 2020 paikkeilla<br />
Vuores on 13 000 asukkaan<br />
kaupunginosa ja tuhansien työssäkäyntialue.<br />
Isokuuseen Suomen suurin<br />
puukaupunkialue<br />
Vuoreksen osayleiskaava hyväksyttiin<br />
2003 ja sai lainvoiman<br />
2006. Rakentaminen alkoi 2008<br />
Mäyränmäestä ja jatkuu tällä het-<br />
kellä Vuoreskeskuksessa ja asuntomessualueella.<br />
Myös laajaa keskuspuistoa<br />
rakennetaan parhaillaan:<br />
puistossa hulevesien käsittelyalue<br />
altaineen, vesiuomineen ja<br />
tulvaniittyineen muodostaa ympäristötaidetta.<br />
Koukkurannan<br />
asuinalueen kunnallistekniikan<br />
rakentaminen alkaa kesällä 2012,<br />
ja Rimmin alueen asemakaava on<br />
vahvistumassa.<br />
Kirjailijanpuiston ”käärmekivet” painavat 5–6 tonnia kappaleelta.<br />
Reetta Hynynen<br />
Parhaillaan suunnitellaan Isokuusen<br />
aluetta, johon on tulossa<br />
Suomen suurin puurakenteinen<br />
asuntoalue. Noin 4 000<br />
asukkaan ekotehokkaan puukaupunkialueen<br />
rakentaminen<br />
käynnistyy 2013. Hanketta viedään<br />
eteenpäin yhdessä Finnish<br />
Wood Research Oy:n kanssa. Isokuusen<br />
kaavoitusta ja rakennuttajien<br />
hankesuunnittelua alueelle<br />
tehdään kaupungin ja yritysten<br />
suunnittelijoiden yhteistyönä,<br />
niin kutsuttuna kumppanuuskaavoituksena.<br />
Huippunopea laajakaista<br />
kaikille<br />
Vuoreksen keskeiset kaupalliset<br />
ja julkiset palvelut sijoittuvat helposti<br />
saavutettavaan Vuoreskeskukseen,<br />
jonne valmistuu kesällä<br />
2012 liikekeskus päivittäistavarakauppoineen<br />
ja päiväkoteineen.<br />
Syksyllä 2013 alueelle valmistuu<br />
koulukeskuksen ensimmäinen<br />
vaihe – rakennusta käytetään<br />
myös asukkaiden vapaaajan<br />
toimintaan. Vuoreksen torin<br />
ympärille on suunnitteilla myös<br />
kirkkokortteli. Alueen ensimmäinen<br />
kerrostalo valmistui syksyllä<br />
2011, ja lisää hankkeita on rakenteilla<br />
tai valmisteilla.<br />
Koko Vuoreksen kaupunginosaan<br />
toteutetaan valokuidulla<br />
100/100 Mbps:n tietoverkko.<br />
Tampereen Infra vahvasti mukana Vuoreksessa: Haastava, mie<br />
22 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012<br />
Jyrki Ristilä<br />
viestintäsuunnittelija<br />
Tampereen Infra<br />
Tampereen Infran Rakentamispalvelut<br />
on toteuttanut Vuoreksen<br />
kohteita jo muutaman vuoden<br />
ajan. Kaukolämpö-, vesihuolto-<br />
ja jätteiden putkikeräyslinjojen<br />
lisäksi infralaiset ovat rakentaneet<br />
muun muassa katuja ja puistoja.<br />
Myös Keskuspuisto rakenteineen<br />
on Infran rakentamiskohde.<br />
– Osin pehmeälle maapohjalle<br />
rakennetut kadut ja muut julkiset<br />
tilat ovat vaatineet pohjatyön tekijöiltä<br />
valtavan määrän louhintatyötä<br />
ja massanvaihtoja. Paikoin<br />
on jouduttu paaluttamaankin,<br />
kertoo Rakentamispalvelujen rakennusmestari<br />
Kari-Pekka Kortetjärvi.<br />
Yllätyksiltäkään<br />
ei ole vältytty<br />
Kortetjärvi on ollut Vuoreksen rakentamisessa<br />
mukana viime vuoden<br />
alusta ja on huomannut työmaan<br />
olevan varsin haastava. Yllätyksiltäkään<br />
ei ole vältytty. Aluksi<br />
Vuoreksessa oli tarkoitus pärjätä<br />
sieltä löytyvillä massoilla, mutta<br />
tämä ei aivan toteutunut. Jonkin<br />
verran murskaustöitäkin on tehty.<br />
– Aikataulut ovat todella haastavat,<br />
mutta mielestäni Infra on<br />
pystynyt hyvin joustamaan ja siirtämään<br />
tarvittaessa muilta työmailta<br />
miehiä Vuorekseen. Vuores-projektin<br />
tilaajan Sakari Koiviston<br />
kanssa on yhteisesti sopien<br />
muokattu aikatauluja aina tilanteen<br />
mukaan, sillä suunnitelmat<br />
ovat eläneet matkan varrella.<br />
Lisä- ja muutostöitä on tehty paljon,<br />
Kortetjärvi huomauttaa.<br />
– Infran ensimmäinen urakka<br />
Vuoreksessa oli mainostaulun
TAMPEREEN ASUNTOMESSUT<br />
Paavo Taipale<br />
Nollaenergiatalo Lantti perustuu Solar Decathlon Europe 2010<br />
-kilpailussa menestyneen Luukku-talon ratkaisuihin.<br />
Sen päälle rakennetaan alueverkko,<br />
jonka avulla asukkaille ja yrityksille<br />
toteutetaan edulliset ja<br />
huippunopeat laajakaistaliittymät.<br />
Tietoverkon omistaa alueen<br />
palveluyhtiö Vuores Palvelu<br />
Oy, ja operaattorina toimii tällä<br />
hetkellä Tampereen Puhelin Oy.<br />
Myöhemmin kaupunginosan<br />
kasvaessa tavoitteena on antaa<br />
useille operaattoreille mahdollisuus<br />
tarjota palveluitaan alueen<br />
asukkaille niin sanotun open<br />
access -periaatteen mukaisesti.<br />
Reetta Hynynen<br />
Rakennustoimisto Pohjola Oy:n värikkäitä rivitaloja Kirjailijanpuiston<br />
laidalla.<br />
Himmennettävä<br />
led-valaistus säästää<br />
Vuoreksen kaupunginosan puistoihin<br />
ja kaduille tulee led-valaistus<br />
lukuun ottamatta alueen pääkadun,<br />
Vuoreksen puistokadun,<br />
ajorataa. Sekin saanee myöhemmin<br />
led-valaisimet niiden valotehon<br />
parannuttua.<br />
Kaupunginosan led-valaistuksessa<br />
energiaa säästyy erityisesti<br />
valaisinkohtaisen ohjausjärjestelmän<br />
mahdollistaman säädettävyyden<br />
ansiosta. Valaistusta voidaan<br />
esimerkiksi katukohtaisesti<br />
himmentää haluttuun tasoon liikennemäärien<br />
mukaan. Ohjausmoduuli<br />
antaa myös tietoa valaisimen<br />
toiminnasta ja helpottaa<br />
näin kunnossapitoa.<br />
Jätehuolto toteutetaan tekniikaltaan<br />
ainutlaatuisen putkikeräysjärjestelmän<br />
avulla. Vuorekseen<br />
on myös rakentumassa Suomen<br />
laajin sade- ja valumavesien<br />
hallintakokonaisuus. Hulevesien<br />
käsittelyllä suojellaan Vuoreksen<br />
järviä ja turvataan valuma-alueiden<br />
sisäinen vesitasapaino. <br />
Reetta Hynynen Reetta Hynynen<br />
Tampereen Infra on tehnyt asuntomessualueen katutyöt, joissa on käytetty laadukkaita materiaaleja. Kaikki käytävät kivetään.<br />
lenkiintoinen ja ainutlaatuisen hieno kohde<br />
vua noin 32 000 m 3 ktr. Samoin<br />
Keskuspuistossa täytettiin penkereitä<br />
noin 80 000 m 3 rtr ja mursketta<br />
noin 14 000 m 3 rtr. Puiston<br />
laituri-, pato- ja tukimuurirakenteisiin<br />
käytettiin noin 1 200 kuutiota<br />
betonia.<br />
Aikataulujen yhteensovitus<br />
haastavaa<br />
Vuoden alusta Infran Vuorestyömaalla<br />
ollut rakennusmestari<br />
Pekka Ponsimaa kertoo asuntomessualueen<br />
rakentumisen loppuvaiheen<br />
tuovan oman värinsä<br />
rakentamiseen. Lukuisat käynnissä<br />
olevat työmaat tekevät aikataulujen<br />
yhteensovittamisesta<br />
muiden rakentajien kanssa välillä<br />
varsin haastavaa.<br />
– Paikoittain on esimerkiksi valmiita<br />
katukiveyksiä jouduttu korjailemaan<br />
raskaiden työkoneiden<br />
jäljiltä, Ponsimaa sanoo.<br />
Käärmekivien pohjatöitä<br />
jouduttiin uusimaan<br />
Kirjailijanpuiston rakentamisesta<br />
Infran osalta vastannut rakennusmestari<br />
Heikki Saarinen kertoo,<br />
että ”käärmekivien” pohjatöitä<br />
jouduttiin jonkin verran uusimaankin,<br />
sillä riittämättömien<br />
pohjatöiden vuoksi jotkut kivet<br />
vajosivat routa-aikaan. Kivet painavat<br />
5–6 tonnia kappaleelta.<br />
– Tällaisten kohteiden rakentaminen<br />
on mielenkiintoista ja haastavaa,<br />
sillä vastaavia ei juuri muualta<br />
kaupungista löydy. Kirjailijanpuiston<br />
istuskelumuuri näyttää<br />
houkuttelevalta paikalta jo rakennusvaiheessa,<br />
vaikka istutukset eivät<br />
vielä ole lähteneet kasvamaan.<br />
Lopputulos on mielestäni varsin<br />
onnistunut ja luo alueelle omaperäistä<br />
ilmettä, Saarinen miettii.<br />
Vaikka Infra liikelaitoksen toiminnan<br />
tehostaminen on vähentänyt<br />
kone- ja autokalustoa, Vuoreksen<br />
rakentamisen kiristyvässä<br />
paineessa työt on Saarisen mukaan<br />
saatu hoidetuiksi ajallaan.<br />
Reuna- ja betonikiviasennusta<br />
tehtiin aikataulujen vuoksi myös<br />
kuluneena talvena.<br />
– Esimerkiksi asuntomessualueesta<br />
tulee ainutlaatuisen hieno.<br />
Alueella on käytetty todella laadukkaita<br />
materiaaleja ja kaikki<br />
käytävät on kivetty, Heikki Saarinen<br />
kehuu.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012<br />
23
Uusi järjestelmä kuluttaa vähemmän energiaa ja<br />
VUOREKSEN JÄTTEET PUTKEEN<br />
Tampereen Vuorekseen<br />
rakennetaan jätteiden<br />
keräyksen ja noudon<br />
putkijärjestelmä. Suomessa<br />
se edustaa uutta<br />
infrastruktuuria uudella<br />
tekniikalla.<br />
Pirkanmaan Jätehuolto Oy<br />
Simo Isoaho, kehityspäällikkö<br />
Pirkanmaan Jätehuolto Oy<br />
Putkijärjestelmän rakennuttaja<br />
on Pirkan Putkikeräys Oy,<br />
joka on 2010 marraskuussa perustettu<br />
Pirkanmaan Jätehuolto<br />
Oy:n tytäryhtiö. Putkiston sekä<br />
koonta-aseman ja keräyspaikkojen<br />
laitteistojen toimittaja on suomalainen<br />
MariMatic Oy.<br />
Hanke on usean toimijan pitkä<br />
projekti, joka vaati luomaan<br />
myös suunnittelun ja rakentamisen<br />
edellyttämän uuden osaamisen.<br />
Syöttöpistettä asennetaan 22.6.2011.<br />
Pirkanmaan Jätehuolto Oy<br />
Reetta Hynynen<br />
Jätteet syöttöputkeen ja<br />
koonta-asemalle<br />
Putkijärjestelmä koostuu keräyspaikoista,<br />
maanalaisesta putkistosta<br />
ja koonta-asemasta. Jätteet<br />
lajitellaan kotona ja tuodaan<br />
keräyspaikkaan, missä on oma<br />
syöttöputkensa jokaiselle jätelajille.<br />
Putken luukku aukeaa automaattisesti<br />
asiakkaan sähköisellä<br />
avaimella. Jätteet laitetaan syöttölokeroon,<br />
joka luukun sulkeutuessa<br />
kippaa jätteen syöttöputken<br />
varastotilaan.<br />
Jätteen tyhjennys varastotilasta<br />
tapahtuu automaattisesti<br />
perustuen sen täyttöasteen seurantaan.<br />
Tyhjennyksen alkaessa<br />
varastotilan alapäässä sijaitseva<br />
formaattori siirtää jätteen liityntäputkeen,<br />
johon koonta-asemalaitteistolla<br />
on synnytetty alipaine.<br />
Jäte siirtyy suurella nopeudella<br />
koonta-asemalle, jossa jäte erotetaan<br />
ilmavirrasta. Jäte putoaa jä-<br />
Koonta-aseman putkia viedään sisään 26.9.2011.<br />
tepuristimeen, joka siirtää sen<br />
kuljetuskonttiin. Kontit kuljetetaan<br />
kuorma-autolla ao. jätelajin<br />
vastaanottajalle.<br />
Vaihtoehto perinteiselle<br />
tekniikalle<br />
Ensimmäinen putkijärjestelmä<br />
rakennettiin jo runsas neljäkymmentä<br />
vuotta sitten Ruotsissa.<br />
Tampereen Tampellan alueelle<br />
sitä harkittiin parikymmentä<br />
vuotta sitten. Maailmalla enemmän<br />
tuulta purjeisiin putkijärjestelmä<br />
sai vasta menneen kymmenen<br />
vuoden aikana.<br />
Pitkään oli kuitenkin vain yksi<br />
teknologinen malli, johon on<br />
tukeuduttu Espoon Suurpellossa<br />
sekä Helsingin Jätkäsaaressa<br />
ja Kalasatamassa. Markkinoilla<br />
on nyt tarjolla uusi ja perinteinen<br />
tekniikka. Sivun 25 taulukko<br />
osoittaa, että tekniikan valinta<br />
tulee muun muassa vaikuttamaan<br />
sekä putkiston sijoittamismahdollisuuksiin<br />
että asennustyön<br />
toteuttamiseen aikakestoineen.<br />
Asema viimeistelyä vaille valmiina huhtikuussa.<br />
Putkijärjestelmä sopii<br />
Vuorekseen<br />
Vuores-projektin päätavoitteena<br />
on modernin asumisen kaupunginosa,<br />
jossa hyödynnetään uutta<br />
teknologiaa ja asutaan ekologisemmin.<br />
Ensimmäiset taustaselvitykset<br />
osoittivat, että putkijärjestelmä<br />
sopii hyvin näihin tavoitteisiin.<br />
Isot jäteautot päästöineen ja<br />
meluineen saadaan pois kiinteistöiltä<br />
ja samalla niihin liittyvä<br />
liikenneriski poistuu. Jätekatokset<br />
poistuvat ja vapautuva tila<br />
voidaan käyttää muuhun tarkoitukseen.<br />
Lisäksi nykyisenlainen<br />
keräys- ja noutotyö jäteastioineen<br />
ei näytä työsuojelun ja työvoiman<br />
saannin näkökulmista halutuimmalta<br />
ammatilta tulevaisuudessa.<br />
Uusi tekniikka<br />
säästää energiaa<br />
Kustannustarkastelut osoittivat,<br />
että Vuoreksessa aluerakenteen<br />
ja rakennustehokkuuden vuoksi<br />
liikuttaisiin kustannusten sietorajoilla.<br />
Selvitykset perustuivat<br />
aluksi perinteiseen tekniikkaan.<br />
Markkinoilta löytyi kuitenkin<br />
toimittaja, joka oli lähtenyt ajattelemaan<br />
asiaa toisin: laitetaan<br />
24 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012
TAMPEREEN ASUNTOMESSUT<br />
on helpompi asentaa<br />
JA MAAN ALLE<br />
NÄIN VUOREKSEN JÄTEJÄRJESTELMÄ TOIMII<br />
jätteet halkaisijaltaan pienempään<br />
ja muoviseen putkeen. Oli<br />
kehitetty kunkin syöttöputken<br />
alaosaan sijoitettava formaattori.<br />
Tämä tekniikkavaihtoehto<br />
avasi lisäperusteita hankinnan<br />
harkintaan. Tarvittava käyttöenergia<br />
olisi noin viidesosa kilpailevaan<br />
tekniikkaan nähden.<br />
1. Asukkaat lajittelevat keräyspaikassa<br />
jätteet neljään syöttöpisteeseen:<br />
biojäte, paperi, kartonki,<br />
kuivajäte.<br />
2. Syöttöpisteessä jäte putoaa<br />
noin 300 litran väliaikaiseen varastotilaan,<br />
joka tyhjennetään, kun<br />
se on tarpeeksi täynnä.<br />
3. Syöttöpisteen formaattori muotoilee<br />
jätepussit niin, että ne mahtuvat<br />
putkeen.<br />
4. Jäte kulkee putkessa alipaineen<br />
ja ilmavirtauksen avulla jätelaji<br />
kerrallaan.<br />
5. Jäte siirtyy putkessa koontaasemalle.<br />
Jätteet ja ilma erotetaan<br />
syklonierottimessa. Jäte putoaa<br />
puristimeen, jossa esimerkiksi kui-<br />
© MetroTaifun<br />
vajätteen tilavuus pienenee noin<br />
neljäsosaan. Ilma jatkaa suodattimeen,<br />
jossa siitä poistetaan epäpuhtaudet.<br />
Suurin osa ilmasta palautuu<br />
takaisin putkistoon.<br />
6. Jätepuristin siirtää kunkin jätelajin<br />
omaan konttiinsa.<br />
7. Autot noutavat kontit kuljetettaviksi<br />
käsittelyyn.<br />
Putkiston asennustyö helpottuisi<br />
ja nopeutuisi. Tunnistettiin<br />
myös mahdollisuuksia kehittää<br />
putkijärjestelmän rakentamista<br />
ja käyttöä. Avautui uudenlaiset<br />
näkymät mahdollisuudesta toteuttaa<br />
putkijärjestelmä vanhaan<br />
kaupunkirakenteeseen. Nähtiin<br />
mahdollisuus tuoda markkinoille<br />
uutta teknologiaa myös haastavalle<br />
infrastruktuurin rakentamisen<br />
alalle.<br />
Haettiin tietoa reilun<br />
kilpailun toteuttamiseksi<br />
Taustalla olivat tekniikkaa, taloutta<br />
ja yhtiön perustamista koskevat<br />
selvitykset. Hanke oli esi-<br />
Kahden markkinoilla olevan putkijärjestelmän tekniikkaerot<br />
Tarkastelumuuttuja MariMatic-tekniikka Envac-tekniikka<br />
Putki, sisähalkaisijat/materiaali 210…310 mm/muovi 400…600 mm/teräs<br />
Putken toimituspituus 22 m/kanki 6 m/kanki<br />
Käyrien tarve Vain suuremmissa mutkissa Mutka aina viistämällä tai käyrällä<br />
Putken hitsaus, arvioesimerkki Sähkömuhvihitsaus, 50–70 m/km (D 310 mm) Puikkohitsaus, 260–300 m/km (D<br />
500 mm)<br />
Nostot ja haalaukset Pääosin kevyillä työkoneilla Raskaat työkoneet<br />
Energiatarve (Vuores-alue) 25–35 kWh/t jätettä, 3–4 €/t 190…210 kWh/t jätettä, 21–23 €/t<br />
telty Vuoreksen tuleville rakentajille.<br />
Tapaamisissa potentiaalisten<br />
putkijärjestelmätoimittajien<br />
kanssa selvitettiin tekniset seikat<br />
ja ennen kaikkea haettiin tietoja<br />
reilun kilpailutuksen toteuttamiseksi.<br />
Tunnistettiin myös järjestelmätoimittajien<br />
mahdollisia<br />
heikkouksia.<br />
Konsulttimarkkinoihin perehtyminen<br />
teki selväksi, että tilaajan<br />
on otettava itselleen vahva rooli<br />
sekä kilpailutuksessa että myöhemmin<br />
rakennuttamisessa ja<br />
siihen liittyvässä suunnittelussa.<br />
Kukin hankealue on nähtävä yksilönä.<br />
Hankinta konsulttivetoisena<br />
neuvottelumenettelynä hylättiin<br />
mm. sen ilmeisen kalleuden<br />
ja pitkäkestoisuuden vuoksi.<br />
Oli oivallettava, että tarjouspyynnössä<br />
ei tule vakioida putkihalkaisijaa,<br />
putkistolinjausta ja<br />
rakennemateriaaleja. Vakioiminen<br />
tarjouspyyntöön olisi luonut<br />
perusteettoman menettelyn<br />
rajoittaa kilpailua.<br />
Tarjouspyyntöön vakioitiin<br />
koonta-aseman sijainti, ns. peruspalvelutason<br />
keräyspaikat<br />
syöttöputkien lukumäärineen,<br />
putkiston rakentamiselle kielletyt<br />
katuosuudet ja esitettiin mm.<br />
automaatiota ja tietotekniikkaa<br />
koskevat vaatimukset.<br />
Tilaajavetoinen kilpailutus<br />
käynnistyi syksyllä 2010<br />
Päätös hankinnalle saatiin syyskuussa<br />
2010. Välittömästi käynnistettiin<br />
tilaajavetoinen julkinen<br />
kilpailutus, jossa kokonaistaloudellisuuden<br />
kriteereinä olivat<br />
hinnan lisäksi referenssit, innovatiivisuus<br />
ja energiankulutus.<br />
Marraskuussa 2010 päähankinnan<br />
toimittajaksi valittiin uutta<br />
tekniikka edustava MariMatic<br />
Oy, jonka kanssa on tehty puitesopimus.<br />
Yksilöidyt tavara- ja<br />
asennusostot tehdään hankintasopimuksilla.<br />
Päähankinnan lisäksi tarvit-<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012<br />
25
TAMPEREEN ASUNTOMESSUT<br />
Kuvat Reetta Hynynen<br />
Jätteiden syöttöpisteitä asennettiin asuntomessualueelle toukokuun<br />
alkupuolella.<br />
Keräyspaikassa on oma syöttöpiste biojätteelle, paperille, kartongille<br />
ja sekajätteelle.<br />
Vuoreksen putkijärjestelmä<br />
Kuvaustekijä<br />
Kuvaus<br />
Kerättävät jätelajit Sekajäte, biojäte, paperi ja kartonki<br />
Alueen kerrosneliömetrit Asuminen n. 360 000 k-m 2 , työpaikat n. 85 000 k-m 2<br />
Asukasvastineluku n. 13 000<br />
Putkiston pituus n. 13 km, josta halkaisijalla D 310 n. 4,5 km ja<br />
loput halkaisijalla D210<br />
Putkistotyyppi<br />
Kolme erillistä renkaan muodostavaa runkoputkistoa<br />
Keräyspaikat<br />
n. 100–110 kpl, syöttöputkia n. 280–300 kpl<br />
Koonta-asema Kerrosala n. 450 k-m 2 , tilavuus n. 4900 r-m 3<br />
Kustannus<br />
44…48 €/k-m 2 (2010 hintataso)<br />
tiin omat kilpailutuksensa mm.<br />
koonta-asemarakennukselle,<br />
putkiston maanrakennukselle ja<br />
osaan suunnittelutehtäviä. Urakoitsijoita<br />
ja niiden aliurakoitsijoita<br />
on yli kymmenen.<br />
Putkistoa valmiina liki<br />
neljä kilometriä<br />
Putkiston rakentaminen alkoi<br />
tammikuussa 2011 ja jatkuu<br />
seuraavat 10 vuotta. Nyt putkistoa<br />
on valmiina lähes neljä kilometriä.<br />
Keräyspaikkojen rakenteet<br />
ja liityntäputket on rakennettu<br />
asuntomessualueelle sekä<br />
muillekin parhaillaan rakentuville<br />
kiinteistöille.<br />
Koonta-aseman suunnittelu<br />
tehtiin keväällä 2011 ja rakentaminen<br />
aloitettiin toukokuussa<br />
2011. Laitteistoasennus alkoi joulukuussa<br />
2011. Koonta-asema piharakenteineen<br />
on valmis kesäkuussa<br />
2012. Putkijärjestelmä on<br />
käyttövalmis elokuussa.<br />
Uuden tekniikan hankkeessa<br />
periaatteessa vain tilaajalla on<br />
täysi intressi pitää kustannukset<br />
kurissa ja etenkin huolehtia rakentamisen<br />
aikaisesta kehitystyöstä.<br />
Yhteistyö kaavoittajan<br />
kanssa on tärkeä aloittaa mahdollisimman<br />
varhaisessa vaiheessa.<br />
On selvitettävä potentiaaliset<br />
reitit putkistolle, runkoputken ja<br />
liityntäputkien liittymät ja alustavat<br />
sijaintipaikat keräyspaikoille.<br />
Putkijärjestelmän ja etenkin<br />
keräyspaikkojen ja putkiston<br />
suunnittelulle tarvitaan omat<br />
”pelisäännöt” osaamisineen. Vesihuolto-<br />
tai kaukolämpöverkostojen<br />
suunnitteluosaamista ei voi<br />
soveltaa suoraviivaisesti jätteiden<br />
siirtoputkiston suunnitteluun.<br />
Työohjeistuksista hyötyä<br />
muissakin hankkeissa<br />
Vuoreksen myötä syntyvät keräyspaikka-<br />
ja putkistorakentamisen<br />
työohjeistukset, joista tulevat<br />
hankkeet varmasti hyötyvät.<br />
Esimerkiksi kun on hyödynnetty<br />
putkimateriaalin ja pitkien putkisalkojen<br />
antamaa mahdollisuutta<br />
vaihdella upotussyvyyttä kaivannoissa,<br />
myös jätteiden siirtoputkiston<br />
suunnittelussa on voitu<br />
joustaa teknisesti jäykempien vesihuollon<br />
ja kaukolämmön putkistojen<br />
suhteen.<br />
Putkistojen reittipiirustukset<br />
kaivantokuvineen laaditaan samanaikaisesti<br />
rakentamisalueen<br />
muun infrastruktuurisuunnittelun<br />
kanssa. Keräyspaikkojen lopullinen<br />
sijoitussuunnittelu tehdään<br />
yhdessä kiinteistörakentajien<br />
kanssa. Vuoreksen hankkeessa<br />
on korostunut se, että putkiston<br />
suunnittelussa tulee olla asiantuntija,<br />
jolla on mahdollisuus<br />
koordinoida ja tarkistaa kaikki<br />
eri infrastruktuurisuunnitelmat.<br />
Suuren teknisen järjestelmän<br />
rakentaminen on aina haasteellista.<br />
Jätteiden siirtoputkiston<br />
rakentaminen on sisällytettävä<br />
osaksi katurakennusurakoita.<br />
Olemme jo nyt tuottaneet yhteistyössä<br />
ratkaisuja ja toimintamalleja,<br />
joilla on luotu uuden infrastruktuurin<br />
toteuttamisen edellyttämää<br />
osaamista.<br />
Säännölliset työmaapalaverit<br />
ovat keskeisessä asemassa löytää<br />
ennakolta mahdolliset ”törmäyskurssit”.<br />
Vuoreksen hankkeessa<br />
on ollut erityinen ilonaihe se,<br />
että yhteistyö niin infrarakentajien<br />
kuin kiinteistörakentajienkin<br />
kanssa on tapahtunut hyvässä<br />
hengessä.<br />
Jätteiden putkijärjestelmä uutena<br />
infrastruktuurina on otettu<br />
hienosti mukaan aluerakentamiseen.<br />
Myös kaupungin luottamushenkilöiden<br />
ja viranhaltijoiden<br />
sekä Vuores-projektin taustatuki<br />
ja sitoutuminen hankkeeseen<br />
ovat merkittävästi nopeuttaneet<br />
hankkeen toteutusta.<br />
Putkijärjestelmä<br />
tytäryhtiölle<br />
Putkijärjestelmän käyttöönotto<br />
herättää luonnollisesti monia kysymyksiä.<br />
Miten vanha paistinpannu<br />
saadaan putkeen Ei se sinne<br />
kuulukaan, ja formaattori estää<br />
sen pääsyn putkistoon. Päädyttäessä<br />
valittuun putkijärjestelmään<br />
tiedettiin, että emme ole ostamassa<br />
kännykkää kaupan hyllyltä.<br />
Varmasti ongelmiksi kutsuttavia<br />
haasteita tulee eteen. Olemme<br />
kuitenkin varautuneet niihin<br />
ja osallistumme myös itse aktiiviseen<br />
kehitystyöhön. Ilman rohkeutta<br />
ja merkittäviä uusia ratkaisuja<br />
ei saada käyttöön etenkään infrastruktuuritekniikassa.<br />
Nyt oli<br />
tällaisen ratkaisun aika.<br />
Pirkanmaan Jätehuolto Oy:ssä<br />
päätettiin perustaa tytäryhtiö,<br />
Pirkan Putkikeräys Oy hoitamaan<br />
putkikeräyksen investointi<br />
ja operointi. Pientaloja lukuun<br />
ottamatta tytäryhtiön B-osakkaina<br />
ovat putkijärjestelmäalueen<br />
asuin- ja muut kiinteistöyhtiöt.<br />
Näin saatiin putkijärjestelmäinvestoinnin<br />
rahoitus läpinäkyväksi<br />
ja koko toiminta selkeäksi<br />
kokonaisuudeksi. Tytäryhtiö<br />
omistaa koko putkijärjestelmän<br />
teknisen rakenteen mukaan lukien<br />
kiinteistöille sijoittuvat laitteet.<br />
Hankkeen valmistelussa ei<br />
tarvittu kaupungin rahoitusta. <br />
www.pirkanmaan-jatehuolto.fi/Yhtio/<br />
pirkanputkikerays<br />
26 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012
Esimerkkitalossa maalämmöllä, kaukolämmöllä ja<br />
E-luku ohjaa rakentamista –<br />
Rakentamisen uudet<br />
energiamääräykset tulevat<br />
voimaan 1.7. Uudisrakennuksille<br />
lasketaan<br />
kokonaisenergian<br />
käyttöä määrittelevä E-<br />
luku. Mitä pienempi E-<br />
luku, sitä energiatehokkaampi<br />
rakennus.<br />
Jarek Kurnitski<br />
johtava asiantuntija, Sitra<br />
Rakennusten energiatehokkuutta<br />
on kehitetty määrätietoisesti<br />
2000-luvulla. Aikaisemmat rakennusosakohtaiset<br />
vaatimukset korvaavat<br />
kokonaisenergiakulutuksen<br />
energiamääräykset RakMK<br />
D3 2012 tulevat voimaan 1.7. Valmisteilla<br />
ovat myös korjausrakentamiselle<br />
asetettavat vaatimukset.<br />
Määräysuudistuksen yhteydessä<br />
uusitaan rakennusten<br />
energiatodistus, jonka luokka<br />
pitää jatkossa ilmoittaa myyntija<br />
vuokrausilmoituksissa. Lausuntokierroksella<br />
olevan ener-<br />
Taulukko 1. E-luvun laskennassa<br />
käytettävät kertoimet<br />
Energiamuodon kerroin<br />
Sähkö 1,7<br />
Kaukolämpö 0,7<br />
Kaukojäähdytys 0,4<br />
Fossiiliset polttoaineet 1,0<br />
Uusiutuvat polttoaineet 0,5<br />
Taulukko 2. Uuden pientalon energialaskelma eri lämmitystavoilla, arvot ominaiskulutuksia, kWh/(m 2 a)<br />
Energian Sähkölämmitys Maalämpö Kaukolämpö Pelletti<br />
nettotarve<br />
Tilojen lämmitys 48 56,5 16,1 60,1 80,7<br />
Ilmanvaihdon lämmitys 6 6,0 1,7 6,4 8,6<br />
Lämpimän veden lämmitys 35 43,6 17,1 41,5 54,3<br />
Puhaltimet ja pumput 7 7,0 7,0 10,0 10,0<br />
Valaistus 7 7,0 7,0 7,0 7,0<br />
Kotitaloussähkö 16 16,0 16,0 16,0 16,0<br />
Ostoenergia yhteensä 119 136 65 141 177<br />
E-luku – 231 110 132 128<br />
28 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012<br />
Aurinkopaneeleita on kesän asuntomessuilla kahdessa nollaenergiatalossa.<br />
Esimerkki Tampereen asuntomessujen energiataulusta. Messukävijät<br />
voivat helposti verrata talojen energiatehokkuusratkaisuja, niillä<br />
saavutettuja E-lukuja ja euroja.<br />
Reetta Hynynen<br />
giatodistusluonnoksen esittämät<br />
A-luokat ovat ennennäkemättömän<br />
tiukat ennakoiden tulevia lähes<br />
nollaenergiavaatimuksia.<br />
E-luvun avulla<br />
nollaenergiatasoon<br />
Kokonaisenergiakulutus esitetään<br />
suorituspohjaisella E-luvulla,<br />
joka lasketaan rakennukseen<br />
ostettavien energioiden ja energiamuotojen<br />
kertoimien tulona<br />
ja ilmaistaan kWh/m 2 vuodessa<br />
-yksiköllä. Uusi tapa jättää keinot<br />
vaaditun energiatehokkuuden<br />
saavuttamiseksi vapaiksi. Tämä<br />
mahdollistaa energiatehokkuuden<br />
parantamisen kustannustehokkaasti,<br />
kun tarkoituksenmukaiset<br />
ratkaisut voidaan valita<br />
hankekohtaisesti.<br />
Uusi laskentatapa oli tarpeen<br />
asteittaiseksi siirtymiseksi lähes<br />
nollaenergiarakentamiseen 2021<br />
mennessä Euroopan laajuisesti.<br />
Nyt kyseessä on lähinnä menetelmämuutos.<br />
Energiatehokkuuden<br />
parantaminen lähes nollaenergiatasolle<br />
jää seuraavien määräysuudistusten<br />
hoidettavaksi.<br />
Sähkönkäyttö vähenee<br />
RakMK D3 2012 ottaa huomioon<br />
energiamuodot ja lämmitystavat,<br />
mikä on erityisen tärkeätä kuluttajan<br />
kannalta. Enää ei voida rakentaa<br />
ja myydä taloja, joissa rakennuttajien<br />
kustannukset on<br />
siirretty käyttäjien maksettaviksi<br />
suurina energialaskuina. Muutos<br />
tuleekin johtamaan arvokkaan<br />
sähköenergian käytön vähenemiseen<br />
erityisesti lämmityksessä,<br />
mutta myös muissa kulutuskohteissa.<br />
Suurimmasta energiamuodon<br />
kertoimesta johtuen<br />
sähkönkäytön tehostamisella on<br />
myös suurin vaikutus E-lukuun.<br />
E-luvun laskemiseksi pitää<br />
laskea ostoenergian kulutus. Eli<br />
kuinka paljon sähköä, kaukolämpöä<br />
tai polttoainetta tarvitaan<br />
vuodessa lämmitettyä nettoalaa<br />
kohden. Lämmitetty net-
TAMPEREEN ASUNTOMESSUT<br />
pelletillä täytetään vaatimukset helposti<br />
nollaenergiataso tavoitteena<br />
toala saadaan, kun lämmitetystä<br />
bruttoalasta vähennetään ulkoseinien<br />
rakennusosa-ala. Ostoenergiat<br />
kerrotaan taulukon 1<br />
energiamuotojen kertoimilla, ja<br />
tulot lasketaan yhteen E-luvuksi.<br />
Energiamuotojen kertoimet<br />
tarvitaan, jotta sähköt ja lämmöt<br />
sekä polttoaineet voidaan<br />
laskea yhteismitallisesti yhteen.<br />
Kertoimet tarkoittavat, että sähkö<br />
on 2,4 kertaa arvokkaampaa<br />
kuin kaukolämpö ja 3,4 kertaa<br />
arvokkaampaa kuin puu tai pelletti.<br />
Kertoimet ovat samansuuntaisia<br />
energian hintojen kanssa,<br />
mutta niiden määrittämisperuste<br />
on ollut primäärienergia, erityisesti<br />
uusiutumattomien luonnonvarojen<br />
käyttäminen.<br />
Energiatehokkuuden vaatimus<br />
riippuu rakennustyypistä<br />
ja pientalojen tapauksessa myös<br />
talon koosta. D3 2012 esittää<br />
ko. vaatimuksen kaavoilla, joilla<br />
tarkka E-lukuvaatimus voidaan<br />
tapauskohtaisesti laskea.<br />
Esimerkkitalon E-luku<br />
eri lämmitystavoilla<br />
Seuraavassa esitetään tyypillisen<br />
150 neliöisen uuden pientalon<br />
laskentaesimerkki erilaisilla<br />
lämmitystavoilla. Talon rakenteet<br />
ovat 2010 määräysten vertailuarvojen<br />
mukaisia, ja talo vastaa<br />
muutenkin tavanomaista rakentamiskäytäntöä.<br />
Tällaisen talon energiantarpeet<br />
näkyvät taulukossa 2 Energian<br />
nettotarve -sarakkeessa. Ne<br />
muodostuvat lämmitysenergian<br />
nettotarpeista sekä sähköenergian<br />
kulutuksista ilmanvaihtokoneen<br />
puhaltimien ja lämmitysjärjestelmän<br />
kiertopumpun ym.<br />
osalta. Valaistuksen ja kotitaloussähkön<br />
kulutus sekä käyttöveden<br />
lämmitysenergian nettotarve<br />
ovat D3 2012 määrittämiä<br />
laskennan lähtötietoja, jotka vastaavat<br />
rakennuksen ns. standardikäyttöä.<br />
Kotitaloussähkö ja<br />
käyttövesi lasketaan aina näillä<br />
pakollisilla arvoilla määräystenmukaisuuden<br />
osoittamisessa.<br />
Lämmitystavan vaikutus näkyy,<br />
kun seurataan tilojen, ilmanvaihdon<br />
ja käyttöveden lämmityksen<br />
muuttumista lämmitysenergian<br />
nettotarpeesta kunkin lämmitysjärjestelmän<br />
energiankulutukseksi.<br />
Kaikissa lämmitystavoissa<br />
on kulutusta suurentavia häviöitä,<br />
mutta lämpöpumpun tapauksessa<br />
kulutus jaetaan lämpökertoimella,<br />
mikä pienentää kulutusta.<br />
Sähkölämmityksen ja maalämmön<br />
tapauksessa kaikki ostoenergia<br />
on sähköä, jolloin ostoenergia<br />
kerrotaan sähkön energiamuodon<br />
kertoimella 1,7. Kaukolämmön<br />
ja pelletin tapauksessa<br />
lämmitysenergian kulutukset<br />
kerrotaan kaukolämmön kertoimella<br />
0,7 ja pelletin tapauksessa<br />
kertoimella 0,5. Sähköenergian<br />
kulutukset kerrotaan edelleen<br />
sähkön kertoimella 1,7.<br />
Tulokset osoittavat, että maalämmöllä,<br />
kaukolämmöllä ja pelletillä<br />
täytetään helposti E-luvun<br />
vaatimus, joka on 150 m 2 talolle<br />
162 kWh/(m 2 a). Myös ilma-vesilämpöpumpulla<br />
vaatimus täytetään<br />
E-luvun jäädessä hieman<br />
alle 140 (ei ole taulukossa), mutta<br />
sähkölämmityksellä vaatimusta<br />
ei täytetä. Jotta sähkölämmitystä<br />
voidaan käyttää, pitää lämmöneristystä<br />
lisätä huomattavasti<br />
ja käyttää parempia ikkunoita.<br />
E-luku näkyy messuilla<br />
Rakennusten energiatehokkuutta<br />
ohjaavat E-luku on näkyvästi<br />
esillä Tampereen asuntomessuilla<br />
Vuoreksessa. Jokaisen messutalon<br />
edustalla olevat energiataulut<br />
kertovat kävijöille talon kokonaisenergiankulutuksen<br />
E-luvun,<br />
ostoenergian kulutukset ja vuosittaisen<br />
energiakustannuksen.<br />
Taulut esittävät myös kussakin<br />
talossa käytetyt keskeiset energiatehokkuusratkaisut.<br />
Niiden avulla<br />
kävijät voivat verrata messutalojen<br />
energiatehokkuutta ja kustannuksia.<br />
<br />
Ekotehokasta kaupunkisuunnittelua Vuoreksessa<br />
Elli Kotakorpi<br />
projektiasiantuntija,<br />
ECO2-ohjelma<br />
Tampereen kaupunki<br />
Vuores on tärkeä ekotehokkaan<br />
kaupunkisuunnittelun kehitysalusta<br />
Tampereella. Ekotehokasta<br />
kaupunkisuunnittelua on<br />
toteutettu yhteistyössä Vuoresprojektin<br />
ja ECO 2<br />
:n kanssa. ECO 2<br />
– Ekotehokas Tampere 2020 on<br />
keväällä 2010 käynnistetty strateginen<br />
hanke, joka toteuttaa<br />
kaupungin ilmastositoumuksia,<br />
kehittää vähähiilisiä kaupunkisuunnittelun<br />
toimintatapoja sekä<br />
edistää ympäristöliiketoimintaa.<br />
Hanke kestää 2020 asti, ja<br />
sitä on rahoittanut alkuvaiheessa<br />
kaupungin rinnalla Sitra.<br />
Passiivi- tai nollaenergiatalon<br />
rakentajalle alennusta<br />
Vuoreksessa on kehitetty monia<br />
ekotehokkaan kaupunkisuunnittelun<br />
toimintatapoja. Asuntomessualueella<br />
pilotoidaan energiatehokkaiden<br />
talojen tontinvuokra-alennusta.<br />
Jos alueelle<br />
rakentaa passiivi- tai nollaenergiatalon,<br />
saa 50 prosentin tontinvuokra-alennuksen<br />
ensimmäisen<br />
viiden vuoden aikana. Asuntomessualueelle<br />
nouseekin noin<br />
10 passiivi- ja nollaenergiataloa –<br />
enemmän kuin koskaan messujen<br />
historiassa.<br />
Koukkurannan asemakaavaluonnos<br />
on arvioitu KEKO-ekotehokkuustyökalulla,<br />
jonka kehittämiseen<br />
Tampere osallistuu.<br />
Koukkurannan alueella on tehty<br />
myös energiajärjestelmäselvitys<br />
yhteistyössä Tampereen Kaukolämpö<br />
Oy:n kanssa. Selvitys on<br />
ainutlaatuinen: aiemmin energiantoimittajan<br />
ja kaavoituksen<br />
välillä ei ole ollut yhtä tiivistä yhteistyötä.<br />
Selvityksessä saatua<br />
tietoa kaavoituksen vaikutuksista<br />
energiajärjestelmien toteutettavuuteen<br />
ja hiilijalanjälkeen sovelletaan<br />
jatkossa Tampereen kaavoitushankkeissa.<br />
Vuoreksen Isokuusesta tavoitellaan<br />
hiilineutraalia aluetta,<br />
jossa energia- ja materiaalitehokkuus,<br />
energiajärjestelmä, ja<br />
ekologiset elämäntavat otetaan<br />
huomioon alusta asti. Isokuusen<br />
yleissuunnitelman laatiminen alkoi<br />
syksyllä 2011 ja asemakaavoitus<br />
aloitetaan syksyllä 2012.<br />
Materiaalitehokkuuden kannalta<br />
merkittävä edistysaskel on Isokuuseen<br />
tuleva Suomen suurin<br />
puurakentamisen alue.<br />
Aurinkoenergiaa,<br />
tuulivoimaa<br />
Hajautetun uusiutuvan energian<br />
edistäminen on tärkeä osa koko<br />
Vuoreksen alueen ekotehokkuutta.<br />
Suunnitteilla on Suomen<br />
suurin aurinkoenergiaa hyödyntävä<br />
asuinrakennusten keskittymä<br />
Koukkurantaan. Myös tuulivoiman<br />
käyttöä valmistellaan. Tätä<br />
varten eri puolille Vuoresta on<br />
sijoitettu tuulimittareita. Mittaustuloksilla<br />
selvitetään parhaat paikat<br />
pientuulivoimaloille.<br />
Vuorekseen on suunnitteilla<br />
tehokkaat julkisen liikenteen yhteydet<br />
aluksi busseilla, ja katuraitiotien<br />
toteuttamiseen varaudutaan.<br />
Päästöttömään liikkumiseen<br />
kannustetaan hyvällä kävely-<br />
ja pyöräilyreittien verkostolla.<br />
Moderni jätteiden putkikeräysjärjestelmä<br />
vähentää rekkaliikenteen<br />
määrää alueella.<br />
Vuoreksen alueen ekotehokkuutta<br />
esitellään ECO 2<br />
:n, Vuores-hankkeen ja<br />
Sitran Ekotehokkaan kaupunkisuunnittelun<br />
foorumissa Tampere-talossa<br />
asuntomessujen aikaan 9.8.2012.<br />
www.eco2.fi<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012<br />
29
Hulevesien käsittely on pihojen ja puistojen suunnit<br />
Runomuuri ja sadepuutarhat<br />
Viherrakentaminen on Tampereen asuntomessujen<br />
keskeinen teema. Modernia puutarhakaupunkiasumista<br />
esittelevällä messualueella on monipuolisia<br />
hulevesiratkaisuja ja Kirjailijanpuisto, joka<br />
yhdistää kuvanveistoa, runoutta ja maisemaarkkitehtuuria.<br />
Messujen erilliskohteena on Vuoreksen<br />
keskuspuiston työmaa, Suomen laajin rakenteilla<br />
oleva hulevesipuisto.<br />
Ranja Hautamäki<br />
johtava erikoissuunnittelija,<br />
maisema-arkkitehti MARK<br />
Tampereen kaupunki,<br />
Suunnittelupalvelut<br />
Vuoreksen teema ”pikkukaupungin<br />
elämää luonnon kainalossa”<br />
näkyy runsaina puistoina,<br />
metsinä ja järvinä, joiden veden<br />
laadun turvaaminen on keskeinen<br />
lähtökohta. Hulevesien hallinta<br />
on ollut sen vuoksi mukana<br />
alueen suunnittelussa alusta asti.<br />
Koko kaupunginosaan ulottuva<br />
hulevesien suunnittelu on Suomessa<br />
uraauurtava hanke.<br />
Julkisten viheralueiden lisäksi<br />
hulevesien käsittely koskee<br />
myös tontteja, joiden hulevesien<br />
käsittelyä ohjataan asemakaavassa.<br />
Kaavan mukaan hulevesiä on<br />
viivytettävä ja osin imeytettävä<br />
Havainnekuva MA-arkkitehdit<br />
Kirjailijanpuiston pitkä muuri ja runsaat istutukset luovat omaleimaisen<br />
keitaan asuinalueelle.<br />
<br />
<br />
<br />
Kirjailijanpuisto<br />
Virolaisenpuisto<br />
Vuoreksen<br />
keskuspuisto<br />
Kirjailijanpuiston työmaa toukokuussa (kuva oik.). Muuri ja kiveykset<br />
ovat valmiit samoin kuin syksyllä toteutetut istutukset. Alueella<br />
on useita työmaita käynnissä samaan aikaan, mikä on tehnyt rakentamisen<br />
vaiheistuksesta haastavaa.<br />
Messualueen raja<br />
Reetta Hynynen<br />
Messujen erilliskohde on Vuoreksen keskuspuiston hulevesipuisto.<br />
Suuren vesialtaan kaupunkiin rajautuvalle reunalle on rakennettu<br />
istuskeluportaat.<br />
Ranja Hautamäki<br />
30 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012
TAMPEREEN ASUNTOMESSUT<br />
telun punainen lanka<br />
ovat Vuoreksen helmiä<br />
tonttikohtaisesti, ennen kuin vedet<br />
ohjataan hulevesiviemäreihin<br />
ja sitä kautta alueellisiin hulevesijärjestelmiin.<br />
Hulevesiratkaisuja on ohjattu<br />
tarkemmin alueen rakentamisohjeissa,<br />
joiden perusteella tonteille<br />
rakennetaan sadepuutarhoja,<br />
kivipuroja tai pieniä vesialtaita.<br />
Kerrostalotonteilla on käytetty<br />
myös maanalaisia imeytyskasetteja.<br />
Mielenkiintoisimpia ratkaisuja<br />
ovat tonttien yhteiset, sadepuutarhoina<br />
toteutetut imeytysalueet.<br />
Monet yksityispihat ovat<br />
korkeatasoisesti suunniteltuja,<br />
ja niissä on omaleimaisia yksityiskohtia.<br />
Hulevesien imeytysalueina<br />
toimivissa sadepuutarhoissa<br />
on kasvillisuutta on käytetty<br />
ansiokkaasti. Useissa puutarhoissa<br />
on tilaa myös hyötyviljelylle,<br />
mikä tukee puutarhakaupungin<br />
teemaa.<br />
Huomio pihojen laatuun<br />
Pihojen laatuun kiinnitettiin erityistä<br />
huomiota asuntomessuilla<br />
myös muunkin kuin hulevesiratkaisujen<br />
osalta. Uutta prosessissa<br />
on, että pihojen suunnittelua<br />
ohjattiin tarkemmin kuin ennen.<br />
Pihasuunnitelmat tarkastettiin<br />
kahteen otteeseen: ensin tontinkäyttösuunnitelmassa<br />
ja sitten<br />
rakennuslupavaiheessa. Uusi<br />
käytäntö oli myös se, että pihan<br />
suunnittelussa ja rakentamisen<br />
työnjohdossa edellytettiin viherammattilaisen<br />
käyttöä.<br />
Tampereen asuntomessujen<br />
käytännöt tulevat toivottavasti<br />
vaikuttamaan myös tulevien<br />
Muuriin toteutettu Risto Ahdin runo:<br />
Kuulet mustarastaan laulavan,<br />
katsot puiston kukkaloistoa,<br />
unohdut kokonaan,<br />
lakkaat olemasta:<br />
Ilo jää<br />
Ihminen on luotu ilosta.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012<br />
31
TAMPEREEN ASUNTOMESSUT<br />
“Mielenkiintoisimpia<br />
ratkaisuja ovat tonttien yhteiset,<br />
sadepuutarhoina toteutetut<br />
imeytysalueet.”<br />
Kohteessa 38 Tervakukaksi nimetty ekotalo ja ekopiha muodostavat<br />
hienon kokonaisuuden, jossa tavoitteena on ollut lähiluonnon<br />
monimuotoisuus ja pihan helppohoitoisuus. Puutarhassa on käytetty<br />
runsaasti luonnonkasveja. Monipuolisen kasvillisuuden houkuttelemia<br />
hyönteisiä varten on asetettu hyönteispöntöt.<br />
Suunnittelija Hannu Säilä<br />
asuntomessujen pihojen laadun<br />
kohentumiseen ja sitä kautta yleisemmin<br />
pihasuunnittelun merkityksen<br />
korostumiseen.<br />
Viljelypalstoja ja formulaleikkipaikka<br />
Puutarhakaupunkiteemaa vahvistavat<br />
myös Virolaisenpuiston<br />
viljelypalstat, jotka tarjoavat<br />
asukkaille mahdollisuuksia hyötyviljelyyn.<br />
Osa palstoista on korotettuja,<br />
jolloin myös pyörätuolilla<br />
liikkuvat voivat harrastaa viljelyä.<br />
Palstat rakennetaan osittain<br />
asuntomessuille ja osittain niiden<br />
toteuttaminen jää myöhempään<br />
vaiheeseen.<br />
Alueen eteläosassa on Virolaisenpuiston<br />
leikkipuisto, jonka<br />
teemana on formula-autoilu.<br />
Puiston sponsorina on Lappset<br />
Group ja yhteistyötahona SOS-<br />
Lapsikylä.<br />
Kirjailijanpuistossa<br />
runomuuri<br />
Messualueen keskeinen viheralue<br />
on MA-arkkitehtien suunnittelema<br />
Kirjailijanpuisto, joka sijaitsee<br />
aivan alueen sydämessä. Kirjailijanpuistoon<br />
on toteutettu kuvanveistäjä<br />
Pertti Kukkosen suunnittelema<br />
pari sataa metriä pitkä<br />
ja polveileva väribetoninen istuskelumuuri.<br />
Runomuuri on hieno esimerkki<br />
taiteen ja maisema-arkkitehtuurin<br />
yhdistämisestä kokonaistaideteokseksi.<br />
Muurin päällä<br />
on tamperelaisten runoilijoiden<br />
Risto Ahdin, Kari Aronpuron<br />
ja Mirkka Rekolan runoja. Keskellä<br />
puistoa on oleskeluveistos,<br />
jossa on Kirsi Kunnaksen runo<br />
Tiitiäisen satupuu -kokoelmasta.<br />
Runot rakentuvat mustista,<br />
betoniin valetuista kivikirjaimista,<br />
ja säkeet on rytmitetty muuriin<br />
yhteistyössä kuvanveistäjän<br />
kanssa.<br />
Runoilijat ovat valinneet tekstinsä<br />
siten, että ne soveltuvat paikan<br />
luonteeseen. Teksteissä korostuvat<br />
luonnon ja vuodenaikojen<br />
luomat elämykset.<br />
Istutus muuntuu<br />
vuodenaikojen mukaan<br />
Muuria reunustaa näyttävä perenna-<br />
ja heinäkasvi-istutus, jossa<br />
on kaikkiaan reilut 80 lajia ja<br />
lajiketta. Istutus muuntuu vuodenaikojen<br />
mukaan alkaen aikaisin<br />
keväällä kukkasipuleilla<br />
ja päättyen loppukesän ja syksyn<br />
perennojen, pensaiden ja heinien<br />
loistoon. Perennojen värit on<br />
valittu sointumaan punertavaan<br />
muuriin.<br />
Istutusalueen innoittajana<br />
ovat Ruotsin Enköpingin puistojen<br />
runsaat ja monilajiset istutusryhmät.<br />
Kirjailijanpuiston<br />
reunalla kukkivat koristeomenapuut,<br />
joiden joukossa on mm.<br />
puiston nimeen soveltuvaa lajiketta<br />
Malus ´Kirjailija´. <br />
Kirjoittaja on vastannut asuntomessualueen<br />
viheralueiden ja pihojen<br />
suunnittelun ohjauksesta.<br />
Maisema-arkkitehdit Byman & Ruokonen<br />
Messualueen pihasuunnittelua ja hulevesien käsittelyä ohjattiin<br />
rakentamisohjeella, jossa oli esimerkkejä yhteisten imeytysalueiden<br />
toteuttamisesta.<br />
ASUNTOMESSUJEN VIHERALUEET<br />
Virolaisenpuisto<br />
Tilaaja Vuores-projekti,<br />
Tampereen kaupunki<br />
Pääsuunnittelija Marjaana<br />
Tuoriniemi, Tampereen Infra<br />
Pääurakoitsija Tampereen Infra<br />
Rakentamiskustannukset<br />
260 000 euroa<br />
Kirjailijanpuisto<br />
Tilaaja Vuores-projekti,<br />
Tampereen kaupunki<br />
Pääsuunnittelija<br />
MA-arkkitehdit<br />
Pääurakoitsija Tampereen Infra<br />
Rakentamiskustannukset<br />
800 000 euroa<br />
32 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012
SPECIAL PAGES KUNTATEKNIIKKA MAGAZINE 4/2012 SPECIAL PAGES KUNTATEKNIIKKA MAGAZINE 4/2012<br />
MUNICIPAL ENGINEERING<br />
& the Baltic Sea Region<br />
JUNE 2012<br />
RISING PRICES<br />
may endanger<br />
infrastructure<br />
investments<br />
HELSINKI grows<br />
underground<br />
SWEDEN believes<br />
in integrated<br />
planning<br />
TALLINN builds<br />
a gigantic traffic<br />
junction
Editorial June 2012<br />
SPECIAL PAGES<br />
Municipal<br />
infrastructure<br />
<br />
Municipal infrastructure is a<br />
corner stone of the society 2<br />
Municipal engineers<br />
worldwide gather in lightful<br />
Nordic summer 3<br />
Helsinki drafted an underground<br />
master plan 6<br />
Intergrated planning is a prerequisite<br />
for sustainable holistic<br />
solutions in Sweden 8<br />
Municipal engineering services<br />
in Tallinn learn from history<br />
and look at the future 10<br />
News 11<br />
SPECIAL PAGES KUNTATEKNIIKKA MAGAZINE 4/2012 SPECIAL PAGES KUNTATEKNIIKKA MAGAZINE 4/2012<br />
MUNICIPAL ENGINEERING<br />
& the Baltic Sea Region<br />
JUNE 2012<br />
COVER STORY<br />
Improvement in productivity is<br />
necessary to ensure services<br />
and sustainability of future<br />
infrastructure 4<br />
RISING PRICES<br />
may endanger<br />
infrastructure<br />
investments<br />
HELSINKI grows<br />
underground<br />
SWEDEN believes<br />
in integrated<br />
planning<br />
TALLINN builds<br />
a gigantic traffic<br />
junction<br />
Summer night in the centre<br />
of Helsinki. Photo: City of<br />
Helsinki/Harald Raebiger<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> is published eight<br />
times a year by KL-Kustannus Oy<br />
and The Finnish Association of<br />
Municipal Engineering. KL-Kustannus<br />
Oy is owned by the Association<br />
of Finnish Local and Regional<br />
Authorities.<br />
Water, streets, parks, waste collection,<br />
heat and electricity<br />
are part of our life practically<br />
every single day. Most of these services<br />
work best, when they are hardly noticed.<br />
Life goes on smoothly as service delivery is<br />
constant and often invisible. At the same time<br />
this makes it challenging to identify potential<br />
failures of infrastructure and related<br />
long term risks in the field.<br />
Most municipal engineering services<br />
are not established to make life luxurious,<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
health care, education or something else,<br />
-<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
-<br />
<br />
from different countries report increasing<br />
<br />
-<br />
gineering<br />
investments and maintenance are<br />
<br />
-<br />
<br />
-<br />
<br />
and Stockholm – are important opportuni-<br />
<br />
-<br />
nal<br />
level can accelerate the implementation<br />
-<br />
-<br />
-<br />
<br />
-<br />
<br />
-<br />
-<br />
<br />
-<br />
<br />
-<br />
<br />
Paavo Taipale<br />
Editor-in-Chief<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong><br />
2<br />
SPECIAL PAGES/<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012
Municipal engineers<br />
worldwide<br />
gather in lightful Nordic summer<br />
I<br />
am pleased to welcome you to Helsinki,<br />
Tallinn and Stockholm to participate<br />
the 17th World Congress on<br />
Municipal Engineering.<br />
The theme of the congress is ”Sustainable<br />
Communities – Plan, Design,<br />
Construct and Maintain… for a better<br />
future”. The Finnish, Estonian and Swedish<br />
municipal engineering associations<br />
with our fellow organizer RIL (Finnish<br />
Association of Civil Engineers) are very<br />
happy to host this congress. We hope to<br />
give you all a good professional program<br />
and a pleasant stay here in the Northern<br />
hemisphere.<br />
The technical program of the congress<br />
consists of three parallel sessions<br />
and the themes of the sessions are: Ur-<br />
<br />
solutions, Municipal design and engineering,<br />
Construction and renovation and<br />
Asset management. The conference has<br />
presentations by authors from over 20<br />
countries all over the world and we now<br />
can get a good overview of the challenges<br />
the municipalities are facing in the<br />
near future.<br />
IFME’s mission since the beginning<br />
in 1960 has been to connect all public<br />
work professionals (municipal engineers,<br />
urban planners, surveyors, developers,<br />
consultant engineers etc.), public agencies,<br />
organizations, institutions and businesses<br />
in order to share knowledge and<br />
experiences globally. The aim is to foster<br />
continuous improvement in the quality<br />
of public works and other community<br />
services.<br />
I hope we all use this opportunity for<br />
communicating and sharing knowledge<br />
and ideas with our colleagues, and I also<br />
hope that you enjoy our early summer<br />
days during this congress week.<br />
You are warmly welcome!<br />
Jorma Vaskelainen<br />
Chairman, The Finnish Association<br />
of Municipal Engineering<br />
President, The International Federation<br />
of Municipal Engineering<br />
Photos Finlandia House<br />
IFME World Congress is held in Finlandia Hall in the heart of Helsinki.<br />
Finlandia Hall´s main auditorium.<br />
SPECIAL PAGES/<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012 3
KUNTATEKNIIKKA SPECIAL PAGES<br />
Ensuring services and sustainability of the future<br />
Improvement in produ<br />
The share of infrastructure<br />
expenditure<br />
in GDP is decreasing.<br />
New innovations<br />
to improve productivity<br />
in construction<br />
and maintenance<br />
are essential to<br />
<br />
and reliable services<br />
in the future.<br />
Pekka Pajakkala,<br />
Senior advisor, VTT, President<br />
of the EUROCONSTRUCT<br />
Post-industrial welfare<br />
countries such as the Nordic<br />
countries have plenty<br />
of buildings, structures and infrastructure.<br />
There is only a little<br />
need to increase the amount of<br />
homes, offices, roads, railways,<br />
airports, electricity- and telecommunication<br />
networks, etc.<br />
Thus the share of civil engineering<br />
construction investments to<br />
GDP in these countries is declining.<br />
In 1980 the share of civil engineering<br />
investments to GDP in<br />
rently<br />
it is just under 3%. This<br />
decrease means that the infrastructure<br />
construction is growing<br />
more slowly than GDP.<br />
<br />
has been different. The share had<br />
dropped down to 2.3% already in<br />
1980. In the 2000´s Sweden has<br />
been investing a lot in infrastructure<br />
and the GDP-share has been<br />
rising from the 2.3% up to the<br />
-<br />
<br />
<br />
The conclusion is that Finland<br />
cannot afford to raise a sig-<br />
re<br />
investments in the next few<br />
-<br />
<br />
infrastructure construction takes<br />
place by municipal and government<br />
funds.<br />
Changing priorities in infrastructure<br />
expenditures<br />
Interesting structural development<br />
curves in targets of the infrastructure<br />
construction output<br />
can be found in Finland as in other<br />
countries. The construction<br />
Photo City of Helsinki / Mikko Uro<br />
Productivity development in Finland has been good in maintenance of roads and streets and has improved more than 50% since 1980’s.<br />
4 SPECIAL PAGES/<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012
infrastructure<br />
ctivity is necessary<br />
of railways was the largest investment<br />
target from late 1800’s<br />
to the late 1920’s in Finland.<br />
Then began the era of road<br />
construction. At the largest the<br />
share of road and street investments<br />
was in the 1950’s and<br />
1960’s. Road construction is still<br />
the largest sector of infrastructure<br />
construction.<br />
Rapid urbanization in the<br />
1970’s and 1980’s figures<br />
shows a strong era in municipal<br />
construction (water and wastewater<br />
networks and treatment<br />
plants). Investment in telecommunications<br />
networks has taken<br />
place until 1990’s and 2000’s.<br />
The largest investment period<br />
of water transport was the beginning<br />
of 1900. At present, water<br />
transport accounted for the<br />
construction of infrastructure is<br />
low.<br />
In the future, the emphasis in<br />
infrastructure construction of railways<br />
will be growing at the expense<br />
of roads and air transport.<br />
In the background there are the<br />
environmental issues and reduction<br />
of CO 2<br />
emissions. For the<br />
same reason, more emphasis will<br />
be put also to waterways at the<br />
European level. Investments in<br />
production of renewable energy<br />
and network construction are also<br />
increasing.<br />
The rise of prices is<br />
a huge problem<br />
The rising price trend is a key<br />
problem for the infrastructure<br />
sector. The prices have been rising<br />
sharply in the 2000’s compared<br />
to many other prices. The<br />
price development in infrastructure<br />
sector since the year 2000<br />
(index value 100) has been very<br />
rapid and in 2011 the index was<br />
at 155. Growth has been far more<br />
rapid than in building construction,<br />
where the price index in 2011<br />
was 125.<br />
Since 2000, the rise of oil and<br />
petroleum product prices has<br />
been an important factor for infrastructure<br />
construction prices,<br />
particularly. The price of oil has<br />
about doubled since 2000. The<br />
oil is of great importance, because<br />
it is used extensively in the<br />
construction machines as well as<br />
in many products such bitumenbased<br />
road coatings.<br />
The general rise in prices<br />
on the Finnish economy in the<br />
2000’s was less than 20% (index<br />
value in 2011 was 118). In<br />
KUNTATEKNIIKKA SPECIAL PAGES<br />
%<br />
6<br />
5<br />
4<br />
3<br />
2<br />
1<br />
Sweden<br />
CIVIL ENGINEERING OUTPUT AS % OF GDP<br />
Norway<br />
Denmark<br />
Finland<br />
All European countries<br />
0<br />
1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020<br />
Source: Euroconstruct, November 2011<br />
STRUCTURAL CHANGES IN THE FINNISH CIVIL ENGINEERING<br />
OUTPUT BY DECADES, YEARS 1900–2005<br />
%<br />
100<br />
Water, sewage<br />
Energy- and telenetworks,<br />
80<br />
air traffic<br />
60<br />
Waterborne traffic<br />
Railway traffic<br />
40<br />
Road traffic<br />
20<br />
Forestry<br />
Agriculture<br />
0<br />
1900- 1910- 1920- 1930- 1940- 1950- 1960- 1970- 1980-1990-2000<br />
1909 1919 1929 1939 1949 1959 1969 1979 1989 1999 2005<br />
180<br />
170<br />
160<br />
150<br />
140<br />
130<br />
120<br />
110<br />
100<br />
90<br />
80<br />
PRICE DEVELOPMENTS IN FINLAND<br />
Prices in civil engineering investment**<br />
Prices in building investment**<br />
Common price development*<br />
Prices of machine and equipment investment**<br />
2001 2003 2005 2007 2009 2011<br />
*Price index of GDP, **Price index of investment, source: Statistics Finland<br />
160<br />
140<br />
120<br />
100<br />
PRODUCTIVITY DEVELOPMENT, FINLAND<br />
(production volume/working hour, 1990=100)<br />
Infrastructure construction<br />
Building construction<br />
80<br />
1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006<br />
Source: Statistics Finland<br />
SPECIAL PAGES/<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012 5
KUNTATEKNIIKKA SPECIAL PAGES<br />
”The keys for better productivity can be<br />
found in application of new technologies,<br />
the procurement methods as well as<br />
project organization management.”<br />
machinery and equipment investment,<br />
the price has remained<br />
the same throughout<br />
year 2000 until 2011.<br />
Municipalities are the largest<br />
group of clients in infrastructure<br />
construction. About 40% of the<br />
infrastructure investments and<br />
45% of the maintenance are done<br />
by the municipalities. Thus<br />
the above-mentioned problems<br />
really meet the municipal engi-<br />
cy<br />
of money.<br />
The solution needed is<br />
improving the productivity<br />
Price rises in infrastructure<br />
construction cause heavy<br />
pressure on the development of<br />
productivity. The total productivity<br />
in the sector has not really<br />
improved in the 2000’s. The<br />
improved technologies in individual<br />
types of civil engineering<br />
work have, however, increased<br />
productivity. The rock drilling<br />
is now 40 percent faster than in<br />
the 1980’s.<br />
Structural changes in project<br />
types will be a hindrance<br />
for productivity development.<br />
Increasing share of small re-<br />
<br />
in productivity development<br />
compared to new construction<br />
projects. Productivity development<br />
in Finland has been good<br />
in maintenance of roads and<br />
streets and has improved more<br />
than 50% since 1980’s. This<br />
means that same amount of money<br />
is now capable of maintaining<br />
1,5 times the volume on<br />
roads and streets than in the<br />
1980’s.<br />
The keys for better productivity<br />
can be found in application<br />
of new technologies, the procurement<br />
methods as well as project<br />
organization management.<br />
The promotion of innovation<br />
incentives for project implementation<br />
is important. The socalled<br />
alliance models are one<br />
example, where clients, engineering<br />
companies and construction<br />
contractors seek best practices<br />
together. Automation and<br />
BIM- and 3D-modeling offer<br />
huge possibilities in productivity<br />
and quality improvement<br />
towards intelligent infrastructure<br />
implementation.<br />
Can we afford to maintain<br />
the whole infrastructure<br />
In wealthy countries we meet<br />
Photo City of Helsinki / Lauri Asanti<br />
same problems in stock of<br />
infrastructures as in the building<br />
<br />
money for maintenance and operation<br />
of all buildings and infrastructures.<br />
The new technology<br />
enables a reduction in demand<br />
for transport and movement. Accessibility<br />
and availability affect<br />
the movement needs.<br />
We may not need a permanent<br />
workplace because of increasing<br />
remote working possibilities. We<br />
can work and stay connected<br />
anywhere: at home, in train, on<br />
stations, etc. e-mail, video conferencing,<br />
internet services and<br />
telecommunication are examples<br />
of technologies which reduce<br />
the need for transport. More<br />
-<br />
dal<br />
transport.<br />
More integrated with the<br />
community development<br />
The land use planning, urban development<br />
as well as the building<br />
and infrastructure construction<br />
will be increasingly integrated.<br />
This means more and expanding<br />
requirements for the infrastructure<br />
sector expertise.<br />
For example, a new community<br />
may need own local<br />
energy production and smart<br />
grids, underground parking and<br />
waste management, intelligent<br />
transport systems, etc. All these<br />
will require more competencies<br />
and will be produced together<br />
with other construction<br />
partners.<br />
Thus the built environment is<br />
responsible for human and sustainable<br />
requirements, is safe,<br />
healthy and helpful and easy to<br />
use as well as works smoothly. <br />
Helsinki’s intent is<br />
to safeguard the continued<br />
utilisation of<br />
its bedrock resources<br />
in connection with<br />
e.g. important traf-<br />
<br />
construction, as well<br />
mercial<br />
projects. For<br />
this reason, the underground<br />
master<br />
plan has been drafted<br />
in Helsinki.<br />
6 SPECIAL PAGES/<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012
The city drafted an underground master plan<br />
Helsinki is<br />
growing inside bedrock<br />
Photos City of Helsinki<br />
KUNTATEKNIIKKA SPECIAL PAGES<br />
The deepest metro station excavated<br />
into the bedrock is Kamppi.<br />
District heating and cooling pipes, as well as large cables for electrical and telecommunications networks, pass<br />
through Helsinki’s common-use tunnels.<br />
Eija Kivilaakso,<br />
Office Manager, Helsinki City<br />
Planning Department<br />
Since the 1960s, Helsinki has<br />
systematically benefited<br />
from the possibilities offered<br />
by underground construction.<br />
Helsinki is well suited to rock<br />
construction because its bedrock<br />
is hard and located near the<br />
ground surface.<br />
In recent years, the demand<br />
for underground facilities has<br />
grown dramatically in Helsinki’s<br />
central city area. As the urban<br />
structure becomes increasingly<br />
dense, various functions are<br />
being placed underground more<br />
often.<br />
<br />
<br />
Space allocations for long-term<br />
<br />
must be maintained for future<br />
construction. The same applies<br />
to those resources that are<br />
worth of conserving for future<br />
projects. The exploitation<br />
of such resources must be carried<br />
out according to plan. Excavating<br />
bedrock is a one-off<br />
action.<br />
These reasons have led to<br />
the need to draft the Helsinki<br />
underground master plan.<br />
As far as is known, no similar<br />
town plan regulating underground<br />
construction at this scope<br />
has been prepared anywhere<br />
else in the world. New types of<br />
planning regulations suitable to<br />
the purpose had to therefore be<br />
developed in connection with<br />
the drafting of the plan.<br />
The Helsinki underground<br />
master plan controls the locations,<br />
space allocations and mutual<br />
compatibilities of the newest,<br />
largest and most important<br />
underground rock caves,<br />
<br />
It also safeguards the permanency<br />
and functionality of<br />
facilities already constructed.<br />
In terms of societal functioning,<br />
the long-term safeguarding<br />
of strategic allocations for<br />
underground spaces and tunnels<br />
is considered absolutely<br />
essential.<br />
<br />
<br />
The heavy demand for centralised<br />
underground facilities<br />
has been balanced by reserving<br />
new rock resource areas outside<br />
the central city area. The underground<br />
master plan contains<br />
40 new areas reserved as rock<br />
resources and 100 new space<br />
allocations for future rock<br />
construction.<br />
Approximately 9 million cubic<br />
metres, consisting of about<br />
400 separate facilities or tunnels,<br />
have already been built under<br />
the city. The more important<br />
<br />
by theme in connection with the<br />
master plan.<br />
The Helsinki underground<br />
SPECIAL PAGES/<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012 7
KUNTATEKNIIKKA SPECIAL PAGES<br />
The underground Hartwall Arena´s practice hall nearby the venue of Icehockey World Championships 2012<br />
in Helsinki.<br />
master plan is a juridical plan<br />
binding property owners and<br />
<br />
-<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
-<br />
<br />
<br />
<br />
sara<br />
railway connection under<br />
<br />
<br />
central tunnel allocations are<br />
<br />
Over 30 new traffic tunnels<br />
and 10 tunnels already<br />
constructed are indicated in<br />
<br />
-<br />
<br />
<br />
-<br />
<br />
derground<br />
space allocations<br />
for storage and servi-<br />
ties<br />
for a street running under<br />
<br />
are currently under constructi-<br />
<br />
-<br />
<br />
-<br />
-<br />
-<br />
<br />
Underground facilities can al-<br />
-<br />
<br />
<br />
-<br />
<br />
-<br />
ty<br />
infrastructure are protected<br />
-<br />
-<br />
<br />
<br />
mon-use<br />
tunnels are district<br />
<br />
well as large cables for electrical<br />
and telecommunications<br />
<br />
-<br />
-<br />
-<br />
-<br />
<br />
well as coal and oil storages are<br />
<br />
New underground facilities<br />
are being designed as mul-<br />
<br />
several parallel functions can<br />
<br />
-<br />
<br />
<br />
<br />
-<br />
<br />
<br />
-<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
-<br />
-<br />
<br />
-<br />
-<br />
<br />
tors<br />
affecting safety in under-<br />
<br />
<br />
tems<br />
support well-designed<br />
<br />
<br />
re<br />
compartmentation systems<br />
<br />
Underground facilities must<br />
<br />
systems and clearly indicated<br />
emergency exit routes to ensure<br />
-<br />
<br />
be managed effectively and in<br />
<br />
<br />
systems will be designed to also<br />
lic<br />
transportation-related underground<br />
safety is particular-<br />
<br />
Photo City of Helsinki<br />
Adopting an integ-<br />
<br />
<br />
-<br />
le<br />
infrastructures for<br />
<br />
<br />
<br />
small-scale urban<br />
<br />
<br />
attractive urban envi-<br />
<br />
Ulf Ranhagen,<br />
Professor at KTH Royal Institute<br />
of Technology,<br />
Chief Architect at SWECO and<br />
member of the Delegation for<br />
Sustainable Cities<br />
Isolationism is behind many<br />
of the problems currently<br />
suffered by cities. Energy<br />
inefficiency, air and water pollution,<br />
waste mountains, congestion<br />
as well as social segregation<br />
and a lack of growth are rooted<br />
in the fact that each problem is<br />
dealt with separately. Integrated<br />
planning models and cross-sector<br />
cooperation provide better prerequisites<br />
for achieving sustainable<br />
solutions to urban problems.<br />
Seen from an international<br />
perspective, adopting an integrated<br />
approach is traditionally<br />
a Swedish strength. In international<br />
terms, Swedish municipal<br />
engineering with large-scale inf-<br />
8 SPECIAL PAGES/<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012
A prerequisite for<br />
Sweden is<br />
sustainable holistic solutions<br />
for integrated planning<br />
KUNTATEKNIIKKA SPECIAL PAGES<br />
One of Sweden’s most notable urban development projects is Hammarby Sjöstad in Stockholm. There energy consumption and waste have been<br />
minimised and resource efficiency and recycling have been maximised.<br />
rastructures for waste, stormwater<br />
and district heating in combination<br />
with small-scale urban<br />
planning provides the basis for<br />
healthy and attractive urban environments<br />
and resource-efficient<br />
material and waste flows.<br />
But we must go a step further to<br />
achieve climate-neutral, climatesmart<br />
and attractive cities.<br />
Planning models must encourage<br />
planning various functions<br />
or sub-systems of a city within<br />
the same framework. System solutions<br />
increase the prerequisites<br />
for achieving synergy effects<br />
and for avoiding sub-optimisations,<br />
where benefits in a sub-system<br />
are achieved at the expense<br />
of drawbacks in the system as a<br />
whole.<br />
<br />
no to urban sprawl<br />
One example is sustainable cycle<br />
models where waste, wastewater<br />
and energy flows are coordinated<br />
to achieve greater resource-efficiency.<br />
Waste is used to produce<br />
heat and electricity, or biogas that<br />
is upgraded to bus fuel.<br />
Another example is the<br />
construction of energy systems<br />
where energy-efficient buildings<br />
interact, e.g. via smart electricity<br />
grids, with a combination of<br />
different sources to produce a renewable<br />
supply of electricity and<br />
heat.<br />
Integrated land use and transport<br />
planning along public transport<br />
routes is a third example<br />
that prevents urban sprawl.<br />
Instead, the foundation is established<br />
for a mixture of housing,<br />
workplaces, public services and<br />
green areas with good access to<br />
green transport.<br />
Public transport hubs, where<br />
people can easily change<br />
from one form of transport to<br />
another, can be attractive places<br />
for housing, jobs and services.<br />
Car pools, bicycle hire and<br />
on-demand trading are examples<br />
of measures that stimulate a<br />
change in life-style that further<br />
contributes to a better living environment.<br />
The planning of public spaces<br />
and meeting places must be<br />
well coordinated, including the<br />
planning of traffic systems, finemeshed<br />
networks of pavements<br />
and cycle-paths, green corridors<br />
and stormwater disposal. Mixed<br />
functions in attractive urban environments<br />
also benefit knowledge<br />
based businesses and provide<br />
the prerequisites for economic<br />
growth.<br />
<br />
at an early stage<br />
The integrated approach is based<br />
on people with a wide variety of<br />
different skills and experience<br />
working together and putting<br />
their knowledge and perspectives<br />
into a joint planning process.<br />
Cooperation among different actors<br />
needs to be initiated early on<br />
in the planning process or development<br />
project to have the intended<br />
effect. The scope for influencing<br />
is greater and the analysis<br />
costs lower at such an early<br />
stage of the process.<br />
Later on, the costs of changing<br />
physical structures and technical<br />
solutions can be thousand fold<br />
higher. Our best experiences<br />
from Sweden and applications<br />
of the Swedish model internationally<br />
indicate that the crosssector<br />
approach encourages the<br />
creativity and innovation of the<br />
participating actors – politicians,<br />
experts and citizens. Long-term<br />
robust holistic solutions can be<br />
created and continuously improved<br />
in this way.<br />
We have everything to gain<br />
from integrated planning. <br />
SPECIAL PAGES/<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012 9<br />
Photo Eddie Granlund
KUNTATEKNIIKKA SPECIAL PAGES<br />
Municipal engineering services in<br />
Tallinn<br />
ded the construction of temporary<br />
bypass roads, substitution of<br />
a 110 kV overhead electricity line<br />
with underground cable lines.<br />
The establishment of stormwater<br />
collector and the relocation of<br />
water pipelines were continued.<br />
Also, the establishment of storm-<br />
<br />
by opening the historical channels<br />
of Kadriorg Park.<br />
The oldest parts of Kadriorg<br />
Park water system (channels,<br />
trenches and ponds) originate<br />
from the 18th century and<br />
were substantially improved in<br />
ry.<br />
The water system is based on<br />
the natural springs of Lasnamäe<br />
cliff. The North-East Pond cour-<br />
<br />
ses<br />
through Kadriorg Park, even<br />
in the circumstances of future extensions<br />
of the stormwater collearn<br />
from history<br />
and look at the future<br />
<br />
tion and a Japanese<br />
garden in a Kadriorg<br />
Park are the two top<br />
projects of Tallinn<br />
municipal services.<br />
Photo Erik Parn<br />
Ain Valdmann, Ph.D,<br />
City Engineer, Municipal<br />
Engineering Services<br />
Department, City of Tallinn<br />
Contemporary municipal<br />
engineering faces<br />
new tasks with accompanying<br />
problems. Quality has<br />
once again become a common<br />
norm and not the private business<br />
of single enthusiasts. If getting<br />
acquainted with the projects<br />
completed in the area of current<br />
road construction or other fields,<br />
progress seems to be incredibly<br />
fast and voluminous. This may<br />
only be due to preservation of<br />
continuity.<br />
<br />
have increased, there is a substantial<br />
need for decreasing the<br />
<br />
road safety. Due to that, the re-<br />
<br />
junction is conducted in the framework<br />
of an external project.<br />
<br />
Tallinn’s most substantial transport<br />
nodes. The junction is located<br />
near the Tallinn Airport and<br />
it includes Tartu Road, Peterburi<br />
Road, Suur-Sõjamäe Street, Järvevana<br />
Road and the railway.<br />
<br />
As a result of the project, a multilevel<br />
junction with 2 tunnels and<br />
1 crossover will be constructed<br />
In 2010–11 a Japanese garden was established near the North-East Pond of Kadriorg Park, which will celebrate<br />
its 300th anniversary in 2018.<br />
Ülemiste traffic junction is being built near the Tallinn Airport at a cost of<br />
nearly 100 million euros.<br />
and 8.7 km of roads will be built.<br />
<br />
roads (for pedestrians and cyc-<br />
<br />
will be established. By the end of<br />
2011, 2 km of roads and 1.15 km<br />
<br />
constructed.<br />
Total investment cost of Ülemiste<br />
junction is 99,2 million euros,<br />
including structural assistance<br />
from the EU Cohesion Fund to<br />
the extent of 65,4 million euros.<br />
The preparatory works inclu-<br />
10 SPECIAL PAGES/<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012
lection area.<br />
In 2012 the reconstruction<br />
<br />
the establishment of a stormwa-<br />
-<br />
<br />
<br />
<br />
East Pond course that passes<br />
-<br />
-<br />
-<br />
<br />
<br />
existing channels and trenches.<br />
Polishing the pearl<br />
Parks serve as great cultural he-<br />
<br />
hed<br />
at the beginning of the 18th<br />
<br />
<br />
-<br />
-<br />
<br />
-<br />
<br />
den<br />
in front of the palace and an<br />
upper garden behind it.<br />
In 2010–11 a Japanese garden<br />
<br />
<br />
of the co-authors of this unique<br />
garden was Masao Sonepanese<br />
landscaping architect. In<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
A total of 868 rhododendrons and<br />
azaleas have been planted in the<br />
garden and 5 000 irises on the<br />
pond shores. In 2018 it will be<br />
org<br />
Park.<br />
TALLINN CITY<br />
AND MUNICIPAL<br />
ENGINEERING<br />
2<br />
<br />
<br />
2<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
-<br />
<br />
<br />
<br />
2<br />
<br />
Enlightened by led lighting<br />
vernment<br />
initiated a test street<br />
<br />
<br />
<br />
Services Department in cooperation<br />
with KH Energia-Konsult. So-<br />
<br />
<br />
<br />
-<br />
-<br />
tives<br />
for street lighting and pre-<br />
<br />
of led lamps as well as proving<br />
<br />
<br />
cal<br />
parameters suitable for future<br />
utilization and the preferences<br />
of different decision groups<br />
were determined and the correspondence<br />
of the data of the lamp<br />
manufacturers was controlled.<br />
All suppliers of led products had<br />
equal basis to present their goods.<br />
med<br />
at designing a uniform idea<br />
among the participants about the<br />
zation:<br />
to develop the skills of<br />
those who implement the new<br />
ners<br />
and contracting authorities.<br />
-<br />
<br />
<br />
NEWS<br />
Finland<br />
Lahti Energy´s new power plant gets its fuel mainly from commercial<br />
and industrial companies, but also from households.<br />
City of Lahti pioneers in gasification<br />
<br />
<br />
-<br />
-<br />
<br />
-<br />
-<br />
<br />
plastic and wood based material.<br />
<br />
<br />
<br />
high as 89%.<br />
Vuores is a new green district to be built in Tampere by 2020, with residences<br />
for 13000 people.<br />
Housing Fair for energy efficiency<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
-<br />
<br />
<br />
to gardening plots and the rain and drainage waters are trea-<br />
-<br />
<br />
<br />
<br />
KUNTATEKNIIKKA SPECIAL PAGES<br />
SPECIAL PAGES/<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012 11
KUNTATEKNIIKKA SPECIAL PAGES<br />
NEWS<br />
Finland<br />
Local authorities<br />
work for climate<br />
The Association of Finnish<br />
Local and Regional Authorities<br />
(AFLRA) has from late 1990´s,<br />
together with several Finnish<br />
local authorities, run a national<br />
”Cities for Climate Protection”<br />
campaign. Good results have<br />
been achieved in the promotion<br />
of renewable energy and energy<br />
<br />
of waste management.<br />
About one in three municipalities<br />
in Finland are actively<br />
involved in climate work. Those<br />
municipalities have incorporated<br />
climate change mitigation<br />
and adaptation into their practices.<br />
Out of 336 municipalities,<br />
115 have a climate strategy<br />
or are in the process of preparing<br />
one. As a part of a climate<br />
strategy process municipalities<br />
have measured their greenhouse<br />
gas emissions and set targets<br />
to reduce them. The most<br />
common measures taken to cut<br />
emissions are the extension of<br />
the district heating grid, wood-<br />
<br />
replacement of oil by wood in<br />
the heating of buildings.<br />
According to AFLRA’s Climate<br />
Survey for Finnish municipalities<br />
in 2011, the most<br />
important issues from a climate<br />
point of view are increasing<br />
the use of renewable energy in<br />
heat production, saving ener-<br />
ciency<br />
and informing local residents<br />
about climate issues.<br />
AFLRA organizes regularly<br />
Municipal Climate Conferences<br />
to disseminate climate<br />
knowledge among municipalities.<br />
The most recent conference,<br />
sixth in history, was held in<br />
May in Tampere.<br />
www.localfinland.fi<br />
Water fountains in<br />
the worldscape<br />
Water fountains are immen-<br />
ferences<br />
in their use, themes,<br />
locations and size from necessity<br />
and monumentalism<br />
to enjoyment. Often they are<br />
also popular meeting places<br />
such as the lively Fontana<br />
di Trevi in Rome. Fountains<br />
have also been used to cool cities<br />
during hot spells.<br />
This project was launched<br />
in response to the observation<br />
that despite the prominent position<br />
fountains occupy in many<br />
cities, hardly any related compilations<br />
have been written. The<br />
book includes case studies and<br />
illustrations of water fountains<br />
in 16 cities on six continents.<br />
The comparative analysis contains<br />
examples from 72 cities in<br />
39 countries.<br />
Water Fountains in the Worldscape<br />
– Hynynen Ari J., Juuti Petri S.,<br />
Katko Tapio S. (eds), 221 p., 120 ,<br />
2012. Language English, publisher<br />
KehräMedia Oy & IWHA.<br />
Orders: http://granum.uta.fi/granum/<br />
kirjanTiedot.phptuote_id=22339<br />
FCG – working for well-being<br />
FCG Finnish Consulting Group is a multi-expertise company providing services<br />
in infrastructure, environmental and urban design, in multidisciplinary<br />
training and in developing public services. The company’s clients represent a<br />
broad range of private and public sector organisations. In addition to Finland,<br />
FCG also has extensive international operations worldwide.<br />
www.fcg.fi<br />
12 SPECIAL PAGES/<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012
Suomen kuntatekniikan<br />
yhdistys<br />
PL 51,<br />
00131 Helsinki,<br />
puh. (09) 693 3384<br />
www.kuntatekniikka.fi<br />
Finlands kommuntekniska<br />
förening<br />
Box 51,<br />
00131 Helsingfors,<br />
tel. (09) 693 3384<br />
www.kuntatekniikka.fi<br />
TOIMIHENKILÖT<br />
Toiminnanjohtaja/<br />
Verksamhetsledare<br />
Danne Långström<br />
PL 51, 00131 Helsinki<br />
puh. 040 1251570<br />
dan-henrik.langstrom@kuntatekniikka.fi<br />
Talouspäällikkö/Ekonomichef<br />
Kyösti Oasmaa<br />
Helsingin kaupunki, TasKe,<br />
PL 20, 00099 Helsingin kaupunki<br />
puh. 09 31025957, 050 3767414<br />
kyosti.oasmaa@hel.fi<br />
Kokousmestari/Konferensmästare<br />
Toimittaja/Redaktör<br />
Jyrki Vättö<br />
HKR, Katu- ja puisto-osasto<br />
PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki<br />
puh. 09 31038631, 050 5591435<br />
jyrki.vatto@hel.fi<br />
jyrki.vatto@kolumbus.fi<br />
Toimihenkilö/Funktionär<br />
Ville Alatyppö<br />
HKR, Katu- ja puisto-osasto<br />
PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki<br />
puh. 09 31039943, 040 3345430<br />
ville.alatyppo@hel.fi<br />
SKTY:n julkaisujen myynti<br />
Yliopistokirjakaupan Otaniemen myymälä<br />
Otakaari 1 F, 02150 Espoo<br />
(TKK:n päärakennuksen aula)<br />
puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321<br />
Tiedekirja<br />
Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki<br />
(Säätytalon vieressä)<br />
puh. (09) 635 177<br />
SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaa<br />
Jyrki Vättö<br />
HKR, Katu- ja puisto-osasto<br />
PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki<br />
puh. 09 31038631, 050 5591435<br />
jyrki.vatto@kolumbus.fi<br />
Jyrki Vättö<br />
Vantaan kaupunki isännöi SKTY:n hallituksen toukokuun alun kokousta. Kuvassa Kehä III:n<br />
liikenneympyrä Vantaan kohdalla.<br />
Yritys- ja yhteisöjäsenille kaavaillaan uutta pakettiratkaisua<br />
Jäsenmaksuja maksettu<br />
viime vuosia aktiivisemmin<br />
SKTY:n hallitus kokoontui toukokuun<br />
alussa Vantaalla. Kokouksen<br />
yhteydessä isäntäkaupungin<br />
edustaja, kaupungininsinööri Henry<br />
Westlin esitteli Vantaan ajankohtaisia<br />
hankkeita ja kuulumisia.<br />
Kokouksen asialistalla oli IFMEkongressi,<br />
mutta myös mm. jäsenasiat.<br />
Jäsenmaksuja on tänä<br />
vuonna maksettu viime vuosia aktiivisemmin,<br />
ja maksajatiedotkin<br />
ovat taas olleet paremmin luettavissa.<br />
Siitä kiitos jäsenistöllemme.<br />
Yritys- ja yhteisöjäsenille kaavaillaan<br />
uutta jäsenpakettiratkaisua,<br />
jonka toivotaan antavan yrityksille<br />
enemmän syitä liittyä yhdistyksen<br />
jäseniksi.<br />
Jäsenmäärämme nyt 875<br />
Muiden jäsenasioiden yhteydessä<br />
hallitus hyväksyi yhdistykseen<br />
jälleen viisi uutta jäsentä: Johanna<br />
Salo (Espoo), Lea Varpanen<br />
(Vantaa), Anne Sandelin (Jyväskylä),<br />
Mikko Suominen (Helsinki)<br />
ja Olli Linnossuo (Ahma-Insinöörit<br />
Oy). Päivitetty jäsenmäärämme<br />
on tällä hetkellä henkilö- ja yhteisöjäsenet<br />
yhteenlaskettuna 875.<br />
Jäseneksi voi hakeutua muun<br />
muassa Kuntatekniikan foorumin<br />
nettisivuilta www.kuntatekniikka.fi.<br />
Myös kaikki osoitepäivitykset ovat<br />
tervetulleita, koska <strong>Kuntatekniikka</strong>-lehti<br />
ja yhteiset sähköpostiviestit<br />
postitetaan jäsenrekisteritietojen<br />
perusteella. Päivitykset voi tehdä<br />
jäsenhakemukseen tai ilmoittamalla<br />
niistä sähköpostitse allekirjoittaneelle.<br />
Kaikki valmiina<br />
IFME-kongressia varten<br />
Kesäkuun IFME-kongressia valmisteltiin<br />
yli vuoden ajan, ja lopputulos<br />
on organisaattoreiden mielestä<br />
hyvä. Valmistelut Suomen Rakennusinsinöörien<br />
Liiton (RIL) kanssa<br />
sujuivat hienosti. RIL:n asiantunteva<br />
henkilöstö on kokenut seminaarijärjestäjä,<br />
ja SKTY sai heiltä<br />
valtavasti tukea.<br />
Luentoehdotuksia saatiin<br />
maailmalta ehkä odotettua enemmän,<br />
ja aiheita jouduttiin jopa karsimaan.<br />
Rinnakkaisluentojen järjestäminen<br />
ja aikataulutus sekä muut<br />
käytännön järjestelyt sujuivat joustavasti.<br />
Lopullinen osanottajamääräkin<br />
oli lähes toiveiden mukainen.<br />
Työryhmä Helena Soimakallio,<br />
Anu Karvonen, Kaisa Venäläinen<br />
ja Ville Raasakka ansaitsevat<br />
kiitoksen panoksistaan tapahtuman<br />
hyväksi.<br />
Kesä tekee tuloaan. Yhdistyksen<br />
hallitus ja toimihenkilöt toivottavat<br />
jäsenistölle ja muille lehden lukijoille<br />
nautinnollista ja aurinkoista<br />
kesää. Palataan taas syksymmällä<br />
takaisin sorvin ääreen entistä tarmokkaampina.<br />
Kesää odotellen,<br />
Jyrki Vättö<br />
kokousmestari<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012<br />
33
EU-rahaa tiehankkeisiin, arkiöisin pysäköintikielto, järkeä talviasenteisiin, pitkäaikaistyöttömistä<br />
Hyviä käytäntöjä Tukholmasta – kannattaisi kokeil<br />
Matkoillani Tallinnaan ja Tukholmaan<br />
on kovalevylleni jäänyt muutamia<br />
asioita. Ensinnäkin sellainen,<br />
että kummassakin naapuripääkaupungissa<br />
käytetään aika lailla paljon<br />
EU-rahoitusta uusissa tierakentamishankkeissa.<br />
Samaan aikaan luen<br />
lehdistä ja kuulen tv:stä, että Suomelta<br />
jää käyttämättä EU-rahaa. Pitäisikö<br />
meidän ryhdistäytyä – nehän<br />
ovat ”meidän rahojamme”!<br />
Tukholmassa on meneillään paljon<br />
isoja tiehankkeita: E18 uusitaan,<br />
Norra Länken -kehätietä rakennetaan<br />
ja Värtan-sataman päässä on<br />
uusi katuhanke. Niissä kaikissa näkyy<br />
myös EU-lippu merkkinä unionin<br />
osarahoituksesta.<br />
Tukholman keskustassa huomiota<br />
herättivät viikoittaiset arkiyöpysäköintikiellot.<br />
Ratkaisu on toimiva ja<br />
edullinen koko yhteiskunnan kannalta.<br />
Tällaista käytäntöä kannattaisi<br />
harkita myös Suomessa suurimpien<br />
kaupunkien keskustoissa.<br />
Talvisia kommentteja<br />
Tukholman virkamiehiltä<br />
Tukholmassa virkamiehet tulivat ulos<br />
jo jokin aika sitten kommentilla, ettei<br />
talvi ole mikään ongelma vaan<br />
vuodenaika eikä kokonaista vuodenaikaa<br />
voi vain ”aurata sivuun”.<br />
Tarkoituksena on saada ihmiset ymmärtämään,<br />
että silloin kun on lunta,<br />
jäätä ja kylmää, kaikki ei voi sujua<br />
yhtä helposti kuin kesälämpimällä.<br />
Yksinkertainen totuus, mutta ihan<br />
rohkea kannanotto.<br />
Tukholmassa on myös todettu, että<br />
lumenkaato Mälaren-järveen on<br />
ympäristöystävällisempää kuin se,<br />
että lunta ajettaisiin kymmenien kilometrien<br />
päähän jollekin maaseudulla<br />
sijaitsevalle lumenvastaanottopaikalle.<br />
Periaatteessa lumen kippaaminen<br />
järveen tai mereen on<br />
Tukholmassakin kiellettyä, mutta<br />
ympäristökeskus myöntää kaupungille<br />
siihen luvan kuitenkin joka talvi.<br />
Syynä on se, että Tukholmassa<br />
– kuten Helsingissäkin – mitataan,<br />
vaarantaako kipattu lumi vedenlaatua.<br />
Kummassakin kaupungissa on<br />
todettu, ettei lumi saastuta vettä mitenkään<br />
merkittävästi.<br />
Ei liene isoa eroa sillä, valuuko lumi<br />
keväällä suoraan kaduilta veteen<br />
vai viedäänkö se talvella autoilla veden<br />
ääreen. Suurin ero tulee siitä,<br />
että jos lumi sulaa kaduille, niin pölyongelma<br />
on keväällä paljon suurempi<br />
kuin silloin, jos hiekka/pöly on<br />
ajettu pois jo talvisaikaan.<br />
Tukholman kaupungin virkamiesten mukaan talvi ei ole ongelma<br />
vaan vuodenaika, jota ei noin vain voi aurata sivuun.<br />
Helsingissä vähäisimmät<br />
kevätpölyt<br />
Kevätpölyn vähäisyydessä Helsinki<br />
pitää edelleen kärkisijaa maailman<br />
pääkaupunkien joukossa. Keväiset<br />
pölymäärät ovat meillä paljon<br />
pienemmät kuin esimerkiksi Tukholmassa.<br />
Pölyongelman selvittely aloitettiin<br />
Helsingissä muutama vuosi ennen<br />
Tukholmaa, ja olemme edelleen<br />
ykkösiä. Kun muistaa, miten paljon<br />
vaarallisempaa pöly on kuin esimerkiksi<br />
normaali talviliukkaus, niin ei<br />
voi sanoa muuta kuin Hyvä Me!<br />
Tukholman isännät siivoavat<br />
hienoissa haalareissa<br />
Tällä erää viimeinen huomio Tukholmasta<br />
on kaupungin käynnistämä<br />
”Stockholms Värdar” eli Tukholman<br />
isännät -projekti, joka on todellinen<br />
win-win-hanke. Pitkäaikaistyöttömät<br />
puetaan siisteihin haalareihin,<br />
joiden selässä lukee ”Stockholm<br />
Värd”. Ensimmäinen ”win” on sii-<br />
Stockholm stad/Yanan Li<br />
Flughafen Berlin Brandenburg Willy Brandt maksoi 2,5 miljardia euroa<br />
Berliini siirtyy yhden lentokentän aikaan loppukesästä<br />
Kulkiessani edellisen kerran Berliinissä<br />
laskeuduin turvallisesti Tegelin<br />
kodikkaalle lentokentälle. Pieni<br />
ja vilkas lentoasema sijaitsi lähestulkoon<br />
kaupungin keskustassa.<br />
Aikoinaan Berliinissä opiskellessani<br />
pääsin käyttämään myös kaupungin<br />
kahta muuta lentokenttää,<br />
Schönefeldia sekä Tempelhofia.<br />
Entisen jaetun kaupungin historiaa<br />
kirjoitetaan vuosi vuodelta uusiksi.<br />
Muurit ovat kaatuneet ja vanhoja<br />
hallintorakennuksia on purettu.<br />
Kohta, todennäköisesti kesän lopulla,<br />
kaupungissa ei ole enää kuin<br />
yksi lentokenttä, BER, viralliselta nimeltään<br />
Flughafen Berlin Brandenburg<br />
Willy Brandt.<br />
Muistan, kun opiskeluaikana<br />
(2004–05) meille esiteltiin lentokentän<br />
suunnitelmia niin opinahjon<br />
kuin yksityisten lobbareidenkin toimesta.<br />
Suunnitelmat olivat melko<br />
mahtipontisia, mutta niin oli lopulta<br />
toteutuskin. Hanke sai rakennusluvan<br />
loppuvuodesta 2006, ja rakentaminen<br />
kesti reilut viisi vuotta. Projektin<br />
loppusummaksi muodostunee<br />
noin 2,5 miljardia euroa.<br />
Valtaisa hanke<br />
Hankkeen ja työmaan laajuudesta<br />
kertoo, että kiitoratojen etäisyys<br />
toisistaan on pari kilometriä ja terminaalirakennuksen<br />
pinta-ala on<br />
noin 30 hehtaaria. Betonia koko<br />
urakassa kerrotaan kuluneen noin<br />
3,4 miljoonaa tonnia.<br />
Lentokenttä rakennettiin vanhan<br />
Schönefeldin kentän yhteyteen.<br />
Vanha kiitorata-alue pidettiin entisellä<br />
paikallaan, mutta sitä laajennettiin<br />
ja uusittiin parempaan kuntoon.<br />
Toinen neljä kilometriä pitkä<br />
kiitorata rakennettiin samansuuntaiseksi<br />
vanhan kiitoradan kanssa,<br />
ja ratojen väliin valmistui uusi uljas<br />
terminaali. Lisäksi alueelle tuli laaja<br />
paikoitusalue sekä junayhteys kaupungin<br />
keskustaan.<br />
Projektiin kuului kilometritolkulla<br />
maanteitä ja parikymmentä uutta<br />
siltaa, mutta myös noin neljänsadan,<br />
uuden kiitoradan alle jääneen<br />
Diepenseen ja Salchowin alueiden<br />
asukkaiden uudelleensijoittaminen<br />
sekä asuntojen rakentaminen toisaalle<br />
kaupunkiin. Muistakseni alueella<br />
eleli joitain harvinaisia sammakkolajejakin,<br />
joiden paikallinen<br />
populaatio jouduttiin siirtämään<br />
jonnekin muualle alkuperäistä elinympäristöä<br />
vastaaviin olosuhteisiin.<br />
Kunhan syksy saa, niin jälleen on<br />
yksi hyvä syy lähteä käymään Berliinissä.<br />
Kenttää käyttää arviolta noin<br />
25 miljoonaa matkustajaa vuodessa<br />
eli keskimäärin noin 68 000 ihmistä<br />
vuorokaudessa. Kenttäterminaali<br />
on suunniteltu siten, että sen<br />
kapasiteettia voidaan tarvittaessa<br />
vielä laajentaa noin 45 miljoonaan<br />
matkustajaan vuodessa.<br />
Vertailun vuoksi Helsinki-Vantaan<br />
lentoasemalla asioi vuonna<br />
2011 noin 15 miljoonaa matkustajaa.<br />
Berliinin uuden lentokentän piti<br />
avautua jo kesäkuun alussa, mutta<br />
puutteet paloturvallisuusjärjestelyissä<br />
viivästyttivät käyttöönottoa viime<br />
hetkellä muutamalla kuukaudella.<br />
Jyrki Vättö<br />
34 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012
siivousisäntiä...<br />
la meilläkin<br />
nä, että nämä ihmiset (suuri osa<br />
maahanmuuttajia) eivät syrjäydy<br />
vaan ovat tekemässä tärkeää työtä<br />
hienoissa vaatteissa.<br />
Toinen ”win” tulee siitä, että<br />
he tietenkin poimivat roskia ja siistivät<br />
muutenkin kaupunkia. Tukholma<br />
Kööpenhaminan lailla on<br />
aktiivisesti pyrkimässä maailman<br />
puhtaimmaksi pääkaupungiksi,<br />
ja tällaiset käsityöporukat auttavat<br />
siinä pyrkimyksessä. Jos maassa ei<br />
ole ennestään roskia, niin kukaan<br />
ei julkea heittää sitä ensimmäistäkään<br />
sinne. Jos taas alue on entuudestaan<br />
roskainen, niin sinne<br />
on helppo heittää lisää.<br />
Tukholmassa on lisäksi havaittu,<br />
että asukkaiden mielestä tällaisten<br />
ryhmien läsnäolo luo positiivista<br />
ilmapiiriä ja parantaa kaupungin<br />
imagoa.<br />
Tukholman isännät ovat vain<br />
muutaman kuukauden kerrallaan<br />
töissä. Sen jälkeen remmiin astuvat<br />
uudet isännät. Tukholmassa<br />
on todettu, että työjakson jälkeen<br />
näiden ihmisten on paljon helpompaa<br />
työllistyä. Ehkä meilläkin<br />
voitaisiin miettiä tällaista – itse ainakin<br />
suosittelisin.<br />
Toukokuussa tietokoneelta<br />
vuodatettua...<br />
Danne Långström<br />
Helsingin vuosipäivät 1942<br />
Imatran vuosipäivät 1954<br />
Tunnistaako kukaan<br />
Hallussani on joitain valokuvia yhdistyksemme<br />
aikaisemmilta vuosipäiviltä.<br />
Vanhimmat ovat 1928 pidetystä<br />
Viipurin kokouksesta. Yllä<br />
on ryhmäkuvia Helsingin vuosipäiviltä<br />
1942 sekä Imatralta 1954. Tietääkö<br />
kukaan, keitä valokuvassa esiintyy<br />
Olisi mukava saada henkilöiden<br />
nimet arkistointia varten.<br />
Olisin myös kiinnostunut perinteisistä<br />
ryhmäkuvista, joita on<br />
otettu ennen 1970. Tämän jälkeen<br />
otetut ryhmäkuvat on aika<br />
hyvin arkistoitu paitsi vuodet<br />
1971 (Hämeenlinna), 1972 (Imatra),<br />
1978 (Porvoo) ja 1982 (Lahti).<br />
Jos jollakulla on kyseisiä ryhmäkuvia<br />
hallussaan, niin ottaisin niistä<br />
mielelläni skannattuja versioita<br />
vastaan. Kuvia voi lähettää s-postiin<br />
jyrki.vatto@kolumbus.fi.<br />
Voin myös itse digitalisoida kuvia,<br />
jos skannaus ei onnistu kotikonstein.<br />
Tällöin kuvat voi lähettää<br />
sivulla 33 olevaan postiosoitteeseeni.<br />
Palautan kuvat luonnollisesti<br />
lähettäjille.<br />
Jyrki Vättö<br />
kokousmestari<br />
SKTY:N HALLITUS<br />
Puheenjohtaja/Ordförande<br />
Jorma Vaskelainen<br />
Lahden kaupunki, kunnallistekniikka<br />
PL 126, 15141 Lahti<br />
puh. 03 8142425, 050 63892<br />
jorma.vaskelainen@lahti.fi<br />
1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande<br />
Hannu Virtasalo<br />
Helsingin kaupunki, rakentamispalvelu STARA<br />
PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki<br />
puh. 09 31038806, 050 5591419<br />
hannu.virtasalo@hel.fi<br />
2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande<br />
Heikki Lonka<br />
Insinööritoimisto Olof Granlund Oy<br />
Malminkaari 21, 00700 Helsinki<br />
puh. 050 3504297<br />
heikki.lonka@granlund.fi<br />
Muut jäsenet<br />
Tuula Smolander, Jyväskylän kaupunki,<br />
yhdyskuntatekniikka<br />
PL 233, 40101 Jyväskylä<br />
puh. 014 2665137, 050 5901032<br />
tuula.smolander@jkl.fi<br />
Antti Korte, Raision kaupunki,<br />
tekninen keskus<br />
PL 100, 21201 Raisio<br />
puh. 02 4343409, 044 7971252<br />
antti.korte@raisio.fi<br />
Pekka Virkamäki, Vantaan kaupunki,<br />
rakennusvalvonta<br />
Kielotie 20 C, 01300 Vantaa<br />
puh. 09 83924438, 050 5592082<br />
pekka.virkamaki@vantaa.fi<br />
Jyrki Mattila, Hyvinkään kaupunki,<br />
Tekniikka ja ympäristö<br />
PL 21, 05801 Hyvinkää<br />
puh. 019 4594601, 040 5419576<br />
jyrki.mattila@hyvinkaa.fi<br />
Päivi Ahlroos, Sito Oy<br />
Tietäjäntie 14, 02130 Espoo<br />
puh. 020 7476185, 040 4824962<br />
paivi.ahlroos@sito.fi<br />
Jere Klami, Oulun kaupunki<br />
Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut<br />
PL 32, 90015 Oulun kaupunki<br />
puh. 044 7032412<br />
jere.klami@ouka.fi<br />
God försommar, gott folk<br />
Då när detta skrivs, så rör det<br />
mesta sej om årets kongress i<br />
Finlandia-huset, men någonting<br />
annat har väl också skett.<br />
Jag har varit på besök i bl.a.<br />
Tallinn och i Norden, och lade<br />
märke till att i Tallinn och Stockholm<br />
tycks det finnas mycket<br />
mer EU-projekt inom vägbygganden<br />
och dylikt, och samtidigt<br />
läser jag i tidningar, att Finland<br />
inte ens använder alla bidrag vi<br />
fått – för att inte tala om, att vi<br />
kunde anhålla om mera och flera.<br />
Nåt att fundera på<br />
I Stockholm berättade man<br />
att fast det är förbjudet att<br />
dumpa snö i Mälaren eller havet,<br />
så ger deras lokala myndigheter<br />
lov till det alla vintrar.<br />
Man mäter vattenkvaliteten där<br />
man dumpar, och har inte lagt<br />
märke till att snön skulle förorsaka<br />
föroreningar. Det att snön<br />
smälter på gatorna och rinner ut<br />
i havet går ju ut på ett – och att<br />
frakta snön i tiotals kilometer på<br />
lastbilsflak förorenar dessutom<br />
massor mer.<br />
Att köra bort snön hjälper<br />
dessutom till, att det inte dammar<br />
så mycket på våren, och<br />
vi alla vet ju att (vår)damm är<br />
mycket farligare en normal vinterhalka.<br />
Andas man in mycket<br />
av de små dammpartiklarna så<br />
är det farligt även för så kallade<br />
”friska människor”, och även<br />
mindre mängder är farliga och<br />
till besvär för bl.a. åldringar, astmatiker<br />
mm.<br />
I Stockholm har man gott ut<br />
i offentligheten med en slogan<br />
som: Vintern är inte ett problem,<br />
vintern är en årstid – och<br />
man kan inte bara sopa undan<br />
en hel årstid. Friskt vågat tycker<br />
jag – och iden med det hela är<br />
ju att folk på riktigt måste inse,<br />
att allt kan bara inte fungera lika<br />
bra på vintern, med snö, kallt<br />
och halka, som då när det är<br />
sommar och sol. Bra för Stockholm!<br />
Stockholm har också infört ett<br />
projekt med ”Stockholms Värdar”.<br />
I projektet anställer man<br />
långtidsarbetslösa för ett par<br />
månader åt gången. Klär upp<br />
dem i snygga halare, och sen<br />
är de ute på gatan – och håller<br />
den ren. Briljant ide! De arbetslösa<br />
kommer in i arbetslivet och<br />
samhället, och dessutom håller<br />
de staden ren. Projektet började<br />
med några få Värdar, men<br />
responsen var så bra, att antalet<br />
har ökat markant. De som jobbar<br />
tycker att det är bra, och övriga<br />
befolkningen ställer sej också<br />
mycket positivt till projektet –<br />
en riktig win-win alltså.<br />
Hoppas vi träffas här ”i stan”,<br />
på försommaren – då när ni läser<br />
det här.<br />
Ha en bra sommar!<br />
Dan-H. Långström<br />
verksamhetsledaren eran<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012<br />
35
www.ukty.fi<br />
Tutkittua tietoa kannattaa<br />
hyödyntää hallirakentamisen<br />
laatutason parantamiseksi<br />
Uimahalli- ja kylpylätekninen<br />
yhdistys Ukty<br />
Yhdistyksen tarkoituksena on<br />
kehittää ja ylläpitää Suomen<br />
uimaloiden, uimahallien ja<br />
kylpylöiden toiminnallista ja<br />
teknistä tasoa ja toimia alan<br />
keskustelufoorumina. Yhdistyksen<br />
tärkeimpiä toimintamuotoja<br />
ovat vuosittaisen koulutus- ja<br />
keskustelutilaisuuden (Uimahalli-<br />
ja kylpyläpäivät) järjestäminen,<br />
jäsenistölle tarkoitetut keskustelu-<br />
ja koulutustilaisuudet<br />
sekä hallituksen työskentely.<br />
Yhdistyksessä on jäseniä 130.<br />
Uktyn jäseneksi voi liittyä uimahalli-<br />
ja kylpylätekniikkaan työnsä<br />
tai harrastuksensa perusteella<br />
perehtynyt henkilö.<br />
Alalla toimivat oikeuskelpoiset<br />
yhteisöt voivat liittyä<br />
yhdistyksen kannatusjäseniksi.<br />
Yhteystiedot<br />
Internet: www.ukty.fi<br />
s-posti: ukty@ukty.fi<br />
Yhdistyksen puheenjohtaja<br />
Pertti Kärpänen<br />
s-posti: pertti.karpanen@ukty.fi<br />
puh. 0400 205 296<br />
Yhdistyksen varapuheenjohtaja<br />
Jukka Vienonen<br />
s-posti: jukka.vienonen@lohja.fi<br />
puh. 044 502 0120<br />
Yhdistyksen sihteeri<br />
Tapio Ala-Peijari<br />
s-posti:<br />
tapio.ala-peijari@kolumbus.fi<br />
puh. 040 829 0068<br />
Talvi vaihtui nopeasti kevääseen ja kesän odotukseen.<br />
Samalla myös uimahallien ja kylpylöiden<br />
rakentamisen ja perusparantamisen vauhti on kiihtynyt.<br />
Kesällä rakennettaessa – kun säät ovat otolliset<br />
rakentamiselle – voi vain toivoa, että rakentamisen<br />
laatutasokin saataisiin paremmaksi.<br />
Rakentamisen ollessa nyt kiivaimmillaan haluan<br />
kiinnittää tilaajien ja sitä kautta rakennuttajien<br />
huomion vaatimuksiin, jotka liittyvät uimahalli- ja<br />
kylpylärakentamisen erikoisosaamiseen. Etenkin<br />
kuntien rakennuttamisesta vastaavien henkilöiden<br />
asenne on ollut luvalla sanoen heikkoa.<br />
Yleensä teknisten henkilöiden asenne lähtee siitä,<br />
että ”kyllä me osataan, ei me tarvita mitään ulkopuolista<br />
tietoa”. Tällainen asenne on vaarallinen<br />
laadukkaan lopputuloksen kannalta.<br />
Myös se, että tilaaja palkkaa ulkopuolisen rakennuskonsultin<br />
hoitamaan asiaa, voi johtaa surkeaan<br />
lopputulokseen, jos valittu rakennuttajakonsultti<br />
ei ole perehtynyt uimahalli- ja kylpylärakentamisen<br />
erityisvaatimuksiin. Tämä koskee myös rakennustyön<br />
valvojaa.<br />
Tutkittua tietoa kyllä löytyy<br />
Tällä hetkellä tutkittua tietoa on painettu erilaisiin<br />
selvityksiin suhteellisen paljon. Jos rakennuttajaporras<br />
tutustuisi kyseisiin selvityksiin ja toimisi<br />
niiden mukaan, niin lopputuloksen laatuun voisi<br />
luottaa. Silloin rakennuttaja joutuisi puuttumaan<br />
myös suunnitteluun ja rakentamiseen eri tavalla.<br />
Seuraavassa on lista julkaisuista, joihin ainakin<br />
kannattaa tutustua. Niihin perehtymällä varmistaa,<br />
ettei tule virheitä, jotka voitaisiin helposti välttää.<br />
Uimahallit ja virkistysuimalat. RT-kortti 97-<br />
10839, 2005 Rakennustieto Oy<br />
Uima-allasvesien käsittely. LVI-kortti 22-<br />
10386, 2005 Rakennustieto Oy<br />
Uimahallien ja virkistysuimaloiden LVIAsuunnittelu.<br />
LVI-kortti LVI 06-10451, Rakennustieto<br />
Oy<br />
Uimahallien rakenteiden suunnittelu ja<br />
kunnonhallinta. RIL 235-2009, 2009<br />
Uimahallien ja kylpylöiden rakennuttaminen.<br />
OKM, julkaisu nro 74, Rakennustieto Oy,<br />
2010<br />
Uimahallien ulkovaippa ja sisäilmasto,<br />
suunnittelu- ja rakentamisopas. HTKK ja OKM,<br />
julkaisu nro 84, 2002<br />
Ohje uimahallien ja kylpylöiden lattioiden<br />
liukkauden ehkäisemiseen. Tampereen teknillinen<br />
yliopisto. Tutkimusraportti nro 144, 2009<br />
Uimahallien ja sivutilojen hygieniaopas.<br />
Ympäristö ja terveys -lehti, 2002<br />
Kuluttajaviraston ohjeet uimahallien ja<br />
kylpylöiden turvallisuuden edistämiseksi.<br />
Kuluttajaviraston julkaisusarja 4/2002<br />
Jos näiden julkaisujen mukaan toimitaan, niin<br />
silloin voi turvallisesti luottaa laadun varmistumiseen.<br />
Kyseiset ohjeet tulee olla niin suunnittelijoiden<br />
kuin toteuttajienkin hallinnassa. Olen vain<br />
pannut merkille, että hyvin harvalta paikkakunnalta<br />
löytyy tämä tietomateriaali.<br />
Lokakuun Interbad-matkaa selvitellään<br />
Yhdistyksen järjestämää Interbad-matkaa Stuttgartiin<br />
lokakuussa ollaan vielä selvittämässä. Siitä tulee<br />
tarkempaa tietoa erillisellä jäsenkirjeellä.<br />
Haluan vielä muistuttaa yhdistyksemme niitä jäseniä,<br />
jotka eivät ole reagoineet yhdistyksemme lähettämään<br />
jäsenmaksupostiin, että hoitaisitte pienen<br />
velvollisuutenne yhdistystämme kohtaan tältä<br />
osin kuntoon. Näin pääsisimme kaikki viettämään<br />
lämmintä kesää virkein mielin.<br />
Kauniin kesän toivossa,<br />
Pertti Kärpänen<br />
puheenjohtaja<br />
36<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012
KPM tutustui Pietarin kaupungin vesihuoltoon huhtikuussa<br />
VODOKANALIN KOKO VERKOSTOSTA<br />
TEHTY HYDRAULINEN MALLI<br />
Kuntien Putkimestariyhdistys<br />
teki koulutus- ja vierailumatkan<br />
Pietariin 18.–<br />
20.4. Matkaan osallistui yli<br />
60 yhdistyksen jäsentä. Vierailun<br />
tarkoituksena oli tutustua<br />
Pietarin kaupungin<br />
vesi- ja viemärilaitokseen<br />
Vodokanaliin.<br />
TEKSTI Sami Sillstén<br />
KUVAT Markku Ala-Kihniä<br />
Pietariin saapuminen laivalla oli<br />
vaikuttava. Matkustajalaivasatamaan<br />
päästiin, kun laiva lipui vajaan<br />
tunnin läpi telakka-alueen ja<br />
rahtisataman kapeita väyliä pitkin.<br />
Satama-aluetta reunustivat neuvostoajan<br />
betonilähiöt.<br />
Vierailullamme opimme jonottamisen<br />
jalon taidon. Laivasta<br />
ulos pääseminen on kaikille tuttua<br />
jonottamista, mutta passintarkastukseen<br />
jonottaminen laivamatkalla<br />
oli meille uutta. Ensimmäisen<br />
ja viimeisen KPM:läisen<br />
passintarkastuksen väli oli tarkalleen<br />
tunti 25 minuuttia.<br />
Matka laivaterminaalista Vodokanalille<br />
on vain noin 10 kilometriä.<br />
Matkaan meni aikaa reilu tunti,<br />
koska ruuhka ei kuulemma ollut<br />
”lainkaan paha”. Jäsenistömme<br />
tosin oli hivenen eri mieltä.<br />
Tästä alkoi Pietarin vedenjakelu 153 vuotta sitten.<br />
Jatkuvat ruuhkat johtuvat henkilöautojen<br />
määrän suuresta kasvusta.<br />
Kaupunki on itsekin tilanteesta<br />
huolestunut, sillä viimeisimmän<br />
selvityksen mukaan henkilöautojen<br />
määrä tulee viiden<br />
vuoden sisällä vielä kaksinkertaistumaan.<br />
Pietarissa on päätetty<br />
aloittaa suurkaupungille poikkeuksellinen<br />
projekti. Keskustaan,<br />
Neva-joen rantaan täytetään aivan<br />
uusi rantabulevardi ajoneuvoliikenteelle.<br />
Matka ei tuntunut pitkältä,<br />
koska saimme näköalabussista<br />
ihailla upeaa Pietaria ja kuunnella<br />
selostusta kaupungin uskomattomasta<br />
historiasta, joka vilisee<br />
myös Suomen historian merkkihenkilöitä.<br />
Kevät oli saapunut Pietariinkin,<br />
mutta Neva-joessa saimme<br />
vielä seurata viimeisten jäiden<br />
lähtöä monen upean sillan alitse<br />
Totesimme kaikki, että kaupunki<br />
oli silmiinpistävän siisti – roskia<br />
ei ollut missään. Suurin osa vanhoista<br />
arvorakennuksista oli restauroitu<br />
ainakin julkisivujen osalta.<br />
Pietari on vierailun arvoinen<br />
kohde kaikille vähänkin historiallista<br />
arkkitehtuuria arvostaville.<br />
Vodokanalin alueella lähes<br />
viisi miljoonaa ihmistä<br />
Vodokanalin verkostojen hydraulisen<br />
mallinnuksen osaston johtaja<br />
Mikhail Hämäläinen toimi vierailun<br />
isäntänä. Hän kertoi yleisesti<br />
vesilaitoksesta sekä tarkemmin<br />
oman osastonsa toiminnasta. Lisäksi<br />
asiakaspalvelun, verkostotöiden<br />
sekä valvomon johtajat kertoivat<br />
omien osastoidensa tehtävistä.<br />
Vodokanalin mittasuhteita ja<br />
Pietarin satama ja lähiöaluetta,<br />
vanha keskusta kaukana<br />
edessä.<br />
toimintatapoja oli vaikea hahmottaa<br />
pelkästään peruslukujen valossa.<br />
Laitoksen toiminta-alueella<br />
asuu lähes viisi miljoonaa ihmistä.<br />
Vesijohtoverkoston pituus on<br />
6 665 kilometriä, ja vettä pumpataan<br />
verkostoon 1,9 miljoonaa<br />
kuutiota päivässä. Laitoksella on<br />
työntekijöitä yli 8 500.<br />
Hydraulinen malli<br />
koko verkostosta<br />
Hydraulisen mallinnuksen osasto<br />
on erityisesti keskittynyt selvittämään<br />
putkiverkoston tämänhetkistä<br />
karheuskerrointa. Koko vesijohtoverkostosta<br />
on tehty hydraulinen<br />
malli, jolla tarkastetaan<br />
vaikutukset kaikkien dn600 ja sitä<br />
suurempien johto-osuuksien sulkemisissa.<br />
Mallia tukee 71 virtaamamittaria<br />
verkostossa sekä ultraäänimittaukseen<br />
perustuvat siirrettävät<br />
mittarit. Näillä etsitään<br />
hydraulisesti huonoja putkiosuuksia,<br />
joihin saneeraukset keskitetään.<br />
Toimenpiteillä on pystytty<br />
välttämään pumppaamoremontteja,<br />
joita olisi jouduttu tekemään<br />
kapasiteettipuutteen takia.<br />
Valvomot seuraavat verkostoautomaatiota,<br />
josta pystytään havaitsemaan<br />
isojen putkien vuotoja.<br />
Vuotoja ja muita poikkeus-<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012<br />
37
Jani Ojala<br />
Yksi Neva-joen silloista ja Pietarin ensimmäinen vesitorni (kuva oik.), etualalla vas. Olli Ihanainen, Sami Sillstén ja Markku Ala-Kihniä.<br />
KPM kuuntelemassa Vodokanalin esittelyä.<br />
Johtaja Mikhail Hämäläinen kertoi verkostomallinnuksesta.<br />
tilanteita varten laitoksella on ns.<br />
Hot-line -puhelinpalvelu joka toimii<br />
vuorokauden ympäri. Vielä viisi<br />
vuotta sitten Hot-lineen tuli puheluita<br />
yli 200 päivässä, nykyään<br />
enää noin 50.<br />
Vuotojen korjaus perustuu<br />
ehdottomaan lupakäytäntöön<br />
Esimerkiksi vesijohtovuodon korjaus<br />
on tarkkaan prosessoitu ja<br />
perustuu ehdottomaan lupakäytäntöön.<br />
Vuotoilmoitukset tulevat<br />
verkon ylläpidon johdolle, joka<br />
lähettää tutkimusryhmän paikalla.<br />
Vuodon paikantamisen jälkeen<br />
pyydetään verkon ylläpitäjiltä<br />
lupa korjaukselle ja lähetetään<br />
tilaus korjausosastolle. Lupa korjaukselle<br />
on voimassa kaksi vuorokautta.<br />
Korjausta ei kuitenkaan<br />
voida aloittaa ennen kuin vastuullinen<br />
ko. alueen kadunpitäjä on<br />
antanut luvan kaivutöille. Käytännössä<br />
korjaustöiden aloittamiseen<br />
menee keskimäärin kuusi tuntia,<br />
mutta kaivuluvan saantiin voi<br />
mennä kauemminkin.<br />
Kaivutöissä käytetään hyvin<br />
paljon suurtehoimurointia johtuen<br />
suuresta määrästä muuta maanalaista<br />
tekniikkaa. Kaivannot tiivistetään<br />
katualueilla aina tärylätkillä<br />
sekä pienellä täryjyrällä. Vesijohtovuotoja<br />
on vuosittain noin 2 500.<br />
Verkostotöissä on kaikkiaan lähes<br />
2 000 työntekijää joista hätäkorjaustöissä,<br />
kuten vuotokorjauksissa,<br />
on 322 työntekijää. Vuototyypit<br />
ovat hyvin samanlaisia kuin<br />
Suomen vanhassa verkostossa,<br />
syöpymäreikiä teräsjohdoissa ja<br />
harmaavalurautajohdoissa halkeamia<br />
sekä lyijysaumavuotoja.<br />
Mielenkiintoinen vesimuseo<br />
Vierailun lopuksi tutustuimme Vodokanalin<br />
Vesi universumi -museoon,<br />
joka on rakennettu vanhaan<br />
vesiselkeytyshalliin. Museossa<br />
esiteltiin veden kemiallisia ominaisuuksia,<br />
käyttöä arkielämässä,<br />
SYKSYN KOULUTUSPÄIVÄT HÄMEENLINNASSA 10.–12.10. – ILMOITTAUDU ENNEN KESÄLOMIA!<br />
38 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012<br />
Tutustumismatkamme Pietarin vesilaitokseen<br />
eli Vodokanaliin toteutui vihdoin tänä<br />
vuonna, kun viime vuonna matka peruuntui<br />
pahan jäätilanteen vuoksi.<br />
Jälleen kerran pelkästään matkan järjestelyt<br />
opettivat meitä paljon. Vaikka matka vuosi<br />
sitten peruuntumisen jälkeen päätettiin järjestää<br />
samalla konseptilla uudelleen, tuli ilmoittautuminen<br />
aivan liian myöhään sekä jäsenistöllemme<br />
että matkanjärjestäjällemme.<br />
Usealla työpaikalla on selkeästi raskaampi hyväksymismenettely<br />
sekä ulkomaanmatkoille<br />
että useamman päivän työmatkoille.<br />
Päätimme, että vastaisuudessa yhdistyksen<br />
tulevat tapahtumat saatetaan tiedoksi jäsenistölle<br />
jo hyvissä ajoin, ja ilmoittautumiselle<br />
annetaan tarvittava määrä aikaa.<br />
Syksyn koulutus- ja neuvottelupäivät<br />
Hämeenlinnassa<br />
Kuntien Putkimestariyhdistys ry:n koulutus- ja<br />
neuvottelupäivät 2012 pidetään Hämeenlinnassa,<br />
Hotelli Aulangossa 10.–12.10.<br />
Syksyn koulutuspäivien ohjelma alkaa olla<br />
valmis ja se julkaistaan yhdistyksen nettisivuilla<br />
touko-kesäkuun aikana. Ilmoittautuminen<br />
syksyn koulutuspäiville alkaa samoihin aikoihin<br />
ja päättynee elokuussa. Tästäkin tulee<br />
tarkempaa tietoa nettisivuillemme.<br />
Syksyn koulutuspäivillä tulemme kuulemaan<br />
mm. saneerauksen perusteista, uudesta<br />
hulevesioppaasta, asiakaspalvelusta ja asiakaspalautteiden<br />
käsittelystä sekä selvityksestämme,<br />
joka koski tonttijohtojen kunnossapidon<br />
kirjavaa käytäntöä Suomessa. Perjantaiaamuna<br />
on asiatuntijaluento asiakaskohtaamisista.<br />
Mielenkiintoisia aiheita on siis syksyllä luvassa,<br />
eli kaikki innokkaasti ilmoittautumaan<br />
vielä ennen kesälomia!<br />
Yhteisellä asialla, vesihuollon vuoksi<br />
Sami Sillstén<br />
yhdistyksen puheenjohtaja
KPM menossa Vodokanalin Vesi universumi -museoon.<br />
mystiikkaa liittyen veteen ja miksi<br />
vesiä pitää suojella.<br />
Kanssamme mielenkiintoisessa<br />
museossa oli peruskoululuokkia,<br />
merisotakoulun luokka, tavallisia<br />
ihmisiä sekä hääpari valokuvauksessa!<br />
Matka päättyi Viikinmäen<br />
jäteveden puhdistamoon<br />
Koulutusmatkamme päättyi<br />
20.4. tutustumiseen Helsingissä<br />
HSY:n Viikinmäen jätevedenpuhdistamoon.<br />
Useat Helsingin<br />
pienpuhdistamot korvattiin 1994<br />
käyttöönotetulla Viikinmäen keskuspuhdistamolla.<br />
Käyttöönotto<br />
mahdollistettiin massiivisella viemäritunneliverkoston<br />
rakentamisella,<br />
joka kokosi jätevedet yhteen<br />
Viikinmäelle. Kalliopuhdistamoa<br />
laajennetaan parhaillaan louhimalla<br />
prosessialtaille lisätilaa.<br />
Puhdistamon prosessia on uudistettu<br />
ja kehitetty koko ajan, ja<br />
se edustaa tällä hetkellä Suomen<br />
huippua jätevedenpuhdistuksessa.<br />
Kiinteät ja happea kuluttavat aineet<br />
poistetaan, esimerkiksi fosforista 95<br />
prosenttia ja typestä 90 prosenttia.<br />
Kolmivaiheinen puhdistusprosessi<br />
sisältää mekaanisen, biologisen ja<br />
kemiallisen puhdistuksen. Puhdistamoliete<br />
mädätetään, ja prosessissa<br />
syntyvä biokaasu otetaan talteen.<br />
Laitos on lämmöntarpeeltaan omavarainen<br />
ja kykenee tuottamaan<br />
biokaasulla myös 50 prosenttia tarvitsemastaan<br />
sähköstä.<br />
Mädättämöliete jatkojalostetaan<br />
eli kompostoidaan mullaksi.<br />
Tästä erittäin ravinteikkaasta mullasta<br />
on tullut niin suosittua, ettei<br />
laitos pysty tyydyttämään kaikkea<br />
kysyntää. Omasta kokemuksesta<br />
voin kertoa, että tämä ns. Metsäpirtin<br />
multa on todellista multaa<br />
eikä turvetta.<br />
Viikinmäen jätevedenpudistuksen<br />
prosessia voidaan pitää esimerkillisenä,<br />
kun otetaan huomioon<br />
puhdistustulokset, omavaraisuusaste<br />
sekä loppulietteen markkinointi.<br />
Tämä on kierrätystä kirjaimellisesti.<br />
Kiitän kaikkia matkalle osallistuneita<br />
putkimestareita onnistuneesta<br />
matkasta ja toivon, että tämän<br />
kertomuksen myötä ”rannalle<br />
jääneet” pääsivät edes hetkeksi<br />
osallisiksi matkan annista.<br />
Kuntien Putkimestarit<br />
Kuntien Putkimestarit ry (KPM)<br />
on perustettu 1975 suomalaisten<br />
vesihuoltolaitosten vesi- ja<br />
viemäriverkostojen suunnittelu-,<br />
rakentamis-, rakennuttamis-,<br />
ylläpito- ja hankintatoiminnoista<br />
vastaavien henkilöiden<br />
yhteistoiminnan ja ammattitaidon<br />
kehittämiseksi.<br />
Jäseniä on 314, joista eläkeläisiä<br />
on 69. Kannattajajäseniä eli<br />
yritysjäseniä on 83.<br />
Yhteystiedot:<br />
Puheenjohtaja Sami Sillstén,<br />
s-posti: sami.sillsten@hsy.fi<br />
puh. 050 466 9114<br />
Sihteeri, s-posti:<br />
anders.ostrom@turku.fi<br />
www.kuntienputkimestarit.fi<br />
Sujuvaa saneerausta<br />
turhia kaivelematta<br />
KWH Pipen VipPeh-saneerausmenetelmä vesijohdoille tarjoaa runsaasti etuja:<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Oy KWH Pipe Ab Puhelin 020 778 7111 www.kwhpipe.fi<br />
PL 21, 65101 Vaasa Telefax 020 778 7902<br />
Member of the KWH Group<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012<br />
39
Vanha teollisuuskiinteistö muuttui kulttuurikeskukse<br />
PORVOON TAIDETEHTAASTA<br />
Seppo Haavisto<br />
Aleksanterinkadun silta<br />
Taidetehdas/mediakeskus<br />
Hotelli<br />
Kauppakeskus<br />
Porvoon kaupunki<br />
Pistekerrostalot<br />
Hartelan tuotantojohtaja Matti-Pekka Jalonen ja Porvoon apulaiskaupunginjohtaja<br />
Fredrick von Schoultz ovat tehneet hyvää<br />
yhteistyötä Taidetehdas-projektissa jo useita vuosia.<br />
Kukapa olisi 26 vuotta sitten uskonut, että Porvoon<br />
hylätyllä teollisuusalueella, vetisellä jättömaalla,<br />
avataan toukokuussa 2012 kulttuurikeskus<br />
Taidetehdas ja sen ympärille mediakeskus,<br />
liikekeskus, asuinkortteli ja ehkä vielä hotelli!<br />
40 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012
RAKENTAMINEN<br />
Taidetehdasalue pohjoisesta: vasemmalta mediakeskus, sitten Taidetehtaan suojeltua<br />
vanhaa osaa, keskellä takana häämöttää liikekeskus.<br />
Seppo Haavisto<br />
ksi yrityksen, kaupungin ja käyttäjien yhteistyöllä<br />
uuden keskusta-alueen ydin<br />
Kerros-, rivi- ja lamellitaloja<br />
Taidetehtaan alueen<br />
kokonaissuunnitelma<br />
Porvoojoen länsirannalle.<br />
Seppo Haavisto<br />
Peruskorjattua vanhaa ja uutta<br />
tiiliseinää on vaikea erottaa<br />
toisistaan.<br />
TEKSTI Paula Holmila<br />
Fiskarsin vanha, 1910-luvulla<br />
rakennettu tehdas sai uutta elämää<br />
1986, kun kamarimusiikkiyhtye<br />
Avanti! keksi sen paikaksi<br />
Suvisoitto-kesätapahtumalle.<br />
Taidetehtaan ja sen ympärille<br />
rakentuneen asuin- ja liikealueen<br />
neljännesvuosisadan historia<br />
on hyvä esimerkki siitä, mihin<br />
julkisen sektorin, yksityisen<br />
rakennuttajan ja kansalaisten yhteistyö<br />
voi johtaa ja miten prosessi<br />
tuo mukanaan uusia ideoita<br />
ja kehitysnäkymiä. Avainopetuksen<br />
kiteyttää Porvoon apulaiskaupunginjohtaja<br />
Fredrick von<br />
Schoultz:<br />
– Jos kuntalaiset halutaan tosissaan<br />
mukaan kehittämistyöhön,<br />
prosessille on annettava aikaa<br />
ja näkemyksiä on kuunneltava.<br />
Lisäksi ne on otettava vakavasti.<br />
Kaava kävi läpi kaikki<br />
valitusasteet<br />
Taidetehdas ja sen ympärille kehittyvä<br />
uusi kaupunginosa laajentavat<br />
Porvoon keskustaa länteen.<br />
Se on myös imagoprojekti,<br />
mutta lähtökohta on ollut todellinen<br />
tarve: kaupunki joen itäran-<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012<br />
41
“Tähän hankkeeseen on saatu<br />
mukaan kunta, valtio, EU-rahoitus,<br />
yrityselämä ja taiteilijat. Tämä on<br />
valtava sulatusuuni.”<br />
nalla – erityisesti Vanha Porvoo –<br />
on historiallisesti arvokas ja täyteen<br />
rakennettu.<br />
Tämä ei ole ensimmäinen eikä<br />
viimeinen projekti, joka alkaa<br />
siitä, että taiteilijat löytävät jonkin<br />
hylätyn rakennuksen ja puhaltavat<br />
siihen uuden elämän. Mutta<br />
että pienestä taideprojektista lähti<br />
kehittymään kokonainen kaupunginosa,<br />
on varmasti ainutlaatuista<br />
Suomessa.<br />
Alueen kaava kävi lävitse<br />
kaikki valitusasteet. Keskustelu<br />
alueen kehittämisen jokaisesta<br />
yksityiskohdasta on ollut paikoin<br />
kiivasta.<br />
– Lähtökohta on ollut koko<br />
ajan, että Porvoo pidetään oman<br />
näköisenä ja että myös joen länsipuolen<br />
mittakaava ja rakennustyyli<br />
kunnioittavat vanhaa, historiallista<br />
keskustaa, von Schoultz<br />
sanoo.<br />
–Prosessi on ollut pitkä, mikä<br />
ei ole pelkästään negatiivinen<br />
asia. Nimittäin ajan mittaan hanke<br />
on jalostunut. Siihen on tullut<br />
paljon lisää, mitä ei olisi tullut, jos<br />
kaupunki olisi lähtenyt yksin rakentamaan.<br />
Osittainen suojelupäätös<br />
pelasti Taidetehtaan<br />
Taidetehtaan viereen Porvoonjoen<br />
länsirannalle on aikaisemmin<br />
jo noussut S-Market, Moderni<br />
puukaupunki -niminen pienimittakaavaisten<br />
asuinkorttelien<br />
sarja sekä 1 300 oppilaan ammattikorkeakoulu.<br />
Lähinnä taide- ja kulttuuripiirit<br />
olisivat halunneet, että 1986<br />
kaupungin hankkima tehdaskiinteistö<br />
olisi kunnostettu kaupungin<br />
varoin. Hankkeen taakse<br />
ei kuitenkaan saatu riittävää poliittista<br />
voimaa.<br />
Osa luottamushenkilöistä olisi<br />
pistänyt puskutraktorit asialle.<br />
Sen esti kiinteistön osittainen<br />
suojelupäätös. Vähitellen vahvistui<br />
käsitys, että kiinteistö on<br />
korjattava.<br />
Varsinaisen uuden alun Taidetehdas-hanke<br />
sai vasta 2007.<br />
Mukaan koko alueen toteuttajaksi<br />
tuli tarjouskilpailun kautta<br />
Hartela-Yhtiöt.<br />
Asuntoja, kulttuuria,<br />
liiketoimintaa...<br />
Hartela sai taidetehtaan kunnostamista<br />
vastaan rakennusoikeutta,<br />
johon sisältyvät liikekeskus,<br />
asuintalot sekä hotelli. Kaupunki<br />
vastaa yleisistä tiloista, kuten<br />
katualueista.<br />
Taidetehtaan viereen on rakenteilla<br />
liikekeskus ja maanalainen<br />
pysäköintilaitos. Valmistumassa<br />
on alueen ensimmäinen<br />
asuintalo, jonka myynti on sujunut<br />
hyvin.<br />
– Asuntojen suunnittelussa<br />
olemme yrittäneet tehdä Porvoon<br />
näköistä uudisrakentamista,<br />
sanoo alueen pääsuunnittelija,<br />
arkkitehti Hannu Kiiskilä AR-<br />
RAK Oy:stä.<br />
Asuinkerrostaloja alueelle<br />
tulee kaikkiaan kymmenkunta.<br />
Rakentamissopimukseen sisältyvän<br />
hotellin muuttamisesta<br />
asuintaloksi on jo käyty keskusteluja.<br />
Apulaiskaupunginjohtaja<br />
von Schoultzin mukaan kaupunki<br />
kuitenkin tarvitsee hotellin<br />
osaksi kongressien järjestämistä.<br />
Mikäli Hartela ei onnistu<br />
saamaan yrittäjää hotellille, tontti<br />
palautuu kaupungille.<br />
Seppo Haavisto<br />
Taidetehtaan suurin tila, Avanti-sali on monikäyttöinen ja muunneltava.<br />
Salin akustiikka yllätti positiivisesti.<br />
– Tämä on iso talo, johon tulee paljon toimintaa ja kävijöitä. Matkan<br />
varrella on löytynyt uusia ratkaisuja, Porvoo Events Factoryn<br />
toimitusjohtaja Susanne Dahlqvist sanoo.<br />
Kaupunki vuokralla<br />
Taidetehtaassa<br />
Kaupungin kulttuuri- ja matkailutoimi<br />
ovat siirtyneet vuokralle<br />
valmistumassa olevalle Taidetehtaalle.<br />
Taidehalli sai peruskorjatusta<br />
osasta uudet tilat, samoin<br />
Taidelainaamo Konsta sekä Yrjö<br />
A. Jäntin taidekokoelmat.<br />
Vielä keskeneräiseen liikekeskukseen<br />
siirtyy vuokralle myös<br />
kaupungin sosiaalitoimi.<br />
Hartela myi 2012 Taidetehdas-kiinteistön<br />
Suomen Kulttuurirahaston,<br />
Alfred Kordelinin<br />
Edistys- ja sivistysrahaston sekä<br />
Emil Aaltosen säätiön muodostamalle<br />
konsortiolle, jolta kaupunki<br />
ja muut käyttäjät vuokraavat<br />
tilojaan.<br />
Avanti-salissa maan<br />
paras akustiikka<br />
Mutta palataanpa alkuun. Porvoo<br />
osti 1986 hylätyn Fiskarsin<br />
tehtaan ja vuokrasi tiloja Avantille<br />
sekä taiteilijoiden työhuoneiksi.<br />
Tehtaassa oli aikanaan ollut<br />
vanerin valmistusta sekä konepajatoimintaa.<br />
Tehtaan entinen kokoonpanohalli,<br />
jota on jo pitkään kutsuttu<br />
Avanti-saliksi, osoittautui pieneksi<br />
ihmeeksi. Kun joka puolella<br />
Suomea oli yritetty kaiken nykyaikaisen<br />
teknologisen tiedon<br />
avulla saada aikaan hyvää akus-<br />
42 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012
RAKENTAMINEN<br />
“Kaupunki ei olisi selvinnyt<br />
yksin 11–13 miljoonan<br />
kulttuuritalorakentamisesta.”<br />
Taiteilijoiden panos Taidetehtaan kehittämisessä on ollut merkittävä.<br />
Myös taidemaalari Erik Laineella on työnsä ”Tämän työn takana<br />
seison” Taidehallin avajaisnäyttelyssä.<br />
Seppo Haavisto<br />
Seppo Haavisto Seppo Haavisto<br />
tiikkaa, yllättäen entisen teollisuushallin<br />
akustiikka soi paremmin<br />
kuin missään. Eikä kukaan<br />
oikein tiennyt syytä. Tämä oli tilanne<br />
ennen Helsingin Musiikkitaloa.<br />
Muiden muassa edesmennyt<br />
kapellimestari Paavo Berglund<br />
sanoi useaan kertaan, että<br />
Porvoon taidetehtaassa oli maan<br />
paras akustiikka.<br />
Suvisoitossa vierailleet tietävät,<br />
että tunnelma konserteissa<br />
oli tiivis. Ympäristön keskeneräisyydessä<br />
ja alkeellisuudessa<br />
oli oma hohtonsa. Tekniikka ja<br />
katsomo täytyi rakentaa paikalle<br />
joka kerta erikseen.<br />
Niinpä Taidetehtaan toimintaa<br />
kehittämään perustetun<br />
markkinointiyhtiön Porvoo<br />
Events Factoryn toimitusjohtaja<br />
Susanne Dahlqvist arvioi, ettei<br />
Suvisoitto tule vastedes Avantille<br />
juuri aikaisempaa kalliimmaksi,<br />
koska tekniikka ja katsomo ovat<br />
paikoillaan.<br />
– Ilman Avantin vetovoimaa<br />
emme kuitenkaan olisi nykyisessä<br />
tilanteessa, Dahlqvist vakuuttaa.<br />
Konserttisaliin mahtuu tilaisuuden<br />
luonteesta riippuen 500–<br />
1 200 henkeä. Taidetehtaassa on<br />
konserttisalin ja mm. tanssikoulun<br />
harjoitustilojen lisäksi 22 työhuonetta,<br />
kokoushuoneita, näyttelytiloja,<br />
ravintoloita ja mediakeskus.<br />
Mediakeskukseen tulee neljä<br />
elokuvasalia, jotka nekin ovat<br />
muunnettavissa kokouskäyttöön.<br />
Keskus toimii uudissiivessä, joka<br />
noudattelee mittakaavaltaan<br />
muuta kiinteistönosaa.<br />
Kaupungin omat resurssit<br />
eivät olisi riittäneet<br />
Yhteys joen yli itäpuolelta alueelle<br />
tehtiin rakentamalla Aleksanterinkadun<br />
silta, joka valmistui<br />
syksyllä 2004. Rakennusprojektin<br />
aikana vahvistui käsitys siitä,<br />
että Taidetehtaan alueen kehitysprosessia<br />
varten on etsittävä yhteistyökumppaneita.<br />
Kaavoittaja Pekka Mikkola arvioi,<br />
ettei kaupunki olisi selvinnyt<br />
yksin 11–13 miljoonan kulttuuritalorakentamisesta.<br />
Yhteistyömenettelyllä<br />
kustannukset on jaettu<br />
myös pidemmälle aikavälille.<br />
– Alueen kehittäjän etsiminen<br />
aloitettiin alkukeväästä 2007 kutsumalla<br />
laajalti eri rakennusliikkeiden<br />
ja kiinteistökehittäjien<br />
edustajia pienimuotoiseen seminaariin<br />
ja esittelemällä tarjouspyynnön<br />
sisältö.<br />
Kerrosalan määrä kasvoi,<br />
muttei ilmaiseksi<br />
Tarjouskilpailussa pyydettiin arviota<br />
kulttuuritilojen vuokrasta,<br />
mutta siitä muodostui Mikkolan<br />
mukaan myös epävirallinen<br />
suunnittelukilpailu, jossa haluttiin<br />
ideoita kaupunginosan kehittämisestä<br />
kaavoitusta varten.<br />
Tarjouskilpailun voitti kehittäjäryhmä<br />
LARS project GmbH<br />
ja ARRAK Arkkitehdit Kiiskilä<br />
Rautiola Rautiola Oy. Nämä<br />
hankkiutuivat prosessin aikana<br />
yhteistyöhön Hartelan kanssa, ja<br />
syntyi Porvoon kaupungin, AR-<br />
RAKin, Lars Projectin ja Hartelan<br />
yhteistoimintasopimus.<br />
Sen pohjalta solmittiin muut<br />
kaupungin ja Hartelan väliset<br />
luovutus-, vuokra- ja aluerakentamissopimukset.<br />
ARRAK vastasi<br />
ja vastaa myös jatkossa alueen<br />
arkkitehtisuunnittelusta. Samanaikaisesti<br />
kaupunki jatkoi kaavan<br />
valmistelua.<br />
– Kaavatyön aikana kerrosalan<br />
määrä kasvoi, “muttei ilmaiseksi”,<br />
kaavoittaja Mikkola<br />
painottaa.<br />
Asemakaava hyväksyttiin<br />
kaupunginvaltuustossa huhtikuussa<br />
2009. Siitä tehtiin kaksi<br />
valitusta. Valitusprosessi kesti<br />
kaksi vuotta. Kaava sai lainvoiman<br />
helmikuussa 2010, kun<br />
valitukset oli käsitelty Helsingin<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012<br />
43
RAKENTAMINEN<br />
Ulla Juselius<br />
Ennen varsinaisen rakentamisen aloittamista Taidetehdaan alueella jouduttiin tekemään mittava maanvaihto ja<br />
isoja perustustöitä. Kun peruskorjatun Avanti-salin eteläseinä vielä oli auki ja eteläsiipi uudelleen rakentamatta,<br />
aukosta näkyi vanha Wileniuksen venetelakka Porvoonjoen rannassa.<br />
Seppo Haavisto<br />
hallinto-oikeudessa. Tänä aikana<br />
Hartela puhdisti tehdasta ympäröineet<br />
pilaantuneet maat ja AR-<br />
RAK jatkoi suunnittelutyötä.<br />
Alueen kehittäminen<br />
kokonaisuutena tärkeintä<br />
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja,<br />
entinen ympäristöministeri<br />
Kaj Bärlund pitää rakennusprojektin<br />
yhtenä tärkeänä opetuksena,<br />
että aluetta kehitettiin<br />
kokonaisuutena.<br />
– Tämä tuli aikaan, jolloin<br />
Porvoolla oli suuria taloudellisia<br />
vaikeuksia. Tähän kulttuurikeskeiseen<br />
hankkeeseen ei olisi ollut<br />
mitään taloudellisia mahdollisuuksia.<br />
Bärlund sanoo olevansa myös<br />
tyytyväinen siihen, että juuri<br />
kulttuurialan säätiöiden konsortio<br />
osti Taidetehtaan, koska säätiöiden<br />
uskotaan edistävän tehtaan<br />
Neljän P:n mallista kehitetään työvälinettä kunnille<br />
kulttuuritoimintaa.<br />
– Oli tärkeää, että alueella oli<br />
toteuttaja, Hartela, jolla oli riittävän<br />
vahvat raamit, kokemusta<br />
ja osaamista. Kaupunki ei joutunut<br />
käyttämään omaa rahaa, Bärlund<br />
arvioi.<br />
Porvoon kaupunkisuunnittelupäällikkö<br />
Erkki Löytönen<br />
muistuttaa, että kaiken lähtökohtana<br />
oli Taidetehtaan korjaaminen.<br />
– Kun aluetta alettiin asemakaavoittaa,<br />
tehokkuus kasvoi.<br />
Liiketilaa tuli lisää, koska Hartela<br />
kartoitti tulijoita ja löysi niitä.<br />
Mutta asuminen on yksi Länsirannan<br />
perusasioista. Siellä onkin<br />
jo monipuolista kaupunkimaista<br />
toimintaa: oppilaitos,<br />
kauppoja, asumista, kulttuurikeskus.<br />
Hartelan aikanaan tekemässä<br />
tarjouksessa oli 18 000 kerrosalaneliömetriä<br />
rakennusoikeutta.<br />
Kaavassa alueelle tuli lopulta<br />
41 000 kerrosalaneliömetriä rakennusoikeutta.<br />
– Arvioimme, että tehokkuuksien<br />
lisääminen on kaikkien etu:<br />
näin alueesta tulee vetovoimaisempi<br />
ja sitä on helpompi myydä.<br />
Olemme lähteneet myös siitä, ettei<br />
tämä ole mitään peltomarketaluetta,<br />
Löytönen korostaa.<br />
Porvoon taidetehdas ja sen<br />
ympärille rakentunut alue on<br />
mielenkiintoinen esimerkki siitä,<br />
miten käyttäjien mukanaolo<br />
prosessin alusta pitäen on olennaisesti<br />
vaikuttanut lopputulokseen.<br />
Porvoon taidetehtaassahan<br />
käyttäjillä – eri alojen taiteilijoilla<br />
– oli jo valmiiksi kokemusta<br />
tilojen käytöstä ja he tiesivät,<br />
mitä tahtovat. Tilanne on toinen<br />
vaikkapa uuden asuinalueen rakentamisessa,<br />
jossa tulevia käyttäjiä<br />
on vaikea tietää.<br />
Tekniikan tohtori Matti Kuronen<br />
on väitöskirjassaan tutkinut<br />
rakentamisen kumppanuutta,<br />
ns. 4P-mallia (public, private,<br />
people partnership), jossa julkinen,<br />
yksityinen ja käyttäjät saadaan<br />
jo projektin varhaisessa vaiheessa<br />
tiiviiseen yhteistyöhön<br />
kohteen kehittämiseksi.<br />
Kuronen on nykyisessä työpaikassaan<br />
RAKLI:ssa koordinoinut<br />
Espoon, Vantaan, Sipoon,<br />
Senaatti-kiinteistöjen ja HSY:n<br />
yhteistä tutkimusta julkisomisteisen<br />
alueen kehittämisestä yhtiömuodossa<br />
niin, että eri intressipiirit<br />
ovat toiminnassa mukana<br />
alusta pitäen. Mallia on kehitetty<br />
nimenomaan kuntien apuvälineeksi.Tutkimusten<br />
tulokset löytyvät<br />
myös internetistä.<br />
Kumppanuus on Kurosen mukaan<br />
”riskien jakamista, muiden<br />
osapuolien intressien ymmärtämistä<br />
ja myös hyötyjen jakamista”.<br />
Näin kaikki osapuolet voivat<br />
lähteä omista lähtökohdistaan ja<br />
tavoitteistaan. Kumppanuusprosessin<br />
aikana näistä lähtökohdista<br />
pyritään löytämään yhteinen<br />
ratkaisu.<br />
– Sosiaalisena innovaationa se<br />
mahdollistaa erilaisten taloudellisten<br />
ja ekologisten tavoitteiden<br />
Matkan varrella löytynyt<br />
uusia ratkaisuja<br />
Susanne Dahlqvist kertoo, että<br />
Taidetehtaan sisällön suunnittelussa<br />
tehtiin yhteistyötä sekä Turun<br />
Logomo-projektin että Hämeenlinnan<br />
verkatehtaan alueen<br />
kehittäjien kanssa. Tätä varten<br />
saatiin tukea EU:lta. Myös toimintaa<br />
varten on luotu yhteistyöorganisaatio.<br />
– Tähän hankkeeseen on saatu<br />
mukaan kunta, valtio, EU-rahoitus,<br />
yrityselämä ja taiteilija.<br />
Tämä on valtava sulatusuuni.<br />
Lopputulos on parempi kuin mitä<br />
olisi saatu kehittämällä aluetta<br />
tontti tontilta, Dahlqvist arvioi.<br />
– Tämä on iso talo, johon tulee<br />
paljon toimintaa ja kävijöitä.<br />
Matkan varrella on löytynyt uusia<br />
ratkaisuja.<br />
Esimerkiksi yhteiseen, kaikkia<br />
tulijoita palvelevaan vastaanottopisteeseen<br />
keksittiin yhdistää<br />
matkailun informaatiopiste ja salien<br />
lipunmyynti. Kustannukset<br />
on jaettu.<br />
Käyttäjät tiesivät, mitä<br />
tahtoivat<br />
Arkkitehti Hannu Kiiskilä sanoo,<br />
että Taidetehtaan käyttäjien<br />
kanssa on ollut helppo neuvotella,<br />
koska he ovat selkeästi osanneet<br />
kertoa, mitä tarvitsevat.<br />
yhdistämisen hyvään asuinaluekehitykseen,<br />
Kuronen arvioi.<br />
Matti Kuronen on RAKLIn<br />
Infra- ja yhdyskunta -toimialan<br />
johtaja ja Espoon kaupunginvaltuutettu<br />
(vihr.).<br />
www.rakli.fi/linkit/kehitysjaprojektit/julkisjohtoinenaluejaprojektikehitysyhti%C3%B6/default.aspx<br />
Matti Kurosen väitöskirjaan perustuva<br />
artikkeli on julkaistu Kuntatekniikassa<br />
2/2012 s. 12–14.<br />
44 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012
Taidetehtaassa sisääntuloaulan ylittävä kävelysilta yhdistää<br />
vanhan peruskorjatun pohjoissiiven ja uuden eteläsiiven.<br />
Uskalla nähdä<br />
ja saavuttaa<br />
enemmän<br />
Seppo Haavisto<br />
– He olivat harjoitelleet korjaamattoman<br />
talon sisällä ja tiesivät,<br />
mitä tahtoivat, hän kiittää.<br />
Kiiskilä kertoo jännittävänsä<br />
talon käyttöönottoa, koska<br />
kokemus on osoittanut, että<br />
akustiikka selviää vasta täysimittaisessa<br />
käytössä.<br />
Avanti-konserttisalissa<br />
muutoksia on tehty mahdollisimman<br />
vähän. Akustiikan<br />
suunnittelussa on ollut mukana<br />
Akukon, joka hoiti myös<br />
Musiikkitalon akustiikka-asioita<br />
yhteistyössä japanilaisten<br />
kanssa. Saliin on lisätty jonkin<br />
verran akustiikan tarvitsemaa<br />
tiiliverhousta.<br />
Vanhaa uuden sisällä<br />
– Se osa Taidetehdasta, joka on<br />
vanhaa, on jätetty melko ennalleen,<br />
koskematta. Lämpiöstä<br />
avautuu näkymä Porvoonjoelle<br />
lasi-ikkunoiden kautta. Vanhat<br />
tiiliseinäpinnat ovat näkyvillä<br />
silottelematta. Ikkunat on<br />
uusittu vanhan mallin mukaan,<br />
hanketta Hartelassa johtanut<br />
Matti-Pekka Jalonen kertoo.<br />
Vanha tehdas oli perustettu<br />
osittain puupaaluilla. Paalutus<br />
on tehty nykyaikaisena uudelleen.<br />
Mediakeskuksen rakennus<br />
sekä taidetehtaan puretun osan<br />
paikalle rakennettu uusi eteläsiipi<br />
ovat teräsbetonipalkki- ja<br />
pilarirunkoisia uudisrakennuksia.<br />
Hartelan asuintaloja alueelle<br />
tulee kymmenkunta, asuntoja<br />
yhteensä parisataa. Kaupungilta<br />
toivotaan alueelle myös<br />
palveluasumista.<br />
Jalosen mukaan Taidetehtaan<br />
alueen rakentaminen jatkuu<br />
vielä usean vuoden ajan. <br />
Sähköistä asiakaspalvelusi<br />
internetiin<br />
Tekla ePalvelut<br />
Helppokäyttöiset paikkatietopohjaiset websovellukset<br />
viranomaisille internetpohjaisen<br />
asiakaspalvelun tarjoamiseen kansalaisille<br />
ja eri sidosryhmille<br />
< Käytettävissä 24/7<br />
< Vähemmän asiakaspalvelutyötä<br />
< Nopeampi prosessien läpimeno<br />
Ensimmäinen kolmesta Hartelan pisteasuintalosta on valmistumassa<br />
vielä keskeneräisen kauppakeskuksen taakse, alueen<br />
eteläpuolelle.<br />
< www.tekla.com/epalvelut<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012<br />
45
Jyväskylän kaupungin ja SRV:n Valtiontalo-kauppa<br />
Suojelukohteen remonttiris<br />
Jyväskylä on elävöittänyt<br />
ydinkeskustaansa<br />
1990-luvulta lähtien<br />
yhteistyössä kiinteistöjen<br />
omistajien ja rakennusyhtiöiden<br />
kanssa.<br />
Seuraavaa askelta,<br />
Valtiontalon kiinteistön<br />
kehittämistä, punnitaan<br />
KHO:ssa.<br />
TEKSTI Jorma Ylönen<br />
Jyväskylän ydinkeskusta on<br />
muuttunut huimasti edukseen<br />
parin viimeisen vuosikymmenen<br />
aikana. Vuonna 1995 valmistunut<br />
kävelykatu oli lähtölaukaus,<br />
minkä jälkeen on edetty kortteli<br />
korttelilta.<br />
Keskustan kehittämistä ohjaa<br />
keskustavisio 2020. Sen mukaan<br />
keskustaa uudistetaan yhteistyössä<br />
yrittäjien, kiinteistönomistajien<br />
ja keskustan asukkaiden<br />
kanssa.<br />
– Tavoitteena on lisätä ydinkeskustan<br />
vetovoimaa. Tähtäimessä<br />
on kulttuurin, viihteen ja<br />
kaupallisten palvelujen elävä keskus,<br />
jonne on helppo tulla ja jossa<br />
on helppo liikkua, kiinteistöjohtaja<br />
Esko Eriksson sanoo.<br />
Valtiontalosta tuli pulma<br />
Jyväskylän ydinkeskustan kenties<br />
tärkeimmän korttelin, ns.<br />
ysikorttelin eli Forumin-korttelin<br />
kehittäminen on junnannut<br />
paikoillaan.<br />
Kaupunki on hakenut vuosikausia<br />
ratkaisua kortteliin kuuluvan<br />
Valtiontalon kiinteistön jalostamiseksi.<br />
Kiinteistöön kuuluvat<br />
Alvar Aallon suunnittelema,<br />
kulttuurihistoriallisesti arvokas,<br />
rapakuntoon päässyt Vapaudenkadun<br />
ja Kilpisenkadun kulmauksessa<br />
sijaitseva Valtiontalo sekä<br />
tyhjä tontin osa. Tontilla on<br />
käyttämätöntä rakennusoikeutta<br />
10 000 kerrosneliömetriä.<br />
Vuonna 1929 valmistunut<br />
Valtiontalo on suojeltu rakennussuojelulain<br />
nojalla. Talo tuli<br />
Jyväskylä kaupungin omistukseen<br />
1994 vaihtokaupoissa valtion<br />
kanssa, kun valtio etsi tonttia<br />
uudelle poliisi- ja oikeustalolle.<br />
Kaupungilla ei ole ollut halua<br />
lähteä remontoimaan taloa<br />
omin voimin varsinkin, kun rakennuksen<br />
käyttötarkoitus ei ole<br />
ollut selvillä eikä kaupunki tarvitse<br />
tiloja omaan käyttöönsä. Kaupungin<br />
remonttijonossa on ollut<br />
myös lukuisten koulujen ja päiväkotien<br />
korjauksia, jotka ovat ajaneet<br />
kiireellisyydessään Valtiontalon<br />
ohi.<br />
Uutta omistajaa etsittiin<br />
Kaupunki etsi talolle omistajaa,<br />
joka ottaisi vastuulleen myös tontin<br />
tyhjän osan ja koko korttelin<br />
kehittämisen. Toimijaa haettiin<br />
julkisen tarjouskilpailun kautta<br />
2007. Kilpailu käynnistyi sen<br />
jälkeen, kun kaupunki päätti, että<br />
tyhjälle tontin osalle soviteltua<br />
konserttitaloa ei rakenneta.<br />
– Arvioimme, että on parempi<br />
siirtää Valtiontaloon liittyvät vastuut<br />
ja riskit ulkopuoliselle omistajalle<br />
ja käyttäjälle. Jopa peruskorjattuna<br />
talo on ongelmallinen,<br />
sillä siinä on suuri määrä kellari-,<br />
käytävä- ja aulatiloja, joista on<br />
vaikea saada vuokratuottoja, Esko<br />
Eriksson kertoo.<br />
– Lisäksi halusimme saada viimein<br />
vauhtia korttelin kehittämiseen.<br />
Sitä halusivat myös muut<br />
kiinteistönomistajat korttelissa.<br />
Suunnitelmissa on muun muassa<br />
sisäisten kulkuyhteyksien rakentaminen<br />
kortteliin niin, että<br />
rakennuksesta toiseen voi liikkua<br />
Jyväskylän kiinteistöjohtaja Esko Eriksson haluaisin Valtiontalon<br />
remontin viimein liikkeelle. Suojellun talon julkisivu on huputettu<br />
turvallisuussyistä. Sillä estetään rappausten putoaminen ohikulkijoiden<br />
niskaan.<br />
Yllä Alvar Aallon suunnitteleman Suojeluskuntatalon julkisivupiirros<br />
vuodelta 1927, oikealla Valtiontalo 2000-luvulla.<br />
46 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012
RAKENTAMINEN<br />
KHO:n puntariin<br />
kit rakennusyhtiölle<br />
Jorma Ylönen<br />
poistumatta ulkoilmaan. Korttelin<br />
kiinteistöjen muita omistajia<br />
ovat Keski-Suomen Osuuspankki,<br />
Forum-kauppakeskuksen<br />
omistava Citycon Oyj, Telia<br />
Sonera, Nyyssösen Säätiö ja RH-<br />
Offices Oy.<br />
Vain yksi tarjous<br />
tarjouskilpailusta<br />
Valtiontalon kiinteistöön liittyvät<br />
riskit mietityttivät myös rakennusyhtiöitä,<br />
sillä vain kaksi<br />
yhtiötä, SRV ja Skanska, ilmaisi<br />
kiinnostuksensa. Ja niistäkin lopulta<br />
vain SRV jätti tarjouksen.<br />
Kaupunki teki SRV:n kanssa kaupanvahvistajan<br />
vahvistaman esisopimuksen,<br />
jossa sovittiin kiinteistökaupan<br />
ehdot ja hinta.<br />
Jyväskylä Tilapalvelu -liikelaitoksen<br />
johtokunta päätti Valtiontalon<br />
kiinteistön lopullisen kauppakirjan<br />
hyväksymisestä toukokuussa<br />
2011. Kaupunki ja SRV allekirjoittivat<br />
kaupan joulukuussa.<br />
Sopimuksen mukaan kaupunki<br />
myy kiinteistön SRV:lle, joka peruskorjaa<br />
Valtiontalon suojelumääräysten<br />
edellyttämään kuntoon<br />
sekä rakentaa tyhjälle tontille<br />
uudisrakennuksen.<br />
Hallinto-oikeus<br />
kumosi kaupan<br />
Kiinteistön kauppahinta oli<br />
207 000 euroa. Sen lisäksi ostajaa<br />
rasittavat Valtiontalon peruskorjauksen<br />
ja entisöinnin kustannukset,<br />
joiden on arvioitu asettuvan<br />
yhdeksän ja yhdentoista miljoonan<br />
euron haarukkaan. Vastaavasti<br />
kauppaan kuuluvan tyhjän<br />
tontin rakennusoikeuden arvoksi<br />
on laskettu neljästä viiteen<br />
miljoonaa euroa.<br />
Kaupungin aikeet ottivat taka-askeleen<br />
maaliskuussa, kun<br />
hallinto-oikeus kumosi Tilapalvelun<br />
johtokunnan päätöksen<br />
myydä Valtiontalon kiinteistö<br />
rakennusyhtiö SRV:lle.<br />
Oikeus katsoi, ettei tarjouskilpailu<br />
ollut riittävän julkinen, eikä<br />
kaupunki näin ollen selvittänyt<br />
kiinteistön markkina-arvoa<br />
riittävästi ennen myyntipäätöstä.<br />
Siten kiinteistökauppa olisi mahdollisesti<br />
tehty alihintaan ja sisältänyt<br />
EU-komission määrittelemää<br />
laitonta valtiontukea.<br />
Kaupasta valitti Jyväskylän<br />
entinen apulaiskaupunginkaupunginjohtaja<br />
Ahti Vielma. Valitun<br />
yhtiön kilpailija ei valittanut<br />
valintamenettelystä, eikä<br />
asiasta ole kanneltu EU-komissiollekaan.<br />
Oikeusprosessista<br />
ennakkotapaus<br />
Kaupunki on valittanut hallinto-oikeuden<br />
ratkaisusta korkeimpaan<br />
hallinto-oikeuteen.<br />
Kiinteistöjohtaja Esko Eriksson<br />
kummeksuu hallinto-oikeuden<br />
kantaa, että tarjouskilpailu ei ollut<br />
riittävän julkinen: kaupunki<br />
nimenomaan valitsi julkisen<br />
ja avoimen tarjouskilpailumenettelyn<br />
komission ohjeistuksen<br />
mukaisesti.<br />
– Ilmoitus kilpailusta oli kolmessa<br />
lehdessä. Lisäksi alan kaikkiin<br />
suurimpiin toimijoihin oli<br />
useita suoria kontakteja. Myös<br />
“Jos hallintooikeuden<br />
kanta<br />
pitää, se muuttaisi<br />
Suomessa<br />
julkisen<br />
kiinteistökehittämisen<br />
menettely- ja toimintatapoja<br />
aika<br />
radikaalisti.”<br />
nettisivuilla oli aineisto saatavilla.<br />
Lisäksi hankkeesta ja tarjouskilpailuista<br />
kerrottiin useissa<br />
lehtijutuissa valtakunnallisesti.<br />
Ei sen julkisemmin ja avoimemmin<br />
kiinteistön myyntiä ja korttelin<br />
kehittämistä voi tehdä, hän<br />
sanoo.<br />
Erikssonin mukaan kauppaa<br />
ei tehty alihintaankaan, koska<br />
hinta muodostui markkinoilla ja<br />
oli tietenkin sidoksissa Valtiontalon<br />
korjauskustannuksiin ja tuotto-odotuksiin.<br />
– Se on taloudellisesti niin sanottu<br />
riskirakennus, jonka tuottoarvo<br />
on huono myös peruskorjattuna.<br />
Jyväskylän tukena ovat rakennuttaja-<br />
ja toimitilaliitto Raklin<br />
ja kiinteistöalan kehitys- ja konsulttiyhtiö<br />
Catellan lausunnot.<br />
Erikssonin mukaan tapauksella<br />
on valtakunnallista merkitystä ja<br />
ennakkopäätöksen luonnetta.<br />
– Jos hallinto-oikeuden kanta<br />
pitää, se muuttaisi Suomessa julkisen<br />
kiinteistökehittämisen menettely-<br />
ja toimintatapoja aika radikaalisti.<br />
SRV odottaa KHO:n<br />
päätöstä<br />
SRV:n hankekehitysjohtaja Jouko<br />
Pöyhönen sanoo, että yhtiö<br />
odottaa rauhassa korkeimman<br />
hallinto-oikeuden päätöstä.<br />
– Olemme olleet tässä hankkeessa<br />
jo pitkään mukana, joten<br />
odotamme oikeusprosessin loppuun<br />
saakka.<br />
Pöyhösen mukaan Jyväskylän<br />
kaupunki on kehittänyt määrätietoisesti<br />
keskustaansa. Valtiontalon<br />
kiinteistön jalostaminen olisi<br />
tälle työlle luonteva jatko.<br />
– Eteenpäin on menty askel<br />
kerrallaan. Keskustan ilme on tätä<br />
nykyä hyvin erinäköinen kuin<br />
takavuosina, Jouko Pöyhönen sanoo.<br />
<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012<br />
47
2012<br />
Vesihuollon osto-oppaan 2012 paikat ovat nyt jaossa.<br />
Aineistopäivä on 10.8.2012.<br />
Nettioppaan suosio jatkuu.<br />
Osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi<br />
yrityksesi tiedot ovat aina ajan tasalla.<br />
VESIHUOLLON OSTO-OPPAASTA LÖYTYVÄT<br />
alan tuotteet ja palvelut aiheittain ryhmiteltyinä<br />
kutakin tuotetta/palvelua ja tuotemerkkiä<br />
tarjoavat yritykset yhteystietoineen<br />
versio lehti.kuntatekniikka.fi<br />
NETTIVERSIOSSA ON LISÄKSI<br />
linkki yrityksen kotisivuille<br />
tietojen päivitysmahdollisuus ympäri vuoden<br />
OTA YHTEYTTÄ:<br />
Marianne Lohilahti<br />
puh. 040 708 6640<br />
marianne.lohilahti@netti.fi<br />
Painettu opas ilmestyy syyskuussa. Se jaetaan kaikille<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong>-lehden tilaajille ja vesihuoltoalan<br />
päättäjille. Lisäksi opasta jaetaan alan tilaisuuksissa<br />
syksyllä sekä Kuntamarkkinoilla 12.–13.9. 2012 ja<br />
Ympäristötekniikka-messuilla 9.–12.10.2012.<br />
Vesihuollon osto-opas on hankintapäätösten tekijöiden<br />
tärkeä työkalu.<br />
Tule mukaan yrityksesi perustiedoilla ja/tai mainoksella!<br />
Julkaisija: KL-Kustannus Oy / <strong>Kuntatekniikka</strong><br />
Toinen linja 14, 00530 Helsinki
Lappeenrannassa yksityinen yritys rakentaa<br />
KAUPUNGINTEATTERILLE UUDET<br />
TILAT KAUPPAKESKUKSEEN<br />
Citycon Oyj kasvattaa<br />
reilusti Kauppakeskus<br />
IsoKristiinan liiketilojen<br />
määrää Lappeenrannassa<br />
ja toteuttaa<br />
sinne myös uudet tilat<br />
kaupunginteatterille.<br />
Kaupungin päättäjät<br />
uskovat, että teatteri ja<br />
kauppakeskus hyötyvät<br />
toistensa asiakkaista ja<br />
palveluista.<br />
TEKSTI Marjatta Jaatinen<br />
Lappeenrannan kaupungin<br />
hallinnossa valtaosa rakennushankkeen<br />
päätöksistä on tehty,<br />
kaava- ja tonttiasiat kunnossa,<br />
vain kauppakeskuksen omistajan<br />
lopullinen päätös puuttuu. Kiinteistösijoitusyhtiö<br />
Cityconin hankekehityspäällikkö<br />
Heikki Alén<br />
kertoo, että investointipäätös tehdään<br />
heti, kun vuokrasopimukset<br />
ovat valmiina kauppakeskukseen<br />
tulevien yritysten kanssa.<br />
– Vuokralaisia on tulossa runsaasti,<br />
mutta neuvottelut ovat<br />
melkoinen palapeli. Näillä näkymin<br />
pääsemme rakentamaan<br />
syyskuussa, joten laajennuksen<br />
pääosan pitäisi olla valmiina lokakuussa<br />
2014, Alén arvioi.<br />
Laajennusosa nousee Lappeenrannan<br />
ydinkeskustaan Iso-<br />
Kristiinan ja kaupungintalon viereiselle<br />
tyhjälle tontille, jossa on<br />
nykyisin parkkipaikkoja. Rakennuksen<br />
arkkitehtuurisuunnittelu<br />
ja kaupunginteatterin tilasuunnittelu<br />
ovat jo käynnissä.<br />
Teatteri sijoittuu kaupallisten<br />
tilojen yläpuolelle rakennuksen<br />
kolmanteen kerrokseen. Kauppakeskus<br />
ja teatteri muodostavat<br />
yhdessä runsaan 80 miljoonan<br />
euron investoinnin.<br />
Kauppakeskusteatterin suunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto<br />
Ala Oy. Havainnekuva aulasta yllä, alla mallinnus Lappeenrannan<br />
ydinkeskustan korttelisuunnitelmasta.<br />
Asuinrakennuksia<br />
Kaupungintalo<br />
Uusi teatteri ja uusi<br />
kauppakeskus<br />
Kauppakeskus<br />
IsoKristiina<br />
Kauppakeskuksen ravintolamaailman<br />
yläpuolelle sijoittuvan<br />
teatterin Heikki Alén arvioi vetovoimatekijäksi.<br />
Valtionapu ratkaisi<br />
Kun vanhan teatterirakennuksen<br />
peruskorjaus osoittautui kalliiksi<br />
ja hankalaksi, Lappeenrannassa<br />
ryhdyttiin pohtimaan uudisrakennuksen<br />
paikkaa. Lopulta päädyttiin<br />
sinne, missä ihmiset muutenkin<br />
liikkuvat: Etelä-Karjalan<br />
suurimpaan kauppakeskukseen.<br />
– Onhan tämä mielenkiintoinen<br />
ja uraauurtava ratkaisu, joka<br />
tehtiin, kun valtionapupäätökset<br />
varmistuivat, apulaiskaupunginjohtaja<br />
Kari Korkiakoski<br />
kertoo.<br />
Kaupunginvaltuusto oli asettanut<br />
investointipäätöksen ehdoksi<br />
neljän miljoonan euron<br />
valtionavun, josta yli puolet on<br />
jo myönnetty.<br />
Kun teatterihankkeen kokonaisrahoitus<br />
ulottuu parille seuraavalle<br />
vuodelle, Korkiakoski<br />
uskoo, että puuttuva 1,5 miljoonan<br />
valtionapu vielä saadaan.<br />
Nykyisen teatterirakennuksen ja<br />
tontin myyntitulot käytetään uuden<br />
teatterin rakentamiseen.<br />
Kokonaiskustannukset ovat<br />
parikymmentä miljoonaa euroa.<br />
Kaupunki omistaisi itse teatterin<br />
tilat mahdollisesti uuden kiinteistöyhtion<br />
kautta.<br />
RAKENTAMINEN<br />
Korkiakoski korostaa, että<br />
”kauppakeskusteatterin” perustaksi<br />
on tehty todella laaja selvitystyö.<br />
– Myös opetusministeriöön<br />
lähti melkoinen nivaska papereita.<br />
Tämä vaihtoehto osoittautui<br />
paitsi käyttökustannuksiltaan<br />
edullisimmaksi myös monikäyttöisimmäksi,<br />
hän sanoo.<br />
Teatteriin rakennetaan harjoitusnäyttämö,<br />
jonka ansiosta<br />
pieni ja suuri näyttämö vapautuvat<br />
esitysaikojen ulkopuolella<br />
muuhun käyttöön. Teatterin<br />
molemmat näyttämöt täydentävät<br />
Korkiakosken mukaan viereisen<br />
kaupungintalon kongressi-<br />
ja kokoustilojen tarjontaa, ja<br />
koko hanke jatkaa Lappeenrannan<br />
ydinkeskustan kehittämisen<br />
ideaa.<br />
Suljettujen ovien aika<br />
on ohi<br />
Harjoitusnäyttämö vapauttaa<br />
kaikkein kalleinta tilaa myös<br />
erilaisiin yhteistyöprojekteihin<br />
ja vierailunäytäntöihin. Näin tehokkuus<br />
ja tulonhankinta kasvavat,<br />
teatterinjohtaja Jari Juutinen<br />
sanoo.<br />
– Uudessa teatterissa palataan<br />
tavallaan näyttämötaiteen juurille<br />
eli torille, keskustaan, avoimiin<br />
oviin. Nykyisellään teatteri<br />
on suljettu valtaosan päivää, Juutinen<br />
huomauttaa.<br />
Lappeenrannan kaupunginteatteri<br />
rakennettiin aikoinaan elokuvateatteri<br />
Jukolan ja sen viereisen<br />
ravintolan sokkeloisiin tiloihin<br />
ja on korjauksen tarpeessa.<br />
Juutinen arvelee, että nykyinen<br />
teatterirakennus on tullut<br />
tiensä päähän paitsi tilana myös<br />
instituutiona. Hänen mukaansa<br />
pelkästään kulttuuriin keskittyneet<br />
seinät eivät välttämättä vahvista<br />
näyttämön sisältöjä.<br />
Teatteria kauppakeskuksessa<br />
Juutinen pitää parhaana ratkaisuna<br />
Lappeenrannalle. <br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012<br />
49
KUNTA-<br />
TEKNIIKKA<br />
HELSINGISSÄ<br />
4.–10.6.<br />
KIINTEÄN TULVA-<br />
SUOJAUKSEN<br />
PERUSTEITA<br />
Tulvasuojaustoimenpiteet voidaan<br />
tehdä Helsingin kaupungin omistamalla<br />
alueella.<br />
Suojattava alue on suhteellisen<br />
laaja ja sisältää useita riskikohteita.<br />
Suojattavat kohteet ovat asuntoja<br />
tai muuten arvokkaita rakennuksia<br />
sekä tärkeitä kulkuyhteyksiä.<br />
Tulvatilanteesta aiheutuu huomattavaa<br />
haittaa tai vahinkoa<br />
omaisuudelle.<br />
Rakenteet soveltuvat alueen<br />
luontoon tai rakennettuun ympäristöön.<br />
Kohteen suojaus on teknisesti ja<br />
taloudellisesti toteutettavissa.<br />
50 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012
YMPÄRISTÖ<br />
Laajasalon Sarvastonkaaren<br />
tulvasuojausrakenne sisältää<br />
tulvapenkereen, pumppaamon,<br />
varastoaltaan ja<br />
penkereen lävistävän rummun.<br />
Helsingin kaupungin rakennusvirasto<br />
Penkereet ja pumppaamot<br />
pitävät meriveden loitolla<br />
Helsinki rakentaa tulvasuojausta<br />
rannoilleen<br />
Tammikuussa 2005<br />
merenpinta nousi Helsingin<br />
edustalla kaikkien<br />
aikojen korkeimpaan<br />
arvoonsa +1.51<br />
m (MW). Tämä herätti<br />
kaupungin miettimään<br />
tulvasuojelun tehostamista.<br />
Sen ansiosta on<br />
valmistunut jo useita<br />
tulvasuojausrakenteita.<br />
Jorma Rajala, projektinjohtaja<br />
Helsingin kaupungin<br />
rakennusvirasto<br />
Kaupunginjohtaja päätti<br />
syyskuussa 2005 asettaa työryhmän,<br />
jonka tehtävänä oli laatia<br />
Vedenkorkeus NN+2.00 m<br />
Vedenkorkeus NN+1.10 m<br />
Tulvapenger<br />
Pumppaamo<br />
Muuntaja<br />
Helsingin kaupunkia koskeva tulvasuojelu-<br />
ja tulvantorjuntasuunnitelma.<br />
Toimeksiannon mukaan<br />
suunnitelmassa tuli esittää keskitetysti<br />
ne toimenpiteet, joilla<br />
kaupungin organisaatio varautuu<br />
tulviin ja niiden torjuntaan.<br />
Tulvantorjuntaryhmän loppuraportti<br />
valmistui joulukuussa<br />
2005. Sen mukaan uusien asuinalueiden<br />
tulvasuojaus suunnitellaan<br />
jo kaavoituksen yhteydessä ja<br />
siitä vastaa kaupunkisuunnitteluvirasto.<br />
Kiinteistöjen tulvasuojauksen<br />
toteutumisen varmistaa rakennusvalvontavirasto.<br />
Pelastuslaitoksen<br />
tehtäviin kuuluu tulvavahinkojen<br />
torjunnan yleisjohto<br />
ja tulvatorjuntavalmiuden ylläpito.<br />
Rakennusviraston tehtäväksi<br />
määriteltiin kartoittaa nykyiseen<br />
asutukseen liittyvät tulvavaaraalueet<br />
ja laatia suunnitelmat tul-<br />
Laajasalon Sarvastonkaaren riskialueet ja tulvasuojausrakenteet,<br />
esiselvitys 2007.<br />
Finnish Consulting Group<br />
vavaara-alueilla sijaitsevien riskikohteiden<br />
suojaamiseksi kiinteillä<br />
tulvasuojelurakenteilla.<br />
Riskikohteet<br />
inventoitiin<br />
Rakennusviraston laatima esiselvitys<br />
Tulvakohteiden määrittely<br />
valmistui joulukuussa 2007.<br />
Esiselvityksessä kartoitettiin merenpinnan<br />
noususta kärsivät alueet<br />
ja määriteltiin niiden pohjalta<br />
kohteet, joihin kaupunki rakentaa<br />
kiinteät tulvasuojausrakenteet.<br />
Riskikohteiden määrityksessä<br />
oli pohjana kaupunkimittausosaston<br />
tekemä laserkeilausmalli<br />
ja -kartasto.<br />
Työtä tarkennettiin konsultin<br />
tekemien maastokäyntien ja rakennusvirastoon<br />
tulleiden tulvia<br />
koskevien yhteydenottojen avulla.<br />
Raportissa kuvattiin kohteille<br />
aiheutuva haitta merenpinnan<br />
noustessa tasoon + 1.2 m ja + 2.0<br />
m ja kohteen ehdotettu suojaustapa<br />
(tilapäinen tai kiinteä suojaus).<br />
Esiselvitys löytyy osoitteesta<br />
www.hel.fi/hki/hkr/fi/<br />
Esitteet+ja+julkaisut > Raportit,<br />
selvitykset ja suunnitelmat.<br />
Tulvasuojelun vastuujako Helsingissä<br />
määriteltiin seuraavasti:<br />
Kaupunki vastaa laajemmille<br />
alueille laadittavista tulvasuojelusuunnitelmista<br />
sekä kiinteiden<br />
tulvasuojelurakenteiden ja pumppaamojen<br />
toteuttamisesta.<br />
Kiinteistöt vastaavat omistamallaan<br />
alueella tapahtuvasta<br />
kohdekohtaisesta tulvasuojelusta.<br />
Esimerkiksi merenrantatonttien<br />
suojaus kuuluu niiden omistajille.<br />
Kaupungin näkemys on, ettei<br />
sillä ole suoranaista vastuuta nykyisen<br />
asutuksen tulvasuojelusta,<br />
koska tulvan aiheuttamaa vaaraa<br />
ei ole ollut aikanaan tiedossa.<br />
Toisaalta kaupunki haluaa edistää<br />
vapaaehtoisesti tulvasuojelua,<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012<br />
51
YMPÄRISTÖ<br />
missä se on mahdollista ja taloudellista<br />
järkevää.<br />
Yksitoista tulvasuojauskohdetta<br />
Esiselvityksessä päädyttiin esittämään<br />
yhtätoista tulvasuojauskohdetta.<br />
Kohteet priorisoitiin<br />
kolmeen luokkaan A, B ja C kiireellisyyden<br />
mukaan. A-luokkaan<br />
kuuluvat Sarvaston, Marjaniemen<br />
ja Kaitalahden alueen<br />
kohteet ovat valmiina. Viimeisen<br />
A-luokan kohteen, Vartiokylänlahden<br />
tulvasuojauksen rakennussuunnitelmat<br />
ovat juuri valmistumassa.<br />
Vartiokylänlahden tulvasuojeluhanke<br />
on suurin. Se sisältää<br />
muun muassa 860 metriä pitkän<br />
tulvapenkereen rakentamisen. Tavoitteena<br />
on rakentaa loput kohteista<br />
seuraavien 10 vuoden aikana.<br />
Esitettyjen yhdentoista tulvasuojelukohteen<br />
kustannusarvio on<br />
yhteensä 9–10 miljoonaa euroa.<br />
Tulvasuojausrakenne<br />
pitää veden loitolla<br />
Tulvasuojausrakenne sisältää tulvapenkereen,<br />
tulvapumppaamon,<br />
varastoaltaan ja penkereen lävistävän<br />
rummun. Normaalitilanteessa<br />
hulevedet johdetaan tulvapenkereeseen<br />
rakennetun rummun<br />
läpi mereen. Tulvatilanteessa<br />
tulvapenkereen lävistävä rumpu<br />
suljetaan sulkuluukun avulla<br />
ja hulevedet ohjataan tulvapumppaamoon<br />
avaamalla sulkuluukku.<br />
Samalla käynnistetään pumput,<br />
joilla hulevedet pumpataan<br />
paineviemärin avulla mereen.<br />
Tulvapenkereen yläpuolinen<br />
Helsinki on aloittanut yhteistyön patoturvallisuusviranomaisena<br />
toimivan Hämeen ely-keskuksen kanssa. Marjaniemen tulvasuojaus<br />
toimii pilottikohteena.<br />
varastoallas pyritään tekemään<br />
mahdollisimman tilavaksi, koska<br />
näin säästetään kustannuksissa.<br />
Tulvapenkereiden yläpuolisen<br />
hulevesijärjestelmän toimivuudesta<br />
on huolehdittava, jotta<br />
sinne kertyvät hulevedet eivät aiheuta<br />
tulvaa normaalin vedenkulun<br />
ollessa estettynä.<br />
Tulvapumppaamojen rakenteissa<br />
ja toiminnoissa on huomioitu<br />
niiden vähäinen käyttö – tulvavatilanteitahan<br />
esiintyy vain muutaman<br />
vuoden välein. Tulvapumppaamojen<br />
toiminnan varmistamiseksi<br />
niitä pitää huoltaa ja koekäyttää<br />
vähintään kerran vuodessa.<br />
Uusissa rakennuksissa<br />
korkeampi suojaus<br />
Esiselvityksessä määriteltiin nykyistä<br />
asutusta varten rakennettavien<br />
tulvapenkereiden laen<br />
korkeustasoksi + 2.1 m (MW).<br />
Määrittelyssä huomioitiin suojattavan<br />
rakennuskannan ikä ja<br />
penkereen maisemaan sopivuus<br />
sekä toteutuskustannukset. Penkereen<br />
laen korkeustaso määritetään<br />
tapauskohtaisesti rakennussuunnittelun<br />
yhteydessä. Esimerkiksi<br />
Vartiokylänlahden tulvapenkereen<br />
laen tuleva korkeustaso on<br />
+2.5 m (MW).<br />
Uusien rakennusten kohdalla<br />
varaudutaan korkeampaan suojaukseen,<br />
sillä niiden alin sallittava<br />
lattiataso on Helsingissä +3.1<br />
m (MW).<br />
Ennakointi on avain<br />
onnistumiseen<br />
Tulvasuojauksen toimivuuden<br />
varmistamiseksi on tärkeää aloittaa<br />
tulvatilanteen edellyttämät<br />
valmistelut riittävän aikaisin ennen<br />
tulvatilannetta. Rakennusvirasto<br />
on tilannut ilmatieteen laitokselta<br />
hälytysjärjestelmän, joka<br />
ilmoittaa Staran katupäivystäjälle<br />
vuorokautta aikaisemmin, kun<br />
merenpinnan odotetaan nousevan<br />
hälytyskorkeuteen (+ 0.80<br />
m). Hälytyksen yhteydessä saadaan<br />
ennuste tasosta, johon merenpinta<br />
korkeimmillaan nousee.<br />
Helsingin kaupungin rakennusvirasto<br />
Merenpinnan korkeustaso<br />
pystytään ennustamaan vuorokautta<br />
aikaisemmin riittävän tarkasti.<br />
Tämän ansiosta tulvasuojauksesta<br />
vastaavalla henkilökunnalla<br />
on riittävästi aikaa käynnistää<br />
valmistelut eri tulvasuojauskohteissa.<br />
Merenpinnan aiheuttamien<br />
tulvien kesto on yleensä<br />
muutamia tunteja ja enimmilläänkin<br />
joitakin vuorokausia.<br />
Merenpinnan korkeuden nousun<br />
lisäksi Helsingissä on uhkana<br />
Vantaanjoen tulviminen. Tämän<br />
vuoksi kaupunki on rakentanut<br />
Savelan alueen tulvasuojauksen,<br />
ja tavoitteena on myös Oulunkylän<br />
siirtolapuutarhan suojaaminen<br />
tulevaisuudessa. <br />
TULVASTRATEGIA<br />
Helsingin tulvastrategia valmistui<br />
joulukuussa 2008. Siinä täsmennettiin<br />
vastuita ja määriteltiin<br />
tulvasuojelun tulevat suuntaviivat<br />
ja kehitystoimenpiteet seuraavasti:<br />
Tulvatietopankki<br />
Tulvasuojelurakenteet ja -laitteet<br />
Tulvien ennakointijärjestelmän<br />
kehittäminen<br />
Rannikon alimmat rakentamiskorkeudet<br />
ja aaltoiluselvitys<br />
Tulvavaara-alueiden asemakaavojen<br />
inventointi<br />
Maanalaisten tilojen kartoitus<br />
Kiinteistöjen tulvasuojeluohjeet<br />
Suunnitelmien yhteensovittaminen<br />
Tulvastrategian toteutusta valvoo<br />
eri hallintokunnista koostuva tulvastrategian<br />
seurantaryhmä.<br />
Uusi patoturvallisuuslaki säätelee myös tulvapenkereitä<br />
Vuonna 2009 uudistettua patoturvallisuuslakia<br />
sovelletaan myös<br />
tulvapenkereisiin. Helsingin kaupungin<br />
rakennusvirasto on aloittanut<br />
tulvavallien osalta yhteistyön<br />
patoturvallisuusviranomaisena<br />
toimivan Hämeen ely-keskuksen<br />
kanssa.<br />
Marjaniemen tulvasuojaus toimii<br />
pilottikohteena. Sen osalta<br />
on patoturvallisuusasiakirjat toimitettu<br />
viranomaiselle, ja lähiaikoina<br />
selviää alueen patoturvallisuusluokka.<br />
Patoturvallisuusluokka<br />
määrittelee viranomaisen suorittaman<br />
valvonnan laajuuden<br />
tulvasuojauskohteen osalta.<br />
Vuonna 2010 voimaan tullut<br />
laki tulvariskien hallinnasta<br />
(620/2010) edellytti merkittävien<br />
tulvariskialueiden selvittämistä.<br />
Maa- ja metsätalousministeriö<br />
on Uudenmaan ely-keskuksen<br />
esityksestä määrittänyt Helsingin<br />
ja Espoon rannikkoalueen<br />
kokonaisuudessaan merkittäväksi<br />
tulvariskialueeksi. Uudenmaan<br />
ely-keskus tulee valmistelemaan<br />
tälle alueelle tulvariskien hallintasuunnitelman.<br />
Uudenmaan liitto<br />
on vastikään perustanut tulvaryhmän<br />
ohjaamaan hallintasuunnitelman<br />
tekemistä. Tulvaryhmässä<br />
on mukana myös Helsinki.<br />
Maakuntaliitto koordinoimaan<br />
suunnittelua<br />
Helsinki on tehnyt oma-aloitteisesti<br />
tulvariskien hallintasuunnitelmia<br />
ja toteuttanut tulvantorjuntatoimenpiteitä<br />
hallintokuntien<br />
yhteistyönä. Valtiojohtoinen<br />
tulvariskien hallintaan liittyvä toimintatapa<br />
on Helsingissä uutta.<br />
Helsingin oma aktiivinen toiminta<br />
tuleekin ottaa huomioon nyt<br />
alkavassa maakuntaliiton koordinoimassa<br />
tulvariskien hallinnan<br />
suunnittelussa.<br />
Suuria muutoksia ei Helsingin<br />
tulvasuojeluun ei ole kuitenkaan<br />
odotettavissa. Rahoitustakaan<br />
tuskin tulee valtiolta tai<br />
EU:lta. Kaupunki rahoittanee tulvasuojelutoimenpiteet<br />
jatkossakin<br />
itse.<br />
52 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012
Uusi opas ohjaa kohti kokonaisvaltaisia ratkaisuja<br />
Hulevedet putkiviemäreiden sijasta<br />
kosteikkoihin<br />
Hanna Tiira<br />
Uusilla alueilla hulevesiaiheet on hyvä tehdä paria vuotta ennen tonttien rakentamista. Tällöin<br />
hulevesiaiheiden kasvillisuus on vakiintunut ottamaan vastaan rakennetun alueen hulevedet.<br />
Monikonpuron ympäristöä Espoon Leppäviidan ekokorttelissa.<br />
Kasvukauden ulkopuolellakin kivetty ja<br />
kasvillisuuspintainen hulevesipainannevoi<br />
elävöittää ympäristöä.<br />
Hulevesien hallinta on<br />
otettava huomioon<br />
maankäytön suunnittelussa<br />
riittävän ajoissa.<br />
Haasteet lisääntyvät<br />
entisestään erityisesti<br />
tiivisti rakennetuilla<br />
alueilla. Ohjeita<br />
ja vinkkejä ratkaisuihin<br />
saa uudesta Hulevesioppaasta.<br />
Kirsi Rontu<br />
yhdyskuntatekniikan päällikkö<br />
Suomen Kuntaliitto<br />
Eri puolilla Suomea on viime<br />
vuosina kärsitty hulevesien eli sade-<br />
ja sulamisvesien aiheuttamista<br />
hallitsemattomista tulvista ja<br />
kuivatusongelmista rakenteeltaan<br />
tiivistyneessä kaupunkiympäristössä.<br />
Lisäksi viemäriverkostoon<br />
päässeet hulevedet ovat aiheuttaneet<br />
jäteveden puhdistustehon<br />
heikkenemistä jätevedenpuhdistamoilla<br />
sekä ohijuoksutuksia<br />
viemäriverkossa.<br />
Ilmastonmuutoksen myötä<br />
tarve sopeutua ja varautua rankkasateiden<br />
tapaisiin sään ääri-ilmiöihin<br />
kasvaa. Toisaalta hulevesien<br />
hallinta maanpäällisillä<br />
vaihtoehdoilla luo myös mahdollisuuksia<br />
esteettisesti kauniille<br />
kaupunkiympäristölle. On syntynyt<br />
tarve tarkastella hulevesien<br />
hallintaa kokonaisvaltaisesti<br />
ja löytää uudenlaisia vaihtoehtoisia<br />
ratkaisuja hulevesiviemäreiden<br />
rinnalle.<br />
Monimuotoiset menetelmät<br />
– sadevesien imeyttäminen, viivyttäminen<br />
ja niiden hyödyntäminen<br />
viihtyvyyttä lisäävänä elementtinä<br />
rakennetussa ympäristössä<br />
– edellyttävät uutta lähestymistapaa<br />
sekä teknistä ohjeistusta.<br />
Näihin haasteisiin vastaa uusi<br />
Hulevesiopas.<br />
Yksi opas kaikkiin<br />
hulevesikysymyksiin<br />
Opas luo yhteisen ymmärryksen<br />
hulevesien hallinnasta sekä yhtenäistää<br />
käytettävää terminologiaa.<br />
Käsikirjamaisessa julkaisussa<br />
on kerrottu mm. hulevesien<br />
hallinnan lainsäädännölliset<br />
puitteet, opastettu uusiin vaihtoehtoisiin<br />
huleveden hallintatapoihin<br />
sekä ohjeistettu teknisten<br />
rakenteiden suunnittelua, rakentamista<br />
ja kunnossapitoa.<br />
Löytyypä oppaasta kasvillisuusluettelokin,<br />
joten lammikkoon<br />
sopivat kasvit pystyy valitsemaan<br />
ja istuttamaan oppaan avulla.<br />
Opas sisältää myös uudet ohjeet<br />
siitä, miten ilmastonmuutoksen<br />
vaikutus tulisi ottaa suunnittelussa<br />
huomioon. Julkaisuun on<br />
koottu runsaasti esimerkkejä Suomessa<br />
toteutetuista ratkaisuista.<br />
Hulevesien hallinnassa ja hulevesijärjestelmien<br />
suunnittelussa<br />
on sovitettava yhteen useita<br />
eri näkökohtia, joten julkaisu<br />
on tarkoitettu laajalle kohderyhmälle.<br />
Oppaan käyttäjiä kunnissa<br />
tulevat olemaan maankäytöstä<br />
vastaavat, kaavoittajat, tekninen<br />
johto, rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu,<br />
terveydensuojelu,<br />
suunnittelijat, rakennuttajat, ylläpitäjät,<br />
vesihuoltolaitokset ja pelastuslaitokset.<br />
Muita kohderyhmiä<br />
ovat maakuntaliitot, elinkeino-,<br />
liikenne- ja ympäristökeskukset,<br />
Liikennevirasto, suunnittelijat,<br />
urakoitsijat, ylläpitäjät,<br />
tuoteteollisuus, vakuutusyhtiöt,<br />
kiinteistönomistajat, isännöitsijät,<br />
huoltoyhtiöt jne.<br />
Hitaasti ja hartaasti<br />
yhdessä<br />
Opasta on laadittu 2008–12. Kirjoittajina<br />
ja kommentoijina ovat<br />
olleet maan parhaat asiantuntijat.<br />
Opas on hyvä esimerkki koko<br />
alan yhteisestä ponnistuksesta<br />
hulevesien kokonaisvaltaisen hallinnan<br />
aikaansaamiseksi.<br />
Työn ohjausryhmä muodostui<br />
hankkeen rahoittajien edustajista.<br />
Rahoittajia olivat Espoon<br />
kaupunki, Finanssialan keskusliitto,<br />
Helsingin kaupunki, Helsingin<br />
seudun ympäristöpalvelut,<br />
Lahti Aqua Oy, maa- ja metsätalousministeriö,<br />
Maa- ja vesitekniikan<br />
tuki ry, Oulun kaupunki,<br />
Oulun Vesi, Porin kaupunki,<br />
Porin Vesi, Suomen Kuntaliitto,<br />
Tampereen kaupunki, Tam-<br />
54 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012
YMPÄRISTÖ<br />
Pitkä lista ansiokkaita saavutuksia<br />
Suuret kaupungit<br />
etenevät ilmastotyössä<br />
KUVAT OVAT KUNTALIITON<br />
HULEVESIOPPAASTA<br />
pereen Vesi, Turun kaupunki,<br />
Turun Vesiliikelaitos,<br />
Vantaan kaupunki,<br />
Vesilaitosyhdistys ja ympäristöministeriö.<br />
<br />
Taina Tuominen<br />
TEKSTI JA KUVA Paavo Taipale<br />
Kuuden suurimman kaupungin<br />
johtajat kannustavat kuntia mukaan<br />
eurooppalaiseen Covenant of<br />
Mayors -verkostoon ja sitoutumaan<br />
vahvasti ilmastotyöhön. Kaupunginjohtajat<br />
kertoivat ilmastotyön<br />
saavutuksista kuudennen Kuntien<br />
ilmastokonferenssin paneelissa<br />
Tampereella toukokuussa.<br />
Tampereen pormestari Timo<br />
P. Niemisen mukaan Vuoreksen<br />
asuntomessut energiatehokkuusratkaisuineen<br />
on Tampereen tämän<br />
vuoden ilmastoteko. Kohti päästövähennystavoitteita<br />
on edettävä,<br />
vaikka se olisi vaikeaa ja kallista.<br />
Helsingin ylipormestari Jussi<br />
Pajusen mukaan pääkaupunkiseudun<br />
ilmastoratkaisuja on haettava<br />
seudullisen yhteistyön kautta.<br />
– Kun meillä on 200-vuotisen<br />
pääkaupunkiajan suurin rakentamisen<br />
rynnistys, niin tavoitteena<br />
on oltava toimivaan raideliikenteeseen<br />
tukeutuva tiivistyvä kaupunkirakenne,<br />
Pajunen linjasi.<br />
Helsingissä perustettiin huhtikuussa<br />
Ilmastokumppanit-verkosto<br />
(www.ilmastokumppanit.fi), jolloin<br />
20 yritystä allekirjoitti ilmastositoumuksen<br />
kaupungin kanssa.<br />
Espoon kaupunginjohtaja Jukka<br />
Mäkelä painotti raideliikennehankkeiden<br />
saamisen valtion budjettiin<br />
olevan kuutoskaupungeille<br />
elintärkeää.<br />
Vantaan apulaiskaupunginjohtaja<br />
Martti Lipponen toi esille<br />
2014 valmistuvan lentoaseman raideliikenneyhteyden,<br />
joka vähentää<br />
hiilidioksidipäästöjä 10 000–14 000<br />
tonnia vuodessa ja mahdollistaa tiiviin<br />
asuin- ja työpaikkarakentamisen<br />
radan varrelle.<br />
Turun kaupunginjohtaja Aleksi<br />
Randell puolestaan nosti esille<br />
kaupungissa käyttöön otetun kestävän<br />
kehityksen budjetoinnin sekä<br />
tämän vuoden alusta pelkästään<br />
uusiutuvalla energialla tuotetun<br />
sähkön hankinnan.<br />
– Tuore ilmastotekomme on<br />
Turun seudun puhdistamo Oy:n<br />
jätevedenpuhdistamo Kakolassa,<br />
Randell kertoi.<br />
Oulun apulaiskaupunginjohtaja<br />
Timo Kenakkala korosti<br />
kaupunkinsa edistyksellistä otetta<br />
pyöräilyn lisäämisessä. Kulkumuodon<br />
osuus on Oulussa 21 prosenttia,<br />
mikä edustaa valtakunnallista<br />
huippua.<br />
– Pyörätieverkostoa on yli 600<br />
kilometriä, ja meillä pyöräillään läpi<br />
vuoden, Kenakkala sanoi.<br />
Kaupunginjohtajilta tivattiin<br />
paneelissa kantoja erilaisten kieltojen<br />
ja rajoitusten käyttämiseen<br />
ilmastonmuutoksen hillinnässä.<br />
Ne eivät juuri saaneet kannatusta.<br />
– Kiellot luovat vastakkainasettelua.<br />
Sääntely, joka pakottaa teknologiakehitykseen<br />
on parempi vaihtoehto,<br />
Aleksi Randell arvioi. <br />
Suurten kaupunkien johtajat ilmastokonferenssin paneelissa, vas. Tampereen Timo P. Nieminen, Helsingin Jussi<br />
Pajunen, Turun Aleksi Randell, Oulun Timo Kenakkala, Espoon Jukka Mäkelä ja Vantaan Martti Lipponen.<br />
Hulevesiopas<br />
Jyväskylä, Lieto ja Pietarsaari palkittiin<br />
Opas on julkaistu maksuttomana<br />
verkkojulkaisuna Kuntaliiton<br />
kotisivuilla http://shop.<br />
kunnat.net/product_details.<br />
phpp=2714 tai<br />
www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/yty/tekntoimi/hulevesien_hallinta/Sivut/default.aspx.<br />
1<br />
Kuntaliitto haastoi kevään ajan<br />
kuntia ilmoittamaan merkittävimmän<br />
ilmastotekonsa. 81 kuntaa ja<br />
yksi kuntayhtymä osallistui Paikallisten<br />
ilmastotekojen Suomi -haasteeseen.<br />
Parhaat viimeaikaiset<br />
kuntien ilmastoteot löytyvät Jyväskylästä,<br />
Liedosta ja Pietarsaaresta,<br />
ja ne palkittiin Tampereen ilmastokonferenssissa<br />
toukokuussa.<br />
Jyväskylän KymppiMoni -hankkeessa,<br />
haetaan menetelmää, joka<br />
osaltaan ratkaisee kuntien ja seutujen<br />
maankäytön, asumisen, liikenteen<br />
ja palveluiden yhteensovittamiseen<br />
liittyvää suunnittelutarvetta.<br />
Hankkeen olennaisin osa<br />
on tutkimus, joka selvittää, miten<br />
maankäytön suunnittelun menetelmä<br />
”KymppiR” on monistettavissa<br />
muiden kuntien ja kaupunkiseutujen<br />
käyttöön.<br />
Pietarsaaren ilmastoteko on jo<br />
vuosia käytössä ollut Vippari-joukkoliikenne,<br />
jolla on onnistuttu tavoittamaan<br />
eri matkustajaryhmät.<br />
Vippari-liikenteen menestys perustuu<br />
kohtuulliseen kertamaksuun ja<br />
ovelta ovelle -periaatteeseen, jolloin<br />
asiakas tilaa matkan etukäteen<br />
soittamalla tilauskeskukseen.<br />
Liedon ilmastotekona ovat kunnan<br />
pääosin omistaman kaukolämpöyhtiön<br />
kehitystoimet. Lähinnä<br />
haketta käyttävä kaukolämpöverkko<br />
on laajentunut huomattavasti,<br />
ja viime vuonna koko keskustan<br />
alue saatiin kaukolämpöverkon<br />
piiriin.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012<br />
55
Keilaniemeen nousee neljä 32–40 kerroksista asuintornitaloa tulevan metroaseman ympäristöön. Näkymä Länsiväylältä.<br />
Espoon valtuusto hyväksyi Keilaniemen tornitalot ja Kehä I:n kattamisen<br />
Espoon valtuusto hyväksyi<br />
21.5. muutetun esityksen Kehä<br />
I:n parantamisesta Keilaniemessä.<br />
Espoon kaupungin, Liikenneviraston<br />
ja Uudenmaan<br />
ely-keskuksen välillä neuvoteltu<br />
aiesopimus käsittää eritasoliittymät<br />
Keilaniementien ja Karhusaarentien<br />
kohdalle sekä 500<br />
metriä pitkän Keilaniemen tunnelin,<br />
jonka päälle tulee Tapiolan<br />
ja Keilaniemen yhdistävä<br />
puistokansi.<br />
Valtuusto hyväksyi myös<br />
Otaniemen ja Keilaniemen asemakaavamuutoksen.<br />
Päätöksel-<br />
lä mahdollistetaan neljän asuintornitalon<br />
ja toimistorakennuksen<br />
rakentaminen Keilaniemeen<br />
tulevan metroaseman ympäristöön.<br />
Kaavamuutos toteuttaa<br />
strategista linjausta yhdistää<br />
Keilaniemen, Tapiolan ja Otaniemen<br />
aluetta.<br />
Tuleva Rantaväylän tunneli on 2,3 kilometriä pitkä Santalahdesta<br />
Naistenlahteen ulottuva nelikaistainen maanalainen<br />
tie. Tunnelista on Sito Oy:n video os. www.youtube.com/<br />
watchv=PjWYfNI-bcg.<br />
Tampereen Rantaväylän tunneli etenee<br />
Tampereen valtuusto hyväksyi<br />
14.5. kiistellyn Rantaväylän tunnelin<br />
rakentamisen. Tampereen<br />
kaupunki ja Liikennevirasto toteuttavat<br />
hankkeen aiempaa tiiviimmässä<br />
yhteistyössä. Merkittävä<br />
muutos entiseen sopimukseen<br />
on päätös hankkeen toteuttamisesta<br />
ns. allianssimallilla.<br />
Siinä osapuolet vastaavat toteutettavan<br />
projektin suunnittelusta<br />
ja rakentamisesta yhteisellä<br />
organisaatiolla ja jakavat projektiin<br />
liittyviä riskejä ja hyötyjä.<br />
Lisäksi osapuolet sitoutuvat kustannusarvioon,<br />
kustannusten läpinäkyvyyteen<br />
ja aikatauluihin.<br />
Samalla kaupungin roo-<br />
li muuttuu aikaisempaan sopimukseen<br />
verrattuna aktiiviseksi<br />
toimijaksi, joka on vahvasti mukana<br />
sekä hankkeen kehitys- et-<br />
tä toteutusvaiheessa.<br />
Tarkennetun sopimuksen<br />
mukaan tunnelin enimmäiskustannus<br />
on 185 miljoonaa euroa.<br />
Kaupungin osuus tunnelin kustannuksista<br />
on 67 prosenttia ja<br />
Liikenneviraston osuus 33 prosenttia.<br />
Tampereen Rantaväylä on<br />
osa valtatie 12:ta. Tuleva tunne-<br />
li<br />
on 2,3 kilometriä pitkä Santalahdesta<br />
Naistenlahteen ulottuva<br />
nelikaistainen maanalainen<br />
tie, jolla arvioidaan ajavan noin<br />
30 000 autoa vuorokaudessa.<br />
Tunneli valmistunee 2017–18.<br />
Sen valmistuminen tekee aikanaan<br />
mahdolliseksi Ranta-Tampellan<br />
alueen rakentamisen.<br />
Loma-asunto-<br />
messuille yhteinen<br />
aluelämpökeskus<br />
Loma-asuntomessut järjestetään<br />
Lappeenrannan Rauhan<br />
alueella 25.6.–8.7. Yksi messukohteista<br />
on One1 Oy:n ja Lappeenrannan<br />
Energian yhdessä<br />
toteuttama paikallinen aluelämpökeskus,<br />
joka jakaa Saimaas-<br />
ta<br />
keräämänsä lämpöenergian<br />
messualueen loma-asunnoille.<br />
Messukohteista yhdeksän on liittynyt<br />
lämpökeskukseen.<br />
Messuilla esitellään 21 uudisrakennusta<br />
ja peruskorjattu rantasauna.<br />
Kaikki kohteet ovat Saimaan<br />
tuntumassa.<br />
Rauhan alueella sijaitseva<br />
messualue on osa laajempaa, Saimaa<br />
Gardensin matkailualuetta.<br />
– Alue kehittyy hyvin voimakkaasti<br />
lähivuosina. Suunnitteilla<br />
on koko perheen seikkailupuisto,<br />
ja yli 7 000 neliön ostoskeskusta<br />
rakennetaan parhaillaan Holiday<br />
Club Saimaan vierelle, apulaiskaupunginjohtaja<br />
Kari Korkiakoski<br />
kertoo.<br />
www.loma-asuntomessut.fi<br />
Lappeenrannan Rauhan 10 hehtaarin kokoiselle messualueelle<br />
rakennetaan 21 loma-asuntoa hirrestä, laudasta ja jopa<br />
kivestä.<br />
56 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012
KUNTATEKNIIKAN LUKIJATUTKIMUS TARJOSI EVÄITÄ LEHDEN KEHITTÄMISEEN<br />
Miten hyödyllisenä tietolähteenä pidät <strong>Kuntatekniikka</strong>-lehteä<br />
kaiken kaikkiaan itsesi kannalta<br />
erittäin hyödyllinen 13,2 % (20)<br />
melko hyödytön 7,3 % (11)<br />
erittäin hyödytön 2,0 % (3)<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong>-lehden numerosta<br />
2/2012 tehty tutkimus antoi<br />
lehdentekijöille jälleen arvokasta<br />
tietoa lukijoiden tarpeista<br />
ja toiveista. Lehti koetaan edelleen<br />
hyödylliseksi, ja ulkoasu sai<br />
kiitosta. Juttusisältöön kaivattiin<br />
lisää kiinnostavuutta.<br />
Haasteena on erilaisia lukijoita<br />
kiinnostavien näkökulmien erottuminen<br />
lehdessä. Kiinnostavimpia<br />
juttutyyppejä olivat uutiset, teknisiä<br />
ratkaisuja kuvaavat artikkelit<br />
sekä alan koulutus ja tutkimus.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong>-lehden numerot<br />
ovat varsin vahvasti teemoitettuja.<br />
Tutkimusnumeron teemoja olivat<br />
erityisesti kiinteistöt ja vesihuolto,<br />
ja tämä saattoi osaltaan vaikuttaa<br />
sisällön arviointiin.<br />
Lukijatutkimukseen oli tällä<br />
kertaa mahdollista vastata myös<br />
verkossa. Vastauksista noin puolet<br />
tulikin verkon kautta, joten<br />
muutkin kuin tilaajat vastasivat.<br />
Niinpä vastaajista neljännes ilmoitti,<br />
ettei ole juuri lukenut lehteä<br />
– vaikka vastasikin tutkimukseen.<br />
melko hyödyllinen 51,7 % (78)<br />
ei hyödyllinen / ei hyödytön 25,8 % (39)<br />
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %<br />
Lähde: <strong>Kuntatekniikka</strong>-lehden lukijatutkimus 2012, Innolink Research Oy<br />
Suurin osa lukijoista kokee<br />
lehden hyödylliseksi<br />
Vastauksia saapui yhteensä 170,<br />
kun niitä kolme vuotta sitten tehdyssä<br />
edellisessä tutkimuksessa<br />
saatiin 199. Miesten osuus vastaajista<br />
oli vähentynyt ja oli nyt 67 prosenttia.<br />
Yhdeksän vastaajaa kymmenestä<br />
piti lehden ilmestymistiheyttä<br />
sopivana. Lukemiseen käytetty<br />
aika oli alan yleisen kehityksen<br />
tapaan lyhentynyt selvästi ja oli nyt<br />
keskimäärin 25 minuuttia. Kutakin<br />
lehteä lukee edelleen keskimäärin<br />
yli kaksi henkilöä.<br />
Kaksi kolmannesta vastaajista<br />
kokee saavansa lehdestä lähes ai-<br />
na tai usein omaa ammattialaa koskevaa<br />
tietoa. Ilmoitusten huomioarvo<br />
oli keskimäärin 71 prosenttia,<br />
mikä on erittäin hyvä tulos ja peräti<br />
13 prosenttiyksikköä parem-<br />
pi kuin edellisessä tutkimuksessa.<br />
65 prosenttia vastaajista lukee<br />
mieluiten painettua <strong>Kuntatekniikka</strong>-lehteä,<br />
ja noin 15 prosenttia<br />
lukisi mieluiten verkkolehteä<br />
tai tablettiversiota.<br />
Sukupolvenvaihdos<br />
käynnissä<br />
Kuntatekniikan lukijoiden joukossa<br />
on käynnissä sukupolvenvaihdos.<br />
Lehden sisältöä ja ulkoasua<br />
mietittäessä tulemme pohtimaan,<br />
miten saadaan kasvatettua<br />
huomisen lukijakuntaa.<br />
Vuosi sitten uudistetut verkkosivut<br />
www.kuntatekniikka.fi ja<br />
Kuntatekniikan foorumin uutiskirje<br />
eivät vielä ole laajasti tunnettuja.<br />
Käyttäjät kuitenkin arvostavat<br />
palvelua, sillä kolme neljäs-<br />
tä uutiskirjeen saajasta pitää sitä<br />
hyödyllisenä.<br />
Paavo P Taipale<br />
Aalto Urban<br />
Labissa kehitetään<br />
kaupunkivisioita<br />
RYM Oy:n kolmannessa tutkimusohjelmassa<br />
”Energizing Urban<br />
Ecoystems” (EUE) luodaan Suomeen<br />
kaupunkikehittämisen monitieteinen<br />
huippuosaamisen keskittymä.<br />
Huippuosaamisen ytimeksi<br />
Aalto-yliopisto perustaa Espoon<br />
Otaniemeen Aalto Urban Labin,<br />
jossa esimerkiksi kaupunkisuunnittelijat<br />
ja kaavoittajat voivat yhdessä<br />
eri alojen huippuosaajien kanssa<br />
kehittää tulevaisuuden kaupunkivisioita<br />
ja ratkaisumalleja.<br />
Vuosina 2012–15 toteutettavan<br />
EUE-ohjelman budjetti on noin 20<br />
miljoonaa euroa. Ohjelmassa kehitettäviä<br />
konsepteja mallinnetaan,<br />
simuloidaan ja testataan Espoon<br />
T3-alueella (Otaniemi/Tapiola/Keilaniemi).<br />
Niitä kehitetään yhteistyössä<br />
Helsingin Östersundomin aluekehityksen<br />
kanssa ja testataan Kiinassa<br />
toteutettavissa kaupunkikehitysprojekteissa.<br />
Tutkimus- ja kehittämiskohteina<br />
ovat myös vesihuollon<br />
ratkaisut ja vesiteknologian<br />
kansainvälisen kilpailukyvyn<br />
parantaminen.<br />
Energianeuvonta<br />
tehostuu<br />
maakunnissa<br />
Keväällä käynnistyneet alueellisen<br />
energianeuvonnan palvelut<br />
varmistavat, että kuluttajat saavat<br />
entistä helpommin luotettavaa tietoa<br />
asumiseen, lämmitystapavalintoihin<br />
sekä rakentamiseen liittyväs-<br />
tä energiankulutuksesta ja opastus-<br />
ta kulutuksen vähentämiseksi.<br />
Alueellista neuvontaa annetaan<br />
12 maakunnassa: Etelä- ja Keski-<br />
Pohjanmaa, Keski-Suomi, Kymenlaakso,<br />
Pirkanmaa, Pohjois-Karjala,<br />
Pohjois-Pohjanmaa, Päijät-Häme,<br />
Satakunta sekä Varsinais-Suomi.<br />
Pääkaupunkiseudulla neuvontaa<br />
antaa Helsingin ympäristökeskus.<br />
Alueellista energianeuvontaa<br />
rahoitetaan tänä vuonna valtion<br />
budjettivaroista yli 400 000 eurol-<br />
la. Kuntien oma rahoitusosuus on<br />
vähintään puolet toimintasuunnitelman<br />
kustannusarviosta.<br />
Neuvontaa koordinoi Motiva ja<br />
rahoittaa työ- ja elinkeinoministeriö.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012<br />
57
Testikorttelissa suositaan luonnonmukaisuutta ja hyötykasveja.<br />
Viherkattoja suositellaan ainakin piharakennuksiin. Hulevesien<br />
käsitelyssä hyödynnetään korttelin keskellä olevaa piha-aluetta.<br />
Vihertehokkuus<br />
testissä Jyväskylän<br />
asuntomessuilla<br />
Jyväskylässä 2014 järjestettävillä<br />
asuntomessuilla otetaan<br />
käyttöön uusi tonttien viherrakentamisen<br />
tehokkuutta mittaava<br />
työkalu. Vihertehokkuuden<br />
parantamisella voidaan vastata<br />
nykyistä paremmin ilmastonmuutoksen<br />
haasteisiin. Kasvipeitteisten<br />
alueiden on havaittu parantavan<br />
kaupunkiluonnon monimuotoisuutta,<br />
toimivan ilmansaasteiden<br />
suodattimina ja parantavan<br />
hulevesien laatua.<br />
Vihertehokkuus istuu hyvin<br />
Jyväskylän Äijälänrannan asuntomessujen<br />
puu–tarha -teemaan,<br />
joka tarkoittaa ekologisen rakentamisen<br />
ja puumateriaalien käy-<br />
tön ohella pihanrakentamiseen<br />
panostamista.<br />
Vihertehokkuudesta on Äijälänrannan<br />
asuntomessualueel-<br />
la käynnistymässä pilottiprojek-<br />
ti. Messualueen pientalokortteli<br />
numero 222 on nimetty vihertehokkuus-<br />
eli Green Factor -kortteliksi,<br />
jossa on tarkoitus toteuttaa<br />
erityisesti monimuotoisia ja<br />
luonnonmukaisia viherrakentamisratkaisuja.<br />
www.jyvaskyla.fi/asuntomessut<br />
Turku ja Tampere<br />
ryhtyvät raitiotieyhteistyöhön<br />
Turku ja Tampere ryhtyvät yhteistyöhön<br />
raitiotien suunnittelussa.<br />
Yhteisillä kalustohankinnoilla<br />
tavoitellaan paljousalennuksia.<br />
Kummankin kaupungin<br />
raitiotiehankkeet lähtevät liikkeelle<br />
yleissuunnitelmasta, joka<br />
teetetään yhdessä. Yleissuunnittelu<br />
jakautuu Tampereen ja Turun<br />
omiin osiin sekä yhteisesti<br />
toteutettavaan osaan.<br />
Myös rahoitus- ja toteutusmalli<br />
selvitetään yhteistyössä.<br />
Hallituksen liikennepoliittisessa<br />
selonteossa valtionosuudeksi on<br />
määritetty 30 prosenttia, mutta<br />
kaupungit tavoittelevat vähintään<br />
50 prosentin tukea.<br />
Yleissuunnitteluvaiheen kilpailutusasiakirjat<br />
on tarkoitus<br />
julkaista kesäkuun loppuun<br />
mennessä. Konsultti lienee tiedossa<br />
syksyyn mennessä.<br />
Vaikka aikataulu on vielä täy-<br />
sin avoin, kiskoja saatetaan kiinnitellä<br />
jo 2015–20 välillä.<br />
Kristiinankaupungin viime kesän vetonaulat olivat Kesämarkkinat,<br />
Avoimet portit ja Cittaslow-viikko. Tapahtumat toivat<br />
pikkukaupunkiin arviolta 50 000 matkailijaa.<br />
Kristiinankaupunki<br />
on Cittaslow-city<br />
Kristiinankaupunki valittiin<br />
runsas vuosi sitten ensimmäisenä<br />
suomalaiskaupunkina Cittaslowkaupunkien<br />
kansainväliseen verkostoon.<br />
Leppoisuus tuntuu kiinnostavan,<br />
sillä Cittaslow’n myötä<br />
myös paikallinen yrittäjähenkisyys<br />
on kasvanut. Kuntaan on perustettu<br />
57 uutta yritystä, joka on<br />
7 000 asukkaan kunnalle paljon.<br />
– Tänne tullaan ihastelemaan<br />
Vanhan kaupungin puutalokortteleita<br />
ja vieraillaan tapahtumissamme.<br />
Seniorit ja lapsiperheet<br />
ovat kuitenkin alkaneet kysellä<br />
myös kunnan asuntoja ja tontteja,<br />
kertoo Cittaslow-tiedottamisesta<br />
vastaava Ulf Grindgärds.<br />
Cittaslow-verkostoon kuuluu<br />
alle 50 000 asukkaan kaupunkeja,<br />
jotka korostavat kiireetöntä<br />
elämää, ainutlaatuisuutta ja paikallisuuden<br />
kunnioittamista se-<br />
kä inhimillisiä, ympäristöystävällisiä<br />
ja kestäviä ratkaisuja. Statuksen<br />
saavuttamiseksi arvioidaan<br />
55 erilaista kriteeriä – vieraanvaraisuudesta<br />
ja lähiruoan tuotannosta<br />
kaupunkisuunnitteluun ja<br />
etätyön mahdollisuuksiin.<br />
Cittaslow on perustettu Italiassa<br />
1999, ja jäsenyys on myönnetty<br />
146 kaupungille 24 maassa.<br />
www.cittaslow.net<br />
Sähköautojen<br />
mä takaa tiedon laadun ja ajantasaisuuden.<br />
Latauspisteiden sijainnit<br />
saadaan ylläpitäjiltä, jot-<br />
latauspisteet<br />
samalle kartalle<br />
ka toimittavat tiedot tutkimuskeskukseen.<br />
Tietokantaa kerää<br />
kerätään ensimmäistä kertaa<br />
ja ylläpitää Aalto-yliopiston BIT<br />
Sähköautojen latauspisteet<br />
yhteiseen rekisteriin, jolloin sähköautoilijoiden<br />
on helppo löytää tämään sähköautojen käyttöön-<br />
tutkimuskeskus, joka pyrkii edis-<br />
lähin lataamispaikka.<br />
ottoa.<br />
Pääkaupunkiseudun Sähköinen<br />
Liikenne (PSL) -hanknen<br />
on osa PSL-hanketta, jo-<br />
Latauspisteiden kartoittamikeessa<br />
pyritään saamaan kaik-<br />
ka liittyy Helsinki World Design<br />
ki Suomen julkiset ja yhteiskäytössä<br />
olevat latauspisteet samalpunkiseudun<br />
Sähköinen Liiken-<br />
le kartalle. Tietojen kerääminen<br />
ne on yli 100 miljoonan euron<br />
Capital 2012 -vuoteen. Pääkau-<br />
on jo alkanut, ja kartta löytyy suurhanke sähköisen liikenteen<br />
osoitteesta www.sahkoinenliikenne.fi.<br />
Pääkaupunkiseudulle on tar-<br />
kehittämiseksi.<br />
Latauspisteiden tiedot tallennetaan<br />
yhteisten pohjoismaistojen<br />
latauspistettä.<br />
koitus avata jopa 700 sähköauten<br />
standardien mukaisesti. Tä-<br />
Kattavan tietokannan avulla sähköautoilijat löytävät latauspisteen<br />
helposti.<br />
58 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012
Euraan 76 metrin<br />
tuulivoimala<br />
Biolanin Eurassa sijaitsevan kompostori-<br />
ja käymälätehtaan tuulivoimala<br />
on noussut täyteen mittaansa,<br />
ja sen lapa kohoaa korkeimmillaan<br />
76 metriin. 500 kilowatin voimalan<br />
runkoa jatkettiin 20 metrillä<br />
tuuliolosuhteiden parantamiseksi.<br />
Tuulivoimala oli toiminnassa Oulun<br />
seudulla vuodesta 1997. Syksyllä<br />
2010 tuulivoimala purettiin suuremman<br />
voimalan tieltä, ja keväällä<br />
se siirrettiin Biolanille Euraan.<br />
Tuulivoimalan odotettu sähköntuotto<br />
on noin 700 MWh vuodessa.<br />
Se on enemmän kuin tehtaan<br />
energiantarve. Tuulisina jaksoina<br />
ylimääräinen energia voidaan syöttää<br />
valtakunnan verkkoon, ja sitä<br />
Urakka on ohi. Janne Harjunmaa ja Johannes Kariniemi ovat saaneet<br />
kiinnitettyä 76 metriä korkean Biolanin tuulivoimalan lavat<br />
toukokuun puolivälissä.<br />
voidaan toimittaa Biolanin lannoi-<br />
te-<br />
ja multatehtaan käyttöön.<br />
– Paikallisviranomaiset ovat suhtautuneet<br />
tuulivoimalaprojektiim-<br />
me myönteisesti, ja lupaprosessi on<br />
ollut yllättävän helppo. Ympäristön<br />
myönteiseen suhtautumiseen varmasti<br />
auttoi, että tuulivoimalamme<br />
sijaitsee kahden kilometrin pääs-<br />
sä lähimmästä asutuksesta, kertoo<br />
Biolanin hallituksen puheenjohtaja<br />
Pekka Kariniemi.<br />
– Tuulivoima on hyvä mahdollisuus<br />
yrityksille pienentää hiilijalanjälkeään.<br />
Ei ole mahdotonta,<br />
että rakentaisimme tulevaisuudessa<br />
lisää tuulivoimaa, Kariniemi<br />
pohtii.<br />
Maanmittauslaitos<br />
avasi maastotiedot<br />
Maanmittauslaitos on avannut<br />
kaikki digitaaliset maastotietonsa<br />
maksuttomaan käyttöön. Aluksi<br />
avatuista aineistoista hyötyvät erityisesti<br />
sovelluskehittäjät, karttaharrastajat<br />
ja paikkatietoja käyttävät<br />
organisaatiot. Maksuttomia aineistoja<br />
saa käyttää myös kaupalliseen<br />
tarkoitukseen.<br />
Digitaalisten rasterimuotoisten<br />
karttojen lisäksi maksuttomiksi avataan<br />
maastotietokanta, eri mittakaavaiset<br />
maastokartta-aineistot,<br />
kiintopisteet, korkeusmallit, laserkeilausaineistot<br />
sekä ilma- ja ortokuvat<br />
4.6. mennessä.<br />
https://tiedostopalvelu.maanmittauslaitos.fi/tp/kartta<br />
Kööpenhamina käyttää Resiblock-tuotteita suojaamaan<br />
kävelykatujensa kiveyksiä.<br />
Suojaa kivipinnoitusten<br />
saumoille<br />
Kivipintaisilla toreilla,<br />
aukioilla ja piha-alueilla<br />
saumausten siisteys<br />
ja pitkäikäisyys ovat tärkeitä.<br />
Kun kiveystä joudutaan<br />
pitämään puhtaana<br />
raskailla menetelmillä,<br />
kuten painepesut tai harjakoneet,<br />
kärsii saumahiekka.<br />
Hiekka huuhtoutuu<br />
tai harjautuu pois, jolloin<br />
kivet pääsevät kääntymään,<br />
siirtymään tai<br />
painumaan. Saumojen<br />
heiketessä myös kasvusto<br />
pääsee tunkeutumaan<br />
sauman läpi.<br />
Ongelmaan löytyy ratkaisu<br />
Resiblock-tuotteista,<br />
jotka ovat helppoja<br />
levittää, suojaavat saumahiekan<br />
tehokkaasti ja<br />
ovat joustavia, jolloin kiveys<br />
säilyttää kimmoisuutensa.<br />
Tuotteet ovat myös<br />
tiiviitä, jolloin lika ei tartu<br />
helposti pintaan ja puhtaanapito<br />
helpottuu.<br />
Resiblock-tuotesarjassa<br />
on useita eri tuotteita<br />
kohteen vaativuuden<br />
mukaan. Vilkkaalla kävelykadulla<br />
sekä kulutus että<br />
puhtaanapidon toimet<br />
ovat eri luokkaa kuin kotipihalla.<br />
www.piimat.fi<br />
Turvapuomi<br />
helpottaa<br />
kiinteistön<br />
huoltoa<br />
Laatukilpi Oy on tuonut<br />
markkinoille mallisuojatun<br />
keksintönsä,<br />
TaTu-turvapuomin, jolla<br />
rajoitetaan kulkua jalkakäytävillä<br />
esim. putoavan<br />
jään ja lumen takia,<br />
julkisivuremontin aikana<br />
tai muulloin, kun<br />
kulku halutaan estää<br />
turvallisuuden vuoksi.<br />
Turvapuomi asennetaan<br />
ulkoseinään kiinteästi.<br />
Säilytyskotelo ja<br />
teleskooppiperiaatteella<br />
toimiva puomi ovat<br />
kestävää terästä. Puomin<br />
maksimipituus on 2<br />
metriä. Kokoon työnnettynä<br />
ja koteloituna kotelon<br />
korkeus on vain 83<br />
cm ja leveys 5 cm.<br />
Laatukilpi Oy,<br />
puh 06 4822 200<br />
TaTu-turvapuomi helpottaa huoltoyhtiön toimintaa.<br />
Kuljetus- ja varastointiongelmat poistuvat.<br />
Uuden ohjeistuksen mukaan hyväksytyn testauslaitoksen<br />
sertifiointi on riittävä osoitus muovisen ilmanvaihtokanavan<br />
paloturvallisuudesta.<br />
Sertifioidut<br />
muoviset ilmanvaihtokanavat<br />
Suomen LVI-liiton ja ympäristöministeriön<br />
ilmanvaihtolaitteistojen<br />
paloturvallisuusopas<br />
yhdenmukaistaa kuntien<br />
linjaa muovisten ilmanvaihtokanavien<br />
hyväksymisestä<br />
rakentamisessa. Ohjeistuksen<br />
mukaan hyväksytyn<br />
testauslaitoksen sertifiointi<br />
on riittävä osoitus kanaviston<br />
paloturvallisuudesta.<br />
Uponorin muovikanavajärjestelmillä<br />
on VTT:n tuotesertifioinnit,<br />
joten ne täyttävät<br />
sekä kerros- että pientalojen<br />
kanavistoille asetetut<br />
paloturvallisuusvaatimukset.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012<br />
59
<strong>Kuntatekniikka</strong>lehti<br />
<br />
-<br />
-<br />
Tuija Käyhkö<br />
<br />
-<br />
<br />
-<br />
<br />
-<br />
<br />
<br />
-<br />
<br />
<br />
-<br />
-<br />
<br />
<br />
-<br />
-<br />
Pirjo Valtakari<br />
<br />
FCG Finnish<br />
Consulting<br />
Group Oy<br />
Kim Jolkko-<br />
nen-<br />
-<br />
<br />
Paavo Sallinen-<br />
<br />
<br />
-<br />
-<br />
-<br />
<br />
Erja<br />
Eskelinen<br />
<br />
-<br />
<br />
Vantaan kaupunki<br />
-<br />
<br />
Tarja<br />
Laine<br />
Porvoon<br />
tilapalvelut<br />
<br />
-<br />
-<br />
-<br />
Annika<br />
Malms-Tepponen-<br />
-<br />
<br />
Ramboll Finland Oy<br />
Kari Melander <br />
-<br />
-<br />
-<br />
<br />
<br />
-<br />
<br />
<br />
-<br />
-<br />
-<br />
<br />
Hannu Nisula<br />
-<br />
<br />
-<br />
-<br />
<br />
Timo Romp-<br />
painen-<br />
-<br />
<br />
Ari Tuutti<br />
-<br />
-<br />
<br />
Juhani Vehkaoja<br />
-<br />
-<br />
-<br />
<br />
Juha Valtari <br />
-<br />
<br />
-<br />
<br />
Tero Kahlos -<br />
<br />
-<br />
<br />
-<br />
-<br />
<br />
Niina Ahlfors<br />
-<br />
<br />
<br />
Energiakolmio Oy<br />
<br />
Anssi<br />
Kuoppala<br />
-<br />
-<br />
-<br />
<br />
Sweco PM Oy<br />
Marko Yli-Rantala<br />
<br />
<br />
Hannu Kokkonen<br />
-<br />
-<br />
<br />
Sami Matoniemi<br />
-<br />
<br />
Harri<br />
Rantala <br />
Antti Heinonen-<br />
<br />
<br />
EMC Talotekniikka<br />
Suomi Oy<br />
Kari Jussila<br />
-<br />
<br />
<br />
<br />
60<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012
Tekes<br />
Greenled Oy<br />
-<br />
<br />
Pekka Soinin-<br />
-<br />
<br />
<br />
Veli-Pekka<br />
Saarnivaara -<br />
-<br />
<br />
-<br />
Mikko Aaltonen<br />
-<br />
<br />
-<br />
<br />
<br />
-<br />
<br />
Kaksi valaistusalalla ansioitunutta<br />
persoonaa palkittiin<br />
Tämän vuoden Valoisa persoona on Jyväskylän<br />
apulaiskaupungininsinööri Kari Ström (oik.)<br />
ja Valaistunut persoona Osramin myyntijohtaja<br />
Marko Martikainen.<br />
-<br />
<br />
-<br />
<br />
<br />
-<br />
-<br />
<br />
<br />
-<br />
-<br />
-<br />
Kari<br />
Ström-<br />
-<br />
-<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
-<br />
<br />
-<br />
-<br />
<br />
-<br />
-<br />
<br />
<br />
-<br />
<br />
-<br />
<br />
-<br />
Marko Martikainen<br />
<br />
<br />
<br />
2012<br />
IFME World Congress 2012<br />
<br />
<br />
<br />
Liikelaitos- ja<br />
osakeyhtiökonferenssit<br />
<br />
<br />
<br />
Ympäristönsuojelun<br />
viranomaispäivät<br />
<br />
<br />
Loma-asuntomessut<br />
<br />
<br />
Asuntomessut<br />
<br />
<br />
Dry Toilet 2012 Conference<br />
<br />
<br />
Väylät ja liikenne<br />
<br />
<br />
FinnMETKO2012<br />
<br />
<br />
Turvallisuus 2012<br />
<br />
<br />
Valtakunnalliset<br />
vesiosuuskuntapäivät<br />
<br />
<br />
Kaavoitus, lainsäädäntö ja<br />
rakentamisen ohjaus<br />
<br />
<br />
Kuntamarkkinat<br />
<br />
<br />
Rakennuttajan uudet<br />
velvoitteet ja tilaajavastuu<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Katupäivät<br />
<br />
<br />
Kaupan ohjaus<br />
<br />
<br />
Ympäristölupa<br />
<br />
<br />
Asuntopoliittiset<br />
neuvottelupäivät<br />
<br />
<br />
Suunnittelu- ja<br />
asiantuntijasopimukset<br />
<br />
<br />
Infra-Rakennuttaja (RAP)<br />
<br />
<br />
<br />
Ympäristötekniikan<br />
messukokonaisuus<br />
<br />
<br />
Interbad<br />
<br />
<br />
Kuntien toimitilapäivät<br />
<br />
<br />
Energia 12 -messut<br />
<br />
<br />
Paikkatietomarkkinat<br />
<br />
<br />
<br />
tapahtumakalenteri<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012<br />
61
sivulla 36<br />
sivulla 36<br />
sivulla 36<br />
www.wspgroup.fi<br />
hmhaapakoski.fi<br />
Tehokasta täsmänäkyvyyttä<br />
Ilmoitus PALVELUJA-sivuillamme tuo tulosta.<br />
Ota yhteys Marianne Lohilahteen, puh. 040 708 6640<br />
marianne.lohilahti@netti.fi<br />
<br />
kuntatekniikan osaajien verkkopalvelua rekrytoinneissasi.<br />
Ilmoita avoimista kuntatekniikan työpaikoista edullisesti Kuntatekniikan foorumilla.<br />
Täytä työpaikkailmoitus suoraan verkkosivulla www.kuntatekniikka.fi/ajankohtaista/tyopaikat<br />
tai ota yhteyttä asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi tai puh. 09 771 2442.<br />
4/2012<br />
Susanne Dahlqvist<br />
iloitsee<br />
Porvoon Taidetehtaan<br />
uudesta<br />
elämästä. sivu 40<br />
sivulla 36<br />
ALANSA YKKÖNEN<br />
Pisara-radan suunnitteluun<br />
vauhtia 40 miljoonalla<br />
eurolla sivu 14<br />
Vuoreksen jätteet<br />
uudenlaiseen<br />
putkijärjestelmään sivu 24<br />
Jyväskylän suojellusta<br />
Valtiontalosta tuli<br />
pulma sivu 46<br />
KUNTA-<br />
TEKNIIKKA<br />
HELSINGISSÄ<br />
4.–10.6.<br />
2012<br />
Hannu Asikainen luotsaa Kalasatamasta<br />
20 000 asukkaan aluetta 2030 mennessä<br />
HELSINKI RAKENTAA<br />
RANNOILLE<br />
sivu 6<br />
SPECIAL PAGES<br />
FOR IFME<br />
PARTICIPANTS<br />
Oppaan p sähköinen versio lehti.kuntatekniikka.fi<br />
TILAA<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong>!<br />
Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvana<br />
kestotilauksena 73 euroa (+ alv 9 %). Saat kaupan<br />
päälle syyskuussa 2012 ilmestyvän Vesihuollon<br />
osto-oppaan.<br />
Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus<br />
(8 numeroa) maksaa 82 euroa (+ 9 %),<br />
irtonumero 10 euroa (+ alv 23 %).<br />
Tilauksen ja osoitteenmuutoksen teet kätevimmin<br />
os. http://lehti.kuntatekniikka.fi<br />
asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi<br />
tai puh. 09 771 2442.<br />
Vesihuollon osto-opas (palveluhakemistot,<br />
vesilaitokset, uimahallit ja kylpylät) on myös<br />
osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi<br />
Kirkkonummen kunnantalon rakensi Ilmarinen vai oliko se<br />
Keva... Siitä oli juttua Kuntatekniikassa 5/2011 vai oliko<br />
se 4/2011 Jos muisti pettää, Kuntatekniikan lehtiarkisto<br />
paikkaa. Käytössäsi ovat lehden <strong>pdf</strong>:t vuodesta 2006.<br />
Osoitteessa lehti.kuntatekniikka.fi > lehtiarkisto<br />
sivu<br />
ALANSA YKKÖNEN<br />
Shared space – valta Helsingin maanalainen<br />
ja vastuu kaikille kaava on kuntatekniikan<br />
liikkujille sivu 14 saavutus sivu 20<br />
Kaupungit tiivistyvät<br />
pistetaloilla ja lisäkerroksilla<br />
sivu 34<br />
4 /2011<br />
Biokaasulaitos<br />
on tulevaisuutta,<br />
Kouvolan Veden<br />
Timo Kyntäjä<br />
uskoo. sivu 44<br />
Kuopiossa massainsinööri<br />
ohjaa ylijäämämaat<br />
hyötykäyttöön sivu 40<br />
Uusi kunnantalo, asuin- ja liikekortteleita, katuja...<br />
Tero Luomajärven ja Eero Vartiaisen työlista on pitkä<br />
Kirkkonummen<br />
keskusta uusiksi<br />
sivu 6<br />
ALANSA YKKÖNEN<br />
Pirkkala valitsi<br />
maalämmön Toivion<br />
kouluun sivu 12<br />
Fiskarsin ruukkikylästä<br />
tehdään vihreää<br />
ekotaajamaa sivu 20<br />
Kai Klink ja Miia Kurri iloitsevat<br />
energiapilotin valmistumisesta<br />
5 /2011<br />
Kuntaliitos uudisti<br />
organisaatiot<br />
Hämeenlinnassa,<br />
Timo Tuomola<br />
kertoo. sivu 40<br />
Porin uimahalli<br />
saa lisävoimaa<br />
sivu 6<br />
AURINGOSTA<br />
Merenpinnan nousu<br />
vaaraksi Hangon<br />
vesihuollolle sivu 44<br />
ALANSA YKKÖNEN<br />
Nastarenkaiden<br />
haitoista on jo<br />
näyttöä sivu 18<br />
Oulu tutki katuvaloja<br />
– uusi tekniikka<br />
parempaa sivu 31<br />
Jyväskylä korjasi<br />
jäähallin ESCOsopimuksella<br />
sivu 44<br />
Järjestötyö tarjoaa<br />
uusia näkökulmia ja<br />
yhteyksiä sivu 50<br />
3/2012<br />
Kaukokylmän<br />
kysyntä kasvaa<br />
Helsingissä,<br />
Janne Vartiainen<br />
iloitsee. sivu 26<br />
Lahden Kymijärvi II kaasuttaa kärjessä<br />
KOHTI PIENEMPIÄ<br />
PÄÄSTÖJÄ 6<br />
62 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012
Tarkat<br />
laitos ja kunta<br />
sääasemat,<br />
ukkostutkaimet,<br />
tuulimittarit.<br />
Lännen Alituspalvelu Oy<br />
Vaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksella<br />
www.lannenalitus.com<br />
ALITUSPORAUKSET<br />
kaikilla menetelmillä<br />
kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm<br />
kaikkiin maalajeihin savesta kallioon<br />
asennuspituudet jopa 1000 m<br />
Työntöporausta American Augers 72-1200NG<br />
koneella, DN1600 asennus.<br />
Honkapuistontie 95, 28430 Pori<br />
puh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928<br />
email: lannenalitus@lannenalitus.com<br />
GTK palvelee asiakkaitaan maalämmön,<br />
ympäristön sekä maankäytön ja<br />
rakentamisen kysymyksissä.<br />
Suunnittelemme<br />
hyvää infrastruktuuria,<br />
ympäristöä ja yhdyskuntaa<br />
FCG Finnish Consulting Group Oywww.fcg.fi<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Pöyryllä on maan laajin osaaminen infran, kiinteistöjen<br />
ja alueiden sekä vesi- ja jätehuollon kehittämiseen.<br />
Meiltä saat suunnittelu-, projektinjohto- ja konsultointipalvelut<br />
hankkeen ja ympäristön eduksi. www.poyry.fi<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012<br />
63
Ympäristö- ja yhdyskunta-alan ammattimessukokonaisuus Ympäristö ja Yhdyskunta, Vesi<br />
ja Viemäri sekä Jäte ja Kierrätys kokoaa ammattilaiset lokakuussa Helsingin Messukeskukseen.<br />
Ilmoittaudu näytteilleasettajaksi ja ole mukana alan tärkeässä kohtaamispaikassa.<br />
Samaan aikaan Messukeskuksessa on rakennus- ja talotekniikka-alan FinnBuild,<br />
infra-alan InfraExpo ja liikuntapaikkarakentamisen, varustelun ja laitteiden Arena.
Change language