vapaan sivistystyön kehittämisohjelman 2008 ... - Opetusministeriö

7
aikuisille. Kansalaisopintojen tavoitteena on opetussuunnitelman suositusten mukaan mm.
mahdollistaa aktiivisen kansalaisuuden oppiminen ja toteutuminen, lisätä kansalaisten tietoja ja
taitoja osallistumisesta, toiminnasta ja vaikuttamisesta ja vahvistaa osallistumista, toimintaa ja
vaikuttamista tukevaa asenneilmapiiriä. Kansalaisopintojen lisäksi vapaan sivistystyön käyttöön on
laadittu opetussuunnitelman perusteet ja opettajien tukiaineisto tietoyhteiskuntavalmiuksien
kouluttamisesta.
Koska kohderyhmät ovat hyvin erilaisia, opintosuunnitelman suositukset on laadittu niin, että
toteutustavat voivat vaihdella toteuttaja- ja ryhmäkohtaisesti. Myös opiskelijoilla itsellään on
liikkumavaraa, vapautta ja vastuuta opintojen muotoutumisesta. Kansalaisopinnoissa toteutuvat
moni-ilmeisyys, monimuotoisuus, moniarvoisuus ja opiskelijalähtöisyys. Opinnoissa hyödynnetään
toimijoiden hankkimaa osaamista opitun tunnustamisen ja hyväksilukemisen avulla.
Toimikunnan mielestä on tärkeää lisätä opitun tunnustamista ja hyväksilukemista opinnoissa.
Opitun tunnustamisessa ja hyväksilukemisessa on kysymys siitä, että tehdään näkyväksi ja
helpommin tunnistettavaksi se oppiminen, jonka oppilas/opiskelija on aikaisemmin hankkinut.
Opittu tarkoittaa opiskelun ja toiminnan kautta hankittua tietotaitoa. Opitun tunnustamisen ja
hyväksilukemisen kautta myös arvotetaan asioita. Kun esimerkiksi kansalaistoiminnassa hankittu
tietotaito tunnustetaan ja se hyväksiluetaan jatko-opinnoissa, tämä nostaa kansalaistoiminnan
merkitystä.
Opetusministeriö on avustanut vuonna 2005 aktiivista kansalaisuutta ja kansalaisyhteiskunnan
toimintaedellytyksiä kehittäviä vapaan sivistystyön hankkeita. Lisäksi opetusministeriön
rahoittamana toteutettiin vuonna 2005 opintokeskusten opintokerhotoimintaa koskeva selvitys- ja
kehittämishanke. Vuonna 2006 toteutetaan opintokeskusten yhteinen opintokerhotoiminnan
kehittämishanke, jolla vastataan opintokerhotyössä ilmenneisiin uudistamistarpeisiin. Samalla
opintokerhojen ohjaajakoulutusta lisätään.107
Toimikunta korostaa vapaan sivistystyön merkitystä aikuisten kansalaiskasvatuksen
vahvistamisessa.
Vapaan sivistystyön oppilaitokset toimivat koko maan alueella ja kykenevät tavoittamaan eriikäisiä,
erilaisen koulutus- ja sosiaalisen taustan omaavia ihmisiä. Erityisesti toimikunta painottaa
vapaan sivistystyön oppilaitosten roolia heikosti osallistuvien väestöryhmien tietojen, taitojen ja
asenteen vahvistamisessa heidän osallistumisensa ja vaikuttamisensa lisäämiseksi.
Kansalaisjärjestöjen roolia aktiiviseen ja osallistuvaan kansalaisuuteen liittyvässä koulutuksessa
käsitellään luvussa 6.
Toimikunta toteaa yhteenvedonomaisesti, että eri foorumeilla tapahtuvan lapsi-, nuoriso- ja
aikuiskasvatuksen avulla suomalaisista tulee kasvattaa tietoisia ja tiedostavia kansalaisia, jotka eivät
ole alistuvia eivätkä johdateltavissa olevia. Suomalaisista tulee kasvattaa henkilöitä, jotka uskovat
arvoihin ja hyveisiin, uskaltavat puolustaa asioita, joihin he uskovat, ja uskaltavat myös toimia
näiden asioiden puolesta. Kun näin menetellään päivähoidossa, kouluissa, oppilaitoksissa,
järjestöissä ja muilla areenoilla, aktiiviseen kansalaisuuteen kasvattaminen ei ole temppupolitiikkaa,
vain tietojen ja taitojen opettamista, vaan syvälle ihmisyyteen ja ihmisenä olemiseen menevää
kasvatusta.
Aktiiviseen ja osallistuvaan kansalaisuuteen opettamisen ja kasvattamisen, oppimisen ja kasvamisen