vapaan sivistystyön kehittämisohjelman 2008 ... - Opetusministeriö

Yleisintä informaali opiskelu oli kirjojen, lehtien ja muun painetun materiaalin avulla (38 %).
Seuraavaksi eniten hyödynnettiin tietokonetta (32 %) ja sitten kirjastoa (27 %). Opiskeluryhmään
tutkimuksen mukaan osallistui vain 7 %.
Sosioekonomisen aseman mukaan innokkaimpia informaalin opiskelun hyödyntäjiä olivat ylemmät
toimihenkilöt (77 %). Maatalousyrittäjistä informaaliin opiskeluun turvautui 51 % ja työntekijöistä
42 %. Vieläkin vähäisempää informaali opiskelu oli eläkeläisten keskuudessa (38 %).
Yleisimpiä aiheita informaalissa opiskelussa olivat tietotekniikka (22 % opiskelleista) ja kielet (17
% opiskelleista). Lähes yhtä paljon opiskeltiin taide- ja taitoaineita (15 % opiskelleista) ja tekniikka,
tuotantoa, rakentamista (15 % opiskelleista).
Johtopäätös: Aikuiset harrastivat informaalia opiskelua vuonna 2006 merkittävästi enemmän
kuin vuonna 2000. Informaali opiskelu lisää osaltaan koulutuksen kasautumisen kierrettä,
sillä sitä harrastivat muita aikuisia enemmän ne, jotka olivat osallistuneet myös työhön ja
ammattiin liittyvään koulutukseen.
Koulutuksen osallistumisaikomukset
Aikomus osallistua aikuiskoulutukseen seuraavan 12 kuukauden aikana väheni vuoden 2000 51
%:sta vuoden 2006 47 %:iin. Vähennystä tapahtui sukupuolen mukaan tarkasteltuna sekä miesten
että naisten keskuudessa. Samoin väheni aikomus osallistua koulutukseen kaikkien
koulutusasteiden keskuudessa.
Johtopäätös: Aikuiskoulutusta ei koettu enää vuonna 2006 yhtä houkuttelevaksi
vaihtoehdoksi kuin vuonna 2000. Tämä ennakoi aikuiskoulutukseen osallistumisen
vähenemistä myös tulevaisuudessa.
5