vapaan sivistystyön kehittämisohjelman 2008 ... - Opetusministeriö
vapaan sivistystyön kehittämisohjelman 2008 ... - Opetusministeriö
vapaan sivistystyön kehittämisohjelman 2008 ... - Opetusministeriö
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
kehittävät paikallista kulttuuria. Niillä on myös työllisyyttä edistävä ja elinkeinoelämää<br />
piristävä vaikutus. Vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat juostavia verkottumaan<br />
paikkakunnan, alueiden ja seutukunnan muiden toimijoiden kanssa. Monet oppilaitokset ovat<br />
mukana erilaisissa yhteisöjen kehittämisprojekteissa.<br />
- Vapaan sivistystyön oppilaitokset edistävät yhteiskunnallisesti kansalaisten hyvinvointia ja<br />
kansalaisaktiivisuutta. Kansanvaltaisuuden ja demokratian toteutuminen edellyttävät<br />
valistuneita kansalaisia, joilla on kykyä ja halua osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja<br />
päätöksentekoon. Yksinäisyys ja syrjäytyminen ovat uhkia hyvinvoinnille ja demokratialle.<br />
Osallistuminen <strong>vapaan</strong> sivistystyön opintoihin ehkäisee näitä kielteisiä kehityspiirteitä. Vapaan<br />
sivistystyön oppilaitokset edistävät lisäksi aikuisten pysymistä vireinä sekä arjessa ja<br />
työelämässä selviytymistä. Vapaan sivistystyön opinnot motivoivat ja edistävät jatkoopintoihin<br />
hakeutumista, mikä tehtävä tulee entistä tärkeämmäksi työikäisen väestön<br />
vähentyessä. Vapaan sivistystyön oppilaitosverkoston ulottuminen lähipalveluna myös hajaasutusalueille<br />
lisää koulutuksellista tasa-arvoa. Ne tarjoavat palveluja kaikille väestöryhmille<br />
pohjakoulutuksesta ja varallisuudesta riippumatta. Lisäksi <strong>vapaan</strong> sivistystyön oppilaitokset<br />
ovat mukana erilaisissa kehittämishankkeissa, joissa niiden tehtävänä on kulloinkin<br />
ajankohtaisten koulutustarpeiden tyydyttäminen (esim. tietotekniikka,<br />
maahanmuuttajakoulutus, terveyttä edistävät opinnot jne.).<br />
Suuntaviiva-ohjaus<br />
Raportin mukaan suuntaviivaohjauksesta ja –opinnoista päättämistä voidaan pitää merkittävänä<br />
koulutuspoliittisena linjauksena. Ne tarjoavat <strong>vapaan</strong> sivistystyön oppilaitoksille hyvän<br />
mahdollisuuden ottaa aiempaa paremmin huomioon aliedustettujen ryhmien ja muuten<br />
koulutuspoliittisesti tärkeät koulutustarpeet. Raportin mukaan suuntaviivaohjauksessa määritellyt<br />
painopisteet ovat keskeinen osa <strong>vapaan</strong> sivistystyön jatkuvaa ydintehtävää.<br />
Suhtautuminen suuntaviivaohjaukseen ja –opintoihin vaihtelee raportin mukaan erittäin paljon.<br />
Osa oppilaitoksista on ottanut suuntaviivaopinnot innolla vastaan: niissä on nähty merkittävää<br />
lisäarvoa ja niiden on katsottu sopivan hyvin oppilaitoksen profiiliin. Nämä oppilaitokset ovat<br />
hyödyntäneet aktiivisesti hankerahoitusta tai sitten allokoineet uudelleen perusrahoitustaan<br />
suuntaviivoja tukevaan opetukseen. Osa oppilaitoksista on sopeutunut suuntaviivaohjauksen<br />
todeten toiminnan jo entuudestaan olleen niiden mukaista. Osa oppilaitoksista on suhtautunut<br />
kriittisesi suuntaviivaohjaukseen. Niissä suuntaviivat on koettu epäselvinä tai jopa tarpeettomina<br />
suhteessa siihen, mitä oppilaitokset ovat aiemmin tehneet. Osalla suuntaviivojen tyrmäämisen<br />
syynä on resurssipula.<br />
Myönteisimmillään suuntaviivojen edellyttämät toimenpiteet ovat muodostuneet positiiviseksi<br />
paineeksi oppia uutta. Niiden toteuttaminen on auttanut uusien käytänteiden, toimintamallien ja<br />
yhteistyömuotojen syntymistä.<br />
Kriittisesti suuntaviivaopintoihin suhtautuneet ovat korostaneet <strong>vapaan</strong> sivistystyön oppilaitosten<br />
oikeutta määritellä vapaasti omat tehtävänsä. Lisäksi raportin mukaan monen kentän toimijan<br />
mielestä suuntaviivaopintoja ei ole määritelty eikä perusteltu selkeästi eikä niiden organisointia<br />
ole ohjeistettu riittävästi.<br />
Suhtautumisessa suuntaviivaopintoihin <strong>vapaan</strong> sivistystyön oppilaitokset näyttävät raportin<br />
mukaan olevan varsin samankaltaisia työmuodosta ja/tai taustajärjestöstä riippumatta, mutta<br />
kaikkein vähiten suuntaviivaopintoihin ovat reagoineet liikunnan koulutuskeskukset ja<br />
kesäyliopistot.<br />
Raportissa ehdotetaan, että suuntaviivaohjaukselle ja –opinnoille tulisi luoda oma, pitkän aikavälin<br />
suunnitelma ja sen mukainen pysyvä rahoitusjärjestelmä. Muuttamalla järjestelmä pysyväksi<br />
voidaan <strong>vapaan</strong> sivistystyön oppilaitoksille nimetä tehtäviä syrjäytymisvaarassa olevien<br />
koulutustarpeiden ja muuten koulutuspoliittisesti tärkeiden tehtävien hoitamiseksi.
Change language