Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Kokkola
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Kokkola
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Kokkola
- No tags were found...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Kokkola</strong>n kaupunki<br />
Karleby stad<br />
Kantakaupungin yleiskaava 2030<br />
<strong>Osallistumis</strong>- <strong>ja</strong> <strong>arviointisuunnitelma</strong> (OAS)<br />
Tekninen palvelukeskus<br />
Kaavoituspalvelut 4.12.2006
Kannen kuva: Kirsti Reskalenko 2006.<br />
2
1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA<br />
2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA ALUSTAVAT TAVOITTEET<br />
Kantakaupungin yleiskaavan 2030 vireille tulon syy <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>usvaikutus<br />
Päätöksenteko <strong>ja</strong> valmistelu<br />
Suunnittelutarveratkaisujen lausuntomenettely yleiskaavan vireillä olon aikana<br />
Suunnittelualue <strong>ja</strong> vaikutusalue<br />
Kaavoitustilanne<br />
Maakuntakaava<br />
Yleiskaava 2010 <strong>ja</strong> kaupungin osa-alueiden yleiskaavat<br />
Asemakaavoitettu alue<br />
Alustavat tavoitteet<br />
<strong>Kokkola</strong>n kaupungin strategia, asunto- <strong>ja</strong> maapoliittinen ohjelma sekä <strong>Kokkola</strong>n<br />
Agenda<br />
Maankäyttö- <strong>ja</strong> rakennuslain mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset<br />
Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet <strong>ja</strong> yleiskaavatyö<br />
Maakunnalliset tavoitteet<br />
3. MAANKÄYTTÖVAIHTOEHDOT<br />
4. OLENNAISTEN VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN JA ARVIOINTI<br />
Selvitystilanne<br />
Aikaisemmat selvitykset<br />
Päivitettävät selvitykset<br />
Uudet selvitykset<br />
Yleiskaavan vaikutusten arviointi<br />
5. OSALLISET JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN<br />
Osalliset<br />
6. YHTEYSTIEDOT<br />
Vuorovaikutuksen järjestäminen<br />
Tiedottaminen<br />
Osallistuminen yleiskaavan eri vaiheissa<br />
LIITTEET<br />
Liite 1 Suunnittelualue maakuntakaavassa<br />
Liite 2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet <strong>ja</strong> yleiskaavatyö<br />
3
1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA<br />
Maankäyttö- <strong>ja</strong> rakennuslain mukaan kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa<br />
vaiheessa laatia kaavan tarkoituksen <strong>ja</strong> merkitykseen nähden tarpeellinen<br />
suunnitelma osallistumis- <strong>ja</strong> arviointimenettelyistä sekä kaavan<br />
vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireille tulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin,<br />
että osallisilla on mahdollisuus saada tieto<strong>ja</strong> kaavoituksen lähtökohdista<br />
<strong>ja</strong> osallistumis- <strong>ja</strong> arviointimenettelystä.<br />
<strong>Kokkola</strong>n kaupunginhallitus päätti käynnistää Kantakaupungin yleiskaavan<br />
2030 laatimisen 18.12.2006. <strong>Osallistumis</strong>- <strong>ja</strong> <strong>arviointisuunnitelma</strong> on käsitelty<br />
<strong>ja</strong> hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006.<br />
<strong>Osallistumis</strong>- <strong>ja</strong> <strong>arviointisuunnitelma</strong>n<br />
on tarkoitus antaa suunnittelualueen maanomistajille <strong>ja</strong> niille, joiden asumiseen,<br />
työntekoon tai muihin oloihin yleiskaava saattaa huomattavasti vaikuttaa,<br />
sekä viranomaisille <strong>ja</strong> yhteisöille, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään<br />
(osallinen), tieto<strong>ja</strong> kaavoituksen lähtökohdista, tavoitteista, etenemisestä<br />
<strong>ja</strong> vaikutusmahdollisuuksista kaavoituksen eri vaiheissa.<br />
<strong>Osallistumis</strong>- <strong>ja</strong> <strong>arviointisuunnitelma</strong>a<br />
päivitetään tarpeen mukaan koko suunnittelutyön a<strong>ja</strong>n.<br />
Osallisella<br />
on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus<br />
esittää Länsi-Suomen ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis-<br />
<strong>ja</strong> <strong>arviointisuunnitelma</strong>n riittävyydestä.<br />
2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA ALUSTAVAT TAVOITTEET<br />
Kantakaupungin yleiskaava 2030, sen vireille tulon syy <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>usvaikutus<br />
Päätöksenteko <strong>ja</strong> valmistelu<br />
<strong>Kokkola</strong>n kantakaupungin yleiskaava 2030 on yleispiirteinen yhdyskuntarakennetta<br />
<strong>ja</strong> maankäyttöä oh<strong>ja</strong>ava <strong>ja</strong> toiminto<strong>ja</strong> yhteen sovittava suunnitelma,<br />
joka esitetään kartalla. Kaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät <strong>ja</strong><br />
-määräykset. Yleiskaavaan liittyy selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteiden,<br />
eri vaihtoehtojen <strong>ja</strong> niiden vaikutusten sekä ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi<br />
tarpeelliset tiedot.<br />
Maankäyttö- <strong>ja</strong> rakennuslain 36 §:n mukaan kunnan tulee huolehtia tarpeellisesta<br />
yleiskaavan laatimisesta <strong>ja</strong> sen pitämisestä a<strong>ja</strong>n tasalla. <strong>Kokkola</strong>n<br />
kantakaupungin yleiskaavan laatiminen tuli vireille vuonna 1992. 1990-luvun<br />
alun taloudellisen taantuman <strong>ja</strong> resurssipulan vuoksi keskeytynyt yleiskaavatyö<br />
käynnistyy uudelleen vuonna 2006.<br />
Kantakaupungin yleiskaava 2030 on maanhankintaa, asemakaavoitusta <strong>ja</strong><br />
suunnittelutarveratkaisu<strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>ava yleiskaava. Yleiskaava on ohjeena laadittaessa<br />
<strong>ja</strong> muutettaessa asemakaavaa.<br />
Yleiskaavan <strong>ja</strong> sen eri vaiheiden hyväksymisestä päättää <strong>Kokkola</strong>n kaupunginvaltuusto.<br />
Yleiskaavan oh<strong>ja</strong>usryhmän muodostavat <strong>Kokkola</strong>n kaupunginhallituksen<br />
asettaman Kaupunkisuunnitteluryhmän jäsenet <strong>ja</strong> kaupungin<br />
5
toimialajohta<strong>ja</strong>t. Yleiskaavan valmistelusta vastaavat Maankäyttötyöryhmä<br />
<strong>ja</strong> Teknisen palvelukeskuksen Kaavoituspalvelut.<br />
Yleiskaava valmistellaan vuorovaikutuksessa osallisten <strong>ja</strong> viranomaisten<br />
kanssa.<br />
Suunnittelutarveratkaisujen lausuntomenettely yleiskaavan vireillä olon aikana<br />
Suunnittelutarveratkaisuista, jotka kohdistuvat Kantakaupungin yleiskaavan<br />
2030 suunnittelualueelle, on ennen kaavan vahvistumista pyydettävä <strong>Kokkola</strong>n<br />
kaupungin maankäyttötyöryhmän lausunto.<br />
Suunnittelualue <strong>ja</strong> vaikutusalue<br />
Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen ra<strong>ja</strong>us, joka tarkentuu suunnittelutyön aikana.<br />
Suunnittelualue käsittää <strong>Kokkola</strong>n kaupungin keskeiset alueet lukuun ottamatta<br />
<strong>Kokkola</strong>n keskikaupungin yleiskaavan suunnittelualuetta <strong>ja</strong> pääosaa<br />
Vanhansatamanlahden yleiskaavan suunnittelualueesta. Suunnittelualue ra<strong>ja</strong>utuu<br />
pohjoisessa mereen, idässä Perhonjokeen, etelässä Keski-<br />
Poh<strong>ja</strong>nmaan maakuntakaavan 1. vaiheessa esitettyyn valtatien 8 uuteen tielin<strong>ja</strong>an<br />
<strong>ja</strong> rataan sekä lännessä Ö<strong>ja</strong>njärveen <strong>ja</strong> kaupungin ra<strong>ja</strong>an.<br />
Yleiskaavalla on olennaisia vaikutuksia suunnittelualueen lisäksi koko kaupunkiin<br />
<strong>ja</strong> Kruunupyyn kuntaan, johon suunnittelualue osittain ra<strong>ja</strong>utuu.<br />
Yleiskaavalla on lisäksi vaikutuksia koko Keski-Poh<strong>ja</strong>nmaan maakunnan <strong>ja</strong><br />
Pietarsaaren seudun palvelurakenteen <strong>ja</strong> liikenteen kehitykseen.<br />
6
Kaavoitustilanne<br />
MAAKUNTAKAAVA<br />
Kuva 2. Ote Keski-Poh<strong>ja</strong>nmaan maakuntakaavan 1. vaihekaavasta.<br />
Maankäyttö- <strong>ja</strong> rakennuslain 32 §:n mukaan maakuntakaava on ohjeena<br />
laadittaessa <strong>ja</strong> muutettaessa yleiskaavaa. Ympäristöministeriön vuonna 2003<br />
vahvistamassa Keski-Poh<strong>ja</strong>nmaan 1. vaihekaavassa on suunnittelualue on<br />
pääosin kaupunkikehittämisen kohdealueetta (kk). Maakuntakeskuksena toimivalle<br />
<strong>Kokkola</strong>n keskeiselle osalle kohdistuu valtakunnallisesti tärkeitä alueidenkäytöllisiä<br />
kehittämistarpeita. Aluetta koskee suunnittelumääräys Maakuntakeskus<br />
<strong>Kokkola</strong> M02:<br />
<strong>Kokkola</strong>n kaupunkia tulee kehittää Keski-Poh<strong>ja</strong>nmaan maakunnallisena<br />
keskuksena. Maakunnallisesti merkittävät palvelut<br />
tulee oh<strong>ja</strong>ta joko kaupungin keskustaan tai sitä ra<strong>ja</strong>avan<br />
pääkatuverkon varsille siten että ne ovat hyvin saavutettavissa<br />
päätieverkolta. Vähittäiskaupan suuryksiköt tulee sijoittaa<br />
ydinkeskustaan tai välittömästi sen läheisyyteen. Suurteollisuutta<br />
tulee kehittää nykyisellä paikallaan sataman <strong>ja</strong> rataverkon<br />
läheisyydessä. Muut ylikunnalliset työpaikka-alueet tulee<br />
sijoittaa päätieverkon yhteyteen. Nykyistä kaupunkirakennetta<br />
tulee tiivistää. Keskustan <strong>ja</strong> Vanhansatamanlahden alueen vetovoimaisuutta<br />
tulee lisätä. Alue- <strong>ja</strong> yhdyskuntarakenteen<br />
kannalta tärkeiden pääteiden toteutuminen <strong>ja</strong> toiminnalliset<br />
vaatimukset on turvattava.<br />
Maakuntakaavan 1. vaiheen suunnittelualueelle kohdistuvat muut merkinnät<br />
<strong>ja</strong> määräykset ilmenevät liitteestä 1.<br />
7
Maakuntavaltuuston vuonna 2002 käynnistämässä 2. vaihekaavassa ovat<br />
mukana soiden monikäyttö, tuulivoimatuotanto, kaupallinen palveluverkko<br />
sekä kulttuuri- <strong>ja</strong> maisemakohteet. Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan<br />
2. vaihekaavan kaavaehdotuksen marraskuussa 2006. Maakuntakaavan<br />
3. vaihe, joka kattaa kaikki maankäyttömuodot, on käynnistynee talvella<br />
2006-2007.<br />
KOKKOLAN YLEISKAAVA 2010 JA KAUPUNGIN OSA-ALUEIDEN YLEISKAAVAT<br />
Kuva. <strong>Kokkola</strong>n yleiskaavan 2010 aluevaraukset <strong>ja</strong> Kantakaupungin yleiskaavan 2030<br />
suunnittelualueen ra<strong>ja</strong>.<br />
Kaupunginvaltuuston vuonna 1992 hyväksymän <strong>Kokkola</strong>n yleiskaavan 2010<br />
jälkeen vahvistettu<strong>ja</strong>, suunnittelualueelle sijoittuvia oikeusvaikutteisia yleiskaavo<strong>ja</strong><br />
ovat: Heinolan alueen yleiskaava (1992), Kaustarin yleiskaava<br />
(1992) <strong>ja</strong> Pohjois-Hakalahden yleiskaava (1993). Pääosa Vanhansatamanlahden<br />
yleiskaavan (2000) alueesta <strong>ja</strong> <strong>Kokkola</strong>n keskikaupungin yleiskaavan<br />
(2006) alue eivät kuulu suunnittelualueeseen.<br />
Maankäyttö <strong>ja</strong> rakennuslain 42 §:n mukaan yleiskaava korvaa samaa aluetta<br />
koskevan aikaisemmin hyväksytyn yleiskaavan, jollei kaavassa toisin määrätä.<br />
Yleiskaavatyön aikana päätetään, miltä osin Kantakaupungin yleiskaava<br />
2030 korvaa samaa aluetta koskevat oikeusvaikutteiset yleiskaavat.<br />
Seuraavat vireillä olevat oikeusvaikutteiset yleiskaavat ovat kokonaan tai<br />
osittain suunnittelualueella tai sivuavat sitä: Trullevin <strong>ja</strong> Harriniemen rantaosayleiskaava<br />
(vireille 1998), Ö<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> Rödsö-Möllerin rantayleiskaava (vireille<br />
2001) <strong>ja</strong> Kyläasutuksen vaiheosayleiskaava (vireille 2004).<br />
Lisäksi suunnittelualueelle on laadittu seuraavat oikeusvaikutuksettomat<br />
yleiskaavat: Kirkonmäen osayleiskaava (1985), Isokylä-Kallinen osayleiskaava<br />
(1985), Sillanpäätien alueen osayleiskaava (1985) <strong>ja</strong> Suurteollisuus-<br />
8
alueen osayleiskaava (1995). Näistä Kirkonmäen <strong>ja</strong> Isokylä-Kallisen<br />
osayleiskaavat ovat vanhentuneet.<br />
Kantakaupungin yleiskaavaa 2030 pohjustavat myös seuraavat yleiskaavatasoiset<br />
suunnitelmat <strong>ja</strong> selvitykset: Isokylä-Kallisen <strong>ja</strong> Kirkonmäen itäosan<br />
yleissuunnitelma (1993), Halkokarin itäpuolen rakennettavuusselvitys (1995)<br />
sekä Kantasataman tavoitesuunnitelma (hyväksytty kaupunginhallituksessa<br />
2005).<br />
Kuvassa Kantakaupungin yleiskaavan 2030 suunnittelualue (punainen ra<strong>ja</strong>us), oikeusvaikutteisten<br />
1 Heinolan alueen, 2 Kaustarin, 3 Pohjois-Hakalahden, 4 Vanhansatamanlahden<br />
<strong>ja</strong> 5 <strong>Kokkola</strong>n keskikaupungin yleiskaavojen suunnittelualueet; vireillä<br />
olevien oikeusvaikutteisten 9 Trullevin <strong>ja</strong> Harriniemen rantaosayleiskaavan, 10 Ö<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong><br />
Rödsö-Möllerin rantayleiskaavan <strong>ja</strong> 11 Kyläasutuksen vaiheosayleiskaavan suunnittelualueet;<br />
sekä oikeusvaikutuksettomien osayleiskaavojen suunnittelualueet 6-8 <strong>ja</strong><br />
yleiskaavatasoisten yleis- <strong>ja</strong> tavoitesuunnitelmien <strong>ja</strong> rakennettavuusselvitysten alueet<br />
12-14.<br />
9
ASEMAKAAVOITETTU ALUE<br />
Suunnittelualue on merkittävältä osaltaan asemakaavoitettu. Asemakaavoitettu<br />
alue kasvaa joka vuosi. On huomattava, että pääosa suunnittelualueesta<br />
on rakentunut jo valmiiksi <strong>ja</strong> sen maankäyttömuodot säilyvät ennallaan.<br />
Kuva. Suunnittelualue <strong>ja</strong> vuoteen 2005 mennessä asemakaavoitettu alue (vihreä).<br />
Alustavat tavoitteet<br />
Kantakaupungin yleiskaava 2030 toteuttaa kaupungin strategiaa sekä asuntopoliittista<br />
<strong>ja</strong> maapoliittista ohjelmaa. Yleiskaavatyössä huomioidaan valtakunnalliset<br />
<strong>ja</strong> maakunnalliset alueiden käytölle <strong>ja</strong> alueidenkäytön suunnittelulle<br />
asetut tavoitteet. Yleiskaavatyön alustavia tavoitteita ovat:<br />
• asunto- <strong>ja</strong> toimitilojen rakentamistarpeeseen varautuminen<br />
• nykyisten peruspalvelujen ympärille kasvaneiden naapurustojen täydentäminen<br />
niiden erityislaatua <strong>ja</strong> identiteettiä luovia ominaisuuksia<br />
kunnioittaen<br />
• kunkin yritysalueen roolin selkeyttäminen (yritysten yhteistoimintatarpeet,<br />
logistiikka)<br />
• asuin- <strong>ja</strong> työpaikka-alueet yhdistävän kevyen liikenteen verkon<br />
<strong>ja</strong> lähivirkistysalueverkoston säilyttäminen <strong>ja</strong> kehittäminen<br />
• luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen<br />
• kaupungin historiaa ilmentävän kulttuuriympäristön kokonaisvaltainen<br />
huomioiminen <strong>ja</strong> vaaliminen<br />
• Suntin <strong>ja</strong> Vanhansatamanlahden ympäristöön sijoittuvan kansallisen<br />
kaupunkipuiston perustamismahdollisuuksien selvittäminen<br />
• rautatien <strong>ja</strong> valtateiden varrelle sijoittuvien kaupunkikuvallisten porttien<br />
nimeäminen <strong>ja</strong> korostaminen<br />
• suunnittelutarveratkaisujen oh<strong>ja</strong>us<br />
• selkeän maaseutumaisen ympäristön <strong>ja</strong> taa<strong>ja</strong>maympäristön ra<strong>ja</strong>n<br />
säilyttäminen<br />
10
Alustavat tavoitteet tarkentuvat yleiskaavan kehityskuvavaiheessa hahmotettaessa<br />
kantakaupungin vaihtoehtoisia tulevaisuuksia <strong>ja</strong> työstettäessä niihin<br />
liittyviä maankäyttövaihtoehto<strong>ja</strong>.<br />
KOKKOLAN KAUPUNGIN STRATEGIA, ASUNTOPOLIITTINEN JA MAAPOLIITTINEN OHJELMA<br />
<strong>Kokkola</strong>n kaupungin strategia 2006-2009<br />
Kaupungin strategiassa esitetyn vision 2015 mukaan ”ihmisen kokoisessa<br />
merellisessä <strong>Kokkola</strong>ssa asukkaiden hyvinvointi perustuu laadukkaisiin palveluihin,<br />
kaksikieliseen <strong>ja</strong> monipuoliseen kulttuuriin sekä viihtyisään <strong>ja</strong> turvalliseen<br />
elinympäristöön”.<br />
Strategia on <strong>ja</strong>ettu viiteen näkökulmaan, joista kantakaupungin yleiskaavoitusta<br />
oh<strong>ja</strong>a lähinnä strateginen näkökulma ”Elinvoimainen <strong>ja</strong> osaava kaupunkiseutu”<br />
<strong>ja</strong> päämäärä ”Korkeatasoinen <strong>ja</strong> vetovoimainen asuminen,<br />
elinympäristö <strong>ja</strong> vapaa-aika”. Yleiskaavoituksella voidaan tukea seuraavia<br />
päämäärän saavuttamista mittaavia tekijöitä: houkutteleva asuin- <strong>ja</strong> elinympäristö;<br />
merellisyys <strong>ja</strong> Meri-<strong>Kokkola</strong>; Keskuspuisto/Sunti; toimivat kylät sekä<br />
monipuolinen riittävä rakennuspaikkojen saatavuus, kaavoituksen <strong>ja</strong> maapolitiikan<br />
toimivuus sekä raakamaavaranto.<br />
Houkuttelevassa asuin- <strong>ja</strong> elinympäristössä korostuvat turvallisuus, viihtyisyys,<br />
läheisyys <strong>ja</strong> hyvä sosiaalinen kanssakäyminen. Merellisyyttä <strong>ja</strong> Meri-<br />
<strong>Kokkola</strong>a on tarkoitus kehittää yhdistämällä kaupunki <strong>ja</strong> merenranta uusien<br />
asuin- <strong>ja</strong> vapaa-a<strong>ja</strong>n alueiden avulla. Samalla huolehditaan ympäristön laadusta<br />
<strong>ja</strong> taataan meren saavutettavuus sekä kokkolalaisille että matkailijoille.<br />
Keskuspuistosta <strong>ja</strong> Suntista on määrä luoda kaupungin sydän <strong>ja</strong> maan<br />
sekä meren yhdistävä viherkanava, jonka alueelle luodaan monipuoliset vapaa-a<strong>ja</strong>nviettomahdollisuudet.<br />
Kylät säilyvät toimivina, kun kaavallisilla ratkaisuilla<br />
luodaan edellytykset kylien uudisrakentumiseen <strong>ja</strong> tiiviiden kyläyhteisöjen<br />
säilymiseen.<br />
Maapolitiikan lähtökohtana on asuin- <strong>ja</strong> työssäkäyntialueiden pitkäntähtäimen<br />
kartoitus, riittävä raakamaareservi, suunnittelu <strong>ja</strong> kaavoitus. Tonttitakuun<br />
avulla pystytään tarjoamaan joka tilanteessa mahdollisuus välittömään<br />
rakentamiseen vähintään kahdelle vaihtoehtoiselle alueelle. Elinkeinopolitiikan<br />
toteuttamista tuetaan nopealla <strong>ja</strong> aktiivisella kaavoituksella.<br />
<strong>Kokkola</strong>n kaupungin asuntopoliittinen ohjelma 2006-2008<br />
Asuntopoliittisessa ohjelmassa <strong>Kokkola</strong>ssa a<strong>ja</strong>n<strong>ja</strong>ksolla 2006 – 2008 varaudutaan<br />
210 asunnon vuosittaiseen uustuotantoon. Uustuotanto <strong>ja</strong>kautuu 40<br />
vuokra-asunnon, 110 omakotitalonasunnon <strong>ja</strong> 60 omistus-/osaomistusasunnon<br />
kesken. Rakennustyypin mukaan ohjelmakaudella tavoitellaan seuraavaa<br />
<strong>ja</strong>kaumaa: rivi- <strong>ja</strong> pienkerrostalot 40 asuntoa vuodessa, kerrostalot<br />
60 asuntoa vuodessa <strong>ja</strong> omakotitalot 110 asuntoa vuodessa. Tavoitteena on<br />
tonttitakuu, jonka mukaan kaikenlaiseen asuntorakentamiseen kyetään tarjoamaan<br />
tontti.<br />
<strong>Kokkola</strong>n kaupungin maapoliittinen ohjelma 2006<br />
Maapoliittinen ohjelma on Kantakaupungin yleiskaavan 2030 aluevarauksia<br />
<strong>ja</strong> merkintöjä oh<strong>ja</strong>ava kaupunginvaltuuston maapoliittinen kannanotto.<br />
<strong>Kokkola</strong>n kaupungin maapolitiikan toimintaperiaatteisiin kuuluu kaupungin<br />
kehittämisstrategian toteuttaminen; yhdyskuntarakenteen kehittäminen ekologisesti,<br />
kulttuurisesti, sosiaalisesti <strong>ja</strong> taloudellisesti kestävien periaatteiden<br />
mukaisesti; olevien kunnallisten palvelujen <strong>ja</strong> kunnallistekniikan hyödyntämisen<br />
edistäminen <strong>ja</strong> kaupunkirakenteen eheyttämisen tukeminen; tonttien<br />
hintatason säilyttäminen kohtuullisena <strong>ja</strong> maanomistajia tasapuolisesti koh-<br />
11
televana sekä sellaisena, että kaupunki saa kulunsa takaisin; ympäristönäkökohtien<br />
huomioon ottaminen kaavoissa, suunnitelmissa <strong>ja</strong> muissa<br />
maankäyttöpäätöksissä (suunnittelutarvepäätöksissä sekä poikkeamis-, ympäristö-,<br />
toimenpide- <strong>ja</strong> rakennusluvissa) sekä si<strong>ja</strong>inniltaan <strong>ja</strong> muilta ominaisuuksiltaan<br />
kysyntää vastaavien <strong>ja</strong> useammalla vaihtoehtoisella alueella si<strong>ja</strong>itsevien<br />
tonttien kaavoittamisen mahdollistaminen.<br />
Palvelujen si<strong>ja</strong>inti (etenkin koulut <strong>ja</strong> päiväkodit sekä niiden käyttöasteet) <strong>ja</strong><br />
infrastruktuuri (kadut, vesijohdot, viemärit, kaukolämpöverkosto jne. sekä<br />
niiden kapasiteetit) oh<strong>ja</strong>avat uusien alueiden käyttöönottoa <strong>ja</strong> maanhankintaa.<br />
Tavoitteena on avata uusia alueita paitsi kysynnän myös palveluiden <strong>ja</strong><br />
infrastruktuurin käyttöasteen kannalta oikea-aikaisesti. Aikaisemmat uusien<br />
asuntoalueiden sekä voimassa olevien kaavojen mukaisten tonttien käyttöönoton<br />
taloudellisuustarkastelu päivitetään <strong>ja</strong> tarkastelu ulotetaan uusille<br />
tavoitteellisille alueille. Kunnallisten palvelujen osalta merkittävin tarkasteltava<br />
seikka on koulujen käyttöasteen huomioiminen maankäyttöpolitiikassa.<br />
Kantakaupungin yleiskaavaan kuuluvat selvitykset palvelujen saatavuudesta<br />
<strong>ja</strong> infrastruktuurin rakentamisesta <strong>ja</strong> ylläpidosta.<br />
Omakoti- <strong>ja</strong> muiden pientalotonttien asemakaavoitukseen soveltuvan raakamaareservin<br />
tulee riittää noin 10 vuoden tarpeeseen, mikä tarkoittaa <strong>Kokkola</strong>n<br />
asuntotuotannossa lähivuosina noin 150 - 200 ha:n raakamaa-aluetta.<br />
Yhtiömuotoiseen rakentamiseen on Meri-<strong>Kokkola</strong>n alueella riittävästi raakamaata<br />
(10 ha) lähivuosiksi. Vaihtoehtoisen tarjonnan varmistamiseksi hankitaan<br />
raakamaata yhtiömuotoiseen rakentamiseen myös muista kaupungin<br />
osista.<br />
Ykspihla<strong>ja</strong>n suurteollisuusalueen läheisyydessä kaupungilla on suuri työpaikkarakentamiseen<br />
soveltuva raakamaavaranto, jonka käyttöä osittain rajoittaa<br />
si<strong>ja</strong>inti poh<strong>ja</strong>veden muodostumisalueella. Topparinmäen uudella työpaikka-alueella<br />
on raakamaavarantoa, mutta myös tarvetta lisäalueiden hankintaan.<br />
Palmajärven turkistarhausalue on mahdollinen uusi työpaikka-alueen<br />
raakamaavaranto. Näiden lisäksi tarvitaan alueita, jotka soveltuvat erittäin<br />
suurten työpaikkatonttien asemakaavoittamiseen.<br />
Työpaikka-aluevarannon tulee mahdollistaa erikoistuneen tuotannollisen toiminnan<br />
<strong>ja</strong> sitä tukevien toimintojen <strong>ja</strong> palveluiden keskittyminen samoille<br />
alueille. Torkinmäen teknologiapuistoon sijoittuu tutkimus- <strong>ja</strong> koulutustoimintaa<br />
lähelleen tarvitsevaa yritystoimintaa, Lahdenperään keskitetään veneenrakennukseen<br />
painottuva yritystoiminta <strong>ja</strong> <strong>Kokkola</strong>n suurteollisuusalueelle<br />
kemianteollisuuteen <strong>ja</strong> satamatoimintoihin painottuva yritystoiminta.<br />
Työpaikka- <strong>ja</strong> teollisuusalueiden osalta tavoitteena on, että kaupungilla on<br />
tarjota pieniä liike- <strong>ja</strong> teollisuustontte<strong>ja</strong> sekä suuria työpaikka- <strong>ja</strong> suurmyymälätontte<strong>ja</strong>.<br />
On myös syytä oh<strong>ja</strong>illa erilaiset toiminnot eri alueille perusteina<br />
liikenneyhteydet tai näkyvyys tai esim. ympäristöhäiriöiden aiheuttaminen.<br />
Uusien alueiden käyttöönotossa on myös huomioitava keskustan vetovoimaisuuden<br />
säilyminen sekä luotava edellytykset sille, että keskustan erikoisliikkeet<br />
eivät siirry valtateiden varsille.<br />
Kaupallinen liiketoiminta keskitetään tiiviille alueelle ydinkeskustaan sekä<br />
laajo<strong>ja</strong> tontte<strong>ja</strong> tarvitsevien liiketoimintojen osalta Kosilaan <strong>ja</strong> Heinolaan.<br />
Kaupungille luodaan kaavallinen valmius <strong>ja</strong>tkuvasti tarjota liike- <strong>ja</strong> teollisuustontte<strong>ja</strong><br />
yritystoiminnan tarpeisiin: tavanomaiseen työpaikkarakentamiseen<br />
välitön mahdollisuus tontin luovuttamiseen <strong>ja</strong> erityistarkoitukseen puolen<br />
vuoden valmistelua<strong>ja</strong>lla.<br />
<strong>Kokkola</strong> Agenda<br />
<strong>Kokkola</strong> Agendaan (2003) kir<strong>ja</strong>tun kaupungin kestävän kehityksen politiikan<br />
päämääränä on muun muassa<br />
• edistää mahdollisuuksia luonnossa virkistäytymiseen monipuolisesti <strong>ja</strong> kestävästi<br />
• vahvistaa luonnon monimuotoisuutta <strong>ja</strong> edistää kulttuuriympäristön <strong>ja</strong><br />
maiseman ominaispiirteiden säilymistä<br />
12
• oh<strong>ja</strong>ta liikenteen kehittymistä ympäristön <strong>ja</strong> turvallisuuden suhteen edullisempaan<br />
suuntaan<br />
• turvata edullinen <strong>ja</strong> ympäristöystävällinen energiantuotanto, <strong>ja</strong>kelu <strong>ja</strong> kuljetus<br />
• vahvistaa paikallista identiteettiä sekä vaalia <strong>ja</strong> kehittää kaupungin ominaispiirteitä<br />
• edistää viihtyisän <strong>ja</strong> laadukkaan asuinympäristön kehittymistä<br />
Kutakin päämäärää lähestytään tavoitteiden <strong>ja</strong> keinojen kautta. Monipuolinen<br />
<strong>ja</strong> kestävä luonnossa virkistäytyminen edellyttää helposti saavutettavaa<br />
<strong>ja</strong> monipuolista ulkoilureitti- <strong>ja</strong> viheralueverkostoa sekä vesialueiden virkistyskäyttömahdollisuuksien<br />
kehittämistä. Keinoina mainitaan virkistysalueiden<br />
vaiheyleiskaavan laatiminen <strong>ja</strong> kaupunkilaisten yhteiskäyttöön soveltuvien<br />
vapaiden ranta-alueiden säilyttäminen.<br />
Luonnontuntemuksen <strong>ja</strong> luontoharrastusten edistäminen sekä kotiseudun<br />
luonnon tuntemus edellyttävät kaavoitukselta koulujen <strong>ja</strong> päiväkotien lähiopetuksen<br />
tarpeiden huomioimista.<br />
Liikenteen kehittymistä ympäristön <strong>ja</strong> turvallisuuden suhteen edullisempaan<br />
suuntaan on määrä tukea harjoittamalla kaupunkirakennetta eheyttävää<br />
maankäyttöpolitiikkaa sekä lisäämällä kevyenliikenteen väyliä <strong>ja</strong> poistamalla<br />
niiden toiminnallisia puutteita.<br />
Paikallisen identiteetin vahvistaminen, kaupungin ominaispiirteiden säilyttäminen<br />
<strong>ja</strong> kehittäminen edellyttävät kaavoitukselta kaupunkirakenteen kerroksellisuuden<br />
<strong>ja</strong> paikallisen rakennuskulttuurin vaalimista sekä kaupungin<br />
omaleimaisuuden <strong>ja</strong> merellisyyden korostamista.<br />
Viihtyisän <strong>ja</strong> laadukkaan asuinympäristön kehittämisen keinoina Agendassa<br />
mainitaan kaupunkikeskustan <strong>ja</strong> muiden asuinympäristöjen monipuolisen<br />
palvelutarjonnan kehittäminen, radanvarsien <strong>ja</strong> sisääntuloväylien sekä veneväylien<br />
yleisilmeen kohottaminen sekä kylien peruspalveluiden (koulu,<br />
päivähoito, lähikauppa/kioski) kehittäminen <strong>ja</strong> säilymisen tukeminen.<br />
MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAISET YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUKSET<br />
Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaavan lisäksi otettava huomioon <strong>ja</strong><br />
selvitettävä siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan oh<strong>ja</strong>ustavoite <strong>ja</strong> tarkkuus<br />
sitä edellyttävät:<br />
1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus <strong>ja</strong> ekologinen<br />
kestävyys;<br />
2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;<br />
3) asumisen tarpeet <strong>ja</strong> palveluiden saatavuus;<br />
4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen <strong>ja</strong><br />
kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- <strong>ja</strong> jätehuollon tarkoituksenmukaiseen<br />
järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen<br />
<strong>ja</strong> talouden kannalta kestävällä tavalla;<br />
5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen <strong>ja</strong> eri väestöryhmien<br />
kannalta tasapainoiseen elinympäristöön;<br />
6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset;<br />
7) ympäristöhaittojen vähentäminen;<br />
8) rakennetun ympäristön, maiseman <strong>ja</strong> luonnonarvojen vaaliminen;<br />
sekä<br />
9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.<br />
Maankäyttö- <strong>ja</strong> rakennuslain 39 §:n mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa<br />
maanomista<strong>ja</strong>lle tai muulle oikeuden halti<strong>ja</strong>lle kohtuutonta haittaa.<br />
13
VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTÖN TAVOITTEET<br />
Valtioneuvoston vuonna 2000 päättämien tavoitteiden ensisi<strong>ja</strong>isena tarkoituksena<br />
on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioon ottaminen<br />
myös kuntien kaavoituksessa. Maankäyttö- <strong>ja</strong> rakennuslain 24 §:n<br />
mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten<br />
alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden<br />
toteuttamista.<br />
Valtioneuvoston päätöksessä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on <strong>ja</strong>ettu<br />
kuuteen asiakokonaisuuteen:<br />
1. toimiva aluerakenne<br />
2. eheytyvä yhdyskuntarakenne <strong>ja</strong> elinympäristön laatu<br />
3. kulttuuri- <strong>ja</strong> luonnonperintö, virkistyskäyttö <strong>ja</strong> luonnonvarat<br />
4. toimivat yhteysverkostot <strong>ja</strong> energiahuolto<br />
5. Helsingin seudun erityiskysymykset<br />
6. luonto- <strong>ja</strong> kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet<br />
Kantakaupungin yleiskaavan 2030 kannalta keskeistä on tavoite perusteltuun<br />
väestönkehitysarvioon no<strong>ja</strong>utuen eheyttää yhdyskuntarakennetta <strong>ja</strong><br />
samanaikaisesti parantaa elinympäristön laatua, jota mitataan toimivuudella,<br />
taloudellisuudella, palvelujen saatavuudella <strong>ja</strong> viihtyisyydellä.<br />
Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet <strong>ja</strong> niiden huomioiminen yleiskaavatyössä<br />
esitetään liitteessä 2 tiivistelmänä, joka huomioi Kantakaupungin<br />
yleiskaavan 2030 erityispiirteet <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>usvaikutukset.<br />
MAAKUNNALLISET TAVOITTEET<br />
Keski-Poh<strong>ja</strong>nmaan maakuntasuunnitelma<br />
Keski-Poh<strong>ja</strong>nmaan maakuntasuunnitelmassa on esitetty maakunnan kehittämisen<br />
strategiat vuosille 2005-2020.<br />
Ympäristön <strong>ja</strong> luonnonvarojen osalta maakuntasuunnitelman keskeinen tavoite<br />
on turvata arvokkaat kulttuurimaisemat, joihin kuuluvat myös puukaupunginosat.<br />
Ympäristönsuojelun osalta korostetaan poh<strong>ja</strong>vesialueiden erityissuojelutarvetta.<br />
Alueidenkäytön tavoitteeksi on asetettu turvalliset, terveelliset <strong>ja</strong> virikkeelliset<br />
taa<strong>ja</strong>mat <strong>ja</strong> asuinympäristöt. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät ympäristöt<br />
todetaan alueen vetovoimatekijäksi. Keskustojen kehittäminen monipuolisiksi<br />
perinteitä kunnioittaen on tärkeää.<br />
Maakuntasuunnitelman tavoitteena on turvata luonnon moninaisuus <strong>ja</strong> rikkaus:<br />
tavoitteena on toteuttaa eri luontotyypit <strong>ja</strong> lajien elinympäristöt kattava,<br />
edustava suojelualueverkosto. Erityinen vastuu on soiden, jokiluonnon<br />
sekä maankohoamisrannikon luontoarvoista.<br />
Maakuntasuunnitelman aluerakenteen tavoitteissa <strong>Kokkola</strong> on vuonna 2020<br />
yksi Suomen alue- <strong>ja</strong> kaupunkikeskuksista. Maakunnan yhdyskuntien rakenne<br />
on eheä <strong>ja</strong> elinympäristön laatu hyvä. Lisäksi kulttuuri- <strong>ja</strong> luonnonperintö,<br />
virkistyskäyttö <strong>ja</strong> luonnonvarat on turvattu sekä yhteysverkostot <strong>ja</strong> energianhuolto<br />
toimivat. Elinympäristö on vuonna 2020 vetovoimainen.<br />
14
Keski-Poh<strong>ja</strong>nmaan maakuntaohjelma 2007-2010 (luonnos 20.3.2006)<br />
Maakuntasuunnitelmaan poh<strong>ja</strong>utuvassa sekä sen tavoitteita <strong>ja</strong> strategioita<br />
konkretisoivassa maakuntaohjelmassa määritellään maakunnan kehittämisen<br />
keskeiset toimenpiteet vuosille 2007-2010.<br />
Maakuntaohjelman toimintalin<strong>ja</strong> ”Hyvinvointipalvelut” nostaa esiin kuntien<br />
välisen yhteistyön erikoislajien liikuntapaikkojen luomisessa <strong>ja</strong> erityisesti virkistys-<br />
<strong>ja</strong> ulkoilualueiden käytön suunnittelussa. Kaavoituksella on määrä<br />
turvata kuntalaisen lähiympäristöjen liikunta- <strong>ja</strong> virkistyspalvelut. Tavoitteena<br />
on monipuoliset <strong>ja</strong> ympärivuotiseen käyttöön soveltuvat reitit. Ohjelmaan<br />
on kir<strong>ja</strong>ttu maakunnallinen liikunnan teemakaava, jolla edistetään asukkaiden<br />
mahdollisuuksia omaehtoiseen liikkumiseen luonnossa sekä lähiliikuntapaikoilla.<br />
Myös moottorikelkkailun maakuntaura mainitaan.<br />
Maakuntaohjelman toimintalin<strong>ja</strong>n ”Infrastruktuuri <strong>ja</strong> ympäristö” osalta todetaan,<br />
että maakuntakaavatyössä <strong>ja</strong>tketaan tuulivoiman, turvetuotantoalueiden<br />
<strong>ja</strong> maa-ainesten ottoalueiden sekä kaupallisten palvelujen sijoittumisen<br />
suunnittelua. Lisäksi poh<strong>ja</strong>vesihuollon <strong>ja</strong> kiviaineshuollon yhteensovittamiseen<br />
tähtäävä POSKI-projekti on määrä viedä läpi vuoteen 2010 mennessä.<br />
Maakuntaohjelman mukaan asumista edistetään vaikuttamalla asuinympäristöjen<br />
laatuun, asumisen <strong>ja</strong> työpaikkojen onnistuneeseen verkostoon, ympäristöystävällisiin<br />
liikennejärjestelmiin sekä virkistys <strong>ja</strong> harrastusmahdollisuuksiin.<br />
Erityisenä arvona on määrä vaalia alueiden omaleimaisuutta <strong>ja</strong> tukea<br />
historiallisesti arvokkaiden rakennettujen ympäristöjen <strong>ja</strong> merkittävien<br />
luontoarvojen säilymistä. Kaavoituksella <strong>ja</strong> kehittämishankkeita tukemalla<br />
edistetään monipuolisten asumisvaihtoehtojen tarjontaa.<br />
Liikenneverkkojen osalta todetaan, että valtatie 8 on suunnittelualueen<br />
merkittävin <strong>ja</strong> erityisesti tavaraliikenteen pääväylä sekä yksi Suomen vilkkaimmista<br />
vaarallisten aineiden kuljetusreiteistä. Tie on myös merkittävä<br />
seudun asiointi- <strong>ja</strong> työmatkaliikenteen kannalta. Valtatie 13 palvelee valtakunnallisia<br />
luodekaakko-suuntaisia poikittaisyhteyksiä. Valtatie 19 toimii<br />
pääyhteytenä Tampereen <strong>ja</strong> Helsingin suuntiin. Valtatie 28 puolestaan on<br />
länsi-itäsuuntainen pääväylä. Maakuntaohjelma nostaa esiin suunnitelmat<br />
leventää päärata kaksiraiteiseksi välillä <strong>Kokkola</strong>-Oulu.<br />
3. MAANKÄYTTÖVAIHTOEHDOT<br />
Maankäytön vaihtoehto<strong>ja</strong> punnitaan kantakaupungin erilaisten todennäköisten<br />
tulevaisuuksien poh<strong>ja</strong>lta yleiskaavan kehityskuvavaiheessa. Kantakaupungin<br />
yleiskaavassa 2030 <strong>ja</strong> sen toteuttamisohjelmassa varaudutaan näihin<br />
vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin.<br />
Maankäytön tulevaisuutta hahmoteltaessa arvioidaan muun muassa uusien<br />
pientaloalueiden sijoittumisen reunaehto<strong>ja</strong>. Vaihtoehtoina voivat olla esimerkiksi<br />
kaupungin strategian mukainen uusien alueiden entistä suurempi keskittäminen<br />
lähemmäs merenrantaa tai nykyinen käytäntö, jossa olevia kunnallisia<br />
lähipalvelu<strong>ja</strong> hyödynnetään tehokkaasti sijoittamalla uutta rakentamista<br />
niiden lähipiiriin eri puolilla kaupunkia.<br />
Teollisuus- <strong>ja</strong> työpaikka-alueiden osalta vaihtoehtoisia alueita tultaneen tarkastelemaan<br />
toisiaan tukevien toimintojen keskittyminä tai tärkeimpien väylien<br />
varrella si<strong>ja</strong>itsevina kaupungin portteina.<br />
15
4. OLENNAISTEN VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN JA ARVIOINTI<br />
Selvitystilanne<br />
Maankäyttö- <strong>ja</strong> rakennuslain 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin<br />
tutkimuksiin <strong>ja</strong> selvityksiin. Kantakaupungin yleiskaavan 2030 valmistelu perustuu<br />
eri tahojen – kuten kaupungin, ympäristöhallinnon, tiehallinnon, Väestörekisterikeskuksen,<br />
Tilastokeskuksen <strong>ja</strong> Geologisen tutkimuslaitoksen -<br />
tuottamaan tietoaineistoon sekä aikaisempiin, päivitettäviin <strong>ja</strong> uusiin yleiskaavatasoisiin<br />
selvityksiin. Yleiskaavatyön aikana voi ilmetä uusia selvitystarpeita.<br />
AIKAISEMMAT SELVITYKSET<br />
Liikenne<br />
-Seinäjoki-Oulu (SOUL) ratakäytävän kehittämisstrategia (2005)<br />
-<strong>Kokkola</strong>n. Pietarsaaren <strong>ja</strong> Kaustisen alueen liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />
(2005)<br />
-Valtatie 8, <strong>Kokkola</strong>n ohikulkutie (1998). Yleissuunnitelma <strong>Kokkola</strong>, Kälviä,<br />
Tiehallinto Vaasan tiepiiri<br />
-<strong>Kokkola</strong>n keskustan liikennesuunnitelma (1996)<br />
Palvelut<br />
-Keski-Poh<strong>ja</strong>nmaan kaupan palveluverkko 2020 (2002)<br />
Luonnonvarat, ympäristön tila, luonnon monimuotoisuus<br />
- Kustens regionala skogsprogram 2006-2010 (2006)<br />
- Soiden moninaiskäyttö – Turvetuotanto Keski-Poh<strong>ja</strong>nmaan maakuntakaavassa<br />
(2005)<br />
- Tuulivoimalle soveltuvat alueet Merenkurkun-Perämeren rannikko- <strong>ja</strong> merialueella<br />
(2003)<br />
- Seinäjoki-Oulu-radan palvelutason parantaminen – Ympäristövaikutusten<br />
arviointimenettely Ympäristövaikutusten arviointiselostus (2006). Ratahallintokeskus<br />
- Ilmantarkkailuraportti (2004, 2002, 2000, 1999, 1998, 1997, 1996, 1995)<br />
- Metallit <strong>Kokkola</strong>n ilmassa 2003/2004<br />
- <strong>Kokkola</strong>n seudun ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuonna 2002 (2003)<br />
- <strong>Kokkola</strong>n ympäristön tila 2000 (2001). <strong>Kokkola</strong>n kaupunki Ympäristöpalvelut<br />
- Länsi-Suomen ympäristöohjelma vuoteen 2006 (2001)<br />
- Kanckos Mattias (2006): <strong>Kokkola</strong>n Lahdenperän luontoselvitys 2006<br />
- Hertteli P. (2001): Laa<strong>ja</strong>lahden Natura-alueen kasvillisuusselvitys. <strong>Kokkola</strong>n<br />
kaupungin ympäristöosasto<br />
- Styrman M. (2000): Koulujen <strong>ja</strong> päiväkotien maasto-opetuskohteet <strong>Kokkola</strong>ssa.<br />
<strong>Kokkola</strong>n rakennus- <strong>ja</strong> ympäristölautakunnan julkaisu<strong>ja</strong> 1/2000<br />
- Tikkanen H., Hongell H. & Polso A. (1999): Keski-Poh<strong>ja</strong>nmaan perinnebiotoopit.<br />
Länsi-Suomen ympäristökeskus Alueelliset ympäristöjulkaisut no<br />
112<br />
- Arkkitehtiasema Oy (1999): <strong>Kokkola</strong>n Rödsön <strong>ja</strong> Perhonjokilaakson kasvillisuusselvitys<br />
- Eva Stoltz, Terho Taarna, Pia Åkerblom, Juhani Hannila (1998):<br />
Mesilän <strong>ja</strong> Jänismaan niittyjen ketokasvikartoitus 1997. <strong>Kokkola</strong>n ympäristöosasto<br />
Åkerblom P. & Stoltz E. (1997). Kallisen metsän kasvillisuuskartoitus. <strong>Kokkola</strong>n<br />
ympäristötoimisto<br />
- Heikkilä T. & Styrman M. (1994): <strong>Kokkola</strong>n Rummelö-Harrbådan lintuvesialueen<br />
kasvillisuus. <strong>Kokkola</strong>n ympäristötoimiston julkaisu<strong>ja</strong> 1/94<br />
- Heikkilä T., Tikkanen H. & Hannila J. (1994): <strong>Kokkola</strong>n kantakaupungin<br />
yleiskaava Maisemaekologinen selvitys. <strong>Kokkola</strong>n kaupunki ympäristöosasto<br />
- Tuominen A. & Hannila J. (julkaisematon luonnos 1993): Vanhansatamalahden<br />
linnusto<br />
16
PÄIVITETTÄVÄT SELVITYKSET<br />
- Heikkilä T. & Styrman M. (1992): Rummelö-Harrbåda-Hopeakivenlahti –<br />
alueen maa- <strong>ja</strong> vesikasvillisuusselvitys. <strong>Kokkola</strong>n kaupunki Ympäristösuojelutoimisto<br />
- Hongell Harri, Storbacka Rolf (1989): <strong>Kokkola</strong>n ekologiset maisema- <strong>ja</strong><br />
suojelukohteet. <strong>Kokkola</strong>n kaupunki Kaavoitusosasto Ympäristönsuojelutoimisto<br />
- Pohjoismäki M. (1988): <strong>Kokkola</strong>n lintuvesi-suojelualueiden perusselvitys<br />
1987-1988. <strong>Kokkola</strong>n kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto<br />
Kaupunkikuva, maisema <strong>ja</strong> kulttuuriympäristö<br />
- Museoviraston keskeneräinen luonnos uudeksi luetteloksi valtakunnallisesti<br />
merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä<br />
- Laitinen J., Lindell G., Männistö P. & Tikkanen H. (2001). Keski-<br />
Poh<strong>ja</strong>nmaan arvokkaat maisema- <strong>ja</strong> kulttuurialueet. Keski-Poh<strong>ja</strong>nmaan liitto,<br />
Sigma konsultit<br />
- <strong>Kokkola</strong>n rakennuskulttuuria (1992)<br />
- Suunnittelukeskus Oy (1979): <strong>Kokkola</strong>n maisemaselvitys. <strong>Kokkola</strong>n kaupunki<br />
Virkistysalueverkosto<br />
- <strong>Kokkola</strong>n yleiskaava 2010 Virkistysalueselvitys (1989)<br />
- Ulkoilukartta 1:40 000 / 1:25 000 <strong>Kokkola</strong> Larsmo Jakobstad<br />
- Erillisselvitykset kantakaupungin yleiskaavaan (1994)<br />
- Liikenne-ennuste<br />
- <strong>Kokkola</strong>n rakennuskulttuuria (1991) -inventointi<br />
- Mattias Kanckos (julkaisematon luonnos 6.4.2004): <strong>Kokkola</strong>n kantakaupungin<br />
arvokkaat luontokohteet<br />
UUDET JA VIREILLÄ OLEVAT SELVITYKSET<br />
• Perusteltu arvio väestönkehityksestä vuoteen 2030 mennessä<br />
• Selvitys kunnallisten palvelujen saatavuudesta <strong>ja</strong> kustannuksista<br />
• Kantakaupungin yleiskaavan 2030 kaavatalousselvitys<br />
• Autoriippuvainen yhdyskuntarakenne <strong>ja</strong> sen vaihtoehdot –tutkimus<br />
(Teknillinen korkeakoulu, YTK)<br />
• Sosiaalisten vaikutusten arviointi<br />
• Kantakaupungin yleiskaava 2030 <strong>ja</strong> liikenneverkko<br />
• Valtatien 8 parantaminen välillä Piispanmäki-Haavistonkangas<br />
• Matkakeskusalueen liikenteellinen selvitys<br />
• Patamäen-Saarikankaan poh<strong>ja</strong>vesialueen virtausmalli <strong>ja</strong> suojelusuunnitelma<br />
• Keski-Poh<strong>ja</strong>nmaan POSKI-projekti 2006-2009 (Keski-Poh<strong>ja</strong>nmaan liitto,<br />
Länsi-Suomen ympäristökeskus, GTK)<br />
• Ilmaston muutoksen vaikutukset <strong>Kokkola</strong>ssa (Developing Policies & Adaptation<br />
Strategies to Climate Change in the Baltic Sea Region"–<br />
projektin tulokset ym.)<br />
• Lähivirkistysalueselvitys (Elinympäristö <strong>ja</strong> liikunta –hanke)<br />
• Viheraluejärjestelmäsuunnitelma<br />
• Kantakaupungin historiallisen a<strong>ja</strong>n arkeologinen perintö –selvitys<br />
• Kantakaupungin kulttuuriympäristöselvitys<br />
• Kaupunkikuvaselvitys<br />
17
Yleiskaavan vaikutusten arviointi<br />
Maankäyttö <strong>ja</strong> rakennuslain 9 §:n mukaan kaavaa laadittaessa on myös tarpeellisessa<br />
määrin selvitettävä suunnitelman <strong>ja</strong> tarkasteltavien vaihtoehtojen<br />
toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset,<br />
sosiaaliset, kulttuuriset <strong>ja</strong> muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä<br />
alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.<br />
Maankäyttö- <strong>ja</strong> rakennusasetuksen 1 §:n mukaan selvitysten on annettava<br />
riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät<br />
välittömät <strong>ja</strong> välilliset vaikutukset:<br />
1) ihmisten elinoloihin <strong>ja</strong> elinympäristöön;<br />
2) maa- <strong>ja</strong> kallioperään, veteen, ilmaan <strong>ja</strong> ilmastoon;<br />
3) kasvi- <strong>ja</strong> eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen <strong>ja</strong> luonnonvaroihin;<br />
4) alue- <strong>ja</strong> yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- <strong>ja</strong> energiatalouteen<br />
sekä liikenteeseen;<br />
5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön <strong>ja</strong> rakennettuun<br />
ympäristöön.<br />
Suunnittelutyön alkaessa Kantakaupungin yleiskaavalla 2030 voi olettaa olevan<br />
vaikutuksia:<br />
- koko kaupungin yhdyskuntarakenteen toimivuuteen<br />
- yhdyskuntatalouteen<br />
- liikenneverkon toimivuuteen<br />
- virkistysalueiden määrään <strong>ja</strong> saavutettavuuteen<br />
- ekologisten käytävien <strong>ja</strong> uhanalaisten lajien elinpiirien säilymiseen<br />
- <strong>Kokkola</strong>n maisemakuvaan<br />
- koko Keski-Poh<strong>ja</strong>nmaan liikenneoloihin <strong>ja</strong> palvelurakenteeseen<br />
Arviointi käynnistyy maankäytön kehityskuvaa <strong>ja</strong> yleiskaavan tavoitteita<br />
työstettäessä. Kehityskuvan eri maankäyttövaihtoehto<strong>ja</strong> vertaillaan keskenään<br />
edellä lueteltujen asiakokonaisuuksien näkökulmasta. Arvioinnissa<br />
nostetaan esiin kaikki yleiskaavan oh<strong>ja</strong>usvaikutuksen kannalta merkittävät<br />
vaikutukset <strong>ja</strong> maankäyttövaihtoehtojen erot. Myös epävarmat <strong>ja</strong> vaikeasti<br />
selvitettävät asiat otetaan huomioon arviointia tehtäessä. Eri vaikutusten<br />
merkittävyyttä arvioidaan myös.<br />
Yleiskaavaluonnoksen vaikutuksia arvioidaan yleiskaavan tavoitteiden teemojen<br />
poh<strong>ja</strong>lta. Arviointi tarkentuu ehdotusvaiheessa. Arviointi <strong>ja</strong> arvioinnin<br />
poh<strong>ja</strong>lta tehtävät päätökset perustellaan kaavaselostuksessa.<br />
Vaikutuksia arvioidaan laskennallisen menetelmin, asiantunti<strong>ja</strong>-arvioin, erilaisia<br />
tutkimuksia <strong>ja</strong> kantakaupunkia koskevia selvityksiä hyödyntäen.<br />
Tieto<strong>ja</strong> yleiskaavan vaikutuksista saadaan myös osallisilta vuorovaikutuksen<br />
kautta. Vuorovaikutuksen muodoista tärkeimpiä ovat yleiskaavatyön eri vaiheissa<br />
järjestettävät yleisötilaisuudet, asiantunti<strong>ja</strong>osallisten tapaamiset sekä<br />
mielipiteiden esittäminen <strong>ja</strong> pyydettyjen lausuntojen antaminen nähtäville<br />
asetetusta aineistosta.<br />
18
5. OSALLISET JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN<br />
Maankäyttö- <strong>ja</strong> rakennuslain 62 § edellyttää vuorovaikutusta kaavaa valmisteltaessa.<br />
Kaikki kantakaupungin yleiskaavan 2030 suunnittelualueen maanomista<strong>ja</strong>t<br />
<strong>ja</strong> ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa<br />
huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset <strong>ja</strong> yhteisöt, joiden toimialaa<br />
suunnittelussa käsitellään (osallinen), voivat osallistua kaavan valmisteluun,<br />
arvioida kaavoituksen vaikutuksia <strong>ja</strong> lausua kir<strong>ja</strong>llisesti tai suullisesti mielipiteensä<br />
asiasta.<br />
Osalliset<br />
Kantakaupungin yleiskaavan 2030 osallisia ovat:<br />
yleiskaava-alueen kiinteistöjen halti<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> asukkaat<br />
kokkolalaiset<br />
yleiskaava-alueella työskentelevät<br />
yleiskaava-alueella toimivat yhteisöt, järjestöt <strong>ja</strong> yhdistykset<br />
<strong>Kokkola</strong>n kaupungin luottamuselimet<br />
<strong>Kokkola</strong>n kaupungin hallintokunnat<br />
valtion viranomaiset:<br />
Länsi-Suomen ympäristökeskus<br />
Tiehallinto Vaasan tiepiiri<br />
Ratahallintokeskus<br />
Merenkulkulaitos, Länsi-Suomen väyläyksikkö<br />
Ilmailuhallinto<br />
Turvatekniikan keskus<br />
<strong>Kokkola</strong>n kihlakunnan poliisilaitos<br />
Vaasan sotilasläänin esikunta<br />
Metsäkeskus Rannikko<br />
Museovirasto Vaasan toimisto/ K.H.Renlundin museo<br />
muut valtion viranomaiset, joiden toimintaan yleiskaava vaikuttaa<br />
muut julkisyhteisöt <strong>ja</strong> yhteisöt:<br />
Keski-Poh<strong>ja</strong>nmaan liitto<br />
Kruunupyyn kunta<br />
Fingrid Oyj<br />
<strong>Kokkola</strong>n satama<br />
<strong>Kokkola</strong>n Energia<br />
<strong>Kokkola</strong>n Vesi<br />
Ab Ekorosk Oy<br />
MTK Keski-Poh<strong>ja</strong>nmaa<br />
Poh<strong>ja</strong>nmaan kauppakamari<br />
Keski-Poh<strong>ja</strong>nmaan Yrittäjät ry<br />
<strong>Kokkola</strong>nseudun Luonto ry<br />
Keski-Poh<strong>ja</strong>nmaan Lintutieteellinen yhdistys<br />
Gamlakarleby Fågel- och Naturvänner r.f.<br />
<strong>Kokkola</strong>n Nuoret Luonnonystävät ry<br />
OnePoint Oy<br />
kaikki suunnittelualueella toimivat yritykset<br />
Yllä olevassa luettelossa erikseen nimeltä mainituille osallisille lähetetään kir<strong>ja</strong>llinen<br />
tieto kaavan eri vaiheista. Luetteloon voi esittää täydennyksiä koko<br />
yleiskaavan suunnittelutyön a<strong>ja</strong>n.<br />
19
Vuorovaikutuksen järjestäminen<br />
TIEDOTTAMINEN<br />
Yleiskaavan eri vaiheiden nähtäville asettamisesta <strong>ja</strong> oikeudesta mielipiteen<br />
tai muistutuksen tekemiseen ilmoitetaan kuuluttamalla <strong>Kokkola</strong>n kaupungin<br />
julkisten kuulutusten ilmoitustaululla (kaupungintalo, Kauppatori) sekä Keskipoh<strong>ja</strong>nmaassa<br />
<strong>ja</strong> Österbottningen-lehdessä. Lisäksi kaavan eri vaiheista<br />
kerrotaan lehdistötiedotteissa, jotka lähetetään seuraaville paikallisille tiedotusvälineille:<br />
Keskipoh<strong>ja</strong>nmaa-lehti<br />
<strong>Kokkola</strong>-lehti<br />
Norra Posten<br />
Poh<strong>ja</strong>nmaan Uutiset<br />
Radio Keski-Poh<strong>ja</strong>nmaa<br />
Radio Vega Österbotten<br />
Österbottningen-lehti<br />
Yleiskaavatyön eri vaiheisiin voi tutustua myös Internetissä <strong>Kokkola</strong>n kaupungin<br />
Teknisen palvelukeskuksen kotisivuilla osoitteessa<br />
http://tekninen.kokkola.fi > Kaavoituskatsaus >Kantakaupungin yleiskaava<br />
2030.<br />
Kantakaupungin yleiskaavan etenemisestä <strong>ja</strong> sisällöstä antavat tieto<strong>ja</strong> kaavoituspäällikkö<br />
Veli-Pekka Koivu (p. (06) 8289 360, fax (06) 8289 301,<br />
s-posti etunimi.sukunimi@kokkola.fi) <strong>ja</strong> kaavoitusarkkitehti Kirsti Reskalenko<br />
(p. (06) 8289 366, s-posti etunimi.sukunimi@kokkola.fi).<br />
OSALLISTUMINEN YLEISKAAVAN ERI VAIHEISSA<br />
Kaikilla osallisilla on mahdollisuus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida<br />
kaavoituksen vaikutuksia <strong>ja</strong> lausua kir<strong>ja</strong>llisesti tai suullisesti mielipiteensä<br />
asiasta. On tärkeää, että eri näkökulmia edustavia mielipiteitä esitetään<br />
yleiskaavatyön jokaisessa vaiheessa. Alla on esitetty yleiskaavan tavoitteellinen<br />
vuosiaikataulu <strong>ja</strong> vaiheet, joissa osallisten toivotaan antavan palautetta.<br />
2006 - YLEISKAAVAN VIREILLETULO<br />
<strong>Kokkola</strong>n kaupunginhallitus päättää Kantakaupungin yleiskaavan 2030 vireille<br />
tulosta <strong>ja</strong> osallistumis- <strong>ja</strong> <strong>arviointisuunnitelma</strong>n (OAS) asettamisesta julkisesti<br />
nähtäväksi.<br />
<strong>Osallistumis</strong>- <strong>ja</strong> <strong>arviointisuunnitelma</strong> pidetään nähtävillä 30 päivää <strong>Kokkola</strong>n<br />
kaupungin Teknisen palvelukeskuksen asiakaspalveluissa Kaupungintalon 3.<br />
kerroksessa <strong>ja</strong> Internetissä osoitteessa http://tekninen.kokkola.fi/ . Osalliset<br />
voivat esittää suullisia <strong>ja</strong> kir<strong>ja</strong>llisia mielipiteitä osallistumis- <strong>ja</strong> <strong>arviointisuunnitelma</strong>n<br />
sisällöstä.<br />
Osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus<br />
esittää Länsi-Suomen ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä<br />
osallistumis- <strong>ja</strong> <strong>arviointisuunnitelma</strong>n riittävyydestä.<br />
Yleiskaavatyöstä järjestettiin 1. viranomaisneuvottelu Vaasassa 3.11.2006.<br />
Neuvottelussa olivat läsnä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen, Tiehallinto<br />
Vaasan tiepiirin, Museoviraston Vaasan toimiston <strong>ja</strong> <strong>Kokkola</strong>n kaupungin<br />
edusta<strong>ja</strong>t.<br />
20
2007 - MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA JA YLEISKAAVAN TAVOITTEET<br />
Maankäytön kehityskuva on yleispiirteinen tekstien <strong>ja</strong> kuvien yhdistelmä,<br />
jonka tarkastelukulmia ovat kantakaupungin nykyinen rooli <strong>ja</strong> rakenne sekä<br />
vaihtoehtoiset tulevat roolit <strong>ja</strong> rakenteet. Roolia tarkastellaan koko kaupungin<br />
<strong>ja</strong> maakunnan näkökulmasta. Rakenteen tarkastelussa yhdistellään erilaisia<br />
osallisten tärkeäksi kokemia näkökulmia <strong>ja</strong> luodaan kartalla esitetty<br />
kuvaus nykypäivän <strong>ja</strong> erilaiset todennäköiset tulevaisuudet mahdollistavasta<br />
kantakaupungin fyysisestä toimintaympäristöstä. Kehityskuvasta käyty keskustelu<br />
tarkentaa OAS:ssa esitettyjä alustavia yleiskaavatyön tavoitteita.<br />
Tavoitteet ovat pääosin sanallisia, mutta osin kartalla vietyjä.<br />
Kehityskuvaa <strong>ja</strong> tavoitteita esitellään yleisötilaisuuksissa, joissa osallisilla on<br />
mahdollisuus keskustella niistä suunnittelijoiden kanssa. Maankäytön kehityskuva<br />
<strong>ja</strong> yleiskaavan tavoitteet asetetaan julkisesti nähtäville. Osalliset<br />
voivat esittää suullisia <strong>ja</strong> kir<strong>ja</strong>llisia mielipiteitä maankäytön kehityskuvasta <strong>ja</strong><br />
yleiskaavan tavoitteista. Niistä pyydetään lausunnot viranomaisosallisilta <strong>ja</strong><br />
yhteisöiltä, joiden toimintaan yleiskaava merkittävästi vaikuttaa.<br />
<strong>Kokkola</strong>n kaupunginvaltuusto päättää saadun palautteen sekä mielipiteiden<br />
<strong>ja</strong> lausuntojen vastineiden poh<strong>ja</strong>lta tarkistetun kehityskuvan <strong>ja</strong> yleiskaavan<br />
tavoitteiden hyväksymisestä <strong>ja</strong>tkotyön poh<strong>ja</strong>ksi.<br />
2008 - YLEISKAAVALUONNOS<br />
Yleiskaavaluonnoksessa esitetään 1:15 000 kartalla alustava suunnitelma siitä,<br />
miten maankäyttö <strong>ja</strong> liikenne yleiskaava-alueella järjestetään.<br />
Yleiskaavaluonnos asetetaan julkisesti nähtäville. Osalliset voivat esittää<br />
suullisia <strong>ja</strong> kir<strong>ja</strong>llisia mielipiteitä yleiskaavaluonnoksesta. Luonnoksesta pyydetään<br />
lausunnot viranomaisosallisilta <strong>ja</strong> yhteisöiltä, joiden toimintaan yleiskaava<br />
merkittävästi vaikuttaa.<br />
<strong>Kokkola</strong>n kaupunginvaltuusto päättää mielipiteiden <strong>ja</strong> lausuntojen sekä niiden<br />
vastineiden poh<strong>ja</strong>lta tarkistetun yleiskaavaluonnoksen hyväksymisestä<br />
<strong>ja</strong>tkotyön poh<strong>ja</strong>ksi.<br />
2009 - YLEISKAAVAEHDOTUS<br />
Yleiskaavaehdotuksessa esitetään mielipiteiden <strong>ja</strong> lausuntojen poh<strong>ja</strong>lta tarkistettu<br />
suunnitelma siitä, miten maankäyttö <strong>ja</strong> liikenne yleiskaava-alueella<br />
järjestetään. Suunnitelma esitetään 1:15 000 kartalla. Suunnitelmaan kuuluvat<br />
kaavamerkinnät <strong>ja</strong> –määräykset. Yleiskaavaan liittyy selostus, jossa<br />
esitetään kaavan tavoitteiden, kehityskuvan sisältämien vaihtoehtojen <strong>ja</strong> niiden<br />
vaikutusten sekä ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot.<br />
Yleiskaavaehdotus esitellään yleisötilaisuudessa, jossa osallisilla on mahdollisuus<br />
keskustella luonnoksesta suunnittelijoiden kanssa.<br />
Yleiskaavaehdotus pidetään julkisesti nähtävänä vähintään 30 päivän a<strong>ja</strong>n.<br />
Kaupungin jäsenillä <strong>ja</strong> osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta.<br />
Muistutus on toimitettava kaupunginhallitukselle ennen nähtävänä<br />
oloa<strong>ja</strong>n päättymistä.<br />
Yleiskaavaehdotuksesta pyydetään lausunto maakunnan liitolta, naapurikunnilta,<br />
Keski-Poh<strong>ja</strong>nmaan ympäristökeskukselta sekä muilta yleiskaavan kannalta<br />
keskeisiltä viranomaisilta <strong>ja</strong> yhteisöiltä.<br />
Järjestetään ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu.<br />
21
2010 - YLEISKAAVA<br />
Kaupunginvaltuusto päättää ehdotuksesta tehtyjen mielipiteiden <strong>ja</strong> annettujen<br />
lausuntojen vastineiden sekä Kantakaupungin yleiskaavan 2030 hyväksymisestä.<br />
YHTEYSTIEDOT<br />
Kantakaupungin yleiskaavan 2030 laatimisesta saa lisätieto<strong>ja</strong> Teknisen palvelukeskuksen<br />
Kaavoituspalveluista <strong>Kokkola</strong>n kaupungintalon 3. kerroksesta<br />
(Kauppatori, PL 43 67101 <strong>Kokkola</strong>).<br />
Yleiskaavaa valmistelevat <strong>ja</strong> lisätieto<strong>ja</strong> antavat kaavoituspäällikkö Veli-Pekka<br />
Koivu (p. (06) 8289 360, fax (06) 8289 301, s-posti<br />
etunimi.sukunimi@kokkola.fi) <strong>ja</strong> kaavoitusarkkitehti Kirsti Reskalenko (p.<br />
(06) 8289 366, s-posti etunimi.sukunimi@kokkola.fi).<br />
© <strong>Kokkola</strong>n kaupunki/Kirsti Reskalenko 04.12.2006<br />
22
Liite 1. Suunnittelualue maakuntakaavassa<br />
Kuva 2. Ote Keskipoh<strong>ja</strong>nmaan maakuntakaavan vaihekaavasta.<br />
MRL:n 32 §:n mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa <strong>ja</strong> muutettaessa<br />
yleiskaavaa. Ympäristöministeriön vuonna 2003 vahvistamassa Keski-<br />
Poh<strong>ja</strong>nmaan 1. vaihekaavassa on suunnittelualuetta koskevia kehittämisperiaatemerkintöjä.<br />
Kaupunkikehittämisen kohdealueena (kk) on osoitettu<br />
maakuntakeskuksena toimiva <strong>Kokkola</strong>n keskeinen osa, johon keskusasemasta<br />
johtuen kohdistuu valtakunnallisesti tärkeitä alueidenkäytöllisiä kehittämistarpeita.<br />
Alueeseen kohdistuu suunnittelumääräys Maakuntakeskus<br />
<strong>Kokkola</strong> M02:<br />
<strong>Kokkola</strong>n kaupunkia tulee kehittää Keski-Poh<strong>ja</strong>nmaan maakunnallisena<br />
keskuksena. Maakunnallisesti merkittävät palvelut<br />
tulee oh<strong>ja</strong>ta joko kaupungin keskustaan tai sitä ra<strong>ja</strong>avan<br />
pääkatuverkon varsille siten että ne ovat hyvin saavutettavissa<br />
päätieverkolta. Vähittäiskaupan suuryksiköt tulee sijoittaa<br />
ydinkeskustaan tai välittömästi sen läheisyyteen. Suurteollisuutta<br />
tulee kehittää nykyisellä paikallaan sataman <strong>ja</strong> rataverkon<br />
läheisyydessä. Muut ylikunnalliset työpaikka-alueet tulee<br />
sijoittaa päätieverkon yhteyteen. Nykyistä kaupunkirakennetta<br />
tulee tiivistää. Keskustan <strong>ja</strong> Vanhansatamanlahden alueen vetovoimaisuutta<br />
tulee lisätä. Alue- <strong>ja</strong> yhdyskuntarakenteen<br />
kannalta tärkeiden pääteiden toteutuminen <strong>ja</strong> toiminnalliset<br />
vaatimukset on turvattava.<br />
Suunnittelualueella parannettavina tielinjoina on osoitettu nykyinen valtatie<br />
8 Oulun suunnasta <strong>ja</strong> Eteläväylä, Vaasantie <strong>ja</strong> Jyväskyläntie sekä uusina<br />
tielinjoina <strong>Kokkola</strong>n ohikulkutie <strong>ja</strong> <strong>Kokkola</strong>n satamatie, joka on rakenteilla<br />
syksyllä 2006. Parannettavana pääratana on osoitettu Poh<strong>ja</strong>nmaan<br />
23
ata <strong>ja</strong> liikennepaikka <strong>Kokkola</strong>n keskustassa. Kevyenliikenteen yhteystarve<br />
on osoitettu Vaasantien <strong>ja</strong> Jyväskyläntien varrelle. Viheryhteystarve on<br />
osoitettu Perhonjokivarteen <strong>ja</strong> välille Kruunupyy-Harriniemi. Suunnittelualueelle<br />
on osoitettu kolme moottorikelkkailun runkoreitin yhteystarvetta:<br />
yksi Ruotsalon suunnalta, toinen Perhonjokea myötäilevänä <strong>ja</strong> kolmas Kvikantin<br />
suunnasta.<br />
Suunnittelualueelle on osa-aluemerkintöjä. Näistä kulttuuriympäristön tai<br />
maiseman vaalimisen kannalta tärkeitä alueita ovat <strong>Kokkola</strong>n keskustan<br />
kohteet – vanhakaupunki, Mäntykangas, Tullimäki, Junnilan puutaloalue,<br />
Kirkonmäki <strong>ja</strong> Santahaan niityt. <strong>Kokkola</strong>n Ö<strong>ja</strong>njärvi on osoitettu tärkeäksi<br />
tai vedenhankintaan soveltuvaksi teollisuuden prosessivesialueeksi.<br />
Suunnittelualueella on tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva poh<strong>ja</strong>vesialue,<br />
joka ulottuu Kruunupyyn lentokentän pohjoisosasta Sannanrantaan.<br />
Natura 2000 –verkostoon kuuluvia tai ehdotettu<strong>ja</strong> alueita ovat<br />
Rummelön-Harrbådan, Laa<strong>ja</strong>lahti <strong>ja</strong> <strong>Kokkola</strong>n saaristo.<br />
Maakuntakaavassa on suunnittelualueeseen kohdistuvia aluevarausmerkintöjä.<br />
Taa<strong>ja</strong>matoimintojen alueeksi (A) on osoitettu <strong>Kokkola</strong>n voimassa olevan<br />
asemakaavan mukaisia asumisen <strong>ja</strong> vähäisessä määrin muiden taa<strong>ja</strong>matoimintojen<br />
rakentamisalueita. <strong>Kokkola</strong>n kaupungin keskusta on osoitettu<br />
merkinnällä keskustatoimintojen alue (C) <strong>ja</strong> Koivuhaan alakeskus kohdemerkinnällä<br />
(C). <strong>Kokkola</strong>n suurteollisuusalue on osoitettu merkinnällä<br />
ympäristövaikutuksiltaan merkittävä teollisuustoimintojen alue (TT).<br />
Laa<strong>ja</strong>lahden uimaranta <strong>ja</strong> virkistysalue, Köykärinmäen hiihtokeskus <strong>ja</strong> Perhonjokisuu<br />
on osoitettu merkinnällä virkistysalue tai kohde, matkailukohde<br />
(V). Merkinnällä satama-alue (LS) on osoitettu Ykspihla<strong>ja</strong>n syvä<strong>ja</strong><br />
kantasatama. Puolustusvoimien varasto-osasto <strong>Kokkola</strong>ssa on osoitettu<br />
merkinnällä Puolustusvoimien alue (ep). Merkinnällä luonnonsuojelualue<br />
(SL4) on osoitettu lintuvesiensuojeluohjelman mukaiset Rummelön-<br />
Harrbådan <strong>ja</strong> Laa<strong>ja</strong>lahti. Suunnittelualueen Mustakarin, Elban <strong>ja</strong> Ykspihla<strong>ja</strong>n<br />
pienvenesatamat on osoitettu merkinnällä venesatama. Merkinnällä valtatie/kantatie<br />
( vt/kt) on osoitettu valtatie 8 Turusta Ouluun <strong>ja</strong> valtatie 13<br />
<strong>Kokkola</strong>sta Nui<strong>ja</strong>maalle. Merkinnällä seututie tai pääkatu (st) on osoitettu<br />
seututie 749 Uusikaarlepyystä <strong>Kokkola</strong>an <strong>ja</strong> <strong>Kokkola</strong>n satamatie. <strong>Kokkola</strong>n<br />
teollisuusraide sekä siihen liittyvät lastausalueet on osoitettu merkinnällä sivurata<br />
<strong>ja</strong> liikennepaikka. <strong>Kokkola</strong>n syväväylä on osoitettu merkinnällä<br />
laivaväylä <strong>ja</strong> merkinnällä veneväylä <strong>Kokkola</strong>n viralliset veneväylät. Merkinnällä<br />
pääjohto tai –lin<strong>ja</strong> (z) on osoitettu nykyiset suurjännitelin<strong>ja</strong>t 110<br />
kV <strong>ja</strong> 220 kV. <strong>Kokkola</strong>sta pohjoiseen kulkevaa lin<strong>ja</strong>käytävää on tarkoitus<br />
täydentää 400 kV:n siirtolin<strong>ja</strong>lla.<br />
Maakuntakaavan valmisteluaineistoon kuuluvan Keski-Poh<strong>ja</strong>nmaan arvokkaat<br />
maisema- <strong>ja</strong> kulttuurialueet -selvityksen mukaan maisema-alueista<br />
<strong>Kokkola</strong>n keskustan kohteet on maakunnallisesti erittäin edustava kulttuuri-<br />
<strong>ja</strong> maisema-alue. <strong>Kokkola</strong>n keskustan kohteisiin kuuluvat <strong>Kokkola</strong>n<br />
vanha kaupunki, Mäntykankaan alue, Tullimäen alue, Junnilan puutaloalue,<br />
Kirkonmäki ympäristöineen <strong>ja</strong> Santahaan niityt. Lisäksi maisema-alueista<br />
Laa<strong>ja</strong>lahti, Keskustan merenranta-alueet <strong>ja</strong> Rödsön kylä ovat ylikunnallisia<br />
kohteita sekä Kirilahden peltoalue on paikallisesti erityisen edustava<br />
kulttuuri- <strong>ja</strong> maisema-alue. Muita maisemallisia <strong>ja</strong>/tai kulttuurihistoriallisia<br />
arvo<strong>ja</strong> sisältäviä kohteita ovat valtakunnallisesti merkittävä Palman huvila-alue<br />
<strong>ja</strong> paikallisesti erityisen edustava Ykspihla<strong>ja</strong>n vanha huvilaalue.<br />
Maakuntavaltuuston vuonna 2002 käynnistämässä 2. vaihekaavassa valmisteluun<br />
on otettu mukaan soiden monikäyttö, tuulivoimatuotanto, kaupallinen<br />
palveluverkko sekä kulttuuri- <strong>ja</strong> maisemakohteet. Maakuntakaavan 2. vaihekaavan<br />
kaavaehdotuksen on määrä valmistua syksyllä 2006.<br />
24
Liite 2. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet <strong>ja</strong> yleiskaavatyö<br />
VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTÖN TAVOITTEET JA YLEISKAA-<br />
VATYÖ<br />
Valtioneuvoston vuonna 2000 päättämien tavoitteiden ensisi<strong>ja</strong>isena tarkoituksena<br />
on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioon ottaminen<br />
myös kuntien kaavoituksessa. Maankäyttö- <strong>ja</strong> rakennuslain 24 §:n<br />
mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten<br />
alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden<br />
toteuttamista.<br />
Valtioneuvoston päätöksessä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on <strong>ja</strong>ettu<br />
kuuteen asiakokonaisuuteen:<br />
1. toimiva aluerakenne<br />
2. eheytyvä yhdyskuntarakenne <strong>ja</strong> elinympäristön laatu<br />
3. kulttuuri- <strong>ja</strong> luonnonperintö, virkistyskäyttö <strong>ja</strong> luonnonvarat<br />
4. toimivat yhteysverkostot <strong>ja</strong> energiahuolto<br />
5. Helsingin seudun erityiskysymykset<br />
6. luonto- <strong>ja</strong> kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet.<br />
Tavoitteet on <strong>ja</strong>ettu lisäksi yleis- <strong>ja</strong> erityistavoitteisiin alueidenkäyttöä <strong>ja</strong> alueidenkäytön<br />
suunnittelua oh<strong>ja</strong>avien vaikutustensa perusteella. Tavoitteet<br />
käydään tässä läpi tiivistelmänä, joka huomioi Kantakaupungin yleiskaavan<br />
2030 erityispiirteet <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>usvaikutukset. Tavoitteiden huomioimista yleiskaavatyössä<br />
kommentoidaan. Tavoitetekstit on kursivoitu.<br />
TOIMIVA ALUERAKENNE<br />
Yleistavoitteet<br />
Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä<br />
sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn <strong>ja</strong> kansainvälisen<br />
aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin<br />
olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön<br />
laadun parantamista <strong>ja</strong> luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä.<br />
Aluerakenteen <strong>ja</strong> alueidenkäytön kehittäminen<br />
perustuu ensisi<strong>ja</strong>isesti alueiden omiin vahvuuksiin <strong>ja</strong> si<strong>ja</strong>intitekijöihin.<br />
Tavoite huomioidaan pyrkimällä ratkaisuihin, jotka hyödyntävät nykyistä infrastruktuuria<br />
<strong>ja</strong> turvaavat sen toiminnan <strong>ja</strong> palvelukyvyn. Tämä koskee<br />
etenkin päätiestön <strong>ja</strong> Poh<strong>ja</strong>nmaan radan toimivuuden turvaamista. Valtakunnallisia<br />
tavoitteita <strong>ja</strong> keino<strong>ja</strong> konkretisoiva <strong>Kokkola</strong>n Agenda huomioidaan.<br />
EHEYTYVÄ YHDYSKUNTARAKENNE JA ELINYMPÄRISTÖN LAATU<br />
Yleistavoitteet<br />
Elinympäristöjen toimivuutta <strong>ja</strong> taloudellisuutta edistetään<br />
hyödyntämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta <strong>ja</strong><br />
eheyttämällä taa<strong>ja</strong>mia. Taa<strong>ja</strong>mia eheytettäessä parannetaan<br />
elinympäristön laatua. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten,<br />
että palvelut <strong>ja</strong> työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa.<br />
Laaditaan kaavataloudellinen selvitys uusista vaihtoehtoisista asuntoalueista<br />
sekä selvitys kunnallisten palvelujen saatavuudesta. Yhdyskuntarakennetta<br />
Pyritään tiivistämään nykyisiin palveluihin tukeutuen.<br />
25
Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä<br />
varaamalla riittävät alueet elinkeinotoiminnoille. Niiden<br />
sijoittumisessa kiinnitetään huomiota olemassa olevien rakenteiden<br />
hyödyntämiseen <strong>ja</strong> hyvään saavutettavuuteen.<br />
Työpaikka-alueiden kaavatalouteen, riittävyyteen <strong>ja</strong> monipuolisuuteen kiinnitetään<br />
huomiota selvitysten kautta. Yhdyskuntarakennetta tiivistetään nykyisiin<br />
palveluihin tukeutuen.<br />
Yhdyskuntarakenteen kehittämisessä pyritään vähentämään<br />
liikennetarvetta, parantamaan liikenneturvallisuutta <strong>ja</strong> edistämään<br />
joukkoliikenteen edellytyksiä.<br />
Yhdyskuntarakennetta tiivistetään nykyisiin palveluihin tukeutuen. Yleiskaavatyössä<br />
hyödynnetään <strong>Kokkola</strong>n, Pietarsaaren <strong>ja</strong> Kaustisen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa<br />
(2006) <strong>ja</strong> kantakaupungin päivitettyä liikennesuunnitelmaa.<br />
Elinympäristön viihtyisyyttä edistetään kiinnittämällä huomiota<br />
rakennetun ympäristön a<strong>ja</strong>lliseen kerroksellisuuteen sekä korkeatasoisiin,<br />
alueiden omaleimaisuutta vahvistaviin, maisemakuvaan<br />
sopeutuviin <strong>ja</strong> mittakaavaltaan ihmisläheisiin rakennettuihin<br />
ympäristöihin. Taa<strong>ja</strong>mia kehitettäessä viheralueita<br />
hyödynnetään siten, että niistä muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia.<br />
Laaditaan Kantakaupungin kulttuuriympäristöselvitys, jonka yhteydessä<br />
<strong>Kokkola</strong>n rakennuskulttuuria -inventointi päivitetään kantakaupungin osalta.<br />
Keski-Poh<strong>ja</strong>nmaan arvokkaat maisema- <strong>ja</strong> kulttuurialueet -julkaisu huomioidaan<br />
<strong>ja</strong> <strong>Kokkola</strong>n Kantakaupungin arvokkaat luontokohteet –selvitys päivitetään.<br />
Selvitykset ovat poh<strong>ja</strong>na ra<strong>ja</strong>ttaessa uusia alueita <strong>ja</strong> määriteltäessä<br />
niiden luonnetta.<br />
Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle<br />
aiheutuvien haittojen <strong>ja</strong> riskien ennalta ehkäisemiseen<br />
<strong>ja</strong> olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytön<br />
suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat<br />
ympäristöhaitat <strong>ja</strong> poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan <strong>ja</strong><br />
vaikutuksia ehkäistään.<br />
Yleiskaavatyössä hyödynnetään <strong>Kokkola</strong>n ympäristön tila 2000 -selvitystä <strong>ja</strong><br />
sitä päivittäviä seurantatieto<strong>ja</strong>. Kevyen liikenteen verkon kehittämiseen kiinnitetään<br />
erityistä huomiota.<br />
Erityistavoitteet<br />
Yleiskaavan lähtökohtana on oltava perusteltu väestönkehitysarvio.<br />
Yleiskaavoituksessa on tarkasteltava pitkällä aikavälillä<br />
sekä taa<strong>ja</strong>ma- että maaseutualueiden väestömäärän kehityksen<br />
erilaisia vaihtoehto<strong>ja</strong>.<br />
Laaditaan perusteltu väestönkehitysarvio.<br />
Yleiskaavoituksessa on selvitettävä mahdollisuudet eheyttää<br />
yhdyskuntarakennetta <strong>ja</strong> esitettävä eheyttämiseen tarvittavat<br />
toimenpiteet. Erityisesti kaupunkiseuduilla on selvitettävä toimiva<br />
liikennejärjestelmä sekä palvelujen saatavuutta edistävä<br />
keskusjärjestelmä <strong>ja</strong> palveluverkko sekä sen yhteydessä vähittäiskaupan<br />
suuryksiköiden sijoittuminen.<br />
Yleiskaavatyön osana tehdään kaavatalousselvitys. Lisäksi laaditaan selvitys<br />
palvelujen saatavuudesta <strong>ja</strong> niiden kustannuksista sekä palvelurakenteen<br />
kehittämissuunnitelma. Yleiskaavatyössä huomioidaan <strong>Kokkola</strong>n, Pietarsaaren<br />
<strong>ja</strong> Kaustisen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (2006) sekä Keski-<br />
26
Poh<strong>ja</strong>nmaan liiton <strong>ja</strong> <strong>Kokkola</strong>n kaupungin teettämät selvitykset vähittäiskaupan<br />
suuryksiköistä.<br />
Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka-<br />
tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen<br />
olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan<br />
suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä<br />
tavoitteista voidaan poiketa, jos tarve- <strong>ja</strong> vaikutusselvityksiin<br />
perustuen pystytään osoittamaan, että rakentaminen on<br />
kestävän kehityksen mukaista.<br />
Tavoite huomioidaan suunnittelutyössä.<br />
Alueidenkäytön suunnittelussa on varattava riittävät alueet <strong>ja</strong>lankulun<br />
<strong>ja</strong> pyöräilyn verkosto<strong>ja</strong> varten sekä edistettävä verkostojen<br />
<strong>ja</strong>tkuvuutta.<br />
Tavoite huomioidaan kantakaupungin liikennesuunnittelun yhteydessä.<br />
Alueidenkäytön suunnittelussa on haitallisia terveysvaikutuksia<br />
tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen <strong>ja</strong> vaikutuksille<br />
herkkien toimintojen välille jätettävä riittävän suuri etäisyys.<br />
Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset sekä vaarallisten<br />
aineiden kuljetusreitit <strong>ja</strong> niitä palvelevat kemikaaliratapihat<br />
on sijoitettava riittävän etäälle asuinalueista, yleisten<br />
toimintojen alueista <strong>ja</strong> luonnon kannalta herkistä alueista.<br />
Yleiskaavassa esitetään suuronnettomuusvaaran edellyttämä suo<strong>ja</strong>-alue.<br />
Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen<br />
maa- <strong>ja</strong> kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön. Pilaantuneen<br />
maa-alueen puhdistustarve on selvitettävä ennen<br />
ryhtymistä kaavan toteuttamistoimiin.<br />
Yleiskaavatyössä hyödynnetään GTK:n maaperäaineisto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> huomioidaan<br />
<strong>Kokkola</strong>n saastuneista maista tehty erillisselvitys <strong>ja</strong> sen täydennykset.<br />
Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta aiheutuvaa haittaa <strong>ja</strong><br />
pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haitto<strong>ja</strong>. Uusia<br />
asuinalueita tai muita melulle herkkiä toiminto<strong>ja</strong> ei tule sijoittaa<br />
melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa.<br />
<strong>Kokkola</strong>n kantakaupungin meluselvitys (1991) päivitetään. Työssä huomioidaan<br />
Vaasan tiepiirin liikennemelun torjunnan yleissuunnitelma (1998), <strong>Kokkola</strong>n<br />
satamien Ympäristömeluselvitys (2003), Seinäjoki-Oulu –radan palvelutaso<br />
parantamiseen liittyvä ympäristövaikutusten arviointiaineisto (2006)<br />
sekä Vaasan tiepiirin teoreettisia melualueita koskeva aineisto (2005).<br />
.<br />
Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen <strong>ja</strong><br />
hyvälaatuisen veden riittävä saanti <strong>ja</strong> se, että taa<strong>ja</strong>mien alueelliset<br />
vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Lisäksi alueidenkäytön<br />
suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen<br />
ehkäisy.<br />
Yleiskaavatyössä huomioidaan <strong>Kokkola</strong>n kaupungin Vesihuollon kehittämissuunnitelma<br />
(2004). Laaditaan Patamäen-Saarikankaan poh<strong>ja</strong>vesialueen virtausmalli<br />
<strong>ja</strong> suojelusuunnitelma.<br />
27
KULTTUURI- JA LUONNONPERINTÖ, VIRKISTYSKÄYTTÖ JA LUON-<br />
NONVARAT<br />
Yleistavoitteet<br />
Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön <strong>ja</strong><br />
rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen<br />
säilymistä.<br />
Tehdään kulttuuriympäristöselvitys, jonka osana <strong>Kokkola</strong>n rakennuskulttuuria<br />
–kir<strong>ja</strong> (1992) päivitetään kantakaupungin alueella. Historiallisen a<strong>ja</strong>n arkeologinen<br />
perintö kartoitetaan.<br />
Alueidenkäytöllä edistetään elollisen <strong>ja</strong> elottoman luonnon<br />
kannalta arvokkaiden <strong>ja</strong> herkkien alueiden monimuotoisuuden<br />
säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden<br />
välillä edistetään mahdollisuuksien mukaan.<br />
Julkaisematon <strong>Kokkola</strong>n Kantakaupungin arvokkaat luontokohteet –selvitys<br />
päivitetään.<br />
Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä<br />
luonto- <strong>ja</strong> kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön<br />
edellytyksiä. Suojelualueverkoston <strong>ja</strong> arvokkaiden maisemaalueiden<br />
ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä,<br />
matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden<br />
matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta.<br />
Yleiskaavatyön osana tehdään maisemaselvitys, kartoitetaan liikuntaan <strong>ja</strong><br />
vapaa-a<strong>ja</strong>n viettoon liittyvät aluevaraustarpeet sekä puisto-, lähivirkistys- <strong>ja</strong><br />
viheralueverkoston kehittämistarpeet. Työssä huomioidaan kaupungin metsäsuunnitelmat.<br />
Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä<br />
siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös<br />
tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä <strong>ja</strong> sen suunnittelussa<br />
otetaan huomioon luonnonvarojen si<strong>ja</strong>inti <strong>ja</strong> hyödyntämismahdollisuudet.<br />
<strong>Kokkola</strong>n Kantakaupungin arvokkaat luontokohteet –selvitys päivitetään.<br />
<strong>ja</strong> yleiskaavatyössä huomioidaan kaupungin metsätaloussuunnitelma. Suunnittelussa<br />
hyödynnetään maakunnallisen poh<strong>ja</strong>veden suojelun <strong>ja</strong> kiviaineshuollon<br />
yhteensovittamiseen tähtäävän POSKI-projektin tuloksia.<br />
Erityistavoitteet<br />
Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti<br />
merkittävät kulttuuri- <strong>ja</strong> luonnonperinnön arvot säilyvät. Alueidenkäytössä<br />
on otettava huomioon kulttuuri- <strong>ja</strong> luonnonperintöä<br />
koskevat kansainvälisten sopimusten velvoitteet sekä<br />
valtioneuvoston päätökset. Lisäksi viranomaisten laatimat valtakunnalliset<br />
inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön<br />
suunnittelun lähtökohtina.<br />
Yleiskaavassa otetaan huomioon seuraavat inventoinnit: Valtakunnallisesti<br />
arvokkaat maisema-alueet (Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto,<br />
mietintö 66/1992), Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuurihistorialliset ympäristöt<br />
(Museovirasto, rakennushistorianosasto, julkaisu 16, 1993) <strong>ja</strong> sen päivitysluonnos,<br />
Valtakunnallisesti merkittävät esihistorialliset suojelualuekokonaisuudet<br />
(Sisäasianministeriö, kaavoitus- <strong>ja</strong> rakennusosasto, tiedotuksia<br />
3/1983), sekä erityislakien <strong>ja</strong> sopimusten no<strong>ja</strong>lla suojellut kohteet.<br />
Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti<br />
tai virkistyskäytön kannalta merkittävät <strong>ja</strong> yhtenäiset<br />
28
luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on oh<strong>ja</strong>ttava siten, ettei näitä<br />
aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota.<br />
Suunnittelussa huomioidaan <strong>Kokkola</strong>n Kantakaupungin arvokkaat luontokohteet<br />
–selvityksen suositukset <strong>ja</strong> nykyiset virkistysalueet, joiden verkostoa<br />
täydennetään lähivirkistysalueita koskevan kehittämissuunnitelma huomioiden.<br />
Laaditaan suunnitelma tavoitteellisesta viheraluejärjestelmästä.<br />
Alueidenkäytössä on otettava huomioon poh<strong>ja</strong>- <strong>ja</strong> pintavesien<br />
suojelutarve <strong>ja</strong> käyttötarpeet. Poh<strong>ja</strong>vesien pilaantumis- <strong>ja</strong><br />
muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset <strong>ja</strong> toiminnot on sijoitettava<br />
riittävän etäälle niistä poh<strong>ja</strong>vesialueista, jotka ovat vedenhankinnan<br />
kannalta tärkeitä <strong>ja</strong> soveltuvat vedenhankintaan.<br />
Yleiskaavatyössä huomioidaan <strong>Kokkola</strong>n kaupungin Vesihuollon kehittämissuunnitelma<br />
(2004) <strong>ja</strong> laaditaan Patamäen-Saarikankaan poh<strong>ja</strong>vesialueen<br />
virtausmalli <strong>ja</strong> suojelusuunnitelma.<br />
Ilman erityisiä perusteita ei hyviä <strong>ja</strong> yhtenäisiä peltoalueita tule<br />
ottaa taa<strong>ja</strong>matoimintojen käyttöön eikä hyviä <strong>ja</strong> laajo<strong>ja</strong><br />
metsätalousalueita pirstoa muulla maankäytöllä.<br />
Tavoite huomioidaan suunnitteluvaiheessa.<br />
TOIMIVAT YHTEYSVERKOSTOT JA ENERGIAHUOLTO<br />
Yleistavoitteet<br />
Liikennejärjestelmiä suunnitellaan <strong>ja</strong> kehitetään kokonaisuuksina,<br />
jotka käsittävät eri liikennemuodot <strong>ja</strong> palvelevat sekä<br />
asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Erityistä<br />
huomiota kiinnitetään liikenne- <strong>ja</strong> kuljetustarpeen vähentämiseen<br />
sekä liikenneturvallisuuden <strong>ja</strong> ympäristöystävällisten liikennemuotojen<br />
käyttöedellytysten parantamiseen.<br />
Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisi<strong>ja</strong>isesti<br />
olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä <strong>ja</strong> -verkosto<strong>ja</strong>.<br />
Yleiskaavatyössä huomioidaan <strong>Kokkola</strong>n, Pietarsaaren <strong>ja</strong> Kaustisen seudun<br />
liikennejärjestelmäsuunnitelma (2006) <strong>ja</strong> Seinäjoki-Oulu –ratakäytävän kehittämisstrategia<br />
(2005) <strong>ja</strong> selvitetään yleiskaavan vaikutukset nykyiseen liikenneverkkoon.<br />
Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset<br />
tarpeet <strong>ja</strong> edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia.<br />
Yleiskaavatyössä huomioidaan kaupungin kaukolämpöverkoston laajentamissuunnitelmat<br />
sekä varalämpökeskusten <strong>ja</strong> eri energialinjojen aluetarpeet.<br />
Erityistavoitteet<br />
Alueidenkäytössä on turvattava olemassa olevien valtakunnallisesti<br />
merkittävien ratojen, maanteiden <strong>ja</strong> vesiväylien <strong>ja</strong>tkuvuus<br />
<strong>ja</strong> kehittämismahdollisuudet sekä valtakunnallisesti merkittävien<br />
satamien <strong>ja</strong> lentoasemien sekä ra<strong>ja</strong>nylityspaikkojen<br />
kehittämismahdollisuudet.<br />
Alueidenkäytössä on edistettävä eri liikennemuotojen yhteistyötä<br />
<strong>ja</strong> joukkoliikennettä varaamalla riittävät alueet solmupisteinä<br />
toimivien tavaraliikenneterminaalien <strong>ja</strong> henkilöliikenteen<br />
matkakeskusten toimintaa <strong>ja</strong> kehittämistä varten.<br />
29
Yleiskaavatyössä huomioidaan valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot<br />
<strong>ja</strong> terminaalit. Näitä ovat <strong>Kokkola</strong>n satama <strong>ja</strong> sen väylä, Kruunupyyn lentoasema<br />
sekä Poh<strong>ja</strong>nmaan rata, <strong>Kokkola</strong>n matkakeskus <strong>ja</strong> tavaraterminaali.<br />
Niinikään valtakunnallisesti merkittäviä ovat valtatiet 8, 13 <strong>ja</strong> 28, <strong>Kokkola</strong>n<br />
satamatie <strong>ja</strong> -rata, Kruunupyyn lentoasemalle johtavat tiet <strong>ja</strong> kadut sekä<br />
<strong>Kokkola</strong>n matkakeskukseen <strong>ja</strong> tavaraterminaaliin johtavat tiet <strong>ja</strong> kadut.<br />
Alueidenkäytössä on turvattava valtakunnallisesti merkittävien<br />
viestintäjärjestelmien tarpeet hyödyntämällä rakennelmien yhteiskäyttöä<br />
<strong>ja</strong> edistämällä maankäytön tehokkuutta. Teleliikenteen<br />
mastojen sijoittumisessa on erityistä huomiota kiinnitettävä<br />
maisemallisten arvojen säilyttämiseen.<br />
Edellä mainittu<strong>ja</strong> yhteys- <strong>ja</strong> energiaverkosto<strong>ja</strong> koskevassa<br />
alueidenkäytössä <strong>ja</strong> alueidenkäytön suunnittelussa on otettava<br />
huomioon ympäröivä maankäyttö <strong>ja</strong> lähiympäristö, erityisesti<br />
asutus, arvokkaat luonto- <strong>ja</strong> kulttuurikohteet <strong>ja</strong> -alueet sekä<br />
maiseman erityispiirteet<br />
Yleiskaavatyössä selvitetään mahdolliset yleiskaavatason aluevaraustarpeet.<br />
LUONTO- JA KULTTUURIYMPÄRISTÖINÄ ERITYISET ALUEKOKONAI-<br />
SUUDET<br />
Yleistavoitteet<br />
Alueidenkäytöllä edistetään Saaristomeren, maankohoamisrannikon,<br />
Lapin tunturialueiden <strong>ja</strong> Vuoksen vesistöalueen säilymistä<br />
luonto- <strong>ja</strong> kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä<br />
aluekokonaisuuksina.<br />
Maankohoamisrannikolla otetaan huomioon maankohoamisen<br />
taloudelliset <strong>ja</strong> ympäristölliset vaikutukset olemassa olevaa<br />
rakennetta uudistettaessa <strong>ja</strong> uutta suunniteltaessa. Jokien<br />
suistoalueilla kiinnitetään erityistä huomiota maiseman <strong>ja</strong><br />
luonnontalouden erityispiirteisiin. Rakentamisen sijoittelussa<br />
turvataan maankohoamisrannikolle ominaisten luonnon kehityskulkujen<br />
alueellinen edustavuus.<br />
Yleiskaavatyöhön liittyvissä kantakaupungin maisema- <strong>ja</strong> luontoselvityksissä<br />
tunnistetaan maankohoamisrannikon erityispiirteet <strong>ja</strong> maankohoamisen kehityssarjo<strong>ja</strong><br />
edustavat kohteet. Tavoite sovitetaan yhteen aluevaraustarpeiden<br />
<strong>ja</strong> luonnonvarojen käyttöä koskevien suunnitelmien kanssa.<br />
30
Change language