Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Kokkola

kokkola.fi
  • No tags were found...

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Kokkola

Kokkolan kaupunki

Karleby stad

Kantakaupungin yleiskaava 2030

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Tekninen palvelukeskus

Kaavoituspalvelut 4.12.2006


Kannen kuva: Kirsti Reskalenko 2006.

2


1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA ALUSTAVAT TAVOITTEET

Kantakaupungin yleiskaavan 2030 vireille tulon syy ja ohjausvaikutus

Päätöksenteko ja valmistelu

Suunnittelutarveratkaisujen lausuntomenettely yleiskaavan vireillä olon aikana

Suunnittelualue ja vaikutusalue

Kaavoitustilanne

Maakuntakaava

Yleiskaava 2010 ja kaupungin osa-alueiden yleiskaavat

Asemakaavoitettu alue

Alustavat tavoitteet

Kokkolan kaupungin strategia, asunto- ja maapoliittinen ohjelma sekä Kokkolan

Agenda

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset

Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet ja yleiskaavatyö

Maakunnalliset tavoitteet

3. MAANKÄYTTÖVAIHTOEHDOT

4. OLENNAISTEN VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN JA ARVIOINTI

Selvitystilanne

Aikaisemmat selvitykset

Päivitettävät selvitykset

Uudet selvitykset

Yleiskaavan vaikutusten arviointi

5. OSALLISET JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN

Osalliset

6. YHTEYSTIEDOT

Vuorovaikutuksen järjestäminen

Tiedottaminen

Osallistuminen yleiskaavan eri vaiheissa

LIITTEET

Liite 1 Suunnittelualue maakuntakaavassa

Liite 2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja yleiskaavatyö

3


1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa

vaiheessa laatia kaavan tarkoituksen ja merkitykseen nähden tarpeellinen

suunnitelma osallistumis- ja arviointimenettelyistä sekä kaavan

vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireille tulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin,

että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista

ja osallistumis- ja arviointimenettelystä.

Kokkolan kaupunginhallitus päätti käynnistää Kantakaupungin yleiskaavan

2030 laatimisen 18.12.2006. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on käsitelty

ja hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman

on tarkoitus antaa suunnittelualueen maanomistajille ja niille, joiden asumiseen,

työntekoon tai muihin oloihin yleiskaava saattaa huomattavasti vaikuttaa,

sekä viranomaisille ja yhteisöille, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään

(osallinen), tietoja kaavoituksen lähtökohdista, tavoitteista, etenemisestä

ja vaikutusmahdollisuuksista kaavoituksen eri vaiheissa.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

päivitetään tarpeen mukaan koko suunnittelutyön ajan.

Osallisella

on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus

esittää Länsi-Suomen ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis-

ja arviointisuunnitelman riittävyydestä.

2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA ALUSTAVAT TAVOITTEET

Kantakaupungin yleiskaava 2030, sen vireille tulon syy ja ohjausvaikutus

Päätöksenteko ja valmistelu

Kokkolan kantakaupungin yleiskaava 2030 on yleispiirteinen yhdyskuntarakennetta

ja maankäyttöä ohjaava ja toimintoja yhteen sovittava suunnitelma,

joka esitetään kartalla. Kaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät ja

-määräykset. Yleiskaavaan liittyy selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteiden,

eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi

tarpeelliset tiedot.

Maankäyttö- ja rakennuslain 36 §:n mukaan kunnan tulee huolehtia tarpeellisesta

yleiskaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla. Kokkolan

kantakaupungin yleiskaavan laatiminen tuli vireille vuonna 1992. 1990-luvun

alun taloudellisen taantuman ja resurssipulan vuoksi keskeytynyt yleiskaavatyö

käynnistyy uudelleen vuonna 2006.

Kantakaupungin yleiskaava 2030 on maanhankintaa, asemakaavoitusta ja

suunnittelutarveratkaisuja ohjaava yleiskaava. Yleiskaava on ohjeena laadittaessa

ja muutettaessa asemakaavaa.

Yleiskaavan ja sen eri vaiheiden hyväksymisestä päättää Kokkolan kaupunginvaltuusto.

Yleiskaavan ohjausryhmän muodostavat Kokkolan kaupunginhallituksen

asettaman Kaupunkisuunnitteluryhmän jäsenet ja kaupungin

5


toimialajohtajat. Yleiskaavan valmistelusta vastaavat Maankäyttötyöryhmä

ja Teknisen palvelukeskuksen Kaavoituspalvelut.

Yleiskaava valmistellaan vuorovaikutuksessa osallisten ja viranomaisten

kanssa.

Suunnittelutarveratkaisujen lausuntomenettely yleiskaavan vireillä olon aikana

Suunnittelutarveratkaisuista, jotka kohdistuvat Kantakaupungin yleiskaavan

2030 suunnittelualueelle, on ennen kaavan vahvistumista pyydettävä Kokkolan

kaupungin maankäyttötyöryhmän lausunto.

Suunnittelualue ja vaikutusalue

Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen rajaus, joka tarkentuu suunnittelutyön aikana.

Suunnittelualue käsittää Kokkolan kaupungin keskeiset alueet lukuun ottamatta

Kokkolan keskikaupungin yleiskaavan suunnittelualuetta ja pääosaa

Vanhansatamanlahden yleiskaavan suunnittelualueesta. Suunnittelualue rajautuu

pohjoisessa mereen, idässä Perhonjokeen, etelässä Keski-

Pohjanmaan maakuntakaavan 1. vaiheessa esitettyyn valtatien 8 uuteen tielinjaan

ja rataan sekä lännessä Öjanjärveen ja kaupungin rajaan.

Yleiskaavalla on olennaisia vaikutuksia suunnittelualueen lisäksi koko kaupunkiin

ja Kruunupyyn kuntaan, johon suunnittelualue osittain rajautuu.

Yleiskaavalla on lisäksi vaikutuksia koko Keski-Pohjanmaan maakunnan ja

Pietarsaaren seudun palvelurakenteen ja liikenteen kehitykseen.

6


Kaavoitustilanne

MAAKUNTAKAAVA

Kuva 2. Ote Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 1. vaihekaavasta.

Maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n mukaan maakuntakaava on ohjeena

laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa. Ympäristöministeriön vuonna 2003

vahvistamassa Keski-Pohjanmaan 1. vaihekaavassa on suunnittelualue on

pääosin kaupunkikehittämisen kohdealueetta (kk). Maakuntakeskuksena toimivalle

Kokkolan keskeiselle osalle kohdistuu valtakunnallisesti tärkeitä alueidenkäytöllisiä

kehittämistarpeita. Aluetta koskee suunnittelumääräys Maakuntakeskus

Kokkola M02:

Kokkolan kaupunkia tulee kehittää Keski-Pohjanmaan maakunnallisena

keskuksena. Maakunnallisesti merkittävät palvelut

tulee ohjata joko kaupungin keskustaan tai sitä rajaavan

pääkatuverkon varsille siten että ne ovat hyvin saavutettavissa

päätieverkolta. Vähittäiskaupan suuryksiköt tulee sijoittaa

ydinkeskustaan tai välittömästi sen läheisyyteen. Suurteollisuutta

tulee kehittää nykyisellä paikallaan sataman ja rataverkon

läheisyydessä. Muut ylikunnalliset työpaikka-alueet tulee

sijoittaa päätieverkon yhteyteen. Nykyistä kaupunkirakennetta

tulee tiivistää. Keskustan ja Vanhansatamanlahden alueen vetovoimaisuutta

tulee lisätä. Alue- ja yhdyskuntarakenteen

kannalta tärkeiden pääteiden toteutuminen ja toiminnalliset

vaatimukset on turvattava.

Maakuntakaavan 1. vaiheen suunnittelualueelle kohdistuvat muut merkinnät

ja määräykset ilmenevät liitteestä 1.

7


Maakuntavaltuuston vuonna 2002 käynnistämässä 2. vaihekaavassa ovat

mukana soiden monikäyttö, tuulivoimatuotanto, kaupallinen palveluverkko

sekä kulttuuri- ja maisemakohteet. Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan

2. vaihekaavan kaavaehdotuksen marraskuussa 2006. Maakuntakaavan

3. vaihe, joka kattaa kaikki maankäyttömuodot, on käynnistynee talvella

2006-2007.

KOKKOLAN YLEISKAAVA 2010 JA KAUPUNGIN OSA-ALUEIDEN YLEISKAAVAT

Kuva. Kokkolan yleiskaavan 2010 aluevaraukset ja Kantakaupungin yleiskaavan 2030

suunnittelualueen raja.

Kaupunginvaltuuston vuonna 1992 hyväksymän Kokkolan yleiskaavan 2010

jälkeen vahvistettuja, suunnittelualueelle sijoittuvia oikeusvaikutteisia yleiskaavoja

ovat: Heinolan alueen yleiskaava (1992), Kaustarin yleiskaava

(1992) ja Pohjois-Hakalahden yleiskaava (1993). Pääosa Vanhansatamanlahden

yleiskaavan (2000) alueesta ja Kokkolan keskikaupungin yleiskaavan

(2006) alue eivät kuulu suunnittelualueeseen.

Maankäyttö ja rakennuslain 42 §:n mukaan yleiskaava korvaa samaa aluetta

koskevan aikaisemmin hyväksytyn yleiskaavan, jollei kaavassa toisin määrätä.

Yleiskaavatyön aikana päätetään, miltä osin Kantakaupungin yleiskaava

2030 korvaa samaa aluetta koskevat oikeusvaikutteiset yleiskaavat.

Seuraavat vireillä olevat oikeusvaikutteiset yleiskaavat ovat kokonaan tai

osittain suunnittelualueella tai sivuavat sitä: Trullevin ja Harriniemen rantaosayleiskaava

(vireille 1998), Öjan ja Rödsö-Möllerin rantayleiskaava (vireille

2001) ja Kyläasutuksen vaiheosayleiskaava (vireille 2004).

Lisäksi suunnittelualueelle on laadittu seuraavat oikeusvaikutuksettomat

yleiskaavat: Kirkonmäen osayleiskaava (1985), Isokylä-Kallinen osayleiskaava

(1985), Sillanpäätien alueen osayleiskaava (1985) ja Suurteollisuus-

8


alueen osayleiskaava (1995). Näistä Kirkonmäen ja Isokylä-Kallisen

osayleiskaavat ovat vanhentuneet.

Kantakaupungin yleiskaavaa 2030 pohjustavat myös seuraavat yleiskaavatasoiset

suunnitelmat ja selvitykset: Isokylä-Kallisen ja Kirkonmäen itäosan

yleissuunnitelma (1993), Halkokarin itäpuolen rakennettavuusselvitys (1995)

sekä Kantasataman tavoitesuunnitelma (hyväksytty kaupunginhallituksessa

2005).

Kuvassa Kantakaupungin yleiskaavan 2030 suunnittelualue (punainen rajaus), oikeusvaikutteisten

1 Heinolan alueen, 2 Kaustarin, 3 Pohjois-Hakalahden, 4 Vanhansatamanlahden

ja 5 Kokkolan keskikaupungin yleiskaavojen suunnittelualueet; vireillä

olevien oikeusvaikutteisten 9 Trullevin ja Harriniemen rantaosayleiskaavan, 10 Öjan ja

Rödsö-Möllerin rantayleiskaavan ja 11 Kyläasutuksen vaiheosayleiskaavan suunnittelualueet;

sekä oikeusvaikutuksettomien osayleiskaavojen suunnittelualueet 6-8 ja

yleiskaavatasoisten yleis- ja tavoitesuunnitelmien ja rakennettavuusselvitysten alueet

12-14.

9


ASEMAKAAVOITETTU ALUE

Suunnittelualue on merkittävältä osaltaan asemakaavoitettu. Asemakaavoitettu

alue kasvaa joka vuosi. On huomattava, että pääosa suunnittelualueesta

on rakentunut jo valmiiksi ja sen maankäyttömuodot säilyvät ennallaan.

Kuva. Suunnittelualue ja vuoteen 2005 mennessä asemakaavoitettu alue (vihreä).

Alustavat tavoitteet

Kantakaupungin yleiskaava 2030 toteuttaa kaupungin strategiaa sekä asuntopoliittista

ja maapoliittista ohjelmaa. Yleiskaavatyössä huomioidaan valtakunnalliset

ja maakunnalliset alueiden käytölle ja alueidenkäytön suunnittelulle

asetut tavoitteet. Yleiskaavatyön alustavia tavoitteita ovat:

• asunto- ja toimitilojen rakentamistarpeeseen varautuminen

• nykyisten peruspalvelujen ympärille kasvaneiden naapurustojen täydentäminen

niiden erityislaatua ja identiteettiä luovia ominaisuuksia

kunnioittaen

• kunkin yritysalueen roolin selkeyttäminen (yritysten yhteistoimintatarpeet,

logistiikka)

• asuin- ja työpaikka-alueet yhdistävän kevyen liikenteen verkon

ja lähivirkistysalueverkoston säilyttäminen ja kehittäminen

• luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen

• kaupungin historiaa ilmentävän kulttuuriympäristön kokonaisvaltainen

huomioiminen ja vaaliminen

• Suntin ja Vanhansatamanlahden ympäristöön sijoittuvan kansallisen

kaupunkipuiston perustamismahdollisuuksien selvittäminen

• rautatien ja valtateiden varrelle sijoittuvien kaupunkikuvallisten porttien

nimeäminen ja korostaminen

• suunnittelutarveratkaisujen ohjaus

• selkeän maaseutumaisen ympäristön ja taajamaympäristön rajan

säilyttäminen

10


Alustavat tavoitteet tarkentuvat yleiskaavan kehityskuvavaiheessa hahmotettaessa

kantakaupungin vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja työstettäessä niihin

liittyviä maankäyttövaihtoehtoja.

KOKKOLAN KAUPUNGIN STRATEGIA, ASUNTOPOLIITTINEN JA MAAPOLIITTINEN OHJELMA

Kokkolan kaupungin strategia 2006-2009

Kaupungin strategiassa esitetyn vision 2015 mukaan ”ihmisen kokoisessa

merellisessä Kokkolassa asukkaiden hyvinvointi perustuu laadukkaisiin palveluihin,

kaksikieliseen ja monipuoliseen kulttuuriin sekä viihtyisään ja turvalliseen

elinympäristöön”.

Strategia on jaettu viiteen näkökulmaan, joista kantakaupungin yleiskaavoitusta

ohjaa lähinnä strateginen näkökulma ”Elinvoimainen ja osaava kaupunkiseutu”

ja päämäärä ”Korkeatasoinen ja vetovoimainen asuminen,

elinympäristö ja vapaa-aika”. Yleiskaavoituksella voidaan tukea seuraavia

päämäärän saavuttamista mittaavia tekijöitä: houkutteleva asuin- ja elinympäristö;

merellisyys ja Meri-Kokkola; Keskuspuisto/Sunti; toimivat kylät sekä

monipuolinen riittävä rakennuspaikkojen saatavuus, kaavoituksen ja maapolitiikan

toimivuus sekä raakamaavaranto.

Houkuttelevassa asuin- ja elinympäristössä korostuvat turvallisuus, viihtyisyys,

läheisyys ja hyvä sosiaalinen kanssakäyminen. Merellisyyttä ja Meri-

Kokkolaa on tarkoitus kehittää yhdistämällä kaupunki ja merenranta uusien

asuin- ja vapaa-ajan alueiden avulla. Samalla huolehditaan ympäristön laadusta

ja taataan meren saavutettavuus sekä kokkolalaisille että matkailijoille.

Keskuspuistosta ja Suntista on määrä luoda kaupungin sydän ja maan

sekä meren yhdistävä viherkanava, jonka alueelle luodaan monipuoliset vapaa-ajanviettomahdollisuudet.

Kylät säilyvät toimivina, kun kaavallisilla ratkaisuilla

luodaan edellytykset kylien uudisrakentumiseen ja tiiviiden kyläyhteisöjen

säilymiseen.

Maapolitiikan lähtökohtana on asuin- ja työssäkäyntialueiden pitkäntähtäimen

kartoitus, riittävä raakamaareservi, suunnittelu ja kaavoitus. Tonttitakuun

avulla pystytään tarjoamaan joka tilanteessa mahdollisuus välittömään

rakentamiseen vähintään kahdelle vaihtoehtoiselle alueelle. Elinkeinopolitiikan

toteuttamista tuetaan nopealla ja aktiivisella kaavoituksella.

Kokkolan kaupungin asuntopoliittinen ohjelma 2006-2008

Asuntopoliittisessa ohjelmassa Kokkolassa ajanjaksolla 2006 – 2008 varaudutaan

210 asunnon vuosittaiseen uustuotantoon. Uustuotanto jakautuu 40

vuokra-asunnon, 110 omakotitalonasunnon ja 60 omistus-/osaomistusasunnon

kesken. Rakennustyypin mukaan ohjelmakaudella tavoitellaan seuraavaa

jakaumaa: rivi- ja pienkerrostalot 40 asuntoa vuodessa, kerrostalot

60 asuntoa vuodessa ja omakotitalot 110 asuntoa vuodessa. Tavoitteena on

tonttitakuu, jonka mukaan kaikenlaiseen asuntorakentamiseen kyetään tarjoamaan

tontti.

Kokkolan kaupungin maapoliittinen ohjelma 2006

Maapoliittinen ohjelma on Kantakaupungin yleiskaavan 2030 aluevarauksia

ja merkintöjä ohjaava kaupunginvaltuuston maapoliittinen kannanotto.

Kokkolan kaupungin maapolitiikan toimintaperiaatteisiin kuuluu kaupungin

kehittämisstrategian toteuttaminen; yhdyskuntarakenteen kehittäminen ekologisesti,

kulttuurisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävien periaatteiden

mukaisesti; olevien kunnallisten palvelujen ja kunnallistekniikan hyödyntämisen

edistäminen ja kaupunkirakenteen eheyttämisen tukeminen; tonttien

hintatason säilyttäminen kohtuullisena ja maanomistajia tasapuolisesti koh-

11


televana sekä sellaisena, että kaupunki saa kulunsa takaisin; ympäristönäkökohtien

huomioon ottaminen kaavoissa, suunnitelmissa ja muissa

maankäyttöpäätöksissä (suunnittelutarvepäätöksissä sekä poikkeamis-, ympäristö-,

toimenpide- ja rakennusluvissa) sekä sijainniltaan ja muilta ominaisuuksiltaan

kysyntää vastaavien ja useammalla vaihtoehtoisella alueella sijaitsevien

tonttien kaavoittamisen mahdollistaminen.

Palvelujen sijainti (etenkin koulut ja päiväkodit sekä niiden käyttöasteet) ja

infrastruktuuri (kadut, vesijohdot, viemärit, kaukolämpöverkosto jne. sekä

niiden kapasiteetit) ohjaavat uusien alueiden käyttöönottoa ja maanhankintaa.

Tavoitteena on avata uusia alueita paitsi kysynnän myös palveluiden ja

infrastruktuurin käyttöasteen kannalta oikea-aikaisesti. Aikaisemmat uusien

asuntoalueiden sekä voimassa olevien kaavojen mukaisten tonttien käyttöönoton

taloudellisuustarkastelu päivitetään ja tarkastelu ulotetaan uusille

tavoitteellisille alueille. Kunnallisten palvelujen osalta merkittävin tarkasteltava

seikka on koulujen käyttöasteen huomioiminen maankäyttöpolitiikassa.

Kantakaupungin yleiskaavaan kuuluvat selvitykset palvelujen saatavuudesta

ja infrastruktuurin rakentamisesta ja ylläpidosta.

Omakoti- ja muiden pientalotonttien asemakaavoitukseen soveltuvan raakamaareservin

tulee riittää noin 10 vuoden tarpeeseen, mikä tarkoittaa Kokkolan

asuntotuotannossa lähivuosina noin 150 - 200 ha:n raakamaa-aluetta.

Yhtiömuotoiseen rakentamiseen on Meri-Kokkolan alueella riittävästi raakamaata

(10 ha) lähivuosiksi. Vaihtoehtoisen tarjonnan varmistamiseksi hankitaan

raakamaata yhtiömuotoiseen rakentamiseen myös muista kaupungin

osista.

Ykspihlajan suurteollisuusalueen läheisyydessä kaupungilla on suuri työpaikkarakentamiseen

soveltuva raakamaavaranto, jonka käyttöä osittain rajoittaa

sijainti pohjaveden muodostumisalueella. Topparinmäen uudella työpaikka-alueella

on raakamaavarantoa, mutta myös tarvetta lisäalueiden hankintaan.

Palmajärven turkistarhausalue on mahdollinen uusi työpaikka-alueen

raakamaavaranto. Näiden lisäksi tarvitaan alueita, jotka soveltuvat erittäin

suurten työpaikkatonttien asemakaavoittamiseen.

Työpaikka-aluevarannon tulee mahdollistaa erikoistuneen tuotannollisen toiminnan

ja sitä tukevien toimintojen ja palveluiden keskittyminen samoille

alueille. Torkinmäen teknologiapuistoon sijoittuu tutkimus- ja koulutustoimintaa

lähelleen tarvitsevaa yritystoimintaa, Lahdenperään keskitetään veneenrakennukseen

painottuva yritystoiminta ja Kokkolan suurteollisuusalueelle

kemianteollisuuteen ja satamatoimintoihin painottuva yritystoiminta.

Työpaikka- ja teollisuusalueiden osalta tavoitteena on, että kaupungilla on

tarjota pieniä liike- ja teollisuustontteja sekä suuria työpaikka- ja suurmyymälätontteja.

On myös syytä ohjailla erilaiset toiminnot eri alueille perusteina

liikenneyhteydet tai näkyvyys tai esim. ympäristöhäiriöiden aiheuttaminen.

Uusien alueiden käyttöönotossa on myös huomioitava keskustan vetovoimaisuuden

säilyminen sekä luotava edellytykset sille, että keskustan erikoisliikkeet

eivät siirry valtateiden varsille.

Kaupallinen liiketoiminta keskitetään tiiviille alueelle ydinkeskustaan sekä

laajoja tontteja tarvitsevien liiketoimintojen osalta Kosilaan ja Heinolaan.

Kaupungille luodaan kaavallinen valmius jatkuvasti tarjota liike- ja teollisuustontteja

yritystoiminnan tarpeisiin: tavanomaiseen työpaikkarakentamiseen

välitön mahdollisuus tontin luovuttamiseen ja erityistarkoitukseen puolen

vuoden valmisteluajalla.

Kokkola Agenda

Kokkola Agendaan (2003) kirjatun kaupungin kestävän kehityksen politiikan

päämääränä on muun muassa

• edistää mahdollisuuksia luonnossa virkistäytymiseen monipuolisesti ja kestävästi

• vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja edistää kulttuuriympäristön ja

maiseman ominaispiirteiden säilymistä

12


• ohjata liikenteen kehittymistä ympäristön ja turvallisuuden suhteen edullisempaan

suuntaan

• turvata edullinen ja ympäristöystävällinen energiantuotanto, jakelu ja kuljetus

• vahvistaa paikallista identiteettiä sekä vaalia ja kehittää kaupungin ominaispiirteitä

• edistää viihtyisän ja laadukkaan asuinympäristön kehittymistä

Kutakin päämäärää lähestytään tavoitteiden ja keinojen kautta. Monipuolinen

ja kestävä luonnossa virkistäytyminen edellyttää helposti saavutettavaa

ja monipuolista ulkoilureitti- ja viheralueverkostoa sekä vesialueiden virkistyskäyttömahdollisuuksien

kehittämistä. Keinoina mainitaan virkistysalueiden

vaiheyleiskaavan laatiminen ja kaupunkilaisten yhteiskäyttöön soveltuvien

vapaiden ranta-alueiden säilyttäminen.

Luonnontuntemuksen ja luontoharrastusten edistäminen sekä kotiseudun

luonnon tuntemus edellyttävät kaavoitukselta koulujen ja päiväkotien lähiopetuksen

tarpeiden huomioimista.

Liikenteen kehittymistä ympäristön ja turvallisuuden suhteen edullisempaan

suuntaan on määrä tukea harjoittamalla kaupunkirakennetta eheyttävää

maankäyttöpolitiikkaa sekä lisäämällä kevyenliikenteen väyliä ja poistamalla

niiden toiminnallisia puutteita.

Paikallisen identiteetin vahvistaminen, kaupungin ominaispiirteiden säilyttäminen

ja kehittäminen edellyttävät kaavoitukselta kaupunkirakenteen kerroksellisuuden

ja paikallisen rakennuskulttuurin vaalimista sekä kaupungin

omaleimaisuuden ja merellisyyden korostamista.

Viihtyisän ja laadukkaan asuinympäristön kehittämisen keinoina Agendassa

mainitaan kaupunkikeskustan ja muiden asuinympäristöjen monipuolisen

palvelutarjonnan kehittäminen, radanvarsien ja sisääntuloväylien sekä veneväylien

yleisilmeen kohottaminen sekä kylien peruspalveluiden (koulu,

päivähoito, lähikauppa/kioski) kehittäminen ja säilymisen tukeminen.

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAISET YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUKSET

Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaavan lisäksi otettava huomioon ja

selvitettävä siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus

sitä edellyttävät:

1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen

kestävyys;

2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;

3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus;

4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja

kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen

järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen

ja talouden kannalta kestävällä tavalla;

5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien

kannalta tasapainoiseen elinympäristöön;

6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset;

7) ympäristöhaittojen vähentäminen;

8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen;

sekä

9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa

maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.

13


VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTÖN TAVOITTEET

Valtioneuvoston vuonna 2000 päättämien tavoitteiden ensisijaisena tarkoituksena

on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioon ottaminen

myös kuntien kaavoituksessa. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n

mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten

alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden

toteuttamista.

Valtioneuvoston päätöksessä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu

kuuteen asiakokonaisuuteen:

1. toimiva aluerakenne

2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu

3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat

4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto

5. Helsingin seudun erityiskysymykset

6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet

Kantakaupungin yleiskaavan 2030 kannalta keskeistä on tavoite perusteltuun

väestönkehitysarvioon nojautuen eheyttää yhdyskuntarakennetta ja

samanaikaisesti parantaa elinympäristön laatua, jota mitataan toimivuudella,

taloudellisuudella, palvelujen saatavuudella ja viihtyisyydellä.

Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet ja niiden huomioiminen yleiskaavatyössä

esitetään liitteessä 2 tiivistelmänä, joka huomioi Kantakaupungin

yleiskaavan 2030 erityispiirteet ja ohjausvaikutukset.

MAAKUNNALLISET TAVOITTEET

Keski-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma

Keski-Pohjanmaan maakuntasuunnitelmassa on esitetty maakunnan kehittämisen

strategiat vuosille 2005-2020.

Ympäristön ja luonnonvarojen osalta maakuntasuunnitelman keskeinen tavoite

on turvata arvokkaat kulttuurimaisemat, joihin kuuluvat myös puukaupunginosat.

Ympäristönsuojelun osalta korostetaan pohjavesialueiden erityissuojelutarvetta.

Alueidenkäytön tavoitteeksi on asetettu turvalliset, terveelliset ja virikkeelliset

taajamat ja asuinympäristöt. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät ympäristöt

todetaan alueen vetovoimatekijäksi. Keskustojen kehittäminen monipuolisiksi

perinteitä kunnioittaen on tärkeää.

Maakuntasuunnitelman tavoitteena on turvata luonnon moninaisuus ja rikkaus:

tavoitteena on toteuttaa eri luontotyypit ja lajien elinympäristöt kattava,

edustava suojelualueverkosto. Erityinen vastuu on soiden, jokiluonnon

sekä maankohoamisrannikon luontoarvoista.

Maakuntasuunnitelman aluerakenteen tavoitteissa Kokkola on vuonna 2020

yksi Suomen alue- ja kaupunkikeskuksista. Maakunnan yhdyskuntien rakenne

on eheä ja elinympäristön laatu hyvä. Lisäksi kulttuuri- ja luonnonperintö,

virkistyskäyttö ja luonnonvarat on turvattu sekä yhteysverkostot ja energianhuolto

toimivat. Elinympäristö on vuonna 2020 vetovoimainen.

14


Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelma 2007-2010 (luonnos 20.3.2006)

Maakuntasuunnitelmaan pohjautuvassa sekä sen tavoitteita ja strategioita

konkretisoivassa maakuntaohjelmassa määritellään maakunnan kehittämisen

keskeiset toimenpiteet vuosille 2007-2010.

Maakuntaohjelman toimintalinja ”Hyvinvointipalvelut” nostaa esiin kuntien

välisen yhteistyön erikoislajien liikuntapaikkojen luomisessa ja erityisesti virkistys-

ja ulkoilualueiden käytön suunnittelussa. Kaavoituksella on määrä

turvata kuntalaisen lähiympäristöjen liikunta- ja virkistyspalvelut. Tavoitteena

on monipuoliset ja ympärivuotiseen käyttöön soveltuvat reitit. Ohjelmaan

on kirjattu maakunnallinen liikunnan teemakaava, jolla edistetään asukkaiden

mahdollisuuksia omaehtoiseen liikkumiseen luonnossa sekä lähiliikuntapaikoilla.

Myös moottorikelkkailun maakuntaura mainitaan.

Maakuntaohjelman toimintalinjan ”Infrastruktuuri ja ympäristö” osalta todetaan,

että maakuntakaavatyössä jatketaan tuulivoiman, turvetuotantoalueiden

ja maa-ainesten ottoalueiden sekä kaupallisten palvelujen sijoittumisen

suunnittelua. Lisäksi pohjavesihuollon ja kiviaineshuollon yhteensovittamiseen

tähtäävä POSKI-projekti on määrä viedä läpi vuoteen 2010 mennessä.

Maakuntaohjelman mukaan asumista edistetään vaikuttamalla asuinympäristöjen

laatuun, asumisen ja työpaikkojen onnistuneeseen verkostoon, ympäristöystävällisiin

liikennejärjestelmiin sekä virkistys ja harrastusmahdollisuuksiin.

Erityisenä arvona on määrä vaalia alueiden omaleimaisuutta ja tukea

historiallisesti arvokkaiden rakennettujen ympäristöjen ja merkittävien

luontoarvojen säilymistä. Kaavoituksella ja kehittämishankkeita tukemalla

edistetään monipuolisten asumisvaihtoehtojen tarjontaa.

Liikenneverkkojen osalta todetaan, että valtatie 8 on suunnittelualueen

merkittävin ja erityisesti tavaraliikenteen pääväylä sekä yksi Suomen vilkkaimmista

vaarallisten aineiden kuljetusreiteistä. Tie on myös merkittävä

seudun asiointi- ja työmatkaliikenteen kannalta. Valtatie 13 palvelee valtakunnallisia

luodekaakko-suuntaisia poikittaisyhteyksiä. Valtatie 19 toimii

pääyhteytenä Tampereen ja Helsingin suuntiin. Valtatie 28 puolestaan on

länsi-itäsuuntainen pääväylä. Maakuntaohjelma nostaa esiin suunnitelmat

leventää päärata kaksiraiteiseksi välillä Kokkola-Oulu.

3. MAANKÄYTTÖVAIHTOEHDOT

Maankäytön vaihtoehtoja punnitaan kantakaupungin erilaisten todennäköisten

tulevaisuuksien pohjalta yleiskaavan kehityskuvavaiheessa. Kantakaupungin

yleiskaavassa 2030 ja sen toteuttamisohjelmassa varaudutaan näihin

vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin.

Maankäytön tulevaisuutta hahmoteltaessa arvioidaan muun muassa uusien

pientaloalueiden sijoittumisen reunaehtoja. Vaihtoehtoina voivat olla esimerkiksi

kaupungin strategian mukainen uusien alueiden entistä suurempi keskittäminen

lähemmäs merenrantaa tai nykyinen käytäntö, jossa olevia kunnallisia

lähipalveluja hyödynnetään tehokkaasti sijoittamalla uutta rakentamista

niiden lähipiiriin eri puolilla kaupunkia.

Teollisuus- ja työpaikka-alueiden osalta vaihtoehtoisia alueita tultaneen tarkastelemaan

toisiaan tukevien toimintojen keskittyminä tai tärkeimpien väylien

varrella sijaitsevina kaupungin portteina.

15


4. OLENNAISTEN VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN JA ARVIOINTI

Selvitystilanne

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin

tutkimuksiin ja selvityksiin. Kantakaupungin yleiskaavan 2030 valmistelu perustuu

eri tahojen – kuten kaupungin, ympäristöhallinnon, tiehallinnon, Väestörekisterikeskuksen,

Tilastokeskuksen ja Geologisen tutkimuslaitoksen -

tuottamaan tietoaineistoon sekä aikaisempiin, päivitettäviin ja uusiin yleiskaavatasoisiin

selvityksiin. Yleiskaavatyön aikana voi ilmetä uusia selvitystarpeita.

AIKAISEMMAT SELVITYKSET

Liikenne

-Seinäjoki-Oulu (SOUL) ratakäytävän kehittämisstrategia (2005)

-Kokkolan. Pietarsaaren ja Kaustisen alueen liikennejärjestelmäsuunnitelma

(2005)

-Valtatie 8, Kokkolan ohikulkutie (1998). Yleissuunnitelma Kokkola, Kälviä,

Tiehallinto Vaasan tiepiiri

-Kokkolan keskustan liikennesuunnitelma (1996)

Palvelut

-Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2020 (2002)

Luonnonvarat, ympäristön tila, luonnon monimuotoisuus

- Kustens regionala skogsprogram 2006-2010 (2006)

- Soiden moninaiskäyttö – Turvetuotanto Keski-Pohjanmaan maakuntakaavassa

(2005)

- Tuulivoimalle soveltuvat alueet Merenkurkun-Perämeren rannikko- ja merialueella

(2003)

- Seinäjoki-Oulu-radan palvelutason parantaminen – Ympäristövaikutusten

arviointimenettely Ympäristövaikutusten arviointiselostus (2006). Ratahallintokeskus

- Ilmantarkkailuraportti (2004, 2002, 2000, 1999, 1998, 1997, 1996, 1995)

- Metallit Kokkolan ilmassa 2003/2004

- Kokkolan seudun ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuonna 2002 (2003)

- Kokkolan ympäristön tila 2000 (2001). Kokkolan kaupunki Ympäristöpalvelut

- Länsi-Suomen ympäristöohjelma vuoteen 2006 (2001)

- Kanckos Mattias (2006): Kokkolan Lahdenperän luontoselvitys 2006

- Hertteli P. (2001): Laajalahden Natura-alueen kasvillisuusselvitys. Kokkolan

kaupungin ympäristöosasto

- Styrman M. (2000): Koulujen ja päiväkotien maasto-opetuskohteet Kokkolassa.

Kokkolan rakennus- ja ympäristölautakunnan julkaisuja 1/2000

- Tikkanen H., Hongell H. & Polso A. (1999): Keski-Pohjanmaan perinnebiotoopit.

Länsi-Suomen ympäristökeskus Alueelliset ympäristöjulkaisut no

112

- Arkkitehtiasema Oy (1999): Kokkolan Rödsön ja Perhonjokilaakson kasvillisuusselvitys

- Eva Stoltz, Terho Taarna, Pia Åkerblom, Juhani Hannila (1998):

Mesilän ja Jänismaan niittyjen ketokasvikartoitus 1997. Kokkolan ympäristöosasto

Åkerblom P. & Stoltz E. (1997). Kallisen metsän kasvillisuuskartoitus. Kokkolan

ympäristötoimisto

- Heikkilä T. & Styrman M. (1994): Kokkolan Rummelö-Harrbådan lintuvesialueen

kasvillisuus. Kokkolan ympäristötoimiston julkaisuja 1/94

- Heikkilä T., Tikkanen H. & Hannila J. (1994): Kokkolan kantakaupungin

yleiskaava Maisemaekologinen selvitys. Kokkolan kaupunki ympäristöosasto

- Tuominen A. & Hannila J. (julkaisematon luonnos 1993): Vanhansatamalahden

linnusto

16


PÄIVITETTÄVÄT SELVITYKSET

- Heikkilä T. & Styrman M. (1992): Rummelö-Harrbåda-Hopeakivenlahti –

alueen maa- ja vesikasvillisuusselvitys. Kokkolan kaupunki Ympäristösuojelutoimisto

- Hongell Harri, Storbacka Rolf (1989): Kokkolan ekologiset maisema- ja

suojelukohteet. Kokkolan kaupunki Kaavoitusosasto Ympäristönsuojelutoimisto

- Pohjoismäki M. (1988): Kokkolan lintuvesi-suojelualueiden perusselvitys

1987-1988. Kokkolan kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto

Kaupunkikuva, maisema ja kulttuuriympäristö

- Museoviraston keskeneräinen luonnos uudeksi luetteloksi valtakunnallisesti

merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä

- Laitinen J., Lindell G., Männistö P. & Tikkanen H. (2001). Keski-

Pohjanmaan arvokkaat maisema- ja kulttuurialueet. Keski-Pohjanmaan liitto,

Sigma konsultit

- Kokkolan rakennuskulttuuria (1992)

- Suunnittelukeskus Oy (1979): Kokkolan maisemaselvitys. Kokkolan kaupunki

Virkistysalueverkosto

- Kokkolan yleiskaava 2010 Virkistysalueselvitys (1989)

- Ulkoilukartta 1:40 000 / 1:25 000 Kokkola Larsmo Jakobstad

- Erillisselvitykset kantakaupungin yleiskaavaan (1994)

- Liikenne-ennuste

- Kokkolan rakennuskulttuuria (1991) -inventointi

- Mattias Kanckos (julkaisematon luonnos 6.4.2004): Kokkolan kantakaupungin

arvokkaat luontokohteet

UUDET JA VIREILLÄ OLEVAT SELVITYKSET

• Perusteltu arvio väestönkehityksestä vuoteen 2030 mennessä

• Selvitys kunnallisten palvelujen saatavuudesta ja kustannuksista

• Kantakaupungin yleiskaavan 2030 kaavatalousselvitys

• Autoriippuvainen yhdyskuntarakenne ja sen vaihtoehdot –tutkimus

(Teknillinen korkeakoulu, YTK)

• Sosiaalisten vaikutusten arviointi

• Kantakaupungin yleiskaava 2030 ja liikenneverkko

• Valtatien 8 parantaminen välillä Piispanmäki-Haavistonkangas

• Matkakeskusalueen liikenteellinen selvitys

• Patamäen-Saarikankaan pohjavesialueen virtausmalli ja suojelusuunnitelma

• Keski-Pohjanmaan POSKI-projekti 2006-2009 (Keski-Pohjanmaan liitto,

Länsi-Suomen ympäristökeskus, GTK)

• Ilmaston muutoksen vaikutukset Kokkolassa (Developing Policies & Adaptation

Strategies to Climate Change in the Baltic Sea Region"–

projektin tulokset ym.)

• Lähivirkistysalueselvitys (Elinympäristö ja liikunta –hanke)

• Viheraluejärjestelmäsuunnitelma

• Kantakaupungin historiallisen ajan arkeologinen perintö –selvitys

• Kantakaupungin kulttuuriympäristöselvitys

• Kaupunkikuvaselvitys

17


Yleiskaavan vaikutusten arviointi

Maankäyttö ja rakennuslain 9 §:n mukaan kaavaa laadittaessa on myös tarpeellisessa

määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen

toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset,

sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä

alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n mukaan selvitysten on annettava

riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät

välittömät ja välilliset vaikutukset:

1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön;

2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon;

3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin;

4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen

sekä liikenteeseen;

5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun

ympäristöön.

Suunnittelutyön alkaessa Kantakaupungin yleiskaavalla 2030 voi olettaa olevan

vaikutuksia:

- koko kaupungin yhdyskuntarakenteen toimivuuteen

- yhdyskuntatalouteen

- liikenneverkon toimivuuteen

- virkistysalueiden määrään ja saavutettavuuteen

- ekologisten käytävien ja uhanalaisten lajien elinpiirien säilymiseen

- Kokkolan maisemakuvaan

- koko Keski-Pohjanmaan liikenneoloihin ja palvelurakenteeseen

Arviointi käynnistyy maankäytön kehityskuvaa ja yleiskaavan tavoitteita

työstettäessä. Kehityskuvan eri maankäyttövaihtoehtoja vertaillaan keskenään

edellä lueteltujen asiakokonaisuuksien näkökulmasta. Arvioinnissa

nostetaan esiin kaikki yleiskaavan ohjausvaikutuksen kannalta merkittävät

vaikutukset ja maankäyttövaihtoehtojen erot. Myös epävarmat ja vaikeasti

selvitettävät asiat otetaan huomioon arviointia tehtäessä. Eri vaikutusten

merkittävyyttä arvioidaan myös.

Yleiskaavaluonnoksen vaikutuksia arvioidaan yleiskaavan tavoitteiden teemojen

pohjalta. Arviointi tarkentuu ehdotusvaiheessa. Arviointi ja arvioinnin

pohjalta tehtävät päätökset perustellaan kaavaselostuksessa.

Vaikutuksia arvioidaan laskennallisen menetelmin, asiantuntija-arvioin, erilaisia

tutkimuksia ja kantakaupunkia koskevia selvityksiä hyödyntäen.

Tietoja yleiskaavan vaikutuksista saadaan myös osallisilta vuorovaikutuksen

kautta. Vuorovaikutuksen muodoista tärkeimpiä ovat yleiskaavatyön eri vaiheissa

järjestettävät yleisötilaisuudet, asiantuntijaosallisten tapaamiset sekä

mielipiteiden esittäminen ja pyydettyjen lausuntojen antaminen nähtäville

asetetusta aineistosta.

18


5. OSALLISET JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN

Maankäyttö- ja rakennuslain 62 § edellyttää vuorovaikutusta kaavaa valmisteltaessa.

Kaikki kantakaupungin yleiskaavan 2030 suunnittelualueen maanomistajat

ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa

huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa

suunnittelussa käsitellään (osallinen), voivat osallistua kaavan valmisteluun,

arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä

asiasta.

Osalliset

Kantakaupungin yleiskaavan 2030 osallisia ovat:

yleiskaava-alueen kiinteistöjen haltijat ja asukkaat

kokkolalaiset

yleiskaava-alueella työskentelevät

yleiskaava-alueella toimivat yhteisöt, järjestöt ja yhdistykset

Kokkolan kaupungin luottamuselimet

Kokkolan kaupungin hallintokunnat

valtion viranomaiset:

Länsi-Suomen ympäristökeskus

Tiehallinto Vaasan tiepiiri

Ratahallintokeskus

Merenkulkulaitos, Länsi-Suomen väyläyksikkö

Ilmailuhallinto

Turvatekniikan keskus

Kokkolan kihlakunnan poliisilaitos

Vaasan sotilasläänin esikunta

Metsäkeskus Rannikko

Museovirasto Vaasan toimisto/ K.H.Renlundin museo

muut valtion viranomaiset, joiden toimintaan yleiskaava vaikuttaa

muut julkisyhteisöt ja yhteisöt:

Keski-Pohjanmaan liitto

Kruunupyyn kunta

Fingrid Oyj

Kokkolan satama

Kokkolan Energia

Kokkolan Vesi

Ab Ekorosk Oy

MTK Keski-Pohjanmaa

Pohjanmaan kauppakamari

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry

Kokkolanseudun Luonto ry

Keski-Pohjanmaan Lintutieteellinen yhdistys

Gamlakarleby Fågel- och Naturvänner r.f.

Kokkolan Nuoret Luonnonystävät ry

OnePoint Oy

kaikki suunnittelualueella toimivat yritykset

Yllä olevassa luettelossa erikseen nimeltä mainituille osallisille lähetetään kirjallinen

tieto kaavan eri vaiheista. Luetteloon voi esittää täydennyksiä koko

yleiskaavan suunnittelutyön ajan.

19


Vuorovaikutuksen järjestäminen

TIEDOTTAMINEN

Yleiskaavan eri vaiheiden nähtäville asettamisesta ja oikeudesta mielipiteen

tai muistutuksen tekemiseen ilmoitetaan kuuluttamalla Kokkolan kaupungin

julkisten kuulutusten ilmoitustaululla (kaupungintalo, Kauppatori) sekä Keskipohjanmaassa

ja Österbottningen-lehdessä. Lisäksi kaavan eri vaiheista

kerrotaan lehdistötiedotteissa, jotka lähetetään seuraaville paikallisille tiedotusvälineille:

Keskipohjanmaa-lehti

Kokkola-lehti

Norra Posten

Pohjanmaan Uutiset

Radio Keski-Pohjanmaa

Radio Vega Österbotten

Österbottningen-lehti

Yleiskaavatyön eri vaiheisiin voi tutustua myös Internetissä Kokkolan kaupungin

Teknisen palvelukeskuksen kotisivuilla osoitteessa

http://tekninen.kokkola.fi > Kaavoituskatsaus >Kantakaupungin yleiskaava

2030.

Kantakaupungin yleiskaavan etenemisestä ja sisällöstä antavat tietoja kaavoituspäällikkö

Veli-Pekka Koivu (p. (06) 8289 360, fax (06) 8289 301,

s-posti etunimi.sukunimi@kokkola.fi) ja kaavoitusarkkitehti Kirsti Reskalenko

(p. (06) 8289 366, s-posti etunimi.sukunimi@kokkola.fi).

OSALLISTUMINEN YLEISKAAVAN ERI VAIHEISSA

Kaikilla osallisilla on mahdollisuus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida

kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä

asiasta. On tärkeää, että eri näkökulmia edustavia mielipiteitä esitetään

yleiskaavatyön jokaisessa vaiheessa. Alla on esitetty yleiskaavan tavoitteellinen

vuosiaikataulu ja vaiheet, joissa osallisten toivotaan antavan palautetta.

2006 - YLEISKAAVAN VIREILLETULO

Kokkolan kaupunginhallitus päättää Kantakaupungin yleiskaavan 2030 vireille

tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) asettamisesta julkisesti

nähtäväksi.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä 30 päivää Kokkolan

kaupungin Teknisen palvelukeskuksen asiakaspalveluissa Kaupungintalon 3.

kerroksessa ja Internetissä osoitteessa http://tekninen.kokkola.fi/ . Osalliset

voivat esittää suullisia ja kirjallisia mielipiteitä osallistumis- ja arviointisuunnitelman

sisällöstä.

Osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus

esittää Länsi-Suomen ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä

osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä.

Yleiskaavatyöstä järjestettiin 1. viranomaisneuvottelu Vaasassa 3.11.2006.

Neuvottelussa olivat läsnä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen, Tiehallinto

Vaasan tiepiirin, Museoviraston Vaasan toimiston ja Kokkolan kaupungin

edustajat.

20


2007 - MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA JA YLEISKAAVAN TAVOITTEET

Maankäytön kehityskuva on yleispiirteinen tekstien ja kuvien yhdistelmä,

jonka tarkastelukulmia ovat kantakaupungin nykyinen rooli ja rakenne sekä

vaihtoehtoiset tulevat roolit ja rakenteet. Roolia tarkastellaan koko kaupungin

ja maakunnan näkökulmasta. Rakenteen tarkastelussa yhdistellään erilaisia

osallisten tärkeäksi kokemia näkökulmia ja luodaan kartalla esitetty

kuvaus nykypäivän ja erilaiset todennäköiset tulevaisuudet mahdollistavasta

kantakaupungin fyysisestä toimintaympäristöstä. Kehityskuvasta käyty keskustelu

tarkentaa OAS:ssa esitettyjä alustavia yleiskaavatyön tavoitteita.

Tavoitteet ovat pääosin sanallisia, mutta osin kartalla vietyjä.

Kehityskuvaa ja tavoitteita esitellään yleisötilaisuuksissa, joissa osallisilla on

mahdollisuus keskustella niistä suunnittelijoiden kanssa. Maankäytön kehityskuva

ja yleiskaavan tavoitteet asetetaan julkisesti nähtäville. Osalliset

voivat esittää suullisia ja kirjallisia mielipiteitä maankäytön kehityskuvasta ja

yleiskaavan tavoitteista. Niistä pyydetään lausunnot viranomaisosallisilta ja

yhteisöiltä, joiden toimintaan yleiskaava merkittävästi vaikuttaa.

Kokkolan kaupunginvaltuusto päättää saadun palautteen sekä mielipiteiden

ja lausuntojen vastineiden pohjalta tarkistetun kehityskuvan ja yleiskaavan

tavoitteiden hyväksymisestä jatkotyön pohjaksi.

2008 - YLEISKAAVALUONNOS

Yleiskaavaluonnoksessa esitetään 1:15 000 kartalla alustava suunnitelma siitä,

miten maankäyttö ja liikenne yleiskaava-alueella järjestetään.

Yleiskaavaluonnos asetetaan julkisesti nähtäville. Osalliset voivat esittää

suullisia ja kirjallisia mielipiteitä yleiskaavaluonnoksesta. Luonnoksesta pyydetään

lausunnot viranomaisosallisilta ja yhteisöiltä, joiden toimintaan yleiskaava

merkittävästi vaikuttaa.

Kokkolan kaupunginvaltuusto päättää mielipiteiden ja lausuntojen sekä niiden

vastineiden pohjalta tarkistetun yleiskaavaluonnoksen hyväksymisestä

jatkotyön pohjaksi.

2009 - YLEISKAAVAEHDOTUS

Yleiskaavaehdotuksessa esitetään mielipiteiden ja lausuntojen pohjalta tarkistettu

suunnitelma siitä, miten maankäyttö ja liikenne yleiskaava-alueella

järjestetään. Suunnitelma esitetään 1:15 000 kartalla. Suunnitelmaan kuuluvat

kaavamerkinnät ja –määräykset. Yleiskaavaan liittyy selostus, jossa

esitetään kaavan tavoitteiden, kehityskuvan sisältämien vaihtoehtojen ja niiden

vaikutusten sekä ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot.

Yleiskaavaehdotus esitellään yleisötilaisuudessa, jossa osallisilla on mahdollisuus

keskustella luonnoksesta suunnittelijoiden kanssa.

Yleiskaavaehdotus pidetään julkisesti nähtävänä vähintään 30 päivän ajan.

Kaupungin jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta.

Muistutus on toimitettava kaupunginhallitukselle ennen nähtävänä

oloajan päättymistä.

Yleiskaavaehdotuksesta pyydetään lausunto maakunnan liitolta, naapurikunnilta,

Keski-Pohjanmaan ympäristökeskukselta sekä muilta yleiskaavan kannalta

keskeisiltä viranomaisilta ja yhteisöiltä.

Järjestetään ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu.

21


2010 - YLEISKAAVA

Kaupunginvaltuusto päättää ehdotuksesta tehtyjen mielipiteiden ja annettujen

lausuntojen vastineiden sekä Kantakaupungin yleiskaavan 2030 hyväksymisestä.

YHTEYSTIEDOT

Kantakaupungin yleiskaavan 2030 laatimisesta saa lisätietoja Teknisen palvelukeskuksen

Kaavoituspalveluista Kokkolan kaupungintalon 3. kerroksesta

(Kauppatori, PL 43 67101 Kokkola).

Yleiskaavaa valmistelevat ja lisätietoja antavat kaavoituspäällikkö Veli-Pekka

Koivu (p. (06) 8289 360, fax (06) 8289 301, s-posti

etunimi.sukunimi@kokkola.fi) ja kaavoitusarkkitehti Kirsti Reskalenko (p.

(06) 8289 366, s-posti etunimi.sukunimi@kokkola.fi).

© Kokkolan kaupunki/Kirsti Reskalenko 04.12.2006

22


Liite 1. Suunnittelualue maakuntakaavassa

Kuva 2. Ote Keskipohjanmaan maakuntakaavan vaihekaavasta.

MRL:n 32 §:n mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa

yleiskaavaa. Ympäristöministeriön vuonna 2003 vahvistamassa Keski-

Pohjanmaan 1. vaihekaavassa on suunnittelualuetta koskevia kehittämisperiaatemerkintöjä.

Kaupunkikehittämisen kohdealueena (kk) on osoitettu

maakuntakeskuksena toimiva Kokkolan keskeinen osa, johon keskusasemasta

johtuen kohdistuu valtakunnallisesti tärkeitä alueidenkäytöllisiä kehittämistarpeita.

Alueeseen kohdistuu suunnittelumääräys Maakuntakeskus

Kokkola M02:

Kokkolan kaupunkia tulee kehittää Keski-Pohjanmaan maakunnallisena

keskuksena. Maakunnallisesti merkittävät palvelut

tulee ohjata joko kaupungin keskustaan tai sitä rajaavan

pääkatuverkon varsille siten että ne ovat hyvin saavutettavissa

päätieverkolta. Vähittäiskaupan suuryksiköt tulee sijoittaa

ydinkeskustaan tai välittömästi sen läheisyyteen. Suurteollisuutta

tulee kehittää nykyisellä paikallaan sataman ja rataverkon

läheisyydessä. Muut ylikunnalliset työpaikka-alueet tulee

sijoittaa päätieverkon yhteyteen. Nykyistä kaupunkirakennetta

tulee tiivistää. Keskustan ja Vanhansatamanlahden alueen vetovoimaisuutta

tulee lisätä. Alue- ja yhdyskuntarakenteen

kannalta tärkeiden pääteiden toteutuminen ja toiminnalliset

vaatimukset on turvattava.

Suunnittelualueella parannettavina tielinjoina on osoitettu nykyinen valtatie

8 Oulun suunnasta ja Eteläväylä, Vaasantie ja Jyväskyläntie sekä uusina

tielinjoina Kokkolan ohikulkutie ja Kokkolan satamatie, joka on rakenteilla

syksyllä 2006. Parannettavana pääratana on osoitettu Pohjanmaan

23


ata ja liikennepaikka Kokkolan keskustassa. Kevyenliikenteen yhteystarve

on osoitettu Vaasantien ja Jyväskyläntien varrelle. Viheryhteystarve on

osoitettu Perhonjokivarteen ja välille Kruunupyy-Harriniemi. Suunnittelualueelle

on osoitettu kolme moottorikelkkailun runkoreitin yhteystarvetta:

yksi Ruotsalon suunnalta, toinen Perhonjokea myötäilevänä ja kolmas Kvikantin

suunnasta.

Suunnittelualueelle on osa-aluemerkintöjä. Näistä kulttuuriympäristön tai

maiseman vaalimisen kannalta tärkeitä alueita ovat Kokkolan keskustan

kohteet – vanhakaupunki, Mäntykangas, Tullimäki, Junnilan puutaloalue,

Kirkonmäki ja Santahaan niityt. Kokkolan Öjanjärvi on osoitettu tärkeäksi

tai vedenhankintaan soveltuvaksi teollisuuden prosessivesialueeksi.

Suunnittelualueella on tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue,

joka ulottuu Kruunupyyn lentokentän pohjoisosasta Sannanrantaan.

Natura 2000 –verkostoon kuuluvia tai ehdotettuja alueita ovat

Rummelön-Harrbådan, Laajalahti ja Kokkolan saaristo.

Maakuntakaavassa on suunnittelualueeseen kohdistuvia aluevarausmerkintöjä.

Taajamatoimintojen alueeksi (A) on osoitettu Kokkolan voimassa olevan

asemakaavan mukaisia asumisen ja vähäisessä määrin muiden taajamatoimintojen

rakentamisalueita. Kokkolan kaupungin keskusta on osoitettu

merkinnällä keskustatoimintojen alue (C) ja Koivuhaan alakeskus kohdemerkinnällä

(C). Kokkolan suurteollisuusalue on osoitettu merkinnällä

ympäristövaikutuksiltaan merkittävä teollisuustoimintojen alue (TT).

Laajalahden uimaranta ja virkistysalue, Köykärinmäen hiihtokeskus ja Perhonjokisuu

on osoitettu merkinnällä virkistysalue tai kohde, matkailukohde

(V). Merkinnällä satama-alue (LS) on osoitettu Ykspihlajan syväja

kantasatama. Puolustusvoimien varasto-osasto Kokkolassa on osoitettu

merkinnällä Puolustusvoimien alue (ep). Merkinnällä luonnonsuojelualue

(SL4) on osoitettu lintuvesiensuojeluohjelman mukaiset Rummelön-

Harrbådan ja Laajalahti. Suunnittelualueen Mustakarin, Elban ja Ykspihlajan

pienvenesatamat on osoitettu merkinnällä venesatama. Merkinnällä valtatie/kantatie

( vt/kt) on osoitettu valtatie 8 Turusta Ouluun ja valtatie 13

Kokkolasta Nuijamaalle. Merkinnällä seututie tai pääkatu (st) on osoitettu

seututie 749 Uusikaarlepyystä Kokkolaan ja Kokkolan satamatie. Kokkolan

teollisuusraide sekä siihen liittyvät lastausalueet on osoitettu merkinnällä sivurata

ja liikennepaikka. Kokkolan syväväylä on osoitettu merkinnällä

laivaväylä ja merkinnällä veneväylä Kokkolan viralliset veneväylät. Merkinnällä

pääjohto tai –linja (z) on osoitettu nykyiset suurjännitelinjat 110

kV ja 220 kV. Kokkolasta pohjoiseen kulkevaa linjakäytävää on tarkoitus

täydentää 400 kV:n siirtolinjalla.

Maakuntakaavan valmisteluaineistoon kuuluvan Keski-Pohjanmaan arvokkaat

maisema- ja kulttuurialueet -selvityksen mukaan maisema-alueista

Kokkolan keskustan kohteet on maakunnallisesti erittäin edustava kulttuuri-

ja maisema-alue. Kokkolan keskustan kohteisiin kuuluvat Kokkolan

vanha kaupunki, Mäntykankaan alue, Tullimäen alue, Junnilan puutaloalue,

Kirkonmäki ympäristöineen ja Santahaan niityt. Lisäksi maisema-alueista

Laajalahti, Keskustan merenranta-alueet ja Rödsön kylä ovat ylikunnallisia

kohteita sekä Kirilahden peltoalue on paikallisesti erityisen edustava

kulttuuri- ja maisema-alue. Muita maisemallisia ja/tai kulttuurihistoriallisia

arvoja sisältäviä kohteita ovat valtakunnallisesti merkittävä Palman huvila-alue

ja paikallisesti erityisen edustava Ykspihlajan vanha huvilaalue.

Maakuntavaltuuston vuonna 2002 käynnistämässä 2. vaihekaavassa valmisteluun

on otettu mukaan soiden monikäyttö, tuulivoimatuotanto, kaupallinen

palveluverkko sekä kulttuuri- ja maisemakohteet. Maakuntakaavan 2. vaihekaavan

kaavaehdotuksen on määrä valmistua syksyllä 2006.

24


Liite 2. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja yleiskaavatyö

VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTÖN TAVOITTEET JA YLEISKAA-

VATYÖ

Valtioneuvoston vuonna 2000 päättämien tavoitteiden ensisijaisena tarkoituksena

on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioon ottaminen

myös kuntien kaavoituksessa. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n

mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten

alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden

toteuttamista.

Valtioneuvoston päätöksessä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu

kuuteen asiakokonaisuuteen:

1. toimiva aluerakenne

2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu

3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat

4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto

5. Helsingin seudun erityiskysymykset

6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet.

Tavoitteet on jaettu lisäksi yleis- ja erityistavoitteisiin alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön

suunnittelua ohjaavien vaikutustensa perusteella. Tavoitteet

käydään tässä läpi tiivistelmänä, joka huomioi Kantakaupungin yleiskaavan

2030 erityispiirteet ja ohjausvaikutukset. Tavoitteiden huomioimista yleiskaavatyössä

kommentoidaan. Tavoitetekstit on kursivoitu.

TOIMIVA ALUERAKENNE

Yleistavoitteet

Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä

sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen

aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin

olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön

laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä.

Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen

perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin.

Tavoite huomioidaan pyrkimällä ratkaisuihin, jotka hyödyntävät nykyistä infrastruktuuria

ja turvaavat sen toiminnan ja palvelukyvyn. Tämä koskee

etenkin päätiestön ja Pohjanmaan radan toimivuuden turvaamista. Valtakunnallisia

tavoitteita ja keinoja konkretisoiva Kokkolan Agenda huomioidaan.

EHEYTYVÄ YHDYSKUNTARAKENNE JA ELINYMPÄRISTÖN LAATU

Yleistavoitteet

Elinympäristöjen toimivuutta ja taloudellisuutta edistetään

hyödyntämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja

eheyttämällä taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan

elinympäristön laatua. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten,

että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa.

Laaditaan kaavataloudellinen selvitys uusista vaihtoehtoisista asuntoalueista

sekä selvitys kunnallisten palvelujen saatavuudesta. Yhdyskuntarakennetta

Pyritään tiivistämään nykyisiin palveluihin tukeutuen.

25


Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä

varaamalla riittävät alueet elinkeinotoiminnoille. Niiden

sijoittumisessa kiinnitetään huomiota olemassa olevien rakenteiden

hyödyntämiseen ja hyvään saavutettavuuteen.

Työpaikka-alueiden kaavatalouteen, riittävyyteen ja monipuolisuuteen kiinnitetään

huomiota selvitysten kautta. Yhdyskuntarakennetta tiivistetään nykyisiin

palveluihin tukeutuen.

Yhdyskuntarakenteen kehittämisessä pyritään vähentämään

liikennetarvetta, parantamaan liikenneturvallisuutta ja edistämään

joukkoliikenteen edellytyksiä.

Yhdyskuntarakennetta tiivistetään nykyisiin palveluihin tukeutuen. Yleiskaavatyössä

hyödynnetään Kokkolan, Pietarsaaren ja Kaustisen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa

(2006) ja kantakaupungin päivitettyä liikennesuunnitelmaa.

Elinympäristön viihtyisyyttä edistetään kiinnittämällä huomiota

rakennetun ympäristön ajalliseen kerroksellisuuteen sekä korkeatasoisiin,

alueiden omaleimaisuutta vahvistaviin, maisemakuvaan

sopeutuviin ja mittakaavaltaan ihmisläheisiin rakennettuihin

ympäristöihin. Taajamia kehitettäessä viheralueita

hyödynnetään siten, että niistä muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia.

Laaditaan Kantakaupungin kulttuuriympäristöselvitys, jonka yhteydessä

Kokkolan rakennuskulttuuria -inventointi päivitetään kantakaupungin osalta.

Keski-Pohjanmaan arvokkaat maisema- ja kulttuurialueet -julkaisu huomioidaan

ja Kokkolan Kantakaupungin arvokkaat luontokohteet –selvitys päivitetään.

Selvitykset ovat pohjana rajattaessa uusia alueita ja määriteltäessä

niiden luonnetta.

Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle

aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen

ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytön

suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat

ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja

vaikutuksia ehkäistään.

Yleiskaavatyössä hyödynnetään Kokkolan ympäristön tila 2000 -selvitystä ja

sitä päivittäviä seurantatietoja. Kevyen liikenteen verkon kehittämiseen kiinnitetään

erityistä huomiota.

Erityistavoitteet

Yleiskaavan lähtökohtana on oltava perusteltu väestönkehitysarvio.

Yleiskaavoituksessa on tarkasteltava pitkällä aikavälillä

sekä taajama- että maaseutualueiden väestömäärän kehityksen

erilaisia vaihtoehtoja.

Laaditaan perusteltu väestönkehitysarvio.

Yleiskaavoituksessa on selvitettävä mahdollisuudet eheyttää

yhdyskuntarakennetta ja esitettävä eheyttämiseen tarvittavat

toimenpiteet. Erityisesti kaupunkiseuduilla on selvitettävä toimiva

liikennejärjestelmä sekä palvelujen saatavuutta edistävä

keskusjärjestelmä ja palveluverkko sekä sen yhteydessä vähittäiskaupan

suuryksiköiden sijoittuminen.

Yleiskaavatyön osana tehdään kaavatalousselvitys. Lisäksi laaditaan selvitys

palvelujen saatavuudesta ja niiden kustannuksista sekä palvelurakenteen

kehittämissuunnitelma. Yleiskaavatyössä huomioidaan Kokkolan, Pietarsaaren

ja Kaustisen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (2006) sekä Keski-

26


Pohjanmaan liiton ja Kokkolan kaupungin teettämät selvitykset vähittäiskaupan

suuryksiköistä.

Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka-

tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen

olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan

suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä

tavoitteista voidaan poiketa, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin

perustuen pystytään osoittamaan, että rakentaminen on

kestävän kehityksen mukaista.

Tavoite huomioidaan suunnittelutyössä.

Alueidenkäytön suunnittelussa on varattava riittävät alueet jalankulun

ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen

jatkuvuutta.

Tavoite huomioidaan kantakaupungin liikennesuunnittelun yhteydessä.

Alueidenkäytön suunnittelussa on haitallisia terveysvaikutuksia

tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille

herkkien toimintojen välille jätettävä riittävän suuri etäisyys.

Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset sekä vaarallisten

aineiden kuljetusreitit ja niitä palvelevat kemikaaliratapihat

on sijoitettava riittävän etäälle asuinalueista, yleisten

toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueista.

Yleiskaavassa esitetään suuronnettomuusvaaran edellyttämä suoja-alue.

Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen

maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön. Pilaantuneen

maa-alueen puhdistustarve on selvitettävä ennen

ryhtymistä kaavan toteuttamistoimiin.

Yleiskaavatyössä hyödynnetään GTK:n maaperäaineistoja ja huomioidaan

Kokkolan saastuneista maista tehty erillisselvitys ja sen täydennykset.

Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta aiheutuvaa haittaa ja

pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia

asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa

melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa.

Kokkolan kantakaupungin meluselvitys (1991) päivitetään. Työssä huomioidaan

Vaasan tiepiirin liikennemelun torjunnan yleissuunnitelma (1998), Kokkolan

satamien Ympäristömeluselvitys (2003), Seinäjoki-Oulu –radan palvelutaso

parantamiseen liittyvä ympäristövaikutusten arviointiaineisto (2006)

sekä Vaasan tiepiirin teoreettisia melualueita koskeva aineisto (2005).

.

Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja

hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset

vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Lisäksi alueidenkäytön

suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen

ehkäisy.

Yleiskaavatyössä huomioidaan Kokkolan kaupungin Vesihuollon kehittämissuunnitelma

(2004). Laaditaan Patamäen-Saarikankaan pohjavesialueen virtausmalli

ja suojelusuunnitelma.

27


KULTTUURI- JA LUONNONPERINTÖ, VIRKISTYSKÄYTTÖ JA LUON-

NONVARAT

Yleistavoitteet

Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja

rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen

säilymistä.

Tehdään kulttuuriympäristöselvitys, jonka osana Kokkolan rakennuskulttuuria

–kirja (1992) päivitetään kantakaupungin alueella. Historiallisen ajan arkeologinen

perintö kartoitetaan.

Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon

kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden

säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden

välillä edistetään mahdollisuuksien mukaan.

Julkaisematon Kokkolan Kantakaupungin arvokkaat luontokohteet –selvitys

päivitetään.

Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä

luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön

edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisemaalueiden

ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä,

matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden

matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta.

Yleiskaavatyön osana tehdään maisemaselvitys, kartoitetaan liikuntaan ja

vapaa-ajan viettoon liittyvät aluevaraustarpeet sekä puisto-, lähivirkistys- ja

viheralueverkoston kehittämistarpeet. Työssä huomioidaan kaupungin metsäsuunnitelmat.

Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä

siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös

tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa

otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet.

Kokkolan Kantakaupungin arvokkaat luontokohteet –selvitys päivitetään.

ja yleiskaavatyössä huomioidaan kaupungin metsätaloussuunnitelma. Suunnittelussa

hyödynnetään maakunnallisen pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon

yhteensovittamiseen tähtäävän POSKI-projektin tuloksia.

Erityistavoitteet

Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti

merkittävät kulttuuri- ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Alueidenkäytössä

on otettava huomioon kulttuuri- ja luonnonperintöä

koskevat kansainvälisten sopimusten velvoitteet sekä

valtioneuvoston päätökset. Lisäksi viranomaisten laatimat valtakunnalliset

inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön

suunnittelun lähtökohtina.

Yleiskaavassa otetaan huomioon seuraavat inventoinnit: Valtakunnallisesti

arvokkaat maisema-alueet (Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto,

mietintö 66/1992), Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuurihistorialliset ympäristöt

(Museovirasto, rakennushistorianosasto, julkaisu 16, 1993) ja sen päivitysluonnos,

Valtakunnallisesti merkittävät esihistorialliset suojelualuekokonaisuudet

(Sisäasianministeriö, kaavoitus- ja rakennusosasto, tiedotuksia

3/1983), sekä erityislakien ja sopimusten nojalla suojellut kohteet.

Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti

tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset

28


luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä

aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota.

Suunnittelussa huomioidaan Kokkolan Kantakaupungin arvokkaat luontokohteet

–selvityksen suositukset ja nykyiset virkistysalueet, joiden verkostoa

täydennetään lähivirkistysalueita koskevan kehittämissuunnitelma huomioiden.

Laaditaan suunnitelma tavoitteellisesta viheraluejärjestelmästä.

Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien

suojelutarve ja käyttötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja

muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava

riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan

kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan.

Yleiskaavatyössä huomioidaan Kokkolan kaupungin Vesihuollon kehittämissuunnitelma

(2004) ja laaditaan Patamäen-Saarikankaan pohjavesialueen

virtausmalli ja suojelusuunnitelma.

Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule

ottaa taajamatoimintojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja

metsätalousalueita pirstoa muulla maankäytöllä.

Tavoite huomioidaan suunnitteluvaiheessa.

TOIMIVAT YHTEYSVERKOSTOT JA ENERGIAHUOLTO

Yleistavoitteet

Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina,

jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä

asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Erityistä

huomiota kiinnitetään liikenne- ja kuljetustarpeen vähentämiseen

sekä liikenneturvallisuuden ja ympäristöystävällisten liikennemuotojen

käyttöedellytysten parantamiseen.

Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti

olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja -verkostoja.

Yleiskaavatyössä huomioidaan Kokkolan, Pietarsaaren ja Kaustisen seudun

liikennejärjestelmäsuunnitelma (2006) ja Seinäjoki-Oulu –ratakäytävän kehittämisstrategia

(2005) ja selvitetään yleiskaavan vaikutukset nykyiseen liikenneverkkoon.

Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset

tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia.

Yleiskaavatyössä huomioidaan kaupungin kaukolämpöverkoston laajentamissuunnitelmat

sekä varalämpökeskusten ja eri energialinjojen aluetarpeet.

Erityistavoitteet

Alueidenkäytössä on turvattava olemassa olevien valtakunnallisesti

merkittävien ratojen, maanteiden ja vesiväylien jatkuvuus

ja kehittämismahdollisuudet sekä valtakunnallisesti merkittävien

satamien ja lentoasemien sekä rajanylityspaikkojen

kehittämismahdollisuudet.

Alueidenkäytössä on edistettävä eri liikennemuotojen yhteistyötä

ja joukkoliikennettä varaamalla riittävät alueet solmupisteinä

toimivien tavaraliikenneterminaalien ja henkilöliikenteen

matkakeskusten toimintaa ja kehittämistä varten.

29


Yleiskaavatyössä huomioidaan valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot

ja terminaalit. Näitä ovat Kokkolan satama ja sen väylä, Kruunupyyn lentoasema

sekä Pohjanmaan rata, Kokkolan matkakeskus ja tavaraterminaali.

Niinikään valtakunnallisesti merkittäviä ovat valtatiet 8, 13 ja 28, Kokkolan

satamatie ja -rata, Kruunupyyn lentoasemalle johtavat tiet ja kadut sekä

Kokkolan matkakeskukseen ja tavaraterminaaliin johtavat tiet ja kadut.

Alueidenkäytössä on turvattava valtakunnallisesti merkittävien

viestintäjärjestelmien tarpeet hyödyntämällä rakennelmien yhteiskäyttöä

ja edistämällä maankäytön tehokkuutta. Teleliikenteen

mastojen sijoittumisessa on erityistä huomiota kiinnitettävä

maisemallisten arvojen säilyttämiseen.

Edellä mainittuja yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa

alueidenkäytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava

huomioon ympäröivä maankäyttö ja lähiympäristö, erityisesti

asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä

maiseman erityispiirteet

Yleiskaavatyössä selvitetään mahdolliset yleiskaavatason aluevaraustarpeet.

LUONTO- JA KULTTUURIYMPÄRISTÖINÄ ERITYISET ALUEKOKONAI-

SUUDET

Yleistavoitteet

Alueidenkäytöllä edistetään Saaristomeren, maankohoamisrannikon,

Lapin tunturialueiden ja Vuoksen vesistöalueen säilymistä

luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä

aluekokonaisuuksina.

Maankohoamisrannikolla otetaan huomioon maankohoamisen

taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset olemassa olevaa

rakennetta uudistettaessa ja uutta suunniteltaessa. Jokien

suistoalueilla kiinnitetään erityistä huomiota maiseman ja

luonnontalouden erityispiirteisiin. Rakentamisen sijoittelussa

turvataan maankohoamisrannikolle ominaisten luonnon kehityskulkujen

alueellinen edustavuus.

Yleiskaavatyöhön liittyvissä kantakaupungin maisema- ja luontoselvityksissä

tunnistetaan maankohoamisrannikon erityispiirteet ja maankohoamisen kehityssarjoja

edustavat kohteet. Tavoite sovitetaan yhteen aluevaraustarpeiden

ja luonnonvarojen käyttöä koskevien suunnitelmien kanssa.

30

More magazines by this user
Similar magazines