vapaan sivistystyön kehittämisohjelman 2008 ... - Opetusministeriö

JUHA SIHVONEN
1.4.2008
TILASTOKESKUKSEN AIKUISKOULUTUSTUTKIMUKSEN 2006 TULOSTEN
ANALYSOINTIA
Aikuiskoulutukseen osallistuminen
Vuodesta 1980 (32 %) vuoteen 2000 (54 %) osallistuminen aikuiskoulutukseen kasvoi tasaisesti 18-
64-vuotiaan väestön keskuudessa. Vuonna 2006 (52 %) osallistuminen kääntyi ensimmäisen kerran
laskuun.
Johtopäätös: Osallistuminen aikuiskoulutuksen väheni vuonna 2006 vuoteen 2006 verrattuna.
Koulutus ja työelämä
Työtehtävien vaativuuden suhteessa peruskoulutukseen kokivat 16-64-vuotiaat työlliset säilyneen
keskimäärin lähes yhtä vaativina vuonna 2006 (35 %) kuin 2000 (37 %). Merkittävin muutos oli
tapahtunut ylempien toimihenkilöiden keskuudessa, joiden mielestä työtehtävien vaativuus oli
selvästi helpottunut vuonna 2006 (41 %) verrattuna vuoteen 2000 (50 %). Vähiten vaativiksi
työtehtävät kokivat työntekijät (26 %).
Kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä 16-64-vuotiaat työlliset kokivat, että vuonna 2006
(keskimäärin 8 %) he tarvitsivat vähemmän lisäkoulutusta selviytyäkseen hyvin työstään kuin
vuonna 2000 (keskimäärin 14 %).
Kehitys oli samansuuntainen myös silloin, kun selvitettiin työelämässä tarvittavien tietojen ja
taitojen kokemista puutteelliseksi. Vuonna 2006 ne koki kaikista16-64-vuotiaista työllisistä
puutteelliseksi keskimäärin 13 % ja vuonna 2000 17 %. Vain työntekijät kokivat, että tietoja ja
taitoja vaaditaan hieman enemmän 2006 (9 %) kuin 2000 (8 %).
Johtopäätös: Työelämän vaatimukset koettiin helpommiksi vuonna 2006 kuin vuonna 2000.
Mahdollisuudet saada työnantajan kustantamaa ammatillisesti kehittävää koulutusta olivat
keskimäärin parantuneet 16-64-vuotiaiden palkansaajien keskuudessa vuonna 2006 (35 %)
verrattuna vuoteen 2000 (30 %). Sosioekonomisten ryhmien mukaan tarkasteltuna mahdollisuudet
saada työnantajan kustantamaa koulutusta olivat vuonna 2006 parhaimmat ylempien
toimihenkilöiden keskuudessa (51 %). Alempien toimihenkilöiden mahdollisuus saada tällaista
koulutusta olivat merkittävästi pienemmät (39 %) ja selvästi vähiten mahdollisuuksia oli
työntekijöillä (19 %).
Eriarvoisuutta työntekijäryhmien lisäsi se, että mahdollisuudet saada työantajan kustantamaa
koulutusta olivat lisääntyneet merkittävästi sekä ylempien että alempien toimihenkilöiden
keskuudessa vuonna 2006 verrattuna vuoteen 2000, kun taas työntekijöiden mahdollisuudet olivat
vastaavana aikana hieman heikentyneet.
Sama eriarvoisuus tuli esille myös silloin, kun tarkasteltiin palkansaajien mahdollisuuksia vaikuttaa
siihen, millaista koulutusta työnantaja järjestää tai tukee. Vuonna 2006 53 % ylemmistä
toimihenkilöistä koki voivansa vaikuttaa saamaansa koulutukseen. Alemmista toimihenkilöistä
vaikutusmahdollisuuksia oli 38 %:lla ja työntekijöistä vain 16 %:lla. Kaikissa ryhmissä
1