pdf-julkaisu - Sitra
pdf-julkaisu - Sitra
pdf-julkaisu - Sitra
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Suomessa ei edelleenkään ole tehty selkeää linjausta yliopistojen roolista<br />
tutkimustulosten kaupallistamisessa. Opetusministeriön toimista ja muistioista<br />
voi päätellä, että tutkimustulosten kaupallistamistoiminnan ensisijaisena<br />
tavoitteena ei olisi taloudellisen hyödyn tuottaminen yliopistoille, mikä on yhtenevä<br />
tämän selvityksen taloudellisten seikkojen pohjalta tehtyjen havaintojen<br />
kanssa.<br />
Linjaukselle on tarve siksi, että on vaikea ohjata toimintaa, jonka tavoitetta<br />
ei ole selkeästi määritelty. Lisäksi sellaisen toiminnan arviointi on varsin<br />
hankalaa. Onko 300 000 euron tutkimussopimus tavoiteltavampi kuin samanarvoinen<br />
lisenssisopimus? Vaikka tutkimustulosten kaupallistamistoiminta ja<br />
siihen liittyvä yhteiskunnallinen vaikuttaminen on yliopistoissa operatiivisesti<br />
toteutettu varsin tyydyttävästi – ja osin jopa hyvin – ovat varsinainen strateginen<br />
maali ja perimmäinen tarkoitus vielä monelle epäselviä.<br />
Tutkimustulosten hyödyntäminen ja alkuvaiheen rahoitusinstrumentit<br />
Yliopistojen kaupallistamistoiminnan kehittämiseen liittyy olennaisesti rahoitus.<br />
Riittävä rahoitus tutkimuslöydösten toiminnalliseen validointiin edesauttaisi<br />
kaupallistumista nykyisestään. Kansainväliset vertailut tukevat tätä havaintoa.<br />
Laajemmin tarkastellen suomalaisen tutkimuslähtöisen osaamisen<br />
kaupallistamisen käytössä olevat rahoitusinstrumentit niin yritystoimintaan<br />
kuin lisensointiinkin ovat hajallaan ja pieninä sirpaleina. Alkaviin yrityksiin valtion<br />
käytössä olevat puolen tusinaa eri organisaatioiden erilaista omanpääomanehtoista<br />
instrumenttia ovat hyvä esimerkki myös osin ad hoc -tyyppisesti<br />
toteutetusta instrumentoinnista.<br />
Suomen muuten tehokasta ja innovatiivista alkuvaiheen teknologian kehitysmaastoa<br />
on vaivannut erityinen varovaisuus muualla yleisten yliopistolähtöisten<br />
teknologioiden kehittämiseen varattujen rahastojen suhteen. Ne ovat<br />
ulkomailla yleensä tavalla tai toisella yliopistojen omassa hallinnassa, mutta<br />
kuitenkin tyypillisimmin yliopiston oman organisaation ulkopuolella olevan<br />
hallinnointiyhtiön hallinnoimia. Valtion hallinnon kannalta olisi yleisemminkin<br />
tarkoituksenmukaista ja yhteneväistä, että yliopistoilla ja tutkimuslaitoksilla<br />
olisi itsellään käytettävissä niiden omaan kaupallistamistoimintaan liittyvät<br />
rahoitusinstrumentit. Kyse on lisäksi niin pienistä summista, että ne olisi taloudellisesti<br />
helpompaa hallita yliopistojen kautta kuin nykyisen monitasoisen<br />
toimijaverkoston avulla. Yksi mahdollinen tapa voisi olla varojen allokoiminen<br />
suoraan tätä varten perustettuun yhden tai useamman yliopiston yhteiseen rahastoon.<br />
Yliopistojen omistamien tutkimuslöydösten ulkopuolelle jäävät tutkijoiden<br />
omistuksessa olevat löydökset, joiden tukeminen voitaisiin keskittää esimerkiksi<br />
Keksintösäätiöön.<br />
18
Change language