vapaan sivistystyön kehittämisohjelman 2008 ... - Opetusministeriö

Naiset kokivat saaneensa miehiä enemmän hyötyä työmotivaation lisääntymisessä (naiset 86 %,
miehet 74 %) ja koulutuksen muissa vaikutuksissa (naiset 35 %, miehet 26 %).
Miesten keskuudessa koulutuksesta saatujen hyötyjen koettiin säilyneen samalla tasolla vuonna
2006 verrattuna vuoteen 2000. Sen sijaan naiset kokivat vuonna 2006 saaneensa koulutuksesta
jonkin verran enemmän hyötyjä kuin vuonna 2000.
Johtopäätös: Miehet kokivat vuonna 2006 saavansa naisia enemmän pitkän aikavälin hyötyjä
työhön ja ammattiin liittyvästä koulutuksesta.
Aikuiskoulutuksen sisältö
Aikuiskoulutuksen sisällössä tapahtuneet merkittävimmät muutokset vuodesta 2000 vuoteen 2006
(18-64-vuotias aikuiskoulutukseen osallistunut väestö) olivat johtamis- ja esimieskoulutuksen kasvu
14 %:sta 22 %:iin, hoitoalan kasvu 14 %:sta 19 %:iin, tekniikan, tuotannon ym. koulutuksen
lisääntyminen 11 %:sta 14 %:iin. Sen sijaan tietotekniikkakoulutus väheni 26 %:sta 18 %:iin.
Muiden koulutusalojen (palvelutyö, taideaineet, liiketalous, markkinointi ja toimistoala, liikunta ja
urheiluvalmennus, oikeus-, yhteiskunta- ja käyttäytymistieteet) osuudet säilyivät lähes
muuttumattomina.
Johtopäätös: Aikuiskoulutuksen sisällöissä lisääntyi vuodesta 2000 vuoteen 2006 erityisesti
johtamis- ja esimieskoulutus sekä hoitoalan koulutus. Eniten vähentyi tietotekniikkakoulutus.
Kielitaito
Vähintään yhtä vierasta kieltä osaavien osuus 18-64-vuotiaiden keskuudessa parantui selvästi
vuodesta 1995 (miehet 67 %, naiset 73 %) vuoteen 2006 (miehet 81 %, naiset 89 %).
Käytännössä kaikki (99 %) 18-24-vuotiaat osasivat vähintään yhtä vierasta kieltä. Lähes yhtä hyvä
tilanne oli 25-34-vuotiaiden keskuudessa (98 %). Vielä 45-54-vuotiaistakin osasi 80 % vähintään
yhtä kieltä. Vasta 55-64-vuotiaiden ikäryhmässä (63 %) yhden vieraan kielen hallinnassa oli selvää
vajausta.
Sosioekonomisen aseman mukaan parhaiten vähintään yhtä vierasta kieltä osasivat opiskelijat (99
%) ja ylemmät toimihenkilöt (98 %). Työntekijöistä yhtä vierasta kieltä osasi 78 %. Heitäkin
heikommin kielitaito oli maatalousyrittäjien hallussa (70 %). Huonoimmassa asemassa olivat
eläkeläiset, joista vain 55 % osasi yhtä vierasta kieltä.
Yhden vieraan kielen taito lisääntyi merkittävästi kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä vuodesta
1995 vuoteen 2006. Eniten parantui maatalousyrittäjien kielitaito (1995 41 %, 2006 70 %).
Vuonna 2006 parhaiten osattiin englantia (miehet 78 %, naiset 86 %) ja toiseksi eniten ruotsia
(miehet 57 %, naiset 72 %). Kolmantena tuli saksa (miehet 26 %, naiset 40 %). Ranskan (miehet 5
%, naiset 16 %), venäjän (miehet 6 %, naiset 7 %) ja espanjan (miehet 5 %, naiset 8 %) taito oli
heikkoa molempien sukupuolten keskuudessa.
Johtopäätös: Vähintään yhden kielen taito oli vuonna 2006 hyvällä tasolla opiskelu- ja
työiässä olevien keskuudessa (poikkeuksena yli 55-vuotiaat). Työikäisten kielitaito kohdistuu
pääasiassa englantiin ja ruotsiin.
3