Liikuntapoliittinen ohjelma - Kokkola

KOKKOLA – LIIKKUVAN KUNTALAISEN KAUPUNKI: 

KOKKOLAN LIIKUNTAPOLIITTINEN OHJELMA 

SISÄLLYS 

KOKKOLA – LIIKKUVAN KUNTALAISEN KAUPUNKI:................................................................................................. 1 

KOKKOLAN LIIKUNTAPOLIITTINEN OHJELMA........................................................................................................... 1 

SISÄLLYS................................................................................................................................................................................ 1 

ESIPUHE.................................................................................................................................................................................. 2 

LIIKUNTASUUNNITELMAN OHJAUSRYHMÄ................................................................................................................. 3 

JOHDANTO ............................................................................................................................................................................. 4 

LIIKUNTA, TERVEYS JA HYVINVOINTI........................................................................................................................... 6 

KOKKOLAN LIIKUNTAPOLIITTISEN OHJELMAN TAVOITTEET JA TARKOITUS ................................................... 9 

HALLINTO................................................................................................................................................................................ 10 

LIIKUNTATOIMEN HALLINNOLLINEN ASEMA ........................................................................................................... 10 

LIIKUNTATOIMEN ERIYTYNYT VIESTINTÄSUUNNITELMA.................................................................................... 11 

LIIKUNTATOIMEN KANSAINVÄLISYYS ....................................................................................................................... 12 

TALOUS..................................................................................................................................................................................... 13 

LIIKUNTATOIMEN TALOUDEN KEHITTÄMINEN ........................................................................................................ 13 

LUONTO- JA LIIKUNTAMATKAILU ................................................................................................................................ 13 

HYVINVOINTITEKNOLOGIA............................................................................................................................................ 14 

LIIKUNTAPAIKKAMAKSUT ENNEN, NYT JA VISIO.................................................................................................... 15 

SEURA-AVUSTUKSET........................................................................................................................................................ 16 

SOSIAALINEN YMPÄRISTÖ ................................................................................................................................................ 18 

VAPAAN KANSALAISTOIMINNAN TUKEMINEN......................................................................................................... 18 

OMAEHTOISEN LIIKUNNAN TUKEMINEN.................................................................................................................... 20 

YHTEYDET KOULU- JA OPPILAITOSLIIKUNTAAN SEKÄ PÄIVÄKOTEIHIN.......................................................... 21 

TOIMINNALLINEN YMPÄRISTÖ ....................................................................................................................................... 21 

TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ LIIKUNTA KOHDERYHMITTÄIN ........................................................................................ 21 

ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMINEN............................................................................................................................ 23 

IKÄÄNTYVIEN JA IKÄÄNTYNEIDEN LIIKUNNAN KEHITTÄMINEN ....................................................................... 24 

FYYSINEN YMPÄRISTÖ ....................................................................................................................................................... 25 

KAAVOITUS ......................................................................................................................................................................... 25 

LIIKUNTAPAIKAT KUNTALAISTEN LIIKUNTAA PALVELEMAAN.......................................................................... 26 

LÄHILIIKUNTAPAIKAT ..................................................................................................................................................... 29 

KESKUSPUISTON LIIKUNTA- JA VIRKISTYSEDELLYTYKSET................................................................................. 30 

KEVYENLIIKENTEENVÄYLÄT ........................................................................................................................................ 30 

RAKENNETTU, MUOKATTU JA LUONTOYMPÄRISTÖ ............................................................................................... 31 

LIIKUNTAPOLIITTISEN OHJELMAN ARVIOINTI ........................................................................................................ 33 

LIITTEET .................................................................................................................................................................................. 34 

TOIMENPIDEOHJELMA / HALLINTO .............................................................................................................................. 34 

TOIMENPIDEOHJELMA / TALOUS................................................................................................................................... 36 

TOIMENPIDEOHJELMA / SOSIAALINEN YMPÄRISTÖ ................................................................................................ 37 

TOIMENPIDEOHJELMA / TOIMINNALLINEN YMPÄRISTÖ ........................................................................................ 39 

TOIMENPIDEOHJELMA / FYYSINEN YMPÄRISTÖ....................................................................................................... 39 

VISIO LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISESTA VUOSINA 2002-2010.......................................................................... 43 

KARTAT SISÄ- JA ULKOLIIKUNTAPAIKOISTA............................................................................................................ 43 

KIRJALLISUUTTA ............................................................................................................................................................... 49

2 

ESIPUHE 

Kokkolan vuosille 2002-2005 hyväksytyn strategian mukaan ihmisen kokoisessa merellisessä Kokkolassa 

kohtaavat asukkaiden hyvinvointi sekä kaksikielinen kulttuuri viihtyisässä ympäristössä ja turvallisessa 

asuinpaikassa. Strategiassa määritellyt painopistealueet ovat osaaminen, elinkeinot, hyvinvointi ja 

vetovoima. Osaamisen päämäärinä mainitaan koulutustason nostaminen sekö tutkimuksen, koulutuksen ja 

osaamisen hyödyntäminen sekä vahvistaminen. Elinkeinotoiminnan päämäärinä mainitaan seudullisen 

yhteistyön kehittäminen, osaavan työvoiman riittävyys sekä keskusta-alueen vetovoimaisuus. 

Hyvinvoinnin kehittämisen päämäärinä mainitaan riittävät ja oikein kohdennetut palvelut omalla 

asuinalueella, syrjäytymisen ehkäisy sekä tehokas kaupunkiorganisaatio. Vetovoimatekijöinä mainitaan 

korkeatasoinen elinympäristö, matkailun vetovoiman lisääminen merta, saaristoa, kulttuuri ja historiaa 

hyödyntäen sekä laadukkaat ja monipuoliset kulttuurin ja vapaa-ajan edellytykset. 

Kokkolan liikuntapoliittisen ohjelman 2003-2013 lähtöajatukset ovat yhtä pitävät kaupungin strategian 

2002-2005 kanssa. Kuntalaisten liikunta- ja virkistysedellytysten ylläpitämisen kautta kaupungin on 

oltava houkutteleva asuinpaikka eri elämäntilanteissa oleville ja eri-ikäisille asukkaille. Kokkola on 

koettava mahdollisuuksien ja menestyksellisen tulevaisuuden paikkana, mikä on mahdollista vain 

kansalais- ja koulutustoiminnan olosuhteet turvaamalla. Luonto- ja liikuntamatkailun edellytyksiä 

parantamalla kehitetään osaltaan elinkeinotoimintaa, mutta samalla luodaan kuntalaisille parempia 

harrastuksen edellytyksiä. Luonto- ja liikuntamatkailun laajentaminen ja monipuolistaminen, kestävä 

kehitys huomioon ottaen, on yksi suurimmista mahdollisuuksista liikunnallisen elinkeinotoiminnan 

kehittämisessä ja samalla asukkaille suunnattujen edellytysten kehittämisessä. Osana luonto- ja 

liikuntamatkailun kehittämistä luodaan Kokkolaan kansallinen kaupunkipuisto: Kokkokiviltä 

Kokkokiville eli Kirkonmäeltä Keskuspuiston kautta meren rantaan. Kunnallisten palvelujen laatu ja 

ketjuttaminen ovat tärkeitä tekijöitä, samoin asukkaiden ja asiakkaiden mahdollisuudet vaikuttaa niiden 

kehittämiseen. Näihin kaikkiin haasteisiin on liikunnan avulla mahdollista vastata, kunhan resurssit ovat 

kunnossa. Niinpä liikunnan yhteiskunnallinen merkitys tulee ottaa huomioon kaikilla 

päätöksentekotasoilla Kokkolassa. 

Kokkolan vuosille 2003-2013 suunnatun liikuntapoliittisen ohjelma on liikuntahallinnon apuväline ja 

suuntaa ohjelmakaudella tapahtuvaa toimintaa. Liikuntapoliittisessa ohjelmassa esitellään 

liikuntapalvelujen tausta ja nykytila, kehittämistavoitteet sekä toimenpiteitä Kokkolan liikuntatoimintojen 

kehittämiseksi ja arvioimiseksi. Liikuntapoliittinen ohjelma on puiteohjelma, joka tarkentuu vuosittain 

kaupungin taloussuunnitelmien ja –arvioiden, eri hallintokuntien strategioiden ja sektorikohtaisten 

toimenpideohjelmien sekä kansalaistoiminnan kautta. Ohjelman tausta-aineistoksi on toteutettu väestö- 

(N=428) ja seurakyselyt (N=37) sekä liikuntatoimenjohtaja on toteuttanut arvion Kokkolan 

liikuntahallinnon nykytilasta. Väestökyselyn tulosten perusteella voidaan sanoa, että Kokkolan väki on 

muuta maata aktiivisempaa liikkumaan, mutta liikunnasta saatavien terveyshyötyjen kasvattamiseksi 

tulisi liikunnan intensiteettiä (tehoa, vauhtia tms.) kasvattaa nykyisestä. Liikunnalla on tulevaisuudessa 

entistä suurempi merkitys Kokkolan väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Ohjelman 

päätavoitteena ovat Kokkolan asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen liikunnan avulla sekä 

kaupungin elinkeinotoiminnan kehittäminen liikuntakulttuurisin keinoin. 

Kuntalain mukaan kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. 

Liikuntalain mukaan yleisten edellytysten luominen liikunnalle on valtion ja kuntien tehtävä. Liikuntalain 

mukaan vastuu liikuntatoimen yleisestä johdosta, kehittämisestä ja yhteensovittamisesta on 

paikallistasolla kunnilla. Kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista 

ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla 

liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Liikunnan 

järjestämisestä vastaavat pääasiassa liikuntajärjestöt ja -seurat. Liikuntalain tarkoituksena on muun 

muassa edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan

3 

alueella. Liikuntalain arvopohjassa on keskeistä yhteiskunnan hyvinvointipolitiikan tukeminen liikunnan 

avulla. Lisäksi liikunnan avulla on mahdollista edistää tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tukea 

kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä. Liikuntalain perusteluissa todetaan, että 

oikeus liikuntaan on nähtävä osana kansalaisten peruspalveluja. Lääninhallituslain (22/1997) pohjalta 

liikunnan peruspalveluilla tarkoitetaan ”pääasiassa suurta määrää ihmisiä ja vaikuttavat kansalaisten 

jokapäiväiseen elämään ja joiden puuttuminen aiheuttaa merkittäviä ongelmia”. Liikuntatoiminnan 

edistämisen rinnalle on nyt uudessa liikuntalaissa nostettu liikunnan yhteiskunnalliset vaikutukset. Siten 

väestön työ- ja toimintakyvyn parantaminen sekä terveyttä edistävän liikunnan lisääminen ovat kuntien 

liikuntatoimen keskeisiä tehtäviä. Tavoitteena on selkeästi liikuntaharrastuksen laajentaminen myös 

uusiin ja liikunnallisesti passiivisiin väestöryhmiin. 

Kokkolan liikuntapaikkasuunnitelma vuodelta 1987 on toinen Kokkolassa tehty kartoitus kaupungin 

liikuntapaikoista, mutta ensimmäinen jossa tehtiin rakentamisohjelma. Rakentamisohjelman aikataulu on 

kuitenkin aika ”lyhyt”, koska kaikki hankkeet ajoittuvat ajanjaksolle 1987-1992. Aikoinaan kun ohjelma 

julkistettiin, niin ohjelmaa kritisoitiin juuri em. syystä eli rakentamisohjelman aikataulu on liian lyhyt 

sekä lisäksi kritiikkiä annettiin siitä, että rakentamisohjelma oli niin runsas ja yleinen mielipide oli, että 

eihän kaikkea rakentamisohjelmassa mainittuja hankkeita voida rakentaa varsinkaan noin lyhyessä ajassa. 

Ohjelma on kuitenkin palvellut tulevaisuutta sekä ohjannut myös vuosittaista talousarvion sekä 

kuntasuunnitelman laatimista. Lisäksi se on ollut erittäin hyvänä perusmateriaalina tehtäessä seuraavia 

selvityksiä. Aikanaan kun liikuntapaikkasuunnitelma on tehty, se on tehty silloisten määräysten ja 

olosuhteiden mukaan sekä kuvannut vallinneita olosuhteita ja palvellut hyvin aikansa. Kuluneen 

ajanjakson aikana Kokkolassa on toteutettu monia erilaisia toimenpiteitä, kuten Santahaan uusi 

jalkapallohalli, Kirkonmäen urheilukentän peruskorjaus ja Köykärinmäen urheilualueen kehittäminen 

LIIKUNTASUUNNITELMAN OHJAUSRYHMÄ 

Kokkolan liikuntapoliittisen ohjelman valmistelu aloitettiin vuonna 1999, mutta täyteen vauhtiin työ pääsi 

kesällä 2002. Ohjelma on tehty Jyväskylän yliopiston Liikunnan kehittämiskeskuksen, Kokkolan 

liikuntalautakunnasta kootun ohjausryhmän ja Kokkolan liikuntatoimen yhteistyönä. 

Kimmo Suomi puheenjohtaja Jyväskylän yliopisto, liikuntasuunnittelun professori 

Jouni Airola sihteeri Kokkolan vs. liikuntatoimenjohtaja 

Timo Virolainen jäsen Kokkolan liikuntalautakunta 

Ann-Christine Mannström jäsen Kokkolan liikuntalautakunta 

Kati Myllymäki jäsen Kokkolan liikuntalautakunta 

Maria-Liisa Tuomisto jäsen Kokkolan liikuntalautakunta 

Kim Huuhka jäsen Kokkolan liikuntalautakunta 

Kokkolan liikuntatoimen nykytilasta on kirjoittanut arvionsa liikuntatoimenjohtaja Marja Matturi-Slotte 

sekä puisto- ja liikunta-alueiden työpäällikkö Terho Lindberg on arvioinut tarvittavista liikuntapaikkojen 

korjauksista, joita hyödynnetään ohjelmassa tausta-aineistona. Lisäksi lausunnon liikuntapoliittisen 

ohjelman luonnoksesta ovat antaneet seuraavat tahot: 

- KD:n valtuustoryhmä 

- Keskustan valtuustoryhmä 

- RKP:n valtuustoryhmä 

- SDP:n valtuustoryhmä 

- Vihreä valtuustoryhmä 

- Vasemmistoliiton valtuustoryhmä 

- Kokkolan koulutuslautakunta 

- Kokkolan kulttuuri- ja nuorisotoimen lautakunta

4 

- Kokkolan perusturvalautakunta 

- Kokkolan tekninen lautakunta 

- Kokkolan Matkailu Oy 

- Kokkolan vanhusneuvosto 

- Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 

- Kokkolanseudun terveyskeskuksen kuntayhtymä 

- Ykspihlajan Reima ry. 

- Keski-Pohjanmaan Liikunta ry. 

- Kokkolanseudun näkövammaiset ry. 

- Kokkolan Kehitysvammaisten tuki ry. 

- Keski-Pohjanmaan liitto 

Parhaat kiitokset kaikille valmisteluun osallistuneille! 

JOHDANTO 

Kaupungistuminen, kansainvälistyminen ja viestintäteknologian kehitys laajentavat ja monipuolistavat 

liikuntakulttuuria yhä nopeammin. Kansalaisyhteiskunta kohtaa uusia haasteita: avoimuus, läpinäkyvyys, 

palvelualttius, joustavuus ja kuntalaisten uusien vaikutuskanavien löytäminen. Liikuntakulttuuri 

pirstaloituu: uusia lajeja syntyy ja kuolee sekä lajien harrastajamäärät kokevat suuriakin muutoksia. 

Vanhenevien ikäluokkien suhteellisen osuuden kasvu ja nuorempien ikäluokkien pieneneminen luovat 

uusia haasteita myös kansalaistoiminnalle. Kokkola joutuu maakuntakeskuksena vastaamaan palvelujen 

suureen määrälliseen ja laadulliseen kysyntään, josta suuri osa kanavoituu yksityisen sektorin alueelle. 

Lasten ja nuorten liikunnan harrastaminen on yhä enemmän kiinni vanhempien varallisuudesta, joten 

liikuntaharrastuksen hintaa tulee kaikin mahdollisin keinoin alentaa. Luonnon ja kotia lähellä tapahtuvan 

liikunnan arvostus kasvaa. Ihmisten kiire kasvaa ja sitä kautta liikunnan kansalaistoiminnan jatkuvuus 

vaikeutuu vapaaehtoistyöhön sitoutuvien henkilöiden vähetessä. Liikuntatoimi yrittää hallita muutosta 

yhteistyössä eri liikuntatoimintoja järjestävien tahojen kanssa, mikä merkitsee verkostoitumista ja 

vuorovaikutuksen kehittämistä. Kunnallisen liikuntatoimen jo vuosia jatkunut rahoitusvaje merkitsee 

kasvavia haasteita palvelutuotannossa ja jakelussa. 

Vuonna 2 000 Kokkolassa asui 4 948 yli 65-vuotiasta. Eläkeikäistä väestöä on vuonna 2010 noin 1/3 

nykyistä enemmän ja vuonna 2030 eläkeikäisen väestön määrä on jo kaksinkertainen vuosituhannen 

vaihteen tilanteeseen verrattuna. Vanhemmissa ikäryhmissä ruotsinkielisten osuus (1/3) on merkittävästi 

suurempi kuin Kokkolan väestössä keskimäärin (18 %), joten palveluiden turvaaminen kahdella kielellä 

on otettava suunnittelussa huomioon. Väestön ikääntymisellä on lähivuosina huomattava vaikutus mm. 

työvoiman tarjontaan, yhteiskunnan ja kuntien palvelurakenteisiin sekä julkisiin menoihin. Toisaalta 

kaiken ikäisten ihmisten terveyden edistäminen on elämälaadun ja kaupungin kokonaistalouden kannalta 

järkevämpää kuin huomattavasti kalliimpi sairauden hoito. 

Väestön ikääntymisellä on lähivuosina huomattava vaikutus mm. työvoiman tarjontaan, yhteiskunnan ja 

kuntien palvelurakenteisiin sekä julkisiin menoihin. Kokkolan seutukunnan aluekeskusohjelmassa on 

asetettu tavoitteeksi muuttoliikkeen saaminen tasapainoon, koska seutukunnan ja koko maakunnan 

asukasluku on ollut laskeva. Taulukon 1 mukaan Kokkolan väestön ikärakenne muuttuu huomattavasti 

2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä ja samalla työvoiman keski-ikä nousee suurten ikäluokkien 

jäädessä eläkkeelle. Vaikka Kokkolan muuttotase on ollut useana viime vuotena negatiivinen, 

väestömäärä on kuitenkin jonkin verran kasvanut - viimeisten kymmenen vuoden aikana noin 1 000 

hengellä. Verrattaessa vuoden 2000 asukaslukuja vuoden 2030 väestöennusteisiin, huomataan Kokkolan 

asukkaista kaikkien alle 65-vuotiaiden ikäluokkien pienevän ja kasvua tapahtuvan vain eläkeikäisessä 

väestössä. Väestön ikärakenteen muutos lisää painetta vanhenevan väestön sosiaalija terveyspalvelujen

5 

kasvattamiseen, mutta liikunnalla voidaan tutkimusten mukaan parantaa kaiken ikäisten ihmisten 

toimintakykyä ja sitä kautta merkittävästi ennalta ehkäistä terveydenhuollon kuluja. Lisäksi 

kansainvälistyminen luo lisämausteensa palvelujen kehittämiseen, asuuhan Kokkolassa tällä hetkellä noin 

400 maahanmuuttajaa, jotka edustavat 47 eri kansallisuutta. 

Trendilaskelman mukaan eri 

ikäryhmien koon kehitys Kokkolassa 

v.2000 v.2005 v.2010 v.2015 v.2020 v.2025 

0 - 6 v. 3 087 2 896 2 861 2 722 2 609 2 496 

7 - 15 v. 4 083 4 022 3 792 3 675 3 529 3 384 

16 - 19 v. 2 107 1 881 1 882 1 732 1 619 1 507 

20 - 64 v. 21 314 21 249 20 677 20 443 20 125 19 806 

65 - 74 v. 2 856 2 955 3 455 3 688 3 987 4 287 

75 - 84 v. 1 651 1 953 2 076 2 318 2 531 2 743 

85+ v. 441 508 661 756,67 866,67 976,67 

TAULUKKO 1. Kokkolan väestöennuste vuoteen 2025. 

Kuntalaisten terveyden ja muun hyvinvoinnin edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy ovat selkeästi 

kunnan peruspalveluja. Liikunta on laaja-alainen kunnan peruspalvelu, koska liikunnan yhteiskunnalliset 

merkitykset korostuvat väestön terveyden ja hyvinvoinnin tukemisessa, lasten ja nuorten kasvun ja 

kehityksen tukemisessa, liikuntaan liittyvässä kansalaistoiminnassa sekä kulttuurien moninaisuuden ja 

ympäristön kestävän kehityksen edistämisessä (Liikuntalaki 1054/1998). Liikunnan harrastaminen on 

kansainterveydellisesti merkittävää, koska säännöllinen liikunnan harrastaminen ehkäisee monia 

suomalaisia kansantauteja ja -sairauksia. Liikunnalla on myös selkeä yhteys toimintakykyyn, ja sitä kautta 

esimerkiksi vanhusten mahdollisuuteen asua kotona mahdollisimman pitkään. Liikunta on sosiaalisista 

harrastuksista suosituin, koska liikunta tukee tasapainoista ja turvallista kasvua ja kehitystä sekä tarjoaa 

mahdollisuuden yhdessäoloon ja yhteisölliseen vaikuttamiseen. Liikunnan avulla esimerkiksi Kokkolan 

lukuisten maahanmuuttajien on helpompaa saada uusia ystäviä kuin monella muulla tavalla. 

Kokkolassa on yhteensä 154 liikuntapaikkaa, joista ulkokenttiä on 62, sisäliikuntatiloja 26, vesiliikuntaja 

virkistyspaikkoja 7, maastoliikuntapaikkoja 45, erityisurheilualueita 10 ja eläinurheilualueita 4 

kappaletta (LIPAS-tietojärjestelmä 30.5.2003). Lisäksi kevyen liikenteen väylät, erilaiset luonto–alueet ja 

meri mahdollistavat asukkaiden liikunnallisia harrastuksia. 

Kokkolassa on yhteensä 75 toimivaa urheiluseuraa, joissa harrastetaan yli 40 liikuntalajia. Lisäksi 

liikunnallista toimintaa järjestävät mm. erilaiset veteraani-, eläkeläis-, vamma-, sairaus- ja 

kansanterveysjärjestöt, seurakunnat sekä asukas- ja vanhempainyhdistykset. Alati lisääntyvä lajikirjo luo 

koko ajan uusia mahdollisuuksia järjestetyn ja omaehtoisen liikunnan harrastukseen, mutta luo samalla 

painetta kaupungin liikuntatoimen päätehtävälle eli liikuntaedellytysten ylläpitämiselle. Mutta 

lähtökohtana tulee olla, että mitä enemmän liikuntakulttuuri monipuolistuu, sitä useampi harrastaja löytää 

vaihtoehdoista omansa. Omaehtoista liikuntaharrastusta on tutkittu väestökyselyn avulla ja sen mukaan 

yli puolet Kokkolan asukkaista harrastaa kevyttä ulkoilutyyppistä liikuntaa, noin neljännes harrastaa 

liikuntaa pääasiassa kuntoilutarkoituksessa, 2 prosenttia asukkaista on kilpaurheilijoita ja loput liikkuvat 

satunnaisesti tai eivät ollenkaan.

6 

LIIKUNTA, TERVEYS JA HYVINVOINTI 

Kuvion 1 mukaisesti kunnilla on itsehallintonsa ja laajan toimivaltansa vuoksi muihin toimijoihin 

verrattuna hyvät mahdollisuudet edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Väestön terveyteen 

vaikuttavat ennen kaikkea terveydenhuollon ulkopuoliset asiat, kuten ihmisten elämäntavat ja ympäristö. 

Ihmiset itse vaikuttavat päätöksillään ja toiminnallaan terveyteen, mutta myös arkielämän ympäristöissä, 

kuten päiväkodeissa, kouluissa, työpaikoilla, asuma-alueilla ja liikenteessä voidaan edistää tai 

vahingoittaa terveyttä. Keskeistä liikuntapoliittisen ohjelman tavoitteiden toteuttamisessa on alueellinen 

ja paikallinen yhteistyö yli hallintosektoreiden niin julkisten, yksityisten kuin kansalaistoimijoiden 

parissa. Tarkoituksena on vahvistaa edellytyksiä terveyden edistymiselle kansalaisten elämänkulun 

kaikissa vaiheissa vastasyntyneistä ikäihmisiin sekä kehittää palveluja kohtaamaan yhä paremmin 

kuntalaisten erilaiset tarpeet. 

KUVIO 1. Väestön terveyteen vaikuttavat tekijät - Lalonden postulaatin modifikaatio. 

(http://www.terveys2015.fi/julkaisut_arviointiseminaari10.html) 

Suomalaisväestön puutteellisen terveyden hinnaksi arvioidaan noin 18.5 miljardia euroa vuodessa 

Suomalaisten sairaalapalvelujen käyttö on 25-35 prosenttia vähäisempää fyysisesti aktiivisemmalla 

kolmanneksella verrattuna vähän liikkuvaan kolmannekseen. Esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien 

riskitekijät alkavat kasautua samoille vähemmän aktiivisille ihmisille jo varhaislapsuudessa. 

Huolestuttavaa on kansalaisten fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ja kunnon 

polarisoituminen hyvä- ja huonokuntoisiin. Suomalaisen aikuisväestön harrastusliikunta on lisääntynyt 

viimeisen 25 vuoden aikana, mutta samalla jokapäiväinen työmatka- ja muu arkiliikunta on vähentynyt. 

Esimerkiksi liikunnan puutteen taloudellisesta merkityksestä voidaan ottaa diabetes eli sokeritauti, joka 

on yhä selvemmin kaksi eri sairautta: nuoruustyypin eli tyypin 1 diabetes on insuliininpuutostauti ja 

aikuistyypin eli tyypin 2 diabetes on valtimotauti. Yhteistä diabeteksen eri muodoille on se, että kyseessä 

on aineenvaihdunnan häiriö, jonka johdosta veren sokeripitoisuus kasvaa liian suureksi. Ilman 

asianmukaista hoitoa diabetes johtaa vakaviin lisäsairauksiin ja tätä myötä elämänlaadun huonontumiseen 

sekä hyvinvoinnin ja toimintakyvyn laskuun – ja myös yhteiskunnalle kalliisiin sairaanhoitokuluihin. 

Diabeetikoiden terveydenhoitopalvelujen käytöstä aiheutuneet suorat kokonaiskustannukset olivat LT

7 

Tero Kankaan selvityksen mukaan vuonna 1997 yhteensä 875 miljoonaa euroa, mikä oli 11,4 prosenttia 

maan terveydenhuollon kokonaiskustannuksista. Diabeetikoista suurin osa sairastaa aikuistyypin 

diabetesta, mikä on sekä Suomessa että ympäri maailmaa yleistyvä kansansairaus. Aikuistyypin diabetes 

ilmenee yhä nuoremmilla ikäluokilla, kun se aiemmin oli etupäässä iäkkäämpien ihmisten sairaus. Noin 

25 prosenttia suomalaisista sairastuu aikuistyypin diabetekseen 75 ikävuoteen mennessä, ja tämän lisäksi 

10-20 prosentilla on todettavissa heikentynyt sokerinsieto. Liikunnan puutteen osuudeksi arvioidaan 

vähintään 25 % uusien tapausten ilmenemisestä. Aikuistyypin diabeetikoiden määrän on arvioitu 

lisääntyvän noin 70 prosentilla vuoteen 2010 mennessä, mikäli kehitys jatkuu nykyisensuuntaisena. 

Sairauden taustalla on vahva perinnöllinen alttius, mutta nopeasti kasvavia ilmaantuvuuslukuja selittävät 

ennen muuta lihavuuden yleistyminen ja liikunnan väheneminen sekä väestön ikääntyminen. 

Elämäntapojen merkitys on huomattava erityisesti aikuistyypin diabeteksen ehkäisyssä ja sairauden 

ehkäisyn yhtenä keskeisenä tavoitteena on säännöllisen terveys- ja kuntoliikunnan edistäminen koko 

väestössä. (http://www.diabetes.fi, Liikunnan edistäminen – edullinen sijoitus kunnan kehittämiseen.) 

Yhdysvalloissa on arvioitu, että fyysinen inaktiivisuus aiheuttaa 23 prosenttia kaikista ehkäistävissä 

olevista kuolemista. Vastaavasti tupakointi aiheuttaa 38 prosenttia, alkoholi 10 prosenttia, mikrobit 

kahdeksan prosenttia sekä aids ja moottoriliikenneonnettomuudet kummatkin kaksi prosenttia 

ehkäistävissä olevista kuolemista. On arvioitu, että passiivisilla henkilöillä sairauksien vaara suhteessa 

kohtuullisesti liikkuviin on: sepelvaltimotaudissa, aivohalvauksessa ja lihavuuden kehittymisessä noin 

kaksinkertainen, aikuisiän sokeritaudissa 20-60 prosenttia, verenpainetaudissa 30 prosenttia, paksusuolen 

syövässä 40-50 prosenttia ja osteoporoottisissa luunmurtumissa 30-50 prosenttia suurempi. 

Liikkumattomuudella on merkittävä toimintakykyä heikentävä vaikutus, joka ilmenee esimerkiksi 50 

prosenttia nopeampana sydän- ja verenkiertoelimistön kunnon alenemisena ja noin 15 vuotta 

varhaisempana omatoimisen itsenäisyyden menetyksenä kohtuullisesti liikkuviin verrattuna. 

Suomalaisessa alueellisessa tutkimuksessa on osoitettu, että suomalaisten sairaalapalvelujen käyttö on 25- 

35 prosenttia vähäisempää fyysisesti aktiivisimalla kolmanneksella verrattuna passiivisimpaan 

kolmannekseen. Fyysinen rasitus vaikuttaa elimistön hormonaaliseen tasapainoon ja sitä kautta 

vaikutuksia on psyykkiseen tilanteeseen. Liikunta vaikuttaa myönteisesti mielialaan, masennukseen, 

ahdistukseen, itseluottamukseen, vireyteen, stressin sietoon ja älylliseen suorituskykyyn. Tutkimusten 

mukaan runsaasti fyysistä liikuntaa harrastavat alensivat masennustilariskiään lähes 30 % ja 

keskinkertaisesti/runsaasti liikuntaa harrastavat 20 % verrattuna vähän liikuntaa harrastaviin. (Terveyttä 

edistävän liikunnan kehittämistoimikunnan mietintö; Ojanen 2001.) 

Nykyinen terveysliikuntasuositus on sellainen, että terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi jokaisen 

aikuisen tulisi harrastaa useampina päivinä viikossa tai mieluiten päivittäin kohtuullisesti rasittavaa 

liikuntaa tai muuta fyysistä aktiivisuutta vähintään 30 minuutin ajan yhtenä tai useampana jaksona. 

Yhteensä 30 minuutin fyysinen aktiivisuus voi koostua erilaisista toiminnoista, kuten työmatkan tai sen 

osan kulkemisesta jalan, polkupyörällä, rullaluistellen tai rullalautaillen, tanssista, portaiden noususta, 

puutarhan hoidosta, haravoinnista tai lumen luonnista normaalikuntoisella aikuisella runsaan kolmen 

kilometrin reipasvauhtinen kävelylenkki täyttää terveysliikunnan perustarpeen. Jokaisen lapsen ja nuoren 

tulee liikkua terveyden kannalta yli tunti joka päivä – mielellään useita tunteja. Ihmisen hyvinvoinnille 

ovat erityisen merkityksellisiä lihasvoiman ja –kestävyyden ylläpito, hengitys- ja verenkiertoelimistön 

kunto ja terveys sekä hermo-lihaskoordinaatio. Liikuntaa tulisi harrastaa monipuolisesti eli kestävyyttä 

ylläpitäviä toimintoja (esimerkiksi kävely, uinti, pyöräily, hiihto), lihaksistoa ja nivelten liikkuvuutta 

ylläpitäviä toimintoja (jumppa ja voimistelu) sekä lihasvarmuutta ja tasapainoa ylläpitäviä toimintoja 

(tanssi, pallopelit). 

Eniten ja suurimpia terveydelle edullisia vaikutuksia aiheuttaa liikunta, joka kuormittaa noin 70-85 

prosenttia maksimaalisesta anaerobisesta tehosta (Vuori 1996). Terveysliikunta, kuten tavoitteellinen 

kuntoliikunta, voi kohdistua tietyn sairauden tai vamman ennalta ehkäisyyn, hoitoon tai kuntoutukseen. 

Liikunnassa tulee luonnollisesti ottaa huomioon sairauden tai vamman aiheuttamat toimintakyvyn

8 

rajoitukset ja riskit sekä muut erityistekijät kuten lääkitys ja ravitsemustila. Laajassa näkökulmassa 

terveyttä edistävä liikunta on sellaista fyysistä aktiivisuutta, joka tuottaa terveyttä hyvällä hyötysuhteella 

ja vähäisin vaaroin. Kuviosta 2 käy ilmi, että tiettyyn rajaan asti liikunnasta on terveydelle hyötyä. 

Sairaudet eivät ole este liikunnan harrastamiselle. Mutta vaikea-asteiset tai epätasapainossa olevat sydänja 

verenkiertoelimistön sairaudet (verenpainetauti, rasitusrintakipu jne.) ja muut sairaudet, kuten diabetes, 

voivat estää tai rajoittaa intensiivistä kestävyysharjoittelua ja kestävyystestien suorittamista. 

Aikuisväestön suosimissa perinteisissä kestävyysliikunnan muodoissa tapaturmariski on varsin pieni. Sen 

sijaan kilpailusuuntautuneessa urheiluharrastuksessa tapaturmien ja rasitusvammojen riski on suurempi. 

Liikunnan harrastaminen sairauden aikana voi olla terveydelle vaarallista, mutta esimerkiksi sydämen 

vakavien toimintahäiriöiden vaara koskee lähinnä jo ennestään sydänsairaita henkilöitä (Vuori 1995). 

KUVIO 2 

Liikunnan määrän ja kuormittavuuden suhde verrattuna sen tuottamiin terveyshyötyihin ja 

-haittoihin. (Mukaeltu Vuori 1996, 14) 

Käytettävissä olevan tutkimustiedon kriittisen arvioinnin perusteella Yhdysvaltojen terveysministeriön 

raportissa liikunnasta ja terveydestä (Physical Activity and Health 1996) esitettiin yhteenvetona 

seuraavaa: lapsena ja nuorena liikunta tukee kasvua ja kehitystä, aikuisena liikunta ehkäisee erilaisia 

sairauksia, ikääntyvillä liikunta auttaa säilyttämään toimintakykyä ja vanhuksilla liikunta voi turvata 

itsenäistä selviytymistä. Liikunnan motiivit ovat nykyään ensisijaisesti kunnon ja terveyden ylläpitoon ja 

kehittämiseen sekä toisaalta elämyksellisyyteen ja tunnevaltaisuuteen liittyviä tekijöitä, joten 

suosittelemme sellaista liikuntaa, joka itsestä tuntuu hyvälle ja haluat tehdä sitä toistekin.

9 

KOKKOLAN LIIKUNTAPOLIITTISEN OHJELMAN TAVOITTEET JA TARKOITUS 

Kokkolan liikuntapoliittisen ohjelman tavoitteena on selkiyttää päätöksentekoa, luoda suuntaviivoja 

kunnan liikunnalliselle kehittämistyölle ja pyrkiä näin parantamaan jokaisen liikkujan mahdollisuuksia 

erityisesti terveyttä edistävässä liikunnassa. Kokkolan liikuntatoimen päävisio on seuraava: Yleis- ja 

asemakaavaratkaisuilla varataan riittävät mahdollisuudet kehittää liikuntaan ja ulkoiluun liittyviä 

palveluksia ja alueita. Kokkolan kaupunki huolehtii liikuntatoiminnan edellytysten luomisesta siten, että 

perusliikuntapaikat ovat kaikkien kaupunkilaisten saavutettavissa ja että yleis- ja erityisliikuntapaikkoja 

on käytettävissä tarpeen mukaan. Erityinen paino asetetaan ulko- ja virkistysliikunnan edellytysten 

kehittämiseen. Kuntoilutarkoituksessa liikkuvien osuus on Kokkolassa maan keskiarvoa pienempi, joten 

tavoitteena on kuntoilijoiden osuuden nostaminen ohjelmakauden aikana yli maan keskiarvon ja 

lähentelemään aina 40 %:ia. Jokaisella kaupunkilaisella on mahdollisuus harrastaa ohjattua 

liikuntatoimintaa säännöllisesti joko seuratoiminnan, muun yhteisön tai kaupungin järjestämän toiminnan 

puitteissa tarpeidensa mukaisesti. Liikuntatoimiston harjoittamaa yhteistyötä liikuntajärjestöjen, 

viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa kehitetään järjestelmällisesti. 

Kokkolan liikuntatoimen paikallinen tavoite ja tarkoitus on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 

liikunnan avulla ja liikuntakulttuurisin keinoin elinkeinopolitiikan avulla. Pääteemoina ovat kaupunki 

luonnossa, lähiliikunta ja asuinalueiden liikunta, terveyttä edistävä liikunta ikäryhmittäin, kaksikielinen 

kulttuuri ja monikulttuurisuus, jonka osana ulkopaikkakunnilta ja ulkomailta saapuvien kotouttaminen 

Kokkolaan luomalla liikunnan avulla sosiaalisia suhteita ja verkostoja paikallisiin ihmisiin sekä laajat 

maaseutualueet. Kokkola on liikunnallinen maakuntakeskus, jossa on poikkeuksellisen laajaa 

kansalaistoimintaa. Tulevaisuuden haasteena on kaupungin liikuntapalveluiden ja kansalaistoiminnan 

laadun kehittäminen vastaamaan yhä paremmin asukkaiden liikunnallisia tarpeita. Väestökyselyn mukaan 

kuntalaiset haluavat harrastaa pääosin kevyttä ja ohjattua terveysliikuntaa. Liikuntatoimen organisaatiota 

tulee kehittää itsenäisenä hallinnollisena päätöksentekojärjestelmänä, jolloin talouden raamit tulee saattaa 

nykyistä paremman liikkumavaran antavaan tilaan. Liikuntatoimen ongelmana ovat liikuntapaikkojen 

kunnossapidosta ja hoidosta maksettavat suuret sisäiset vuokrat, jotka taksoihin suhteutettuna vaikeuttavat 

seurojen kehittämistoimintaa ja yleensäkin liikuntaedellytysten luontia. Liikuntalaki velvoittaa kunnat 

tukeman seuratoimintaa avustusten kautta, mutta viimeisen vuosikymmenen aikana liikuntalautakunnan 

myöntämät seura-avustukset ovat pienentyneet noin 200 000 eurosta noin 50 000 euroon, eivätkä näin 

ollen vastaa liikuntalain henkeä. Talouden niukkuudesta johtuen suurimmat liikuntapaikkahankkeet jäävät 

toteutumatta aikataulussa, mutta onneksi kevyen liikenteen väylät toimivat osaltaan lähiliikuntapaikkoina 

ja olemassa olevat liikuntapaikkamme ovat sijainniltaan lähellä kuntalaisia sekä muita palveluita. 

Liikuntapoliittisessa ohjelmassa esitellään liikuntapalvelujen tausta ja nykytila, kehittämistavoitteet 

suunnitelmakauden eri vuosille sekä toimenpiteitä Kokkolan liikuntatoimintojen kehittämiseksi ja 

arvioimiseksi. Tässä tiivistelmässä esitellään tilanpuutteen takia asioita vain otsikkotasolla ja muutamien 

toimenpide-ehdotusten avulla. Ohjelman päätavoitteena ovat Kokkolan asukkaiden terveyden ja 

hyvinvoinnin edistäminen liikunnan avulla sekä kaupungin elinkeinotoiminnan kehittäminen 

liikuntakulttuurisin keinoin. Ohjelmassa on viisi erillistä kokonaisuutta, joita vuosittain tullaan 

arvioimaan. Kokonaisuudet ovat 

1) hallinto 

2) talous 

3) sosiaalinen ympäristö (mm. urheiluseurat, koulut, päiväkodit sekä työyhteisöliikunta) 

4) toiminnallinen ympäristö (mm. urheilulajit, tapahtumat ja kilpailut sekä kuntoilu) 

5) fyysinen ympäristö (mm. liikuntapaikat, kaavat, reitit, viheralueet sekä meri, saaret ja rantautuminen).

10 

Liikuntapoliittisen ohjelman liitteinä esitetään toimenpiteitä kullekin ohjelman viidelle eri 

kokonaisuudelle. Lisäksi liitteistä löytyvät kartat sisä- ja ulkoliikuntapaikkojen sijainnista sekä 

kirjallisuusviitteitä. 

HALLINTO 

LIIKUNTATOIMEN HALLINNOLLINEN ASEMA 

TAUSTA (AIHEPIIRIN KUVAUS) 

Suomalainen vapaa-aikapolitiikka on perinteisesti rakentunut eri sektoreiden toimintapolitiikoille, koska 

lainsäädäntökin on sirpaloitunut pieniin osiin. 1990-luvun alussa liikunta-asioita käsitteleviä 

erillislautakunta oli lähes jokaisessa kunnassa, mutta vapaakuntakokeilu ja kunnallistalouden ongelmat 

muuttivat tilannetta lyhyellä aikavälillä. Vuonna 2000 vain 4.6 prosentissa Suomen kunnista oli jäljellä 

erillinen liikuntalautakunta käsittelemässä liikunnan asioita. 

(http://www.kuntaliitto.fi/opetus/nuoriso/kuntaeri.html). 

Kokkolassa on ollut erillinen liikunta-asioista päättävä liikuntalautakunta vuodesta 1930 lähtien. Ei siis 

ihme, että Kokkolassa urheiluseurat kokevat liikuntalautakunnan toimivaksi ratkaisuksi. Seurakyselyssä 

Kokkolan seuroilta pyydettiin arviot kaupungin liikuntalautakunnan ja liikuntatoimiston toiminnasta ja 

tulokset olivat positiiviset, koska lautakunnan arvosanaksi tuli melko hyvä-kohtalainen (keskiarvo 3.47) 

ja liikuntatoimistolle melko hyvä-kohtalainen (keskiarvo 3.49). 

Henkilöstö on Kokkolan liikuntatoimen keskeinen voimavara. Keskeistä liikuntatoimen palveluiden 

kehittämisessä on kehittää palveluprosessia, jossa vuorovaikutuksessa ovat työntekijät ja palveluiden 

käyttäjät. Palveluprosessi vaatii resurssointia, jotta palveluja tuottaa riittävä ja ammattitaitoinen 

henkilökunta. Tämän edellytyksenä on elinikäinen oppiminen: jatkuva kouluttautuminen ja osaamisen 

kehittäminen. Työntekijöiden jaksamisongelmat korostuvat ikääntymisen myötä, eikä vanhempi väki 

välttämättä suostu tai pysty omaksumaan uusia työtapoja, ellei siihen kiinnitetä erityistä huomiota. Viime 

vuosina liikuntatoimen henkilöstö on työtilanteiden muutosten takia joutunut opettelemaan uusia asioita 

ja suurin osa henkilökunnasta onkin suhtautunut erittäin myönteisesti, kun työnkuvaa on muutettu ja 

monen kohdalla myös monipuolistettu (esim. uinninvalvojat uimahallilla). Tämän päivän työelämässä 

kuvaavaa on se, että ainoa varma asia on jatkuva muutos! 

liikuntapoliittinen tai laajempi TAVOITE 

Keskeisenä tavoitteena ohjelmakaudella on nykyisen palvelutason turvaaminen ja ohjelmassa esitettyjen 

kehittämishankkeiden toteutuminen kasvavin voimavaroin. Kokkolan liikuntatoimen toiminta-ajatuksena 

on tarjota liikuntamahdollisuuksia elinikäisen liikunnan harrastamiseen sekä turvata kilpaurheilun 

olosuhteet. Lähtökohtaisesti kustannukset pidetään riittävän alhaisina käyttäjille, jotta liikuntapalveluiden 

käyttö ei vähene taksatason kasvun myötä. Liikuntatoimen henkilöstöpolitiikkaa kehitetään Kokkolan 

henkilöstöstrategian 2002-2005 esittämien ajatusten pohjalta. Edellä esitetyt tavoitteet ovat mahdollisia 

vain liikuntalautakunnan vuotuisen tuloja menoarvion kasvattamisella ja vahvistamalla liikunnan 

ennalta ehkäisevää roolia päätöksenteossa. Jos kasvua ei budjetissa saada, joudutaan kehittämistoimet 

toteuttamaan asiakkailta kerättävin palvelumaksuin tai toimintojen supistamisena. 

ARVIOINTI 

Väestö- ja urheiluseurakyselyn avulla mitataan vuosina 2008 ja 2013 arvosanat liikuntatoimen ja 

liikuntalautakunnan toiminnasta.

11 

Liikuntatoimen henkilöstön työtyytyväisyyttä arvioidaan vuosittain itsearviointina henkilökohtaisissa ja 

työntekijäryhmittäisissä kehittämiskeskusteluissa sekä työilmapiirikyselyin. Toiminnasta tehtyä arvioita 

verrataan muihin kaupunkikonsernin hallintokuntien vastaaviin arviointeihin. 

LIIKUNTATOIMEN ERIYTYNYT VIESTINTÄSUUNNITELMA 


Viestintä on keskeinen osa julkista hallintoa ja palvelujen kehittämistä. Viestinnän avulla liikunnasta 

kiinnostuneille, erityisesti liikuntaa terveytensä kannalta riittämättömästi harrastaville, on mahdollista 

kertoa liikunnan ja urheilun merkityksistä hyvinvoinnille, erilaista liikunnan mahdollisuuksista kunkin 

kuntalaisen omalla asuinalueella sekä monipuolisesta kansalaistoiminnasta, minkä avulla ihmisiä 

motivoidaan harrastamaan itsekin liikuntaa. 

Kokkolan kaupungin viestintästrategia toimii suuntaviivoina viestittäessä sisäisille ja ulkoisille 

sidosryhmille kaupungin palveluista, strategiasta, painopistealueista ja kehittämisen päämääristä. 

Kaupungin viestinnän tarkoituksena on lisätä kaupunkilaisten tietoutta kaupungin palveluista, hallinnosta, 

kehittämisestä ja taloudesta sekä sitä kautta lisätä kaupunkilaisten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia. 

Kaupunki pyrkii ulospäin suuntautuvassa viestinnässään kaksikielisyyteen, tasapuolisesti suomen- ja 

ruotsinkielisten tarpeet huomioon ottaen. Kaupungin viestinnän kehittämisessä keskeiset painoalueet ovat 

sisäinen viestintä, ulkoinen viestintä sekä markkinointiviestintä. Kaupungin viestintästrategian linjauksia 

ovat avoimuus ja rehellisyys, vuorovaikutteisuus ja oikea-aikaisuus, tavoitettavuus ja täsmällisyys. 

(Kokkolan kaupungin viestintästrategia.) 

Väestökyselyn mukaan kokkolalaisten mielestä Kokkola on liikuntakaupunki-imagoltaan kohtalaisen 

hyvä. Erittäin huonona tai erittäin hyvänä liikuntaimagoa piti vain muutama prosentti väestöstä. Tulosta ei 

voi kuitenkaan pitää kansallisessa vertailussa hyvänä, koska vastaavissa kyselyissä Suomen kaupungeissa 

hyvänä tai erittäin hyvänä liikuntakaupunkina (esim. Espoo, Vaasa, Rovaniemi, Jyväskylä, Ulvila) omaa 

asuinkaupunkiaan on pitänyt 75-90 % väestöstä. Näin positiivisissa tuloksissa kyseessä on jonkin verran 

sosiologista tuttua ”onnellisuusmuuria”, sillä kukapa sitä haluaisi asua imagoltaan heikossa kaupungissa. 

Väestökyselyn mukaan kokkolalaisista ¾ penkkiurheilua harrastavista käy seuraamassa erilaisia 

pallopelejä. Kokkolalaisten penkkiurheilijoiden odotukset kohdistuvat voimakkaasti palloilumenetykseen. 

Muista penkkiurheilulajeista merkittävimmät ovat hiihto, moottoriurheilu ja yleisurheilu. 


Liikunta tukemaan kaupungin imagoa. Tehokkaan ja yhdenmukaisen viestinnän avulla luodaan 

kuntalaisille kuva Kokkolasta terveyttä edistävän liikunnan mallikaupunkina, kilpa- ja huippu-urheilua 

unohtamatta. 

Liikuntatoimen edustama vuorovaikutteinen toimintakulttuuri tukee läpinäkyvyyttä ja aktiivisuutta, 

kaupungin viestintästrategian tavoitteiden lisäksi. Viestinnässä painotetaan vuorovaikutteisuutta sekä 

sisäisessä että ulkoisessa viestinässä ja markkinointiviestinnässä. 

Kaupungin viestintästrategian pohjalta liikuntatoimi laatii oman viestinnän kehittämissuunnitelmansa 

tukemaan kaupungin strategiaa ja kehittämistyötä omalla viestinnällään. Tiedottaminen erilaisista 

liikuntamahdollisuuksista tehostaa liikunnan harrastamista ja samalla aktiivikäyttäjiltä saadaan parasta 

tietoa liikuntapaikkojen puutteista ja kehittämisideoista. Tiedotuksen kohdentamista parannetaan

12 

eriyttämällä tiedottamista, koska aktiiviliikkuja ja liikuntaharrastusta vasta aloitteleva ihminen tarvitsevat 

erilaista tietoa asioista ja palveluista. Tehokkaan tiedotuksen avulla laajasta tarjonnasta saa jokainen 

palvelujen tarvitsija valittua itselleen mieluisen kohtuuhintaisen toiminnon. 

ARVIOINTI 

Ulkoisen viestinnän tuloksellisuutta mitataan asiakaspalautteen avulla sekä kirjaamalla ylös kaikki 

Kokkolan liikuntapalveluista kirjoitetut asiat eri tiedotusvälineissä. 

Sisäisen viestinnän onnistuneisuutta mitataan henkilöstön ilmapiirimittausten, palautekyselyiden ja 

henkilökohtaisten kehittämiskeskusteluiden avulla. 

LIIKUNTATOIMEN KANSAINVÄLISYYS 


Kansainvälisen kaupungin tulee olla linkittynyt muuhun maailmaan ja olla avoin erilaisille virtauksille. 

Kansainvälisyyden mittareina voidaan käyttää myös merkittävien yritysten, pankkien ja vakuutuslaitosten 

määrää sekä kulttuuri- ja urheilutapahtumien määrää alueella. Kaupungin esille tuominen, markkinointi, 

positiivisen imagon luominen ja investointien saavuttaminen ovat tärkeitä alueelle, joka haluaa 

kansainvälistyä. Kaupungin tarjoama ensivaikutelma ja ilmapiiri voivat osaltaan luoda kansainvälistä 

tunnelmaa. (Haila 1994.) 

Perinteisellä ystävyyskaupunkitoiminnalla tarkoitetaan säännöllistä ja jatkuvaa yhteistyötä ulkomailla 

sijaitsevan kunnan kanssa. Ystävyyskaupunkien valintaan vaikuttavat yleensäkin niiden samankaltaisuus 

oman alueen kanssa, koska samanlaisten etujen ja ongelmien vallitessa yhteistyö on helpompaa. (Berghäll 

1998.) 


Hyödynnetään nykyistä monipuolisemmin ystävyyskaupunkitoiminnan ja muun kansainvälistymisen 

vaihtoehtoja, koska perinteinen ystävyyskaupunkitoiminta ei yksin palvele Kokkolan liikuntatoimen 

palvelujen kansainvälistymistä. Kehitetään erilaisten tapahtumien ja henkilövaihtojärjestelmien avulla 

Kokkolan liikuntatoimen tarjoamien palveluiden kansainvälisyyttä. 

ARVIOINTI 

Liikuntaan liittyvää kansainvälistä toimintaa mitataan vuosittain syntyvien määräaikaisten ja pysyvien 

kontaktien määrällä. Erikseen arvioidaan julkisen, yksityisen ja kansalaissektorin kontaktien määrä. 

Kansainvälisistä tapahtumista arvioidaan erikseen urheilutapahtumat, koulutustapahtumat ja erilaiset 

projektit.

13 

TALOUS 

LIIKUNTATOIMEN TALOUDEN KEHITTÄMINEN 


Kokkolan liikuntalautakunnan taloudellinen tilanne on ollut erittäin tiukka viimeisen viiden vuoden 

aikana. Liikuntalautakunta on nettoyksikkö, jota tulot ja menot sitovat. Liikuntalautakunnan pitää saada 

tuloja nykyisellä taksapolitiikalla noin 650 000 euroa / vuosi, mikä on vaatinut mm. menojen tiukkaa 

tarkkailua ja liikuntapaikoille ns. vakiokäyttökausia, jotta voidaan taata tietyt tulot ko. liikuntapaikalta. 

Terveyttä edistävän liikunnan lisäämiseen käytettyjen investointien rahallisia tuottoja on vaikea osoittaa 

täsmällisesti. Ne ovat suuressa määrin syntymättömiä kuluja pienemmän sairastavuuden johdosta sekä 

osittain tästä ja paremmasta toimintakyvystä johtuvan paremman työkyvyn aiheuttamia tuottoja. Nämä 

taloudelliset hyödyt muodostuvat pitkän ajan kuluessa. Sairauksien hoidosta ja työstä poissaoloista 

johtuvat kustannukset on useissa tutkimuksissa osoitettu liikuntaa harrastavilla merkittävästi pienemmiksi 

kuin harrastamattomilla. (Liikunnan edistäminen – edullinen sijoitus kunnan kehittämiseen.) 


Liikuntakulttuuri elinkeinopolitiikan osaksi ja tueksi. 

Liikuntatoimen talouden kehittäminen. 

Työllisyyden tehostaminen liikunta- ja hyvinvointialalle. 

ARVIOINTI 

Taloudellista kehitystä arvioidaan kuukausittain liikuntalautakunnan kokouksissa ja laajemmin seuraavan 

vuoden talousarvion laatimistyön yhteydessä. 

LUONTO- JA LIIKUNTAMATKAILU 


LVVI-tutkimuksen (Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi) mukaan luontomatkoja tekee 

noin 40 % suomalaisista ja ne kestävät keskimäärin 4 - 5 päivää. Ulkoilureittien suunnittelussa on 

otettava huomioon sekä kuntalaisten lähiulkoilu että matkailijoiden käyttö. Lähireitit voivat olla osa 

laajempia reitistöjä ja kevyen liikenteen väylät tulisi linkittää ulkoiluverkostoihin. Erityisen tärkeää 

reitistöjen kehittämisessä on saavutettavuus, palveluiden linkittäminen ja jatkuvuus. 

Luontomatkailun välittömät vaikutukset olivat pienemmät kuin muun matkailun, mutta 

kerrannaisvaikutukset puolestaan suuremmat. Aluetalous pystyykin sitomaan luontomatkailijoiden 

rahankäytöstä suuren osan, sillä luontomatkailuyritykset ovat usein paikallisten omistamia ja hoitamia, ja 

paikallisten tuotteiden osuus on suuri. Vähittäiskauppa sai suurimmat bruttotulot luontomatkailusta. 

Luontomatkailun bruttotulo kohdistuu kuitenkin paljon myös työvoimavaltaisille majoituksen, 

ravitsemuksen ja virkistyspalveluiden aloille, minkä vuoksi se työllistää ja tuottaa palkka- ja verotuloja

14 

keskimääräistä paremmin. Luontomatkailuyrityksistä arviolta noin puolet käyttää julkisia ulkoilureittejä 

toiminnassaan. 

Luontokohdetta voidaan pitää vetovoimaisena vasta sitten, kun sieltä löytyy riittävästi ulkoilukäyttöön 

tarkoitettuja rakenteita, retkeilyreittejä ja muita palveluja - vaikeakulkuinen erämaa ei ole yhtä tärkeä 

vetovoimatekijä. Päivärepun kanssa kulkevat patikoijat käyttävät huomattavasti erävaeltajia enemmän 

reitistöjä ja luontomatkailupalveluja ja heidän määrän ennustetaan kasvavan. Ulkomaalaiset 

luontomatkailijat ovat sen sijaan jo tottuneet palveluihin ja yleensä vaativatkin majoitus- ja 

ravitsemuspalveluja retkeillessään. Kokkolassa kävi selvityksen mukaan 1.1 miljoonaa matkailijaa. Heistä 

90 % oli kotimaasta ja heistä 67 % olivat päiväkävijöitä. Ulkomaisista matkailijoista oli suurin ryhmä 

ruotsalaisia. 


Arvioidaan luonto- ja liikuntamatkailun nykytila ja tehdään sen perusteella kehittämisehdotukset. 

Tarvittaessa hankkeistetaan ja tuotteistetaan luonto- ja liikuntamatkailun palveluja. 

Luodaan liikuntaan liittyvien tapahtumien ja kilpailujen avulla Kokkolan seudulle positiivista näkyvyyttä 

ja sitä kautta lisätään turismia seudulle. 

ARVIOINTI 

Luonto- ja liikuntamatkailun kehittymistä arvioidaan vuosittain syntyvien työpaikkojen määrällä sekä 

liiketoiminnan volyymin kasvulla. 

HYVINVOINTITEKNOLOGIA 


Hyvinvointiteollisuuden markkinat kasvavat voimakkaasti väestön ikääntyessä ja ihmisten kiinnostuessa 

yhä enemmän omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään. Hyvinvointiteknologialla tarkoitetaan 

monitieteistä kokonaisuutta, jossa yhdistetään fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin 

edistäminen, sosiaalinen ja inhimillinen pääoma sekä itsenäistä selviytymistä tukeva yksityinen 

liiketoiminta ja teknologia. Hyvinvointiteknologian avulla voidaan kehittää esimerkiksi yksilön kotona, 

vapaa-aikana, työssä tai matkalla tarvitsemia ja käyttämiä terveyden ja hyvinvoinnin teknologia- ja 

palvelutuotteita. Hyvinvointiteknologian kehityssuunnista mainittakoon jonkin sairauden tai ongelman 

helpottaminen, mutta myös erilaisten mukavuushyödykkeiden tuottaminen. (http://www.tekes.fi) 


Toimitaan innovaattorina hyvinvointiteknologian saamiseksi elinkeinopolitiikan osaksi. 

Hyvinvointiteknologian kehittämistavoitteina ovat alan yritystoiminnan ja verkostoitumisen, soveltavan 

tutkimuksen ja teknologiakehityksen, kansalaistoiminnan sekä koulutuksen ja tutkimuksen 

vahvistaminen. Hyvinvointiteknologian kehittymisen avulla Kokkolan seudulle luodaan uusia 

työpaikkoja, lisätään vientiä, laajennetaan teollista pohjaa ja kasvatetaan yleistä hyvinvointia. 

Tarkoituksena on kehittää korkealaatuisia yksityisen liiketoiminnan palveluita ihmisten hyvinvointiin, 

liikuntaan ja terveyteen liittyvinä, joissa otetaan huomioon vanhenevien ikäluokkien tarpeet ja 

erityisliikunta.

15 

ARVIOINTI 

Hyvinvointiteknologian kehittymistä arvioidaan vuosittain syntyvien työpaikkojen määrällä sekä 

liiketoiminnan volyymin kasvulla. 

LIIKUNTAPAIKKAMAKSUT ENNEN, NYT JA VISIO 


Suomalaisen liikunnan rahoittajat suuruusjärjestyksessä ovat liikunnanharrastajat, kunnat, liikunta- ja 

urheiluseurat, lajiliitot, valtio ja sponsorit. Liikunnan harrastajat rahoittavat siis suurimman osan 

liikuntamenoista. Yhteensä kotitalouksien liikuntaan käyttämäksi rahamääräksi on arvioitu vuosittain 

noin 1-1.2 miljardia euroa, josta liikuntatavaroiden osuus oli noin 400 - 580 miljoonaa euroa ja 

liikuntapalveluiden osuus 600 - 620 miljoonaa euroa. Suomalaiset liikunta- ja urheiluseurat hankkivat 

omalla työllään yli 90 prosenttia varoistaan. Seurojen tulorakenteessa vapaaehtois- ja talkootyön arvo on 

tärkein, sitten tulevat kilpailutoiminnan tuotto, kunta-avustukset ja jäsenmaksutulot. Subventoidut tai 

maksuttomat liikuntatilat ovat siten yhteiskunnan elintärkeä tuki seuroille. (Liikunnan talous: SLU:n 

toimintakertomus 2001.) 

Liikunnan kokonaiskustannukset harrastajalle muodostuvat välittömistä ja välillisistä kustannuksista. 

Välittömiä kustannuksia ovat erilaiset maksut (esimerkiksi jäsenmaksut, lisenssit ja vakuutukset), ohjausja 

kilpailutoiminnan kulut (liikuntapaikkojen vuorot, leirit ja turnaukset) sekä välttämättömät välineet ja 

tekstiilit. Välillisiä kustannuksia ovat matkakulut, virkistystoiminta (penkkiurheilu, alan lehdet) sekä 

muut välilliset kustannukset (lääkitys ja hieronta). (Puronaho 1999.) 

Kokkolan kaikki liikuntapaikat, kuntoratoja, uimarantoja sekä koulujen ja kortteleiden pienkenttiä lukuun 

ottamatta, tulivat maksullisiksi 31.3. 1998. Kokkolan liikuntapaikkojen käyttäjiltä perittävät maksut ovat 

huomattavasti kalliimmat kuin Länsi-Suomen läänissä keskimäärin. Vuonna 2000 Kokkolan 

liikuntapaikoilta kerättiin käyttäjämaksuja keskimäärin 17.83 euroa per asukas, kun Länsi-Suomen läänin 

vastaava keskiarvo oli vain 8.75 euroa per asukas. 

Kokkolan liikuntatoimi maksaa kaupungin Tilapalvelulle ”sisäistä vuokraa” liikuntapaikkojen hoidosta, 

kunnossapidosta, huollosta ja siivouksesta. Sisäisen vuokrauksen järjestelmän yhtenä keskeisenä 

tavoitteena on osoittaa kiinteän omaisuuden kustannusosuus palvelujen tuottamisessa. Vastaavalla tavalla 

myös muiden hallintokuntien kustannusrakenteeseen sisältyy kiinteän omaisuuden osuus todellisena ja 

näkyvänä menoeränä, kuten esim. henkilöstökulut. Yhtenä sisäisen vuokrauksen pyrkimyksenä on myös 

ohjata hallintokuntia hallinnassaan olevien tilojen ja alueiden aktiiviseen ja täysipainoiseen käyttöön. 

Tulevaisuudessa valtion liikuntapaikka-avustuksia ei myönnetä kohteille, joilla on keskiarvosta 

huomattavasti poikkeava sisäinen vuokra. Länsi-Suomen läänissä liikuntapaikkojen ”sisäiset vuokrat” 

ovat keskimäärin 23 % liikuntaa käsittelevän lautakunnan taloudesta, mutta Kokkolan 

liikuntalautakunnan taloudenhoidon yhtenä ongelmana ovat juuri korkeat ”sisäiset vuokrat”, jotka 

nielevät talousarviosta jopa 55 %. Sisäisten vuokrien vertailua eri kuntien välillä vaikeuttavat 

laskentatapojen vivahde-erot. 

Kokkolan seurakyselyssä (37 vastausta) kysyttiin mielipidettä liikuntapaikkojen maksuista ja yleisin 

johtopäätös on, että maksut halutaan säilyttää korkeintaan nykyisellä tasolla. Maksuja kysyttiin siten, että 

vastaajille annettiin tietoa kunkin liikuntapaikan hinnoista. Maksuttomiksi toivottiin erityisesti 

kuntoratoja (29 vastaajaa) ja hiihtolatuja (27), mutta myös hiekkakenttiä (19), koulujen liikuntasaleja 

(13), nurmikenttiä (12) ja ulkotenniskenttiä (12). Taksoiltaan halvemmiksi toivottiin erityisesti 

Urheilutaloa (20), mutta myös jäähallia (12), uimahallia (10), jalkapallohallia (9), kuntosaleja (9) ja

16 

koulujen liikuntasaleja (8). Nykyisin taksat ovat seuraväen mielestä kohdallaan varsinkin kuntosaleilla 

(20), uimahallissa (18), jalkapallohallissa (17), jäähallissa (14) ja ulkotenniskentillä (14 vastaajaa). 


Turvataan kaikille Kokkolan liikuntapaikkojen käyttäjille ja käyttäjäryhmille kohtuuhintaiset 

mahdollisuudet harrastaa omaa lajiaan. Turvataan lapsille ja nuorille sekä tietyille erityisryhmille edulliset 

ja/tai maksuttomat liikuntamahdollisuudet. Nuorten ja lasten vuoroissa tulee maksujen olla kohtuullisia 

verrattuna aikuisten hintoihin. Yrityksiltä tulee periä kalliimpi maksu kuin urheiluseuroilta. 

Pienennetään liikuntatoimen liikuntapaikoista maksamia sisäisiä vuokria ja sitä kautta alennetaan 

liikuntapaikkojen yleistä vuokratasoa, joka puolestaan alentaa liikuntapaikkojen käyttäjien kustannuksia 

ja tukee osaltaan kansalaistoiminnan edellytysten kehittämistä. Luodaan malleja harrastetilojen tehokkaan 

käytön kehittämiseksi, kuten vuokra-avustusmäärärahan jakaminen kansalaistoimijoille. 

Yleishyödyllinen seuratoiminta otetaan huomioon kuntien liikuntapaikkojen taksapolitiikassa ja 

liikuntakäyttöön liittyvissä ehdoissa. 

Kuntien ja yksityisten tarjoamien liikuntapalvelujen käyttömaksupolitiikkaa tulee edelleen kehittää 

intressiristiriitojen välttämiseksi ja palvelujen laadun parantamiseksi. 

ARVIOINTI 

Liikuntapaikkojen taksoituksen onnistumista seurataan säännöllisesti asiakaspalautteen, 

kävijämäärätilastoinnin ja toteutumaraporttien avulla sekä laajemmin seuraavan vuoden talousarvion 

laatimistyön yhteydessä. Liikuntatilojen kustannusvaikuttuvuuden arvioinnissa hyödynnetään 

laskentamalleina käyttötunteja ja taksoja yksittäistä käyttäjää kohden. 

SEURA-AVUSTUKSET 


Suomalainen liikuntakulttuurin perusta on urheiluseuroissa tehtävä vapaa kansalaistoiminta. Kunnan 

jakamat urheiluseura-avustukset ovat keskeinen osa liikuntalain edellyttämää tukipolitiikkaa, jossa 

urheiluseuroille jaetaan toimintaedellytyksiä. Valtakunnallisessa tulosohjauksessa lasten ja nuorten 

liikunta saa kertoimen 50 %, kilpa- ja huippu-urheilu 25 % sekä kunto- ja terveysliikunta 25 %. 

Päätöksentekoa ohjaavina periaatteina ovat lisäksi toiminnan määrä, laatu, laajuus, yhteiskunnallinen 

merkitys ja avustuksen tarve. Liikuntalaki ja –asetus määrittelevät liikuntakulttuurin tavoitteiksi 

terveysliikunnan, lasten ja nuorten liikunnan, erityisryhmien liikunnan, tasa-arvoisuuden, kestävän 

kehityksen, kilpa- ja huippu-urheilun, monikulttuurisuuden ja rasisminvastaisuuden.

17 

Liikuntalautakunnan avustusmenojen kehitys vuosina 

1991-2002 

Tilinpäätöstiedot (euroa) 

160000 

140000 

120000 

100000 

80000 

60000 

40000 

20000 

0 

1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 

Vuosi 

TAULUKKO 2. Kokkolan seura-avustusten kehitys vuosina 1991-2002. 

Taulukon 2 mukaisesti Kokkolan kaupungin liikuntalautakunnan jakamat seura-avustukset ovat laskeneet 

huomattavasti 1990-luvun tasosta nykypäivään. Kokkolan liikuntalautakunta jakoi vuonna 2002 

urheiluseuroille (ohjaustoiminta-)avustuksia yhteensä 60 490.50 euroa eli 1.70 euroa per asukas, kun 

Länsi-Suomen läänin kuntien vuonna 2000 jakamat seura-avustukset olivat keskimäärin 4.62 euroa per 

asukas. 

Kokkolan urheiluseuroille tehdyn kyselyn (n=37) mukaan ohjausja valmennustoiminnan kuluja ei ole 

lainkaan 40 prosentilla tietonsa ilmoittaneista seuroista, joten seuroja tulisi kannustaa työntekijöidensä ja 

vapaaehtoistensa koulutukseen. Osa seuroista kustantaa kaikki koulutuskulut, osa seuroista maksaa jotain 

ja jotkut seurat lähettävät edustajansa koulutuksiin heidän omalla kustannuksellaan. Yleisemmin 

käytettiin joko piirin tai lajiliiton koulutuksia, mutta myös Keski-Pohjanmaan Liikunta ja urheiluopistot 

ovat aktiivisia koulutustoiminnan tarjoajia. Lisäksi kouluttajina mainittiin yksittäistapauksina 

kokeneemmat ”lajiniilot” tai kunkin koulutukseen haluavan omaehtoinen kouluttajan etsiminen. Monella 

Kokkolan urheiluseuralla olisi tarpeen kouluttaa lisää ohjaajia ja valmentajiaan, koska korkeimman eli A- 

tason valmentajia ja ohjaajia on 26 kappaletta sekä B-tasolla 60 kappaletta, yhteensä 365 ohjaajasta. 

Kokkolan väestökyselyn (n=428) mukaan itse liikuntaan käytetään huomattavasti enemmän rahaa kuin 

liikuntavarusteisiin. Noin 1/3 ei käytä liikuntaan rahaa laisinkaan ja varusteisiinkaan rahaa ei käytä vajaa 

1/5 kokkolalaisista. Tulos eroaa tässä mielessä valtakunnallisista taloustutkimuksista siten, että yleisesti 

varusteiden osuus on ½ ja itse liikunnan kustannukset n. ½. Kokonaisuudessaan Liikuntatoimen kannalta 

tarkoituksenmukaista on tarkastella liikuntaan sijoitettavaa rahaa, joka tutkimuksessa on n. 150 

euroa/kotitalous vuodessa. Valtakunnallisissa tutkimuksissa kotitalouksien kokonaispanostus liikuntaan 

on n. 500 euroa/kotitalous vuodessa, joten Kokkolassa kotitaloudet panostavat liikuntaan 90 % siitä, mitä 

valtakunnassa keskimäärin. 

Eri tutkimuksista tiedetään, että seuroihin kiinnitytään jäsenenä voimakkaimmin ja pitkäkestoisimmin 

juuri urheiluseuran tarjoaman omakohtaisen liikuntaharrastusmahdollisuuden vuoksi. Muutoin seuraura 

voi jäädä vain oman kilpailu-uran tai omien lasten harrastuskauden mittaiseksi muutaman vuoden

18 

harrastukseksi. Kokkolan seurakyselyn (37 vastaajaa) mukaan seurojen vuosittaiset jäsenmaksut eri 

ikäryhmille olivat keskiarvoina 0-7 –vuotiailla 32 euroa, 8-14 –vuotiailla 49 euroa ja 15-20 –vuotiailla 84 

euroa. Yleisesti ottaen jäsenmaksu siis nousee juniorin iän lisääntyessä. Pääsääntöisesti junioreilta 

kerättävät jäsenmaksut ja muut maksut antavat oikeuden harjoitusvuoroihin ja 

ohjaukseen/valmennukseen, mutta osalla seuroista myös kilpailumatkoihin, leireihin ja esiintymisasuihin. 


Monipuolistetaan ja lisätään kaupungin liikuntahallinnon jakamia avustuksia liikuntatoiminnan 

järjestäjille. Ohjelmakauden tavoitteena on kasvattaa erilaisten urheiluseura-avustusten kokonaissumma 

200 000 euroon per vuosi. 

Ohjelmakaudella selvitetään nykyistä tarkemmin Kokkolan eri liikuntalajien harrastajamäärien 

jakautuminen iän, sukupuolen ja asuinpaikan osalta sekä kaupungin liikuntahallinnon määrärahojen 

kohdentuminen välillisen ja välittömän tuen osalta. Kokkolan liikuntahallinnon tulee vahvistaa esim. 

informaatio- ja resurssiohjauksella seurojen toimenpiteitä, joilla urheiluseurat ottaisivat 

toimintaohjelmiinsa laajasti sellaista liikuntaa, joka kiinnostaa yhä suurempaa osaa väestöstä. 

Periaatteellinen tavoite on, että liiketoimintamaisesti hoidettu urheiluseuratoiminta saa tukea kaupungin 

elinkeinopoliittisesta ja imagollisesta rahoituksesta. Vapaaseen kansalaistoimintaan nojaavat urheiluseurat 

saavat tukea kaupungin liikuntahallinnolta. 

ARVIOINTI 

Avustusten kehittymistä seurataan saadun palautteen ja tulosten pohjalta vuosittain seuraavan vuoden 

talousarvion laatimistyön yhteydessä. 

SOSIAALINEN YMPÄRISTÖ 

VAPAAN KANSALAISTOIMINNAN TUKEMINEN 


Sosiaalisella pääomalla tarkoitetaan tavallisesti yhteisössä vallitsevia arvoja ja normeja, niiden varaan 

rakentuvia verkostoja sekä yhteisten arvojen ja verkostojen kautta muodostuvaa yhteiskunnallista 

luottamusta. Toisaalta sosiaalisella pääomalla on myös viitattu yksilöiden sosiaaliseen ja kulttuuriseen 

toimintakykyyn. (www.aka.fi) YK:n vapaaehtoistoiminnan vuoden 2001 juhlavuoden toimikunnan 

tutkimuksen mukaan suomalaisten selvästi suosituin vapaaehtoistoiminnan muoto oli liikunta ja urheilu. 

Opetusministeriön nuorten järjestökiinnittyneisyys-tutkimuksen mukaan kaikista nuorista - myös niistä, 

jotka eivät osallistu järjestötoimintaan – 69 prosenttia on kiinnostunut urheiluseuroista. Nuorista 60 

prosenttia ilmoitti, että he harkitsisivat vakavasti jonkin järjestön toimintaan mukaan menemistä, jos 

useimmat ystävät ja kaveritkin menisivät. Eli vanhat kiinnityspinnat ovat muuttumassa, mutta 

yhteisöllisyyden kaipuu säilyy. 

Suomessa on yli 7 800 urheiluseuraa, joissa on yhteensä 1.1 miljoonaa jäsentä. Näistä seuroista yli 97 

prosenttia on pelkästään aatteellisia ja yleishyödyllisiä eli vain 3 prosenttia seuroista on kilpa- ja huippuurheiluun 

keskittyviä. Liikunta- ja urheiluseurakentässä muutos monilajisista yleisseuroista yhteen lajiin 

keskittyneisiin pienempiin seuroihin on ollut merkittävä. Yhteisöllisestä kokonaisvaltaisesta

19 

urheiluseurojen toiminnasta on tullut enemmän markkinahenkistä toimintaa, missä tarjontaa suunnataan 

kysynnän mukaan. Urheiluseurojen toiminnan pääasialliset sisällöt ovat kilpailujärjestelmän ja siihen 

liittyvän harjoitustoiminnan ylläpitäminen nuorelle aikuisväestölle sekä lapsille ja nuorille. Nykyisin 

sitoutuminen kansalaistoimintaan tulee usein oman lapsen harrastuksen kautta ja samalla elinikäinen 

liikuntaseuratyö on väistymässä määrämittaisen kansalaisaktiivisuuden tieltä. Seuratoiminnassa toiminta 

on muuttunut huomattavasti tärkeämmäksi osallistumismotiiviksi kuin järjestöön kuuluminen sinänsä. 

Lähivuosien keskeisenä haasteena onkin moni-ilmeisen liikunnan kansalaistoiminnan johtaminen 

(http://www.slu.fi) Vain yhdeksässä (9) Kokkolan 75 urheiluseurasta on edes osan vuotta palkattua 

työvoimaa. 

Urheiluseurojen ja –järjestöjen parissa on viimeisen 10 vuoden aikana kehitetty monia kunto- ja terveyssekä 

erityisryhmien liikuntaan sopivia tuotteita ja lajisovellutuksia sekä rakennettu uutta ohjaajien 

koulutusjärjestelmää. Tähän mennessä seurat ovat keskittyneet paljolti lajitaitoihin ja niiden 

opettamiseen. Kokkolan ja rannikkoseudun liikuntapalveluiden kehittämisessä tulee ottaa huomioon, että 

ruotsinkielisellä väestöllä on tutkimusten mukaan suomenkielisiä korkeampi sosiaalinen yhteisöllisyys, 

mikä on osaltaan vaikuttamassa myöskin ruotsinkielisten suomenkielisiä parempaan koettuun terveyteen. 

Rekisteröityjä urheiluseuroja on tällä hetkellä Kokkolassa 75 kpl, joista 7 on ruotsinkielistä ja loput 

suomenkielisiä. Urheiluseurojen toiminta kattaa 26 % Kokkolan aikuisväestöstä (Suomessa keskimäärin 

20 %), joista 2/3 (Suomessa keskimäärin 50 %) on itse urheiluseurassa liikuntaa harrastavia. Lasten 

liikunnan oleellinen osa on kuuluminen urheiluseuraan, sillä n. 60 % Kokkolan lapsista kuuluu 

urheiluseuraan jäsenenä. Väestökyselyn mukaan urheiluseuroissa liikkuu noin 26 % kokkolalaisista, 

mutta Länsi-Suomen kaupungeissa vain jonkin verran yli 20 %. Lajeista harrastetuin on jalkapallo, jota 

harrastaa peräti 11 seuraa Kokkolassa. Hiihto/ampumahiihto on lajina 10 seuralla. Yleisurheilu, 

voimistelu eri muodoissaan tai uinti/uimahypyt on lajivalikoimassa 6 seuralla. Pyöräilyä eri muodoissaan 

harrastetaan 5 seurassa, lentopalloa 4 seurassa. Erilaista luonnossa tapahtuvaa liikuntaa harrastetaan 13 

seurassa, ”puhdasta” kuntoliikuntaa 6 seurassa. Yleisseuroja on 5 kpl. Väestökyselyn (n=428) mukaan 

jalkapallo on selvästi harrastajamääriltään suosituin kilpaurheilulaji Kokkolassa. Sen jälkeen tulevat 

suunnistus, yleisurheilu, salibandy sekä tennis ja moottoriurheilu. Urheiluseurojen toiminta on 

huomattavasti vaikeutunut Kokkolassa viime vuosikymmenen aikana, johtuen pääasiassa taloudellisten 

rasitteiden vuoksi, joita jo kaupunki on urheiluseuroille asettanut puhumattakaan muusta yhteiskunnasta. 

Kokkolassa liikuntalain paikallinen ja alueellinen yhteistyövelvoite täyttyy hienosti, koska 

seuratoimijoilla on laajat kontaktiverkostot ja aktiivista toimintaa saadaan aikaiseksi suhteellisen pienellä 

taloudellisella panostuksella. Seurakyselyssä useammat Kokkolan seurat nimesivät yhteistyötahokseen 

seurakunnan ja/tai kouluviraston kuin liikuntatoimen. Liikuntatoimi voi ohjata seuroja usealla tavalla: 1) 

resurssiohjauksella (esim. rahat ja tilat), 2) normiohjauksella (esim. liikuntatoimen antamat säännöt, 

ohjeet, määräykset, avustuskriteerit), 3) tulosohjauksella (sopimuksin sovitut/saavutetut/ylitetyt/alitetut 

tulokset), 4) informaatio-ohjauksella (tiedon kerääminen, muokkaaminen, jakaminen sekä tiedon 

vastaanotto interaktiivisesti) ja 5) päätöksenteko-ohjauksella (poliittiset päätökset demokraattisesti 

valituissa elimissä, poliittiset ”sopimukset” eri puolueiden ja muiden päätöksentekoon vaikuttavien 

ryhmien kesken). 


Sosiaalinen pääoma liikunnan voimavaraksi. Vapaan kansalaistoiminnan tukeminen ja toiminnan 

jatkuvuuden turvaaminen on Kokkolan liikuntapoliittisen ohjelman yksi tärkeimmistä asioista. Lasten ja 

nuorten liikunnan tukeminen sekä pätevien ohjaajien ja seuratoimijoiden hankkiminen on 

kansalaistoiminnan jatkuvuuden tae. Kannustetaan urheiluseuroja tulemaan entistä lähemmäksi 

kuntalaisia monipuolistamalla ja laajentamalla terveyttä edistävään liikuntaan liittyviä palveluita kilpa- ja 

huippu-urheilutoimintojen rinnalla. Urheiluseurojen toimintaan toivotaan mukaan uusia liikkujia eli on

20 

luotava lisää sellaista toimintaa, jota kuntalaiset haluavat seuroissa harrastaa. Uusien jäsenten kautta 

urheiluseurat saavat uusia kansalaistoimijoita ja lisää tuloja mm. jäsenmaksujen muodossa. 

Saatetaan terveyttä edistävän liikunnan ohjaajakoulutusjärjestelmä laajasti liikuntajärjestöjen ja muiden 

yhteisöjen käyttöön. Yhteistyössä eri tahojen kanssa rakennetaan kansalaisjärjestöjen tarpeita tyydyttävä 

uusia ohjaajia tuottava paikallinen terveysliikunnan ohjaajakoulutusjärjestelmä. Turvataan seurojen 

resurssit ohjaaja- ja valmentajakoulutukseen toimijoiden yhteistyöllä ja koulutuksella. Erityisesti nuorten 

liikuntaharrastuksessa korostetaan entisestään kasvatuksellisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä terveiden 

elämäntapojen omaksumista 

Tuetaan kilpa- ja huippu-urheilun toimintaedellytyksiä ja huippu-urheilijoiden valmentautumista 

parhaiden mahdollisten tulosten saavuttamiseksi terveillä ja eettisesti kestävillä tavoilla. 

ARVIOINTI 

Kerätään sidosryhmiltä kokemuksia erilaisten ohjauskeinojen toimivuudesta ja kehitetään 

ohjaustoimintoja hyväksi havaittuun suuntaan. 

Vapaan kansalaistoiminnan kehitystä seurataan urheiluseurojen jäsenmäärien muutosten sekä 

seurahenkilöiden kouluttautumisaktiivisuuden avulla. 

OMAEHTOISEN LIIKUNNAN TUKEMINEN 


Liikuntaa voidaan viimeisen vuosikymmenen kehityksen myötä entistä enemmän selittää yksilöllisten 

mieltymysten, muotivirtausten ja kokeilunhalun kautta. Omaehtoisen liikunnan etuja ovat mm. 

harrastaminen oman aikataulun ja mieltymysten mukaan, omaehtoisen liikunnan järjestettyä liikuntaa 

alhaisempi hinta sekä vuodenaikojen vaihtelun hyödyntäminen luonnossa. Valitettavasti omaehtoinen 

liikunta ei usein ole riittävän intensiivistä kunnon ja liikkeiden hallinnan kehittymisen kannalta. 

Kysyttäessä väestökyselyssä (n=428) kuntalaisilta, olisivatko he valmiita osallistumaan muiden kuin 

urheiluseurojen järjestämään liikuntatoimintaan, vastaukseksi saadaan, että vajaat 40 % olisi valmis 

osallistumaan tällaiseen ei-seuratoimintaan. Tulos on hieman alhaisempi kuin Suomen kaupungeissa 

keskimäärin (hieman yli 2/5). Väestöstä 40 % muodostaa kuitenkin vakavan haasteen urheiluseuroille, 

mikä puolestaan avaa mahdollisuuden liikuntamarkkinoilla sekä yksityisille palvelujen tarjoajille että 

myös julkiselle sektorille. 


Turvataan omaehtoisen liikunnan edellytykset mm. lähiliikuntapaikkojen, vapaavuorojen ja taksoituksen 

sekä tarvittaessa liikunnallisten apuvälineiden avulla. Kannustetaan kaikkia kuntalaisia omaehtoisen 

liikunnan harrastajiksi seuroissa tapahtuvan liikunnan lisäksi. 

ARVIOINTI 

Omaehtoisen liikunnan kehittymistä seurataan mahdollisuuksien mukaan kehittämällä kevyen liikenteen 

väylien ja lähiliikuntapaikkojen käyttäjämäärien tilastointia.

21 

YHTEYDET KOULU- JA OPPILAITOSLIIKUNTAAN SEKÄ PÄIVÄKOTEIHIN 


Ala-asteikäisten lasten liikuntakerroista 70 % tapahtuu koulunpihoilla ja kodin lähiympäristössä. 

Koulujen ja päiväkotien pihat ovat lähiliikuntapaikkoina ratkaisevassa asemassa lasten päivittäisen 

liikkumisen kannalta. Lapsi viettää ala-asteella 2000 tuntia välitunneilla, enemmän kuin minkään 

kouluaineen parissa, joten liikettä aikaansaamaton koulupiha on hukattu mahdollisuus! 

Virallisilla liikuntapaikoilla, erityisesti varsinaisilla urheilun suorituspaikoilla, oli lasten päivittäisessä 

liikunnassa varsin vähän käyttöä. Eniten käytetty varsinainen liikuntapaikka oli koulun liikuntasali, johon 

sijoittui 6% lasten liikuntakerroista. Kansainvälisten liikuntasuositusten mukaan lasten tulisi liikkua 

päivittäin ja mielellään useamman tunnin ajan. Monipuolinen liikunnallinen aktiivisuus, niin pihaleikit 

kuin liikuntaharrastukset, tukevat lapsen tervettä kasvua ja kehitystä. Useat tutkimukset antavat kuitenkin 

viitteitä siitä, että valtaosa suomalaislapsista ei liiku hyvinvointinsa kannalta riittävästi. Tutkimuksen 

tulosten perusteella voidaan olettaa, että vähintään kolmannes tutkimuksen ala-asteikäisistä lapsista 

liikkui vähemmän kuin kansainväliset liikuntasuositukset edellyttävät. Yhdeksi keskeiseksi 

liikkumattomuuden syyksi on nostettu liikuntaolosuhteisiin liittyvät kysymykset. 

(http://www.nuorisuomi.fi) 


Lapsille ja nuorille tarjotaan tasa-arvoiset liikuntamahdollisuudet kodin läheisyydestä kouluilta ja 

lähiliikuntapaikoilta. Turvataan jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa 

haluamaansa liikuntaan edellytystensä ja mieltymystensä mukaisesti. Iltapäivisin ja iltaisin koulu voi 

toimia lasten ja nuorten harrastustoiminnan keskuksena: toimintaa kehitetään kunnan ja kolmannen 

sektorin toimintana. Kehitetään erilaisia perheliikunnan muotoja. Yhdessä koulutuslautakunnan ja muiden 

tahojen kanssa laaditaan kouluikäisiin kohdistuva toimenpideohjelma heille suunnatun liikuntatoiminnan 

kehittämiseksi. 

ARVIOINTI 

Koulu- ja oppilaitosliikunnan sekä päiväkotiliikunnan kehittymistä arvioidaan mittaamalla liikunnallisen 

välitunti- ja vapaa-aikatoiminnan kehittymistä. 

TOIMINNALLINEN YMPÄRISTÖ 

TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ LIIKUNTA KOHDERYHMITTÄIN 


Suomalaisten liikkujien kestosuosikkeja lajeista ovat kävelylenkkeily, pyöräily, hiihto ja uinti. Viimeisen 

viiden vuoden aikana ovat harrastajia lajeista harrastajamäärällä mitattuna lisänneet eniten sauvakävely ja 

rullailuliikunta. Salibandy on noussut myös aikuisten suosikkilajiksi, lapset ja nuoret ovat lajia 

harrastaneet jo vuosikymmenen. Kokkolan väestön eniten harrastamia lajeja ovat kesällä pyöräily ja 

kävelylenkkeily, talvella kävelylenkkeily ja hiihto. Väestökyselyssä Kokkolan asukkailta kysyttiin miten 

he käyttäisivät tulevaisuudessa liikuntaan liikenevän vapaa-aikansa. Kaikilla alueilla väestöstä puolet tai 

yli puolet halusivat tulevaisuudessa panostaa sekä ulkoiluun että hyötyliikuntaan, mutta kuntoiluun vain

22 

alle 65-vuotiaiden ikäluokissa. Tulevaisuuden liikuntaharrastuksena ulkoilu on eläkeikäisten harrastus, 

koska nuoremmista ikäluokista ulkoiluhalukkuus 19-31 % yli kaksinkertaistuu 54-62 prosenttiin. 

Kevyttä ulkoilua harrastavien määrä on Kokkolassa puolestaan poikkeuksellisen suuri, koska Kokkolassa 

54 % väestöstä harrastaa kevyttä ulkoilutyyppistä liikuntaa ja 26 % harrastaa liikuntaa pääasiassa 

kuntoilutarkoituksessa. Kansallisesti vertaillen eri kaupungeista saatuja tuloksia eroja on lähinnä siinä, 

että Suomen kaupungeissa keskimäärin kuntoilijoiden osuus on n. 1/3 ja satunnaisliikkujien määrä n. 15 

%. Ikäryhmittäin jaettuna huomataan, että eläkeikäisellä väestöllä liikunnan intensiteetti laskee verrattuna 

nuorempiin ikäluokkiin. Väestökyselyn keskeisin johtopäätös on, että kokkolalaiset liikkuvat määrällisesti 

riittävästi ajatellen kansanterveyttä, mutta liikunnan intensiteetti on liian alhainen, jotta päästäisiin 

kansantaloudellisiin ja –terveydellisiin hyötyihin liikunnan avulla. 


Liikunta hyvinvointipolitiikan osaksi. Otetaan huomioon liikunnan yhteiskunnallisen merkitys kaikilla 

päätöksenteon tasoilla ja vahvistetaan terveyttä edistävän liikunnan merkitystä eri hallinnonaloilla. 

Turvataan liikunnan tasa-arvoiset ja kohtuuhintaiset peruspalvelut kaikille Kokkolan asukkaille 

kehittämällä nykyistä palvelutasoa sekä joustavoittamalla ja monipuolistamalla toimintamalleja. 

Kokkolan kaupungin ja sen sidosryhmien toiminnan pitää mahdollistaa kaikkien asukkaiden omaehtoinen 

ja organisoitu liikuntaharrastus kuntalaisten haluamalla tavalla. 

Kasvatetaan kuntoilutarkoituksessa liikkuvien osuutta siten, että se nousee ohjelmakauden aikana yli 

maan keskiarvon ja lähentelee aina 40 prosenttia väestöstä. Lisätään nykysuosituksia vähemmän 

liikkuvien henkilöiden aktiivisuutta eli liikutetaan heitä, jotka eniten hyötyvät liikunnan lisäämisestä. 

Liikuntaresepti otetaan käyttöön kaikille ikä- ja väestöryhmille. Liikuntaresepti on laaja yhteistyöhanke, 

jonka tavoitteena on työvälineiden kehittäminen lääkäreiden ja muun terveydenhuoltohenkilöstön 

antamaan liikuntaneuvontaan, heidän asiantuntemuksensa lisääntyminen liikunnasta sekä toimintamallin 

luominen liikuntaneuvonnan ja yhteistyön kehittämiseksi kuntatasolla. Liikuntatoimen ja muiden 

liikuntaa järjestävien tahojen panos on merkittävä liikkumisedellytysten luojana, tiedottajana ja toiminnan 

järjestäjänä. 

ARVIOINTI 

Liikunnan osuutta hyvinvointipolitiikan kehittämisessä arvioidaan seuraamalla Kokkolan kaupungin eri 

päätöksentekoelinten tekemiä päätöksiä liikunnan näkökulmasta sekä mittaamalla toimiin myönnetyn 

rahoituksen suuruutta. 

Väestön eri kohderyhmien liikuntaharrastuksen kehittymistä seurataan arvioimalla liikuntareseptin 

käyttöä sekä eri sidosryhmien järjestämien terveysliikuntapalveluiden laajuutta ja monipuolisuutta. 

Vuosina 2008 ja 2013 toteutetaan väestökyselyt, joiden avulla tutkitaan lisäksi liikuntaharrastuksen 

intensiteetin muutoksia.

23 

ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMINEN 


Liikunnan erityisryhmiin kuuluvat vammaiset ja pitkäaikaissairaat henkilöt sekä ne iäkkäät henkilöt, joilla 

toimintakyvyn heikkeneminen estää yleisten liikuntapalvelujen käytön. Lisäksi erityisryhmiin lasketaan 

kuuluvaksi sosiaalisten syiden vuoksi yleisten liikuntapalvelujen ulkopuolelle jäävät päihdeongelmaiset 

tai kriminaalihuollon piirissä olevat henkilöt. Liikunnan erityisryhmiin lasketaan kuuluvaksi runsas 

miljoona suomalaista, heistä noin 500 000 on vammaisia. Osa erityisryhmiin kuuluvista haluaa ja voi 

käyttää yleisiä liikuntapalveluja, joten selvästi erityispalveluista riippuvaisia henkilöitä on tätä 

vähemmän. Erityisryhmien liikuntatoiminnassa suurimpia puutteita ovat kaikkien erityisryhmien 

edustajien saaminen mukaan liikuntaharrastuksen pariin, liikuntapaikkojen peruskorjaus ja rakentaminen 

kaikille käyttäjäryhmille soveltuviksi, kuljetuspalveluiden järjestäminen tarvittaessa, ohjaajien ja 

avustajien määrän lisääminen, tiedotuksen ja yhteistyön kehittäminen sekä välineiden hankinta. 

Suurimmat erityisryhmät ovat vammaiset (liikunta-, aisti- ja kehitysvammat), pitkäaikaissairaat (sydän- ja 

verisuonitaudit, hengityselinsairaudet, sokeritauti ja muut aineenvaihduntasairaudet, syöpäsairaudet sekä 

mielenterveyshäiriöt) ja huonokuntoiset iäkkäät henkilöt. Iäkkäiden ihmisten terveyden edistämisessä on 

kolme peruslähtökohtaa: henkilöiden toimintakyvyn, autonomian ja elämänlaadun kehittäminen ja 

ylläpitäminen aktiivisen elämän jatkamiseen. 


Luodaan ja toteutetaan Kokkolan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma yhdessä toimijatahojen kanssa. 

Luodaan liikunnallisille erityisryhmille kattavat omaehtoiset ja ohjatut liikuntapalvelut omalla 

asuinalueella tai tarvittaessa järjestetään heikomman toimintakyvyn omaaville kuljetus liikuntapaikoille. 

Kehitetään erityisryhmien liikkujille suunnattua henkilökohtaista ja ryhmille suunnattua tiedotusta mm. 

vuosittain julkaistavan eri toimijoiden yhteisen erityisliikunnan kalenterin avulla. Tiivistetään yhteistyötä 

Kokkolan kaupungin vammaisneuvoston kanssa. Järjestetään erityisryhmille tilaisuuksia tutustua heille 

suunnattuihin liikunnallisiin apuvälineisiin ja hankitaan apuvälineitä mahdollisuuksien mukaan. 

Urheiluseurojen edustajien tulee tiedostaa, että erityisryhmien liikuntapalveluita odotetaan 

mahdollisuuksien mukaan myös urheiluseuroilta. 

Erityisliikunnan kehittämisen yleisenä haasteena on, että uuden terveyttä edistävää liikuntaa koskevan 

tiedon mukaisesti kohdespesifin liikunnan lisäksi opitaan hyödyntämään kaikkinaista päivittäistä fyysistä 

aktiivisuutta entistä paremmin erityisryhmiin kuuluvien henkilöiden hyvinvoinnin edistämisessä. 

Erityishaasteena on liikunnan kehittäminen osana mielenterveystyötä, ja siihen sisältyvää 

ennaltaehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. Toteutetaan ”Kun hakkaat itse halkosi, ne lämmittävät Sinut 

kahdesti” –toimintakykyhanke, minkä osana kannustetaan terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia 

aktiivisemmiksi antamalla heille liikuntaresepti. 

ARVIOINTI 

Erityisryhmien liikuntaharrastuksen kehittymistä seurataan arvioimalla liikuntareseptin käyttöä ja 

erityisliikuntapalveluiden kehittymistä eri asuinalueilla.

24 

IKÄÄNTYVIEN JA IKÄÄNTYNEIDEN LIIKUNNAN KEHITTÄMINEN 


Iäkkäiden ihmisten keskimääräinen odotettavissa oleva elinikä on viime vuosikymmeninä huomattavasti 

pidentynyt, ja suhteellisesti suurinta muutos on ollut yli 80-vuotiaiden eliniässä. Lisäksi 60-75 – 

vuotiaiden toimintakyky on kohentunut ja lähes kaikki tämän ikäryhmän ihmisistä elää omissa kodeissaan 

itsenäisesti, vaikka pitkäaikaissairaudet ovatkin yleisiä. Toisaalta keski-ikäisten ihmisten toimintakyvyn 

vähittäinen koheneminen viittaa mahdollisuuksiin siirtää toiminnanvajavuuksien ja raihnaisuuden 

ilmaantumista myöhemmälle iälle. 

Erityisesti liikkumiskyvyltään heikentyneet hyötyivät liikunnallisesta aktiivisuudesta. Liikkumiskyvyn 

heikentymisen on todettu ennustavan kuolleisuutta, mutta fyysisen aktiivisuuden positiivinen vaikutus 

eloonjäämiseen ja itsenäisyyden säilyttämiseen oli erityisen merkittävä niillä, joiden toimintakyky on jo 

heikentynyt. Terveydenhuoltopalveluista saatava liikuntaneuvonta edistää iäkkäiden ihmisten liikuntaaktiivisuutta. 

Ohjeiden saamisen merkitys korostui pitkäaikaissairauksia sairastavilla henkilöillä. 

Koti- ja vapaa-ajan tapaturmista ovat viime vuosina lisääntyneet erityisesti ikääntyneiden tapaturmat, 

joista yleisimpiä ovat erilaiset kaatumiset ja putoamiset. Viimeisen 25 vuoden aikana esimerkiksi 

sairaalassa hoidettujen kaatumisvammojen määrä on nelinkertaistunut ja kaatumiskuolemien määrä 

kaksinkertaistunut. Kaatumisvammojen määrän ennustetaan lisääntyvän nopeammin kuin ikääntyvien 

määrän. Iäkkäiden henkilöiden tapaturmien torjunnassa ovat avainasemassa omaiset ja läheiset, kaikki 

ikäihmisten parissa työskentelevät sekä ikäihmiset itse. Jälkeenpäin on monen tapaturman osalta todettu, 

että se olisi ollut vältettävissä hyvinkin helposti pienillä ja arkipäiväisillä ennaltaehkäisevillä toimilla, 

kuten tapaturmatilanteiden tunnistamisella ennakolta, syiden havaitsemisella ja niiden poistamisella sekä 

ympäristön vaaratekijöiden vähentämisellä. 


Erityistä tukea liikunnan harrastamiseen tarvitsevien henkilöiden ja ryhmien sekä hyväkuntoisten 

ikääntyvien ja iäkkäiden henkilöiden ja ryhmien erottaminen toisistaan toimintakyvyn perusteella on yksi 

suurimmista haasteista ohjelmakaudella. Väestön ikääntyessä rajalliset resurssit pakottavat ohjaamaan 

hyväkuntoiset ikäihmiset liikkumaan kansalaistoiminnan ja yksityisten liikuntapalveluiden alaisuuteen, 

jolloin Kokkolan kaupungin erityisliikuntaryhmiin pääsevät osallistumaan vain erityistä tukea tarvitsevat. 

Hyväkuntoisten ikäihmisten toimintaa tuetaan muun avustustoiminnan tavoin. Sosiaali- ja terveysalan 

organisaatioilla ja järjestöillä tulee olla riittävästi toiminnan laatua ja määrää vastaavia resursseja ottaa 

kuntouttava työote ja terveyttä edistävä liikunta järjestelmällisesti huomioon toiminnassaan. Kokkolan 

liikuntatoimeen palkataan ohjelmakaudella toinen erityisliikunnanohjaaja. 

Liikuntaan tottumattomille ikääntyville ja ikääntyneille luodaan nykyistä paremmat mahdollisuudet 

omaksua aktiivinen elämäntapa eläkeiän lähestyessä ja ylläpitää sitä eläkkeelle siirtymisen jälkeen. 

Liikuntatoimintaa suunniteltaessa otetaan huomioon, että vain 10 prosenttia ikääntyvistä osallistuu 

ohjattuun liikuntaan, joten painotetaan omaehtoisen arkiliikunnan toteuttamista ja edellytysten 

parantamista. Toteutetaan ”Kun hakkaat itse halkosi, ne lämmittävät Sinut kahdesti” –ikääntyvien 

toimintakykyhanke, minkä osana kannustetaan terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia aktiivisemmiksi 

antamalla heille liikuntaresepti ja osaltaan vaikutetaan iäkkäiden henkilöiden tapaturmariskin 

alentamiseen. Tiivistetään yhteistyötä Kokkolan kaupungin vanhusneuvoston kanssa.

25 

ARVIOINTI 

Ikääntyvien ja ikääntyneiden liikuntaharrastuksen kehittymistä seurataan arvioimalla liikuntareseptin 

käyttöä sekä eri ikäryhmille tarjottavien liikuntapalveluiden ja omaehtoisen liikuntaharrastuksen 

kehittymistä eri asuinalueilla. Vuosina 2008 ja 2013 toteutetaan väestökyselyt, joiden avulla tutkitaan 

lisäksi liikuntaharrastuksen intensiteetin muutoksia. 

FYYSINEN YMPÄRISTÖ 

KAAVOITUS 


Kokkola on merestä noussut kaupunki, joka maankohoamisen johdosta kasvaa joka päivä. Sijainti meren 

rannikolla vaikuttaa merkittävästi Kokkolan ilmastoon ja luontoon, sillä rannikkoalueille tyypillisesti 

Kokkolassa on suuret maan ja meren lämpötilaerot. Kaupunki on edistänyt luonnon virkistys- ja 

monikäyttöä rakentamalla niitä palvelevia rakenteita, kuten pitkospuita, laavuja, opasteita, lintutorneja ja 

luontopolkuja. Lisäksi Kokkolasta löytyy lukuisia erilaiseen liikuntaan ja virkistykseen vapaasti 

käytettäviä maa- ja merialueita. (Kokkolan ympäristön tila 2000.) 

Ihmisille tulee luoda mahdollisuus harrastaa liikuntaa siten, että ympäristölle aiheutuu mahdollisimman 

vähän kuormitusta. Ympäristövastuullinen liikuntatoiminta on ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti 

kestävää ja toteuttaa kestävän kehityksen periaatteita koko liikunnan toimikentällä ja yhteiskunnan 

kehittämisessä. Liikunnan ympäristövaikutusten aiheuttajia ovat mm. liikenne, energiankulutus, haitalliset 

aineet ja päästöt, melu, pesut ja varusteiden huolto, liikuntapaikkarakentaminen, liikuntapaikkojen käyttö, 

lajisuoritukset, ruokailut, jätehuolto, majoitukset sekä urheiluvälineteollisuus. 


Tutkimukset osoittavat, että ihmiset haluavat harrastaa päivittäisessä toimintaympäristössään lähi- ja 

arkiliikunnan palveluissa, mutta keskitetty rakentaminen ei palvele tätä parhaalla mahdollisella tavalla. 

Fyysisen ympäristön kehittämisen päävisiona on monipuolisen ja esteettömän liikuntaympäristön 

luominen ja kunnossapitäminen mahdollistamaan kaikkien kuntalaisten haluaman liikuntatoiminnan. 

Yhteistyössä kaavoitusosaston ja sidosryhmien kanssa luodaan Kokkolaan liikunnan ja virkistyksen 

ohjeellinen teemaosayleiskaava tai vastaava viheraluehierarkia. Tavoitteena Kokkolassa on 

yhdyskuntarakenteen eheyttäminen niin, että syntyy toimivia, ihmisten tarpeiden mukaisia 

kokonaisuuksia, joissa mahdollisimman monet koulut, työpaikat, lähipalvelut, lähivirkistysalueet ja 

liikuntapaikat ovat saavutettavissa jalan, polkupyörällä tai muutoin aktiivisella kulkutavalla. Kokkolaan 

luodaan kansallinen kaupunkipuisto. Luonto- ja viheralueet otetaan aina huomioon 

maankäyttöratkaisuissa ja uusia alueita kaavoitettaessa. Lähi- ja arkiliikunnan peruspalvelut toteutetaan 

samanaikaisesti muun suunnittelun ja –rakentamisen kanssa. Kuntien välinen alueyhteistyö lisääntyy 

erityisesti suurten liikuntapaikkojen, virkistys- ja ulkoilualueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja 

käytössä. 

ARVIOINTI 

Kaavoituksen onnistumista liikunnan ja virkistyksen kannalta arvioidaan yhteistyössä teknisen 

palvelukeskuksen ja sidosryhmien kanssa luotavilla mittareilla.

26 

LIIKUNTAPAIKAT KUNTALAISTEN LIIKUNTAA PALVELEMAAN 


Joka päivä vähintään miljoona suomalaista käyttää tunnin ajan rakennettuja liikuntapaikkoja. 

Opetusministeriön Liikuntapaikkarakentamisen suunta 2004 –asiakirjassa mainitaan painoalueiksi lasten 

ja nuorten sekä terveyttä edistävän liikunnan olosuhteiden kehittäminen. Asiakirjan mukaisesti 

liikuntapaikkojen kehittämisessä keskitytään helposti saavutettavien, tarkoituksenmukaisten ja 

turvallisten lasten ja nuorten sekä terveyttä edistävän liikunnan olosuhteiden monikäyttöiseen ja 

esteettömään kehittämiseen, kilpaurheilun olosuhteita unohtamatta. Monipuoliset ja –käyttöiset sekä 

muunneltavat tilat palvelevat hyvin eri käyttäjäryhmien ja lajien tarpeita, mutta myös liikuntaan liittyvien 

erikoistilojen rakentaminen on mahdollista perustelluista syistä. 

On arvioitu, että jokainen ihminen on noin 40 % elämästään liikkumis- tai toimintarajoitteinen, joten 

toimiva ja esteetön ympäristö hyödyttää meitä kaikkia. Esteettömän liikuntaympäristön suunnittelussa 

tulee ottaa huomioon kokonaiset matkaketjut ovelta ovelle, koska pienikin este voi katkaista koko matkan 

teon. 

Kokkolan väestökyselyssä ulkoilun edellytykset koetaan kaikista parhaimmiksi, koska 80 % väestöstä piti 

ulkoiluedellytyksiä hyvinä tai melko hyvinä. Toiseksi parhaimpina pidettiin kuntoliikuntapaikkoja ja 

kolmantena olivat hyötyliikuntapaikat. Heikoimmiksi koettiin erityisryhmille soveltuvat liikuntapaikat 

yhdessä kilpaurheilupaikkojen kanssa. 

Kokkolan väestökyselyn (n=428) tuloksista kootun taulukon 3 mukaan suosituin liikuntamuoto on 

ulkoilutyyppinen liikunta, mitä osoitti myös pääliikuntaharrastustyyppien tarkastelu aikaisemmin. 

Ulkoilua voi pitää myös kokkolalaisten erityispiirteenä, jonka varaan voidaan liikuntakulttuurin 

kehittämistä myös rakentaa. Noin 57 % kuntoliikkujista käyttää liikkuessaan erityyppisiä ulkoilureittejä.

27 

Kesä 

Talvi 

Pyöräily 148 35 % 9 2 % 

Kävelylenkkeily 123 29 % 151 35 % 

Hyötyliikunta 27 6 % 18 4 % 

Rullaluistelu 23 5 % 

Joukkuepalloilu 20 5 % 30 7 % 

Sauvakävely 14 3 % 17 4 % 

Uinti 10 2 % 13 3 % 

Suunnistus 10 2 % 

Yksilöpalloilu 8 2 % 5 1 % 

Kuntojumppa 6 1 % 21 5 % 

Aerobic 3 1 % 6 1 % 

Ratsastus 3 1 % 3 1 % 

Moottoriurheilu 2 0 % 2 0 % 

Painonnosto 2 0 % 2 0 % 

Naisvoimistelu 1 0 % 2 0 % 

Purjehdus 1 0 % 

Hiihto 0 % 96 22 % 

Luistelu 0 % 6 1 % 

Pujottelu/Laskettelu 0 % 4 1 % 

TAULUKKO 3. Eniten harrastettu liikuntamuoto. Kesällä vähintään 1 laji 93 % vastaajista ja talvella 

90 % vastaajista. (Kokkolan väestökysely 2002.) 

Kokkolan liikuntaedellytysten imagon ollessa keskimääräistä alhaisempi Suomen kaupunkeihin 

verrattuna, on liikuntapaikkojen kehittämiseen kiinnitettävä erityistä huomiota. Tytöt ja naiset käyttävät 

liikuntaansa muiksi kuin liikuntapaikoiksi rakennettuja liikuntapaikkoja, mutta pojat ja miehet suosivat 

enemmän rakennettuja liikuntapaikkoja. Väestökyselyn mukaan kokkolalaiset haluavat panostaa 

voimakkaasti erilaisien ulkoilutyyppisten liikuntapaikkojen rakentamiseen. Suosituimpia tällaisia ovat 

mm. pyörätiet, ulkoilureitit, lenkkipolut, pururadat, hiihtoladut/kuntoradat ja puistot, jotka olivat aivan 

suosituimpien paikkojen joukossa. Samaan ulkoilurakentamiskategoriaan kuuluivat myös: uimarannat, 

ulkoilualueet, retkeilyalueet ja suunnistusalueet, jotka myös olivat aivan kärkipäässä kuntalaisten 

toivomuslistassa. Toisella sijalla tärkeysjärjestyksessä ovat kuntosalit, pallokentät, moottoriurheilualue, 

tenniskentät, liikuntasalit ja jääkiekkokentät. Kolmannessa kategoriassa olivat: squash-tila, voimailukamppailu-budosali, 

yleisurheilutila, uimahalli, tekojää, skeittipaikka ja koirille aidattu alue. Tulokset 

poikkeavat merkittävästi muista Länsi-Suomen läänin kaupungeista, joissa ehdoton ykkönen on uimahalli 

ja toisella sijalla kuntoliikuntasalit. Lasten liikuntapaikkoina eniten haluttiin skeittipaikkoja, 

liikuntapuistoja, rullaluistelualueita ja urheilukoulua. 

Vuonna 2002 toteutetussa urheiluseurakyselyssä Kokkolan seuroja pyydettiin priorisoimaan omasta 

mielestään kolme tärkeintä liikuntapaikkarakentamisen kohdetta Kokkolassa ennen vuotta 2010. Eniten 

mainintoja saivat Kirkonmäen urheilukenttä (15 kappaletta), Keskusurheilukenttä (11), Urheilutalon 

peruskorjaus (9) ja uimahallin peruskorjaus (6 mainintaa). 

Urheilulajeja on Kokkolassa yli 40 kappaletta. Kaikki tavallisimmat lajit ovat edustettuina, mutta 

telinevoimistelua ei opeteta kuin koulujen liikuntatunneilla ja painia ei voi lainkaan harrastaa Kokkolassa.

28 

Eräs Kokkolan positiivista ongelmista on salibandy, koska paikallinen seura on talkoilla kunnostanut 

armeijalta käyttämättömäksi jääneet kaksi hallia harjoitus- ja pelikentikseen. Olemassa olevat tilat 

luonnollisesti sopivat lajille, mutta ongelmia on ilmennyt esim. sosiaalitiloissa sekä harjoitus- ja 

peliajoissa. Lisäksi pelikentän katsomo on liian pieni virallisille sarjapeleille. Urheilutalon laajennus toisi 

helpotusta salibandyn, futsalin ja joukkuevoimistelun harrastajien liikuntaedellytyksiin. 


Ohjelmakauden suuri haaste Kokkolan liikuntahallinnolle on kaikkien liikuntapaikkojen kehittäminen 

erityisryhmille sopiviksi ja samalla myös muille käyttäjäryhmille toimivimmaksi – kustannuslisäys 

esteettömästä rakentamisesta on noin 2 prosenttia. Kokkolan liikuntarakentamisen painopisteet ovat 

elinkaarirakentamisen periaatteiden mukaisesti nykyisen rakennuskannan ylläpidossa ja 

peruskorjauksessa sekä lähiliikuntapaikkojen rakentamisessa ja ylläpitämisessä yhteistyössä muiden 

tahojen kanssa, mutta reaaliaikaiset ennalta ehkäisevät toimet vaativat toteutuakseen nykyistä suurempia 

rahallisia resursseja. Käyttäjäryhmien tarpeiden monipuolistuessa kiinnitetään huomioita 

liikuntapaikkojen toimivuuden ja esteettisyyden parantamiseen. Turvataan asukkaiden ja 

liikuntapaikkojen käyttäjien osallistuminen liikuntasuunnitteluun asuinalueilla ja varsinkin erityistä 

suunnittelun tieto-taitoa vaativilla liikuntapaikoilla, kuten skeittipaikoilla. 

Ohjelmakaudella kiinnitetään päähuomio perusliikuntapaikkojen kehittämiseen. Perusliikuntapaikkoja 

ovat mm. seuraavat : 1) pallokentät ja yleisurheilun suorituspaikat 2) sisäliikuntatilat 3) ulkouimalat ja 

uimahallit 4) valaistut kuntoradat ja ulkoilureitit 5) vapaamuotoiset peli- ja leikkialueet. 

Erityisliikuntapaikkojen määrä ja sijainti ratkaistaan alueen erityisluonteen ja käytettävissä olevien 

resurssien mukaan. Suurimpia liikuntapaikkahankkeita ohjelmakaudella tullevat olemaan uimahallin 

peruskorjaus-laajennus, Urheiltutalon peruskorjaus-laajennus sekä stadionin rakentaminen 

Keskuspuistoon. 

Kaupungin rooli liikuntapalvelujen ja varsinkin liikuntapaikkojen järjestäjänä on tulevaisuudessa 

enemmänkin mahdollistajan kuin yksin toteuttajan ja tuottajan rooli niin, että seurat, muut hallintokunnat 

ja yksityinen sektori kantavat liikuntatoimen tukemana mahdollisuuksiensa mukaan yhä enemmän riskejä 

ja vastuuta uusista hankkeista. Ohjelmakaudella Kokkolan liikuntahallinto pyrkii ottamaan 

liikuntapaikkainvestoinneissaan huomioon uudet urheilulajit, mutta on aivan selvää, että kaupungin on 

mahdotonta reagoida aina oikean suuruisella panoksella eri lajeihin ja toimintoihin varsinkin, jos toiminta 

ja harrastajamäärät vaihtelevat suuresti vuosittain. Liikkujien muotilajit vaihtuvat, ja siksi kunnan 

rakennusinvestoinnit on käytettävä liikuntatiloihin, jotka ovat muunneltavissa eri käyttötarpeiden mukaan. 

Kokkolan kaupungin liikuntahallinnon tavoitteena on pitää seudullisina kuntien yhteishankkeina kaikkia 

uusia kilpa- ja huippu-urheilun suorituspaikkoja, ulkoilu- ja retkeilyreitistöjen, aktiivisen kulkutavan 

veneilyliikunnan, erityisryhmien liikunnan, golfin, hevosurheilun, moottoriurheilun ja erilaisten 

huoltotoimintojen kehittämistä. 

ARVIOINTI 

Liikuntapaikkapalveluiden kehittymistä arvioidaan kerätyn ja saadun käyttäjäpalautteen sekä vuosina 

2008 ja 2013 toteutettavien väestökyselyiden avulla. Jokainen uusi liikuntapaikkahanke arvioidaan 

kokonaisvaltaisesti eli otetaan huomioon lähtökohdat, panokset, prosessi ja tuotos sekä hankkeen vaikutus 

väestön liikunta-aktiivisuuteen ja –intensiteettiin ja kunnallistalouteen.

29 

Luonnon hyödyntämistä liikunnassa ja virkistyksessä arvioidaan saadun käyttäjäpalautteen perusteella 

sekä omaehtoisten liikkujien määrän lisäyksellä, mitä tutkitaan vuosina 2008 ja 2013 toteutettavan 

väestökyselyn avulla. 

LÄHILIIKUNTAPAIKAT 


Opetusministeriön lähivuosien painotus tukea lasten ja nuorten sekä terveyttä edistävän liikunnan 

olosuhteiden kehittämistä ohjaa kuntia kehittämään etenkin lähiliikuntapaikkoja. Lähiliikuntapaikka on 

uusi käsite valtion liikuntarakentamisen tukipolitiikassa. Lähiliikuntapaikat ovat lasten ja nuorten 

liikuntaan sekä yleiseen kunto- ja terveysliikuntaan tarkoitettuja liikuntapaikkoja tai -alueita, jotka 

sijaitsevat asuinalueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä. Lähiliikuntapaikkojen toteutuksessa 

halutaan suosia luovuutta, osallistuvaa suunnittelua ja hallinnonalojen yhteistyötä. Erityisen tärkeää on 

lähiliikuntapaikkojen turvallisuus, kestävyys ja ympäristöystävällisyys. Lähiliikuntapaikkojen 

luonteeseen kuuluu, että ne ovat enimmäkseen kaikkien liikunnan harrastajien vapaasti käytettävissä ja 

samalla käyttäjille maksuttomia. Ne ovat saavutettavissa kotiovelta, koulujen ja päiväkotien läheisyydessä 

tai muualla, missä ihmiset viettävät suuren osan ajastaan. Saavutettavuuteen liittyy myös se, että erityisiä 

pukeutumis-, peseytymis- ja huoltotiloja ei lähiliikuntapaikkojen yhteydessä yleensä tarvita ja se, että 

kevyen liikenteen väylät lähiliikuntapaikoille ovat luontevia ja turvallisia. Lähiliikuntapaikoille ominaista 

on ympärivuotinen käyttö. Lähiliikuntapaikkojen luonteeseen kuuluu myös se, että ne ovat rakentamis- ja 

käyttökustannuksiltaan edullisia. (http://www.lahiliikuntapaikat.info) 


Kokkolaan toteutetaan ”Norjan mallin” mukainen verkosto monipuolisia ja kaikille käyttäjille ja 

käyttäjäryhmille soveltuvia lähiliikuntapaikkoja elämänkulun eri vaiheiin soveltuvina jokaiselle 

asuinalueelle. Tavoitteena on luonnollisen leikin, kisailun, liikunnan ja liikkumisen mahdollistavan 

arkiympäristön rakentaminen lapsille ja nuorille sekä esteettömän ja turvallisen arkiliikkumisen sallivan 

lähiympäristön rakentaminen kaikenikäisille ihmisille. Koti ja sen piha-alue, päiväkotien, oppilaitosten ja 

nuorisotilojen sisä- ja ulkoliikuntatilat ja pihat sekä erilaiset lähikentät, -puistot ja -metsät ovat 

lähiliikuntapaikka-ideologiaan sopivia kaiken ikäisten kuntalaisten liikuntapaikkoja kodin ja asuinalueen 

välittömässä läheisyydessä. Lähiliikuntapaikkojen osana kehitetään niille johtavien kulkureittien 

turvallisuutta varsinkin kevyen liikenteen näkökulmasta. Uudisrakentamisen ohella lähiliikuntapaikkojen 

toteuttamisessa tulevat erityisesti kysymykseen jo olemassa olevien alueiden ja tilojen muokkaaminen, 

perusparantaminen ja varustaminen. 

ARVIOINTI 

Lähiliikuntapaikkapalveluiden kehittymistä arvioidaan kerätyn ja saadun käyttäjäpalautteen sekä vuosina 

2008 ja 2013 toteutettavien väestökyselyiden avulla. Jokainen uusi lähiliikuntapaikkahanke arvioidaan 

kokonaisvaltaisesti eli otetaan huomioon lähtökohdat, panokset, prosessi ja tuotos sekä hankkeen vaikutus 

väestön liikunta-aktiivisuuteen ja –intensiteettiin ja kunnallistalouteen.

30 

KESKUSPUISTON LIIKUNTA- JA VIRKISTYSEDELLYTYKSET 


Keskuspuisto on Kokkolan vihreä väylä merelle keskellä kaupunkia. Alue omaa paljon kehittämisen 

mahdollisuuksia liikunta- ja virkistystoimintojen kannalta. Keskuspuiston suunnittelu oli hyvin 

keskeisessä asemassa jo vuosikymmenen takaisessa selvityksessä, mutta suunnittelu ei edennyt ole alkua 

pitemmälle sitten vuoden 1994. 


Kokkolan Keskuspuisto kansallisen kaupunkipuiston osaksi ajatusmallilla ”Kokkokiviltä Kokkokiville”. 

Liikuntahallinto osallistuu aktiivisesti Keskuspuiston suunnitteluun sekä olemassa olevien ja uusien 

liikunta- ja virkistysedellytysten ja -toimintojen kehittämiseen. 

ARVIOINTI 

Keskuspuiston liikunta- ja virkistyspalveluiden kehittymistä arvioidaan kerätyn ja saadun 

käyttäjäpalautteen sekä vuosina 2008 ja 2013 toteutettavien väestökyselyiden avulla. Jokainen uusi 

liikuntapaikkahanke arvioidaan kokonaisvaltaisesti eli otetaan huomioon lähtökohdat, panokset, prosessi 

ja tuotos sekä hankkeen vaikutus väestön liikunta-aktiivisuuteen ja –intensiteettiin ja kunnallistalouteen. 

KEVYENLIIKENTEENVÄYLÄT 


Yhdyskuntarakennetta eheyttämällä synnytetään toimivia ja ihmisten tarpeet entistäkin paremmin 

huomioon ottavia kokonaisuuksia, joissa mahdollisimman monet koulut, työpaikat, palveluverkosto, 

lähivirkistysalueet ja liikuntapaikat ovat saavutettavissa jalan, polkupyörällä tai muutoin aktiivisella 

kulkutavalla. Aktiivisen kulkutavan lisäämiseksi tarvitaan kehittämisajatuksia liikennejärjestelmien 

suunnittelussa, taajamateiden suunnittelussa, kaupunkiväylien kehittämisessä ja kuntien 

liikenneturvallisuussuunnitelmissa. 

Kevyen liikenteen kehittämisen nykysuuntauksesta kertoo se, että liikenne- ja viestintäministeriö on 

valmistanut kävely- ja pyöräilypoliittiset ohjelmat, mitkä perustuvat tutkimustietoon. Suomalaisista 

aikuisista noin 88 prosenttia käyttää kävelyteitä perusliikuntapaikkana. Tällä hetkellä noin 80 % 

suomalaisista on polkupyörä ja sitä käyttää jatkuvasti noin viidennes kansalaisista. Suomalaisten 

tekemistä matkoista 58 % on alle 5 kilometriä pitkiä. Suomalaiset kävelevät neljänneksen ja pyöräilevät 

11 % kaikista matkoistaan. Lyhyillä, alle kilometrin matkoilla kävely on selvästi suosituin kulkumuoto. 

Puolet polkupyörällä kuljetuista kilometreistä ajetaan yli 4 km pitkillä matkoilla, joten pyöräily ei rajoitu 

pelkkiin lyhyisiin matkoihin. Automatkoista 43 % on alle 5 km pitkiä eli pitkälle korvattavissa jalan tai 

pyöräillen. Työ-, koulu-, opiskelu- ja liityntäpyörämatkoilla tärkeimmät syyt pyörän valitsemiseksi 

kulkuvälineeksi olivat kuntoilu, nopeus, riippumattomuus aikatauluista, ulkoilu ja luonnosta nauttiminen. 

Monille ihmisille työ- ja koulumatkojen kulku jalan, pyörällä tai rullaluistellen olisi luonteva tapa lisätä 

päivittäistä liikkumista. Sekä lasten että aikuisten arkiliikunnan kannalta on tärkeää, että kevyen 

liikenteen väylät ovat turvallisia ja muodostavat tarkoituksenmukaisen reitistön. Kevyen liikenteen 

väylille asettavat vaatimuksia ympärivuotinen käyttö ja samaan aikaan kehittyvät kuntoliikuntavälineet, 

koneellinen kunnostus ja eri käyttäjäryhmien (pyöräily, lenkkeily, rullaluistelu, rullahiihto,

31 

pyörätuolikelaus yms.) vaatimukset. Rullaluistelu ja pyöräily vaativat erilaisen pinnan kuin kävely, tämä 

tulisi liikunnallisesti tärkeimpien reittien yhteydessä ottaa jatkossakin huomioon. 

Kokkolan kevyen liikenteen väylät sijaitsevat lähellä asutusta ja noudattelevat merkittävimpien teiden 

rinnalla yleisiä liikenteen linjauksia. Pienet asuinkadut eivät kevyen liikenteen väyliä tarvitse, mutta 

jokaiselle asuinalueelle ja liikuntapaikalle tulisi johtaa kevyen liikenteen väylä. Kokkolan väestökyselyn 

tuloksista selviää, että 7-15 –vuotiaista vastaajista kaikki harrastavat pyöräilyä kevyenä ulkoilumuotona, 

mutta vanhemmissa ikäryhmissä pyöräilyaktiivisuus laskee noin 50 prosenttiin. 

Tarkasteltaessa kuolemia henkilökilometriä kohden oli pyöräily noin neljä kertaa niin vaarallista kuin 

henkilöautolla ajo. Pyöräilyn turvallisuus paranee pitkällä aikavälillä yleisten liikenneturvallisuustavoitteiden 

mukaisesti. Ulkona tapahtuvien kaatumistapaturmien kannalta epäedullisia 

säätilanteita ovat nopeat säätilan vaihtelut, runsas lumisade sekä 0-asteen lähettyvillä pysyttelevä 

lämpötila. Yhden kaatumistapaturman sairaanhoidon ja menetetyn työpanoksen keskimääräinen 

kustannus on noin 2 500 euroa ja hyvinvoinnin menetys noin 3 900 euroa. Kokkolan liikuntahallinto 

suosittaa jokaista pyöräilijää käyttämään pyöräilykypärää. 


Kokkolan kevyen liikenteen väyliä kehitetään monien eri tahojen yhteistyönä, mutta päävastuu väylistä 

on kaupungin Teknisellä palvelukeskuksella. Kevyen liikenteen edellytysten edelleen kehittämiseksi 

Kokkolan seudulle tulee laatia erillinen kevyen liikenteen kehittämissuunnitelma ja edelleen kehittää 

liikenneturvallisuustyötä myös kevyen liikenteen näkökulmasta. 

Tulevaisuuden tavoitteena on kattaa koko Kokkolan seutu liikunnallisesti kattavalla ja kaikille 

käyttäjäryhmille esteettömällä kevyen liikenteen reitistöllä, joka hyvin kunnossapidettynä mahdollistaa 

ympärivuotisen ja monipuolisen käytön. Erityisen tärkeitä ovat reitit kodeista päiväkoteihin, kouluihin ja 

työpaikoille. Osana kevyen liikenteen väyläverkoston kehittämistä käsitellään maastopyöräilyreittien 

kehittäminen Kokkolan seudulla. Tavoitteena on pyöräilyn määrä kaksinkertaistuminen vuoden 2002 

tasosta vuoteen 2020 mennessä. 

Kokkolan kevyen liikenteen väylien käyttöturvallisuuden ja –mukavuuden kohentamiseksi kehitetään 

yhdessä käyttäjien ja muiden sidosryhmien kanssa väylien kunnossapitoa vastaamaan entistäkin 

paremmin käyttäjien monipuoliset tarpeet. Kevyen liikenteen väylistä ja rullaluistelureiteistä kehitetään 

virkistys- ja työmatkakäyttöön kattava verkosto Kokkolan seudulle ja kunnossapitoa kehitetään 

yhteistyössä teknisen palvelukeskuksen ja muiden toimijoiden kanssa. 

ARVIOINTI 

Kevyen liikenteen väylästön kehittymistä arvioidaan vuosittain teknisen palvelukeskuksen kanssa ja 

liikenneturvallisuustyöryhmän kokouksissa. Samalla asetettuja tavoitteita päivitetään seuraaville vuosille. 

RAKENNETTU, MUOKATTU JA LUONTOYMPÄRISTÖ 


Luonto on tärkeä liikunta- ja virkistysympäristö. LVVI-tutkimuksen (Luonnon virkistyskäytön 

valtakunnallinen inventointi) mukaan 97 % suomalaisista osallistuu jollakin tavoin ulkoiluun vuoden 

aikana, kaksi kolmesta harrastaa ulkoilua viikoittain. Ulkoilun ohjauksen, merkittyjen reittien, opastuksen

32 

ja luontomatkailupalveluiden tarve tulee kasvamaan kaupungistuvassa Suomessa ja luonnossa 

liikkumisen taitojen vähentyessä. Kuntasuunnittelun haastavimpia tehtäviä on varmistaa, että luonto on 

riittävän lähellä. Lapsille luontoa ovat jo pienet lähipuistot ja lähivirkistysalueet. 

Perinteiset jokamiehenoikeudet antavat suomalaisille erinomaiset mahdollisuudet liikkua ja virkistäytyä 

luonnossa. Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen kansalaisen – myös ulkomaalaisen - oikeuksia 

käyttää luontoa maksutta siitä riippumatta, kuka omistaa alueen tai on sen haltija. Jokamiehenoikeuksiin 

sisältyy aina vaatimus niiden harmittomuudesta: oikeutta ei saa käyttää haittaa tai häiriötä tuottavalla 

tavalla. (http:www.vyh.fi/hoito/virkisty/jokamies/sisalto.htm) 

Luonnonmukaiset ulkoilu- ja retkeilymahdollisuudet, joihin kuuluvat kävely-, pyöräily-, hiihto-, retkeily-, 

vaellus-, melonta- ja soutureitit, uimarannat, luontopolut, kansallispuistot ja luonnonsuojelualueet, ovat 

Kokkolassa poikkeuksellisen hyvät. Kansalaiset sekä arvostavat että käyttävät luonnon tarjoamia 

mahdollisuuksia runsaasti. Viheralueita Kokkolassa on runsaasti sekä keskustassa sekä heti 

kaupunkialueen ulkopuolella. Suurin puute on ulkoilureittien ja –alueiden kunnossapidossa, merkinnöissä 

ja tiedottamisessa. 

Kokkolan väestökyselyn (n=428) perusteella ja kuvion 3 mukaan kokkolalaiset ovat todellisia 

hyötyliikkujia verrattuna suomalaisiin kaupunkilaisiin keskimäärin, koska pihatyöt, puutarhanhoito, 

marjastus, metsästys ja kalastus ovat enemmän harrastettuja moniin maamme muihin, vastaavan 

kokoisiin, kaupunkeihin verrattuna. 

Kesällä 

Talvella 

1 tai 1 tai 

1-2 ker kerran enem. yht % 1-2 ker kerran enem. yht 

/kk /vko /vko /kk /vko /vko 

puutarhanhoito 25 68 121 214 50 % 38 12 16 66 

marjastus 64 54 38 156 36 % 0 

metsäst./kalastus 36 35 17 88 21 % 27 11 11 49 

pihatyöt 13 17 16 46 11 % 12 26 16 54 

sienestys 15 10 7 32 7 % 0 

pyöräily 1 2 13 16 4 % 2 1 8 11 

metsätyö 4 6 10 2 % 4 3 3 10 

kävely 2 1 4 7 2 % 1 1 4 6 

retkeily 2 1 3 1 % 1 1 2 

KUVIO 3. Hyötyliikunta. (Kokkolan väestökysely 2002.) 

”Kokkola on merikaupunki” mainitaan myös kaupungin strategiassa. Kokkolassa on kaksi 

purjehdusseuraa ja molemmilla omat kotisatamansa. Näin mm. seuratoiminta on hyvin vilkasta sekä 

lisäksi Kokkola on ansioitunut isojen purjehduskilpailujen järjestäjänä. Myös purjehdusta ja 

moottoriveneilyä harrastavalle kuntalaiselle on runsaasti palveluja Kokkolassa ja ympäristössä. 

Jokamiehenoikeudet (http:www.vyh.fi/hoito/virkisty/jokamies/sisalto.htm) koskevat liikkumista ja 

oleskelua vesialueilla, virkistyskalastusta sekä moottorikelkkailua. 

Saaristoneuvosto on ansiokkaasti jo usean vuoden ajan huolehtinut venereittien merkitsemisestä ja reittien 

ylläpidosta merellä. Lisäksi rantautumispaikkoja on myös suhteellisen paljon, koska kaikilla ei ole

33 

mahdollisuutta omaan kesämökkiin, joita on myös runsaasti Kokkolan ympäristössä. Saarista on osa 

rauhoitettuja varsinkin lintujen pesimisaikoina, mutta saarissa on myös rantautumispaikkoja niitä 

haluaville. 


Koska Kokkolan vahvuustekijöitä ovat ulkoilualueet, tulee niiden kehittämiseen ja saavutettavuuteen 

panostaa entistä enemmän. Olemassa olevien ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksien lukumäärään ei 

ehdoteta suuria muutoksia, mutta kehitetään olemassa olevien mahdollisuuksien tasoa eli monipuolisuutta 

sekä laatua eli kunnossapitoa. Kokkolan liikunta- ja virkistysedellytysten kehittämisessä ja 

hyödyntämisessä tavoitteena on ajatusmallin ”Kaupunki luonnossa” toteuttaminen sekä maalla, vedessä, 

lumella että jäällä. Tähän Kokkolan ilmasto-maantieteellinen sijainti antaa hyvät mahdollisuudet selvine 

eri vuodenaikoineen. Rohkaistaan kansalaisia käyttämään oikein jokamiehenoikeuksiaan. Jokaisella 

asuinalueella tulee olla lähipuisto ja –virkistysalue, miltä pääsee yhdysreittiä pitkin laajemmalle 

ulkoilureittiverkostolle. Luodaan asukkaille uusia mahdollisuuksia käyttää hyväksi kaupungin ulkoilu- ja 

virkistysalueita sekä rakennuksia. Luonnonmukaisten alueiden säilyminen tulee varmistaa jo 

kaavoitusvaiheessa. Lähivirkistys- ja virkistysalueet suunnitellaan osana kaavoitus- ja 

liikennesuunnittelua. Hyödynnetään EU:n suomat mahdollisuudet ulkoilureittien ja –alueiden 

suunnitteluun ja rakentamiseen, mutta vastapainona varataan riittävästi määrärahoja viheralueiden 

kunnossapitoon ja hoitoon. Naapurikuntien välistä yhteistyötä ja koordinointia liikunta-asioissa tulee 

lisätä, ja esimerkiksi ulkoilureittejä voitaisiin verkostoida lisäämällä kuntarajat ylittäviä yhdysreittejä. 

Selvitetään työnjako Kokkolan seudun ulkoilureittien ja –alueiden suunnitteluun, rakentamiseen ja 

kunnossapitoon. Osallistutaan aktiivisesti Kokkolan Agenda -työhön. 

ARVIOINTI 

Ulkoilumahdollisuuksien kehittymistä seurataan vuosittain yhteistyössä Teknisen palvelukeskuksen ja 

ulkoilujärjestöjen kanssa. Samalla asetettuja tavoitteita päivitetään seuraaville vuosille. 

LIIKUNTAPOLIITTISEN OHJELMAN ARVIOINTI 


Arvioinnin tehtävä kuntalaisten laadukkaitten ja riittävien palveluiden turvaajana on selkiytynyt. 

Liikuntapoliittisen ohjelman toteutumista arvioidaan vuosittain aina ennen seuraavaa budjetointia, jolloin 

voidaan nopeasti puuttua mahdollisiin ongelmakohtiin. Arviointi toteutetaan kokonaisvaltaisena, jolloin 

kaikki osatekijät on otettava huomioon. Osallisuus ja yhteisvastuu ovat keskeinen osa demokratiaa. 

Arviointi toteutuu laajana yhteistyönä luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden ja kuntalaisten toimesta. 

Crestin arviointityökalun hyödyntäminen on yksi mahdollisuus kehittää arviointia. 


Liikuntapoliittista ohjelmassa mainittuja ehdotuksia eteenpäin viemään ja ohjelmaa arvioimaan kootaan 

eri hallinnon aloja ja sidosryhmiä edustava ja poliittisesti vahva luottamusmiehistä ja viranhaltijoista 

koostuva seurantaryhmä. 

Arvioinnin osioina ovat: 

- lähtökohtatiedot (ovatko edellisvuoden tavoitteet olleet linjassa ohjelman kanssa)

34 

- panokset (onko oikeisiin toimintoihin kohdistettu rahaa, henkilöitä, koulutusta, materiaalia, suunnittelua, 

neuvottelua tai muuta panostusta sekä onko panostuksen laatu ollut oikea), 

- prosessi (liikuntalautakunnan päätöksentekotavat, kaupunginhallituksen ja –valtuuston käsittelemät 

liikunta- ja virkistysasiat sekä muut ylisektoriaaliset päätökset liikuntaan ja virkistykseen liittyen) 

tuotokset (kokonaisarviointi suunnittelun toteutumisesta, tehdyistä muutoksista ja toteutumisen 

myöhästymisestä) 

- Itsearviointi: liikuntatoimen työntekijät ja liikuntalautakunta 

LIITTEET 

TOIMENPIDEOHJELMA / HALLINTO 

LIIKUNTATOIMEN HALLINNOLLINEN ASEMA 

- Ohjelmakauden aikana liikuntatoimen organisaatiota voidaan muokata kohtaamaan nykyistä 

paremmin kasvavat haasteet. Kokkolan liikuntatoimelle voidaan luoda oma hallintokunta, säilyttää 

liikuntalautakunta päätöksentekoelimenä ja nimittää liikuntatoimenjohtaja lautakunnan kokouksiin 

esittelijäksi. Jatkossa selvitetään liikunta- ja virkistyspalveluiden kehittämistä ja ulkoistamista 

yhteistyössä henkilöstön ja teknisen palvelukeskuksen kanssa. Toisena tai edellisen ehdotuksen 

kanssa päällekkäisenä vaihtoehtona on luoda hyvinvointi- ja vapaa-aikapalveluista omat verkostoorganisaationsa 

kaupungin hallintoon, jolloin ennalta ehkäisevä toiminta saataisiin nykyistä 

toimivammaksi ratkaisuksi. Kolmas vaihtoehto on luoda sivistystoimen lautakunnille erillinen 

neuvottelukunta kehittämään yhteistyötä. 

- Päättäjillä on oltava jatkuvasti uutta tietoa liikunnan, terveyden ja hyvinvoinnin sosiaalisista, 

kasvatuksellisista, terveydellisistä ja taloudellisista vaikutuksista. 

- Liikuntatoimen johto tiedostaa johtamisen vaikutukset työkyvyn ja yksikön ilmapiiriin sekä varaa 

riittävästi aikaa ja resursseja itse johtamistyöhön delegoimalla tarvittaessa muita tehtäviään. 

Liikuntatoimen henkilöstö osallistuu toiminnan suunnitteluun ja arviointiin organisaation eri tasoilla 

esimerkiksi työpaikkakokousten, keskustelufoorumien ja henkilökohtaisten kehittämiskeskustelujen 

kautta. 

- Painopisteet liikuntatoimen henkilöstötoiminnassa ovat vuorovaikutuksen kehittäminen sisäisessä ja 

ulkoisessa viestinnässä, tyky-toiminta, ammatillinen täydennyskoulutus, säännölliset 

kehityskeskustelut, kannustava palkkapolitiikka ja säännölliset ilmapiirimittaukset. 

- Kokkolan liikuntatoimen henkilöstön määrä ja rakenne mitoitetaan vastaamaan tässä ohjelmassa 

asetettuja tavoitteita. Pysyviin tehtäviin palkataan henkilöstö toistaiseksi voimassaolevaan 

palvelusuhteeseen. Tällä hetkellä liikuntatoimessa on niin paljon töitä, että tarvitaan lisää 

työntekijöitä. Jokaisen liikuntatoimen työntekijän tulee tietää kaikista omaan työhönsä liittyvistä 

asioista ja pääkohdat myös lähimpien työtovereidensa tehtävistä. 

- Liikuntatoimi kannustaa jokaista työntekijäänsä kehittämään ja kouluttamaan itseään. Osaamisen 

kehittäminen on kaikkien oikeus ja velvollisuus ja se pohjautuu työntekijän, työnantajan ja 

työyhteisön yhteisvastuuseen. Kaupunki tarjoaa työntekijöilleen mahdollisuuden urasuunnitteluun ja 

ammatilliseen kehittymiseen kaupungin palveluksessa. Työnantaja huolehtii jatko-, täydennys- ja 

muuntokoulutuksen saatavuudesta, suunnitelmallisuudesta sekä riittävästä resurssoinnista. 

Koulutukseen osallistuminen mahdollistetaan resurssien mukaan myös työaikana. Jokaisella 

työntekijällä tulee olla työpaikallaan aidot vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsä sekä mahdollisuus 

edetä urallaan kykyjensä osoittamalla tavalla. Palkkauksen tulee vastata työn tuloksia, mutta myös 

työn määrää ja laatua sekä työntekijän koulutusta ja vastuuta omassa työssään. Työnkuvan arviointi 

antaa mahdollisuudet oikeudenmukaiseen palkkaukseen valtakunnallisten virka- ja työehtosopimusten 

mukaisesti. Liikuntatoimi turvaa palvelutuotantonsa jatkuvuuden siirtämällä hiljaista tietoa ja

35 

tarvittaessa rekrytoi uusia työntekijöitä alan oppilaitoksista ja vapailta työmarkkinoilta. Uusi 

työntekijä perehdytetään työhön ja organisaation perehdyttäminen löytääkseen oman roolinsa. 

Liikunta- ja terveysalaa opiskelevia Kokkolan nuoria palkataan varsinkin kesätöihin. Kokkolasta 

muualle muuttaneet opiskelijat sitoutetaan kotikaupunkiin antamalla heille opinnäytetyön aiheita 

Kokkolaan liittyen. 

LIIKUNTATOIMEN ERIYTYNYT VIESTINTÄSUUNNITELMA 

- Liikuntatoimen viestintäsuunnitelmassa painoalueina ovat sisäinen (liikuntatoimen, 

päätöksentekijöiden ja muiden hallinnonalojen välinen) ja ulkoinen (verkottuminen kuntalaisten, 

kansalaistoimijoiden, tiedotusvälineiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa) viestintä sekä 

markkinointiviestintä. Viestintäsuunnitelman yhtenä pääkohtana on sähköisen viestinnän 

(elektroninen yhteistoimintaympäristö, internet, sähköposti ja intranet) kehittäminen, mikä voi toimia 

uutena vuorovaikutuksellisena kanavana liikuntatoimen ja sen eri kontaktiryhmien kanssa. Jokainen 

kaupungin organisaatioon kuuluva luottamushenkilö tai henkilöstön edustaja on omalta osaltaan 

vastuussa viestinnästään. 

- Kokkolan urheiluseurojen toiminta ei ole väestön keskuudessa kovin tunnettua, koska selvästi yli 

puolet vastasi seuratoiminnan tyytyväisyyskysymykseen ”ei osaa sanoa”. Kuntalaisille 

urheiluseurojen toimintaa saadaan läheisemmäksi lajiesittelyjen ja -infojen avulla sekä muun ulkoisen 

viestinnän keinoin. 

- Ohjelmakaudella tulee harkita esim. kuntaenemmistöisen tai kunnan elinkeinopolitiikan tukeman 

liikunnan ja matkailun oman markkinointiyhtiön perustamista, jolla on merkittävät synergiahyödyt 

verrattuna yksittäisen urheiluseuran markkinointiponnistuksiin. Nykyisen joukkueurheilupainotteisen 

imagomarkkinoinnin lisäksi siirrytään yksilökeskeisempään yhteistyöhön, kun osana liikuntatoimen 

viestintäsuunnitelman ulkoista viestintää ja markkinointisuunnitelmaa kehitetään Kokkolassa asuvien 

ja asuneiden kilpa- ja huippu-urheilijoiden hyödyntämistä yksilöinä, joukkueiden jäseninä ja 

joukkueina liikuntatoimen viestinnässä. Vuosittaista menestyneiden urheilijoiden 

palkitsemistilaisuutta kehitetään näyttävämmäksi yhteistyössä liike-elämän ja kansalaistoimijoiden 

kanssa. Tällaisten toimien rahoitukseen tulisi osallistua kaupungin keskushallinnon ja koko kaupungin 

tiedotuksesta/viestinnästä vastaavat tahot, mutta liikuntatoimen rooli on olla välittävänä 

asiantuntijana. Osa keskushallinnon tällaiseen tarkoitetuista varoista voidaan siirtää suoraan 

liikuntatoimen budjettiin. 

LIIKUNTATOIMEN KANSAINVÄLISYYS 

- Käytetään hyväksi EU:n luomat mahdollisuudet liikunnan edellytysten monipuoliseen 

hyödyntämiseen. Vaihtoehtoina ovat esimerkiksi erilaiset CIMOn osarahoittamat vaihto- ja 

koulutusohjelmat, harjoittelut ja apurahat nuorille ja opettajille. Käynnistetään 15-25 –vuotiaille 

nuorille suunnattu European Voluntary Service -projekti yhteistyössä nuorisotoimen ja 

urheiluseurojen kanssa. 

- Järjestetään Kokkolassa kansainvälisiä urheilutapahtumia ja -tilaisuuksia vuosittain yhteistyössä 

urheiluseurojen ja –järjestöjen, kaupungin keskushallinnon, Kokkolan Matkailu Oy:n ja paikallisten 

markkinointitahojen kanssa. 

- Järjestetään vuorovuosin Pohjoismaiset päivät ja nuorten liikuntavaihto. Pohjoismaisten nuorten 

liikuntavaihdon tavoitteena on lisätä nuorten kansainvälistä kanssakäymistä liikunnan ja urheilun 

alueilla sekä esitellä eri pohjoismaisten ystävyyskaupunkien liikuntakulttuuria järjestettävässä 

yhteiskokouksessa.

36 

TOIMENPIDEOHJELMA / TALOUS 

LIIKUNTATOIMEN TALOUDEN KEHITTÄMINEN 

- Työllisyyden tehostamiseksi kehitetään uusia innovaatioita liikuntaan sidoksissa oleviin ammatteihin 

sijoittumiseksi sekä luodaan edellytyksiä uusien liikunta-alan yritysten perustamiseksi. Turvataan 

liikunnan alalla jo työskentelevien työllisyys. 

- Neuvottelujen avulla päätetään, miten kaupungin yleinen elinkeinopolitiikka voi tukea yksityisten 

liikuntapalvelujen tarjoajia, mutta julkisen tuen tulee toimia tasa-arvoa lisäävänä keinona eri lajien ja 

harrastajaryhmien välillä. Määrittelytyön osana päätetään avustustoiminnan periaatteet, tarve, 

toiminnot ja ehdot. 

- Voimakkaiden penkkiurheilulajien kanssa tulee ohjelmakaudella tehdä tulos/kehittämissopimuksia, 

joissa seurojen/joukkueiden (yksilöurheilijoiden) penkkiurheilutuotteiden/elämystuotteiden 

kehittämisellä tulee olla yhteydet viestintään ja markkinointiin. Vastaavia toimintamuotoja voidaan 

solmia myös terveyttä edistävään liikuntaan keskittyvien seurojen ja järjestöjen kanssa. Sopimuksissa 

määritellään seurojen ja liikuntatoimen sekä mahdollisten muiden osapuolten tavoitteet, tehtävät, 

oikeudet ja velvollisuudet. Tällainen sopimuskehys on yksi mahdollisuus liikuntapalveluiden 

ulkoistamiseen 2010-luvulla. 

LUONTO- JA LIIKUNTAMATKAILU 

- Matkailun kehittämisessä painotetaan myynnin ja markkinoinnin välineiden kehittämiseen, 

tapahtumamatkailuun, kokous- ja konferenssimatkailun kehittämiseen, perhematkailun kehittämiseen 

ja saaristomatkailuun. 

- Hankitaan vuosittain kansallisia ja kansainvälisiä liikunta- ja urheilutapahtumia Kokkolaan 

urheiluseurojen, liikuntatoimen ja Kokkolan Matkailu Oy:n yhteistyöllä. Tapahtumia varten Kokkolan 

Matkailu Oy jakaa yhteistyössä liikuntahallinnon kanssa vuosittain erillisen määrärahan, jonka 

jakoperusteena on Kokkolan kaupungin elinkeinotoiminnalle saavutetut hyödyt, kuten 

majoitusvuorokaudet ja ruokailukulut. Tapahtumajärjestelyjen kehittämiseksi voidaan käynnistää 

toimijatahojen yhteinen EU-hanke. 

- Matkailullisia tarpeita varten käynnistettiin reitistöihin helposti liitettävien tuotepakettien suunnittelu. 

Vammaismatkailun kasvun turvaamiseksi tarvitaan esteettömiä reittejä ja palveluita. Luodaan 

pelisäännöt yksityisille yrittäjille kaupungin omistamien luonto- ja virkistyspaikkojen matkailukäyttöä 

varten. 

- Suntin ja Urheilutalon yhteyteen kehitetään yritystoimintaa polkupyöräily-, rullaluistelu-, soutu-, 

veneily- ja melontamahdollisuuksien järjestämiseksi kuntalaisille ja matkailijoille. 

HYVINVOINTITEKNOLOGIA 

- Kokkolaan tulee muodostaa paikallisten ja alueellisten toimijoiden muodostama hyvinvointiklusteri – 

yhteistyöverkosto, jonka avulla luodaan uutta liiketoimintaa alalle. Yhteistyössä alan toimijoiden ja 

kaupungin keskushallinnon kanssa luodaan yksityiskohtainen hanke- ja kehittämissuunnitelma, minkä 

osana valitaan Kokkolan seudun hyvinvointiteknologian alan painopisteet ja veturiyritykset sekä 

tuetaan niiden kehittymistä. Paikalliset alan oppilaitokset ja verkostoyliopistot sekä alueen sairaalat 

toimivat osana verkostoa moottorina koulutus- ja tutkimustoiminnan kehittämisessä. Kokkolan 

sosiaalija terveydenhuollossa käyttöönotettavaa liikuntareseptiä hyödynnetään 

hyvinvointiteknologia-alan kehittämisessä. 

- Ikääntyvien suhteellisen määrän kasvaessa uusia avauksia voivat olla esim. alueellisten 

kuntoneuvoloiden ja niiden osana toimivien seniorikuntoliikuntasalien perustaminen ikääntyneille, 

kuntoutettaville ja huonokuntoisille lähiliikuntapaikoiksi ja tutkimuspaikoiksi, koska merkittävä puute 

kokkolalaisessa kuntoliikuntaprofiilissa on lihaskuntoilun vähäisyys.

37 

LIIKUNTAPAIKKAMAKSUT ENNEN, NYT JA VISIO 

- Yhteistyössä Tilapalvelun kanssa luodaan Kokkolan liikuntapaikoille yhtäläiset taksat siten, että 

jokaisella liikuntapaikalla olisi oma taksansa liikuntapaikan laadun, laajuuden, palvelujen tason ja 

sijainnin perusteella. 

- Kokkolan liikuntalautakunnan talousarvion rakenteen tervehdyttämiseksi yksi vaihtoehto on ”sisäisten 

vuokrien” pienentäminen esimerkiksi perustamalla uima-, jalkapallo- ja jäähallin sekä Urheilutalon 

osalta erillinen kiinteistöyhtiö. 

- Määräajoin kilpailutetaan liikuntapaikkojen hoito, kunnossapito, huolto ja siivous. 

- Kaikki liikuntapaikat tulee saada saman maksuja varausjärjestelmän (Timmi) piiriin yhtenäisin 

kriteerein. Monet uudet käyttäjäryhmät, kuten liikuntaa opettavat opettajat, hyötyisivät Timmin 

käyttötaidoista, joten järjestetään Timmin käyttökoulutuksia. 

- Ihanteena suunnitelmakauden lopulla voidaan pitää tilannetta, jossa tavoitellaan 

toimipaikkademokratiaa. Tällöin liikuntapaikkojen hoitajille on delegoitu liikuntatoimenbudjetista 

käyttömääräraha ja maksuista ja muista käyttöjärjestelyistä pyritään sopimaan suoraan 

liikuntapaikkojen hoitajien ja paikkoja käyttävien kesken. Ensiaskelmana toimipaikkademokratian 

saavuttamiseksi on liikuntapaikan henkilöstön ja käyttäjien yhteispalaverit, joissa keskustellaan 

liikuntapaikan käyttöön liittyvistä asioista ja tehdään liikuntalautakunnalle ehdotuksia liikuntapaikan 

kehittämisestä. 

SEURA-AVUSTUKSET 

- Urheiluseura-avustuksia voidaan harkinnanvaraisesti jakaa myös muille kuin urheiluseuroille: 

koululaisten ja opiskelijoiden liikuntaryhmille, työyhteisöjen liikuntaryhmille, asuinalueiden ryhmille, 

eri harrastus- ja ammattialojen ryhmille, eläkeläis- ja erityisliikunnan ryhmille sekä omaehtoisille 

liikkujille yksin tai ryhmissä. Samaan tapaan voidaan tukea osoittaa myös ns. 

kansanterveysjärjestöille, jotka toimivat terveysliikunnan ja erityisryhmien liikunnan alueilla. 

TOIMENPIDEOHJELMA / SOSIAALINEN YMPÄRISTÖ 

VAPAAN KANSALAISTOIMINNAN TUKEMINEN 

- Kokkolan liikuntapalvelujen kehittämisessä keskeistä on liikunnan kansalaissektorin sosiaalisen 

pääoman kehittäminen, missä tiedonkulku on ensiarvoisen tärkeää. Liikuntatoimen tavoitteena on 

laaja-alainen verkostoituminen, minkä mahdollistavat yhteistyö ja vuorovaikutteisuus. Liikuntatoimi 

auttaa luottamuksen luomisessa ja vuorovaikutuksen kehittämisessä erilaisten foorumien ja muiden 

seuraväen tapaamisten avulla. Saman lajin paikalliset seurat tai muut seuran toiminta-alueen seurat 

ovat lajipiirin ja –liiton sekä sponsorien kanssa varsin luontaisia yhteistyötahoja, mutta seuraväen 

toivotaan etsivän rohkeasti muitakin yhteistyötahoja. Seurojen ja liikuntapaikkojen toimintaa 

esittelevät vuosittaiset ns. urheiluseuramarkkinat, liikuntapaikkojen avoimien ovien päivät ja muut 

tapahtumat voidaan järjestää liikuntatoimen, yrittäjien ja urheiluseurojen kesken seurojen 

toimintakausien alussa. 

- Kannustetaan seuroja ja järjestöjä luomaan uusia, kuntalaisten toiveita aiempaa täydellisemmin 

täyttäviä liikuntapalveluita, koska kokkolalaisten toiveet seurojen toiminnasta kohdistuvat laajasti 

erilaiseen ohjattuun kuntoiluun, kuntosalitoimintaan, kuntovoimisteluun, naisvoimisteluun, aerobiciin 

jne. Tämän lisäksi toivotaan – mutta vähäisemmässä määrin – toimintaa erilaisiin palloilulajeihin; 

sähly, lentopallo, jalkapallo, pesäpallo, jääkiekko, kaukalopallo ja koripallo. 

- Kehitetään keinoja kuntien tukemalle urheiluseurojen vetäjien rekrytoinnille.

38 

- Murrosiässä tapahtuvan drop-outin eli nuorten liikunnasta syrjäytymisen ehkäisy on valtava haaste 

kaikille liikunnan parissa toimiville henkilöille ja järjestöille, joten drop-outin ehkäisemiseksi luodaan 

erilaisia toimintamalleja yhteistyössä liikuntaa järjestävien tahojen kanssa. 

- Kannustetaan ja ohjataan urheiluseuroja palkkaamaan osa- ja/tai koko-aikaisia työntekijöitä, minkä 

avulla turvataan toiminnan jatkuvuutta. 

OMAEHTOISEN LIIKUNNAN TUKEMINEN 

- Lähiliikuntapaikoille syntyvän toiminnan avulla kannustetaan kuntalaisia liikkumaan omaehtoisesti 

lähialueillaan. 

- Järjestetään kuntalaisille mahdollisuuksia testata terveysliikuntakuntoaan esimerkiksi UKKkävelytestillä 

tai lihaskuntotesteillä heidän lähiliikuntapaikoillaan. 

- Asuinaluekohtaisten koulusalien käytössä tulee paikallisuus asettaa etusijalle, jotta koko kaupungissa 

toimivat seurat eivät ”hamstraa” kaikkia asuinaluekohtaisia liikuntatiloja. Jaetaan muillekin kuin 

urheiluseurojen jäsenille liikuntavuoroja asuinalueensa liikuntapaikalla ”primetime”-aikaan. 

- Kannustetaan esimerkiksi asuinalueilta tai ravintoloiden ”kantajengeistä” koottavia joukkueita 

osallistumaan urheiluseurojen järjestämiin puulaakeihin ja tapahtumiin. 

YHTEYDET KOULU- JA OPPILAITOSLIIKUNTAAN SEKÄ PÄIVÄKOTEIHIN 

- Turvataan ja kehitetään nykyistä paremmiksi päivittäiset liikuntamahdollisuudet Kokkolan lapsille ja 

nuorille luomalla koulujen, nuorisotilojen ja päiväkotien sisätiloihin, piha-alueille ja lähiympäristöihin 

monipuolisia lähiliikuntapaikkoja lasten ja nuorten välitunti- ja vapaa-ajan käyttöön soveltuviksi. 

- Yhteistyössä koulujen, koulutuslautakunnan, perusturvalautakunnan, Tilapalvelun ja Urheilutalo Oy:n 

kanssa kehitetään koulujen, nuorisotilojen ja päiväkotien liikuntatilojen käyttöä niiden oman käytön 

ulkopuolella ilta-, viikonloppu- ja loma-aikoina. 

- Vaikutetaan päätöksentekijöihin, että säännöllinen liikunta taataan kaikilla päivähoito- ja 

kouluasteilla, myös toisen asteen koulutuksessa. Osallistujat tulee ottaa mukaan liikuntatuntien 

sisällön suunnitteluun. Liikunta tulee integroida osaksi jokaista koulupäivää esikouluikäisille ja 1–6- 

luokkalaisille. Sitoutetaan Kokkolan rehtorit laatimaan työjärjestykset siten, että liikuntaa on 

säännöllisesti tarjolla oppilaille ja opiskelijoille. 

- Ohjataan koulujen resursseja enenevässä määrin liikuntakerhoihin, joita vetävät ammattitaitoiset 

ohjaajat. Kouluissa liikuntaa opettavat opettajat otetaan mukaan vetämään liikunnallisia 

iltapäiväkerhoja, mutta toimintaa voivat pitää myös muut tahot kuin opettajat. Koko päivän koulu – 

hankkeeseen osallistumalla liikuntatoimi monipuolistaa ja laajentaa lapsille ja nuorille suunnattuja 

liikuntapalveluita, mutta toimintaa vaatii erillisresurssit. Järjestetään mahdollisuuksien mukaan 

erilliset kerhot enemmän ja vähemmän liikunnallisille lapsille ja nuorille. Koko päivän koulu – 

hankkeen yhtenä ideana on toimintojen vaatimien tilojen maksuton käyttö iltapäivisin, mutta jatkossa 

tulisi varsinkin maaseutualueiden koulujen viikonloppukäyttöä laajentaa maksuttomaksi lasten 

omatoimisen (ei-urheiluseurojen) toiminnan osalta. 

- Kehitetään 4–13-vuotiaille tytöille ja pojille monipuolinen, liikunnan perustaitoja opettava ja 

kehittävä liikuntakerhojärjestelmä - "Lasten liikuntakoulu", sekä 13–18-vuotiaille nuorille 

uudenlaista, ei-kilpailullista harrasteurheilutoimintaa eri lajeissa. 

- Erilaisten koulutusmuotojen avulla kannustetaan urheiluseurojen ihmisiä tekemään yhteistyötä myös 

koulujen liikuntaa opettavien henkilöiden kanssa ja menemään liikuntatunneille virittämään uusia 

ideoita omassa lajissaan. Täydennyskoulutetaan liikuntaa opettavia opettajia. 

- Lapset ja nuoret otetaan mukaan heitä varten tarkoitettujen liikuntapaikkojen suunnitteluun ja 

toteutukseen.

39 

TOIMENPIDEOHJELMA / TOIMINNALLINEN YMPÄRISTÖ 

TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ LIIKUNTA KOHDERYHMITTÄIN 

- Kokkolan hyvinvointipoliittisessa ohjelmassa määritetään myös terveyttä edistävän liikunnan 

vastuujako, toiminnan kohdistuminen väestöryhmiin, toteutumisen seuranta ja tuloksellisuuden 

arviointi. 

- Nykyistä tehokkaampi terveyttä edistävän liikunnan kehittäminen edellyttää lisävoimavarojen 

kohdistamista enenevässä määrin kaikkien kuntalaisten, ja erityisesti perinteisiä liikuntapalveluja 

käyttämättömien kuntalaisten, liikuntaan. 

- Vahvistetaan eri yhteistyötahojen muodostamaa Kokkolan seudun terveyttä edistävän liikunnan 

verkko-organisaatiota. Verkostossa mukana olevilla henkilöillä tulee olla taustayhteisönsä valtuutus 

tarvittavien päätösten tekemiseksi organisaation toimivuuden kannalta. 

- Kytketään terveyttä edistävä liikunta kiinteäksi osaksi työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja 

toimintakykyä edistävää toimintaa niin, että liikuntapalveluja tarvitsevat työntekijät voivat osallistua 

kohdistettuun ehkäisevään ja kuntouttavaan liikuntaan, johon sisältyy säännöllinen seuranta ja 

"saattaen vaihto" palvelujärjestelmässä. Yhteistyössä työttömien yhdistysten kanssa luodaan 

työttömille virikkeellisiä liikuntatoimintoja. 

- Väestökyselyn mukaan urheiluseurojen toivotaan järjestävän ohjattua kuntoilua ja naisvoimistelua 

nykyistä enemmän 20-84 –vuotiaille, erityisryhmien liikuntaa yli 65-vuotiaille, kuntosalitoimintaa, 

aerobicia ja kamppailulajeja alle 20-vuotiaille, hiihtoa sekä lento- ja jalkapalloa 16-74 –vuotiaille sekä 

muita pallopelejä alle 65-vuotiaille. Kaikenikäiset kokkolalaiset haluaisivat seurojen järjestävän 

nykyistä enemmän toimintaa tanssissa, kuntovoimistelussa ja uintia. 

IKÄÄNTYVIEN JA IKÄÄNTYNEIDEN LIIKUNNAN KEHITTÄMINEN 

- Kokkolan liikuntatoimiston erityisliikunnanohjaajan toimenkuvan monipuolistamiseksi palkataan 

toinen liikunnanohjaaja, jolloin toinen ohjaaja voi keskittyä pelkästään ryhmien ohjaamiseen ja 

toiselle ohjaajalle jää aikaa toimintojen suunnitteluun, koordinointiin, seurantaan ja arviointiin eri 

järjestäjätahojen kesken. Ohjaustoimintaa laajennetaan kattamaan muiden hallinnonalojen tarpeita, 

kuten koulutustilaisuuksien järjestämistä ja liikuntaa tukevan materiaalin tuottamista. 

- Sosiaali- ja terveysalan järjestöt nimittävät terveyttä edistävästä liikunnasta vastaavan henkilön tai 

henkilöitä. Pienemmillä järjestöillä voi olla yhteinen työntekijä. Paikallisyhdistyksiin koulutetaan 

vapaaehtoisia liikuntavastaavia ja vertaisohjaajia. 

- Kaupungin organisaatio toimii esimerkkinä muille työantajille ja kaupungin henkilöstöyksikön kanssa 

luodaan myös ikääntyvälle henkilöstölle uusia mahdollisuuksia kehittää työ- ja toimintakykyään 

liikunnan ja muun aktivoinnin keinoin. 

TOIMENPIDEOHJELMA / FYYSINEN YMPÄRISTÖ 

KAAVOITUS 

- Liikunnan ja virkistyksen teemaosayleiskaavan avulla voidaan ottaa huomioon voimakkaasti 

maankäyttöön ja maapolitiikkaan liittyvät kansalaisten liikuntaedellytysten kehittämistoiveet, 

turvataan hyvät yhteydet liikkua keskusta-alueelta kansallista kaupunkipuistoa pitkin maastoon ja 

merelle sekä yleisesti erilaiset liikunnan ja virkistyksen aluetarpeet kaavoituksessa ja rakentamisessa. 

Teemakaava mahdollistaa kuntasuunnitelmaa konkreettisemman tarkastelun jo 

tilantarvenäkökulmasta lähtien, koska jokaisella asuinalueella tulee olla lähipuisto ja -virkistysalue. 

Samalla voidaan ennakoida liikuntarakentamisen rakentamisjärjestystä ja painoalueita siten, että 

kunnan eri asuinalueet kehittyvät tasapuolisesti, mutta tarpeiden mukaisesti.

40 

- Luodaan keskellä kaupunkia sijaitsevasta vihreästä vyöhykkeestä kansallinen kaupunkipuisto 

ajatusmallina ”Kokkokiviltä Kokkokiville”, missä kuntalaiset ja matkailijat pääsevät nauttimaan 

monipuolisesta liikunta- ja virkistystarjonnasta sekä historiallisesti arvokkaasta kaupunkimiljööstä. 

Kansallinen kaupunkipuisto sijoittuu alueelle, joka Kirkonmäen suunnasta halkoo keskustan ja jatkuu 

Halkokarin suuntaan. 

- Kaavoituksen tavoitteita tai kaavamuutoksia laadittaessa liikuntatoimelta pyydetään aina lausunto 

niistä kaavoista, joilla on merkitystä liikunta- ja virkistystoimintojen kannalta. 

LIIKUNTAPAIKAT KUNTALAISTEN LIIKUNTAA PALVELEMAAN 

- Kehitetään liikuntapaikkojen kävijämäärien tilastointia. 

- Liikuntapaikkojen huolto- ja säilytystiloja kehitetään peruskorjauksen ja uudisrakentamisen avulla. 

- Käyttäjäryhmien tulevakin osallistuminen varsinkin kaupungin reuna-alueilla sijaitsevien 

liikuntapaikkojen hoitoon ja valvontaan on seuraedustajien mukaan mahdollista vain lisäämällä 

seuroille annettavat korvaukset realistiselle tasolle. 

- Lisätään eri liikuntapaikkojen käyttöä monipuolistamalla niiden markkinointia. 

- Talkootyön käyttöä liikuntapaikkojen rakentamisen ja peruskorjauksen yhteydessä pidetään 

hyväksyttävänä menettelynä, mutta rakennusvalvontaan ja turvallisuustekijöihin tulee tällöin 

kiinnittää erityishuomiota. Kustannussäästöjen ohella näin voidaan saavuttaa myös muita 

liikuntaolosuhteiden kehittämiseen liittyviä tavoitteita, kuten ilkivallan vähentäminen ja käyttäjien 

sitouttaminen liikuntapaikan kunnossapitoon. 

- Järjestetään kausittain sekä laji- että asuinaluekohtaisia liikuntapaikkatapaamisia, joiden avulla 

liikuntapaikkojen käyttäjät ja työntekijät, päätöksentekijät ja erilaiset muut intressiryhmät pääsevät 

keskustelemaan kehittämistoimista ja ajankohtaisista asioista. 

- Vuorovarausten kehittämiseksi pidetään toimikausittain kokous vuorojaon perusteista ja käytännöistä. 

- Kehitetään käyttäjälähtöisesti Kokkolan koulujen salien käyttöä lomien läheisyydessä ja aikana sekä 

viikonloppuisin. Periaatteena on, että koulut käyttävät tiloja tehokkaasti koulupäivän aikana ja muun 

tarpeensa mukaan, mutta muina aikoina tilat ovat vapaan kansalaistoiminnan käytössä. Lasten ja 

nuorten vuorovaraukset ajoitetaan pidettäväksi ennen kello 20:tä ja aikuisten vuorot tarvittaessa kello 

20 jälkeen. 


- Kokkolan kaupunki tukee ja vauhdittaa aktiivisesti piha-alueiden ja kotiympäristöjen 

liikuntaedellytysten kunnostamiseen tähtäävää talkootoimintaa. 

- Kouluja kehitetään aktivoivina / liikunnallisina toimintakeskuksina, vaikka koulun poislähdön 

jälkeenkin. 

- Skeittipaikat luodaan ympäri (Halkokarin lähirinne, Potin rantapuisto ja Koivuhaan lähiliikuntapaikka 

sekä tulevaisuudessa Lappilanmäen Korpinpuisto, Kirkonmäen jalkapalloalue ja Vanhansatamalahden 

rantaan) ja keskelle (Hansan toimintakeskus) kaupunkia. Kyläkoulujen yhteyteen luodaan 

skeittipaikat, muualla skeittipaikat luodaan koulualueiden ulkopuolelle skeittipaikasta johtuvan melun 

takia. Skeittaajien talven lajiharjoittelupaikaksi voidaan nuoriso- ja liikuntatointen sekä lajin 

harrastajien ja muiden sidosryhmien yhteisenä hankkeena toteuttaa yrittäjävetoinen skeittihalli 

esimerkiksi vanhaan tehdashalliin. 

KESKUSPUISTON LIIKUNTA- JA VIRKISTYSEDELLYTYKSET 

- Jäähallin uudistaminen 

- Vapaa-aikakeskuksen/uimahallin kehittäminen 

- Urheilutalon peruskorjaus 

- Jalkapallostadionin paikka vs. Keskusurheilukentän ja yleisurheilukentän kohtalon ratkaiseminen

41 

- Ajoharjoittelurata 

- Hollihaan puisto 

- Lasten polkuautojen ajoharjoittelurata ja mäkiautorata 

- Viheralueet 

- Venevajat ja –satama 

- Yhteys Vanhansatamanlahdelle 

KEVYENLIIKENTEENVÄYLÄT 

- Suurin osa jalankulkuonnettomuuksista tapahtuu tietä ylitettäessä ja siksi turvallisempien 

risteysjärjestelyjen toteuttaminen on keskeinen turvallisuustoimenpide. Toinen tärkeä 

liikenneturvallisuustekijä on jalankulkijoiden oma liikennekäyttäytyminen erityisesti 

tienylitystilanteissa. Jokapäiväisen liikkumisympäristön kehittämisen tavoitteeksi voidaan asettaa 

soveltuvuus kaikille käyttäjille (tasa-arvo), reittien katkeamattomuus (yhtenäiset ja toimivat 

kulkureitit) ja saavutettavuus (pääsy rakennuksiin, liikennevälineisiin ja julkisille alueille). Pyöräilyn 

turvallisuutta parantavat tehokkaimmin pyöräilyn ja kävelyn infrastruktuurin kehittäminen mm. 

kevyen liikenteen väylien määrää ja eritasoliittymiä lisäämällä, tehostamalla kunnossapitoa, 

parantamalla risteysjärjestelyjä, alentamalla nopeuksia ja tehostamalla sääntöjen noudattamista. 

- Kevyen liikenteen edellytysten, varsinkin pyöräilyn, edistämisessä tärkeitä laadun edistämistoimia 

ovat mm. korkeuserojen ja kiertoteiden minimointi, hyvät pinnoitteet, pinnan puhtaus, valaistus sekä 

toimivat ja turvalliset risteysjärjestelyt. 

- Tiehankkeista ja kevyen liikenteen väylien rakentamisesta ja kunnossapidosta liikuntaan liittyen 

tehdään priorisointi Tielaitoksen käyttöön. 

- Yhteistyössä eri toimijoiden kesken kehitetään opastusta ja tiedotusta kevyen liikenteen käyttäjille 

esimerkiksi tapahtumien kautta. 

- Osana kevyen liikenteen kehittämistä toimivat matkan päätepisteessä olevat peseytymis-, pukeutumisja 

vaatteiden kuivaamistilat. 

RAKENNETTU, MUOKATTU JA LUONTOYMPÄRISTÖ 

- Kaupungin tulee järjestää eri hallinnonalojen kesken säännöllisiä ulkoilukokouksia alan harrastajille 

sekä toimi- ja luottamushenkilöille. 

- Rakennetaan taukopaikkoja ja kanootinnostopaikkoja ainakin Perhonjoen alaosalle, Rastimajalle ja 

Suntinsuulle. 

- Ulkoilureitistöjen pysyvyyden varmistamiseen on kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota. 

Ulkoilureittitoimitus on ainoa varma keino pysyvyyden varmistamiseen. Ulkoilureittitoimitus ei 

välttämättä ole pakonomainen toimitusmenettely, vaan se voidaan tehdä myös kirjaamisluonteisena. 

Reittien toteuttamisessa on kuitenkin aina eduksi, jos maanomistajat ja kyläyhdistykset otetaan heti 

alussa mukaan toiminnan suunnitteluun. 

- Ulkoiluun voidaan kytkeä myös ympäristökasvatusta esimerkiksi suojelualueiden, luontopolkujen ja 

luontokoulujen sekä lintutornien rakentamisen muodossa, jolloin ulkoilu voi edistää myös suojelun 

tavoitteiden toteutumista. Suojelualueille on parasta tehdä hoito- ja käyttösuunnitelmat, joilla 

ulkoilupalvelut voidaan järjestellä toimiviksi. Suunnitelmien laatimiseen otetaan mukaan myös 

ulkoilijoiden tai ulkoilujärjestöjen edustajia. 

- Kasvukunnissa ulkoilupalveluita koskeva tiedottaminen ja markkinointi on vielä tärkeämpää uusien 

kuin vanhojen asukkaiden kannalta. Kokkolan seudulle luodaan yhtenäinen ja korkealaatuinen 

opastus- ja tiedotusjärjestelmä ulkoilureittien ja –alueiden reittien saavuttamiseksi. 

- Kehitetään liikuntalautakunnan myöntämien karttamäärärahojen kokonaiskoordinointia, koska 

suunnistuskartoilla on laajempaakin käyttöä ulkoilijoiden ja esim. koululaisten keskuudessa. 

- Laaditaan jätehuoltosuunnitelma Kokkolan ulkoilureiteille ja –alueille.

- Kilpalatujen rinnalle rakennetaan helpompia latuja siten, että samat palvelut ovat molempien latujen 

käytössä. Helpompia latuja tehdään lisäksi jäälle ja auraamattomille pelloille. 

- Hiihtomaita toteutetaan koulujen, päiväkotien ja asuinalueiden yhteyteen varsinkin lasten ja nuorten 

hiihtoharjoittelu- ja virkistyspaikoiksi. 

- Yhdistetään saariston taukopaikat nykyistä paremmin hiihtoladuin mantereen ulkoiluverkostoon. 

- Kaupunkilaiset – erityisesti nuoriso - ovat usein vieraantuneita metsäympäristöstä vaikka tällaista 

elinympäristöä löytyy Kokkolan kaupungin alueelta. Marjastus-, sienestys-, kalastus- ja 

metsästysedellytyksiä kehitetään yhdessä kaavoittajan, ympäristöviranomaisten ja kolmannen sektorin 

kanssa. 

- Tehostetaan Kokkolan kaupungin hallussa olevan Salamajärven alueen virkistyskäyttöä. 

- Luodaan meren tai järven jäälle hoidettuja (retki-)luisteluratoja, ottaen turvallisuusnäkökohdat 

huomioon. 

- Hevosurheilureitit merkitään kattavasti ja yhdenmukaisesti maastoon, karttoihin ja kaavoihin. Miltei 

10 kilometrin hevosreitti, yhdellä tienylityksellä, on suunniteltu Kokkolan kaupungin omistamille 

alueille Heimarin raviradan-Kvikantin alueella Seksmannintien lähettyvillä. 

- Luodaan koiraharrastajille Santahakaan edellytykset koirapuistolle, koirien uimarannalle ja 

valjakkourheilulle. 

- Turvataan moottoriurheilualueiden olemassa olo sekä kehitetään niitä yhteistyössä maanomistajien ja 

seurayhtymän / perustettavan moottoriratayhtiön kanssa keskittämällä eri moottoriurheilun 

suorituspaikat samalle alueelle ja riittävän etäälle asuinalueista. 

- Moottorikelkkareitit merkitään kattavasti ja yhdenmukaisesti maastoon, karttoihin ja kaavoihin. 

- Kehitetään meren liikunnallista hyödyntämistä mm. vesialueiden ylläpitoa, merkitsemistä ja tiedotusta 

kehittämällä. Pienveneilyä yms. varten kehitetään reitistöjä sekä rantautumis-, yöpymis-, suojasatamaja 

poijualueita. 

- Rakennetaan saariston retkeilykohteisiin (esimerkiksi autiotuvat, laavut ja nuotiopaikat) yhtenäinen 

opastusjärjestelmä sekä parannetaan palveluvarustusta ja veneilymahdollisuuksia. 

- Villa Elbasta on mahdollista luoda kansallinen purjehduksen esteetön valmennuskeskus yhteistyössä 

Mustakarin, Nuorisokeskuksen ja lajiliiton kanssa. 

- Vesireittien mahdollisuuksia ei ole hyödynnetty riittävästi, mutta luodaan uusia sekä meloen että 

soutaen kuljettavia vesireittejä. Melontareittien kehittäminen vaatii usein ylikunnallista yhteistyötä 

sekä joki- että järvialueilla. Lisäksi melonnan vuokrauspalveluja tulisi kehittää, sillä kanoottien ja 

kajakkien kuljettaminen ei onnistu julkisissa kulkuneuvoissa, eivätkä monet melojat edes hanki omia 

harrastusvälineitä. Myös melontareittikarttoja ja –selosteita kaivataan lisää. Reittien, 

rantautumispaikkojen ja palvelujen lisäämisen ohella lajia voidaan kehittää muun muassa 

matkailullisilla melontatapahtumilla, ohjatuilla säännöllisillä iltamelonnoilla ja seikkailumaisilla 

koskenlaskutapahtumilla. Reittiselvityksiä ja koskiluokituksia tehtäessä on huomioitava 

turvallisuusasiat nykyistä paremmin esimerkiksi merkitsemällä kosket varoitustauluilla hieman ennen 

koskea. 

- Uimarantojen kunnostamiseen ja kunnossapidon järjestämiseen tarvitaan lisäresursseja. Kehitetään 

Suntinsuun ja Laajalahden alueiden uimaranta-alueita mm. lisäämällä toimivia pukukoppeja ja WCtiloja 

uimarantojen yhteyteen. Uimarannoille ja esimerkiksi ulkoilureittien lähtöpisteiden yhteyteen 

tarvitaan asianmukaiset pukeutumisja peseytymistilat. Avantouintia varten voidaan käyttää 

kesäuimarantojen yhteydessä olevia pukeutumisja huoltotiloja sekä saunoja. 

- Kehitetään vähemmällä käytöllä olevia kalasatamia luonto- ja liikuntamatkailun sekä liikunnan ja 

virkistyksen paikkoina ja alueina. 

- Vammaiskalastusmahdollisuuden turvaaminen on luonto- ja liikuntamatkailun menestymisen 

elinehto. 

42

43 

VISIO LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISESTA VUOSINA 2002-2010 

HANKE 

v. 2003 v. 2004 v. 2005 v. 2006 v. 2007 v. 2008 v. 2009 v. 2010 

(tuhatta euroa) 


Korpinpuisto 51 

Hollihaan puisto 100 

Patamäen tekolumilatu ja lumilautailualue 17 

Vittsarin koulun lähiliikuntapaikka 17 

Kaustarin lähiliikuntapaikka 17 

Rödsön koulun lähiliikuntapaikka 17 

Sokojan koulun lähiliikuntapaikka 17 

Öjan lähiliikuntapaikka 17 

KIRKONMÄEN JALKAPALLOALUE 

Kirkonmäen kentän yhteyteen pumppaamo, valonheitin ja 

42 

skeittipaikka 

Jalkapallokenttä numero 6 34 

Yleisurheilukentän sosiaalitilojen laajentaminen 50 

Jalkapallokenttä numero 7 34 

Alueen aitaaminen 34 

LIIKUNTA-ALUEET 25 50 50 50 50 50 50 50 

Trullevin ulkoilureitti 

Köykärin lumetusjärjestelmä 

Kesän ja talven yhdysreitti Laajalahti-...-Sokoja 

Hevosreitti Heimarin raviradan-Kvikantin alueella 

Koirapuisto ja valjakkourheilualue Santahakaan 

Palmahovin hiihtoedellytysten kehittäminen 

KESKUSURHEILUKENTTÄ 80 

Nurmialueen peruskorjaus 

Äänentoiston parantaminen 

Katsomoiden parantaminen 

Juoksuratojen tekeminen 

Santahaan jalkapallokentän tekonurmi 336 

Jalkapallohallin olosuhteiden parantaminen 336 

Golfin par 3 -kentän rakentaminen 200 

Vapaa-aikakeskus / uimahalli 267 250 1000 

Urheilutalo 2000 

Tekojääradan kattaminen ja pelialueen asfaltoiminen 500 

Jäähallin uudistaminen: pukuhuoneet, katsomotilat, alusta ja sauna 30 100 

Kokkola Stadion 

alkaa 

YHTEENSÄ 373 522 1251 637 2101 403 567 67

44 

KARTAT SISÄ- JA ULKOLIIKUNTAPAIKOISTA 

Kohde Paikka Liikuntapaikan tyyppi Kunto Tarvittavat toimenpiteet 

1 Urheilutalon kuntosali Keskisuuri/suuri kuntosali >=100m2, 

Hyvä Laajennus, toinen kuntosali 

kuntosalivarustus 

2 Vapaa-aikakeskuksen kuntosali Keskisuuri/suuri kuntosali >=100m2, 

kuntosalivarustus 

3 Chydeniuksen koulun liikuntasali Pieni liikuntasali < 300m2 

4 Halkokarin koulun liikuntasali Pieni liikuntasali < 300m2 

5 Hollihaan koulun liikuntasali Pieni liikuntasali < 300m2 

6 Jokilaakson koulun liikuntasali Pieni liikuntasali < 300m2 

7 Kirkonmäen koulun liikuntasali Pieni liikuntasali < 300m2 

8 Kiviniityn koulun liikuntasali Pieni liikuntasali < 300m2 

9 Mäntykankaan koulun liikuntasali 1 Pieni liikuntasali < 300m2 

10 Mäntykankaan koulun liikuntasali 2 Pieni liikuntasali < 300m2 

11 Ruotsalaisen yläasteen liikuntasali 1 Pieni liikuntasali < 300m2 

12 Ruotsalaisen yläasteen liikuntasali 2 Pieni liikuntasali < 300m2 

13 Teknisen koulun liikuntasali Pieni liikuntasali < 300m2 

14 Torkinmäen koulun liikuntasali Pieni liikuntasali < 300m2 

15 Villan koulun liikuntasali Pieni liikuntasali < 300m2 

16 Ykspihlajan koulun liikuntasali Pieni liikuntasali < 300m2 

17 Ammattikoulun liikuntasali Keskisuuri liikuntasali, 300-500m2 

18 Hakalahden koulun liikuntasali Keskisuuri liikuntasali, 300-500m2 

19 Koivuhaan koulun liikuntasali Keskisuuri liikuntasali, 300-500m2 

20 Länsipuiston koulun liikuntasali Keskisuuri liikuntasali, 300-500m2 

21 Sairaanhoito-oppilaitoksen liikuntahalli Suuri liikuntasali >500m2 

22 Urheilutalon lentopallosali Pieni liikuntahalli

46 


1 Keskusurheilukenttä Yleisurheilun harjoituskenttä, alle 6 rataa Hyvä Valaistus, katsomon parantaminen, juoksuradat 

2 Koivuhaan urheilukenttä Yleisurheilun harjoituskenttä, alle 6 rataa Huono Suorituspaikkojen peruskunnostus 

3 Rödsön urheilukenttä Yleisurheilun harjoituskenttä, alle 6 rataa Hyvä Kivituhkapintaisen juoksusuoran kunnostaminen 

4 Sokojan urheilukenttä Yleisurheilun harjoituskenttä, alle 6 rataa Tyydyttävä Pukusuojien uudistaminen 

5 Ykspihlajan urheilukenttä Yleisurheilun harjoituskenttä, alle 6 rataa Hyvä Pukusuojien laajentaminen 

6 Öjan urheilukenttä Yleisurheilun harjoituskenttä, alle 6 rataa Tyydyttävä Juoksusuoran ja pituushyppypaikan kunnostaminen 

7 Kirkonmäen urheilukenttä Yleisurheilukenttä, 6-8 ratainen Kiitettävä Katsomoiden uudistaminen, sosiaalitilojen lisääminen 

8 Kaustarin pallokenttä II Keskikokoinen pallokenttä, hiekka 40x60m Tyydyttävä Kalusteiden hankkiminen, kivituhkan lisääminen 

9 KPS:n pallokenttä Keskikokoinen pallokenttä, hiekka 40x60m Huono Suljetaan, kun Kirkonmäellä kuudes kenttä valmis 

10 No-Stars/Konkarit pallokenttä Keskikokoinen pallokenttä, nurmi 40x60m Tyydyttävä Kentän peruskorjaus 

11 Ykspihlajan pallokenttä/Takiainen Keskikokoinen pallokenttä, nurmi 40x60m Tyydyttävä 

12 Santahaan jalkapallokenttä Suuri jalkapallokenttä, hiekka 60x100m Hyvä Mahdollisesti lämmitettävä 3. sukupolven tekonurmi 

13 Kirkonmäen jalkapallokenttä II Suuri jalkapallokenttä, nurmi 60x100m Tyydyttävä Nurmen ilmastoinnin ja kastelujärjestelmän parannus 

14 Kirkonmäen pallokenttä III Suuri jalkapallokenttä, nurmi 60x100m Hyvä Kastelujärjestelmän uudistaminen 

15 Kirkonmäen pallokenttä IV Suuri jalkapallokenttä, nurmi 60x100m Hyvä Kastelujärjestelmän uudistaminen 

16 Kirkonmäen pallokenttä V Suuri jalkapallokenttä, nurmi 60x100m Tyydyttävä Käyttöön 2004, kylvö 2003, kastelujärjestelmä 

17 Santahaan jalkapallokenttä I Suuri jalkapallokenttä, nurmi 60x100m Tyydyttävä Peruskorjauksen uudistaminen 

18 Santahaan jalkapallokenttä II Suuri jalkapallokenttä, nurmi 60x100m Tyydyttävä Peruskorjauksen uudistaminen 

19 Santahaan jalkapallokenttä III Suuri jalkapallokenttä, nurmi 60x100m Tyydyttävä Peruskorjauksen uudistaminen 

20 Ykspihlajan jalkapallokenttä Suuri jalkapallokenttä, nurmi 60x100m Kiitettävä Pukusuojien laajentaminen 

21 Öjan jalkapallokenttä Suuri jalkapallokenttä, nurmi 60x100m Tyydyttävä Nurmialueen ilmastoinnin tehostaminen 

22 Vesilaitoksen pallokenttä Suuri jalkapallokenttä, nurmi 60x100m 

23 Santahaan pesäpallokenttä Suuri pesäpallokenttä, hiekka >=50x100m Tyydyttävä Kivituhkapinnan uudistaminen 

24 Asekoulun tenniskenttä Pieni tenniskenttäalue,

47 


62 Palman uimapaikka Uimapaikka, vähintään pukukopit Hyvä 

63 Punakallio-Trullevi Uimapaikka, vähintään pukukopit Tyydyttävä P-alueen laajennus, yhdyskäytävien rakennus,wc-tilat 

64 Valkohiekka-Trullevi Uimapaikka, vähintään pukukopit Tyydyttävä P-alueen laajennus, yhdyskäytävien rakennus,wc-tilat 

65 Halkokarin uimapaikka Uimapaikka, vähintään pukukopit Tyydyttävä Mietittävä rannan käyttö muutostöiden yhteydessä 

66 Laajalahden kuntopolku-latu Valaisematon kuntopolku-latu, 

Tyydyttävä Yhdysreitin luominen kaupungin muuhun latuverkkoon 

ympärivuotinen 

67 Halkokarin kuntopolku-latu Valaistu kuntopolku-latu, ympärivuotinen Hyvä Rastimajalle johtavan yhdysreitin perusparannus 

käyttö 

68 Jokilaakson kuntopolku-latu Valaistu kuntopolku-latu, ympärivuotinen Hyvä Radan pintaus purulla 

käyttö 

69 Kirkonmäen kuntopolku-latu Valaistu kuntopolku-latu, ympärivuotinen Hyvä Purun lisääminen radalle 

käyttö 

70 Knifsundin kuntolatu Valaistu kuntopolku-latu, ympärivuotinen 

käyttö 

71 Köykärinmäen kuntopolku-latu Valaistu kuntopolku-latu, ympärivuotinen Hyvä Valaistuksen lisäys,täyttömäen reittien purupintaus 

käyttö 

72 Lahnakosken kuntolatu Valaistu kuntopolku-latu, ympärivuotinen 

käyttö 

73 Långön kuntolatu Valaistu kuntopolku-latu, ympärivuotinen 

käyttö 

74 Patamäen kuntopolku-latu Valaistu kuntopolku-latu, ympärivuotinen Tyydyttävä 

käyttö 

75 Santahaan kuntopolku-latu Valaistu kuntopolku-latu, ympärivuotinen Hyvä Valaistuksen lisäys, purun lisääminen radalle 

käyttö 

76 Sokojan kuntolatu Valaistu kuntopolku-latu, ympärivuotinen Hyvä Valaistuksen uusiminen 

käyttö 

77 Torkinmäen kuntopolku-latu Valaistu kuntopolku-latu, ympärivuotinen Tyydyttävä Radan tulevaisuus alueen rakennustöiden jälkeen 

käyttö 

78 Vitsarin kuntopolku-latu Valaistu kuntopolku-latu, ympärivuotinen Huono Radan levittäminen, purun lisääminen radalle 

käyttö 

79 Ykspihlajan kuntopolku-latu Valaistu kuntopolku-latu, ympärivuotinen Hyvä 

käyttö 

80 Elban hiihtolatu Hiihtolatu, pituus

49 

KIRJALLISUUTTA 

Berghäll, E. ja Aronen, K. 1998. Kaupunkien kansainvälistymisen parhaat käytännöt. Suomen Kuntaliitto. 

Helsinki. 

Ekuri, J. 2002. Työmarkkinajärjestöjen rooli ja toimenpiteet jaksamisen edistämiseksi. Työhyvinvoinnilla 

tulosta ja elämän laatua –seminaari 25.1.2002. Rovaniemi. 

Erityisryhmien liikunta 2000-toimikunnan mietintö. 1996. Komiteamietintö 1996:15. Opetusministeriö. 

Oy Edita Ab. Helsinki. 

Euroopan Komissio. 1997. Barbara Lücke & Elisabetta Bellochi. Kuntien ja kaupunkien Eurooppa – 

Ystävyyskaupunkitoiminnan opas. Euroopan yhteisöt, Italia. 

Haasteena huomisen hyvinvointi – miten liikunta lisää mahdollisuuksia Liikunnan yhteiskunnallinen 

perustelu II: tutkimuskatsaus. 2000. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 124. Liikunnan ja 

kansanterveyden edistämissäätiö. Painoporras Oy. Jyväskylä. 

Haila, A. 1994. Kansainvälistyvä kaupunki. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuksia 1994:5. 

Helsinki. 

Helsingin kaupungin liikuntapoliittinen ohjelma vuosiksi 2001-2010. Helsingin kaupungin 

liikuntaviraston julkaisuja, sarja A. http://www.hel.fi/liv/liipo/liipo.pdf 

Kokkolan kantakaupungin yleiskaavatyö: liikuntapaikkaselvitys. Liikuntatoiminnan nykytila ja 

kehittämisohjelma vv. 1993-1997 (2010). 

Kokkolan ympäristön tila 2000. Kokkolan kaupungin ympäristöpalvelut. 2001. 

http://tekninen.kokkola.fi/kaupunkiymparisto/ymparisto 

Kävely osaksi liikennepolitiikkaa. Ehdotus kävelypoliittiseksi ohjelmaksi. Liikenne- ja 

viestintäministeriön julkaisuja 6/2001. 

http://www.mintc.fi/www/sivut/dokumentit/julkaisu/julkaisusarja/2001/6a.html 

Liikkuva tamperelainen. Tampereen kaupungin liikuntapoliittinen ohjelma 2001-2010. 

Liikunnan edistäminen – edullinen sijoitus kunnan kehittämiseen. Suomen Kuntaliiton moniste 

30.8.2000. http://www.kuntaliitto.fi/opetus/nuoriso/liikedks.htm 

Liikunta-asetus. 1055/1998. http://www.finlex.fi 

Liikuntalaki. Säädös 1054/1998. http://www.kuntaliitto.fi/opetus/liiklaki.htm 

Liikuntapaikkarakentamisen Suunta 2004. Valtion liikuntaneuvosto / Rakentamisjaosto 16.3.2001. 

http://www.minedu.fi/julkaisut/pdf/liikuntapaikkarakentamisensuunta2004.pdf 

Ojanen, M. et al. 2001: Liiku oikein - voi hyvin. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu 153. Helsinki. 

Physical Activity and Health: a Report of the Surgeon General. 1996. US Department of Health and 

Human Services.

50 

Puronaho, K. 1999. Mitä liikunnan harrastaminen saa maksaa SLU:n liikuntapoliittinen seminaari 

19.11.1999. Tampere. 

Simula, E. 2002. Liikettä liikuntapaikoilla. Liikunta- ja urheiluseurat Jyväskylän maalaiskunnan 

liikuntatoiminnan kentällä. Jyväskylän maalaiskunta, liikuntatoimi. 

Sivistyksen Suunta. 2002. Suomen Kuntaliiton sivistyspoliittinen ohjelma. 

http://www.kuntaliitto.fi/opetus/sivistyksensuunta.rtf 

Sulka-projektin loppuraportti. Suomen Ladun kotisivu. 

http://www.suomenlatu.fi/ajankohtaista/sulka2002.html 

Suomen diabetes-liiton kotisivu. http://www.diabetes.fi/ 

Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n kotisivu. http://www.slu.fi/ 

Suomi. K. ja Airola J. 2000. Liikunta kuntien voimavarana. Strategia yhteistyölle Jyväskylän kaupungissa 

ja Jyväskylän maalaiskunnassa vuosille 2000-2005. Jyväskylän yliopiston Liikunnan kehittämiskeskuksen 

julkaisu 2/2000. 

Suomi, K. 2000. Jyväskylän kaupungin liikuntasuunnitelma vuosille 2001-2010. Jyväskylän yliopisto, 

Liikunnan kehittämiskeskus 5/2000. 

http://www.jyvaskyla.fi/liikunta/hallinto/liikuntasuunnitelma/index.html 

Suuntana hyvinvointi – Mitkä ovat liikunnan mahdollisuudet. 1998. Mertaniemi, M. & Miettinen, M. 

(toim.) Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 113. LIKES ja opetusministeriön kulttuuripolitiikan 

osaston liikuntayksikkö. 

Terveysliikunnan paikalliset suositukset. 2000. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2001:1. Sosiaalija 

terveysministeriö. Oy Edita Ab. Helsinki. 

Terveyttä edistävän liikunnan kehittämistoimikunnan mietintö. 2001. Komiteamietintö 2001:12. Sosiaalija 

terveysministeriö. http://www.stm.fi/suomi/eho/julkaisut/teli/teli.pdf 

Turun kaupungin liikuntatoimen strategia 2002-2005. 

http://www.turku.fi/liikuntavirasto/virasto/strategia.doc 

Työhyvinvoinnin edistäminen kunta-alalla. Kuntatyö kunnossa – tie työhyvinvointiin. 2003. Kuntien 

eläkevakuutus. http://www.keva.fi ja 

http://www.keva.fi/Table_pict/cid3/Info_txt/id4241/K2010_esiraportti.pdf 

Uutta pontta pyöräilyyn. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi. 2001. Liikenne- ja viestintäministeriön 

julkaisuja 2001/5. http://www.mintc.fi/www/sivut/dokumentit/julkaisu/julkaisusarja/2001/5a_1_26.pdf 

Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys 2015 –kansanterveysohjelmasta. 2001. Sosiaali- ja 

terveysministeriön julkaisuja 2001/4. http://www.terveys2015.fi/terveys2015.pdf 

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista. 

http://www.vn.fi/stm/suomi/eho/julkaisut/teli/esite/teliesi.pdf 

Vuori, I. 1996. Tehokas ja turvallinen terveysliikunta. UKK-instituutti. Forssan Kirjapaino Oy.

Liikuntapoliittinen ohjelma - Kokkola

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?